Muutos-hanke. Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutukset. asiakkaan saamaan kuntoutuspalveluun
|
|
- Juha Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muutos-hanke Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutukset asiakkaan saamaan kuntoutuspalveluun Tutkimuskokonaisuuden hankesuunnitelma Riitta Seppänen-Järvelä, Kelan tutkimusosasto 1
2 Sisällys 1. Tausta Muutoksia kuntoutuksen lainsäädännössä Kehittämistyön tuloksiin perustuvia muutoksia Tutkimustehtävä Tutkimuskokonaisuuden toteuttaminen Osatutkimusten suunnittelu ja hankinta Hankkeen organisoituminen: työjako, koordinointi ja yhteistyö Aikataulu Eettiset kysymykset Hankkeen arviointi Raportointi ja tiedon hyödyntäminen Resurssit Lähteet Liitteet Liite 1.Tutkimussuunnitelman otsikkorunko Liite 2. Osaprojektien aikataulutus Liite 3 Hankkeen sisäisen arvioinnin kysymykset Liite 4. Osatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämisprosessi
3 1. Tausta Kelan järjestämä kuntoutus vastaa niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tarpeisiin; kuntoutuksen avulla voidaan edistää väestön terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä antaa ihmisille voimavaroja oman elämän hallintaan. Kelan kuntoutus on sosiaalinen investointi, joka tukee työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista ja arjessa selviytymistä. (Kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015.) Vuonna 2014 Kelan yksilökohtaiset kuntoutusmenot olivat 405 milj.. Kuntoutukseen kohdistettu rahamäärä supistuu vuodesta 2015 ja aiheuttaa muutoksia kuntoutuspalveluihin ja kuntoutujamääriin; hallitusohjelmaan 2015 kirjattu julkisen talouden sopeutusohjelma kaventaa merkittävästi erityisesti työikäisten varhaiskuntoutusta. Kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden määrä on kuitenkin kaiken aikaa kasvanut; vuonna 2014 siihen osallistui yli ihmistä. Mielenterveyskuntoutujien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006 vuoteen 2014; ongelmat mielenterveydessä olivatkin yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen. (Kelan kuntoutustilastot; Tilastokatsaus ) Kelan haaste on järjestää sellaisia kuntoutuspalveluita, jotka vastaavat niin yksilöiden kuin yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Kehittämishankkeissa Kela kehittää kuntoutuspalveluita yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja palveluita ohjaavia standardeja 1 uudistetaan hankintasyklien mukaisesti. Kelan järjestämän kuntoutuksen muutostarpeet pohjautuvat alan tietämykseen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tuloksiin sekä lainsäädännön muutoksiin mukaan lukien laajemmat poliittishallinnolliset linjaukset. Kelan järjestämän kuntoutuksen muutoksilla on vaikutuksia niin asiakkaille kuin yhteiskunnalle. Kuntoutuksen järjestäjänä Kelan on tärkeätä tietää, millaisia seuraamuksia muutoksilla on erityisesti asiakkaille ja millaisia vaikutusmekanismeja muutokset aiheuttavat heidän elämäänsä ja kuntoutumiseensa. Tässä paperissa esitetään suunnitelma tutkimuskokonaisuudesta, jossa keskitytään selvittämään tiettyjen Kelan kuntoutusta koskevien muutosten vaikutuksia. Muutos-hankkeen ohjausryhmä hyväksyi tämän hankesuunnitelman kokouksessaan Aluksi kuvataan lyhyesti tutkimustehtävän kannalta merkitykselliset lainsäädäntömuutokset ja tämän jälkeen esitetään vastaavat kehittämistoiminnan tuloksiin perustuvat kuntoutuspalveluita koskevat muutokset. Tämän jälkeen esitetään hankkeen tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteuttaminen. 1.1 Muutoksia kuntoutuksen lainsäädännössä Kelan kuntoutustoiminta perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Lain mukaan Kelan on järjestettävä vajaakuntoisten ammatillista ja 1 Kela valvoo kuntoutuksen laatua standardein, jotka koskevat ammatillista, lääkinnällistä ja harkinnanvaraista kuntoutusta. 3
4 vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Harkinnanvaraisena, määrärahasidonnaisena kuntoutuksena Kela voi järjestää myös muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutusta koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia runsaasti viime vuosina: Laki kuntoutuspsykoterapiasta astui voimaan vuonna Kelan kuntoutuslakiin lisättiin kuntoutuspsykoterapiaa koskevat kohderyhmät, myöntämisedellytykset, kuntoutuksen tavoitteet, korvattavan terapian määrä ja korvattavat kustannukset. Kuntoutuspsykoterapiasta on tullut Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto. Aikuisten psykoterapia oli Kelan yleisin kuntoutustoimenpide, johon vuonna 2014 osallistui yli henkilöä. Kuntoutuspsykoterapiaan käytettiin rahaa vuonna milj.. (Kelan tilastokatsaus ) Toinen merkittävä muutos on ollut ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos vuonna 2014, jolloin ammatillisen kuntoutukseen pääsyä helpotettiin niin, että nykyistä useampi työikäinen nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn tiukat kriteerit aiheuttivat sen, että kuntoutujien määrä pieneni viidenneksen vuodesta 2005 vuoteen 2013 (Kelan tilastokatsaus ). Kuntoutusta myönnettäessä otetaan sairauden, vian tai vamman lisäksi aikaisempaa laajemmin huomioon myös ihmisen elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kuntoutus voi olla esimerkiksi ammatillista koulutusta, kuntoutuskursseja ja/tai työhön valmentavaa kuntoutusta. Lakimuutoksen vuoksi ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden määrä kasvoi 13, 4 % (Kelan tilastokatsaus ). Kolmas merkittävä lakimuutos koskee Kelan järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, joka muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tällöin kuntoutuksen sidonnaisuus vammaisetuuksiin poistuu. Kuntoutuksen myöntäminen tulee perustumaan sairauteen tai vammaan, niihin liittyviin rajoitteisiin ja huomattaviin vaikeuksiin arjessa suoriutumisessa sekä vähintään vuoden kestävään kuntoutustarpeeseen. Toimintakykyyn vaikuttavat tekijät otetaan huomioon kokonaisuutena kuntoutustarpeen arviossa. Tavoite on tukea kuntoutujan arjen toiminnoissa suoriutumista ja osallistumista esim. opiskeluun tavoite on, että kuntoutukseen pääsy aikaistuu. Kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista (Paltamaa ym. 2011) ja sitä voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapioina sekä moniammatillisena kuntoutuspalveluna kuntoutuksen palveluntuottajan tiloissa. On arvioitu, että lainmuutoksen seurauksena Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin tulevan uusia kuntoutujia yhteensä n henkeä. Eduskunta on myös hyväksynyt osakuntoutusrahaa koskevan lainmuutoksen, joka tulee voimaan alkaen. Kuntoutuja voi jatkossa saada osakuntoutusrahaa niiltä kuntoutuspäiviltä, joina hän työskentelee osapäiväisesti, enintään 60 % normaalista työajastaan kuntoutuksen ohessa. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kokopäiväisen kuntoutusrahan määrästä. Tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta osa-aikaiseen ja avomuotoiseen kuntoutukseen. Täysimääräisenä kuntoutusraha maksetaan kun kuntoutuspäivään kuluu vähintään 6 tuntia matkoineen. Kuntoutuja, työnantaja ja tarvittaessa työterveyshuolto arvioivat yhdessä, voiko kuntoutuksen ja työnteon yhdistää samana päivänä. 4
5 1.2 Kehittämistyön tuloksiin perustuvia muutoksia Kela on kehittänyt viime vuosina kuntoutuspalveluita lukuisilla kehittämishankkeilla. Kaikkiin hankkeisiin on kuulunut arviointitutkimus, joissa on selvitetty kehitettyjen kuntoutusmuotojen toimivuutta, tuloksia ja vaikutuksia. Tutkimustulosten ja hankkeissa kertyneiden kokemusten perusteella olemassa olevia kuntoutusmalleja uudistetaan ja kokonaan uusia malleja otetaan käyttöön standardilla ohjatussa yleisessä palvelutuotannossa. Kehittämistoiminnan viimeaikaisia painopisteitä on ollut vaikeavammaisten kuntoutus, työhönkuntoutus, mielenterveyskuntoutus, geriatrien kuntoutus, lasten ja nuorten psykiatrinen perhekuntoutus sekä maahanmuuttajien erityistarpeet kuntoutuksessa. Kela on kehittänyt työikäisten varhaiskuntoutusta vuosina useissa eri hankkeissa. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK-hanke) ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin viiden kuntoutuksen palvelutuottajan kehittämää työhön integroitunutta yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusmallia. Ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta tuotettiin kehittämishankkeen toisessa vaiheessa (TK2-hanke) uudenlainen työhönkuntoutuksen malli, jota testattiin hankkeen aikana. Kuntoutusmalleihin kohdistuneiden tutkimusten (Seppänen-Järvelä 2014; Hinkka ym. 2015; Seppänen- Järvelä ym. 2015a ja b) tulokset oli tarkoitus ottaa käyttöön aikaisemmat ASLAK- ja TYK-kuntoutukset korvaavassa uudessa AURA-kuntoutuksessa vuonna 2016, mutta 2015 hallitusohjelmaan kirjattu julkisen talouden sopeutusohjelma estää uuden kuntoutusmuodon käynnistymisen. Laajassa VAKE-hankkeessa, joka sisälsi useita alaprojekteja, kehitettiin vaikeavammaisten kuntoutusta. Hankkeen tuloksena Kelan kuntoutuksessa laajasti on vahvistettu tavoitteellisuutta ja asiakasnäkökulmaa. Tuloksena syntyivät hyvät kuntoutuskäytännöt Kelan kuntoutukseen, jotka ovat hyödettävissä kaikissa kuntoutuspalveluissa. Niiden lähtökohta on asiakkaan elämäntilanne ICF-viitekehyksestä katsottuna ja kuntoutuksen tavoitteet (GAS-menetelmä) kuntoutusta ohjaamassa. (Järvikoski ym. 2009; Paltamaa ym ) Hankkeen tuloksena kuntoutuspalveluiden sisältöjä ja toimintatapoja on uudistettu ja aikaansaatu merkittäviä lakimuutoksia. Mielenterveyskuntoutuksen alueella kehitystyötä on tehty OPI-hankkeessa ( ), jossa luotiin uusi kuntoutusmalli niille ammatillisia opintoja suorittaville opiskelijoille, joilla oli mielenterveysongelmia. Opetushallitus vastasi oppilaitosten kouluttamisesta ja on keskeinen kumppani palvelun järjestämisessä. (Miettinen 2014.) Palvelumalli arvioitiin (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2015) ja tuloksia on hyödynnetty yhdessä opetushallituksen kanssa ja kehitetyn mallin mukainen uusi palvelu alkaa vuonna Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeen (AMI-hanke, ) kohderyhmänä olivat työsuhteessa olevat henkilöt, joilla on masennuksen vuoksi vaikeuksia selviytyä työssä. Hankkeessa kehitetty malli arvioitiin (Tuulio-Henriksson ym. 2015) ja tulokset otetaan käyttöön aikuisten mielenterveyskursseihin vuodesta 2017 alkaen. 5
6 Geriatrista kuntoutusta kehitettiin useita projekteja sisältäneessä GERI-hankkeessa ja siihen liittyneessä IKKU-hankkeessa. Hankkeiden tuloksia, kuten verkostoyhteistyö ja parityöskentely, on otettu laajasti käyttöön uudistettaessa Kelan kuntoutuspalveluita. IKKU-hankkeessa keskityttiin erityisesti ikääntyneiden yhteistoiminnalliseen kuntoutukseen ja sen vaikuttavuuden selvittämiseen. (Pikkarainen ym ) Vuoden 2016 alusta lukien Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit alkavat IKKUkursseina. Omaishoitajat on heterogeeninen ryhmä, jolle Kela järjestää kuntoutuskursseja. Kursseille ohjautumista, niistä saatua hyötyä sekä kurssien kehittämistarpeita tutkittiin (Juntunen ja Salminen 2015). Tulosten pohjalta palveluiden standardeja uusitaan ja uudet kuntoutuskurssit alkavat Ammatillisen kuntoutuksen palvelut uudistuvat vuodesta 2015 alkaen uuden ammatillisen kuntoutusselvityksen astuttua voimaan. Palvelussa yhdistyivät kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitys. Toinen merkittävä uudistus koskee työhönvalmennusta (Härkäpää ym. 2013); työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus käynnistyy vuonna Tällöin yhdistyvät nykyisen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelulinjat. Uudessa palvelussa on asiakkaan tarpeen mukaan kaksi toteutusvaihtoehtoa, joko työkokeilu ja tai työhönvalmennus. Tules-kuntoutuksen standardin uudistamisen tueksi tehtiin tutkimus, joka nosti esille palvelujen kehittämisen kohteita (Salminen ym. 2014). Uuden standardin mukaiset palvelut alkavat vuonna Kuntoutusmallia uudistettiin siten, että perinteisen kuntoutuskurssin lisäksi tehtiin myös kevennetty kuntoutuskurssi, joka toteutetaan avopäivinä ja käyntikertoina. Tarkoituksena on, että työssäkäyvät voivat kuntoutuksen käyntikertapäivänä olla osan päivää töissä. Tules-avokuntoutuskursseissa osakuntoutusraha voidaan ottaa ensimmäisenä laajamittaisesti käyttöön. Aivoverenkiertöhäiriön (AVH) sairastaneille henkilöillä on usein omatoimisuutta ja arjessa selviytymistä haittaavia toimintakykyrajoitteita. Tavoite on ollut löytää tehokkaita keinoja aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden itsenäisen selviytymisen parantamiseksi. Näihin tarpeisiin Kelan kuntoutusryhmässä on kehitetty erilaisia kuntoutusmuotoja, kuten kommunikaatiokursseja, kevennetyn kävelyn ja tehostetun kädenkäytön kuntoutuskursseja. Kommunikaatiopainotteinen kuntoutus on tarkoitettu AVH:n sairastaneille henkilöille, joilla on afasia ja kommunikointi puhumalla on vaikeutunut. Kuntoutuksen tavoite on löytää sopivia kommunikaatiokeinoja ja tukea puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssin tavoite on tukea myös läheisen arjessa selviytymistä. Toisen sopimuskauden palvelut käynnistyvät vuonna Painokevennetyn kävelyn ja tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssit kehitettiin osana GERI-hanketta erityisesti ikääntyneille. Kuntoutusmallien arviointi osoitti ne tuloksellisiksi; kuntoutuksesta hyötyivät eniten ne, joiden toimintakyky oli alkutilanteessa heikko (Karttunen ym. 2014). Näitä kuntoutuksia ohjaava standardi astui voimaan Tutkimustehtävä Hankkeen päätehtävä on tutkia, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujan saamaan palveluun ja kuinka uusimuotoinen palvelu toimii. Tutkimuksessa ollaan erityisesti 6
7 kiinnostuneita Kelan kuntoutuksen asiakkaiden näkökulmasta; esimerkiksi onko kuntoutus oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista. Uusien kuntoutuspalveluiden osalta selvitetään, miten toimiva uusi kuntoutuspalvelu on, millaisia hyötyjä ja vaikutuksia sillä on sekä miten palvelua tulisi kehittää edelleen. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa soveltamiskelpoista tietoa Kelan kuntoutuksen kehittämis-, ohjaus- ja vaikuttamistyöhön. Muutos-hankkeen tutkimuskokonaisuuden tilaaja on Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä. Muutos-hankkeen tutkimuskokonaisuus toteutetaan osatutkimuksina, jotka kohdistuvat erityyppisiin kuntoutusmuotoihin tai -etuuksiin sisältäen sekä järjestämisvastuunalaista että harkinnanvaraista kuntoutusta. Kunkin osatutkimuksen tutkimussuunnitelmassa määritellään ao. alueelle relevantti tutkimustehtävä tutkimuskysymyksineen ja metodisine valintoineen. Osatutkimukset sitoutuvat tässä hankesuunnitelmassa kuvattuihin tutkimuksen toimintatapoihin ja koko hankkeen tavoitteisiin. Muutoshankkeen tutkimuskokonaisuus lukeutuu implementaatiotutkimuksen piiriin. Implementaatiotutkimus laajasti ymmärrettynä kohdistuu intervention, joka voi olla esimerkiksi politiikkaohjelma, etuus, palvelu tai hoitokäytäntö, toimeenpanoon ja toteuttamiseen. Tutkimuksen intressinä on ymmärtää, miten ja miksi interventio kontekstissaan toimii ja testata keinoja sen kehittämiseksi. (Peters ym ) Tutkimus voi tuottaa tietoa itse toimeenpanoprosessista tai siitä, kuinka hyvin intervention toteutus vastaa mallia/normia (fidelity). Implementaatiotutkimuksen perusajatus kytkeytyy läheisesti tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä näyttöön perustuvaan lähestymistapaan. (Borsika ym. 2008; Bhattacharyya ym. 2009). Tämä tutkimus kohdistuu kuntoutuspalvelun implementaatioon tilanteessa, jossa palvelun sisällöt, toimintatavat tai ehdot ovat muuttuneet tai on luotu kokonaan uusi palvelukonsepti kehittämishankeen tulosten perusteella. Tällöin olennaista on saada tietoa siitä, kuinka uusi palvelu toimii vakiintuneessa palveluntuotannossa, joka poikkeaa kehittämishankkeen ympäristöstä. 3. Tutkimuskokonaisuuden toteuttaminen 3.1 Osatutkimusten suunnittelu ja hankinta Muutos-hankkeen tutkimuskokonaisuuteen kuuluvilla osatutkimuksilla on kullakin erillinen tutkimussuunnitelma. Hanke toteutetaan, tutkimusten suunnitteluvaihe mukaan lukien, vuorovaikutteisella ja käyttäjälähtöisellä otteella (Patton 1997). Kun tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa niin kuntoutuspalvelumuotojen suunnittelijoille, kehittäjille, toteuttajille kuin päätöksentekoon, on olennaista, että tutkimustiedon käyttäjien näkemykset ja tarpeet huomioidaan tutkimusasetelman muotoilussa. Keskeistä tässä on tutkimuskysymysten määrittely tutkimuksen menetelmät ja aineostonhankintastrategia määrittyvät niiden mukaisesti. (ks. Peters ym ) Muutoshankkeen tutkimuskokonaisuuden osaprojektit (aikataulutus ks. liite 2). 1. Kuntoutuspsykoterapia lainmuutos 2. Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 3. ASLAK-kuntoutuksen päättyminen 7
8 4. Ammatillinen kuntoutusselvitys 5. AVH-kuntoutus -Kommunikaatiopainotteinen kuntoutus -Tehostetun kädenkäytön kuntoutus -Painokevennetyn kävelyn kuntoutus 6. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus lainmuutos 7. Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta 8. Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutus (IKKU) 9. Omaishoitajien kuntoutuspalvelut 10. Osakuntoutusrahan vaikutukset 11. Kiila-kuntoutus 12. Avomuotoinen mielenterveyskuntoutus (AMI) 13. Tules-kuntoutus 14. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 15. Nuorten mielenterveyskuntoutus (OPI) Muutos-hankkeen osatutkimusten suunnittelu tapahtuu prosessina: ensimmäisessä vaiheessa hankepäällikkö käynnistää yhteistyössä Kelan terveysosaston kanssa osatutkimusten suunnitteluprosessin, jossa selvitetään tutkimuksen kohde, tutkimuskysymykset sekä tutkimustyyppi. Ensimmäisen vaiheen (ks. liite 4) tuloksena syntyy alustava tutkimussuunnitelma, johon pyydetään kommentit tutkimusosastolta. Kuvio 1. Tutkimusten hankintaprosessi Kunkin osaprojektin hankinnassa noudatetaan Kelan hankintaosaston hankintapäätöksen mukaan joko neuvottelumenettelyä tai avointa hakua (ks. kuvio 1). Neuvotteluprosessin mukaisessa hankinnassa asiantuntemuksensa perusteella valittu tutkijataho työstää alustavan tutkimussuunnitelman pohjalta lopullisen tutkimussuunnitelman (ks. liite1) kuvaten yksityiskohtaisesti tutkimuksen toteuttamisen ja resursseineen. Tutkijataho vastaa tutkimussuunnitelman työstämisestä ja valmisteluun kuuluvista menettelyistä, kuten eettisestä ennakkoarvioinnista ja muista tutkimuksen lupa-asioista ja varaa riittävästi aikaa ao. asioihin osana suunnitteluprosessia (ks luku 3.4). Tutkimussuunnitelman valmistuttua tehdään sopimus tutkijatahon ja Kelan välillä tutkimuksen toteuttamisesta. Kun tutkimusten hankinnassa sovelletaan avointa hakua, alustavaa tutkimussuunnitelmaa käytetään hakuilmoituksen laadinnan pohjana. Hakuilmoitus esitetään Kelan internetsivuilla. Hankepäällikkö vastaa hakuprosessin totuttamisesta yhdessä hankekoordinaattorin kanssa ja ohjausryhmä valitsee tutkimuksen 8
9 toteuttajan tilaajan tietotarpeen, suunnitelman laadun ja relevanssin näkökulmasta. Avoimessa haussa hakijat esittävät tutkimussuunnitelman (liite 1) resursseineen. Suunnitelmien arvioinnissa sovelletaan Kelan KKRL-rahoitteisen tutkimushaussa käytettäviä kriteereitä. Valittu tutkijataho vastaa tutkimussuunnitelman valmisteluun kuuluvista menettelyistä, kuten eettisestä ennakkoarvioinnista ja muista tutkimuksen lupa-asioista ja varaa riittävästi aikaa ao. asioihin osana suunnitteluprosessia (ks luku 3.4). Lopullisen tutkimussuunnitelman valmistuttua tehdään sopimus tutkijatahon ja Kelan välillä tutkimuksen toteuttamisesta. Hyväksytyn tutkimussuunnitelman jälkeen tutkimuksen toteuttamisesta laaditaan tutkijatahon ja Kelan terveysosaston välillä sopimus. Kun osatutkimuksen toteuttajana on Kelan tutkimusosasto, sovelletaan Kelan sisäistä sopimusta tutkimuksen toteuttamisesta. Sopimusasioista vastaa Terveysosaston hankekoordinaattori. Hankepäällikkö seuraa osatutkimuksen sopimusten noudattamista. 3.2 Hankkeen organisoituminen: työjako, koordinointi ja yhteistyö Tutkimuskokonaisuudesta vastaa hankepäällikkö, jolla on kokonaisvastuu hankkeen suunnittelusta, toimeenpanosta, tehtävien valvonnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hän koordinoi osatutkimusten suunnittelua ja hankkii tutkimukset. Hän kommunikoi hankkeen sidosryhmien kanssa ja vastaa neuvotteluista eri tutkimustahojen kanssa. Hankepäällikkö toimii tutkimusten tilaajan edustajana. Hankkeella on ohjausryhmä (ks. kuvio 2), jonka muodostavat terveysosastolta kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko, kehittämispäällikkö Seija Sukula, kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren, pääsuunnittelija Riikka Peltonen ja ryhmäpäällikkö Hennamari Mikkola tutkimusosastolta. Ohjausryhmällä on päätösvaltuudet hankkeen tavoitteiden, resurssien ja aikataulun suhteen. Hankepäällikkö raportoi tutkimuskokonaisuuden etenemisestä ja tilanteesta ohjausryhmälle sekä esittelee ohjausryhmän päätöstä vaativat asiat, kuten tutkimussuunnitelmat ja raportit. Hankepäällikkö tiedottaa ohjausryhmälle mahdollisista haasteista esim. aikataulun, resurssien yms. suhteen. Kuvio 2. Muutos-hankkeen organisaatio 9
10 Hankkeen ohjausryhmä Hankepäällikkö Osatutkimus Projektiryhmä Osatutkimus Projektiryhmä Osatutkimus Projektiryhmä Kukin osatutkimus organisoituu tutkimustehtävän edellyttämällä tavalla. Osatutkimuksille nimetään projektiryhmä, johon nimetään tutkimuksen toteuttamisen kannalta relevantit asiantuntijat sekä Kelasta että tutkijataholta. Hankepäällikkö on kunkin osatutkimuksen projektiryhmän puheenjohtaja. Hankekoordinaattori Hanna Pakkala terveysosastolta on projektiryhmissä asiantuntijajäsen, joka osallistuu kokouksiin tarvittaessa, erityisesti kun käsitellään hankehallintoon liittyviä kysymyksiä. Hankepäällikkö sopii osatutkimuksen käynnistyessä tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät asiat, kuten noudatettavat pelisäännöt ja periaatteet. Osatutkimuksella on nimetty vastuuhenkilö. Yhteydenpito toteutetaan sähköpostitse ja puhelimitse sekä kokouksina ja videoneuvotteluina. Projektiryhmän kokousten frekvenssi vaihtelee osatutkimusten eri aikoina; tiiveintä yhteistyötä tarvitaan tutkimuksen käynnistys- ja raportointivaiheissa. Mikäli osatutkimusta toteuttaa usea tutkijataho, tavoitteena on tutkijoiden välinen yhteistyö, jolla pyritään esimerkiksi aineistojen keruun ja raportoinnin yhteensovittamiseen. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvä kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä. Tutkijatahot varautuvat yhteistyön aiheuttamiin matka- ym. kustannuksiin suunnitelmissaan. 3.3 Aikataulu Muutos-hanke toteutetaan ajalla Tutkimuskokonaisuutta ohjaava hankesuunnitelma valmistuu , jonka jälkeen se käsitellään hankkeen ohjausryhmässä. Tämän jälkeen käynnistyy osatutkimusten suunnittelu- ja hankintaprosessi yhteistyössä tutkimuksen tilaajan kanssa. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyy osatutkimusten suunnitelmat ja raportit. Osatutkimukset toteutetaan , jolloin tutkimukset on raportoitu ohjausryhmälle (ks. liite 2). Tutkimuskokonaisuuden loppuraportti esitetään ohjausryhmälle joulukuussa Taulukko 1. Muutos-hankkeen toteuttamisen aikajana 10
11 HANKE ALKAA TUTKIMUSTEN TOTEUTUS ALKAA OHJAUSRYHMÄ ITSEARVIOINTI TUTKIMUKSET RAPORTOITU HANKE PÄÄTTYY ? x x x x OHJAUSRYHMÄ HANKESUUNNITELMAN TUTKIMUSTEN KÄSITTELY HANKINTA ALKAA OHJAUSRYHMÄ ITSEARVIOINTI OHJAUSRYHMÄ ITSEARVIOINTI OHJAUSRYHMÄ HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN 3.4 Eettiset kysymykset Muutos-hankkeessa noudatetaan hyvää tutkimustapaa, jonka noudattaminen merkitsee vastuullisuutta tutkimuseettisissä kysymyksissä. Eettiset seikat huomioidaan koko tutkimusprosessin ajan erityisesti aineistojen keruussa ja käytössä. Tutkimukseen osallistujilta pyydetään tietoinen suostumus, josta käy ilmi osallistumisen vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus. Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään voimassa olevan lainsäädännön puitteissa huomioiden henkilötietojen ja yksityisyyden suojasta annetut määräykset. Hankkeessa huolehditaan, että kaikki tutkijat tietävät asemansa, vastuunsa ja velvollisuutensa tutkimuksen toteuttamisessa. Tarvittaessa tutkijat allekirjoittavat salassapitosopimuksen. Hankkeen osatutkimusten suunnitelmissa käsitellään tutkimustehtävän toteuttamiseen liittyvät eettiset kysymykset: suunnitelmissa määritellään aineistot, niiden keruu, käyttötarkoitukset sekä käsittely ja säilytys. Kussakin osasuunnitelmassa esitetään tarvittavat tutkittavien (saatteet) tiedotteet ja suostumuslomakkeet. Osatutkimuksissa laaditaan tarvittaessa rekisteriseloste. Tietopyyntö Kelaan (ks. tehdään, jos tutkimuksessa käytetään Kelan etuusasioiden käsittelyssä syntyneitä tietoja. Tällöin tutkittavien tulee tietää, mitä tietoja heistä kerätään ja mistä tietolähteistä. Hankkeeseen sisältyvistä osatutkimuksista pyydetään eettinen ennakkoarviointi Kelan tutkimusosaston eettiseltä toimikunnalta (ks. Eettisessä ennakkoarvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuksen kohteena oleville henkilöille mahdollisesti aiheutuviin haittoihin ja epämukavuuksiin, tutkittaville annettavan informaation riittävyyteen ja ymmärrettävyyteen sekä tietosuojakysymyksiin. 3.5 Hankkeen arviointi 11
12 Muutos-hankkeessa tehdään sisäinen arviointi. Arvioinnista vastaa hankepäällikkö, joka soveltaa arvioivaa työtapaa hankkeen toiminnan ohjaamisessa. Kelan toiminnan kehittämisen tarpeita palveleva sisäinen arviointi kohdistuu hankkeen toteutumiseen, resursseihin ja riskeihin. Hankepäällikkö raportoi kerran vuodessa ohjausryhmälle arviointikohteiden ja kysymyksen mukaista relevanttia arviointitietoa, jonka pohjalta ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja tee päätösvaiheessa loppuarvioinnin. Aineistot, joilla vastataan arviointikysymyksiin (ks. liite 3) muodostuvat PiHLa projektiarviointijärjestelmästä sovelletusta kyselystä, hankkeen projektiryhmän ja tutkimusten projektiryhmien itsearviointikeskusteluista sekä talouden ja toiminnan raportointitietoista. 3.6 Raportointi ja tiedon hyödyntäminen Muutos-hankkeessa korostetaan tutkimuksen hyödynnettävyyttä sekä toimintatapana avoimuutta ja vuorovaikutuksellisuutta. Tämä tulee erityisesti esille tutkimustulosten raportoinnissa ja viestinnässä. Tutkimusten suunnitteluvaiheessa kiinnitetään erityisestä huomiota tilaajan tietotarpeiden määrittelyyn, joihin tutkimukset voivat tuottaa mahdollisimman täsmällistä tietoa. Tutkimusprosessin aikana tutkimuksen alustavia tuloksia raportoidaan hankkeen ohjausryhmälle. Itse Muutos-hankkeesta aloitetaan tiedotus Kelan sisällä (Sinetti) ohjausryhmän hyväksyttyä hankesuunnitelman ja hankkeelle laaditaan ulkoinen internet-sivu, jolle kootaan tietoa hankkeesta, sen toteuttamisesta ja tuloksista. Lisäksi tiedotuksessa hyödynnetään lync-tietoiskuja. Osatutkimusten suunnitelmissa esitetään julkaisusuunnitelma. Osatutkimusten raportit julkaistaan Kelan julkaisusarjoissa huomioiden julkaisuyksikön määrittelemät toimintatavat (ks. Sopimuksessa määriteltyjen tuotosten lisäksi tutkijat voivat julkaista aineiston perusteella tieteellisiä tai ammatillisia artikkeleita ja osallistua kuntoutusta koskevaan keskusteluun esim. luentojen tai sosiaalisen median kautta. Raporttien ohella tuloksista viestitään blogi-kirjoituksilla. 4 Resurssit Kela rahoittaa hankkeen KKRL 12 kehittämistoiminnan varoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot muodostavat talousarvion osana osatutkimuksen tutkimussuunnitelmia. Kuhunkin osatutkimukseen käytettävä rahamäärä tarkentuu ao. tutkimustehtävän täsmentymisen myötä. Hankepäällikkö seuraa hankkeen taloutta ja resurssien riittävyyttä sekä raportoi hankkeen ohjausryhmälle. Budjetoinnissa ja laskutuksessa noudatetaan Kelan kuntoutusryhmän ohjeistuksia. 5 Lähteet 12
13 Appelqvist-Schmidlechner K, Wessman J, Salmelainen U, Tuulio-Henriksson A, Sipilä N, Ahonen S, Luoma M-L. Nuorten avomuotoinen OPI-mielenterveyskuntoutus. Koettu hyöty ja vaikuttavuus sekä kuntoutusmallin soveltuvuus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 92, Bhattacharyya O, Reeves S, Zwarenstein M. What is implementation research? Rationale, concepts and practices. Research on Social Work Practice, 19 (5), , Borsika A, Rabin R, Haire-Joshu D, Kreuter M, Weaver N. A glossary for dissemination and implementation research in health. Journal of Public Health Management, 14 (2), , Hinkka K, Aalto L Toikka T. Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen? Viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia. Helsinki: Kelan, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134, Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128, Juntunen K ja Salminen A-L. Kelan järjestämien omaishoitajien kuntoutuskurssien arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Työpapereita 72, Järvikoski A, Hokkanen L Härkäpää K, toim. Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Helsinki: Kuntoutussäätiö, Tutkimuksia 80, Karttunen A, Peurala S, Häkkinen A, Kautiainen H, Kantanen M, Heinonen M, Sihvonen S, Kallinen M. Elämänlaadun ja toimintakyvyn muutokset ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla kävelyn ja käden tehostetun käytön kuntoutuksen aikana. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita, 87, Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, toim. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, Patton MQ. Utilization-focused evaluation. The new century text. Thousand Oaks: Sage Publications, Peters D, Adam T, Alonge O, Agyepong I. Research methods & reporting. Implementations research: what it is and how to do it. BJM, Pikkarainen A. Vaara M, Salmelainen U, toim. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Helsinki: Kela, Miettinen K. Oppimisen yhteispeli -hankkeen arviointitutkimus. Helsinki: Opetushallitus, Raportit ja selvitykset, 15, Salminen A-L, Karhula M, Häkkinen A. Tules-kurssien standardien kehittäminen. Suositukset standardiin. Helsinki: Kela, Työpapereita 66,
14 Seppänen-Järvelä R, toim. Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 82, Seppänen-Järvelä R, Aalto AM, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, toim. Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty tuki: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus (tulossa), Seppänen-Järvelä R, Pesonen S, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, Syrjä V. Kuntoutumisen polku - yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), Tuulio-Henriksson A, Appelqvist-Schmidlechner K, Salmelainen U. AMI-kuntoutus. Ryhmäpainotteinen kuntoutusmalli työelämässä oleville masennuskuntoutujille. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), Liitteet 14
15 Liite 1.Tutkimussuunnitelman otsikkorunko 1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus 2. Tavoite ja tutkimuskysymykset 3. Aineistot ja tutkimusmenetelmät 4. Tulosten hyödyntäminen (viestintäsuunnitelma) 5. Tutkimuksen toteuttajat ja resurssit 6. Lähteet 7. Liitteet 15
16 Liite 2. Osaprojektien aikataulutus Osatutkimus Kuntoutuspsykotera pia lainmuutokset Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutokset Ammatillinen kuntoutusselvitys ASLAKkuntoutuksen päättyminen AVH-kuntoutus KIILA-kuntoutus Hyvän kuntoutuskäytännö n seuranta Nuorten mielenterveyskunto utus (OPI) Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutus (IKKU) Tules-kuntoutus Osakuntoutusrahan vaikutukset Vaativa lääkinnällinen kuntoutus lainmuutokset Omaishoitajien kuntoutus Avomuotoinen mielenterveyskunto utus (AMI) Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 16
17 Liite 3 Hankkeen sisäisen arvioinnin kysymykset Hankkeen toteutuminen Miten hyvin hanke osatutkimuksineen saavutti tavoitteensa? Muuttuivat tavoitteet hankkeen aikana? Kuinka realistisia ja toteuttamiskelpoisia tavoitteet olivat (aikataulu)? Kuinka hyvin hanke vastasi tilaajan tietotarpeisiin? Hankkeen toteuttaminen Kuinka hankkeen johtaminen ja koordinaatio onnistui? Kuinka hankkeen osatutkimusten toteuttaminen onnistui? Kuinka hankkeen viestinsä ja vuorovaikutus onnistui? Hankkeen resurssit ja riskinhallinta Kuinka riittävästi hanke oli resursoitu (taloudellisesti, toimijoiden osaaminen ja pätevyys)? Kuinka hankkeen taloudellinen ohjaus toimi? Kuinka hankkeen riskinhallinta onnistui? 17
18 Liite 4. Osatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämisprosessi 18
Muutos-hanke. Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutukset. asiakkaan saamaan kuntoutuspalveluun
Muutos-hanke Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutukset asiakkaan saamaan kuntoutuspalveluun Tutkimuskokonaisuuden hankesuunnitelma (päivitetty 1.5.2016) Riitta Seppänen-Järvelä, Kelan tutkimusryhmä 1 Sisällys
LisätiedotKuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita
Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotMitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.
Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.2016 Kelan rooli kuntoutuksen kehittämisessä Kelalla lakisääteinen
LisätiedotMuutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto
Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee Kelan järjestämiä aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotTeh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
LisätiedotMuutos-hanke/ OPI-kuntoutuskurssien osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto
Muutos-hanke/ OPI-kuntoutuskurssien osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee OPI-kuntoutuksen (opiskelijoiden
LisätiedotAvokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014
Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen
LisätiedotKuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015
Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotKuntoutuksen uudistukset
Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen
LisätiedotNYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa
NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotMitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena
1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle
LisätiedotMoninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotAMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa. Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen
AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Tiina Huusko Rovaniemi 1 20.4.2015 Onko kuntoutus jäämässä soteuudistuksen jalkoihin? Sidonnaisuudet
LisätiedotMuutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus
Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä,
LisätiedotTIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ
TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotKilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen
Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelman 2015 toimenpidelinjaukset Asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotMitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta
Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan
LisätiedotKokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista
Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista Kilpaillut markkinat julkisessa terveydenhuollossa - toimiiko? seminaari 30.11.2017 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren 1 Tietoa Kelan kuntoutuksesta 2 1 Kelaan
LisätiedotTK 2-hanke arviointitutkimus
TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit
LisätiedotKelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotAMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa
AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotMittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula
Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämispäällikkö Seija Sukula Standardien mittarit Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotMuutos-hanke/ Omaishoitajien kuntoutuskurssien osatutkimus
Muutos-hanke/ Omaishoitajien kuntoutuskurssien osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee Kelan omaishoitajien
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotTyöllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,
LisätiedotTuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén
Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen
LisätiedotKelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
LisätiedotKelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren
1 Kelan kuntoutus nyt Kelan koulutukset palveluntuottajille 24.11-1.12.216 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren 2 Kelaan ohjautui 112 2 kuntoutujaa 3 Kelan kuntoutuksen saajat 4 Kuntoutujien lähtötilanne on yksilöllinen
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotHarkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela
Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotKuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)
21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotHarkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko
Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012
LisätiedotAjankohtaista kuntoutuksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren
Ajankohtaista kuntoutuksessa Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus 17.1.2019 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Palvelutuotannon kokonaisuudistus Rekisteröitymismenettely Rekku-projekti
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotAjankohtaista Kelan mielenterveyskuntoutuksesta. AMI-hankkeen päätösseminaari 12.2.2015 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Kela, Terveysosasto
Ajankohtaista Kelan mielenterveyskuntoutuksesta AMI-hankkeen päätösseminaari 12.2.2015 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Kela, Terveysosasto 2 Kuntoutustilastot 3 Kuntoutustilastot Kuntoutujat Kelan kuntoutuspalveluita
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Uusien vuosiraporttien satoa Esityksen sisältö Vuosiraporttikokeilu 2011 Toteutus Tulokset Tiedon hyödyntäminen Vuoden 2012 raportointi Vanha malli Uusi malli: missä käytössä,
LisätiedotNuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela
1 Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 22.2.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela 2 Mitä kuntoutuspalveluita tarjoamme nuorille nyt ja jatkossa? kuntoutuskurssit eri sairausryhmille,
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2019 alkavat palvelut Sopimuskausi, palveluntuottajat, hankintaan liittyvät asiat ja yhteydenpito sopimuskauden aikana Leena Penttinen Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien
LisätiedotKelan asiantuntijalausunto
Kelan asiantuntijalausunto Seija Sukula, etuuspäällikkö Heidi Giss-Hannikainen, lakimies Marjut Hevosmaa, vastaava suunnittelija Sosiaali- ja terveysvaliokunta 9.11.2018 Saajat Kelan ammatillisen kuntoutuksen
LisätiedotKuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013 Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä linjasta Täyttäkää jokaisen linjan tiedot
LisätiedotUusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa
Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa 17.1.2019 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Hanna Pakkala Vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalveluiden lakiyksikkö,
LisätiedotKelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA
Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMikä muuttuu palvelukuvauksissa?
Mikä muuttuu palvelukuvauksissa? Terapiajärjestöjen ja -liittojen tapaaminen 20.11.2018 Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Terapiat 1.1.2019 alkaen Yksilöterapiat Fysioterapia
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKELAn tukema kuntoutus
KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotMitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula
Mitä muuttuu kuntoutuksessa? 19.1.2017 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula 1 Kohti avointa yhteistyötä Kelan kuntoutuksen ryhmät ovat siirtymässä
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö
Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti Sari Miettinen Projektipäällikkö Kehittämisprojektin lähtökohdat MITÄ & MILLOIN? Kehittää nykyinen toimintamalli sellaiseksi, joka tuottaa
LisätiedotKEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO
HANKE-ESITTELY KIRSI VAINIEMI KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO AURA-kuntoutus syntyi, mutta usko työhön kytkeytyvään kuntoutukseen loppui päättäjiltä. Työikäisten työhön
LisätiedotEtäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa
Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 11.12.2017 Hankepäällikkö Jarkko Honkonen Mitä etäkuntoutus on? Etäkuntoutus on erilaisten etäteknologiaa
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotKelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotNEET projektin arviointitutkimus. Sari Miettinen Vastaava tutkija TtT Tutkijayliopettaja Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö
NEET projektin arviointitutkimus Sari Miettinen Vastaava tutkija TtT Tutkijayliopettaja Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö Tutkimusryhmä Sari Miettinen, tutkijayliopettaja TtT Outi Välimaa, lehtori YTT
LisätiedotTK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotKuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri
Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus
LisätiedotKuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä
Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä Mitä on kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi? 2 Tietojen hyödyntäminen
LisätiedotKuntoutus tie parempaan elämään
KATSAUS Tiina Huusko Auli Tormonen Kuntoutus tie parempaan elämään Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa väestön työ- ja toimintakykyä, edistää terveyttä sekä antaa ihmisille voimavaroja oman elämän hallintaan.
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotKelan etäkuntoutus-hanke ( )
Kelan etäkuntoutus-hanke (2016-2020) Hankkeen loppuseminaari 10.6.2019 Hankepäällikkö Johanna Rouvinen Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä johanna.rouvinen@kela.fi @RouvinenJohanna
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä
LisätiedotVaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto
Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden
LisätiedotDementia ja Kelan kuntoutus
Dementiahankkeen loppuseminaari 23.5.2012 Dementia ja Kelan kuntoutus Tiina Huusko 23.5.2012 Iäkkäiden kuntoutus: toimijat Järjestöt, 3. sektori Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Ray Vertaistuki Kehittäminen
LisätiedotLasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus
Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus LAKU-loppuseminaari ti 27.11.2018 Hanna Pakkala Projektipäällikkö Kela, Kuntoutusryhmä Lasten perhekuntoutushankkeen taustaa Perhekuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotKuntoutus ja yhteiskunnalliset muutokset mikä suuntana?
Kuntoutus ja yhteiskunnalliset muutokset mikä suuntana? Seminaari työikäisten kuntoutuksen kehittämisestä ja TK2 hankkeen päätöstilaisuus 30.9.2014 Helena Pesola Kuntoutuksen voima jatkuvassa kehittymisessä
LisätiedotRaivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.
Raivaamme esteitä Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.2018 Kelan Päätalo Mitä teemme? Nostamme nuoret, erityisesti NEET-nuoret keskiöön
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Virittäytyminen aiheeseen Mieti ja kirjaa itsellesi lyhyesti joku konkreettinen kokemus läheisen ohjauksesta Palaamme tähän
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotPalveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä
Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotTyökykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus
Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,
Lisätiedot