JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen"

Transkriptio

1 JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Kehittämiskohteiden tunnistamisen aloittaminen Arkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen kehittämiskohteiden tunnistamisessa Nykytilan analyysi Tavoitetilan suunnittelu Toimeenpanon suunnittelu Nykytilan analyysi Analysoi nykytilan toiminta Listaa ja analysoi kehitystarpeet Selvitä taloudelliset tunnusluvut Nykytilan analysointivaiheen lopputulokset Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan hahmotus, rajaaminen ja nykytila Määritä ja rajaa kehittämiskohteen laajuus Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen visio Perusta projekti Vaiheen lopputulokset Tavoitetilan suunnittelu Analysoi kehittämisalueen ja kuvausten kohderyhmät Tee puuteanalyysi Kuvaa tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut Kuvaa tavoitetilan toimintamallit ja prosessit Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Vaiheen lopputulokset Tavoitehyötyjen määrittely ja mittarien laadinta Määrittele tavoitehyödyt Laadi mittarit Tietoteknisten mahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Määrittele tietotekniikkaratkaisut /29

2 6.5 Toiminnan kehittämismahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Määrittele toiminta- ja palveluratkaisut Tavoitetilan analyysit Tee riskianalyysi Tee tuottavuusvaikutusanalyysi Vaiheen lopputulokset Kehittämisvaihtoehtojen vertailu ja valinta Vertaile tavoitehyötyjä Vertaile toiminnallisia vaihtoehtoja Vertaile tietoteknisiä vaihtoehtoja Valitse toteutusvaihtoehto Vaiheen lopputulokset Tavoiteratkaisun kuvaaminen Toimeenpanon suunnittelu Tunnista kehitystarpeet ja projektit Tee kustannus- ja hyötyanalyysit Aseta laatutavoitteet Analysoi riskit Priorisoi kehitystarpeet Suunnittele kehittämispolku Tee alustava toimeenpanosuunnitelma Järjestä suunnitelmien katselmointi Esitä toimeenpanosuunnitelmat projektin sidosryhmille Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Vaiheen lopputulokset Päätöksenteko ja dokumentointi Valmistuvat dokumentit Opastavat tiedot Liitteet /29

3 1 Johdanto Tässä suosituksessa kuvataan menetelmä kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ICT-palveluita kehitettäessä. Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa. Suosituksessa ohjataan valmistautumista toiminnan kehittämisprojektin tai tietojärjestelmähankinnan esiselvitysprojektiin. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys -suositus täydentää tätä suositusta. Vaiheena suositus sijoittuu kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen jälkeen, jossa on kuvattu organisaation koko toiminta, toiminnassa käytettävät tiedot ja järjestelmät sekä teknologiat ja kehittäminen kokonaisuutena. Organisaation kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on kuvattu JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suosituksessa. Tämä suositus käsittelee organisaation tietyn osan tai osien kehittämiskohteiden tunnistamista. Kuva 1 ICT-palvelujen kehittämisen vaiheet Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisarkkitehtuuri pitää sisällään arkkitehtuurilinjaukset ja -kuvaukset, arkkitehtuurin hallintamallin sekä arkkitehtuurimenetelmän. Tässä suosituksessa kuvataan tarkemmin yksittäistä tai yksittäisiä kehittämiskohteita, jotka on todettu kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä tai jollain sen suunnittelun iteraatiokierroksista. ICT-kehittämisprojekteissa ja -hankkeissa tulee huomioida lainsäädännön ja asetusten luomat vaatimukset kehittämiselle. Lisäksi kehittämisprojekteissa ja -hankkeissa tulee huomioida organisaation asettamat vaatimukset ja linjaukset arkkitehtuurin suhteen. Huomioitavaa on, että valittujen kehittämiskohteiden on oltava myös linjassa kokonaisarkkitehtuurin suhteen. ICT-kehittämisprojekti koostuu eri vaiheista, joita yleensä ovat esiselvitys, vaatimusmäärittely, hankinta, tekninen suunnittelu, toteutus, testaus sekä käyttöönotto. Tämän suosituksen kuvaamat tehtävät ja selvitykset suoritetaan ennen esiselvitys-vaihetta ja ne toimivat valmistavina toimenpiteinä ennen itse 3/29

4 kehittämishankkeen tai -projektin aloittamista. Huomioi, että kehittämistyö on iteratiivista ja paluu edellisiin vaiheisiin tarkentamaan määrittelyitä on suositeltavaa. Suuremman kehittämiskokonaisuuden suunnitteluvaihe kannattaa toteuttaa projektina. Pienemmissä kokonaisuuksissa kehittämisprojektin suunnittelu voidaan toteuttaa myös kevyemmällä menettelyllä. 2 Soveltamisala Suositus on tarkoitettu käytettäväksi julkisen hallinnon ICT-palvelujen kehittämisessä kehittämiskohteiden tunnistamisvaiheessa, ennen tietojärjestelmähankinnan esiselvityksen tekemistä. Suosituksessa ohjeistetut eri toimintavaiheet on kuvattu prosessinomaisena siirtymänä vaiheesta toiseen. 3 Termit ja määritelmät Tässä kappaleessa on kuvattu tälle suositukselle oleellisia termejä ja niiden määritelmiä. ASP Sovellusvuokrauspalvelun tarjoaja, Application Service Provider, tarjoaa asiakkaille tietojärjestelmän käyttöön palveluna verkon kautta. GAP-analyysi GAP-analyysi eli puuteanalyysi on menetelmä, jolla voidaan mm. verrata ja kuvata nykytilan ja tavoitetilan välistä eroa. järjestelmäkartta Järjestelmäkartta kuvaa yleensä organisaation järjestelmäkokonaisuutta halutusta näkökulmasta. Järjestelmäkartta voidaan kuvata myös esim. poikkihallinnollisten prosessien osalta tai muusta vastaavasta kokonaisuudesta. Järjestelmäkartassa järjestelmät sijoitetaan visuaaliseen kuvaan (karttaan) käyttäen apuna erilaisia karttapohjia, joilla esitetään haluttua näkökulmaa. Näkökulma voi olla esim. viraston järjestelmät toiminnallisen luokittelun mukaan tai osastojen mukaan tai järjestelmäalustan mukaan. Poikkihallinnollisissa kuvauksissa voidaan kuvata virastoittain tai toiminnallisen luokittelun mukaan. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen arkkitehtuurillinen lähestymistapa ICT:n (informaatio- ja kommunikaatioteknologia) haltuunottamiseksi ja hallinnoimiseksi. Malli, jossa tietotekninen varustus kuvataan ja huomioidaan osana (liike)toimintaa. palvelu Palvelulla tarkoitetaan toiselle osapuolelle tarjottua toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelu voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle. palvelukuvaus Kuvaus, jossa palvelun toiminnallisuudet ja käyttötarkoitukset, yhteydet muihin palveluihin sekä palvelun elinkaari on kuvattu. palvelukartta Palvelukartta kuvaa visuaalisesti organisaation palvelut ja niiden yhteydet sekä vastuulliset tahot. SaaS Software as a Service, on vuokrattavaksi tehty ohjelmisto moniasiakasympäristöön. Ohjelmistoa käytetään 4/29

5 selainkäyttöliittymällä verkon yli ja sitä ei räätälöidä asiakaskohtaisesti. SWOT -analyysi SWOT-analyysi on nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. teknologia-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, jonka keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa informaation rakenteistamista, organisointia ja luokittelua, välitystä. Arkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation informaatiotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita, informaatioarvoketjuja, tietojen rakenteita sekä informaation organisointia ja hallintaa. Tarkoituksena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa. tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset järjestelmät sekä niiden arvioidun elinkaaren, kriittisyyden, niiden käyttämät/tuottamat tiedot ja suhteet muihin järjestelmiin. Organisaation järjestelmäpääoma. toiminta-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation strategisiin vaatimuksiin liittyvää ydintoimintaa ja sitä tukevia tukiprosesseja, resursseja sekä palvelutarjontaa. Myös tunnetaan termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri (business architecture). toimintaympäristö Toimintaympäristöllä tarkoitetaan sitä ympäristöä, joka koostuu organisaation toimialan, asiakkaiden ja sidosryhmien toimijoista ja tarjotuista palveluista ja toiminnallisuuksista. 4 Kehittämiskohteiden tunnistamisen aloittaminen ICT-palvelujen kehittäminen ja kehittäminen yleensäkin edellyttää tietoja nykytilasta, jotta tiedetään lähtötilanne ja toisaalta käsitystä tavoitetilasta, eli päämäärästä, johon ollaan menossa. Oleellista on myös tietää, minkälaisessa ympäristössä toimitaan. Ennen kuin kehittämiskohteiden tunnistaminen voidaan aloittaa, tulee olla siis käytettävissä vähintään seuraavat dokumentit: organisaation strategia. organisaatiokaavio. organisaation talous- ja toimintasuunnitelma tai vastaava suunnitelma. organisaation nykytilan ja tavoitetilan kokonaisarkkitehtuurikuvaukset (kts. JHS 179 -suositus). Olennaista kehityskohteiden tunnistamisen jälkeen tapahtuville mahdollisille kehittämishankkeille ja -projekteille on, että kohdealueen prosessi(e)n omistaja(t) ohjaavat kehittämistyötä ja osallistuvat määrittelyihin. 5/29

6 4.1 Arkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen kehittämiskohteiden tunnistamisessa Johdannossa kuvattua kokonaisarkkitehtuurimenetelmää (kts. JHS 179 -suositus) käytetään tässä suosituksessa kehittämiskohteiden tunnistamisen työkaluna ja apuvälineenä. Arkkitehtuurimenetelmän malleja käyttämällä pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja eri osa-alueet huomioivaan tarkasteluun sekä kehittämiskohteiden ja projektien yhdenmukaiseen dokumentaatioon. ICT-palvelujen kehittämisen näkökulmasta kehittämisellä on kolme päävaihetta: 1. nykytilan analyysi 2. tavoitetilan suunnittelu 3. toimeenpanon suunnittelu. Kaikkia näitä vaiheita ei välttämättä toteuteta yhdessä projektissa tai kehittämishankkeessa. Esimerkiksi pelkästä nykytilan analysoinnista voidaan muodostaa itsenäinen kehittämisprojekti. Jo tällöin voidaan tunnistaa joitakin kehittämiskohteita erityisesti tarkastelemalla harmonisointimahdollisuuksia. Toiminnan uudistumisen kannalta merkittävämmät kehityskohteet tunnistetaan verrattaessa tavoitetilaa nykytilaan. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti eri päävaiheiden tarkoitus sekä tässä suosituksessa käytettävät menetelmät vaiheen toteuttamiseksi. 4.2 Nykytilan analyysi Nykytilan analyysi keskittyy usein yhteen kokonaisarkkitehtuurin näkökulmaan, useimmiten toiminnan kehittämiseen eli toiminta-arkkitehtuurinäkökulmaan. Muita näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- sekä teknologia-arkkitehtuurit. Nykytilan analyysissa huomioidaan kaikki ko. näkökulmaan keskeisesti liittyvät toiset näkökulmat. Esimerkiksi tietoarkkitehtuurin nykytilaa analysoitaessa tulee huomioida niin prosessit kuin järjestelmätkin, joissa informaatiota hyödynnetään. Nykytilan analyysi perustuu olemassa olevaan toimintaan ja siinä kartoitetaan esimerkiksi olemassa olevat tietojärjestelmät, teknologiat tai informaatio. Mukaan voidaan ottaa valmiiksi määriteltyjä, lähitulevaisuudessa toteutettavia kokonaisuuksia, mikäli oleelliset asiat on niissä jo päätetty ja lyöty lukkoon. Lähestymistapa nykytilan kuvaamisessa on siten alhaalta ylös, eli fyysisestä näkökulmasta käsitteelliseen. Vaikka nykytilan lähtökohta onkin olemassa oleva todellisuus, voidaan sitä kuvata monella eri tarkastelutasolla. Kokonaisarkkitehtuurin edellyttämä kokonaisuuden hallinta edellyttää yleensä yksityiskohtaista tasoa abstraktimmalla tasolla olevia kuvauksia. Nykytilan analyysin pohjatietona käytetään mm. nykytilan prosessien sekä palveluiden ja palvelurakenteen kuvaamista, organisaatio- ja sidosryhmäkarttaa sekä tarvekartoitusta, joiden tekeminen on kuvattu JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suosituksessa. Esimerkki tarveluettelosta löytyy myös liitteestä 1 Tarveluettelo. 4.3 Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnittelussa määritellään tavoitetila sekä toiminnalle että järjestelmille, joita käytetään toiminnan tukena, kuten myös palveluille ja palveluratkaisuille. Tavoitetilan suunnittelussa edetään lähtökohtaisesti suuremmista kokonaisuuksista pienempiin kokonaisuuksiin. Käsitteelliseltä tasolta edetään kohti käytännön toteutusmallia. Tavoitetilaa ei kuitenkaan voida suunnitella täysin irrallaan olemassa olevista ratkaisuista, vaan nykytila on huomioitava lähtökohtana 6/29

7 ja mahdollisena rajoittavana tekijänä, joka on huomioitava vähintään kehittämissuunnitelman aikataulutuksissa. Tavoitetilan suunnittelussa hyödynnetään nykytilan kuvausten lisäksi tässä suosituksessa kuvattuja tavoitetilan prosessien ja palveluiden/palveluratkaisujen kuvauksia, tavoitehyötyjen arviointia, tietoteknisten mahdollisuuksien arviointia sekä kehittämisvaihtoehtojen vertailua (luku 6 Tavoitetilan suunnittelu sekä JHS 179 -suositus). 4.4 Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa suunnitellaan (kokonaisarkkitehtuurin) tavoitetilan vaatimat kehitysprojektit, arvioidaan niiden hyödyt ja riskit sekä välitetään tulokset kehitysprojektin sidosryhmille (kts. luku 8 Toimeenpanon suunnittelu). Tässä vaiheessa hyödynnetään valitun kehittämisvaihtoehdon tavoitetilaa koskevia määrityksiä sekä tarkennetaan jo tehtyjä kustannus-, hyöty- ja riskianalyysejä, priorisoidaan kehitystarpeet sekä suunnitellaan kehityspolku kohteena olevalle osa-alueelle. Edellä mainittujen toimintojen suorittaminen on kuvattu tässä suosituksessa (kts. luvut 5-7). 5 Nykytilan analyysi Nykytilan analyysivaiheessa analysoidaan nykytilan toimintaa, selvitetään nykytilan kehittämistarpeita sekä selvitetään taloudellisia tunnuslukuja käsittelyssä olevan kehittämisalueen tai alueiden kohdalla. Kuva 2 Nykytilan analysoinnin vaiheet 7/29

8 5.1 Analysoi nykytilan toiminta Tässä vaihessa hyödynnetään JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suosituksen mukaan laadittuja nykytilan kuvauksia. Analysoi niiden pohjalta nykytilan toimintaa ja kerää kehitystarpeita käyttäen hyväksi pääasiassa tehtyjä prosessi-, sidosryhmä- ja palvelukuvauksia. Analysoi nykytila myös muista arkkitehtuurinäkökulmista (tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit). Tarpeen/ongelman analysoimiseksi on edellä mainittujen kuvausten lisäksi hyvä käyttää tarvittaessa erilaisia ongelmanratkaisu- ja määrittelymenetelmiä. Näitä menetelmiä ovat esim. SWOT-analyysista erityisesti osat Strengths ja Weaknesses nykytilan vahvuuksien ja heikkouksien arviointiin. toiminnan ja prosessien simulaatiot ja ns. pöytätestaus eli prosessien läpikulku ja kehittämiskohteiden ja muutosmahdollisuuksien alustava hakeminen kuvausten kautta. Mind Map, ns. kalanruototekniikka tai seinätaulutekniikka, joilla pyritään varmistamaan että kaikki kehittämiskohteen osa-alueet tulevat huomioiduksi. riskianalyysi. kustannus-/hyötyanalyysi organisaation omasta ja yhteiskunnallisesta tarkastelukulmasta. tietoturvallisuuden kartoitus eri näkökulmista (mm. järjestelmät, tilat, henkilöstö). tilastojen läpikäynti, kuten organisaation toiminnan tulostilastot ja toimintakertomukset. 5.2 Listaa ja analysoi kehitystarpeet Kerää kehitystarpeet kehittämiskohteena olevan osa-alueen eri osapuolilta. Pyri keräämään lopputulosten käyttäjien ja hyödyntäjien tarpeet. Käyttäjillä ei tarkoiteta pelkästään mahdollisen tulevan tietojärjestelmän käyttäjiä, vaan hankkeen / projektien tulosten hyödyntäjiä koko laajuudessaan, mukaan lukien tarvittaessa myös organisaation ulkoiset sidosryhmät. Listaa käyttäjiltä sekä nykytilan analysoinnin lopputuloksena saadut kehitystarpeet taulukkoon. Kullekin tarpeelle kirjataan tunnus ja nimi. kuvaus. ketä tarve koskee. miten ja mihin vaikuttaa. tarpeen ratkaisemisen hyödyt. Eri käyttäjätahojen osallistuminen selvitystyöhön on välttämätöntä myös lopputuloksen hyväksyttävyyden kannalta. Keskeinen onnistumiskriteeri tarpeiden keräämisessä on riittävä kattavuus. Tämän vuoksi eri käyttäjä- /hyödyntäjäryhmienkin edustus on myös oltava kattavaa. Huomioi tarpeiden keräämisen yhteydessä myös mahdolliset kehittämisalueella meneillään olevat muut hankkeet / projektit. Analysoi listatut tarpeet. Keskity analysoinnissa mm. tarpeiden relevanttiuteen, ts. liittyvätkö tarpeet selkeästi selvityksen alla olevaan kehittämisalueeseen vai onko ne mahdollista / järkevää toteuttaa jossakin muussa hankkeessa. tarpeen taustojen selvittämiseen, jolla pyritään varmistamaan mm. se, että tarve on todellinen ja kaikilta osiltaan perusteltu. tarpeellisuuteen / välttämättömyyteen, ts. tehdään tarpeiden priorisointia jo tässä vaiheessa ei vielä rajauksia. 8/29

9 tarpeiden päällekkäisyyteen ja yhdenmukaisuuteen. Mahdolliset ristiriitaiset tarpeet pyritään selvittämään, selkiinnyttämään ja tarvittaessa karsimaan jo tässä vaiheessa. Käytä apuna tarvelistausta (= alustava vaatimusluettelo), johon merkitset analyysin tulokset, esim. onko tarve relevantti ja onko se tarpeen ratkaista mahdollisimman pian vai vasta myöhemmin. 5.3 Selvitä taloudelliset tunnusluvut Kokoa käytettävissä olevat nykytilan taloudelliset tunnusluvut. Tunnuslukuja ovat esimerkiksi nykytilan toiminnan hinnat ja volyymit sekä arvio hintojen ja volyymien kehittymisestä tulevaisuudessa. työn tunnusluvut, kuten manuaalisen työn kustannukset ja mahdolliset henkilötyövuosien säästötarpeet. henkilöstön motivaation, työn laadun ja työn tehokkuuden kasvu toiminnan kehittämisen kautta. Taloudellisia tunnuslukuja käytetään pohjatietona tavoitetilan hyötyjen määrittelyvaiheessa. 5.4 Nykytilan analysointivaiheen lopputulokset Nykytilan analysointivaiheen lopuksi nykytilan kuvaukset on tuotettu ja dokumentoitu riittävän tarkalla ja kattavalla tasolla ja tulosten perusteella on tehty arvio suunnittelun jatkamisen edellytyksistä. Dokumentoituja osa-alueita ovat palvelukuvaukset. palveluihin liittyvät (niitä tuottavat tai mahdollistavat) tietojärjestelmät. toimintamallit ja organisaatiot ja sidosryhmät. nykyprosessien kuvaukset. prosessien analysointien tulokset. arkkitehtuurien kuvaukset. järjestelmäkuvaukset nykytilan mahdolliset kehittämistarpeet huomioiden eri arkkitehtuuri-näkökulmat. selvitykset taloudellisista tunnusluvuista analyysien tuloksena syntyneet ja/tai tiedossa olevat priorisoidut nykyjärjestelmän ja nykytoiminnan kehittämistarpeet. 6 Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnittelussa pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja kattavaan näkemykseen siitä, mikä on se tavoitetila ja tavoiteltavat hyödyt, mitkä kohdealueen kehittämisellä saavutetaan tai on mahdollista saavuttaa. 9/29

10 Kuva 3 Tavoitetilan suunnittelun vaiheet Tavoitetilan suunnittelu toteutetaan iteratiivisesti, toisin sanoen edetään systemaattisesti vaiheesta toiseen mutta informaation ja näkemyksen karttuessa palataan tarvittaessa mihin tahansa edeltävään vaiheeseen. Paluu edeltävään vaiheeseen tulee olla kuitenkin perusteltua eli kullekin paluumenettelylle täytyy löytyä selkeä tarve ja päätös. Esimerkiksi riskianalyysin tai muun analyysin tulosten perusteella on tarpeen palata tarkentamaan joitakin osaalueita. kehittämisvaihtoehtojen vertailussa joku ratkaisumalli näyttää osoittautuvan selkeästi paremmaksi, jos sen osalta voidaan tehdä tarkennuksia palveluratkaisuihin, prosesseihin, tietojärjestelmiin tms. 10/29

11 Kuva 4 Tavoitetilan määrittely iteratiivisena toteutustapana 6.1 Tavoitetilan hahmotus, rajaaminen ja nykytila Syötteinä tavoitetilan hahmottamisessa, sen rajaamisessa ja nykytilaan vertaamisessa ovat mm. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason (kokonais)arkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. nykytilan kuvausten ja analyysien sekä tarpeiden tarkennuksien ja analyysien tulokset. taloudellisten tunnuslukujen selvitysten tulokset. Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa toiminnan tulevaisuuden tavoitetila. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella kehittämisprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja heidän tavoitteensa. tunnistaa alustavasti sekä toiminnan että toiminnassa käytettävien järjestelmien liittymät. hahmottaa siirtymäaikaan liittyvät tekijät ja toimintamallit, analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. perustella suunnitteluvisio Määritä ja rajaa kehittämiskohteen laajuus Määritä kehittämisalueet ja tee tarvittavat rajaukset. Arvioi, aiheuttaako kehittämisen kohteena oleva alue muuttamis- tai kehittämistarpeita myös siihen liittyvissä osa-alueissa. Huomioi tässä vaiheessa myös siirtymäaikaan liittyvät tekijät, kuten toimintamallit, kustannukset ja mahdolliset haitat. 11/29

12 6.1.2 Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä periaatteita, ohjeistuksia, vaatimuksia ja kuvauksia on huomioitava ohjaavana tietona. Huomioi olemassa olevat nykytila- ja tavoitetilakuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä tulevissa vaiheissa. Arvioi, ovatko nykytilatiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa nykytilatietojen täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilatietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai resurssien näkökulmasta mahdollista Määritä ylätason toimintalähtöinen visio Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen visio organisaation asettamien reunaehtojen puitteissa. Vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena tai kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Toiminnan visio kuvaa kehittämisen johdon näkökulmasta Perusta projekti Mikäli kehittämiskohteiden tunnistamisen vaiheet suoritetaan projektina, suunnittele projekti tämän suosituksen vaiheet huomioiden tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi projektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä kehittämisen johtamisesta vastaavalle tasolle. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Huomioi myös liittymät ja rajapinnat toimintaprosessien ja mahdollisten toiminnan tukena käytettävien järjestelmien kannalta. Varmista sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Mikäli projektin perustaminen on kehittämisalueen kannalta tarpeetonta, tämä vaihe voidaan jättää väliin. Tavoitetilan määrittelyn lopputulosten kirjaamiseen on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä JHS-suosituksessa kuvattujen kehittämiskohteiden tunnistamisen vaiheiden perusteella aloitettavat kehittämisprojektit suunnitellaan luvussa 8 Toimeenpanon suunnittelu kuvatun prosessin mukaisesti Vaiheen lopputulokset Tavoitetilan hahmotus ja rajausvaiheen lopputulokset ovat: lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kuvauksista. alustava kehittämis- tai projektisuunnitelma. ylätason toimintalähtöisen vision skenaariokuvaus. päivitetyt tarpeet. alustava suunnitelma perustettavasta kehitysprojektista tai -hankkeesta. 6.2 Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnitteluvaiheessa määritellään tarkemmin tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut sekä toimintamallit ja prosessit käsittelyssä olevan kehittämisalueen tai -alueiden kohdalta huomioiden myös muut arkkitehtuurinäkökulmat (tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit) sekä kehittämisen kohteena olevan alueen sidos- ja kohderyhmät. Tässä vaiheessa varmistetaan myös puuteanalyysin avulla, että suunnittelussa on huomioitu kaikki tarvittavat osa-alueet. 12/29

13 6.2.1 Analysoi kehittämisalueen ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten projektin sidosryhmät osallistuvat kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että kaikki sidosryhmät tulee huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee ymmärtää sidosryhmälle tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylin johto toiminnan käsittein tai tekninen asiantuntija teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kehittämiskohteiden tunnistamisen tulosten dokumentoinnissa Tee puuteanalyysi Puuteanalyysissä kerätään ja analysoidaan kehittämistarpeita. Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa. Hyödynnä analyysissä JHS 179 -suosituksen liitteen 4 Puuteanalyysipohjaa Kuvaa tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut Kuvaa kehittämiskohteena olevan alueen tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut. Selvitä myös mihin olemassa oleviin palveluihin ja palveluratkaisuihin muutokset vaikuttavat. Hyödynnä palveluiden ja palveluratkaisujen kuvauksessa liitteen 4 Palvelukuvaus-pohjaa sekä kuvan 5 Palvelukartta-mallia. Huomioi myös tässä vaiheessa, että hallintolain 7 mukaan viranomaisasiointi tulee järjestää siten, että hallinnon asiakas voi käyttää ja hyödyntää asianmukaisesti järjestettyjä hallinnon palveluita. Kyseisen palveluperiaatteen tarkoituksena on korostaa asioinnin tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä turvata viranomaispalvelujen saatavuus sekä varmistaa, että asiointia järjestettäessä kiinnitetään huomiota hallinnon asiakkaiden tarpeisiin. Palveluperiaatteeseen kuuluu myös palautteen kerääminen palvelujen käyttäjiltä ja sen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Kuvassa 5 on kuvattu esimerkki palvelukartasta. 13/29

14 Kuva 5 Palvelukartta (lähde: ValtIT, Arkkitehtuurimenetelmä) Lopputuloksena syntyvät vähintään seuraavat kuvaukset: tulevat palveluratkaisut ja keskeiset muutokset nykyisiin palveluratkaisuihin. tulevat palvelukuvaukset, eli asiakkaille ja sidosryhmälle kehittämisalueen tuloksena syntyneet uudet tai muuttuneet palvelut. tulevien palveluratkaisujen ja strategisten sekä muiden toiminnan tavoitteiden yhteys Kuvaa tavoitetilan toimintamallit ja prosessit Tavoitetilan prosessien ja toimintamallin hahmottelun lähtötietoina ovat mm. nykyprosessin kuvaukset (mikäli olemassa olevaa toimintaa). nykytoiminnan muut kuvaukset, mm. palvelurakenteen kuvaukset (mikäli on). tulevan palvelurakenteen kuvaukset. kehittämisprojektin suunnitteluvaiheen tavoitteet. Tee tavoiteprosessista kuvaus, jota tullaan tarkentamaan vielä vaatimusmäärittelyn ja varsinaisen toteutusprojektin yhteydessä. 14/29

15 Prosessien kuvaustapa on esitelty ja ohjeistettu Julkisen hallinnon suosituksessa JHS 152 Prosessien kuvaaminen (http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152). Prosessien kuvaus tasolla 2 riittää yleensä, tärkeintä on, että erojen havaitseminen nyky- ja tavoiteprosessista on mahdollista Tunnista tavoite- ja nykyprosessien erot Tavoiteprosessin kuvauksen jälkeen suorita vertailu nykytilan ja tavoitetilan prosessien välillä ja selvitä, jääkö prosessien välille kuiluja. Listaa vertailussa myös prosessien erot siirtymäkauden toimintamallien suunnittelua ajatellen. Tarkastele eroja nyky- ja tavoiteprosessien välillä esimerkiksi puuteanalyysien (GAPanalyysi) avulla. Puuteanalyysien kautta erot konkretisoidaan ja määritellään tarkemmin kehittämistoimenpiteiksi. Nämä kehittämistoimenpiteet konkretisoidaan prosessien kehittämisprojektiksi/- projekteiksi ratkaisujen valintavaiheessa. Kuva 6 GAP-analyysin avulla voidaan määritellä portaat, joilla organisaatio pääsee aikataulutetusti kehittämään toimintaansa nykytilasta tavoitteiden suuntaan. Tarkastele nyky- ja tavoiteprosessia myös toteuttamismahdollisuuksien ja -rajoitusten näkökulmasta. Tarkastellessa selvitä mm. onko kuilu niin suuri, ettei prosessimuutosta ole mahdollista tai järkevää toteuttaa. onko prosessimuutos realistinen esim. osaamisen tai tukevien tietojärjestelmien näkökulmasta. saadaanko prosessien muutoksella tavoiteltavat hyödyt suhteessa panostukseen. entä jos prosessien muutos jää esim. em. syistä tavoiteltua vähäisemmäksi, mitkä ovat tavoitetilan toteuttamisen vaihtoehdot. ovatko mittavan prosessien muutoksen hyödyt ja muutoksen aiheuttamat riskitekijät oikeassa suhteessa ja riskit hallittavissa. miten laadun varmistaminen muutoksen aikana (siirtymäaika) ja sen jälkeen on mahdollista. ovatko toimintamallien muutosten vaikutukset organisaatioon (hallinnollinen rasite) hallittavissa ja ovatko ne kokonaisuuden kannalta järkeviä. Jos tietotekninen ratkaisu toteutettaisiin valmisohjelmistoratkaisuna tai ASP-ratkaisuna, prosessin tarkennuksiin on oltava valmiudet. Tämä johtuu mm. siitä syystä, että on huomattavasti järkevämpää ja 15/29

16 kustannustehokkaampaa räätälöidä omaa prosessia valmisohjelmistoon sopivaksi kuin räätälöidä valmisohjelmistoa prosessin mukaiseksi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan ja korjaa sitä tarvittaessa. Päivitä vaatimukset ja ilmoita muutoksista vastuullisille tahoille Vaiheen lopputulokset Tavoitetilan suunnitteluvaiheen lopputulokset ovat: tavoiteprosessin kuvaukset. realistinen arvio prosessimuutosten toteutusmahdollisuuksista. puuteanalyysi. toiminnan tavoitetilan kehitysehdotukset. päivitetyt vaatimukset. 6.3 Tavoitehyötyjen määrittely ja mittarien laadinta Määrittele tavoitehyödyt Määrittele ja täsmennä palvelurakenteen ja palvelukuvausten, tavoiteprosessin ja myös tietoteknisen tavoitetilan perusteella tarkemmalle tasolle kaikki ne tavoiteltavat hyödyt, joita kehittämisellä tavoitellaan. Hyötyjen kuvauksissa tulee pyrkiä kattavuuteen ja laajaan näkökulmaan, ei pelkästään taloudellisten hyötyjen kuvaamiseen. Tavoitehyödyt voidaan jakaa esimerkiksi neljään kategoriaan: Taloudelliset hyödyt palvelun tuottajalle Kuvaa mm. toiminnan kehityksen taloudelliset tavoitteet mm. kustannustehokkuuden, tuottavuusvaikutusten ja mahdollisten säästöjen näkökulmasta. Hyödyt asiakkaille ja sidosryhmille Kuvaa kehittämisen hyödyt asiakas- / sidosryhmävaikuttavuuden ja asiakas- / sidosryhmätyytyväisyyden kannalta. Kuvaukset voivat sisältää esim. sidosryhmien kustannuksiin, palvelun laatuun, laajuuteen, saatavuuteen ja joustavuuteen liittyviä hyötyjä. Toiminnan tehostuminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden nousu Kuvaa hyödyt, joita tavoitellaan esim. parempana prosessien ja toiminnan tehokkuutena, toimintavarmuutena, parempina läpimenoaikoina, oikeellisempina tuloksina sekä parempana ja tehokkaampana tietotekniikan hyödyntämisenä. Osaaminen ja henkilöstö Kuvaa hyödyt osaamisen kehittämisen / kehittymisen kannalta, parempana työtyytyväisyytenä, osaamisen ja osaamisvaatimusten kohdistamisen kannalta sekä organisoinnin kannalta. 16/29

17 Tarkastele hyötyjen syntymistä myös organisaation sisällä eri näkökulmista, sekä yhteisissä toiminnoissa että substanssissa. Yhteisiin toimintoihin vaikuttavat hyödyt voivat olla esimerkiksi tietojärjestelmien hallintaan tai muihin organisaation yhteisiin palveluihin tai yleishallintoon ja johtamiseen liittyviä hyötyjä. Substanssissa voi syntyä hyötyjä prosessien ja toiminnan tehostumisen ja tuottavuuden kautta. Lain muutoksien kohdalla voidaan keskittyä tutkimaan kustannusten järkevää optimointia, sillä hyötyjen arviointi on suoritettu jo lainvalmisteluvaiheessa. Kiteytä ja konkretisoi hankkeen ja projektien hyötynäkökulmat esimerkiksi alla olevan kuvan (kuva 7) mukaisen hyötykartan avulla. Kartta, kuten yllä oleva hyötyjen jaottelukin perustuu Balanced Scorecard -mallin mukaiseen nelijakoon: Taloudelliset hyödyt, hyödyt asiakkaalle / asiakkaan näkökulmasta, toiminnalliset hyödyt ja hyödyt henkilöstölle ja organisaatiolle. Eri projekteissa tavoitehyötyjen painopisteet voivat vaihdella merkittävästikin. Kuva 7 Hyötykartta Laadi mittarit Laadi mittarit tavoitehyötyjä ja niiden toteutumisen mittaamista varten. Mittareiden laadinnassa tulee huomioida: että niillä voidaan mitata toiminnan ja ohjauksen suorituskykyä. että suorituskykymittari on muutoksissa säilyvä, jotta mittaamistulokset olisivat verrannollisia. Kuvan 8 hyötykartasta ja määritellyistä tavoitehyödyistä, sekä tavoitetilan tunnistetuista kriittisistä menestystekijöistä voidaan johtaa myös alustavat mittarit kuhunkin hyötykategoriaan. Huomaa, että mittareiden määrä ei ole tärkein asia, vaan se, mitataanko lopputuloksen kannalta olennaisia asioita. Liitteen 2 Mittarit- ja hyödyt -taulukkoa voidaan käyttää apuna mittarien laadinnassa. Mittareiden avulla hyötyjen toteutumista voidaan seurata sekä kehittämishankkeen kuluessa, että myös hankkeen ja sen projektien päätyttyä lopputuloksen ollessa hyötykäytössä. Mittareista ensimmäinen näkemys voidaan muodostaa jo tässä vaiheessa, mutta sekä mittarit että niiden tavoitearvot täsmentyvät kehityshankkeen asettamisen ja suunnittelun yhteydessä. Suorituskykymittari voi liittyä organisaatioon, prosessiin, palveluun, syötteisiin, henkilöön, jne. 17/29

18 Prosessien suorituskyvyn ja tehokkuuden mittaamista varten liitetään prosessiin mittari. Mittaamisessa ja mittarin valinnassa tulee kiinnittää huomio seuraaviin kysymyksiin: Mikä on prosessin tarkoitus ja tavoitteet? Mitä pitää mitata, jotta saadaan tavoitteiden kannalta oikea tulos? Minkälainen mittari valitaan mihinkin tilanteeseen, laadullinen (tyytyväisyys-kyselyt) vai määrämuotoinen (lukuarvoinen eli määrällinen)? Miten mittarin toimivuus voidaan testata ennen käyttöönottoa? Miten mittaamisen tuottama tulos saadaan analysoitua ja hyödynnettyä päätöksentekoa varten? Prosessijohtaminen ja prosesseista täyden hyödyn saaminen vaatii avukseen työvälineen. Apuvälineen avulla prosesseja voidaan kuvata käyttäen standardeja prosessien kuvauskieliä, jotka ovat jatkojalostettavissa suoraan mitattaviksi, suoritettaviksi prosesseiksi (automatisointi, kuvausstandardi OMG Business Process Modeling Notation Specification). 6.4 Tietoteknisten mahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Tietoteknisen tavoitetilan määrittelyn lähtökohtana ovat toiminnalliset tavoitteet, palveluratkaisut sekä tavoiteprosessit. Määrittelyllä haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin millaiset tietotekniset ratkaisut tukevat parhaiten asetettuja (toiminnallisia) tavoitteita. millaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla pyritään parantamaan prosessia Määrittele tietotekniikkaratkaisut Määrittele tietotekniset ratkaisuvaihtoehdot huomioiden kehittämisalueen toiminnalliset tavoitteet ja odotukset, jottei tietoteknisiä ratkaisuja viedä tasolle, jota ei toiminnan kannalta tarvita. Huomioi myös, että merkittävä teknologian muutos voi olla myös merkittävä kustannustekijä tulevaa ratkaisua toteutettaessa. Ota kantaa jo tässä vaiheessa tietotekniikkaratkaisun toteutustapaan, esim. tulisiko tuleva ratkaisu olemaan valmisohjelmisto, räätälöity ratkaisu vai kenties olemassa olevan järjestelmän uudistaminen. Selvitä myös mahdollisuudet yhteishankintaan. Tarkemmin ratkaisuvaihtoehtoihin paneudutaan kuitenkin vasta esiselvityksen vaiheessa Tavoiteratkaisun tarkentaminen. Ota tarkasteluun mukaan eri näkökulmia, kuten esim. kolme päänäkökulmaa: Nykyisin käytetyn teknologian tuomien mahdollisuuksien ja rajoitusten kartoitus Tutkitaan huolellisesti nykyinen kohdealueella käytössä oleva teknologia, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa tulevan ratkaisun toteuttamiselle, ja mitä se rajoittaa. Käytettävissä olevan teknologian tuomien mahdollisuuksien ja rajoitusten kartoitus Tutkitaan jo olemassa olevan, ei välttämättä tällä kohdealueella, mutta esim. toisella toimialalla käytössä olevan teknologian mahdollisuudet ja rajoitukset. Tällä tavalla, organisaatiossa jo olemassa olevan teknologian käyttöalueen laajentamisella, voidaan saada merkittävää kustannushyötyä. Kokonaan uuden teknologian käyttäminen, mahdollisuudet ja rajoitukset Tutkitaan mahdollisuuksia siirtyä uuteen teknologiaan luonnollisesti koko ajan muistaen, että uusi teknologia ei ole itse tarkoitus, vaan sillä tulee toteuttaa kehittämisalueen tarpeet ja odotukset mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. 18/29

19 Selvitä lisäksi markkinoilla toimivia toimittajia ja tarjontaa. Tarvittaessa lähetä markkinatilanteen kartoittamiseksi alustava kysely tai tietopyynnön kaikille tuntemillesi markkinoilla toimijoille. Tietopyynnön tarkoituksena on kartoittaa markkinoilla toimivia yrityksiä, heidän toimintamallejaan ja ratkaisuvaihtoehtojaan sekä yleistä hintatasoa ja mahdollista halukkuutta osallistua hankkeen toteuttamiseen, jotta varsinaisella tarjouspyyntökierroksella saadaan mahdollisimman selkeät ja vertailukelpoiset tarjoukset. Tietopyynnön lähettäminen ei edellytä myöhemmin hankintailmoituksen laatimista. Lähetä tietopyyntö mahdollisimman monelle potentiaaliselle tarjoajalle, jotta varmistetaan tulevien tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Tietopyyntö ei saa olla tarjouspyynnön kaltainen tai kohdennettu vain muutamalle yritykselle. Tietopyynnöstä tulee käydä ilmi, että ei ole kyse hankintailmoituksesta. Hyvä tapa kartoittaa mahdollisia ratkaisuja, on myös selvittää mitä järjestelmiä muissa vastaavissa organisaatioissa käytetään ja minkälaisia kokemuksia niistä on. Määrittelyn lopputuloksena ovat tietoteknisten ratkaisuvaihtoehtojen kuvaukset alustavine kustannustekijöineen, mahdolliset laajennustarpeet huomioiden. 6.5 Toiminnan kehittämismahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Määrittele toiminta- ja palveluratkaisut Määrittele toiminta- ja palveluratkaisut kehittämiskohteena olevalle alueelle. Avainkysymyksiä kehittämismahdollisuuksien ja myös rajoituksen mietinnässä ovat mm. mihin nykyiset toiminta- ja palveluratkaisut taipuvat, millaisia ratkaisuja ne tukevat ja mitä rajoittavat tai estävät. kuinka paljon tulevilla toiminta- ja palveluratkaisuilla on mahdollista ja järkevää muuttaa toimintatapaa ja prosessia. toiminta- ja palveluratkaisujen muutostarpeiden /-mahdollisuuksien realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus. miten tavoitetilan mukaiset toiminta- ja palveluratkaisut istuvat palvelukulttuuriin. vastaavatko tavoitetilan mukaiset ratkaisut asiakaslupauksia ja sidosryhmien tarpeita ja odotuksia. Määrittelyn lopputuloksena ovat kuvaukset eri toiminnallisista vaihtoehdoista ja palvelurakenteen ja palveluratkaisujen vaihtoehdoista. 6.6 Tavoitetilan analyysit Tee riskianalyysi Tee riskianalyysi kehittämiskohteena olevasta alueesta huolellisesti, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa riskit kehittämistyössä tunnistetaan ja mitä yksiselitteisemmin niiden vaikutukset kyetään arvioimaan, sitä helpompi niihin on myös vaikuttaa. Järjestelmäkehityksessä riskien arviointi on tärkeätä kaikissa vaiheissa. Käytä riskianalyysin apuna olemassa olevia kuvauksia tai tässä annettuja esimerkkejä. Huomioi, että tässä kuvatun riskianalyysin perustana on järjestelmään kohdistuvien uhkien tunnistaminen ja niiden merkityksen arvioiminen. Mallia voi myös käyttää toimintamallien riskien analysoinnissa soveltuvin osin. Järjestelmään kohdistuvia riskejä ovat mm. 19/29

20 järjestelmän ulkoisia liittymiä koskevat riskit. järjestelmän päätoimintojen riskit. tietojen säilyttäminen ja käyttö. käytettävät sovellukset (riski joka liittyy käytettyihin tuotteisiin ja niiden tukeen). käyttöympäristöriskit (palvelimet, työasemat, tietoliikenne) fyysisen ympäristön riskit (laitetilat). henkilöstöriskit (palvelun toimittajan sekä oma). ulkoisten palveluiden käyttöön liittyvät riskit. hankintojen riskit. Huomioi riskien analysoinnissa yksittäisten tietoturvallisuuskriittisten kohteiden tarkempi riskianalyysi. tietoturvallisuuskriittisten kohtien jäännösriskit. yleiset jäännösriskit eli kaikkien varautumistoimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävät hyväksytyt riskit. Kuva 8 Riskien arvioinnin ja hallinnan vaiheet (Murtonen 2003) 1. 1 Murtonen Mervi, Riskin arviointi, STM:n työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 20/29

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN

TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Digia Konsultointipalvelut TIETO- JÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelukuvaus Tietojärjestelmän prosessien kehittäminen Palvelukuvaus 2 TIETOJÄRJESTELMÄN PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelun yleiskuvaus

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hanke VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu Menetelmäprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä versio 1.0 28.06.2007 1 TIIVISTELMÄ...1 2 JOHDANTO...2 2.1 YLEISTÄ...2

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

LIIKETOIMINTA- PROSESSIEN KEHITTÄMINEN

LIIKETOIMINTA- PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Digia Konsultointipalvelut LIIKETOIMINTA- PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelukuvaus Liiketoimintaprosessien kehittäminen Palvelukuvaus 2 LIIKETOIMINTAPROSESSIEN KEHITTÄMINEN Palvelun yleiskuvaus Liiketoimintaprosessien

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys

JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 4 4 Esiselvityksen

Lisätiedot

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot