TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT Yhteenveto lausunnoista Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki Vesilahden kaupunki Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Linja-autoliitto Länsilinjat Oy Satakunnan liikenne Oy Valkeakosken liikenne Oy

2 Yhteenveto Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman lausunnoista Kuntajohtajakokouksen päätöksen mukaisesti jäsenkunnilta ja sidosryhmiltä pyydettiin lausunto joukkoliikennesuunnitelman loppuraportista. Lausunto pyydettiin toimittamaan osoitteeseen mennessä. Määräaikana saapuneet lausunnot: Kangasalan kunta (kh ) Kangasalan kunta hyväksyi joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin kiinnittäen päätöksessään huomiota siihen, että palvelutasotavoitteet tulee mitoittaa nykyisten joukkoliikenteeseen käytettävien resurssien mukaan. Lempäälän kunta (kh ) Lempäälän kunta hyväksyi joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin sillä huomautuksella, että lähijunaliikenne tulee ottaa jatkossa huomioon joukkoliikenteen kehittämisessä ja että palvelutasotavoitteet tulee mitoittaa nykyisten joukkoliikenteeseen käytettävien resurssien mukaan. Nokian kaupunki (Tekla ) Nokian kaupunki esittää, että suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon seutuhallituksen hyväksymän Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 esitetty tärkeä bussiliikenteen laatukäytävä Tampere-Harjuniitty sekä lähijunaverkko. Suunnitelmasta puuttuu Nokian osalta sisäisen liikenteen tarkastelu. Nokian lausunnon mukaan lähtökohta jatkossa on kunnan rakenteen huomioiva syöttöliikenne, mikä mahdollistaa sujuvat ja toimivat joukkoliikennepalvelut kaupungin sisällä ja edelleen nopeat laatukäytävä-ajattelun mukaiset yhteydet (bussi/juna) Tampereen suuntaan. Lisäksi Nokian kaupunki esittää raportin liitteenä olevaan Nykytilan kuvaukseen yksityiskohtien lisäyksiä ja muutoksia. Oriveden kaupunki (kh ) Oriveden kaupunki hyväksyi joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin. Oriveden kaupunki esittää kantanaan jatkosuunnittelussa huomioon otettavista seikoista lausunnossa seuraavaa: Oriveden linja-autoliikenne perustuu nyt ja tulevaisuudessa pitkänmatkan liikenteeseen, Oriveden kaupungilla on merkittävä rooli risteysasemana kantateiden 58 ja 66 sekä valtatien 9 risteyksessä, jatkosuunnittelussa tulee vahvemmin ottaa huomioon raideliikenne, seutulipun hinnoittelussa tulee korostaa bussi- ja raideliikenteen yhteistä lippujärjestelmää ja tariffijärjestelmän vyöhykejakoa tulee tarkastella tarkemmin ottaen huomioon etäisyydet eikä kuntaraja. Oriveden kaupunki pitää joukkoliikennesuunnittelman ja käynnissä olevan Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteensovittamista tärkeänä. Oriveden kaupungin joukkoliikenteen palvelutaso tulee sitoa nykyiseen kustannustasoon. Lisäksi Oriveden kaupunki toteaa, että se panostaa merkittävästi kaupungin sisäiseen palveluliikenteeseen, joka tulisi huomioida myös jatkosuunnittelussa.

3 Pirkkalan kunta (keskeneräinen valmisteludokumentti) Pirkkalan kunnan lausunnossa otetaan kantaa Pirkkalaan soveltuvasta järjestämistapavaihtoehdosta.pirkkalan kunta arvioi,että Pirkkalan rakenne ei ole sellainen, jolle markkinaehtoinen malli soveltuisi ja näin ollen lausunnossa esitetäänkin, että tilaaja-tuottaja malli on Pirkkalaan parhaiten soveltuva vaihtoehto. Pirkkalan kunnan mukaan suunnitelman linjastoratkaisua tulisi tarkistaa niin, että muodostetaan Tampereen keskusta läpi kulkevat heilurilinjat lentoasemarautatieasema-keskussairaala akselilla. Tätä linjastoratkaisua täydentää nykyinen Nokia-Pirkkala-Hervanta kehälinja, jota voidaan laajentaa Ylöjärven ja Atalan suuntiin. Pirkkalan kunta katsoo, että näin joukkoliikenteen kilpailukyky paranisi ja alkuperäiseen tavoitteeseen päästäisiin pienemmillä kustannuksilla. Tariffijärjestelmävaihtoehtojen osalta Pirkkalan kunta toteaa, että suunnitelmassa esitetty taksavyöhyke I, mihin kuuluu Pirkkalan asemakaavoitettu alue on joukkoliikenteelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi merkittävin ratkaisu. Se alentaa joukkoliikenteen asiakashinnat Pirkkalassa Tampereen tasolle. Toimenpide aiheuttaa suunnitelman mukaan noin euron vuotuisat kustannukset, joihin voidaan käyttää valtion tukea enintään 50 %:a. Pirkkalan kunta pitääkin tärkeänä, että näin merkittävään toimenpiteeseen saisi valtiontukea. Tampereen kaupunki (kh ) Tampereen kaupungin näkökulmasta seudullisen linjaston jatkosuunnittelussa on tärkeää etsiä niitä konkreettisia ratkaisuja, joilla pystytään tarjoamaan kaupungin rajan tuntumassa sijaitseville alueille palvelutasomäärittelyn mukainen palvelutaso. Ratkaisuilla tulisi pyrkiä purkamaan päällekkäistä, yhteen sovittamatonta tarjontaa. Niiden tulisi lisäksi pystyä tarjoamaan käyttäjien todellisiin matkustustarpeisiin vastaavia palveluita kuntarajojen sijainnista riippumatta. Tampere katsoo, että tilaaja-tuottaja malli täydennettynä omalla tuotannolla on jatkossakin perusteltu järjestämistapa Tampereella. Tampereen kaupunki pitää tärkeänä selvittää käyttöoikeussopimuksiin perustuvaa mallia seudullisen liikenteen järjestämistapana ja näkee mahdollisena käyttöoikeussopimuksiin perustuvan liikenteen myös kaupungin alueen joukkoliikennepalvelujen hankinnassa erityisesti seudullisilla sisääntuloväylillä. Tampereen kaupunki pitää suunnitelmassa esitettyä uuden tariffijärjestelmän toteutuspolkua hyvänä. Matkakortin kelpoisuus tulisi laajentaa nopeasti VR Osakeyhtiön lähijunaliikenteeseen ja tariffijärjestelmän valinta tulisi kytkeä liikenteen järjestämistapapäätökseen. Tampereen kaupunki toteaa, että laadittu joukkoliikennesuunnitelma toimii hyvänä lähtökohtana vuoden 2011 aikana tehtävälle palvelutasopäätökselle ja vuoden 2012 aikana tehtävälle järjestämistapapäätökselle. Tampereen kaupunki pitää tärkeänä, että jatkosuunnitelussa edetään joukkoliikennesuunnitelman aikatauluesityksen mukaisesti, jotta tarvittavat

4 muutokset voidaan suunnitella ja tehdä niistä päätökset oikeassa järjestyksessä. Näin seudulla voidaan edetä hallitusti uuteen siirtymäajan sopimuksia seuraavaan järjestämistapaan ja tehdä valittavaan järjestämistapaa parhaat mahdolliset joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Vesilahden kunta (kh ) Vesilahden kunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että rakennemallin mukaisesti kunnan kehittäminen perustuu kolmeen taajamaan ja se tulee huomioda jatkosuunnittelussa, jossa selvitetään myös Koskenkylän alueen joukkoliikennetarpeet. Koska Vesilahden joukkoliikenne on ollut merkittäviltä osin ELYn ostoliikennettä, on tärkeä, että suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea ohjattaisiin korvaamaan ELYn ostoliikenteiden loppuminen. Lisäksi Vesilahden kunta toteaa, että olemassa olevien tietojen valossa näyttäisi, että Vesilahden osalta suunnitelmassa esitetty linjastovaihtoehto ve 1 olisi parempi kuin runkolinjastovaihtoehto. Ylöjärven kaupunki (khesitys , jäi pöydälle) Ylöjärven kaupunki hyväksyi joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin kiinnittäen päätöksessään huomiota siihen, että palvelutasotavoitteet tulee mitoittaa nykyisten joukkoliikenteeseen käytettävien resurssien mukaan Pirkanmaan ELY-keskus Työn ohjausryhmässä edustettuna ollut Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena antavat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Joukkoliikennelain tavoitteena on muun muassa, että runsasväkisillä kaupunkiseuduilla liikenteen palvelutaso on niin korkea, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. ELY-keskus pitää tärkeänä, että yhteistyössä huolehditaan myös muun Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutasosta ja toimintaedellytyksistä. Lippujärjestelmän osalta on varmistettava, se ei heikennä alueen ulkopuolelta tulevien vuorojen toimintaa. ELY-keskus pitää välttämättömänä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi kehittää toimintaympäristöä joukkoliikennettä suosivaksi. Pirkanmaan ELY-keskus pyrkii resurssiensa puitteissa edistämään maanteiden joukkoliikenneinfran kehittämistä. Pirkanmaan liitto Käynnissä olevassa Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehdään joukkoliikenteen palvelutason määritys kaupunkiseudun ulkopuolella. Tässä työssä otetaan huomioon Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma. Pirkanmaan liitto kuitenkin näkee, että maakunnallisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen kaupunkiseudun sisällä on erittäin tärkeää

5 maakunnallisen joukkoliikenteen palvelutason kannalta. Myös reaaliaikaisen matkustajainformaation tuottaminen ja tarjoaminen nähdään joukkoliikenteen käyttäjäystävällisyyden kannalta erittäin tärkeäksi. Linja-autoliitto ry Linja-autoliitto ry (LAL) toteaa lausunnossaan, että suunnitelma on jäänyt hyvin yleiselle tasolle ja eri vaihtoehtojen vertailu on vaillinaista ja kokonaisuutena työstä jää varsin epämääräinen kuva. Työn lähtökohta on Tampere-keskeinen eikä siinä ole riittävästi paneuduttu ympäristökuntien sisäisiin joukkoliikenteen haasteisiin. LAL:n mukaan raportissa esitetyt vaihtoehdot lisäävät selkeästi ympäristökuntien kustannuksia. Lisäksi lausunnossa todetaan, että ympäristökuntiin suuntautuvaa liikennettä on suunniteltu epätarkoituksenmukaisesti sekä kalliisti. Liikenteen järjestämistavan osalta LAL toteaa, että vaikka raportti ei ota kantaa tulevaisuuden liikenteenhoitomalliin, on työssä kuitenkin yhtenä heilurilinjojen suunnittelulähtökohtana pidetty sellaisia linjausvaihtoehtoja, joissa voidaan soveltaa käyttöoikeussopimuksia. Työssä olisi ollut perusteltua paneutua eri vaihtoehtojen mukanaan tuomiin positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin. LAL toteaa, että loppuraportista tulisi erityisen selvästi käydä ilmi eri vaihtoehtojen tuomat kuntakohtaiset muutokset nykytilanteeseen. Esitetyt arviot liikenteen hoitomallien kustannuksista perustuvat niin yleisiin oletuksiin, että niihin on LAL:n mukaan mahdotonta ottaa kantaa ennen kuin suunnitelman tarkkuus paranee. Mikäli todellisia lähtötietoja olisi käytetty, olisi LAL:n mukaan markkinaehtoinen malli ollut halvin ja tilaaja-tuottaja malli kallein. Hyvänä asiana työssä LAL pitää sitä, että alueen joukkoliikenteen perustaksi on jatkossakin valittu bussiliikenneverkkoon perustuva joukkoliikennemalli. LAL pitää juna- ja raideliikenneratkaisuja taloudellisesti epärealistisina ja yhteiskunnalle kalliina ja että ne eivät toisi sellaista joukkoliikenteen kilpailukykyä, jolla hinta-laatu suhde saataisiin raideliikenteen osalta järkeväksi. Palvelutason osalta LAL toteaa, palvelutasoa esitetään nostettavaksi merkittävästi, vaikka selkeitä kuntakohtaisia puutteita ei ole esitetty. Reitistön osalta LAL toteaa, että suunnitelmassa on muodostettu uusia heilurilinjoja pelkkien seutuliikenteiden vuoromäärien perusteella. Olennaisin osa eli asiakaskysyntä on jäänyt huomioimatta suunnitelmissa. LAL toteaa, että pendelöinti esimerkiksi Kangasalan ja Ylöjärven sekä Pirkkalan ja Nokian välillä eivät edellytä linja-autotarjontaa. Lisäksi LAL toteaa, että pitkät heilurilinjat ovat erittäin häiriöalttiita. Pitkien heilureiden ongelmat korostuisivat LAL:n mukaan erityisesti Ylöjärven suunnan suunnitelmissa. Toisena erityisen suurena ongelmana pitkissä heilurilinjoissa LAL:n mukaan on se, että kunta ei itse pysty päättämään kustannuksistaan. Esimerkiksi Kangasala-Ylöjärvi heiluriliikenteessä kuntien on yhdessä sitouduttava uuden linjan kustannuksiksi. Tämä lähestymistapa ei ole LAL:n mukaan alkuperäisen yhteistoimintasopimuksen hengen mukainen. Lisäksi LAL toteaa, että ELY:jen järjestämä liikenne olisi tullut huomioida suunnitelmassa.

6 Nykyisen linjastoratkaisun heikkoudeksi mainittua hitautta LAL puolustaa sillä, että Tampereen sisäiset matkustajat tuovat lipputuloja seutuliikenteelle ja toisaalta ympäristökuntien matkustajille tulee LAL:n mukaan enemmän vaihtoja siirryttäessä moottoriväylille. LAL toteaa, että nämä molemmat tekijät lisäävät ympäristökuntien kustannuksia ja lisäävät Tampereen tuloja. LAL toteaa, että kustannustehokas tapa toteuttaa nopeiden yhteyksien tarve olisi muuttaa jokin osa nykyisistä yhteyksistä moottoriväylille sekä lisätä näiden nopeiden yhteyksien määrää hallitusti tärkeimpiin liikennöintiaikoihin. Eri linjastovaihtoehdoista on tuotettu linjakohtaiset kustannukset, mutta niitä ei ole jaettu kuntakohtaisesti. LAL epäilee, että Tampereen naapurikuntien kustannukset nousevat merkittävästi. LAL esittää lisäksi, että linjanumerointia olisi pitänyt tutkia paikallisten tarpeiden pohjalta. Matkustajainformaatiojärjestelmän osalta LAL toteaa, että työssä ei ole tehty laajempaa tarkastelua eri vaihtoehdoista vaan asiaa on tutkittu perin Tampere-keskeisesti ja päädytty suoraan ehdottamaan Tampereen suljetun järjestelmän laajentamista. Länsilinjat Oy Länsilinjat Oy yhtyy Linja-autoliitto Ry:n lausuntoon. Satakunnan Liikenne Oy Satakunnan Liikenne Oy hoitaa seutuliikennettä Tampereelta Lempäälän kautta Vesilahdelle ja Urjalaan sekä vähän Nokian suuntaan. Yritys toteaa, että Lempäälässä on hyvät mahdollisuudet palvelutason parantamiseen eri aikoina. Se edellyttää eri liikenteiden työnjaon tarkentamista. Palveluja voidaan parantaa tavoitteen mukaisesti, mutta Satakunnan Liikenne kannattaa sen tekemistä vähitellen. Satakunnan Liikenne pitää oikeana tapana tarkastella linjastoa seudullisena kokonaisuutena. Peruslinjaston kehittäminen voisi Lempäälän suunnassa tapahtua siten kuin suunnitelmassa esitetään pienin poikkeuksin. Satakunnan liikenteen mukaan laskennassa käytetyt Tampereen sisäisen liikenteen kilpailutetut kustannukset eivät anna oikeaa kuvaa seutuliikenteen kustannuksista. Seutuliikenteen kustannukset ovat selvästi pienemmät. Runkoliikennepainotteisesta linjastosta Satakunnan Liikenne toteaa, että vastoin suunnitelmassa esitettyä se tulisi Vesilahden ja Lempäälän kunnille selvästi kalliimmaksi kuin perusvaihtoehto. Jso palvelutasoa nostetaan merkittävästi, kuntien kustannukset nousevat selvästi. Satakunnan Liikenne kiinnittää huomiota myös ELY-liikenteen loppumisen taloudellisiin vaikutuksiin Vesilahden kunnalle. Esitettyä järjestämistapavertailua yritys pitää liian epätarkkana. Satakunnan liikenne haluaisi jatkossa kehittää Tampere-Lempäälä-Vesilahti linjaa omana kokonaisuutena, sopeutettuna muuhun Lempäälä-Tampere välin liikenteeseen. Yritys on halukas neuvottelemaan avoimesti pitkästä suorahankintasopimuksesta.

7 Tariffijärjestelmästä yritys toteaa, että olisi tasapuolista hinnoitella seutulippu nykyiseen tapaan kuntarajan mukaisina vyöhykkeinä. Olisi erinomaista, jos Vesilahden seutulipun hintaa voisi alentaa jonkin verran tai esitetysti jopa samalle tasolle Lempäälän kanssa. Valkeakosken Liikenne Oy Valkeakosken Liikenne Oy yhtyy Linja-autoliitto ry:n lausuntoon. Lisäksi yksittäisinä asioina yritys toteaa linjojen 51 ja 52 ehdotetuista muutoksista sekä kalustoon liittyen istuinmukavuuden tärkeydestä.

8 KANGASALAN KUNTA KHSU 10 LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA Liiketoimintayksikkö, TK Kuntajohtajakokous käsitteli kokouksessaan Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelmaa ja päätti, että jäsenkunnilta ja sidosryhmiltä pyydetään lausunnot loppuraportista mennessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan kuntayhtymään osoitteeseen Joukkoliikennelain (869/2009) mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä alueensa palvelutaso. Palvelutaso on määriteltävä sellaiseksi, että se pystytään toteuttamaan. Lisäksi tulee päätettäväksi, millä tavalla joukkoliikenne seudulla järjestetään, kun lain siirtymäaikana voimassa olevat liikennöintisopimukset päättyvät. Seutuhallitus päätti osana seudullisen joukkoliikenneyhteistyön kehittämistä käynnistää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laadinnan WSP Finland Oy:n kanssa. Projektiryhmän pj:ksi nimettiin Mika Periviita ja jäseniksi edustajat Tampereelta, kehyskunnista, ELY:stä, maakuntaliitosta ja seutuyksiköstä. Projektiryhmän tuli kuulla työn edetessä myös liikennöitsijöitä. Suunnitelman keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittavalle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä muuta perustietoa tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Työssä on muodostettu esitys palvelutasomäärittelyksi, johon sisältyvät palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet, joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelutasomäärittely vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena antavat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen.

9 Kunnanjohtaja Joukkoliikenteen palvelutaso Tampereen kaupunkiseudulla on etenkin käytetyimmillä yhteysväleillä hyvä. Puutteita on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain alueilla palvelutaso perustuu pidempimatkaiseen liikenteeseen. Vuoden 2014 linjastosta on suunnitelmassa esitetty kaksi erityypistä vaihtoehtoa, joiden pohjalta linjastosuunnittelua jatketaan. Kangasalan osalta molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu erityisesti kunnan lakisääteiset kuljetukset. Vaihtoehto 1 on nykyisen linjaston kaltainen ja perustuu määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat vahvoja linjoja, joilla on selkeät reitit ja tiheät vuorovälit. Liikennemallitarkastelujen perusteella joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen lisää matkustajamääriä. Joukkoliikenteen järjestämistapaan ei ole suoraan otettu kantaa. Seudulle on luonnosteltu kolme vaihtoehtoista taksajärjestelmää. Nykytyyppisessä järjestelmässä Tampereella ja sen lähialueilla on tasataksa ja muualla seudulla etäisyyteen perustuva tariffi. Vyöhyketariffimallissa seutu on jaettu neljään etäisyyteen perustuvaan vyöhykkeeseen. Kuntavyöhykemallissa taas seutu on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, jotka noudattavat kuntarajoja muutamin poikkeuksin. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkoliikennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. Laadittu joukkoliikennesuunnitelma toimii lähtökohtana vuoden 2011 aikana tehtävälle kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutason tarkemmalle määrittelylle. Joukkoliikennelautakunta päättää keväällä 2011 ensin palvelutason määrittelyn kriteereistä ja luokituksesta sekä tekee yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnille esityksen seudun joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta. Kunnille tehtävää palvelutasoesitystä varten suunnittelua jatketaan keväällä 2011 tarkemmalla tarkastelutasolla tehtävällä kuntakohtaisella palvelutasomäärittelyllä ja linjastosuunnittelulla. Kuntakohtaiset palvelutasot ja niihin liittyvät linjastot päätetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnissa syksyllä Joukkoliikennelautakunta päättää toimivalta-alueensa palvelutasosta vuoden 2011 loppuun mennessä kuntien omasta palvelutasostaan tekemien päätösten pohjalta. Oheismateriaali Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportti Kunnanhallitus päättää

10 1. hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin, 2. että palvelutasotavoitteet tulee mitoittaa nykyisten joukkoliikenteeseen käytettävien resurssien mukaan, 3. että pöytäkirja hyväksytään ja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen. Tiedoksi

11 LEMPÄÄLÄN KUNTA LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA KHAL 90 Kuntajohtajakokous käsitteli kokouksessaan Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelmaa ja päätti, että jäsenkunnilta ja sidosryhmiltä pyydetään lausunnot loppuraportista mennessä. Joukkoliikennelain (869/2009) mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä alueensa palvelutaso. Palvelutaso on määriteltävä sellaiseksi, että se pystytään toteuttamaan. Lisäksi tulee päätettäväksi, millä tavalla joukkoliikenne seudulla järjestetään, kun lain siirtymäaikana voimassa olevat liikennöintisopimukset päättyvät. Seutuhallitus päätti osana seudullisen joukkoliikenneyhteistyön kehittämistä käynnistää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laadinnan WSP Finland Oy:n kanssa. Projektiryhmän pj:ksi nimettiin Mika Periviita ja jäseniksi edustajat Tampereelta, kehyskunnista, ELY:stä, maakuntaliitosta ja seutuyksiköstä. Projektiryhmän tuli kuulla työn edetessä myös liikennöitsijöitä. Suunnitelman keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittavalle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä muuta perustietoa tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Työssä on muodostettu esitys palvelutasomäärittelyksi, johon sisältyvät palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet, joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelu-tasomäärittely vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena anta-vat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Joukkoliikenteen palvelutaso Tampereen kaupunkiseudulla on etenkin käytetyimmillä yhteysväleillä hyvä. Puutteita on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain alueilla palvelutaso perustuu pidempimatkaiseen liikenteeseen. Vuoden 2014 linjastosta on vaihtoehdossa 1 - peruslinjaston kehittäminen, Lempäälän suunnalle esitetty seuraavaa: Nykyistä merkittävämpi osa liikenteestä siirretään moottoritielle Kuljun ja Tampereen välillä. Suunnitelman mukaisen linjan 360 (nykyinen TKL:n 26) nykyinen päätepysäkki on kuntarajalla. Vaihtoehdossa esitetään linjan jatkamista Höytämöön, jonka yhteydet hoidetaan nykyisin

12 liityntäliikenteenä. Tampereen ja Kuljun välillä Tampereentiellä ajaa lisäksi linja 331. Linjoja 360 ja 331 liikennöidään keskenään säännöllisesti tahdistettuna. Linjoilla 336 (nykyinen 71 B) ja 337 (nykyinen 54) tarjotaan lisää nykyistä nopeampia yhteyksiä Ideaparkille ja Lempäälän keskustaan. Linjoja liikennöidään kauppojen aukioloaikoina maanantaista perjantaihin klo 21 asti, ja lauantaisin Linjojen 336 ja 337 yhteinen vuoroväli on ruuhka-aikana 20 minuuttia ja päivällä 30 minuuttia. Valkeakosken suunnan lähdöt esitetään ajettavaksi ensisijaisesti moottoritietä Tampereen ja Kuljun välillä. Linjan lähdöt palvelevat myös Ideaparkin ja Tampereen välisiä yhteyksiä yhdessä linjan 336 kanssa. Linja 225 ajaa rinnakkaistietä Kuljussa, jossa vaihtoyhteydet linjalle 331. Linjalla 331 ajetaan A-tunnuksella lähtöjä, jotka ajavat Vanattaran kautta ja jatkavat Lempäälästä Valkeakoskelle. Linjojen 331 ja 336 lähdöt ajetaan pääsääntöisesti Lempäälästä Hauralaan. Linjan 331A lähdöt jatkavat kuitenkin suoraan Valkeakoskelle. Linjan 337 lähdöt jatkavat Vesilahteen ja Narvaan kerran tunnissa. Erillisiä koululaislinjoja ajetaan mm. Säijään. Lisäksi Lempäälää ja Valkeakoskea palvelee pitempimatkainen liikenne, jonka palvelutaso määritetään Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat palvelutasoltaan - vuoroväleiltään ja liikennöintiajoiltaan - korkeatasoisia linjoja. Lempäälän linjasto on runkolinjastovaihtoehdossa samankaltainen kuin vaihtoehdossa 1. Tampereentiellä ajavat linjat toimivat runkolinjoina, linja 7 Höytämöön ja linja 8 Lempäälään. Linjan 8 lähdöistä pääosaa liikennöidään Hauralaan. A-lähdöt liikennöidään Vanattaran kautta edelleen Valkeakoskelle. Joukkoliikenteen järjestämistapaan ei ole suoraan otettu kantaa. Seudulle on luonnosteltu kolme vaihtoehtoista taksajärjestelmää. Nykytyyppisessä järjestelmässä Tampereella ja sen lähialueilla on tasataksa ja muualla seudulla etäisyyteen perustuva tariffi. Vyöhyketariffimallissa seutu on jaettu neljään etäisyyteen perustuvaan vyöhykkeeseen. Kuntavyöhykemallissa taas seutu on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, jotka noudattavat kuntarajoja muutamin poikkeuksin. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkolii-kennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. Laadittu joukkoliikennesuunnitelma toimii lähtökohtana vuoden 2011 aikana tehtävälle kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutason tarkemmalle määrittelylle. Joukkoliikennelautakunta päättää keväällä 2011 ensin palvelutason määrittelyn kriteereistä ja luokituksesta sekä tekee yhteistoiminta-sopimuksen mukaisesti kunnille esityksen seudun joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta. Kunnille tehtävää palvelutasoesitystä varten suunnittelua jatketaan keväällä 2011 tarkemmalla tarkastelutasolla tehtävällä kuntakohtaisella palvelutasomäärittelyllä ja linjastosuunnittelulla. Kuntakohtaiset palvelutasot ja niihin liittyvät linjastot päätetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnissa syksyllä 2011.

13 Joukkoliikennelautakunta päättää toimivalta-alueensa palvelutasosta vuoden 2011 loppuun mennessä kuntien omasta palvelutasostaan tekemien päätösten pohjalta. Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportti löytyy osoitteesta: s/seutuhallituksen kokous Ehdotus KUNNANHALLITUS päättää 1. hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin, kuitenkin sillä huomautuksella, että lähijunaliikenne tulee ottaa jatkossa huomioon joukkoliikenteen kehittämisessä. 2. että palvelutasotavoitteet tulee mitoittaa nykyisten joukkoliikenteeseen käytettävien resurssien mukaan, 3. että pöytäkirja hyväksytään ja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. HALL / KA/ka

14

15

16 ORIVEDEN KAUPUNKI LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA Kehja 5 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä pyytää lausuntoa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportista mennessä. Asiaa on käsitelty kuntajohtajakokouksissa ja seutuhallituksessa seuraavasti: " Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päätti osana seudullisen joukkoliikenneyhteistyön kehittämistä käynnistää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laadinnan WSP Finland Oy:n kanssa. Projektiryhmän pj:ksi nimettiin Mika Periviita ja jäseniksi edustajat Tampereelta, kehyskunnista, ELY:stä, maakuntaliitosta ja seutuyksiköstä. Projektiryhmän tuli kuulla työn edetessä myös liikennöitsijöitä. Väliraportointi kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallituksessa sovittiin toteutettavaksi kesäkuussa Projektiryhmän puheenjohtaja Mika Periviita kirjoittaa: "Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman tilannekatsaus Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus aiheuttavat muutoksia joukkoliikenteen järjestämistapoihin myös Tampereen seudulla. Vuoden 2010 alussa on valtuustoissa tehty päätökset seudullisesta joukkoliikenteen yhteistoiminnasta. Toimivaltaisena viranomaisena aloittaa seudullinen joukkoliikennelautakunta Tampereen toimiessa vastuukuntana. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä alueensa palvelutaso. Palvelutaso on määriteltävä sellaiseksi, että se pystytään toteuttamaan. Lisäksi tulee päätettäväksi, miten joukkoliikenne seudulla järjestetään, kun lain siirtymäaikana voimassa olevat liikennöintisopimukset päättyvät. Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman laadinnan yhteydessä tarkastellaan, mitä vaihtoehtoja joukkoliikenteen järjestämiseksi seudulla on, ja tehdään palvelutasomäärittely ja sen pohjalta linjastosuunnitelma. Projektiryhmä on vertaillut erilaisia mahdollisuuksia joukkoliikenteen järjestämiseksi, kuullut liikennöitsijöitä sekä laatinut ehdotuksen palvelutasomäärittelyksi. Joukkoliikenteen lähtötietojen kokoamisen viivästymisestä johtuen joukkoliikenteen nykytilan kuvaus on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Väliraportin valmistuttua laaditaan linjastosuunnitelma ja kehitysehdotukset. Työn valmistumisaikataulua arvioidaan projektiryhmän kokouksessa Projektiryhmän laatima palvelutasomäärittelyluonnos sisältää 5 eri luokkaa (* - *****), joissa on kriteerejä mm. vuoroväleille eri aikoina, liikennöintiajalle, kävelyetäisyydelle ja käytettävälle kalustolle. Alueita voidaan luonnehtia seuraavasti: ***** joukkoliikenne on kilpailukykyistä henkilöauton kanssa

17 **** mahdollistaa elämän ilman autoa tai kakkosautoa *** täyttää joukkoliikenteen pakkokäyttäjien tyypilliset matkustus- tarpeet ** tarjoaa keskeiset yhteydet oman alueen kuntakeskukseen ja * täyttää koulu-, työmatka- ja asiointitarpeet arkisin Tietyn alueen palvelutaso riippuu alueen asukas- ja työpaikkamääristä sekä kunnan taloudellisista resursseista. Lopulliset päätökset kunkin alueen palvelutasosta tehdään kunnissa, mutta kuntarajat ylittävä suunnittelu mahdollistaa paremman palvelutason joillain alueilla. Palvelutasomäärittelyä ja joukkoliikenteen järjestämistapoja on käsitelty myös liikennöitsijäkuulemisessa 9.6. Tapaamisen perusteella palvelutasokriteeristöä muutettiin mm. vuorovälien, liikennöintiaikojen ja kalustovaatimusten osalta ottamaan paremmin huomioon maaseutumaisemmat alueet. Myös vaihdoista ja ajoajoista keskusteltiin. Niiden osalta on aina tehtävä kompromissi matkustajan mukavuuden ja kannattavuuden kesken. Tehdyn palvelutasomäärittelyn perusteella on arvioitu nykyisen joukkoliikenteen palvelutasoa alueittain. Tampereen sisäisen linjaston alueella tarjonta on pääosin erinomaista tai hyvää (***** tai ****). Suurissa kuntakeskuksissa (Nokia, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala) palvelutason on arkisin hyvä (**** tai ***), ruuhka-aikaan jopa erinomainen (*****). Vesilahdella ja Orivedellä tarjonta on pienemmistä asukasmääristä johtuen huonompaa. Myöhään illalla ja viikonloppuisin palvelutaso on usein arkipäivää huonompi, etenkin sunnuntailiikenteen tarjonnassa on puutteita lähes kaikkialla." Projektiryhmän puheenjohtaja Mika Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - väliraportti - pp-tiivistelmä Mika Periviita saapui kokoukseen klo Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä väliraportin tiedoksi keskustella joukkoliikenteen kuntakohtaisten palvelutasojen käsittelystä peruskunnissa ja lähettää väliraportin jäsenkuntiin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous korosti, että palvelutasotavoitteet tulee mitoittaa nykyisten joukkoliikenteeseen käytettävien resurssien mukaan.

18 Seutujohtaja Nurminen Kunnat ovat neuvotelleet myös paikkajaon 14 jäseniseen 2011 vuoden alusta toimintansa aloittavaan seudulliseen joukkoliikennelautakuntaan. Johtaja Yli-Rajala esittelee neuvottelun tuloksen. Joukkoliikennesuunnitelman projektiryhmän puheenjohtaja Mika Periviita selostaa seudullisen suunnitelman väliraporttia kokouksessa. Mika Periviita saapui kokoukseen. Liitteet: - väliraportti - pp-tiivistelmä - Kokouksessa jaettiin alustava luonnos joukkoliikennelautakunnan paikkajaoksi. Seutuhallitus Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä väliraportin tiedoksi, keskustella joukkoliikenteen kuntakohtaisten palvelutasojen käsittelystä peruskunnissa ja lähettää väliraportin jäsenkuntiin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seutujohtaja Nurminen Joukkoliikennepäällikkö Periviita kirjoittaa: Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen aloitettiin maaliskuussa Keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittavalle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä muuta perustietoa tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman taustalla on joulukuussa 2009 voimaan tullut joukkoliikennelaki, jonka myötä joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu. Laki edellyttää vastuuviranomaisen muodostamista, palvelutasomäärittelyn laatimista sekä joukkoliikenteen järjestämistavasta päättämistä. Joukkoliikenteen uuteen järjestämistapaan on otettava kantaa hyvissä ajoin ennen kuin niin sanotut siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät kesällä Liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla.

19 Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Työssä on muodostettu esitys palvelutasomäärittelyksi, johon sisältyvät palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet, joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelutasomäärittely vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena antavat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Joukkoliikenteen palvelutaso Tampereen kaupunkiseudulla on etenkin käytetyimmillä yhteysväleillä hyvä. Puutteita on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain alueilla palvelutaso perustuu pidempimatkaiseen liikenteeseen. Vuoden 2014 linjastosta on suunnitelmassa esitetty kaksi erityypistä vaihtoehtoa, joiden pohjalta linjastosuunnittelua on hyvä jatkaa. Vaihtoehto 1 on nykyisen linjaston kaltainen ja perustuu määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat vahvoja linjoja, joilla on selkeät reitit ja tiheät vuorovälit. Liikennemallitarkastelujen perusteella joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen lisää matkustajamääriä. Joukkoliikenteen järjestämistapaan ei ole suoraan otettu kantaa. Seudulle on luonnosteltu kolme vaihtoehtoista taksajärjestelmää. Nykytyyppisessä järjestelmässä Tampereella ja sen lähialueilla on tasataksa ja muualla seudulla etäisyyteen perustuva tariffi. Vyöhyketariffimallissa seutu on jaettu neljään etäisyyteen perustuvaan vyöhykkeeseen. Kuntavyöhykemallissa taas seutu on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, jotka noudattavat kuntarajoja muutamin poikkeuksin. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkoliikennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. Joukkoliikennesuunnitelman toteutusta aloitetaan keväällä 2011, jolloin käynnistyy tarkemmalla tarkastelutasolla tehtävä kuntakohtainen palvelutasomäärittely ja linjastosuunnittelu. Seudun joukkoliikennelautakunta tekee päätöksen palvelutasosta vuoden 2011 aikana kuntien omasta palvelutasostaan tekemien päätösten pohjalta.

20 Laadittu joukkoliikennesuunnitelma toimii siis lähtökohtana vuoden 2011 aikana tehtävälle kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutason tarkemmalle määrittelylle. Joukkoliikennelautakunta päättää keväällä 2011 ensin palvelutason määrittelyn kriteereistä ja luokituksesta sekä tekee yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnille esityksen seudun joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta. Kunnille tehtävää palvelutasoesitystä varten suunnittelua jatketaan keväällä 2011 tarkemmalla tarkastelutasolla tehtävällä kuntakohtaisella palvelutasomäärittelyllä ja linjastosuunnittelulla. Kuntakohtaiset palvelutasot ja niihin liittyvät linjastot päätetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnissa syksyllä Joukkoliikennelautakunta päättää toimivalta-alueensa palvelutasosta vuoden 2011 loppuun mennessä kuntien omasta palvelutasostaan tekemien päätösten pohjalta." Joukkoliikennepäällikkö Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: loppuraportti/ , toimitetaan extranettiin Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seudullisen joukkoliikennesuunnitelman loppuraportin, pyytää jäsenkunnilta ja sidosryhmiltä lausunnon loppuraportista mennessä ja että asia käsitellään KJK:ssa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous totesi, että joukkoliikennesuunnitelman loppuraportti voidaan lähettää heti lausunnoille jäsenkuntiin ja sidosryhmille." Oriveden kaupungin edustajana joukkoliikennesuunnitelman laadintaan on osallistunut hallintojohtaja Timo Toivonen ja hän tulee kokoukseen esittelemään asiaa. Joukkoliikennesuunnitelmassa on tehty seudun nykytilanteen analyysi ja laadittu ehdotus palvelutasoluokista ja -kriteereistä. Niiden pohjalta on laadittu ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi ja vaihtoehtoisia linjastosuunnitelmia vuonna 2011 aloittavalle joukkoliikennelautakunnalle. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on ollut tarkastella liikenteen järjestämistapaa siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä vuonna Työssä on myös muodostettu yleispiirteinen suunnitelma matkustajainformaatiosta ja joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittämisestä.

21 Joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, jossa hyödynnetään eri joukkoliikennevälineiden vahvuuksia kustannustehokkaasti. Joukkoliikenteen perustana toimii nykyisen bussiliikenteen hyödyntäminen ja kehittäminen edelleen, ja bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Maankäytön ja liikennekysynnän luodessa edellytykset riittävän vahvoille joukkoliikennevirroille, otetaan käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä: kaupunkirakenteen sisällä tai reunoille ulottuvissa maankäyttökäytävissä raitiotieliikennettä ja nykyisiä ratoja hyödyntävää lähijunaliikennetyyppistä junatarjontaa. Joukkoliikenteen käytön helpottaminen edellyttää myös matkakeskustoimintojen edelleen kehittämistä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien kehittämistä myös liityntäliikenteen näkökulmasta. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne suunnitellaan seudullisesti ja viranomaisena toimii joukkoliikennelautakunta, joka toimii Tampereen kaupungin vastuulla. Joukkoliikennesuunnitelman loppuraportti on liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kehittämisjaosto käy Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportista lähetekeskustelun annettavan lausunnon pohjaksi. Päätös: Kehittämisjaosto esittää kaupunginhallitukselle, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle annettavan joukkoliikennesuunnitelman lausuntoon otetaan seuraavia asioita: - Oriveden linja-autoliikenne perustuu nyt ja tulevaisuudessa pitkänmatkan liikenteeseen, - Oriveden kaupungilla on merkittävä rooli risteysasemana kantateiden 58 ja 66 sekä valtatie 9 risteyksessä, - joukkoliikennettä koskevassa jatkosuunnittelussa tulee vahvemmin huomioida raideliikenne, - seutulippuhinnoittelussa ja sen jatkosuunnittelussa Oriveden kaupunki korostaa linja-auto- ja raideliikenteen lippujärjestelmien yhdistämistä ja ristiinkäyttöä, - joukkoliikennesuunnitelmassa olevan vyöhykejaon perusteita ja kustannusvaikutuksia tulee tarkastella tarkemmin ottaen huomioon suunnitelma-alueen etäisyydet eikä kuntaraja, - Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteensovittaminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman kanssa on tärkeää, - Oriveden kaupungin joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee sitoa nykyiseen kustannustasoon, - Oriveden kaupunki panostaa merkittävästi kaupungin sisäiseen palveluliikenteeseen, joka tulisi huomioida myös tulevassa seudullisessa jatkosuunnittelussa. Merkittiin, että maankäyttöinsinööri Päivi Valkama ja hallintojohtaja Timo Toivonen olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn aikana Kaupunginhallitus 74 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman loppuraportti

22 on liitteenä kokoukseen osallistuville. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan joukkoliikkeensuunnitelman ja lisäksi esittää kantanaan jatkosuunniteluun seuraavat seikat: - Oriveden linja-autoliikenne perustuu nyt ja tulevaisuudessa pitkänmatkan liikenteeseen, - Oriveden kaupungilla on merkittävä rooli risteysasemana kantateiden 58 ja 66 sekä valtatie 9 risteyksessä, - joukkoliikennettä koskevassa jatkosuunnittelussa tulee vahvemmin huomioida raideliikenne, - seutulippuhinnoittelussa ja sen jatkosuunnittelussa Oriveden kaupunki korostaa linja-auto- ja raideliikenteen lippujärjestelmien yhdistämistä ja ristiinkäyttöä, - joukkoliikennesuunnitelmassa olevan vyöhykejaon perusteita ja kustannusvaikutuksia tulee tarkastella tarkemmin ottaen huomioon suunnitelma-alueen etäisyydet eikä kuntaraja, - Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteensovittaminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman kanssa on tärkeää, - Oriveden kaupungin joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee sitoa nykyiseen kustannustasoon, - Oriveden kaupunki panostaa merkittävästi kaupungin sisäiseen palveluliikenteeseen, joka tulisi huomioida myös tulevassa seudullisessa jatkosuunnittelussa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että maankäyttöinsinööri Päivi Valkama, talousjohtaja Marjatta Lilja ja hallintojohtaja Timo Toivonen olivat asiantuntijoina paikalla asian käsittelyn aikana Otteen oikeaksi todistaa Orivedellä HELENA LAPPI pöytäkirjanpitäjä

23 PIRKKALAN KUNTA Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma, loppuraportti Rakennuspäällikkö Heikkilä Kuntajohtajakokous on käsitellyt Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelmaa kokouksessaan , minkä jälkeen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on pyytänyt kunnilta lausuntoa suunnitelmasta mennessä osoitteeseen Lausunnon antamiseen on myönnetty lisäsikaa niin, että siitä voidaan päättää kunnanhallituksen kokouksessa Seutuhallitus päätti osana seudullisen joukkoliikenneyhteistyön kehittämistä käynnistää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laadinnan. Suunnitelman laati WSP Finland Oy valvojana projektiryhmä, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Mika Periviita ja jäseniksi edustajat Tampereelta, kehyskunnista, ELY:stä, maakuntaliitosta ja seutuyksiköstä. Projektiryhmän tuli kuulla myös liikennöitsijöitä. Suunnitelma liittyy seudulle perustetun uuden joukkoliikennelautakunnan (toimivaltaisen viranomaisen) työn käynnistämiseen. Joukkoliikennelain (869/2009) mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä alueensa palvelutaso sellaiseksi, että se pystytään toteuttamaan. Lisäksi tulee päätettäväksi, millä tavalla joukkoliikenne seudulla järjestetään vuodesta 2014 alkaen. Liikennepoliittinen tavoite on määritelty samoin kuin aiempi TASE tavoite: Joukkoliikenteen suhteellinen osuus kulkutapajakautumassa käännetään seudulla aiemmasta laskusuunnasta poikkeavasti kasvusuuntaan (kuva 2). Joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman henkilöautoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Suunnitelma sisältää kuvauksia muun muassa joukkoliikenteen uudesta organisaatiosta, palvelutasotavoitteista, linjastomuutoksista, kustannuksista, toimintaympäristöstä, tariffeista, informaatiosta ja toimenpiteistä. Suunnitelman keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Joukkoliikenteen palvelutason määrittelemiseksi suunnitelmassa esitetään palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet,

24 joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelutasomäärittely vuoden 2011 aikana. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkoliikennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. Joukkoliikennelautakunta päättää keväällä 2011 ensin palvelutason määrittelyn kriteereistä ja luokituksesta sekä tekee yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnille esityksen seudun joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta. Kunnille tehtävää palvelutasoesitystä varten suunnittelua jatketaan keväällä 2011 tarkemmalla tarkastelutasolla tehtävällä kuntakohtaisella palvelutasomäärittelyllä ja linjastosuunnittelulla. Kuntakohtaiset palvelutasot ja niihin liittyvät linjastot päätetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnissa syksyllä Joukkoliikennelautakunta päättää toimivalta-alueensa palvelutasosta vuoden 2011 loppuun mennessä kuntien omasta palvelutasostaan tekemien päätösten pohjalta. Palvelutasoksi Pirkkalaan esitetään pääosin nykyisen tasoista linjastoa ja vuorotiheyttä. Kehittämistarvetta on lähinnä liikenteen nopeuttamisessa sekä nykyisten työmatka- ja viikonloppuvuorojen lisäämisessä. Liikenteen järjestämistapoja on uudessa laissa kolme: tilaajatuottajamalli, käyttöoikeusmalli ja markkinaehtoinen malli. Mallin valinnassa olennaista on, että nykyisenkaltainen seutulipun valtiontuki edellyttää tulevaisuudessa liikenteen kilpailuttamista. Tampereen kaupunki on jo ottanut osittain käyttöön sisäisessä joukkoliikenteessään tilaaja-tuottajamallin. Pirkkalassa ei ole kunnan läpikulkevaa pitkämatkaista liikennettä, jolle markkinaehtoinen malli soveltuu. Tilaaja tuottajamalli on näin ollen se liikenteen järjestämistapavaihtoehto, mikä sopii Pirkkalaan parhaiten. Linjastosta on suunnitelmassa esitetty kaksi erityypistä vaihtoehtoa (s 19-61). Vaihtoehto 1 on nykyisen linjaston kaltainen ja perustuu määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat vahvoja linjoja, joilla on selkeät reitit ja tiheät vuorovälit. Suunnitelman linjastovaihtoehdossa 2 Pirkkalan ja Nokian linjat on esitetty yhdistettäväksi. Pirkkalainen ei kuitenkaan lähde bussilla Nokialle Tampereen kautta, koska matkaan kuluu liikaa aikaa (noin tunti). Sen sijaan pirkkalainen kulkee Nokialle henkilöautolla