JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen"

Transkriptio

1 JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Kehittämiskohteiden tunnistamisen aloittaminen Arkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen kehittämiskohteiden tunnistamisessa Nykytilan analyysi Tavoitetilan suunnittelu Toimeenpanon suunnittelu Nykytilan analyysi Analysoi nykytilan toiminta Listaa ja analysoi kehitystarpeet Selvitä taloudelliset tunnusluvut Nykytilan analysointivaiheen lopputulokset Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan hahmotus, rajaaminen ja nykytila Määritä ja rajaa kehittämiskohteen laajuus Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Määritä ylätason toimintalähtöinen visio Perusta projekti Vaiheen lopputulokset Tavoitetilan suunnittelu Analysoi kehittämisalueen ja kuvausten kohderyhmät Tee puuteanalyysi Kuvaa tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut Kuvaa tavoitetilan toimintamallit ja prosessit Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Vaiheen lopputulokset Tavoitehyötyjen määrittely ja mittarien laadinta Määrittele tavoitehyödyt Laadi mittarit Tietoteknisten mahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Määrittele tietotekniikkaratkaisut /29

2 6.5 Toiminnan kehittämismahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Määrittele toiminta- ja palveluratkaisut Tavoitetilan analyysit Tee riskianalyysi Tee tuottavuusvaikutusanalyysi Vaiheen lopputulokset Kehittämisvaihtoehtojen vertailu ja valinta Vertaile tavoitehyötyjä Vertaile toiminnallisia vaihtoehtoja Vertaile tietoteknisiä vaihtoehtoja Valitse toteutusvaihtoehto Vaiheen lopputulokset Tavoiteratkaisun kuvaaminen Toimeenpanon suunnittelu Tunnista kehitystarpeet ja projektit Tee kustannus- ja hyötyanalyysit Aseta laatutavoitteet Analysoi riskit Priorisoi kehitystarpeet Suunnittele kehittämispolku Tee alustava toimeenpanosuunnitelma Järjestä suunnitelmien katselmointi Esitä toimeenpanosuunnitelmat projektin sidosryhmille Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Vaiheen lopputulokset Päätöksenteko ja dokumentointi Valmistuvat dokumentit Opastavat tiedot Liitteet /29

3 1 Johdanto Tässä suosituksessa kuvataan menetelmä kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ICT-palveluita kehitettäessä. Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa. Suosituksessa ohjataan valmistautumista toiminnan kehittämisprojektin tai tietojärjestelmähankinnan esiselvitysprojektiin. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys -suositus täydentää tätä suositusta. Vaiheena suositus sijoittuu kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen jälkeen, jossa on kuvattu organisaation koko toiminta, toiminnassa käytettävät tiedot ja järjestelmät sekä teknologiat ja kehittäminen kokonaisuutena. Organisaation kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on kuvattu JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suosituksessa. Tämä suositus käsittelee organisaation tietyn osan tai osien kehittämiskohteiden tunnistamista. Kuva 1 ICT-palvelujen kehittämisen vaiheet Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisarkkitehtuuri pitää sisällään arkkitehtuurilinjaukset ja -kuvaukset, arkkitehtuurin hallintamallin sekä arkkitehtuurimenetelmän. Tässä suosituksessa kuvataan tarkemmin yksittäistä tai yksittäisiä kehittämiskohteita, jotka on todettu kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä tai jollain sen suunnittelun iteraatiokierroksista. ICT-kehittämisprojekteissa ja -hankkeissa tulee huomioida lainsäädännön ja asetusten luomat vaatimukset kehittämiselle. Lisäksi kehittämisprojekteissa ja -hankkeissa tulee huomioida organisaation asettamat vaatimukset ja linjaukset arkkitehtuurin suhteen. Huomioitavaa on, että valittujen kehittämiskohteiden on oltava myös linjassa kokonaisarkkitehtuurin suhteen. ICT-kehittämisprojekti koostuu eri vaiheista, joita yleensä ovat esiselvitys, vaatimusmäärittely, hankinta, tekninen suunnittelu, toteutus, testaus sekä käyttöönotto. Tämän suosituksen kuvaamat tehtävät ja selvitykset suoritetaan ennen esiselvitys-vaihetta ja ne toimivat valmistavina toimenpiteinä ennen itse 3/29

4 kehittämishankkeen tai -projektin aloittamista. Huomioi, että kehittämistyö on iteratiivista ja paluu edellisiin vaiheisiin tarkentamaan määrittelyitä on suositeltavaa. Suuremman kehittämiskokonaisuuden suunnitteluvaihe kannattaa toteuttaa projektina. Pienemmissä kokonaisuuksissa kehittämisprojektin suunnittelu voidaan toteuttaa myös kevyemmällä menettelyllä. 2 Soveltamisala Suositus on tarkoitettu käytettäväksi julkisen hallinnon ICT-palvelujen kehittämisessä kehittämiskohteiden tunnistamisvaiheessa, ennen tietojärjestelmähankinnan esiselvityksen tekemistä. Suosituksessa ohjeistetut eri toimintavaiheet on kuvattu prosessinomaisena siirtymänä vaiheesta toiseen. 3 Termit ja määritelmät Tässä kappaleessa on kuvattu tälle suositukselle oleellisia termejä ja niiden määritelmiä. ASP Sovellusvuokrauspalvelun tarjoaja, Application Service Provider, tarjoaa asiakkaille tietojärjestelmän käyttöön palveluna verkon kautta. GAP-analyysi GAP-analyysi eli puuteanalyysi on menetelmä, jolla voidaan mm. verrata ja kuvata nykytilan ja tavoitetilan välistä eroa. järjestelmäkartta Järjestelmäkartta kuvaa yleensä organisaation järjestelmäkokonaisuutta halutusta näkökulmasta. Järjestelmäkartta voidaan kuvata myös esim. poikkihallinnollisten prosessien osalta tai muusta vastaavasta kokonaisuudesta. Järjestelmäkartassa järjestelmät sijoitetaan visuaaliseen kuvaan (karttaan) käyttäen apuna erilaisia karttapohjia, joilla esitetään haluttua näkökulmaa. Näkökulma voi olla esim. viraston järjestelmät toiminnallisen luokittelun mukaan tai osastojen mukaan tai järjestelmäalustan mukaan. Poikkihallinnollisissa kuvauksissa voidaan kuvata virastoittain tai toiminnallisen luokittelun mukaan. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen arkkitehtuurillinen lähestymistapa ICT:n (informaatio- ja kommunikaatioteknologia) haltuunottamiseksi ja hallinnoimiseksi. Malli, jossa tietotekninen varustus kuvataan ja huomioidaan osana (liike)toimintaa. palvelu Palvelulla tarkoitetaan toiselle osapuolelle tarjottua toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelu voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle. palvelukuvaus Kuvaus, jossa palvelun toiminnallisuudet ja käyttötarkoitukset, yhteydet muihin palveluihin sekä palvelun elinkaari on kuvattu. palvelukartta Palvelukartta kuvaa visuaalisesti organisaation palvelut ja niiden yhteydet sekä vastuulliset tahot. SaaS Software as a Service, on vuokrattavaksi tehty ohjelmisto moniasiakasympäristöön. Ohjelmistoa käytetään 4/29

5 selainkäyttöliittymällä verkon yli ja sitä ei räätälöidä asiakaskohtaisesti. SWOT -analyysi SWOT-analyysi on nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. teknologia-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, jonka keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa informaation rakenteistamista, organisointia ja luokittelua, välitystä. Arkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation informaatiotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita, informaatioarvoketjuja, tietojen rakenteita sekä informaation organisointia ja hallintaa. Tarkoituksena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa. tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset järjestelmät sekä niiden arvioidun elinkaaren, kriittisyyden, niiden käyttämät/tuottamat tiedot ja suhteet muihin järjestelmiin. Organisaation järjestelmäpääoma. toiminta-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation strategisiin vaatimuksiin liittyvää ydintoimintaa ja sitä tukevia tukiprosesseja, resursseja sekä palvelutarjontaa. Myös tunnetaan termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri (business architecture). toimintaympäristö Toimintaympäristöllä tarkoitetaan sitä ympäristöä, joka koostuu organisaation toimialan, asiakkaiden ja sidosryhmien toimijoista ja tarjotuista palveluista ja toiminnallisuuksista. 4 Kehittämiskohteiden tunnistamisen aloittaminen ICT-palvelujen kehittäminen ja kehittäminen yleensäkin edellyttää tietoja nykytilasta, jotta tiedetään lähtötilanne ja toisaalta käsitystä tavoitetilasta, eli päämäärästä, johon ollaan menossa. Oleellista on myös tietää, minkälaisessa ympäristössä toimitaan. Ennen kuin kehittämiskohteiden tunnistaminen voidaan aloittaa, tulee olla siis käytettävissä vähintään seuraavat dokumentit: organisaation strategia. organisaatiokaavio. organisaation talous- ja toimintasuunnitelma tai vastaava suunnitelma. organisaation nykytilan ja tavoitetilan kokonaisarkkitehtuurikuvaukset (kts. JHS 179 -suositus). Olennaista kehityskohteiden tunnistamisen jälkeen tapahtuville mahdollisille kehittämishankkeille ja -projekteille on, että kohdealueen prosessi(e)n omistaja(t) ohjaavat kehittämistyötä ja osallistuvat määrittelyihin. 5/29

6 4.1 Arkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen kehittämiskohteiden tunnistamisessa Johdannossa kuvattua kokonaisarkkitehtuurimenetelmää (kts. JHS 179 -suositus) käytetään tässä suosituksessa kehittämiskohteiden tunnistamisen työkaluna ja apuvälineenä. Arkkitehtuurimenetelmän malleja käyttämällä pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja eri osa-alueet huomioivaan tarkasteluun sekä kehittämiskohteiden ja projektien yhdenmukaiseen dokumentaatioon. ICT-palvelujen kehittämisen näkökulmasta kehittämisellä on kolme päävaihetta: 1. nykytilan analyysi 2. tavoitetilan suunnittelu 3. toimeenpanon suunnittelu. Kaikkia näitä vaiheita ei välttämättä toteuteta yhdessä projektissa tai kehittämishankkeessa. Esimerkiksi pelkästä nykytilan analysoinnista voidaan muodostaa itsenäinen kehittämisprojekti. Jo tällöin voidaan tunnistaa joitakin kehittämiskohteita erityisesti tarkastelemalla harmonisointimahdollisuuksia. Toiminnan uudistumisen kannalta merkittävämmät kehityskohteet tunnistetaan verrattaessa tavoitetilaa nykytilaan. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti eri päävaiheiden tarkoitus sekä tässä suosituksessa käytettävät menetelmät vaiheen toteuttamiseksi. 4.2 Nykytilan analyysi Nykytilan analyysi keskittyy usein yhteen kokonaisarkkitehtuurin näkökulmaan, useimmiten toiminnan kehittämiseen eli toiminta-arkkitehtuurinäkökulmaan. Muita näkökulmia ovat tieto-, tietojärjestelmä- sekä teknologia-arkkitehtuurit. Nykytilan analyysissa huomioidaan kaikki ko. näkökulmaan keskeisesti liittyvät toiset näkökulmat. Esimerkiksi tietoarkkitehtuurin nykytilaa analysoitaessa tulee huomioida niin prosessit kuin järjestelmätkin, joissa informaatiota hyödynnetään. Nykytilan analyysi perustuu olemassa olevaan toimintaan ja siinä kartoitetaan esimerkiksi olemassa olevat tietojärjestelmät, teknologiat tai informaatio. Mukaan voidaan ottaa valmiiksi määriteltyjä, lähitulevaisuudessa toteutettavia kokonaisuuksia, mikäli oleelliset asiat on niissä jo päätetty ja lyöty lukkoon. Lähestymistapa nykytilan kuvaamisessa on siten alhaalta ylös, eli fyysisestä näkökulmasta käsitteelliseen. Vaikka nykytilan lähtökohta onkin olemassa oleva todellisuus, voidaan sitä kuvata monella eri tarkastelutasolla. Kokonaisarkkitehtuurin edellyttämä kokonaisuuden hallinta edellyttää yleensä yksityiskohtaista tasoa abstraktimmalla tasolla olevia kuvauksia. Nykytilan analyysin pohjatietona käytetään mm. nykytilan prosessien sekä palveluiden ja palvelurakenteen kuvaamista, organisaatio- ja sidosryhmäkarttaa sekä tarvekartoitusta, joiden tekeminen on kuvattu JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suosituksessa. Esimerkki tarveluettelosta löytyy myös liitteestä 1 Tarveluettelo. 4.3 Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnittelussa määritellään tavoitetila sekä toiminnalle että järjestelmille, joita käytetään toiminnan tukena, kuten myös palveluille ja palveluratkaisuille. Tavoitetilan suunnittelussa edetään lähtökohtaisesti suuremmista kokonaisuuksista pienempiin kokonaisuuksiin. Käsitteelliseltä tasolta edetään kohti käytännön toteutusmallia. Tavoitetilaa ei kuitenkaan voida suunnitella täysin irrallaan olemassa olevista ratkaisuista, vaan nykytila on huomioitava lähtökohtana 6/29

7 ja mahdollisena rajoittavana tekijänä, joka on huomioitava vähintään kehittämissuunnitelman aikataulutuksissa. Tavoitetilan suunnittelussa hyödynnetään nykytilan kuvausten lisäksi tässä suosituksessa kuvattuja tavoitetilan prosessien ja palveluiden/palveluratkaisujen kuvauksia, tavoitehyötyjen arviointia, tietoteknisten mahdollisuuksien arviointia sekä kehittämisvaihtoehtojen vertailua (luku 6 Tavoitetilan suunnittelu sekä JHS 179 -suositus). 4.4 Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa suunnitellaan (kokonaisarkkitehtuurin) tavoitetilan vaatimat kehitysprojektit, arvioidaan niiden hyödyt ja riskit sekä välitetään tulokset kehitysprojektin sidosryhmille (kts. luku 8 Toimeenpanon suunnittelu). Tässä vaiheessa hyödynnetään valitun kehittämisvaihtoehdon tavoitetilaa koskevia määrityksiä sekä tarkennetaan jo tehtyjä kustannus-, hyöty- ja riskianalyysejä, priorisoidaan kehitystarpeet sekä suunnitellaan kehityspolku kohteena olevalle osa-alueelle. Edellä mainittujen toimintojen suorittaminen on kuvattu tässä suosituksessa (kts. luvut 5-7). 5 Nykytilan analyysi Nykytilan analyysivaiheessa analysoidaan nykytilan toimintaa, selvitetään nykytilan kehittämistarpeita sekä selvitetään taloudellisia tunnuslukuja käsittelyssä olevan kehittämisalueen tai alueiden kohdalla. Kuva 2 Nykytilan analysoinnin vaiheet 7/29

8 5.1 Analysoi nykytilan toiminta Tässä vaihessa hyödynnetään JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suosituksen mukaan laadittuja nykytilan kuvauksia. Analysoi niiden pohjalta nykytilan toimintaa ja kerää kehitystarpeita käyttäen hyväksi pääasiassa tehtyjä prosessi-, sidosryhmä- ja palvelukuvauksia. Analysoi nykytila myös muista arkkitehtuurinäkökulmista (tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit). Tarpeen/ongelman analysoimiseksi on edellä mainittujen kuvausten lisäksi hyvä käyttää tarvittaessa erilaisia ongelmanratkaisu- ja määrittelymenetelmiä. Näitä menetelmiä ovat esim. SWOT-analyysista erityisesti osat Strengths ja Weaknesses nykytilan vahvuuksien ja heikkouksien arviointiin. toiminnan ja prosessien simulaatiot ja ns. pöytätestaus eli prosessien läpikulku ja kehittämiskohteiden ja muutosmahdollisuuksien alustava hakeminen kuvausten kautta. Mind Map, ns. kalanruototekniikka tai seinätaulutekniikka, joilla pyritään varmistamaan että kaikki kehittämiskohteen osa-alueet tulevat huomioiduksi. riskianalyysi. kustannus-/hyötyanalyysi organisaation omasta ja yhteiskunnallisesta tarkastelukulmasta. tietoturvallisuuden kartoitus eri näkökulmista (mm. järjestelmät, tilat, henkilöstö). tilastojen läpikäynti, kuten organisaation toiminnan tulostilastot ja toimintakertomukset. 5.2 Listaa ja analysoi kehitystarpeet Kerää kehitystarpeet kehittämiskohteena olevan osa-alueen eri osapuolilta. Pyri keräämään lopputulosten käyttäjien ja hyödyntäjien tarpeet. Käyttäjillä ei tarkoiteta pelkästään mahdollisen tulevan tietojärjestelmän käyttäjiä, vaan hankkeen / projektien tulosten hyödyntäjiä koko laajuudessaan, mukaan lukien tarvittaessa myös organisaation ulkoiset sidosryhmät. Listaa käyttäjiltä sekä nykytilan analysoinnin lopputuloksena saadut kehitystarpeet taulukkoon. Kullekin tarpeelle kirjataan tunnus ja nimi. kuvaus. ketä tarve koskee. miten ja mihin vaikuttaa. tarpeen ratkaisemisen hyödyt. Eri käyttäjätahojen osallistuminen selvitystyöhön on välttämätöntä myös lopputuloksen hyväksyttävyyden kannalta. Keskeinen onnistumiskriteeri tarpeiden keräämisessä on riittävä kattavuus. Tämän vuoksi eri käyttäjä- /hyödyntäjäryhmienkin edustus on myös oltava kattavaa. Huomioi tarpeiden keräämisen yhteydessä myös mahdolliset kehittämisalueella meneillään olevat muut hankkeet / projektit. Analysoi listatut tarpeet. Keskity analysoinnissa mm. tarpeiden relevanttiuteen, ts. liittyvätkö tarpeet selkeästi selvityksen alla olevaan kehittämisalueeseen vai onko ne mahdollista / järkevää toteuttaa jossakin muussa hankkeessa. tarpeen taustojen selvittämiseen, jolla pyritään varmistamaan mm. se, että tarve on todellinen ja kaikilta osiltaan perusteltu. tarpeellisuuteen / välttämättömyyteen, ts. tehdään tarpeiden priorisointia jo tässä vaiheessa ei vielä rajauksia. 8/29

9 tarpeiden päällekkäisyyteen ja yhdenmukaisuuteen. Mahdolliset ristiriitaiset tarpeet pyritään selvittämään, selkiinnyttämään ja tarvittaessa karsimaan jo tässä vaiheessa. Käytä apuna tarvelistausta (= alustava vaatimusluettelo), johon merkitset analyysin tulokset, esim. onko tarve relevantti ja onko se tarpeen ratkaista mahdollisimman pian vai vasta myöhemmin. 5.3 Selvitä taloudelliset tunnusluvut Kokoa käytettävissä olevat nykytilan taloudelliset tunnusluvut. Tunnuslukuja ovat esimerkiksi nykytilan toiminnan hinnat ja volyymit sekä arvio hintojen ja volyymien kehittymisestä tulevaisuudessa. työn tunnusluvut, kuten manuaalisen työn kustannukset ja mahdolliset henkilötyövuosien säästötarpeet. henkilöstön motivaation, työn laadun ja työn tehokkuuden kasvu toiminnan kehittämisen kautta. Taloudellisia tunnuslukuja käytetään pohjatietona tavoitetilan hyötyjen määrittelyvaiheessa. 5.4 Nykytilan analysointivaiheen lopputulokset Nykytilan analysointivaiheen lopuksi nykytilan kuvaukset on tuotettu ja dokumentoitu riittävän tarkalla ja kattavalla tasolla ja tulosten perusteella on tehty arvio suunnittelun jatkamisen edellytyksistä. Dokumentoituja osa-alueita ovat palvelukuvaukset. palveluihin liittyvät (niitä tuottavat tai mahdollistavat) tietojärjestelmät. toimintamallit ja organisaatiot ja sidosryhmät. nykyprosessien kuvaukset. prosessien analysointien tulokset. arkkitehtuurien kuvaukset. järjestelmäkuvaukset nykytilan mahdolliset kehittämistarpeet huomioiden eri arkkitehtuuri-näkökulmat. selvitykset taloudellisista tunnusluvuista analyysien tuloksena syntyneet ja/tai tiedossa olevat priorisoidut nykyjärjestelmän ja nykytoiminnan kehittämistarpeet. 6 Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnittelussa pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja kattavaan näkemykseen siitä, mikä on se tavoitetila ja tavoiteltavat hyödyt, mitkä kohdealueen kehittämisellä saavutetaan tai on mahdollista saavuttaa. 9/29

10 Kuva 3 Tavoitetilan suunnittelun vaiheet Tavoitetilan suunnittelu toteutetaan iteratiivisesti, toisin sanoen edetään systemaattisesti vaiheesta toiseen mutta informaation ja näkemyksen karttuessa palataan tarvittaessa mihin tahansa edeltävään vaiheeseen. Paluu edeltävään vaiheeseen tulee olla kuitenkin perusteltua eli kullekin paluumenettelylle täytyy löytyä selkeä tarve ja päätös. Esimerkiksi riskianalyysin tai muun analyysin tulosten perusteella on tarpeen palata tarkentamaan joitakin osaalueita. kehittämisvaihtoehtojen vertailussa joku ratkaisumalli näyttää osoittautuvan selkeästi paremmaksi, jos sen osalta voidaan tehdä tarkennuksia palveluratkaisuihin, prosesseihin, tietojärjestelmiin tms. 10/29

11 Kuva 4 Tavoitetilan määrittely iteratiivisena toteutustapana 6.1 Tavoitetilan hahmotus, rajaaminen ja nykytila Syötteinä tavoitetilan hahmottamisessa, sen rajaamisessa ja nykytilaan vertaamisessa ovat mm. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason (kokonais)arkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. nykytilan kuvausten ja analyysien sekä tarpeiden tarkennuksien ja analyysien tulokset. taloudellisten tunnuslukujen selvitysten tulokset. Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa toiminnan tulevaisuuden tavoitetila. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella kehittämisprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja heidän tavoitteensa. tunnistaa alustavasti sekä toiminnan että toiminnassa käytettävien järjestelmien liittymät. hahmottaa siirtymäaikaan liittyvät tekijät ja toimintamallit, analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. perustella suunnitteluvisio Määritä ja rajaa kehittämiskohteen laajuus Määritä kehittämisalueet ja tee tarvittavat rajaukset. Arvioi, aiheuttaako kehittämisen kohteena oleva alue muuttamis- tai kehittämistarpeita myös siihen liittyvissä osa-alueissa. Huomioi tässä vaiheessa myös siirtymäaikaan liittyvät tekijät, kuten toimintamallit, kustannukset ja mahdolliset haitat. 11/29

12 6.1.2 Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä periaatteita, ohjeistuksia, vaatimuksia ja kuvauksia on huomioitava ohjaavana tietona. Huomioi olemassa olevat nykytila- ja tavoitetilakuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä tulevissa vaiheissa. Arvioi, ovatko nykytilatiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa nykytilatietojen täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilatietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai resurssien näkökulmasta mahdollista Määritä ylätason toimintalähtöinen visio Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen visio organisaation asettamien reunaehtojen puitteissa. Vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena tai kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Toiminnan visio kuvaa kehittämisen johdon näkökulmasta Perusta projekti Mikäli kehittämiskohteiden tunnistamisen vaiheet suoritetaan projektina, suunnittele projekti tämän suosituksen vaiheet huomioiden tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi projektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä kehittämisen johtamisesta vastaavalle tasolle. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Huomioi myös liittymät ja rajapinnat toimintaprosessien ja mahdollisten toiminnan tukena käytettävien järjestelmien kannalta. Varmista sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Mikäli projektin perustaminen on kehittämisalueen kannalta tarpeetonta, tämä vaihe voidaan jättää väliin. Tavoitetilan määrittelyn lopputulosten kirjaamiseen on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä JHS-suosituksessa kuvattujen kehittämiskohteiden tunnistamisen vaiheiden perusteella aloitettavat kehittämisprojektit suunnitellaan luvussa 8 Toimeenpanon suunnittelu kuvatun prosessin mukaisesti Vaiheen lopputulokset Tavoitetilan hahmotus ja rajausvaiheen lopputulokset ovat: lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kuvauksista. alustava kehittämis- tai projektisuunnitelma. ylätason toimintalähtöisen vision skenaariokuvaus. päivitetyt tarpeet. alustava suunnitelma perustettavasta kehitysprojektista tai -hankkeesta. 6.2 Tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnitteluvaiheessa määritellään tarkemmin tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut sekä toimintamallit ja prosessit käsittelyssä olevan kehittämisalueen tai -alueiden kohdalta huomioiden myös muut arkkitehtuurinäkökulmat (tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit) sekä kehittämisen kohteena olevan alueen sidos- ja kohderyhmät. Tässä vaiheessa varmistetaan myös puuteanalyysin avulla, että suunnittelussa on huomioitu kaikki tarvittavat osa-alueet. 12/29

13 6.2.1 Analysoi kehittämisalueen ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten projektin sidosryhmät osallistuvat kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että kaikki sidosryhmät tulee huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee ymmärtää sidosryhmälle tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylin johto toiminnan käsittein tai tekninen asiantuntija teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kehittämiskohteiden tunnistamisen tulosten dokumentoinnissa Tee puuteanalyysi Puuteanalyysissä kerätään ja analysoidaan kehittämistarpeita. Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa. Hyödynnä analyysissä JHS 179 -suosituksen liitteen 4 Puuteanalyysipohjaa Kuvaa tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut Kuvaa kehittämiskohteena olevan alueen tavoitetilan palvelut ja palveluratkaisut. Selvitä myös mihin olemassa oleviin palveluihin ja palveluratkaisuihin muutokset vaikuttavat. Hyödynnä palveluiden ja palveluratkaisujen kuvauksessa liitteen 4 Palvelukuvaus-pohjaa sekä kuvan 5 Palvelukartta-mallia. Huomioi myös tässä vaiheessa, että hallintolain 7 mukaan viranomaisasiointi tulee järjestää siten, että hallinnon asiakas voi käyttää ja hyödyntää asianmukaisesti järjestettyjä hallinnon palveluita. Kyseisen palveluperiaatteen tarkoituksena on korostaa asioinnin tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä turvata viranomaispalvelujen saatavuus sekä varmistaa, että asiointia järjestettäessä kiinnitetään huomiota hallinnon asiakkaiden tarpeisiin. Palveluperiaatteeseen kuuluu myös palautteen kerääminen palvelujen käyttäjiltä ja sen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Kuvassa 5 on kuvattu esimerkki palvelukartasta. 13/29

14 Kuva 5 Palvelukartta (lähde: ValtIT, Arkkitehtuurimenetelmä) Lopputuloksena syntyvät vähintään seuraavat kuvaukset: tulevat palveluratkaisut ja keskeiset muutokset nykyisiin palveluratkaisuihin. tulevat palvelukuvaukset, eli asiakkaille ja sidosryhmälle kehittämisalueen tuloksena syntyneet uudet tai muuttuneet palvelut. tulevien palveluratkaisujen ja strategisten sekä muiden toiminnan tavoitteiden yhteys Kuvaa tavoitetilan toimintamallit ja prosessit Tavoitetilan prosessien ja toimintamallin hahmottelun lähtötietoina ovat mm. nykyprosessin kuvaukset (mikäli olemassa olevaa toimintaa). nykytoiminnan muut kuvaukset, mm. palvelurakenteen kuvaukset (mikäli on). tulevan palvelurakenteen kuvaukset. kehittämisprojektin suunnitteluvaiheen tavoitteet. Tee tavoiteprosessista kuvaus, jota tullaan tarkentamaan vielä vaatimusmäärittelyn ja varsinaisen toteutusprojektin yhteydessä. 14/29

15 Prosessien kuvaustapa on esitelty ja ohjeistettu Julkisen hallinnon suosituksessa JHS 152 Prosessien kuvaaminen (http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152). Prosessien kuvaus tasolla 2 riittää yleensä, tärkeintä on, että erojen havaitseminen nyky- ja tavoiteprosessista on mahdollista Tunnista tavoite- ja nykyprosessien erot Tavoiteprosessin kuvauksen jälkeen suorita vertailu nykytilan ja tavoitetilan prosessien välillä ja selvitä, jääkö prosessien välille kuiluja. Listaa vertailussa myös prosessien erot siirtymäkauden toimintamallien suunnittelua ajatellen. Tarkastele eroja nyky- ja tavoiteprosessien välillä esimerkiksi puuteanalyysien (GAPanalyysi) avulla. Puuteanalyysien kautta erot konkretisoidaan ja määritellään tarkemmin kehittämistoimenpiteiksi. Nämä kehittämistoimenpiteet konkretisoidaan prosessien kehittämisprojektiksi/- projekteiksi ratkaisujen valintavaiheessa. Kuva 6 GAP-analyysin avulla voidaan määritellä portaat, joilla organisaatio pääsee aikataulutetusti kehittämään toimintaansa nykytilasta tavoitteiden suuntaan. Tarkastele nyky- ja tavoiteprosessia myös toteuttamismahdollisuuksien ja -rajoitusten näkökulmasta. Tarkastellessa selvitä mm. onko kuilu niin suuri, ettei prosessimuutosta ole mahdollista tai järkevää toteuttaa. onko prosessimuutos realistinen esim. osaamisen tai tukevien tietojärjestelmien näkökulmasta. saadaanko prosessien muutoksella tavoiteltavat hyödyt suhteessa panostukseen. entä jos prosessien muutos jää esim. em. syistä tavoiteltua vähäisemmäksi, mitkä ovat tavoitetilan toteuttamisen vaihtoehdot. ovatko mittavan prosessien muutoksen hyödyt ja muutoksen aiheuttamat riskitekijät oikeassa suhteessa ja riskit hallittavissa. miten laadun varmistaminen muutoksen aikana (siirtymäaika) ja sen jälkeen on mahdollista. ovatko toimintamallien muutosten vaikutukset organisaatioon (hallinnollinen rasite) hallittavissa ja ovatko ne kokonaisuuden kannalta järkeviä. Jos tietotekninen ratkaisu toteutettaisiin valmisohjelmistoratkaisuna tai ASP-ratkaisuna, prosessin tarkennuksiin on oltava valmiudet. Tämä johtuu mm. siitä syystä, että on huomattavasti järkevämpää ja 15/29

16 kustannustehokkaampaa räätälöidä omaa prosessia valmisohjelmistoon sopivaksi kuin räätälöidä valmisohjelmistoa prosessin mukaiseksi Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan ja korjaa sitä tarvittaessa. Päivitä vaatimukset ja ilmoita muutoksista vastuullisille tahoille Vaiheen lopputulokset Tavoitetilan suunnitteluvaiheen lopputulokset ovat: tavoiteprosessin kuvaukset. realistinen arvio prosessimuutosten toteutusmahdollisuuksista. puuteanalyysi. toiminnan tavoitetilan kehitysehdotukset. päivitetyt vaatimukset. 6.3 Tavoitehyötyjen määrittely ja mittarien laadinta Määrittele tavoitehyödyt Määrittele ja täsmennä palvelurakenteen ja palvelukuvausten, tavoiteprosessin ja myös tietoteknisen tavoitetilan perusteella tarkemmalle tasolle kaikki ne tavoiteltavat hyödyt, joita kehittämisellä tavoitellaan. Hyötyjen kuvauksissa tulee pyrkiä kattavuuteen ja laajaan näkökulmaan, ei pelkästään taloudellisten hyötyjen kuvaamiseen. Tavoitehyödyt voidaan jakaa esimerkiksi neljään kategoriaan: Taloudelliset hyödyt palvelun tuottajalle Kuvaa mm. toiminnan kehityksen taloudelliset tavoitteet mm. kustannustehokkuuden, tuottavuusvaikutusten ja mahdollisten säästöjen näkökulmasta. Hyödyt asiakkaille ja sidosryhmille Kuvaa kehittämisen hyödyt asiakas- / sidosryhmävaikuttavuuden ja asiakas- / sidosryhmätyytyväisyyden kannalta. Kuvaukset voivat sisältää esim. sidosryhmien kustannuksiin, palvelun laatuun, laajuuteen, saatavuuteen ja joustavuuteen liittyviä hyötyjä. Toiminnan tehostuminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden nousu Kuvaa hyödyt, joita tavoitellaan esim. parempana prosessien ja toiminnan tehokkuutena, toimintavarmuutena, parempina läpimenoaikoina, oikeellisempina tuloksina sekä parempana ja tehokkaampana tietotekniikan hyödyntämisenä. Osaaminen ja henkilöstö Kuvaa hyödyt osaamisen kehittämisen / kehittymisen kannalta, parempana työtyytyväisyytenä, osaamisen ja osaamisvaatimusten kohdistamisen kannalta sekä organisoinnin kannalta. 16/29

17 Tarkastele hyötyjen syntymistä myös organisaation sisällä eri näkökulmista, sekä yhteisissä toiminnoissa että substanssissa. Yhteisiin toimintoihin vaikuttavat hyödyt voivat olla esimerkiksi tietojärjestelmien hallintaan tai muihin organisaation yhteisiin palveluihin tai yleishallintoon ja johtamiseen liittyviä hyötyjä. Substanssissa voi syntyä hyötyjä prosessien ja toiminnan tehostumisen ja tuottavuuden kautta. Lain muutoksien kohdalla voidaan keskittyä tutkimaan kustannusten järkevää optimointia, sillä hyötyjen arviointi on suoritettu jo lainvalmisteluvaiheessa. Kiteytä ja konkretisoi hankkeen ja projektien hyötynäkökulmat esimerkiksi alla olevan kuvan (kuva 7) mukaisen hyötykartan avulla. Kartta, kuten yllä oleva hyötyjen jaottelukin perustuu Balanced Scorecard -mallin mukaiseen nelijakoon: Taloudelliset hyödyt, hyödyt asiakkaalle / asiakkaan näkökulmasta, toiminnalliset hyödyt ja hyödyt henkilöstölle ja organisaatiolle. Eri projekteissa tavoitehyötyjen painopisteet voivat vaihdella merkittävästikin. Kuva 7 Hyötykartta Laadi mittarit Laadi mittarit tavoitehyötyjä ja niiden toteutumisen mittaamista varten. Mittareiden laadinnassa tulee huomioida: että niillä voidaan mitata toiminnan ja ohjauksen suorituskykyä. että suorituskykymittari on muutoksissa säilyvä, jotta mittaamistulokset olisivat verrannollisia. Kuvan 8 hyötykartasta ja määritellyistä tavoitehyödyistä, sekä tavoitetilan tunnistetuista kriittisistä menestystekijöistä voidaan johtaa myös alustavat mittarit kuhunkin hyötykategoriaan. Huomaa, että mittareiden määrä ei ole tärkein asia, vaan se, mitataanko lopputuloksen kannalta olennaisia asioita. Liitteen 2 Mittarit- ja hyödyt -taulukkoa voidaan käyttää apuna mittarien laadinnassa. Mittareiden avulla hyötyjen toteutumista voidaan seurata sekä kehittämishankkeen kuluessa, että myös hankkeen ja sen projektien päätyttyä lopputuloksen ollessa hyötykäytössä. Mittareista ensimmäinen näkemys voidaan muodostaa jo tässä vaiheessa, mutta sekä mittarit että niiden tavoitearvot täsmentyvät kehityshankkeen asettamisen ja suunnittelun yhteydessä. Suorituskykymittari voi liittyä organisaatioon, prosessiin, palveluun, syötteisiin, henkilöön, jne. 17/29

18 Prosessien suorituskyvyn ja tehokkuuden mittaamista varten liitetään prosessiin mittari. Mittaamisessa ja mittarin valinnassa tulee kiinnittää huomio seuraaviin kysymyksiin: Mikä on prosessin tarkoitus ja tavoitteet? Mitä pitää mitata, jotta saadaan tavoitteiden kannalta oikea tulos? Minkälainen mittari valitaan mihinkin tilanteeseen, laadullinen (tyytyväisyys-kyselyt) vai määrämuotoinen (lukuarvoinen eli määrällinen)? Miten mittarin toimivuus voidaan testata ennen käyttöönottoa? Miten mittaamisen tuottama tulos saadaan analysoitua ja hyödynnettyä päätöksentekoa varten? Prosessijohtaminen ja prosesseista täyden hyödyn saaminen vaatii avukseen työvälineen. Apuvälineen avulla prosesseja voidaan kuvata käyttäen standardeja prosessien kuvauskieliä, jotka ovat jatkojalostettavissa suoraan mitattaviksi, suoritettaviksi prosesseiksi (automatisointi, kuvausstandardi OMG Business Process Modeling Notation Specification). 6.4 Tietoteknisten mahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Tietoteknisen tavoitetilan määrittelyn lähtökohtana ovat toiminnalliset tavoitteet, palveluratkaisut sekä tavoiteprosessit. Määrittelyllä haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin millaiset tietotekniset ratkaisut tukevat parhaiten asetettuja (toiminnallisia) tavoitteita. millaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla pyritään parantamaan prosessia Määrittele tietotekniikkaratkaisut Määrittele tietotekniset ratkaisuvaihtoehdot huomioiden kehittämisalueen toiminnalliset tavoitteet ja odotukset, jottei tietoteknisiä ratkaisuja viedä tasolle, jota ei toiminnan kannalta tarvita. Huomioi myös, että merkittävä teknologian muutos voi olla myös merkittävä kustannustekijä tulevaa ratkaisua toteutettaessa. Ota kantaa jo tässä vaiheessa tietotekniikkaratkaisun toteutustapaan, esim. tulisiko tuleva ratkaisu olemaan valmisohjelmisto, räätälöity ratkaisu vai kenties olemassa olevan järjestelmän uudistaminen. Selvitä myös mahdollisuudet yhteishankintaan. Tarkemmin ratkaisuvaihtoehtoihin paneudutaan kuitenkin vasta esiselvityksen vaiheessa Tavoiteratkaisun tarkentaminen. Ota tarkasteluun mukaan eri näkökulmia, kuten esim. kolme päänäkökulmaa: Nykyisin käytetyn teknologian tuomien mahdollisuuksien ja rajoitusten kartoitus Tutkitaan huolellisesti nykyinen kohdealueella käytössä oleva teknologia, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa tulevan ratkaisun toteuttamiselle, ja mitä se rajoittaa. Käytettävissä olevan teknologian tuomien mahdollisuuksien ja rajoitusten kartoitus Tutkitaan jo olemassa olevan, ei välttämättä tällä kohdealueella, mutta esim. toisella toimialalla käytössä olevan teknologian mahdollisuudet ja rajoitukset. Tällä tavalla, organisaatiossa jo olemassa olevan teknologian käyttöalueen laajentamisella, voidaan saada merkittävää kustannushyötyä. Kokonaan uuden teknologian käyttäminen, mahdollisuudet ja rajoitukset Tutkitaan mahdollisuuksia siirtyä uuteen teknologiaan luonnollisesti koko ajan muistaen, että uusi teknologia ei ole itse tarkoitus, vaan sillä tulee toteuttaa kehittämisalueen tarpeet ja odotukset mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. 18/29

19 Selvitä lisäksi markkinoilla toimivia toimittajia ja tarjontaa. Tarvittaessa lähetä markkinatilanteen kartoittamiseksi alustava kysely tai tietopyynnön kaikille tuntemillesi markkinoilla toimijoille. Tietopyynnön tarkoituksena on kartoittaa markkinoilla toimivia yrityksiä, heidän toimintamallejaan ja ratkaisuvaihtoehtojaan sekä yleistä hintatasoa ja mahdollista halukkuutta osallistua hankkeen toteuttamiseen, jotta varsinaisella tarjouspyyntökierroksella saadaan mahdollisimman selkeät ja vertailukelpoiset tarjoukset. Tietopyynnön lähettäminen ei edellytä myöhemmin hankintailmoituksen laatimista. Lähetä tietopyyntö mahdollisimman monelle potentiaaliselle tarjoajalle, jotta varmistetaan tulevien tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Tietopyyntö ei saa olla tarjouspyynnön kaltainen tai kohdennettu vain muutamalle yritykselle. Tietopyynnöstä tulee käydä ilmi, että ei ole kyse hankintailmoituksesta. Hyvä tapa kartoittaa mahdollisia ratkaisuja, on myös selvittää mitä järjestelmiä muissa vastaavissa organisaatioissa käytetään ja minkälaisia kokemuksia niistä on. Määrittelyn lopputuloksena ovat tietoteknisten ratkaisuvaihtoehtojen kuvaukset alustavine kustannustekijöineen, mahdolliset laajennustarpeet huomioiden. 6.5 Toiminnan kehittämismahdollisuuksien ja rajoitusten määrittely Määrittele toiminta- ja palveluratkaisut Määrittele toiminta- ja palveluratkaisut kehittämiskohteena olevalle alueelle. Avainkysymyksiä kehittämismahdollisuuksien ja myös rajoituksen mietinnässä ovat mm. mihin nykyiset toiminta- ja palveluratkaisut taipuvat, millaisia ratkaisuja ne tukevat ja mitä rajoittavat tai estävät. kuinka paljon tulevilla toiminta- ja palveluratkaisuilla on mahdollista ja järkevää muuttaa toimintatapaa ja prosessia. toiminta- ja palveluratkaisujen muutostarpeiden /-mahdollisuuksien realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus. miten tavoitetilan mukaiset toiminta- ja palveluratkaisut istuvat palvelukulttuuriin. vastaavatko tavoitetilan mukaiset ratkaisut asiakaslupauksia ja sidosryhmien tarpeita ja odotuksia. Määrittelyn lopputuloksena ovat kuvaukset eri toiminnallisista vaihtoehdoista ja palvelurakenteen ja palveluratkaisujen vaihtoehdoista. 6.6 Tavoitetilan analyysit Tee riskianalyysi Tee riskianalyysi kehittämiskohteena olevasta alueesta huolellisesti, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa riskit kehittämistyössä tunnistetaan ja mitä yksiselitteisemmin niiden vaikutukset kyetään arvioimaan, sitä helpompi niihin on myös vaikuttaa. Järjestelmäkehityksessä riskien arviointi on tärkeätä kaikissa vaiheissa. Käytä riskianalyysin apuna olemassa olevia kuvauksia tai tässä annettuja esimerkkejä. Huomioi, että tässä kuvatun riskianalyysin perustana on järjestelmään kohdistuvien uhkien tunnistaminen ja niiden merkityksen arvioiminen. Mallia voi myös käyttää toimintamallien riskien analysoinnissa soveltuvin osin. Järjestelmään kohdistuvia riskejä ovat mm. 19/29

20 järjestelmän ulkoisia liittymiä koskevat riskit. järjestelmän päätoimintojen riskit. tietojen säilyttäminen ja käyttö. käytettävät sovellukset (riski joka liittyy käytettyihin tuotteisiin ja niiden tukeen). käyttöympäristöriskit (palvelimet, työasemat, tietoliikenne) fyysisen ympäristön riskit (laitetilat). henkilöstöriskit (palvelun toimittajan sekä oma). ulkoisten palveluiden käyttöön liittyvät riskit. hankintojen riskit. Huomioi riskien analysoinnissa yksittäisten tietoturvallisuuskriittisten kohteiden tarkempi riskianalyysi. tietoturvallisuuskriittisten kohtien jäännösriskit. yleiset jäännösriskit eli kaikkien varautumistoimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävät hyväksytyt riskit. Kuva 8 Riskien arvioinnin ja hallinnan vaiheet (Murtonen 2003) 1. 1 Murtonen Mervi, Riskin arviointi, STM:n työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 20/29

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

JHS XXX ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen JHS XXX ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

JHS 171 ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

JHS 171 ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen JHS 171 ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Palautepyyntö: ICT palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen

Raportointi >> Perusraportti Palautepyyntö: ICT palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen 21761c39 (Valtiovarainministeriö), olet kirjautuneena sisään. 11. toukokuuta 29 11:8:19 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Esiselvityksen käynnistämisen edellytykset...

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Projektisuunnittelu Project Planning Projektin Project Definition määrittely and ja Planning suunnittelu Projektin Initiate käynnistäminen andja organisointi Project Organize

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA

NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Raportti 1/6 NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Salivirta & Partners Jaakko Asplund Salivirta & Partners Rautpohjankatu 8 40700 JYVÄSKYLÄ Salivirta

Lisätiedot