Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma. Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma. Raportti 31.1.2011"

Transkriptio

1 Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma Raportti

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE SUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN VISIO JA STRATEGISET PALVELUTASOTAVOITTEET JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINNIN JA JÄRJESTÄMISEN MUUTOKSET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNE SUUNNITELLAAN SEUDULLISESTI JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAT MUUTTUVAT JOUKKOLIIKENNELAIN MYÖTÄ PALVELUTASOLUOKKIEN JA -KRITEERIEN MÄÄRITTELY PALVELUTASOTAVOITTEET ALUEITTAIN TAMPERE JA YMPÄRYSKUNTIEN SUURET KESKUKSET MUUT ALUEET LINJASTON KEHITTÄMINEN LÄHTÖKOHDAT PALVELUTASON MÄÄRITTÄMINEN JA VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMISPERIAATTEET SUUNNITTELUPERIAATTEET HEILURILINJASTON MUODOSTAMISPERIAATTEET LINJANUMEROINTI VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1 PERUSLINJASTON KEHITTÄMINEN VAIHTOEHTO 2 RUNKOLINJASTO LIIKENNEMALLIAJOJEN TULOKSET LIIKENNÖINTIKUSTANNUSTEN VERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPOJEN KUSTANNUSVERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN FYYSISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN KEHITTÄMISTARPEET JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ BUSSILIIKENTEEN YKSITTÄISET ETUUSKOHTEET RUNKOLINJAT JOUKKOLIIKENTEEN TERMINAALIEN KEHITTÄMINEN VALTATEIDEN PYSÄKKIJÄRJESTELYJEN PARANTAMINEN MUITA TOIMENPITEITÄ TARIFFIJÄRJESTELMÄ TAUSTAA LIPPUJEN HINNOITTELUN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA LIPPUJEN HINNAT MATKUSTAJAINFORMAATIO SÄHKÖISEN MATKUSTAJAINFORMAATION PARANTAMINEN PERINTEISEN AIKATAULUINFORMAATION PARANTAMINEN TOIMENPIDEOHJELMA JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN JA SUUNNITTELU UUSI TARIFFIJÄRJESTELMÄ FYYSISET LIIKENNEJÄRJESTELYT MATKUSTAJAINFORMAATIO

3 LIITTEET LIITE 1: SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN PALVELUTASOTEKIJÄT PALVELUTASOLUOKITTAIN LIITE 2: JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLUOKAT JA TARJONNAN TAVOITTEET KETJU-PROJEKTISSA LIITE 3: NYKYTILAN SELVITYS

4 Tiivistelmä Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman taustalla on vuonna 2009 voimaan tullut joukkoliikennelaki, jonka myötä joukkoliikenteen järjestämistapa ja vastuuorganisaatio muuttuvat. Laki edellyttää vastuuviranomaisen muodostamista, palvelutasomäärittelyn laatimista sekä joukkoliikenteen järjestämistavasta päättämistä. Joukkoliikenteen uuteen järjestämistapaan on otettava kantaa hyvissä ajoin ennen kuin niin sanotut siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät kesällä Liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Työssä on muodostettu esitys palvelutasomäärittelyksi, johon sisältyvät palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet, joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelutasomäärittely vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena antavat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Joukkoliikenteen palvelutaso Tampereen kaupunkiseudulla on etenkin käytetyimmillä yhteysväleillä hyvä. Puutteita on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain alueilla palvelutaso perustuu pidempimatkaiseen liikenteeseen. Vuoden 2014 linjastosta on suunnitelmassa esitetty kaksi erityypistä vaihtoehtoa, joiden pohjalta linjastosuunnittelua on hyvä jatkaa. Vaihtoehto 1 on nykyisen linjaston kaltainen ja perustuu määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat vahvoja linjoja, joilla on selkeät reitit ja tiheät vuorovälit. Linjastoa on suunnitelmassa tarkasteltu myös suunnittain. Liikennemallitarkastelujen perusteella vaihtoehdossa 1 matkustajamäärät kasvavat hieman. Vaihtoehdossa 2 matkustajamäärät lisääntyvät edellistä enemmän. Joukkoliikenteen järjestämistapaan ei ole suoraan otettu kantaa. Seudulle on luonnosteltu kolme vaihtoehtoista taksajärjestelmää. Nykytyyppisessä järjestelmässä Tampereella ja sen lähialueilla on tasataksa ja muualla seudulla etäisyyteen perustuva tariffi. Vyöhyketariffimallissa seutu on jaettu neljään etäisyyteen perustuvaan vyöhykkeeseen. Kuntavyöhykemallissa taas seutu on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, jotka noudattavat kuntarajoja muutamin poikkeuksin. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkoliikennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. 4

5 Esipuhe Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen aloitettiin maaliskuussa Suunnitelmassa on laadittu 10-vuotisjakson joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittavalle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä muuta perustietoa tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus aiheuttavat muutoksia joukkoliikenteen järjestämistapoihin myös Tampereen seudulla. Toimivaltainen viranomainen on seudullinen joukkoliikennelautakunta Tampereen toimiessa vastuukuntana. Joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Seudun edellinen joukkoliikennesuunnitelma on tehty vuonna 2005, jolloin lainmuutoksista ei vielä ollut tietoa. Edellisen suunnitelman piiriin kuuluivat Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala. Suunnitelman laatimisen jälkeen on laadittu muun muassa Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, Tampereen seudun rakennemallisuunnitelma ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys, jossa selvitettiin joukkoliikenteen organisaatiota ja järjestämistapoja seudulla. Työtä ohjanneessa projektiryhmässä ovat olleet edustettuina: Mika Periviita Tampereen kaupunki Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseutu Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupunki Olli Kanerva Tampereen kaupunki Reijo Väliharju Pirkanmaan liitto Jukka Mäkelä Kangasalan kunta Pertti Heikkilä Pirkkalan kunta Jari Lehtonen Pirkanmaan ELY-keskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Johanna Järvinen Tampereen kaupunkiseutu Työssä on ollut konsulttina WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tero Anttila, Simo Airaksinen, Annika Rantala ja Annukka Engström. Lisäksi alikonsultteina ovat toimineet Mattersoft Oy, jossa työstä on vastannut Mika Varjola, Tampereen Teknillinen Yliopisto, jossa työstä on vastannut Hanna Kalenoja, sekä Suunnittelukumppanit Oy, josta työhön on osallistunut Timo Kantola. Tampereella

6 1 Suunnitelman sisältö ja tavoitteet Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia Tampereen seudulle joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Suunnittelualueena on ollut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampere, Nokia, Orivesi, Ylöjärvi, Kangasala (sekä siihen liitetty Kuhmalahti), Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti (kuva 1). Työssä on tehty seudun nykytilanteen analyysi (liite 3) ja laadittu ehdotus palvelutasoluokista ja -kriteereistä. Niiden pohjalta on laadittu ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi ja vaihtoehtoisia linjastosuunnitelmia vuonna 2011 aloittavalle joukkoliikennelautakunnalle. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on ollut tarkastella liikenteen järjestämistapaa siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä vuonna Työssä on myös muodostettu yleispiirteinen suunnitelma matkustajainformaatiosta ja joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittämisestä. Työssä käytettyjä määritelmiä Kuva 1. Suunnittelualue. Seutuliikenne palvelee alueita, joiden asukastiheys on kaupunkimaisia alueita pienempi. Seutuliikenne palvelee pääosin taajama-alueita, mutta reiteillä on tyypillisesti myös maaseutumaisia alueita. Tampereen seudulla seutuliikenteellä tarkoitetaan pääsääntöisesti Tampereen ja ympäristökuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) välillä ja ympäristökuntien sisällä ajettavaa joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan tiheästi rakennetuilla kerros- ja omakotialueilla liikennöitävää joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteen vuorovälit ovat pääosin tiheitä verrattuna ympäröivään seutuliikenteeseen. Runkolinjalla tarkoitetaan linjaa, jonka palvelutaso on korkea. Runkolinjan vuorovälit ovat tiheitä (enintään 20 min kaupunkiliikenteessä ja 30 min seutuliikenteessä liikennöintiaikana) ja liikennöintiajat pitkiä. Runkolinjat voidaan erottaa muista linjoista infrastruktuurin ja brändäyksen avulla. Tavoitteena on, että runkolinjojen reittikaduilla on toteutettu joukkoliikenne-etuuksia. Linjoilla voidaan tavoitella yhtenäistä ilmettä informaatiossa, pysäkeillä ja bussien ulkoasussa. Runkolinjoja voi olla sekä kaupunki- että seutuliikenteessä. Runkolinjojen palvelutaso on liikennetyypin tavanomaista tasoa korkeampaa. Runkolinjojen reitit ovat nopeita ja selkeitä. Yö- ja varhaisajan liikenteellä tarkoitetaan arki-iltaisin/öisin noin klo ja viikonloppuöisin noin klo ajettavaa liikennettä. 6

7 2 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen visio ja strategiset palvelutasotavoitteet Tampereen kaupunkiseudun liikenteellinen visio ja sitä toteuttavat päämäärät on kuvattu liikennepoliittisessa ohjelmassa, joka on laadittu TASE liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä vuonna Joitakin ohjelman joukkoliikenteeseen liittyviä tavoitteita ja keinoja on esitetty taulukossa 1. Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen: tavoitteeksi asetettiin henkilöautoliikenteen kasvun taittaminen ja jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kääntäminen kasvu-uralle (kuva 2). Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiatyössä seudun kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi ns. edelläkävijäskenaarion, jossa joukkoliikenteen kulkutapaosuudeksi on asetettu 25 %:n kulkutapaosuus. Kuva 2. Kulkutapaosuuksien kehitys Tampereen seudulla sekä kehityspolkuja vuoteen (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma 2025) Keväällä 2010 hyväksyttiin kaikissa kaupunkiseudun kunnissa rakennesuunnitelma, jossa esitetään pitkän aikavälin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen linjaratkaisut keskusta-, työpaikka- ja asuinalueiden ja liikennejärjestelmän osalta sekä palvelu- ja viherverkon kehittämisen keskeiset periaatteet vuoteen 2030 Tampereen kaupunkiseudulla. Rakennesuunnitelman tavoitteet liikkumisen osalta on esitetty taulukon 1 lopussa. Rakennesuunnitelmassa kaupunkiseudun kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Asukasmäärän ennakoidaan kasvavan asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelun avulla rakennemallityössä päädyttiin kaupunkiseutua eheyttävään maankäyttöratkaisuun, joka luo edellytykset voimakkaiden joukkoliikennekäytävien syntymiselle kaupunkiseudun keskusvyöhykkeellä. Maankäyttö luo edellytykset tehokkaan raitiotieliikennejärjestelmän kehittämiselle, ja seudullisesti bussiliikenteellä ja lähijunaliikenteellä on oma tärkeä roolinsa liikenteen hoitamisessa. Valitun maankäyttömallin myötä on syntynyt ensimmäistä kertaa edellytykset seudun joukkoliikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjauksen tekemiselle rakennesuunnitemassa esitetyn yhdistelmämallin pohjalta. 7

8 Joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, jossa hyödynnetään eri joukkoliikennevälineiden vahvuuksia kustannustehokkaasti. Joukkoliikenteen perustana toimii nykyisen bussiliikenteen hyödyntäminen ja kehittäminen edelleen, ja bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Maankäytön ja liikennekysynnän luodessa edellytykset riittävän vahvoille joukkoliikennevirroille, otetaan käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä: kaupunkirakenteen sisällä tai reunoille ulottuvissa maankäyttökäytävissä raitiotieliikennettä ja nykyisiä ratoja hyödyntävää lähijunaliikennetyyppistä junatarjontaa. Joukkoliikenteen käytön helpottaminen edellyttää myös matkakeskustoimintojen edelleen kehittämistä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien kehittämistä myös liityntäliikenteen näkökulmasta. Taulukko 1. Joitakin liikennepoliittisessa ohjelmassa ja rakennesuunnitelmassa esitettyjä joukkoliikenteeseen liittyviä tavoitteita ja keinoja. Liikennepoliittisen ohjelman tavoitteita Joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi Kaikkien väestö- ja käyttäjäryhmien liikkumis- ja kuljetustarpeet turvataan. Liikkumisympäristö on esteetön mahdollistaen kaikkien ja erityisesti lasten, iäkkäiden ja liikuntaesteisten omatoimisen liikkumisen. Työ- ja asiointimatkat on pääsääntöisesti mahdollista tehdä ilman omaa autoa kohtuullisessa ajassa. Kulkumuotojen välinen yhteistyö on nykyistä sujuvampaa. Tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Fyysisillä ratkaisuilla kuten liityntäliikenne- ja pysäköintijärjestelyillä edistetään kulkutapojen yhteiskäyttöä. Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Joukko- ja kevyen liikenteen osalta tavoitteena on vähintään pysäyttää aleneva kehitys. Joukkoliikenteen nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet. Joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämiseen, nopeuttamistoimenpiteisiin sekä vaihtoolosuhteiden, matkustajainformaation ja lippujärjestelmien kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Seudullista raideliikennettä kehitetään työmatkaliikenteen tarpeisiin mm. taajamajuna- ja lähiliikenteen vuoroja lisäämällä, liityntäliikenteen paikkoja kehittämällä ja ottamalla raideliikenne mukaan seutulippujärjestelmään. Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Liikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan ensisijaisesti ohjaamalla kysyntää sellaisille kulkutavoille, reiteille tai ajankohtiin, jolloin tarjolla on vapaata kapasiteettia. Rakennesuunnitelman tavoitteet liikkumisen osalta Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Raideliikennettä kehitetään. Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan. Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen. Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään. 8

9 3 Joukkoliikenteen organisoinnin ja järjestämisen muutokset 3.1 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne suunnitellaan seudullisesti Valtioneuvoston vuonna 2008 eduskunnalle antama liikennepoliittinen selonteko painottaa seudullisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Selonteossa pidettiin tärkeänä joukkoliikenteen suunnittelua kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Seutuhallituksen hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma painottaa seudullisten joukkoliikenneratkaisujen merkitystä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2009 voimaan tullut uusi joukkoliikennelaki antaa mahdollisuuden muodostaa seudullisia toimivaltaisia joukkoliikenneviranomaisia vastaamaan joukkoliikenteen järjestämisestä. Seudun kunnat ovat päättäneet keväällä 2010, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yhteinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka toimii vastuukuntamallin mukaisesti Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikössä. Yhteinen viranomainen toimii Tampereen seudun eli Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven toimivaltaisena viranomaisena. Näillä alueilla, mutta seudun rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii Pirkanmaan ELY. Tampereen seudullinen toimivaltainen viranomainen on mainittu joukkoliikennelain 12 :ssä ja 14 :ssä. EU:n palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki ovat antaneet keskeisiä lähtökohtia työlle. Tampereen seudullisen viranomaisen, uuden joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen myötä on mahdollista tarkastella erityisesti Tampereen ja ympäryskuntien raja-alueiden linjastoa. Tavoitteena on palvelutason parantaminen seudullisesti yhtenäisen palvelutason määrittelyn avulla. 3.2 Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat joukkoliikennelain myötä Tampereen seudulla seutuliikenne on perustunut pääsääntöisesti linjaliikennelupiin. Liikennettä on tuettu ensisijaisesti seutulippujen kautta, mutta myös ostoliikenteenä. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus eivät enää mahdollista liikenteen järjestämistä entisenlaisella, linjaliikennelupiin perustuvalla tavalla. Uuden lain voimaan astuessa liikenne perustuu pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Siirtymäajan päättyessä 2014 alkaen liikenne voidaan järjestää täydessä määrin palvelusopimusasetuksen perusteella. Pitempimatkaisessa liikenteessä liikenne voi pohjautua myös markkinaehtoiseen järjestämistapaan. Joukkoliikenteen mahdollisista järjestämistavoista Tampereen seudulla on laadittu erillinen muistio. 9

10 4 Palvelutasoluokkien ja -kriteerien määrittely Joukkoliikennelain 4 mukaan toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivaltaalueensa palvelutason. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely koostuu palvelutasoluokkien ja -kriteerien määrittelystä ja siitä, millainen palvelutaso kullakin alueella on. Tässä työssä on laadittu ehdotus palvelutasoluokiksi sekä alustava ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi (luku 5). Vuoden 2011 aikana Tampereen joukkoliikenneyksikkö ja seudun kunnat työstävät niiden pohjalta lopullisen palvelutasomäärittelyn. Lähtökohtana palvelutason määrittelyssä ovat toimineet seuraavat julkaisut: - Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma (lokakuu 2005, edellinen seudun joukkoliikennesuunnitelma) - Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 7/2010) - Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso (LVM 55/2007, kaupunkimaiset alueet, taulukko on raportin liitteenä 1) - KETJU yhdistää kaupunki- ja seutuliikenteet, Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (LVM 39/2009, ympäryskuntien reuna-alueet, taulukko on raportin liitteenä 2) Palvelutason määritellyssä otetaan kantaa siihen, minkä tasoinen palvelutaso kullakin alueella on. Uuden joukkoliikennelain mukaan määritetty palvelutaso on aikaisempaa lakia sitovampi. Toimivaltaisen viranomaisen täytyy pyrkiä noudattamaan määritettyä palvelutasoa. Määritetty palvelutaso ei kuitenkaan lain perusteluiden mukaisesti anna yksittäiselle henkilölle subjektiivista oikeutta vaatia tietyn palvelutason toteutumista asuinalueellaan. Seudullista palvelutasoa määritettäessä lähtökohtana on pidetty, että samantapaisilla alueilla on samantasoinen palvelutaso. Säteittäisillä suunnilla keskustaa lähestyttäessä palvelutaso muodostuu luontevasti määritettyä palvelutasoa korkeammaksi. Aiempaan seudun joukkoliikennesuunnitelmaan verrattuna työssä on merkittävämpi paino ympäryskunnissa. Tämän vuoksi palvelutasoa on määritelty tarkemmin myös ympäryskuntien osalta. Samaa palvelutasoluokittelua käytetään siis koko Tampereen seudun palvelutason määrittämiseen. Palvelutaso koostuu useista tekijöistä. Osatekijöitä on esitetty kuvassa 3. Sen jälkeen on kuvattu ehdotus palvelutasoluokista ja muista palvelutason osatekijöiden kriteereistä Tampereen seudulle. 10

11 Kuva 3. Joukkoliikennetarjonnan palvelutason osatekijät (LVM 36/2006). 11

12 Soveltamisalue Korkea väestö- / työpaikkatiheys Esimerkki palvelutason soveltamisalueesta Esimerkki linjastosta Tiivis kerrostaloalue, yhteydet Tampereen keskustaan Tampereen sisäinen runkolinjasto (voi koostua useammasta linjasta) Melko korkea väestö- / työpaikkatiheys. Kerrostaloalue (kuntakeskus), tiivis pientaloalue. Yhteydet Tampereen keskustaan Pääosa Tampereen sisäisistä linjoista ja seutuliikenteen runkolinjat Iso taajama tai useamman taajaman ryhmä Pientaloalue/ taajama Yhteydet taajamien ja keskustan välillä Seutuliikenteen perustaso ja hiljaisimmat Tampereen kaupunkialueen linjat Taajama Yhteydet pienistä taajamista oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen Seutuliikenteen harvemmin liikennöidyt linjat ja esimerkiksi Teiskon linjat Palvelutasotekijät, niiden kuvaukset ja esimerkit soveltamisalueista Palvelutasoluokka ***** **** *** ** * Minimitaso Kuvaus Vuorovälit ja liikennöintiajat ovat kattavat siten, että joukkoliikenne mahdollistaa autottoman elämisen. Joukkoliikenteen käyttö on kilpailukykyistä henkilöautoon nähden. Tarjonta mahdollistaa autottoman elämisen tai elämisen ilman kakkosautoa. Täyttää kaupunkiseudun pakkokäyttäjien lähes kaikki tyypilliset matkustustarpeet. Tarjoaa keskeiset yhteydet oman alueen kuntakeskukseen. Koulu- ja työmatkayhteydet, arkisin asiointiyhteydet päivä-aikaan. Tarjotaan lakisääteiset palvelut hajaasutusalueilla. Hajaasutusalueet. Hajaasutusalueet. Yhteydet hajaasutusalueilta alueilta oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen Esimerkiksi koululaislinjat (liikennöinti vain koulujen alkamisja päättymisaikaan), palvelulinjat Hajaasutusalueiden lakisääteiset palvelut. Ei varsinaista joukkoliikennettä Alueet, joilla ei ole joukkoliikenteen kysyntää, mutta hoidetaan lakisääteiset palvelut. 12

13 Palvelutasotekijöiden arvot Palvelutasoluokka ***** **** *** ** * Minimitaso Vuorovälitavoitteet (min) - ruuhka Liikennöidään - päivä tarpeen mukaan. - arki-ilta la päivä su päivä yöliikenne (60) Kävelyetäisyys pysäkille linnuntietä (m), ks. myös lisämaininnat taulukon alla. - normaali tarjonta Liikennöidään - hiljainen aika (-2 000) ( ) - - tarpeen mukaan. Liikennöintiaika - arki Liikennöidään - la (+yövuoroja) tarpeen mukaan. - su kysynnän mukaan - Kalusto Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea 2 lv-paikkaa, min. 41 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea, 2 lv-paikka, 41 ip. Kaupunkiliikenteessä min ovea. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, ellei katu- tai tieverkko muuta edellytä min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Ei edellytetä matalalattiaista, min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Liikennöidään pääsääntöisesti pienkalustolla. Uusien kaupunkialueiden kaavoituksessa tavoitteena on, että kävelyetäisyys pysäkille on enintään 400 metriä. Harvemmin rakennetuilla alueilla ei uutta rakentamista tulisi sallia alueille, joilla kävelyetäisyys pysäkille on yli 600 metriä. Tavoitteellinen keskimääräinen pysäkkiväli on 400 metriä katuverkolla. Linjastosuunnittelussa voidaan käyttää pitkiä metrin kävelyetäisyyksiä silloin, kun lyhyempien kävelyetäisyyksien tarjoaminen tuottaisi taloudellisesti kustannustehottoman linjaston. Näkökulmana on, että kävelyetäisyyden enimmäisarvon ylittävillä alueilla ei ole lainkaan joukkoliikennettä. 13

14 Tampereen sisäisessä liikenteessä tarjonta voidaan mitoittaa siten, että ruuhka-aikoina kaikille matkustajille ei riitä istumapaikkaa keskustasta viiden kilometrin säteellä. Muilla alueilla liikenne mitoitetaan siten, että kaikille riittää istumapaikkoja keskimääräisessä tilanteessa. Vaihdot Vaihto tarkoittaa joukkoliikennevälineestä toiseen tapahtuvaa vaihtoa. Vaihtojen lukumäärä kuvaa joukkoliikennejärjestelmän helppokäyttöisyyttä. Tampereen sisäisessä ja seutuliikenteessä linjasto perustuu pääosin Keskustorin kautta kulkeviin heilurilinjoihin. Vähemmistö linjoista päättyy Keskustorille, jonka kautta kulkevat lähes kaikki paikallis- ja lähiliikenteen linjat. Heilurilinjasto mahdollistaa vaihdottomien matkojen tekemisen keskustan läpi lähiöiden välillä ja etenkin keskustan ulkopuolella sijaitseville työpaikka-alueille. Lisäksi heilurilinjasto tarjoaa kattavan palvelun keskusta-alueella. Esimerkiksi lännestä tultaessa on suorat vaihtoyhteydet myös keskustan itäosiin ja päinvastoin. Normaalin tarjonnan aikoina vuorovälejä pidetään niin tiheinä, ettei aikataulusuunnittelussa ole erityisiä tarpeita lähtöjen yhteensovittamiseen. Normaalin tarjonnan aikaan voi olla mielekästä vaihtaa myös jo keskustan sisääntuloväylillä. Hiljaisena aikana linjat lähtevät Keskustorilta samanaikaisesti, mikä mahdollistaa lyhyet vaihtoajat. Lisäksi vaihdottomia yhteyksiä tarjoavat myös keskustan ulkopuolella liikennöivät suorat poikittaislinjat. Yhteydet Keskustorille ovat pääosin vaihdottomat. Yhteydet oman kunnan keskustaan tai palvelukeskukseen ovat kuitenkin aina vaihdottomia. Liityntävaihto voi olla yhteys toiseen bussilinjaan tai junaan siten, että vaihtoaika on minimoitu aikataulusuunnittelussa. Tampereen ulkopuolella yhteydet Keskustorille voivat perustua liityntävaihtoon. Yhteydet Tampereen merkittäville työpaikka-alueille (TAYS, Hervanta, Hatanpää) voivat olla esimerkiksi Keskustorin kautta liityntävaihtoja. Yhteydet Keskustorilta työpaikka-alueille ovat niin tiheitä, ettei järjestettyyn vaihtoon ole tarvetta. Aikataulusuunnittelussa pyritään siihen, että vuoroväli on korkeintaan viisi minuuttia ruuhka-aikoina näillä yhteyksillä. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan vaihtoa, jonka toimivuus on varmistettu siten, että liikennevälineet odottavat vaihtavia matkustajia samalla terminaali- tai pysäkkialueella. Järjestetty vaihto rinnastetaan vaihdottomaan yhteyteen. Tällaisia vaihtoyhteyksiä käytetään ensisijaisesti reuna- ja haja-asutusalueilla, joissa vähäinen kysyntä ei mahdollista suoria linjoja suunnitteluohjeen määrittelemällä peruspalvelutasolla. Muilla yhteyksillä voidaan tarjota keskustan ulkopuolisia vaihdottomia yhteyksiä tarpeen mukaan. Ajoajat Linjasto rakennetaan siten, että linjat etenevät pääsääntöisesti matkan suuntaan. Tällöin matkaajat pysyvät kohtuullisina. Linjastossa vältetään rengasmaisia osuuksia. Mikäli näihin joudutaan turvautumaan, pyritään niiden ajallinen kesto rajoittamaan 10 minuuttiin. Tavoitteena on, että Tampereen sisäisessä liikenteessä matka-aika keskustaan on enintään 30 minuuttia. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoista Tampereen Keskustorille ovat nopeimmat yhteydet 30 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan moottoriväylää pitkin). Oriveden ja Vesilahden keskustoista matka-aika ruuhka-aikojen ulkopuolella on Keskustorille enintään 60 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan moottoriväylää pitkin). Sahalahden, Kuhmalahden, Kurun ja Viljakkalan keskustoista matka-aika Tampereelle on enintään 75 minuuttia. 14

15 Hallittavuus, täsmällisyys ja säännöllisyys Brändättyjä runkolinjoja liikennöidään säännöllisillä aikatauluilla. Informaatio on selkeää ja yhtenäistä erityisesti runkolinjoilla. Muu linjasto muodostaa selkeän kokonaisuuden. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä tukevat säännölliset aikataulut. Linjakartat luovat selkeän yleiskuvan Tampereen sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä. Reittipoikkeamia pyritään välttämään linjaston selkeyden parantamiseksi. Täsmällinen ja luotettava joukkoliikenne on mahdollista riittävien joukkoliikenne-etuuksien avulla. Etuuksia ovat esimerkiksi omat kaistat ja liikennevaloetuudet. Matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä toteutetaan yhteensopivasti ja seudullisesti kattavasti. Esteettömyys Esteettömyyteen liittyvät kalusto ja pysäkkiympäristö. Uusi kalusto on pääsääntöisesti matalalattiaista siellä, missä teiden kunto mahdollistaa matalalattiaisella kalustolla ajamisen. Uudet pysäkit ja informaatio suunnitellaan esteettömyysohjeiden mukaisesti. Esteettömyydessä kriittinen tekijä on pysäkkiympäristö. Esteettömyyden parantamistoimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti runkolinjoille ja niille pysäkeille, joilla on tavanomaista enemmän heikosti liikkuvia matkustajia. Toimenpiteitä valittaessa tehdään yhteistyötä vammaisneuvoston kanssa. 15

16 5 Palvelutasotavoitteet alueittain Tässä luvussa on hahmoteltu alustava ehdotus alueellisista palvelutasotavoitteista (kuvat 4 ja 5). Ehdotus on tehty väestötiheyden, väestömäärien ja keskeisimpien työpaikkojen perusteella. Ehdotus tarkentuu joukkoliikenneyksikön ja kuntien yhteistyönä vuoden 2011 aikana. Ehdotuksessa on noudatettu seuraavia periaatteita: ***** (5) Suuret, yli 5000 asukkaan alueet Tampereella **** (4) Ympäryskuntien suuret keskukset (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi) Tampereella suuret alueet, joilla yksi linja tuottaa ****:n palvelutason sekä pienemmät, noin 2500 asukkaan alueet, joilla helminauhamaisen rakenteen ansiosta läpikulkeva linjasto tuottaa ****:n palvelutason. *** (3) Ympäryskuntien pienemmät keskukset (Orivesi) Ympäryskuntien keskustojen lähitaajamat ** (2) Suuremmat kylät, jotka sijaitsevat kohtuullisen etäisyyden päässä kuntakeskuksista * (1) Pienemmät kylät 5.1 Tampere ja ympäryskuntien suuret keskukset Tampereen eteläosassa suurimmat asuinalueet ovat viiden tähden luokassa ja muutoin tavoite on pääasiassa neljä tähteä. Joillakin pienemmillä ja harvemmin asutuilla alueilla voi tavoite olla kolme tähteä. Tampereen pohjoista suuraluetta (Teisko) käsitellään kuten ympäryskuntia, eli määritellään tarvittaessa yksittäisille kylille palvelutasotavoite. On huomattava, että useilla Tampereen alueilla niiden läpi kulkevat linjat nostavat palvelutason korkeammaksi kuin kuvan 4 tavoite jo nykyäänkin. Ympäryskunnissa suuret keskukset (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja Ylöjärvi) kuuluvat 4 tähden luokkaan ja niiden ympäristöt väestöntiheydestä riippuen 3 tai 4 tähden luokkaan. Tässäkin alueiden läpi kulkevat linjat nostavat palvelutasoa. Toteutuva palvelutaso ympäryskunnan keskuksen ja Tampereen välissä olevalla alueella on todennäköisesti korkeampi kuin Tampereelta katsottuna ympäryskunnan keskustan takana olevalla alueella. 16

17 Kuva 4. Alustava ehdotus alueittaisista palvelutasotavoitteista Tampereella ja sen lähialueilla. 17

18 5.2 Muut alueet Muilla alueilla kuin Tampereella ja suurissa keskuksissa palvelutaso on 3, 2 tai 1 tähden luokkaa. Kauempaa tuleva liikenne voi joillakin alueilla nostaa palvelutason korkeammaksi kuin tavoite. Kuva 5. Alustava ehdotus alueittaisista palvelutasotavoitteista Tampereen seudulla. 18

19 6 Linjaston kehittäminen 6.1 Lähtökohdat Tampereen seudun linjastosuunnitelman lähtökohtana on ollut seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen. Linjastoa on tarkasteltu siten seudullisena ja toisaalta suunnittaisina kokonaisuuksina. Tampereen sisäinen liikenne perustuu pitkälti viranomaisen omaan tuotantoon, jota hoitaa Tampereen kaupunkiliikenne -liikelaitos. Sisäistä liikennettä on kilpailutettu tilaaja tuottaja-mallin mukaisesti. Tampereen kuntarajan ylittävä liikenne perustuu pitkälti siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka päättyvät valtaosin vuonna Linjastosuunnitelmassa ei ole otettu varsinaisesti kantaa joukkoliikenteen järjestämistapaan. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että kunnat haluavat tukea joukkoliikennettä vähintään nykyisessä määrin. Tampereen sisäiseen liikenteeseen järjestämistavalla ei oleteta olevan suuria vaikutuksia. Muutoksia nykylinjastoon tulee lähinnä kuntien raja-alueiden linjaston kehittämisen seurauksena. Linjastosuunnittelun lähtökohtina toimivat palvelutason määrittely, määritetyn palvelutason toteutuminen nykytilanteessa sekä palvelutasopuutteet ja tilaajan tietoon tulleet matkustajapalautteet. Suunnittelun aikana on kuultu seudun liikenteenharjoittajia. 6.2 Palvelutason määrittäminen ja vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Luvussa 4 määritetty palvelutaso on toiminut linjastosuunnitelman lähtökohtana. Työssä on muodostettu kaksi linjastovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 linjasto perustuu tasapuolisesti määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Linjasto on pääosin keskenään samantasoista. Tarjontaa lisätään lähinnä hiljaisena aikana, jotta palvelutasoanalyysin yhteydessä havaitut merkittävät palvelutasopuutteet saadaan korjattua siten, että tarjonta vastaa laadittua palvelutasomäärittelyä. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat palvelutasoltaan vuoroväleiltään ja liikennöintiajoiltaan korkeatasoisia linjoja. Runkolinjastovaihtoehdossa (Ve-2) muodostetaan Tampereen sisäisen liikenteeseen sekä kuntakeskuksista Tampereelle päin suuntautuvaan liikenteeseen nykytyyppistä linjastoa vahvempia runkolinjoja. Tampereen sisäisen liikenteen runkolinjaratkaisuissa on otettu huomioon suunnitteilla olevat raitiotieratkaisut. Työssä on tarkasteltu pääasiassa Tampereen ja sen ympäryskuntien joukkoliikennettä. Tällä alueella seudun sisäisessä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii seudullinen joukkoliikennelautakunta. Sen sijaan työssä ei ole suunniteltu Valkeakosken suuntaa lukuun ottamatta Tampereen toimivalta-alueen rajan ylittävää liikennettä. Muilla suunnilla kauempaa tuleva liikenne on kuitenkin otettu huomioon osana pääteiden varsien tarjontaa. Rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehdään maakunnallinen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. 6.3 Suunnitteluperiaatteet Linjastosuunnittelun lähtökohtana on asiakkaiden matkavastuksen ja matka-aikojen minimointi käytettävissä olevilla resursseilla. Tavoitteena on muodostaa kattava linjasto ja siten hyvä palvelutaso mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Linjasto suunnitellaan siten, että määritetyn palvelutason tavoitteet toteutuvat. Kauempana kuntakeskuksista olevilla alueilla joudutaan tinkimään vuorotarjonnan ja kävelyetäisyyksien tavoitteista. Linjastosuunnittelua rajoittavat 19

20 erityisesti käytettävissä oleva rahoitus, infrastruktuurin ja liikenneverkon rajoitteet, maankäytön ja kysynnän rajoitteet sekä organisoinnista riippuvat hallinnolliset rajoitteet. Linjasto suunnitellaan siten, että reitit etenevät matkan suuntaan. Kuntakeskusten ja Tampereen keskustan välisillä yhteyksillä järjestetään merkittävä osa liikenteestä nopeampaa moottoriväylää pitkin. Ympyrän muotoisia tai muutoin kierteleviä linjoja ei suosita. Tavoitteena on matka-ajan nopeuttaminen ja houkuttelevampien yhteyksien tarjoaminen. Hiljaisen ajan liikenteessä reitit voivat olla kiertelevämpiä siten, että matka-ajat ovat kuitenkin kohtuullisia. Nykyisin varsinkin ympäryskunnissa linjastossa on paikoin paljon reittipoikkeamia, koska matkustajien erilaisia tarpeita on yritetty hoitaa yhdellä linjalla. Suunnitelmassa linjasto pyritään muodostamaan siten, että reittipoikkeamia olisi mahdollisimman vähän. Muualla toteutettujen linjastouudistusten perusteella selkeä linjasto lisää matkustajamääriä. Esimerkiksi Helsingissä aiemmat palvelulinjat muutettiin Jouko-kaupunginosalinjoiksi. Samassa yhteydessä linjastoa ja aikatauluja uudistettiin erittäin merkittävästi. Jouko-linjojen matkustajamäärät ovat nousseet keskimäärin 50 prosenttia ja yksittäisillä linjoilla jopa 100 prosenttia. Pääkaupunkiseudun Jokeripoikittaislinja on erotettu runkolinjaksi brändäyksellä ja tiheällä vuorotarjonnalla. Jokerin matkustajamäärät ovat nousseet noin 7 prosenttia vuodessa eli selkeästi pääkaupunkiseudun muuta linjastoa enemmän. Työssä on korjattu nykyisen linjaston päällekkäisyyksiä ja muita rakenteellisia sekä toiminnallisia puutteita. Tällaisia kohteita on esimerkiksi kuntarajoilla sisääntuloteiden varsilla. 6.4 Heilurilinjaston muodostamisperiaatteet Linjoista on muodostettu kierrosaikojen, vuorovälien ja matkan etenemisen suuntaan etenevän periaatteen salliessa heilurilinjoja Keskustorin suhteen. Heilurilinjaston etuina ovat: - yhteydet ovat vaihdottomia laajemmalle alueelle keskustaan - linjasto tarjoaa enemmän vaihdottomia yhteyksiä seudullisesti - liikennöintikustannukset laskevat päätepysäkkiaikojen vähentyessä suhteessa kokonaiskierrosaikoihin ja - keskustassa ei ole riittävästi terminaalitilaa keskustaan päättyville linjoille. Linjasto on työssä muodostettu seuraavissa vaiheissa: 1) Kullekin suunnalle on muodostettu määritetyn palvelutason, kysynnän ja alueen maankäytön rakenteen huomioiva linjasto. 2) Linjasto on yhdistetty heilurilinjoiksi edellä olevia periaatteita soveltaen. Lisäksi on haluttu muodostaa linjastovaihtoehdot siten, että niissä voitaisiin soveltaa käyttöoikeussopimuksia. Käyttöoikeussopimuksissa liikennöitsijät saavat lipputulot, suunnittelevat aikataulut määritetyn palvelutason täyttäen ja niillä on oikeus tehdä vähäisiä muutosesityksiä linjastoon. Tämän vuoksi on eduksi, että samalla suunnalla ei ole päällekkäisiä käyttöoikeussopimuksia. Heilurilinjastossa tästä seuraa, että Keskustorin suhteen kahdella vastakkaisella alueella molemmat alueet kuuluisivat samaan käyttöoikeussopimukseen. Tämän vuoksi näiden alueiden tarjonnan tulisi olla samansuuruista. Vaihtoehdoissa on siksi esimerkiksi esitetty, että Nokian ja Pirkkalan suunnat yhdistetään, koska niiden tarjonta on samansuuruista. Nokian ja Kangasalan linjoja yhdistettäessä puolet Nokian suunnan lähdöistä pitäisi joko päättää Keskustorille tai jatkaa jonnekin muualle. Heilurilinjaston muodostamiseen vaikuttaa siis myös liikenteen järjestämistapa. Jatkosuunnitteluvaiheissa on mahdollista arvioida liikenteen järjestämistapaa ja heilurilinjaston muodostamisperiaatteita uudelleen. 6.5 Linjanumerointi Tampereen seudulla nykyinen linjanumerointi on toteutettu siten, että numerot 1 39 ovat sisäisiä linjoja ja seutulinjoja. Sisäisten linjojen numeroinnin taustalla on historia, jossa numeroltaan pienimmät linjat ovat olleet aikoinaan johdinautolinjoja. Sen jälkeen ovat heilurilinjat ja sitten 20

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Lähtökohdat Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä 1.7.2014 Tampereen joukkoliikenteen hoitoon Avaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA

LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA Kehittämisjaosto 5 07.03.2011 LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA Kehja 5 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä pyytää lausuntoa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma - Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto 0-1000000 0-1000000 0-1000000 R303 R301 R303 8000 Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 19/2016 1 (5) 2 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016-2021 HEL 2016-003710 T 08

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Esityksen sisältö 1. Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä 2. Palvelutasomäärittelyyn vaikuttaneet muutokset toimintaympäristössä 3. 2016 suunnitteluohje ja palvelutasomäärittely

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita

Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 1 (6) 13 Lausunnon antaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä TRE:1261/08.01.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen Valmistelijan

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh

(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh Tekninen lautakunta 85 28.06.2016 Tekninen lautakunta 113 20.09.2016 Lausunto Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasojen määrittämisestä 15/08.01/2016, 591/08/2015 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 41 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteen 5 liikennöintisuunnitelmat Liikennöintisuunnitelma Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 30 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteiden 2-4 liikennöintisuunnitelmat Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI) KUVAUS

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI) KUVAUS KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 2 Päivitetty 18.12.2015 KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks)

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks) Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Joukkoliikenteen haasteet Porissa Kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen Hyvät pyöräilymahdollisuudet Paljon mopoja ja mopoautoja Vanhemmat

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme

Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Otteita LAL:n strategiatyöstä Linja-autoliitto ry on kaikkien Suomessa linja-autoliikennettä harjoittavien ja muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien henkilöliikenneyritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje. Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus , Laura Langer Liikennevirasto

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje. Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus , Laura Langer Liikennevirasto Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -ohje Uudenmaan ELY-keskuksen infotilaisuus 14.1.2016, Laura Langer Liikennevirasto Liikenneviraston ohje 31/2015 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-31_joukkoliikenteen_palvelutason_web.pdf

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tiedotustilaisuus 5.9.2016 Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue 4.9.2016 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

TYÖOHJELMA - LIITE JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Kokkolassa

TYÖOHJELMA - LIITE JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Kokkolassa LIITE A TYÖOHJELMA - JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA Joukkoliikenne on muun yhteiskunnan ohella murroksessa. Muutoksia tarvitaan monesta eri näkökulmasta. Kuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Dnro: 1518/08.01.00.01.00/2016 Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2017-2020 1 Tausta Salon kaupungin alueella tai sen kautta kulkee kolmen eri viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä.

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto Jyväskylä 13.2.2013 Tuomo Kojo Linja- autoliitto Saadaanko kevää ään n 2013 aikana vastaukset mm. seuraaviin asioihin? Valtion ja kuntien rahoituksen riittävyys palvelutason parantamiseen ja bussiliikenteen

Lisätiedot

Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58

Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58 Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013 hall 58 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 Tausta Vantaan

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Hankkeen esittely ja päivän tilanne

Hankkeen esittely ja päivän tilanne Hankkeen esittely ja päivän tilanne Tampereen raitiotieallianssin hankintapäivä ammattilaisille Galleria Nottbeck, 30.5.2016 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen infra

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 2 LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ HKL 2008-355, Khs 2008-1569 / 641, 8.7.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot