Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Transkriptio

1 Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

2 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Oulun seudulla Vanhusten määrän ennustettu kehitys Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys Oulun seudun demografinen huoltosuhde Väestön sijoittuminen Oulun seudulla Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Oulun seudun kuntien terveyspalvelut Oulun seudun sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveysasemien ja keskusten sekä neuvoloiden saavutettavuus Lisämateriaalia palveluverkkosuunnitteluun Työpaikat vuonna Linja-autopysäkkien saavutettavuus Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat Autioitumisuhanalla olevat alueet Yhteenveto LIITE 1 Oulun seudun väestörakenne kunnittain LIITE 2 Oulun seudun vanhusten ennustetut määrät vuoteen 2030 saakka LIITE 3 Oulun seudun väestö ja sen muutokset vuosina

3 3 1. Alkusanat Tämän työntarkoituksena on ollut tuottaa taustatietoa suunnittelun tueksi Oulun seudun kuntien ja Yli-Iin sosiaali- ja terveyspalveluista tilastotiedon ja paikkatiedon avulla. Yli-Ii yhdistyy uuteen Ouluun vuoden 2013 alusta, ja on tämän takia otettu mukaan tarkasteluun. Työssä alueesta käytetään nimitystä Oulun seutu. Työssä on pyritty hyödyntämään tuoreimpia käytössä olevia aineistoja. Aineistona on hyödynnetty vuonna 2011 kerättyjä tietoja seudun kunnilta, Tilastokeskukselta sekä ruutupohjaista Ympäristökeskuksen ylläpitämää Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR-aineisto). Käytetyt väestötilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja kunkin vuoden tilanteen mukaan. Väestöennuste on laadittu vuonna Kartoissa on käytetty väestöaineistoa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (YKR-aineisto). YKR-aineiston väkiluvut ja Tilastokeskuksen väestötilastot eroavat hieman toisistaan ruutuaineiston luonteen vuoksi. Paikkatieto tarkastelut on tehty MapInfo Professionalilla ja saavutettavuustarkastelut GRouterilla. Tämä raportti on laadittu Oulun seudulle ja työtä on ohjannut Oulun seudun hyve-tiimi. Työn on tehnyt Anna Keskitalo.

4 4 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste Oulun seudun väkiluvun kehitys on ollut tasaista ja positiivista vuosina (kuva 1). Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana väestö on lisääntynyt suhteessa eniten Limingassa (57,6 %) ja toiseksi eniten Kempeleessä (26,4 %). Ainoastaan Yli-Iissä väestö on vähentynyt (-7,3 %) (taulukko 1 ja kuva 2). Kaiken kaikkiaan seudun väliluku lisääntyi asukkaalla (17,5 %) ja vuoden 2010 lopussa seudulla asukkaita oli yhteensä Oulun seutu onkin ollut yksi niistä harvoista seutukunnista Suomessa, joissa väestö on huomattavasti lisääntynyt. Tämä on luonut hyvän pohjan Oulun seudun kehittymiselle. Kuva 1. Oulun seudun väkiluvun kehitys vuosina ja ennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Kuva 2. Oulun seudun kuntien väkiluku vuosina 2000 ja 2010 (Tilastokeskus).

5 5 Taulukko 1. Oulun seudun kuntien väkiluku ja sen muutos vuosina 2000 ja 2010 (Tilastokeskus). Kunta Väestö 2000 Väestö 2010 Muutos Muutos % Hailuoto ,9 Haukipudas ,6 Kempele ,4 Kiiminki ,2 Liminka ,6 Lumijoki ,3 Muhos ,6 Oulu ,2 Oulunsalo ,1 Tyrnävä ,4 Yli-Ii ,3 Yht ,5 Oulun seudulla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista pitkään, ja syntyneiden määrä onkin huomattavasti suurempi kuin kuolleiden määrä (kuva 3). Luonnollinen väestönlisäys pysytteli vuosituhannen vaihteeseen asti lähes samana, henkilössä, mutta siitä eteenpäin syntyvyys on noussut lähes 3 800:aan. Samaan aikaan kuolleisuus lisääntyi vain hiukan. Kokonaisnettomuutto oli koko tarkastelujakson ajan positiivista. Huippuvuosi oli vuosi 2000, jolloin Oulun seudulle muutti lähes 3000 uutta asukasta (kuva 4). Syntyvyyden ja muuton seurauksena väestömäärä on lisääntynyt Oulun seudulla huomattavasti myös verrattuna koko Suomeen. Yleiset taloudelliset suhdanteet näyttävät ohjaavan muuttoa jonkin verran, sillä vuonna 1993, jolloin lama oli ankarimmillaan, nettomuutto oli alhaisimmillaan. Vuosituhannen vaihteessa, jolloin IT-buumi oli Oulun seudulla korkeimmillaan, oli myös kokonaisnettomuutto suurimmillaan. Oulun seudun positiivista muuttovirtaa pitää yllä Oulun seudun ja erityisesti Oulun kaupungin asema Pohjois-Suomen talous-, työ- ja koulutuskeskuksena. Kuva 3. Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Oulun seudulla (Tilastokeskus).

6 6 Kuva 4. Oulun seudun väestömuutostekijät vuosina (Tilastokeskus). Oulun seudun alueen väestökasvun ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin postiiivisena (taulukko 2). Vuonna 2009 laaditun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueella olisi vuonna 2030 yhteensä 20 % enemmän asukkaita kuin vuonna 2010 oli, mikä tekee asukasta. Väestöennuste perustuu viime vuosien väestökehitykseen oletuksena, että kehitys jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Väestökasvun ennustetaan olevan jatkossakin voimakkainta Limingassa, ja Yli-Iissä väestömäärän ennustetaan edelleen pienenevän. Taulukko 2. Oulun seudun kuntien väkiluku vuonna 2010 ja ennustettu väestömuutos vuosina 2015, 2020, 2025 ja 2030 (Tilastokeskus) Kunta % Hailuoto ,6 Haukipudas ,2 Kempele ,5 Kiiminki ,3 Liminka ,8 Lumijoki ,5 Muhos ,4 Oulu ,4 Oulunsalo ,2 Tyrnävä ,6 Yli-Ii ,6 yht ,0 Väestön muutokseen vaikuttavien tekijöistä syntyneiden määrän ennustetaan pysyvän ajanjaksolla nykyisellä tasolla vajaassa neljässä tuhannessa (kuva 5). Sen sijaan kuolleiden määrän odotetaan lisääntyvän noin 1500:sta noin 1900:aan. Näin ollen luonnollinen väestönlisäys ei ole enää niin voimakasta kuin tällä hetkellä. Vuoteen 2030 mennessä luonnollinen väestönlisäys on Oulun seudulla noin 500 henkeä vähemmän kuin vuonna Ennusteen mukaan sekä luonnollinen väestönlisäys että kokonaisnettomuutto tulevat pienenemään ja näin ollen kokonaismuutos

7 7 on edelleen positiivista, mutta kasvu pienempää kuin nykyään (kuva 6). Kokonaisnettomuuton arvioidaan kääntyvän laskuun seuraavan vuosikymmenen alussa. Tähän vaikuttaa se, että väestö vähenee Pohjois-Suomessa, ja potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuva 5. Syntyneiden, kuolleiden ja luonnollisen väestönlisäyksen ennustettu kehitys (Tilastokeskus). Kuva 6. Oulun seudun väestön muutostekijöiden ennustettu kehitys vuosille

8 8 3. Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Oulun seudulla Oulun seudun väestö on nuorta verrattuna koko Suomen väestöön. Suomessa 0-6 vuotiaita oli vuoden 2010 lopussa keskimäärin 7,8 % väestöstä ja Oulun seudulla vastaava luku oli 10,8 % (taulukko 3 ja kuva 5). Yli 75 vuotiaita oli Suomessa 8,1 % väestöstä ja Oulun seudulla 5,3 %. Tulevaisuudessa Tilastokeskuksen mukaan väestön ennustetaan lisääntyvän kaikissa ikäryhmissä kaikkina vuosina lukuun ottamatta 0-6 vuotiaita vuonna Ylivoimaisesti suurin suhteellinen kasvu tulee olemaan yli 75 vuotiaiden ikäryhmässä (139 %). Oulun seudulla on muuhun Suomeen verrattuna paljon opiskeluikäisiä, mikä kertoo Oulun erinomaisista koulutusmahdollisuuksista. Sen sijaan muissa Oulun kunnissa on vähän opiskeluikäisiä, koska niissä opiskelumahdollisuudet ovat rajatut varsinkin toisen asteen koulutuksen jälkeen. Kuntakohtaiset väestörakenteet ja ennustetut muutokset ovat liitteessä 1. Vuoteen 2030 mennessä alle kouluikäisten lasten määrä tulee suhteellisesti vähenemään 10,8 %:sta 9,4 %:iin, mutta absoluuttisen määrän ennustetaan lisääntyvän lapsella. Lasten suhteellinen osuus koko väestöstä tulee vähenemään kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Yli-Iitä (liite 1). Vertailtaessa Oulun seudun kuntia keskenään voidaan havaita, että voimakkainta alle kouluikäisten lasten kasvu on Limingassa (28,1 %). Yli-Iissä alle kouluikäisten määrä tulee laskemaan ennusteen mukaan lähes kymmenen prosenttia. Kouluikäisten määrä tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lisääntymään vuoteen 2030 mennessä 25,4 %:lla, eli vuotiaita ennustetaan olevan lähes seitsemän tuhatta enemmän kuin vuonna Ikäryhmä kasvaa kaikissa kunnissa Yli-Iitä lukuun ottamatta. Samalla kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä nousee hiukan. Limingassa kouluikäisten määrän ennakoidaan lisääntyvän 72,4 %, mikä on eniten Oulun seudulla. Absoluuttinen määrä nousee eniten Oulussa, noin kouluikäisellä. Työikäisten määrän ennustetaan lisääntyvän vajaalla seitsemällä prosentilla, eli noin kymmenellätuhannella vuotiaalla. Toisaalta ikäryhmän suhteellinen osuus koko väestöstä tulee pienenemään. Kuntia vertailtaessa havaitaan, että työikäisten suhteellinen osuus vaihtelee kunnittain, eli esimerkiksi Limingassa, Lumijoella ja Yli-Iissä on pienempi osuus työikäisiä kuin Oulussa ja Kiimingissä. Eniten työikäisten määrän ennustetaan kasvavan Limingassa, missä heidän määrä olisi vuonna 2030 noin 56 % suurempi kuin vuonna Ikäihmisten ja erityisesti yli 75 vuotiaiden määrät ja suhteelliset osuudet koko väestöstä tulevat lisääntymään eniten kaikista ikäryhmistä (määrä 139 % ja osuus kokoväestöstä n. 5 % -yksikköä) vuoteen 2030 mennessä. Absoluuttisesti vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä ennustetaan lisääntyvän lähes yhdellätoistatuhannella. Muhos, Yli-Ii, Tyrnävä ja Lumijoki erottuvat muista kunnista sillä, että vanhusten määrä kasvaa nykyisestä vähemmän kuin muissa kunnissa. Näissä kunnissa myöskään suhteelliset osuudet väestöstä eivät kasva niin paljon kuin muissa kunnissa. Kempeleessä ja Oulunsalossa yli 75-vuotiaden määrän ennustetaan kasvavan jopa 272 % nykyisestä. Toisaalta Oulunsalossa vuotiaiden osuus ei kasva niin paljon kuin muissa kunnissa.

9 9 Kuva 7. Oulun seudun väkiluku vuonna 2010 ja ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 (Tilastokeskus). Taulukko 3. Ikäryhmittäinen ennustettu väestömäärän kehitys Oulun seudulla vuosina (Tilastokeskus). Ikäryhmä 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2010 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Yht

10 10 4. Vanhusten määrän ennustettu kehitys Kaikista ikäryhmistä erityisesti yli 64 vuotiaiden määrä tulee lisääntymään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana (taulukko 4). Kaiken kaikkiaan 65 -vuotiaita ja sitä vanhempia arvioidaan olevan Oulun seudulla enemmän kuin vuonna 2010 oli, 75+ -vuotiaita arvioidaan olevan lähes enemmän ja 85+-vuotiaita lähes Keskimäärin 65 +-vuotiaiden määrä lisääntyy ennusteen mukaan vuosittain ihmisellä, eniten tarkastelujakson alussa, jonka jälkeen kasvu pienenee. 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa tämän vuosikymmenen aikana kasvu pysyttelee vielä alle tuhannessa henkilössä, mutta vuosikymmenen alussa noustaan yli tuhanteen henkilöön. Keskimäärin kasvu on 842 henkilöä vuodessa. sen sijaan 85 vuotiaissa ja sitä vanhemmissa kasvu on keskimäärin 238 henkeä vuodessa. Kasvu on tasaista tämän vuosikymmenen ajan, kunnes 2020-luvulla päästään jopa lähemmäs kuuttasataa henkeä vuotta kohden. Liitteessä 2 on kuntakohtaiset ennusteet yli 64 -vuotiaiden määristä vuoteen 2030 saakka. Taulukko 4. Oulun seudun yli 64-vuotiaiden ennustettu määrä vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Vuosi muutos v./vuosi muutos v./vuosi Muutos v./vuosi 65 +v./vuosi kumuloituva muutos 75 +v./vuosi kumuloituva muutos 85 +v./vuosi kumuloituva muutos

11 11 5. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys Tilastokeskuksen ennusteen mukaan päiväkoti-ikäisiä lapsia tulee olemaan kaiken kaikkiaan noin 1200 enemmän vuonna 2030 kuin oli vuonna 2010 (taulukko 5). Korkeimmillaan lasten määrän ennustetaan olevan vuonna 2020, jolloin seudulla odotetaan olevan kaiken kaikkiaan alle kouluikäistä lasta. Henkilömäärä kasvaa vuoteen 2020 saakka, mutta siitä eteenpäin vähenee. Voimakkainta kasvu on heti tarkastelujakson alussa. Taulukko 5. Oulun seudun päiväkoti-ikäisten määrä vuonna 2010 ja ennustettu määrä vuosille (Tilastokeskus). Vuosi 0-v v 0-6 v. muutos/vuosi Kumulatiivinen muutos 0-6 v Nykyisten väestötrendien jatkuessa nykyisellään on Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 kouluikäisiä yhteensä lähes seitsemän tuhatta enemmän kuin vuonna 2010 (taulukot 6 ja 7). Alakouluikäisen määrän ennustetaan lisääntyvän erityisesti lähimpien vuosien aikana ja kääntyvän jopa laskuun tarkastelujakson lopussa. Vuonna 2030 alakouluikäisiä on noin , mikä on enemmän kuin vuonna Yläkouluikäisissä suurimman kasvun ennustetaan tapahtuvan tämän vuosikymmenen lopussa, jolloin vuotiaita on , mikä on noin enemmän kuin vuonna 2030.

12 12 Taulukko 6. Oulun seudun koululaisten ennustettu määrä vuonna 2010 ja ennustetut määrät vuoteen 2030 saakka (Tilastokeskus). Vuosi Esikoulu 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Taulukko 7. Oulun seudun kouluikäisten määrä 2010 ja ennustettu kehitys ja muutos vuosittain (Tilastokeskus). Vuosi 1-6 lk lk lk 1-6 muutos/vuosi lk 1-6 kumuloituva muutos lk 7-9 muutos/vuosi lk 7-9 kumuloituva muutos

13 13 6. Oulun seudun demografinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiaista ja yli 64 vuotiaista on yhtä työikäistä kohden. Keskiarvo Suomessa vuonna 2010 oli 0,52 ja Oulun seudulla 0,49. Oulun seudun kuntakohtaiset demografiset huoltosuhteet ovat pääosin korkeammat kuin keskiarvot Suomessa ja Oulun seudulla (kuva 8 ja taulukko 8). Tämä johtuu alle 15-vuotiaiden suuresta määrästä verrattuna työikäisiin, kuten Limingassa, mutta myös vanhusten suuresta määrässä kuten Hailuodossa. Alhaisin huoltosuhde on Oulussassa ja heikoin Yli-Iissä. Tulevaisuudessa demografinen huoltosuhde tulee nousemaan kaikissa kunnissa, kun vanhusten osuus työikäisiin verrattuna tulee nousemaan, mutta myös lasten osuus pysyy vielä varsin korkealla. Kuva 8. Oulun seudun kuntien demografien huoltosuhde (Tilastokeskus). Taulukko 8. Oulun seudun kuntien demografiset huoltosuhteet vuonna 2010 ja ennusteet vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 (Tilastokeskus) Hailuoto 0,68 0,81 0,88 0,93 0,98 Haukipudas 0,59 0,65 0,70 0,73 0,75 Kempele 0,56 0,63 0,68 0,73 0,77 Kiiminki 0,60 0,66 0,70 0,72 0,74 Liminka 0,74 0,79 0,79 0,77 0,76 Lumijoki 0,73 0,82 0,89 0,93 0,95 Muhos 0,65 0,73 0,77 0,80 0,82 Oulu 0,43 0,49 0,54 0,58 0,61 Oulunsalo 0,59 0,67 0,77 0,80 0,82 Tyrnävä 0,73 0,78 0,81 0,82 0,83 Yli-Ii 0,77 0,81 0,93 1,04 1,09 Oulun seutu 0,49 0,56 0,61 0,65 0,67

14 14 7. Väestön sijoittuminen Oulun seudulla Oulun seudun väestö on sijoittunut pääasiassa kuntakeskuksiin sekä sormimaisesti pääteiden varsille (kuva 9). Asutuksen sijoittumisesta voi hyvin havaita myös meren, jokien ja järvien vaikutuksen asuinalueiden sijoittumiseen. Suurin väestökeskittymä on Oulun länsiosissa. Laajimmat asumattomat alueet sijaitsevat Yli-Iissä, Yli-Iin ja Kiimingin välissä, Limingan eteläosissa sekä Ylikiimingissä ja Muhoksella. Mitä kauemmas Oulun keskusta mennään, sitä harvempaa on asutusta. Kaiken kaikkiaan YKR-aineiston mukaan Oulun seudulla asui vuoden 2010 lopussa henkilöä. Liitteenä kartat myös 0-6-vuotiaiden, 7-14-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrästä (liite 3). Kuvassa 10 on tarkasteltu väestön muutosta vuosien 2000 ja 2010 välillä. Oulun seudulla on yhteensä 815 ruutua, joissa asukasmäärä on kasvanut ja 676 ruutua, joissa asukasmäärä on vähentynyt. Kaiken kaikkiaan väestö on lisääntynyt ajanjakson aikana :lla. Jokaisessa kunnassa sijaitsee ruutuja, joissa väestö on lisääntynyt, ja toisaalta ruutuja, joissa väestö on vähentynyt. Kunnissa, joissa on enemmän asukkaita erottuvat myös voimakkaammilla muutoksilla. Suurimmat positiiviset muutokset ovat tapahtuneet niillä asuinalueilla, jotka on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuten Oulussa Kaakkurin suuralue, Ritaharju ja Talvikangas. Toisaalta Oulusta erottuvat myös alueet keskustan läheisyydessä, joille on tehty täydennysrakentamista, kuten Limingantulli, Alppila ja Värttö. Muista kunnista erottuvat Kempeleessä Linnakangas, Limingassa Tupos, Tyrnävällä Tupos, Kiimingissä Jääli, ja Haukiputaalla keskustan eteläpuoli. Suurimmat negatiiviset muutokset ovat tapahtuneet Oulussa ja erityisesti asuinalueilla, jotka on rakennettu ja 1980 luvuilla, kuten Maikkula, Myllyoja ja Koskela. Muutokset ovat sitä pienempiä mitä kauemmas kuntakeskuksista mennään. Liitteenä kartat myös 0-6 vuotiaiden, 7-14 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden määrän muutoksesta.

15 Kuva 9. Oulun seudun väestön sijoittuminen vuonna 2010 (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 15

16 Kuva 10. Oulun seudun väestön muutos vuosien 2000 ja 2010 välillä (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 16

17 17 8. Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalvelut 8.1. Oulun seudun kuntien terveyspalvelut Oulun seudulla jokaisessa kunnassa on terveyspalveluista vähintään lääkärin vastaanotto, hammashoitola ja neuvola (kuva 11). Hailuodossa, Lumijoella ja Yli-Iissä, joissa on vähiten Oulun seudun kunnista asukkaita, myös terveyspalveluita on tarjolla vähiten. Terveyspalvelut sijaitsevat pääosin kuntien keskustoissa. Monipuolisimmat palvelut ovat Oulussa, mihin on keskittynyt myös erikoissairaanhoito ja mielenterveyspalvelut. Haukiputaalla, Kiimingissä, ja Limingassa on kaksi neuvolaa ja Oulussa peräti yksitoista neuvolaa. Hammashoitoloita on kaksi kappaletta Haukiputaalla, Kempeleessä, Kiimingissä, Limingassa ja Tyrnävällä. Oulussa hammashoitoloita on kaiken kaikkiaan kolmetoista.

18 Kuva 11. Oulun seudun terveyspalvelut. 18

19 Oulun seudun sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluihin luetaan tässä tarkastelussa sosiaalitoimistot, lastensuojelupalvelut, päihdepalvelut ja vammaispalvelut. Jokaisessa kunnassa on vähintään lakisääteiset kunnan järjestämät lakisääteiset sosiaalipalvelut, kuten Hailuodossa ja Lumijoella (kuva 12). Muissa kunnissa on myös yksityisiä palveluita. Sosiaalipalvelut sijaitsevat lähinnä kuntien keskustoissa. Niiden ulkopuolella olevat ovat lpääasiassa yksityisiä asumis- ja kuntoutuspalveluita samoin kuin perhekoteja.

20 Kuva 12. Oulun seudun sosiaalipalvelut. 20

21 Vanhuspalvelut Oulun seudulla on vanhusten palveluita saatavilla jokaisessa seudun kunnassa (kuva 13). Hailuodossa on kunnallinen vanhuspalvelu (Palvelukoti Saarenkartano). Muissa kunnissa on kunnallisten palveluiden lisäksi myös yksityisiä vanhusten palveluita. Oulun seudulla on enemmän yksityisiä palveluita kuin kunnallisia. Palvelut sijaitsevat pääasiassa kuntien keskustoissa, mutta yksittäisiä palveluita on myös suurimmissa asutuskeskustoissa ja näin ollen ne ovat varsin hyvin saavutettavissa.

22 Kuva 13. Oulun seudun kunnalliset ja yksityiset vanhuspalvelut. 22

23 23 9. Terveysasemien ja keskusten sekä neuvoloiden saavutettavuus Oulun seudulla on yhteensä 20 terveyskeskusta tai terveysasemaa (kuva 14). Niistä kolmen kilometrin säteellä asui vuonna 2010 kaikista asukkaista yhteensä 53,9 % ( asukasta) ja kymmenen kilometrin säteellä asui jo 95,6 % (taulukko 9). Alle kouluikäisten saavutettavuus sen sijaan oli huonompi, sillä kolmen kilometrin säteellä asui vain 42,1 % asukkaista. Tätä selittää se, että uusille asuinalueille, jotka yleensä sijaitsevat kauempana kuntakeskuksista, muuttaa pääasiassa lapsiperheitä. Kymmenen kilometrin etäisyydellä koko väestö ja 0-6-vuotiaat ovat jo lähes yhtä hyvin tavoitettavissa. Sen sijaan yli 75-vuotiaiden etäisyys terveyskeskuksesta on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Kolmen kilometrin etäisyydellä terveyskeskuksesta asuu 73,5 % asukkaista. Tätä selittää se, että yli 75 vuotiaita asuu suhteessa paljon keskustoissa. Yli viidentoista kilometrin päässä terveyskeskuksesta asuu reilut asukasta. Näistä 0-6 vuotiaita on noin tuhat ja yli 75 vuotiaita kolmesataa. Väestörikkaimmat alueet, jotka jäävät 15 kilometrin saavutettavuuden ulkopuolelle ovat Temmes Tyrnävällä, Oulun ja Muhoksen väli, Kylmälänkylä Muhoksella ja Ylikiimingin reuna-alueet. Taulukko 9. Terveyskeskusten ja terveysasemien saavutettavuus Oulun seudulla. Etäisyys terveyskeskuksesta Väestö yhteensä % väestöstä 0-6 -vuotiaat % vuotiaista Yli 75- vuotiaat % yli 75- vuotiaista 0-3 km , , ,5 0-5 km , , , km , , , km , , ,2 Neuvoloiden saavutettavuus on parempi kuin terveyskeskusten tai terveysasemien (taulukot 9 ja 10). Tämä johtuu siitä, että Haikuputaalla, Kiimingissä ja Limingassa on kaksi neuvolaa (kuva 15). Neuvolasta 3 kilometrin etäisyydellä asui vuonna 2010 yhteensä 53 % Oulun seudun 0-6 vuotiaista. Viidentoista kilometrin etäisyydellä asuu lähes 100 % alle kouluikäisistä. Ainoastaan kolmesataa 0-6 vuotiaista asuu kauempana kuin viidentoista kilometrin etäisyydellä. Näistä Tyrnävän Temmes on suurin asuttualue. Taulukko 10. Neuvoloiden saavutettavuus Oulun seudulla. Etäisyys neuvolasta 0-6 vuotiaat % vuotiaista 0-3 km ,0 0-5 km , km , km ,8

24 Kuva 14. Oulun seudun terveyskeskusten ja asemien saavutettavuus vuonna 2010 (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 24

25 Kuva 15. Oulun seudun neuvoloiden saavutettavuus vuonna 2010 (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 25

26 Lisämateriaalia palveluverkkosuunnitteluun Työpaikat vuonna 2007 Palveluverkkosuunnittelussa on hyödyllistä myös tietää missä sijaitsevat työpaikkakeskittymät. Oulun seudun työpaikat ovatkin keskittyneet enemmän kuin väestö (kuva 16). Kaikissa kunnissa kuntien keskustat erottuvat selvästi ympäröivistä alueista. Keskustojen lisäksi esiin nousevat Oulussa Kontinkankaan sairaala-alue, Limingantulli, Linnanmaan alue sekä suurten IT-yritysten toimipaikat Oulussa, Kempeleessä ja Oulunsalossa.

27 Kuva 16. Oulun seudun työpaikat neliökilometriruuduissa vuonna 2007 (Tilastokeskus, Syke, YKRaineisto). 27

28 Linja-autopysäkkien saavutettavuus Joukkoliikenteellä on suuri merkitys palveluiden saavutettavuudessa. Oulun seudulla Oulun keskusta ja lähiöt ovat parhaiten joukkoliikenteen piirissä (kuva 17). Muissa kunnissa lähinnä päätiet ja keskustat ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä. Kilometrin etäisyydellä linja-autopysäkistä asui vuonna 2010 Oulun seudulla kaiken kaikkiaan 87,4 % väestöstä (taulukko 11). Parhaiten tarkastelluista ikäryhmistä joukkoliikenteellä on saavutettavissa yli 75 vuotiaat ja huonointen 0-6 vuotiaat. Taulukko 11. Oulun seudun linja-autopysäkkien saavutettavuus yhden kilometrin säteellä (Tilastokeskus, Syke, YKR-aineisto). % Ikäryhmä Väestö väestöstä 0-6 v , v ,4 yli 75 v ,1 Väestö yht ,4

29 Kuva 17. Linja-autopysäkkien saavutettavuus Oulun seudulla vuonna 2010 (Tilastokeskus, Syke, YKRaineisto). 29

30 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat Suunnittelutarveratkaisuja haetaan, jos rakennetaan haja-asutusalueelle eli asemakaavan ulkopuolelle. Suunnittelutarveratkaisu tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista. Edellytykset suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on asetettu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 137 ). Poikkeuslupa tarvitaan, mikäli rakennetaan muulla tavalla kuin kaavassa on osoitettu. Hajaasutusalueelle rakentaminen vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä infrastruktuurin rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeuslupien määrä kertoo asutuksen hajanaisuudesta. Palveluverkkosuunnittelussa haja-asutusta on hyvä tarkastella, sillä mitä hajanaisempaa asutus on, sitä vaikeampi palveluverkkoa on suunnitella. Oulun seudulla hajarakentaminen on aika yleistä, mistä kertoo ympärivuotisille asuinrakennuksille myönnettyjen suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeuslupien määrä. Ajanjaksolla lupia myönnettiin yhteensä kappaletta (taulukko 12 ja kuva 18). Eniten lupia myönnettiin Kiimingissä ja Haukiputaalla, vähiten Lumijoella ja Yli-Iissä. Taulukko 12. Oulun seudulla myönnetyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat. Vuosi Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii Yhteensä

31 Kuva 18. Oulun seudulla myönnetyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat. 31

32 Autioitumisuhanalla olevat alueet Taulukko 13. Oulun seudun autioitumisuhanalla olevien ruutujen määrät kunnittain. Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Oulun seudulla oli vuonna 2010 yhteensä 216 asuttua 1 km x 1 km ruutua, jossa nuorin asukas on täyttänyt 50 vuotta. Kun nuorin asukas ruudussa on vähintään 50 vuotta tai enemmän katsotaan ruudun olevan autioitumisuhanalla. Kaikissa kunnissa Kempelettä lukuun ottamatta on näitä ruutuja (taulukko 13 ja kuva 19). Eniten autioitumisuhan alla olevia ruutuja on Oulussa ja siellä erityisesti Ylikiimingin alueella, missä ruudut sijaitsevat hajanaisesti siellä täällä ja pääosin hajaasutusalueilla. Yli- Ii

33 Kuva 19. Oulun seudun autioitumisuhanalla olevat 1 km x 1 km ruudut vuonna 2010 (Tilastokeskus, Syke, YKR-aineisto). 33

34 Yhteenveto Paikkatiedon käyttäminen palveluverkkosuunnittelussa voi avata uusia näkökulmia suunnitteluun ja päätöksentekoon. Paikkatiedon avulla voidaan tehdä useita ilmiöitä näkyväksi, jotka tähän asti ovat olleet vain mutu-tietoa. Oulun seudulla riittää haasteita palveluverkon suunnittelussa seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestömäärä kasvaa vielä ennusteiden mukaan, mutta kasvu tulee hidastumaan. Samaan aikaan väestö vanhenee ennen näkemätöntä vauhtia. Kuntien talous kiristyy ja palvelurakenteita joudutaan mahdollisesti muuttamaan nykyisestä. Lisähaastetta tuo rakennusten vanheneminen. Oulun seudun kuntien väestömäärät vaihtelevat Hailuodon noin tuhannesta Oulun :een. Tämän takia koko seudun tarkasteluissa ei pystytä kovin hyvin keskittymään paikallisiin erityispiirteisiin. Oulun seudun kunnat eroavat toisistaan väestömääriltään, fyysiseltä kooltaan, luonteeltaan, hallinnoiltaan ja palveluiltaan. Tämän takia olisikin hyvä takia tarkastella kuntia myös erikseen. Raporttia lukiessa on myös hyvä muistaa, että väestöennusteet ovat Tilastokeskuksen laatimia ja perustuvat aiempien vuosienkehitykseen. Näin ollen kuntien omat ennusteet voivat olla tarkempia ja niissä on mahdollisuus ottaa huomioon kuntien suunnitelmia rakentamisesta. Tähän asti Oulun seudulla tehtyjä paikkatietoselvityksiä on käytetty lähinnä yleiseen palveluverkkotarkasteluun. Olisikin tärkeää saada paikkatietoanalyysit laajemmin mukaan kuntien palveluverkkosuunnitteluun. Uuden Oulun palveluverkkosuunnitteluun onkin otettu mukaan paikkatieto uudella laajuudella.

35 LIITE 1/1 35 Liite 1. Oulun seudun kuntien väestörakenne ja sen ennustettu muutos vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Ikäryhmä 2000 % 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % % Hailuoto ,2 61 6,1 64 5,7 65 5,5 66 5,3 65 5,1 4 6, ,5 76 7, , , , , , , , , , , ,4 38 6, , , , , , , , , , , , , , ,8 Yht Haukipudas , , , , , ,5 93 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Yht Kempele , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Yht Kiiminki , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Yht Liminka , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Yht

36 LIITE 36 1/2 Ikäryhmä 2000 % 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % % Lumijoki , , , , , ,9-2 -0, , , , , , , , , , , , , ,3 58 5, , , , , , , , , , , , , , ,3 Yht Muhos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yht Oulu , , , , , ,8 13 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yht Oulunsalo , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Yht Tyrnävä , , , , , ,7 74 7, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yht Yli-Ii , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Yht

37 LIITE 2/1 37 Liite 2. Oulun seudun vanhusten ennustettumuutos kunnittain (Tilastokeskus). 65+ Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii

38 LIITE 2/ Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii

39 LIITE 2/ Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii

40 LIITE 3/1 40 Liite 3. Oulun seudun 0-6 vuotiaiden, 7-14 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden sijoittuminen vuonna 2010 ja määrän muutos (YKR-aineisto, Tilastokeskus, Syke)

41 41 LIITE 3/2

42 42 LIITE 3/3

43 LIITE 3/4 43

44 LIITE 44 3/5

45 LIITE 3/645