JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys
|
|
- Urho Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Termit ja määritelmät Esiselvityksen käynnistämisen edellytykset Toimintaympäristön kartoitus Markkinakartoitus Konversio Konversion suunnittelu ja tavoitteet Tietoturvallisuuden kartoitus Tavoiteratkaisun tarkentaminen Toiminnallisten hyötyjen kuvaaminen Keskeisten laatutavoitteiden määrittely Perusteet kilpailutukselle Tavoitetilan suunnittelun lopputulosten tarkastelu Jatkotoimenpide-ehdotuksen laatiminen Esiselvityksen päättäminen ja dokumentointi Päätöksenteko hankkeen jatkamisesta Hankittavan tietojärjestelmän omistajuus Opastavat tiedot Liitteet /14
2 1 Johdanto Tässä suosituksessa kuvataan julkisen hallinnon esiselvitysmenetelmän toteutusprosessi vaiheittain ja vaiheisiin liittyvät toimintaohjeet. Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen suositussarjaa. Tätä suositusta täydentää JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen suositus: Vaiheena suositus sijoittuu kehittämiskohteiden tunnistamisen jälkeen. Kuva 1 ICT-palvelujen kehittämisen vaiheet Tämän suosituksen taustalla on valtiovarainministeriön ValtIT:n laatima kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, joka on alun perin tehty kuvaamaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista ja mallintamista. Suosituksessa on huomioitu lisäksi kuntanäkökulma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri pitää sisällään arkkitehtuurilinjaukset ja - kuvaukset, arkkitehtuurin hallintamallin sekä arkkitehtuurimenetelmän. Suosituksessa on huomioitu lisäksi kuntanäkökulma. Tässä suosituksessa kuvataan oheisen prosessin (kuva 2) kohtaa Toimeenpanon suunnittelu 2/14
3 Kuva 2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi, ValtIT Arkkitehtuurimenetelmä Esiselvityksen tehtävänä on tuottaa tietoa toimintamallien tai tietojärjestelmän kehittämisestä päättäville sekä määrittää lähtökohdat mahdolliselle tietojärjestelmän hankinnalle. Esiselvityksessä kootaan sidosryhmiltä mahdollisesti tullut palaute tai tietojärjestelmää koskevat toiveet sekä järjestelmälle asetettavat tavoitteet ja rajaukset. Suuremman kehittämiskokonaisuuden esiselvitys kannattaa toteuttaa projektina. Pienemmissä kokonaisuuksissa esiselvitys voidaan toteuttaa myös kevyemmällä menettelyllä, jolloin järjestelmän omistaja vastaa esiselvityksen toteuttamisesta. Esiselvityksen aloituksen edellytyksenä on, että kehittämiskohteiden tunnistamisen eri vaiheet on suoritettu ja ko. vaiheessa toteutettavat dokumentit ovat käytettävissä (kts. JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen). valmisteluvaiheessa on kerätty ja analysoitu eri tahojen tarpeet ja ne on hyväksytty johtotasolla. esiselvityksen kokonaisuus on määritelty ja rajattu. tulevan järjestelmän omistajuus on selvitetty. strategisten ja muiden tavoitteiden mukaisuus on tarkistettu. Esiselvitysvaiheessa kootaan kaikki ne asiakirjat, ohjeistukset, standardit jne., jotka ohjaavat, rajaavat tai määrittelevät mahdollista järjestelmän hankintaa. Näitä ovat esimerkiksi JHS-suositukset ja VAHTI-ohjeet sekä organisaation oma ICT-strategia. 2 Soveltamisala Suositus on tarkoitettu käytettäväksi julkisen hallinnon tietojärjestelmähankkeiden esiselvitysvaiheessa, ennen itse hankintaa ja hankkeen aloittamista. 3 Termit ja määritelmät Tässä kappaleessa on kuvattu tälle suositukselle oleellisia termejä ja niiden määritelmiä. 3/14
4 ASP Sovellusvuokrauspalvelun tarjoaja, Application Service Provider, tarjoaa asiakkaille tietojärjestelmän käyttöön palveluna verkon kautta. esiselvitys Esiselvityksellä tarkoitetaan ennen tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyä ja tietojärjestelmähankintaa tehtävää selvitystä. Selvityksen osa-alueita ovat mm. toimintaympäristön kartoitus, tavoiteratkaisun tarkentaminen sekä tietoturvallisuuden kartoittaminen. järjestelmäarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin osa-alue näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset järjestelmät sekä niiden arvioidun elinkaaren, kriittisyyden, niiden käyttämät/tuottamat tiedot ja suhteet muihin järjestelmiin. Organisaation järjestelmäpääoma. järjestelmäkartta Järjestelmäkartta kuvaa yleensä organisaation järjestelmäkokonaisuutta halutusta näkökulmasta. Järjestelmäkartta voidaan kuvata myös esim. poikkihallinnollisten prosessien osalta tai muusta vastaavasta kokonaisuudesta. Järjestelmäkartassa järjestelmät sijoitetaan visuaaliseen kuvaan (karttaan) käyttäen apuna erilaisia karttapohjia, joilla esitetään haluttua näkökulmaa. Näkökulma voi olla esim. viraston järjestelmät toiminnallisen luokittelun mukaan tai osastojen mukaan tai järjestelmäalustan mukaan. Poikkihallinnollisissa kuvauksissa voidaan kuvata virastoittain tai toiminnallisen luokittelun mukaan. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisvaltainen arkkitehtuurillinen lähestymistapa ICT:n (informaatio-ja kommunikaatioteknologia) haltuunottamiseksi ja hallinnoimiseksi. Malli, jossa tietotekninen varustus kuvataan ja huomioidaan osana organisaation toimintaa. SaaS Software as a Service, vuokrattavaksi tehty ohjelmisto moniasiakasympäristöön. Ohjelmistoa käytetään selainkäyttöliittymällä verkon yli ja sitä ei räätälöidä asiakaskohtaisesti. teknologia-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin osa-alue-näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnan ja toimintaympäristön keskeiset viitekehykset sekä peruslinjauksia suositeltavista standardeista ja teknologioista. tietoarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin osa-alue- näkökulma, joka tutkii informaation rakenteistamista, organisointia ja luokittelua, välitystä. Arkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation informaatiotarpeita, informaatio- /tietopääomaa ja niiden välisiä suhteita, informaatio-arvoketjuja. toiminta-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin osa-alue näkökulma, joka kuvaa organisaation strategisiin vaatimuksiin liittyvää ydintoimintaa eli ydintoimintaprosesseja ja näitä tukevia tukiprosesseja, resursseja sekä palvelutarjontaa. 4 Esiselvityksen käynnistämisen edellytykset Ennen esiselvityksen aloittamista on selvitettävä, ovatko JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen suosituksessa mainitut lopputulokset valmiita ja käytettävissä. 4/14
5 Mikäli ennen esiselvitystä on jo suunnitelmia tietojärjestelmiin liittyvistä muutoksista tai -hankinnoista, suunnitelmia tulee verrata olemassa oleviin arkkitehtuurikuvauksiin. Ennen esiselvityksen aloittamista on myös selvitettävä onko organisaatiolla käytettävissään riittävät resurssit (rahaa, asiantuntemusta, henkilötyöaikaa) selvityksen toteuttamiseen. Itse esiselvitysvaiheen vaiheistaminen ja eri tehtävien priorisointi on myös tehtävä ennen vaiheen käynnistämistä. Lisäksi on tarkistettava, onko kaikki oleelliset sidosryhmät kartoitettu ja tarvittaville tahoille ilmoitettu alkavasta esiselvityksestä/kehityshankkeesta. Mahdolliset eri osapuolten edustajat on myös kartoitettava ja heidän mahdollisuutensa osallistua tai kommentoida vaiheen tuloksia on varmistettava. Projektipäällikön valinta on myös suositeltavaa tehdä jo ennen vaiheen aloittamista. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa jo kerätä tietoa samankaltaisista hankkeista tai toimenpiteistä muista organisaatioista. Mikäli jonkin edellä mainitun osa-alueen kohdalla havaitaan ristiriitaisuuksia tai tiedot ovat puutteellisia, ei esiselvitystä kannata käynnistää, ennen kuin riittävät esitiedot on kerätty. Vähintään seuraavien dokumenttien tulisi olla käytettävissä ennen esiselvityksen käynnistämistä: organisaation strategia. palvelukuvaukset. palveluihin liittyvät (niitä tuottavat tai mahdollistavat) tietojärjestelmät. toimintamallit ja organisaatiot. prosessien kuvaukset (nykytila ja tavoitetila). prosessien analysointien tulokset. riskianalyysi. järjestelmä- ja arkkitehtuurikuvaukset. arkkitehtuurin mahdolliset kehittämistarpeet. selvitykset taloudellisista tunnusluvuista. analyysien tuloksena syntyneet ja/tai tiedossa olevat priorisoidut nykyjärjestelmän ja nykytoiminnan kehittämistarpeet. kehittämissuunnitelma Esiselvityksessä tarkennetaan kehittämiskohteiden tunnistamisen yhteydessä tehtyjä kuvauksia, kuten esimerkiksi tavoiteratkaisun kuvauksia sekä kustannus- ja hyötyanalyysiä. 5/14
6 Kuva 3 Esiselvityksen vaiheet 5 Toimintaympäristön kartoitus 5.1 Markkinakartoitus Esiselvitysvaiheen markkinakartoituksella tarkoitetaan sitä, että pyritään selvittämään muiden toimijoiden tapaa toimia vastaavanlaisessa tilanteessa sekä jo olemassa olevia mahdollisia tietoteknisiä ratkaisuja ja palvelutarjontaa ja miten niitä mahdollisesti voitaisiin hyödyntää. Kartoitus tulee suorittaa tasapuolisesti ottaen huomioon olemassa olevat markkinat. Lisäksi kannattaa selvittää mahdollisuudet tietojen yhteiskäyttöön (perusrekisterien hyödyntäminen, yhteisten tietolähteiden kehittäminen) sekä muihin yhteisiin tukipalveluihin. Perusrekistereitä ovat mm. VTJhenkilötietorekisteri ja YTJ-yritystietorekisteri, yhteisiä tukipalveluita esim. tunnistus- ja aikaleimapalvelut Puitejärjestelyt Toimintaympäristön kartoituksen yksi tärkeä osa-alue on erilaisten puitejärjestelyjen selvittäminen. Puitejärjestelyiden avulla hankinta voi olla mahdollista toteuttaa kevyemmällä kilpailutuksella. Olemassa olevaa puitejärjestelyä hyödyntämällä voi olla mahdollista vähentää hankkeen käynnistämiseen kuluvaa aikaa. Puitejärjestelyistä saa tietoa esim. Hanselin www-sivuilta ( Käynnissä olevat hankkeet ja yhteishankinnat Muiden toimijoiden (virastojen, osastojen jne.) tarve vastaavanlaiselle tietojärjestelmälle tai toiminnallisuudelle on hyvä kartoittaa. Esiselvitysvaiheessa kannattaa selvittää lisäksi muiden toimijoiden käynnissä olevat tai alkavat hankkeet, joissa on sama tai osittain sama tavoite. 6/14
7 Mahdollisuudet osallistua hankintaan tai hankkeeseen kannattaa arvioida ratkaisuvaihtoehtoja määriteltäessä. Kunta-alan- ja julkisen hallinnon hankkeista saa tietoa esimerkiksi KuntaIT:n Hanke- ja palvelukartasta ( ja ValtIT:n sekä KuntaIT:n internet-sivustoilta. Julkisen hallinnon hankkeista saa tietoa mm. Valtiovarainministeriön ylläpitämästä Hankerekisteristä ( Tietoa käynnissä olevista ja päättyneistä kilpailutuksista saa mm. seuraavista linkeistä: HILMA: TED (kilpailutukset EU-tasolla): Avoimen lähdekoodin ratkaisut Mikäli esiselvityksessä todetaan, että täytettävä tarve voidaan ratkaista avoimen lähdekoodin ohjelmalla, tämä tulee huomioida hankinnan suunnittelussa. Jos tuote on maksutta ladattavissa, niin hankinnan kohde ei olekaan tietojärjestelmä sellaisenaan, vaan esimerkiksi konsultointi-, asennus-, koulutus- tai käyttöpalvelut. On myös syytä varmistaa, että kyseisen avoimen koodin ratkaisun yllä mainittuja palveluita on saatavilla järkevillä kustannuksilla. Esiselvityksessä tulee myös arvioida elinkaarikustannuksia verrattuna suljetun koodin tuotteen elinkaareen. Jos vertailussa päädytään siihen, että suljetun koodin tuote olisi elinkaarikustannuksiltaan ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan soveltuvampi, niin hankinnan kohde määritellään ohjelmistolisenssiksi ja vaatimukset kohdistuvat sen mukaisesti. Vaihtoehdot ovat siis, että valitaan avoimen lähdekoodin tuote ja kilpailutetaan tarvittavat palvelut sen käyttöönottoon ja ylläpitoon. hankitaan järjestelmä niin, että tarjoaja valitsee välineet ja vastaa käyttämiensä avoimen koodin tuotteiden tuesta osana järjestelmän tukipalvelua kilpailutetaan tietojärjestelmän toteutus niin, että eri vaihtoehtojen (avoimen lähdekoodin tuote, ohjelmistolisenssi, palveluna ostettava tietojärjestelmä) kokonaiskustannuksia (lisenssin hinta + elinkaarikustannukset) verrataan toisiinsa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa ongelmana on eri toteutusmallien saaminen vertailukelpoisiksi keskenään. JHS XXX Avoimen lähdekoodin hankintaopas suositus opastaa avoimen lähdekoodin hankinnoissa (julkaistaan alkuvuodesta 2009) Vaiheen lopputulokset Markkinakartoitusvaiheen lopputuloksen on selvitetty, onko jo olemassa vastaavia tietoteknisiä ratkaisuja tai palvelutarjontaa ja voidaanko niitä hyödyntää. on tarkistettu, voidaanko mahdollisia puitejärjestelyjä hyödyntää hankintaa tehtäessä. on selvitetty onko käynnissä vastaavien hankkeita tai yhteishankintoja, joita voitaisiin hyödyntää. selvitys avoimen lähdekoodin käytöstä järjestelmän hankinnassa on tehty, mahdollisuus yhteispalvelujen ja rekisterien käyttöön on selvitetty. 7/14
8 6 Konversio Konversiolla tarkoitetaan tiedon siirtämistä talletusmuodosta toiseen esim. verkkotietokannasta relaatiotietokantaan, vanhan tietokannan tietojen siirtoa uudempaan kantaan tai tietokantojen yhdistämistä. 6.1 Konversion suunnittelu ja tavoitteet Konversiota varten on oltava kuvattuna nykyinen tietoturva-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri ja kuvaukset tietokannoista. Mikäli lähdekannan/kantojen kuvaukset ovat vanhoja tai ne ovat kadonneet, on varauduttava tekemään minimitason täyttävä kuvaus esim. reverse -tekniikalla jotain apuohjelmaa käyttäen. Esiselvitysvaiheessa pitää tehdä yleiskuvaus tai ainakin jonkinlaiset määritykset tai mallinnukset tulevasta tietokannasta. Lisäksi tulee tehdä lähdetiedon ja lähtöjärjestelmän kuntoarvio sekä selvittää alustavasti vastaanottavan järjestelmän asettamat vaatimukset siirrettäville tiedoille. Lähtötietojen kuntoarviolla haetaan vastausta siihen, onko alkuperäinen tieto tarpeeksi laadukasta siirrettäväksi seuraavaan elinkaaren vaiheeseen ja miten se sellaiseksi tunnistetaan ja tehdään. Kuntoarviossa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin tekijöihin: tietojen oikeellisuus ja eheys tietojen kattavuus lähtötiedon kannan tyyppi Tietojen eheyttä, kattavuutta ja oikeellisuutta on tutkittava mieluiten ohjelmallisesti. Huonokuntoisen tiedon kunnostamiseen alkuperäisessä lähteessä, tietojen korjaamiseen ja tietojen hylkäämiseen on otettava kantaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska hylkäämistä lukuun ottamatta kaikki muut vaihtoehdot ovat varsin työläitä. Konversion suorittamiselle tulee asettaa tavoitteet mm. aikataulun ja laadun suhteen. Myös tulevalle tietokannalle asetetaan tavoitteet, mutta esiselvitysvaiheessa vain yleisellä tasolla. Konversion keskeisten laatutavoitteiden määrittelyssä huomioidaan seuraavat tekijät: tiedon muuttumattomuus lähteen ja kohteen välillä. tiedon jäljitettävyys konversioissa, joissa esim. käsitellään rahaa tai kun tietoa siirretään useista lähteistä. kohteen asettamat vaatimukset. suurien tietomassojen konversion tehokkuus eli mm. läpimenoaikojen arviointi. läpimenoaikojen rajat tuotantokatkon takia. Mikäli konversio on tarkoitus kilpailuttaa, kuvausten laatu ja ajantasaisuus sekä realistinen arvio tietosisällön laadusta ovat tarpeen toimittajakandidaateille mahdollisimman oikean työmääräarvion laatimisessa. 8/14
9 7 Tietoturvallisuuden kartoitus Esiselvitysvaiheen tärkein tietoturvallisuustehtävä on kartoittaa suunnitteilla olevaan uuteen järjestelmään liittyvät tietoturvariskit ja tietoturvallisuuden pettämisestä toiminnalle aiheutuvat menetykset. Vastaavasti on selvitettävä toimintamallien muutokseen liittyvät tietoturvatekijät, kuten esimerkiksi tietosuojaan liittyvät tekijät. Tekijöitä ovat mm. autorisointi ja pääsynhallinta käyttöoikeudet turvaluokiteltujen materiaalien säilytys ja tuhoaminen. Tarvittaessa voidaan myös pyytää lausuntoa tietosuojavaltuutetulta merkittävissä henkilötietoja koskevissa hankkeissa Tekniset tietoturvaratkaisut Tietoturvariskien tunnistamiseksi on tärkeää tuntea kehitettävän järjestelmän toiminnallisuus, sen avulla käsiteltävä tietoaineisto ja rajapinnat muihin järjestelmiin, jotka tulee dokumentoida osana esiselvitystä. Pohjana tietoturvaratkaisujen kuvaukselle toimii tavoiteratkaisun kuvaus, joka on tehty kehittämiskohteiden tunnistamisen yhteydessä. Tunnistettujen tietoturvariskien ja toiminnallisuuden perusteella voidaan hankittavalle järjestelmälle määritellä turvallisuustaso, joka kuvaa järjestelmän kriittisyyttä tietyllä asteikolla (kts. kohta ). Kehityshankkeen ja järjestelmän kriittisyyttä arvioidessa tulee kiinnittää huomiota lisäksi työtehtävien tärkeyteen ja toimintojen jatkuvuuden varmistamiseen. Tärkeysluokkia arvioidessa kannattaa myös huomioida eri luokkien kustannusvaikutukset; kriittisten järjestelmien palvelutasovaatimukset saattavat nostaa kuluja huomattavasti. Tietoturvariskien arvioinnissa ja turvallisuustason määrittelyssä voidaan käyttää apuna Valtiovarainministeriön ohjeita, joka on laadittu Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) toimesta, kuten esimerkiksi Ohje riskien arvioinnista tietoturvallisuuden edistämiseksi valtionhallinnossa, 7/2003 ( s/53828/name.jsp). Tietojärjestelmäkehityksen tietoturvallisuussuositus, 3/2000 ( s/3389/3391_fi.pdf) Tärkeysluokat 1. tärkeysluokkaan (kriittiset järjestelmät) kuuluvat tärkeät tietojärjestelmät, joiden tietoturvallisuuden ja/tai toipumisvalmiuden on oltava korkealla tasolla. Tietojärjestelmät pyritään pitämään toimintakunnossa kaikissa olosuhteissa siten, että tietojärjestelmällä tulee olla varajärjestelmä, korvaava manuaalinen järjestelmä sekä suunnitelmat toimenpiteistä vakavia häiriö- ja poikkeustilanteita varten. 2. tärkeysluokkaan (tärkeät järjestelmät) kuuluu sisäisille toimintaedellytyksille tärkeitä tietojärjestelmiä, joiden käytettävyys normaalioloissa tulee varmistaa. Tietojärjestelmän tukemaa toimintaa ja tietotekniikan käyttöä voidaan poikkeusoloissa supistaa. 3. tärkeysluokkaan (korvattavissa olevat järjestelmät) kuuluvat sellaiset tietojärjestelmät, joissa tilapäinen keskeytyminen ei aiheuta välittömiä vahinkoja. Tietojärjestelmä voidaan korvata tai lopettaa poikkeusoloissa. 9/14
10 Tärkeysluokitus määrittelee valvonnalle (toiminnan ja tapahtumien seurannalle ja toimenpiteisiin ryhtymiselle) asetettavat vaatimukset. Turvaluokittelu koskee asiakirjoja tai tietoja ja tärkeysluokitus järjestelmiä. Lisätietoa tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelusta löytyy mm. Julkisen hallinnon suosituksesta JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu ( ja tärkeysluokituksesta VAHTI ohjeistuksesta. Tässä yhteydessä on päätettävä myös järjestelmän projektityöskentelyn aikaisista tietoturvallisuusmenettelyistä Esiselvitysvaiheen tietoturvallisuusvastuut Esiselvitysvaiheen tietoturvallisuus-selvityksen lopputuloksena järjestelmän omistaja/ohjausryhmä hyväksyy lopputulokset. tietoturvallisuusvastaava tarkastaa ja varmistaa, että ehdotetut ratkaisut ovat organisaation tietoturvallisuuspolitiikan ja ohjeistuksen mukaisia. tärkeysluokkaan yksi kuuluvan järjestelmän osalta järjestelmän omistaja hankkii turvaratkaisulle ylimmän johdon hyväksynnän. esiselvityksen tietojen perusteella ylin johto päättää järjestelmän tärkeysluokan ja päättää tietoturvallisuuteen liittyvistä jatkotoimista kun on kyse organisaation toiminnalle erittäin kriittisestä hankkeesta. Arkkitehtuurien osalta pääsääntönä on tietty stabiilius, arkkitehtuurilinjauksien tulee olla pitkäikäisiä ja niihin tehtävät muutokset on oltava tarkkaan harkittuja. Kuitenkin jossakin tapauksessa arkkitehtuureja voi olla tarpeen ja perustellusti tarkistaa tai muuttaa. Arkkitehtuuritarkastelun tekeminen perustuu tietotekniseen tavoitetilaan (joka on siis johdettu toiminnallisista tavoitteista), ja tavoitearkkitehtuuri kuvataan näistä lähtökohdista. Sekä tietoteknisen ja tietoturvan tavoitetilan että tavoiteltavan arkkitehtuurin osalta tehdään tiiviisti iteratiivista tarkastelua seuraavan vaiheen, eli kehittämismahdollisuuksien ja rajoitusten kanssa, ja näiden molempien näkökulmien tuloksena päädytään lopputuloksiin Vaiheen lopputulokset Vaiheen lopputuloksena ovat kuvattuina tietoturvalliset vaihtoehtoiset tietotekniikkaratkaisut, joilla kehittämisalueen tavoitteet voidaan toteuttaa tai ne tukevat kehittämisalueen tavoitteiden toteuttamista. Lopputuloksena ovat myös ratkaisujen alustavat kustannusarviot. Lisäksi tietoturvakuvaukset on tehty. tietojärjestelmän tärkeysluokka ja tietojen suojausluokka on määritetty. vaatimukset järjestelmän tietoturvasuunnitelmaan on tehty. on laadittu lainsäädännön ja tietoturvavaatimusten läpikäynnin tuloksena lista säädöksien vaatimuksien toteutumisesta. käsiteltävien tietojen ja järjestelmäkehityksen tietoaineistojen turvaluokittelu sekä projektissa syntyvien dokumenttien säilyttäminen ja merkitseminen organisaation arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti on tehty. tietoturvaratkaisun kustannus-, hyöty- sekä kuormitusvaikutukset on selvitetty järjestelmän omistajalle eri turvatasoilla. työhön osallistuvien palvelun toimittajien salassapitosopimukset on laadittu ja käytettävissä oleva tietoturvaosaaminen varmistettu. 10/14
11 8 Tavoiteratkaisun tarkentaminen Kehittämiskohteiden tunnistamisen yhteydessä määriteltyjen tietoteknisten vaihtoehtojen perusteella on valittu jokin tietotekninen tavoiteratkaisu, josta esiselvitystä ollaan tekemässä. Tässä esiselvityksen vaiheessa tavoiteratkaisu kuvataan tarkemmalle tasolle eri osa-alueittain ja laaditaan alustava hankesuunnitelma ja projektiehdotukset (tehdään alustava hankkeen projektointi). Kehittämiskohteiden tunnistamisen yhteydessä (kts. JHS xxx ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen) tehtyjä alustavia kuvauksia sekä myös tässä suosituksessa kuvattuja Markkinakartoitus ja Tietoturvallisuus -vaiheissa tehtyjä selvityksiä ja analyysejä hyödynnetään tavoiteratkaisun kuvaamisessa. Tavoiteratkaisun kuvaus toimii pohjana (mahdolliselle) vaatimusmäärittelylle sekä hankinnalle, joten tässä vaiheessa tarkennetaan myös valittu toteutustapa (kuten avoimen lähdekoodin ratkaisu, valmisohjelmisto, ASP/SAAS-ratkaisu, OSS). Esimerkkejä tietoteknisen tavoiteratkaisun eri osa-alueista ovat: vaatimukset järjestelmän toiminnalle (yleisellä tasolla, vaatimuksia tarkennetaan vielä vaatimusmäärittelyvaiheessa). järjestelmän/palvelun rajaukset. vaatimukset tietoturvallisuudelle. alustava järjestelmäkartta (järjestelmän kompleksisuuden kuvaamiseksi). 8.1 Toiminnallisten hyötyjen kuvaaminen Järjestelmähankinnan toiminnalliset hyödyt kuvataan konkreettiselle tasolle kategorisoituna neljään eri näkökulmaan, jotka ovat taloudellinen hyöty. asiakkaiden / sidosryhmien saamat hyödyt. toiminnan ja prosessien tehostumisen hyödyt. osaamisen ja henkilöstön näkökulmasta saavutettavat hyödyt. Hyötyjä ja alustavia mittareita on jo kuvattu kehittämiskohteiden tunnistamisen ja tavoiteratkaisun kuvauksen yhteydessä, joten tässä vaiheessa hyötyjen kuvaaminen onkin lähinnä tiivistämistä, konkretisointia ja dokumentointia. 8.2 Keskeisten laatutavoitteiden määrittely Tavoiteratkaisulle asetetaan sen tulevaa käyttöä ja hyödyntämistä silmällä pitäen keskeiset laatutavoitteet. Tietoteknisissä ratkaisuissa laatukriteereitä voidaan määritellä esim. seuraavista näkökulmista: oikeellisuus ja palvelevuus (tietojärjestelmän kyky täyttää asiakastarpeet). yksiselitteisyys (ymmärrettävä ja ymmärretään yhteisellä tavalla). täydellisyys (kaikki oleellinen ja tarvittava on huomioitu). yhdenmukaisuus (ratkaisun ristiriidattomuus ja selkeys). laitettavissa järjestykseen (ratkaisun osat priorisoitavissa esim. kriittisyyden kannalta). muutettavuus (muutos helppo ja turvallinen). jäljitettävyys (osiin voidaan palata ja viitata). 11/14
12 Laatutavoitteiden määrittelyn yhteydessä on syytä myös miettiä ja kuvata keskeiset kriteerit ja mittarit, joilla laatutavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitataan sekä toteutustyön kuluessa että lopputuloksen valmistuttua. 8.3 Perusteet kilpailutukselle Esiselvityksen yhteydessä muodostuu se perustieto, jonka perusteella kilpailutusmenettely voidaan toteuttaa tulevan hankkeen tai projektin osana. Esiselvityksessä tuotettu perustieto täsmentyy vielä tietojärjestelmähankinnoissa vaatimusmäärittelyn kautta. Esiselvityksessä pitää esittää ehdotus hankittavasta tietojärjestelmästä eli hankitaanko tietojärjestelmä räätälöitynä, sovellusvuokrauksena, valmisohjelmistona tai palveluna. Päädytäänpä mihin ratkaisuun tahansa, on esiselvityksessä jo otettava kantaa siihen, miten vaatimusmäärittelyt pitää laatia. Näiden linjanvetojen tekeminen vasta hankinnan vertailuvaiheessa nostaa hankinnan riskitasoa ja voi tehdä tarjouksista vertailukelvottomia tai vertailuista helposti riitautettavia. Jos on kyse uusittavasta tietojärjestelmästä, on hyvä kerätä luetteloon se hyvät /parhaat piirteet, jotka edellytetään vaatimuksina toteutuvan uudessa järjestelmässä. Esiselvityksessä on otettava kantaa esim. seuraaviin asioihin: tietojärjestelmäratkaisun/muun hankinnan kilpailutuksen menettelytapa, kuten esimerkiksi avoin kilpailutus, rajoitettu menettely. kilpailutuksen alustava aikataulu, vaiheistus ja aikapuskurit (kuukausi- tai vuositasolla): - ennakko- ja hankintailmoituksen tekeminen - osallistumishakemusten viimeinen vastaanottoajankohta - tarjouspyynnön lähettämisajankohta - tarjousten vastaanoton ajankohta - hankintapäätöksen tekoajankohta - sopimusten allekirjoituksien valmistumisen ajankohta tarvittavat asiantuntijat (kilpailutuksen asiantuntija, sopimusjuristi, tekninen asiantuntija yms.). hankinnat, joita ei kilpailuteta (esim. vuokrataan väliaikaisia resursseja, laitteita, testausvälineitä, tiloja jne., teetetään komponentteja projektin ulkopuolella, hankitaan laitteita ja niiden varusohjelmistoja jne.). Esiselvityksessä pyritään osaltaan luomaan perusteet onnistuneelle kilpailutukselle siten, että kilpailutuksessa tarvittavat tiedot ovat selkeät ja yksiselitteiset. Hankinta on erillinen prosessi ja esiselvityksen tehtävät on tuoda sille hankinnan kohdetta ja tavoitteita koskeva aineisto. 8.4 Tavoitetilan suunnittelun lopputulosten tarkastelu Tavoitetilan suunnittelun lopputuloksia kokonaisuudessaan tarkastellaan seuraavien osa-alueiden pohjalta: tavoitetilan vastaavuus strategisiin ja muihin tavoitteisiin. tavoitetilan vastaavuus kokonaisuudessaan esiselvityksen ja kehittämiskohteen tavoitteisiin. tavoitetilan kattavuus suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. tavoitetilan relevanssi, ts. tavoitetilassa on määritelty kaikki olennainen riittävälle tasolle. tavoitetilan realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus. 8.5 Jatkotoimenpide-ehdotuksen laatiminen Laaditaan jatkotoimenpide-ehdotus, joka voi olla, että kehityshanke projektoidaan. 12/14
13 kehityshanketta keskeytetään (ainakin tässä vaiheessa), koska sille ei ole taloudellisia tai muita edellytyksiä. kehityshankkeesta osia toteutetaan ja osia ei (ainakaan tässä vaiheessa). Ns. pakollisissa hankkeissa (esim. lainsäädäntömuutos) vaihtoehtoa ei toteuteta ei ole olemassa, mutta sellaisissakin hankkeissa voi olla osia, joita esiselvityksessä on tutkittu, mutta niitä ei nähdä tarpeelliseksi / mahdolliseksi toteuttaa. Esimerkiksi voi olla, että lakimuutosten vaikutukset toteutetaan pelkästään tietojärjestelmiin, samassa yhteydessä on tutkittu myös vaihtoehtoja kehittää prosesseja tai toimintamallia, ja päädytään ratkaisuun, jossa näitä ei kuitenkaan toteuteta. 9 Esiselvityksen päättäminen ja dokumentointi Esiselvitys päätetään kun suunnitellut tehtävät on suoritettu. sovittu dokumentaatio on tuotettu, käsitelty ja hyväksytty. esiselvitysraportti on laadittu, käsitelty ja hyväksytty. Esiselvityksestä laaditaan esiselvitysraportti, johon pyritään keräämään kaikista vaiheista kaikki olennainen tieto, kokemukset ja näkemykset. Kaikkien esiselvityksen vaiheiden tulokset, kuvaukset, analyysit, johtopäätökset ja päätökset dokumentoidaan huolellisesti ja selkeästi. Dokumentaatiota voi tuleva kehityshanke ja sen projektit hyödyntää myöhemmässä työssään. Esiselvitysraportti sisältää mm. seuraavat osa-alueet: tavoiteratkaisun kuvaus toimintaympäristön kuvaus tarkennettu kustannus- ja hyötyanalyysi kilpailutuksen perusteet konversion alustava suunnitelma yleiskuvaus tietokannasta tietoturvallisuusselvitykset jatkotoimenpide-ehdotukset ja niiden vaiheistus Mikäli esiselvitys on suoritettu projektina, projekti päätetään ja sen resurssit vapautetaan organisaation projektinhallintamenettelyssä kuvatun päättämismenettelyn mukaisesti, kun projektin työt on suoritettu. 10 Päätöksenteko hankkeen jatkamisesta Ohjausryhmä tai kehittämiskohteen prosessinomistaja arvioi organisaation hyväksymismenettelyjen mukaisesti, objektiivisesti ja kriittisestikin kuvatun tavoitetilan ja esiselvityksessä tehtyjen analyysien tulosten, johtopäätösten ja jatkotoimenpide-ehdotuksen perusteella onko esiselvityksen toteutus edennyt olennaisilta osiltaan oikeaan suuntaan. ovatko lopputulokset ja niistä tehdyt analyysit edelleen kehittämistavoitteita ja siten etenemistä tukevia. ovatko määritellyt tavoitehyödyt esiselvityksen asettamisvaiheen linjausten mukaisia ja edelleen relevantteja onko hankintaa hyödyntävillä tahoilla yhteinen näkemys hankinnasta (huom. yhteisesti sovitut termit). onko organisaatiolla käytettävissään riittävät resurssit (rahaa, asiantuntemusta, henkilötyöaikaa) hankinnan toteuttamiseen. onko tietojärjestelmän omistaja selvitetty. 13/14
14 Mikäli edellä mainittuihin kysymyksiin ei saada selkeitä vastauksia tai niihin joihinkin tulee kielteinen vastaus, on päätöksenteolle kaksi vaihtoehtoa eli esiselvitysprojektin uudelleensuunnittelu ja paluu taaksepäin vähintäänkin tavoitetilan kuvaukseen tai niihin osioihin jotka ovat vielä epäselviä. esiselvitysprojektin keskeyttäminen tarpeettomana. Mikäli taas vastaukset ovat linjassa tavoitteisiin nähden, tulokset ovat yksiselitteisiä ja selkeitä ja tavoitehyödyt johdettu ja tarkennettu objektiivisesti ja tehtyihin selvityksiin perustuen, ohjausryhmässä päätetään esiselvityksen jatkamisesta kehityshankkeen valmisteluun Hankittavan tietojärjestelmän omistajuus Ennen hankinnan valmisteluun etenemistä, on selvitettävä tulevan tietojärjestelmän omistajuus organisaatiossa eli mikä organisaatioyksikkö vastaa tietojärjestelmästä sen elinkaaren ajan ja mitkä ovat sen sidosryhmät.. 11 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh (09) 16001, sähköposti: JHS-järjestelmän verkkosivut: 12 Liitteet Liite 1: Esiselvitysraportin sisällysluettelo 14/14
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen suositussarja 25.2.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen
LisätiedotJHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys
JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 4 4 Esiselvityksen
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotJHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotLaatua ja tehoa toimintaan
Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät
Lisätiedot<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma
toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...
LisätiedotJHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: 1.2 5.10.2012 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 4 3 Termit ja
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Palautepyyntö: ICT palvelujen kehittäminen: Esiselvitys
1761c39 (Valtiovarainministeriö), olet kirjautuneena sisään. 11. toukokuuta 9 11:6:18 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotJyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma
7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotJHS 171 ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen
JHS 171 ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Kehittämiskohteiden
LisätiedotICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
LisätiedotJHS XXX Luokitusten koontisuositus
JHS XXX Luokitusten koontisuositus 12.11.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3 1.4 Hankkeen
LisätiedotVihdin kunnan tietoturvapolitiikka
Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...
LisätiedotJHS XXX ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen
JHS XXX ICT-palveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Kehittämiskohteiden
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotValtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen
arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja
LisätiedotTietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt
Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Mikko Vuorikoski Johtaja Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Sisältö Järjestelmien hankinnan motiivit Miksi
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
Lisätiedot<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
LisätiedotJHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio
JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotMitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj
Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/
LisätiedotMuutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen
1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
LisätiedotMiten varmennan ICT:n kriittisessä toimintaympäristössä?
Miten varmennan ICT:n kriittisessä toimintaympäristössä? Sairaalatekniikan päivät 2018 8.2.2018 Tommi Tervo, Istekki Oy Kehittämispäällikkö Mistä sairaalan ICT koostuu? Noin 6000 päätelaitetta Noin 200
LisätiedotLausunto Ohjausvaikutusten parantamiseksi julkisen hallinnon yhteisten arkkitehtuurilinjausten laatukriteerejä ovat mm:
Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia Lausunto 30.06.2017 Asia: VM/711/00.01.00.01/2015 Julkisen hallinnon ICTlinjauksia Linjausten tarkoitus JHKA 2.0 hallintamallissa mainitaan seuraavaa: Ohjausvaikutusten
LisätiedotValtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto
Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotJHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku
JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotOTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus
OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi
LisätiedotVastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)
Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan
LisätiedotJHS 166 (JIT2007) uusiminen
JHS 166 (JIT2007) uusiminen Hankesuunnitelma v.0.1 Hankesuunnitelma JHS166 uusiminen v.0.1 30.08.2012 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotHankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo
Hankinnat Hyvän tiedon hallitsijat 13.1.2016 Carita Wuorsalo Kirkkohallituksen hankintatiimi tukee hankinnoissa Toimii asiantuntijana kaikissa kirkon keskusrahaston hankinnoissa, jotta varmistutaan siitä,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa
Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotSADe-ohjelma tilanne ja eteneminen
SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotNÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA
Raportti 1/6 NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Salivirta & Partners Jaakko Asplund Salivirta & Partners Rautpohjankatu 8 40700 JYVÄSKYLÄ Salivirta
LisätiedotTietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
LisätiedotTietoturvallisuuden hallintajärjestelmä pähkinänkuoressa
Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä pähkinänkuoressa Valtorin tietoturvaseminaari 2.4.2014 Pekka Ristimäki Johtava asiantuntija, CISM, CISSP, CRISC Valtori / Tietoturvapalvelut Mikä on hallintajärjestelmä?
LisätiedotLuonnos eams-rakenteeksi
JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu
Tarjouspyyntö 1 (6) 4.10.2013 Hallinto-osasto HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS Diaarinumero: HEL 2013-005356 Hanke 1. Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää Helsingin kaupunkitilaohjetta
LisätiedotTietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki
Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki 1 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 Tietoturvallisuuden hallinta... 4 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden hallinta ja varautuminen... 5 3 Tietoturvallisuustavoitteet...
LisätiedotKäytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta
Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden
LisätiedotToivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri
Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut
LisätiedotJulkisen hallinnon suositukset. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö
Julkisen hallinnon suositukset Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 26.5.2010 1 Tästä on kysymys! 2 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon
LisätiedotJULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 29.11.2018 Heikki Talkkari / VM Informaatio-ohjauksen toimintakenttää Valtio Kunta Maakunta Kuhtanek Tietokeko DigiNyt Patinea TH-lautakunta Yhteistyöelin
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotJHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen
JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi
LisätiedotSuomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotSopimusoikeus ja tietotekniikka. IT-sopimukset. Sopimuksesta yleistä. Mitä ovat IT-sopimukset. Suomessa yleiset sopimusehdot: IT2000
IT-sopimukset Sopimusoikeus ja tietotekniikka Dosentti, OTT Tuomas Pöysti Helsingin yliopisto Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö IT-sopimukset Tietohallinnon sopimukset Tietoaineistoja koskevat
LisätiedotJHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys
JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen
LisätiedotRAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1
RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotLausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia
JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
LisätiedotVastaajan taustatiedot
Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotLaadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo
Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin
LisätiedotTOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotJUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM
JUHTA asiantuntijajaoston kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 20.12.2016 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 1.0. Se
LisätiedotValtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho
Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotKieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Tommi Oikarinen / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 31.5.2018 Tommi Oikarinen / VM Pohdittavia asioita Neuvottelukunnan tarkoitus Neuvottelukunnan tehtäväala Neuvottelukunnan asemoituminen suhteessa tiedonhallintalakiin
LisätiedotValinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
Lisätiedot