Turun seudun KA- koulu

Transkriptio

1 Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki 1

2 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet KA- koulun osalta Miten edetty seudulla Hyödyt tähän saakka, onko jotain konkreettista Hyvää / Kehitettävää tällaisessa seudullisessa/yliopisto mallissa Jatkon suunnitelmat / tavoitteet seudullisen KAyhteistyön osalta Jatko 2

3 Taustaa SeutuICT ryhmä Jo vuodesta : Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Turku, VSSHP, Medbit Oy, Turun Yliopisto Seudullinen ICT-strategia Jaakko Ståhlberg 3

4 KA- koulu osana seudullista ICT-strategiatyötä Osallistujat (n. 30 hlöä) Espoo, Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Turku, VSSHP, Medbit Oy Turun Yliopisto Toteutus kpl koko päivän luentoa + 1 koko päivän ja 2 puolen päivän workshopia + kotitehtäviä Jaakko Ståhlberg 4

5 Luento 1 Esittäytyminen, koulutuksen tavoitteet ja toteutus Kokonaisarkkitehtuuri ja keskeiset käsitteet Arkkitehtuurimallien tarve Kokonaisarkkitehtuurimallit käytössä Sukupuu ja historia BSP, ISA, IFW, IAF, TOGAF y.m. EA Suomessa Arkkitehtuurimallien ongelmia Jaakko Ståhlberg 5

6 Luento 2 Suomen tilanne Normit: Tietohallintolaki, JHS179, muut suositukset ja standardit Organisaatiot KA-tilanne julkisella sektorilla Kartturi KA, strategia ja tavoitteet Jaakko Ståhlberg 6

7 Workshop 1 Kotitehtävän läpikäynti: Tietämys muiden osallistuvien organisaatioiden kokonaisarkkitehtuuri-mallinnuksen tilanteesta ja kokonaisuudesta - lähtökohta Turun seudun kuntien kokonaisarkkitehtuurisuunnittelulle ja ICT strategiatyölle Tavoitetilan minimivaatimukset Kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät ja niiden analyysi (sidosarkkitehtuurit) Sidosryhmät (RACI tai vastaava) Puuteanalyysi (gap-analysis) Päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (tarpeet) Tavoitetilan arkkitehtuurikuvaukset Nykytilan minimivaatimukset Kokonaisarkkitehtuurityö -kuvion osa-alueet, mitä on kuvattu, mitä puuttuu? Hallintamalli, onko organisaatiossanne määritelty/luonnosteltu kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia? Yhtenevät kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun käsitteet organisaatioiden kesken - yhteisen kielen varmistaminen Kokonaisarkkitehtuurimallinnuksen ja -suunnittelun liityntä kunnan IT strategiaan ja palvelutehtäviin - tavoitteena varmistaa tämän lähtökohdan huomioon ottaminen 7

8 Kokonaisarkkitehtuurityö -kuvion osa-alueet, mitä on kuvattu, mitä puuttuu? Notaatio: Valmis / hyvä Kesken Aloittamatta / huono Tässä pitäisi olla: Valtio, Tiera, Seutu, Kunta, Hallintokunta 8

9 Luento 3 Kokonaisarkkitehtuurimallien sovittaminen FEAR - ohjauskehykseen ja kansalliseen yhteistyöhön KA yhteentoimivuuden varmistamisessa KA laadunvarmistuksessa KA kilpailutuksessa KA muutokseen sitouttamisessa ja hyötyjen varmistamisessa KA-ohjelmistot Sukupolvet ja kehitys Jaakko Ståhlberg 9

10 Workshop 2 Projekteista arkkitehtuuriin: Opitun soveltaminen kehityshankkeen suunnitteluun (FEAR -mallin sovellustehtävä) Organisaatioiden / alueiden / kuntien erikoistumisalueet kokonaisarkkitehtuurisuunnittelussa. Mikä on yhteistä ja mikä erityistä Turun seudun kuntien kokonaisarkkitehtuurisuunnittelussa Kootaan lista kokonaisarkkitehtuurisuunnitelun osa-alueista, jotka sopisivat erikoistumisalueiksi, ja toisaalta lista osaalueista jotka kuuluvat jokaisen organisaation arkkitehtuurisuunnittelun osaamistarpeisiin. 10

11 Workshop 3 Kokonaisarkkitehtuurityön vastuunjako Millä keinoin ja kenen vastuulla (roolit) on organisaatiossanne kokonaisarkkitehtuurityön toteutus sekä mitkä ovat keskeiset toimijaroolit. Laadunvarmistuksen, valvonnan ja muutosten- ja poikkeustenkäsittelyn vastuutus ja konkretisointi. Kenen (hallintokunnan, elimen?) pitää olla päättämässä, mitä hankkeita toteutetaan ja valvoo resurssien riittävyyden ja vastaa valvonnan/varmistusten järjestämisestä. Osaamisresurssit Mikä on organisaationne kokonaisarkkitehtuurityön osaamisresurssien tilanne. Mitkä ovat erityisosaamisalueitanne? Osaamisresurssien alueellinen arviointi. Miten tästä eteenpäin? Avoin keskustelu Millä konkreettisin toimenpitein kokonaisarkkitehtuurityötä lähdetään edistämään ja tästä koulutuksesta saadaan kaikki hyöty irti? 11

12 Seutu KA kokemuksia ja näkemyksiä 12

13 Tavoitteet KA- koulun osalta saada vahvistusta ajatuksille ja huolehtia siitä, että KA malli pysyy yhteneväisenä kuntakentän kanssa. haettiin oppia kuntakentän työskentelytavoista ja realiteeteista kunnan toiminnassa. saada jonkinlainen käsitys, mitä KA-työ tarkoittaa ja miten KA-työtä lähdetään viemään eteenpäin. seudullinen yhteistyö, jotta varmistetaan vähemmän resursoitujen kuntien KA-työn liikkeelle saattaminen ja paukkujen riittäminen loppuun asti. 13

14 Miten edetty seudulla vaikuttaa siltä, että seudulla on vahva tahto yhteistyöhön ja yhtenäiseen tapaan hallita kokonaisarkkitehtuuria konkreettista kehittämispolkua ollaan tekemässä yliopiston tukemana seudun ICT strategian ja aiesopimuksen kautta seudulla on edetty asiassa, mutta käytäntö vielä odottaa kulman takana. Tähän asti on kuitenkin jo pikkuisen hahmotettu, mitä KA-työ tulee vaatimaan yhteistyönä ja kunnan omana panostuksena. 14

15 Hyödyt tähän saakka, onko jotain konkreettista kehittämisen elinkaarivaiheistuksen alkupäähän ollaan istuttamassa FEAR ohjausmallin piirteitä. FEAR -ohjausmalli oli uusi tuttavuus, johon koulutuksen yhteydessä törmättiin Parhaillaan työn alla olevaan KA hallintamalliin olemme saaneet mukaan näkökulmaa myös kuntakentästä Pienemmän kunnan edustajana seudullinen yhteistyö on ollut pelkästään positiivinen asia. Tosin käytännön työhön voisi koittaa siirtyä mahdollisimman tehokkaasti. Verkostoituminen 15

16 Hyvää / Kehitettävää tällaisessa seudullisessa/yliopisto mallissa Hyvää on se, että tehtävä yhteistyö seudulla saa yliopiston kautta vahvan tutkimus- ja teoriapohjan sekä lisäresursseja tarvittavaan taustatyöhön Mahdollistaa systemaattisen etenemisen ja koordinoinnin Pitäisi päästä nopeammin käytännön arkkitehtuurin tekemiseen, jäätiin teoriatasolle. Välinekoulutus alkaa vasta lokakuussa Toiminnan omistajien saaminen mukaan KA työhön edelleen ratkaisematta 16

17 Jatkon suunnitelmat / tavoitteet seudullisen KA- yhteistyön osalta tahtotila on edelleen olla mukana jossakin roolissa saada kaikille osapuolille yhteisesti hyväksytyt kehittämisen linjaukset ja periaatteet kirkastaa ja saada esille jokaiselle konkreettiset hyödyt, joita KA- mallilla toimivasta yhteistyöstä voidaan saada saada malli toiminaan käytännössä saada kuntakohtainen kokonaisarkkitehtuuri kuvattua seudullisuus vahvasti mukana ollen 17

18 KA- koulun jälkeen Tarkennettiin ICT strategiaprojektia Tavoitteena ensisijaisesti luoda puitteet kuntien väliselle ICT yhteistyölle. Yhteistyön ja hankkeen tavoitteena yhteisesti sovittu ja 'ratifioitu' yhteistyörakenne ja hallintamalli. Tarkemmiksi tavoitteiksi määritettiin tilannekartoitus, suositus yhtenevistä hallintamalleista, kuvaustavoista ja työkaluista sekä tiivis yhteistyö hankkeiden valinnassa ja organisoinnissa. Tieran organisoima seudun QPR koulutus (2 pv) 18