1 Palvelutason määrittely

Transkriptio

1 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutasoon paranevat. Samalla joukkoliikenteen hoitoon liittyvät tehtävät ja vastuu kasvavat. Joukkoliikenteen alueelliset toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason ja päättämään liikenteen hoitomallista (järjestämistavasta)niin, että haluttu palvelutaso voidaan saavuttaa. Toimivaltaisia viranomaisia Etelä-Karjalassa ovat Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki ja muissa kunnissa ELY -keskus. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Palvelutason määrittely on tehtävä ensimmäisen kerran vuoden 2011 loppuun mennessä ja jatkossa päivitettävä noin viiden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Jos toimivaltainen viranomainen on määritellyt palvelutason ennen joukkoliikennelain voimaan tuloa, uusi päätös on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Palvelutasomäärittely tulee tehdä yhteistyössä kuntien, maakuntaliittojen ja muiden viranomaisten kanssa. Palvelutasomäärityksen sisältö, tarkkuustaso ja tavoitteellisuus ovat toimivaltaisen viranomaisen harkinnassa ja päätettävissä. Palvelutasomääritys ei ole kertaluonteinen tehtävä, vaan jatkuva yhteistyöprosessi seuranta- ja päivitysmenettelyineen. Kuva 1. Palvelutason määrittelyn osatekijät (Liikennevirasto 2010) Palvelutason määritys käsittää nykytila-analyysin sekä nykyisen palvelutason jäsentämisen ja luokittelun pohjalta laadittavan määräaikaisen tavoitteiston kehittämistoimineen ja seurantamenettelyineen. Lakisääteisen velvoitteen ohella palvelutason määrittäminen on keskeinen keskipitkän aika-välin joukkoliikenteen operatiivisen suunnittelun työkalu. Palvelutasomäärittelyllä pyritään johdonmukaisesti kehittämään alueen joukkoliikennettä ja seuraamaan toimien vaikuttavuutta. Palvelutasotavoitteiden määrittämiseksi tulee ensiksi selvittää ja jäsentää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten nykytila. Lappeenrannan joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa on pyritty luomaan ajantasainen kuva joukkoliikennejärjestelmästä niin tarjonnan, kysynnän kuin rahoituskokonaisuudenkin osalta. Nykytilan kartoitus ja analyysi muodostavat siten keskeisen perustan varsinaisille palvelutasotavoitteille, sillä nykytila on merkittävä osa lähitulevaisuudentilaa niin maankäytön kuin liikennejärjestelmänkin osalta.

2 Tässä työssä on muodostettu palvelutasoluokittelu, jolla seudun joukkoliikennepalvelujen kirjo voidaan jäsentää käyttäen yhtenäisiä kriteerejä. Alueen joukkoliikenteen nykypalvelutaso on ryhmitelty työn aikana laaditun palvelutasokehikon mukaisesti. Palvelutasokehikko luo perustan varsinaiselle palvelutason määrittelylle, jossa asetetaan tavoitteet joukkoliikenteen käytölle alueittain ja yhteysväleittäin sekä esitetään tarvittavat toimenpiteet vaikutuksineen. Määrittelyprosessi käsittää myös yhteistyökäytännöt, joilla palvelutasotavoitteita päivitetään, niiden toteutumista seurataan ja joilla palvelujen kehittämistä ja järjestämistä valmistellaan. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely kytkeytyy kiinteästi seudun ja kuntien maankäytön, liikennejärjestelmän, joukkoliikennesuunnitelmien ja muihin liikkumiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. 1.2 Määrittelyn lähtökohtia Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toteutua. Tässä hankkeessa joukkoliikenteen palvelutaso määritetään Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Perusohjeena käytetään Liikenneviraston julkaisua 7/2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Liikenneviraston joukkoliikenteen palvelutasokriteerien määrittelytyöryhmä on täsmentänyt ja osittain korvannut em. julkaisua vuonna Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu Liikenneviraston joukkoliikenteen palvelutasokriteerien määrittelytyöryhmän esittämät palvelutasoluokat, esimerkkejä käyttöympäristöstä, määritelmät ja tavoitteet. Palvelutasosta päätettäessä ei oteta kantaa liikenteen järjestämistapaan, vaikka eri järjestämistapoja olisi jossain määrin selvitetty palvelutason määrittelyn taustaksi. Joukkoliikennelain järjestämistapojen kuvaus ja arviointi on käynnissä liikenne- ja viestintäministeriössä. järjestämistapoja käsitellään myös joukkoliikennetyöryhmässä, joka asetetaan lokakuussa Liikennevirastolla on myös käynnissä kolme projektia, joissa arvioidaan käyttöoikeussopimuksen käyttöön liittyviä seikkoja eri olosuhteissa. Joukkoliikennetyöryhmän työhön kuuluu yhtenä osana julkisesti tuettujen lippujen kelpoisuuden tarkastelu eri järjestämistapavaihtoehdoissa. Näin ollen myös ns. yleistä sääntöä koskeva tarkastelu sisältyy työryhmän työhön. Työryhmä lopettaa työnsä helmikuun 2012 loppuun mennessä. Taulukko 1. Luonnos palvelutasoluokista (lähde: Liikennevirasto 2011) PALVELUTASOLUOKAT KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO LAKISÄÄTEINEN TASO Esimerkkejä käyttöympäristöstä Määritelmä Tavoite Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut ja yhteydet niiden lähikeskuksiin Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Keskisuuret kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen Pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Liikkumisvaihtoehto kansalaisille päivittäisiin kohteisiin Tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia Pienet kaupungit, keskusten väliset yhteydet Turvata arjen liikkumistarpeet ja tarjota mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä Yhteydet kylistä kuntakeskukseen Perusyhteydet: aamulla töihin/kouluun, iltapäivällä takaisin, asiointi kahdesti viikossa Turvata asiointimahdollisuudet Haja-asutusalue Ainoastaan lakisääteiset kuljetukset Hoitaa lakisääteiset kuljetukset Palvelutasoluokittelu on suositus toimivaltaisille viranomaisille. Liikenneviraston luokittelu on laadittu pääasiassa linja-autoliikenteen näkökulmasta, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin liikennemuotoihin. On tärkeää muistaa, että käyttöympäristöesimerkkejä ei tule käyttää palvelutasoluokan valinnan lähtökohtana eikä se sido tiettyä ympäristöä tiettyyn luokkaan. Palvelutasotekijät jaetaan määrällisiin ja laadullisiin tekijöihin palvelutasoluokittain.

3 1.3 Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutaso Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutason määrittely jaetaan kahteen osaan. Palvelutaso määritellään erikseen nykyisten siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassaoloajalle sekä kesäkuusta 2014 alkaen. Palvelutaso väliselle ajalle on lähes nykyisen kaltainen mutta siinä on huomioitu muun muassa uusien maankäyttöalueiden joukkoliikenteen tarjontaa. Tämä palvelutaso on voimassa ns. siirtymäajan saakka. Palvelutaso kesäkuusta 2014 alkaen määritellään tarkemmin Lappeenrannan joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa, joka valmistuu keväällä Palvelutasojen määrittelyssä huomioidaan myös pikavuoroliikenteen tarjonta, joka on merkittävä osa nykyistä liikennetarjontaa kuntakeskusten välisessä liikenteessä etenkin Imatran suunnalle. Etelä-Karjalan alueella ei nykyisin peritä erillistä pikavuorolisää. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR Oy ovat tehneet henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen ajalle Sopimuksella VR saa yksinoikeuden ja sitoutuu harjoittamaan henkilöjunaliikennettä sopimuksen mukaisilla rataosilla. Tässä selvityksessä oletuksena on ollut, että nykyiset henkilöjunaliikenteen yhteydet (Lappeenranta-Joutseno) säilyvät ja ne on huomioitu linja-autoliikennettä täydentävänä yhteyksinä Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä. Seuraavassa on esitetty työn aikana muodostettu palvelutasoluokittelu ja luokan palvelutasoa kuvaavaa sisältö. Kilpailutaso Joukkoliikenne tarjoaa todellisen ja aidon vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Palvelutasoluokassa korostuu erityisesti matka-ajan merkitys kilpailutekijänä. Lähes kaikki matkat voi tehdä joukkoliikenteellä, eikä asiakkaan tarvitse erityisemmin sovittaa ajankäyttöään päiväsaikaan joukkoliikenteen aikatauluihin. Tiheän vuorotarjonnan lisäksi matkaaika autoon nähden on kilpailukykyinen. Palvelutasoluokassa kilpailutekijöinä korostuvat tiheä vuorotarjonta läpi päivän ja laajat liikennöintiajat viikonpäivästä riippumatta. Houkutteleva taso Joukkoliikenne tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon useimmille matkoille. Asiakas joutuu hieman sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi erityisesti hiljaisena aikana (illat, viikonloput ja kesä). Tavoitteena on kasvattaa pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta Keskitaso Joukkoliikenne tarjoaa harkitsemisenarvoisen ja käyttökelpoisen vaihtoehdon useimmille matkoille. Asiakas joutuu jonkin verran sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi. Palvelutasoluokassa korostuvat päivittäinen säännöllinen liikenne ja kohtuullisen laajat liikennöintiajat. Peruspalvelutaso

4 Peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelut tarjotaan kuntakeskusten ja taajamien välillä sekä kuntakeskuksen ja keskuskaupungin tai merkittävän palvelukeskuksen välillä. Joukkoliikenne tarjoaa päivittäisten liikkumistarpeiden tyydyttämiseksi yhteydet (työssäkäynti, opiskelu, asiointi) arkisin ja lauantaisin niille, joilla ei ole autoa joko pysyväisluonteisesti tai hetkellisesti käytössään. Asiakas joutuu sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaisesti. Palvelutasoluokassa korostuu peruspalvelutasonäkökulma eli kohtuulliset liikkumismahdollisuudet ja liikkumisen tasa-arvo, jota toteuttaa säännöllinen liikenne tavanomaisina liikkumisaikoina. Minimitaso Joukkoliikenne tarjoaa arjen perusliikkumistarpeita tyydyttävät yhteydet (työssäkäynti, koulunkäynti, asiointi, liityntä) niille, joilla ei ole autoa käytössään. Asiakas joutuu lähtökohtaisesti sovittamaan ajankäyttöään palvelun saavuttamiseksi. Kutsuohjatut palvelut voivat jossain määrin joustaa myös asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Lakisääteinen taso Järjestetään ainoastaan lakisääteiset kuljetukset Määrälliset palvelutasotavoitteet Lappeenrannan joukkoliikenteessä Palvelutason osatekijöille asetettu tavoite voi olla joko laadullinen (sanallinen) tai määrällinen (lukuarvo) kuvaus tarkasteltavan asiantilan olennaisista ominaisuuksista. Määrällisiä palvelutasotekijöitä Lappeenrannan joukkoliikenteessä ovat: liikennöintiaika, vuoroväli/-määrä etäisyys pysäkistä kokonaismatka-aika vaihtojen määrä Laadulliset palvelutasotavoitteet Lappeenrannan joukkoliikenteessä Laadullisia palvelutasotavoitteita ovat palvelutason osatekijät, joita ei ole pääsääntöisesti mitattavissa tai niiden mittaamiseen ei ole vakiintunutta menetelmää. Laadullisia palvelutasotekijöitä Lappeenrannan joukkoliikenteessä ovat: täsmällisyys ja luotettavuus hallittavuus vaihdot esteettömyys matkustusmukavuus kaluston ympäristövaatimukset markkinointi ja tiedotus lippujärjestelmä sekä lippujen saatavuus

5 1.3.3 Esitys Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutasoksi Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutaso on määritelty vuonna Esityksenä on, että Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutaso säilytetään aikaisempaan määrittelyyn perustuen lähes nykytasolla sekä määrällisten että laadullisten kriteerien osalta. Uudet alueet (Ruoholampi, Mälkiän eritasoliittymä) kytketään joukkoliikennetarjonnan piiriin, jos maankäyttö alueella kehittyy suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tämän lisäksi nykyistä liikennetarjontaa voidaan täydentää tarvittavilla lisäostoilla vuosittaisten rahoitusresurssien puitteissa. Palvelutason toteutumista seurataan palvelutason määrittelyn voimassaoloaikana. Tavoiteltava palvelutaso ratkaistaan ja toteutetaan vuosittain käytössä olevien rahoitusresurssien mukaisesti. Kuva 2. Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutaso

6 Kuva 3. Lappeenrannan joukkoliikenteen palvelutaso Ve 0+,