Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma. Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma. Raportti 31.1.2011"

Transkriptio

1 Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma Raportti

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE SUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN VISIO JA STRATEGISET PALVELUTASOTAVOITTEET JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINNIN JA JÄRJESTÄMISEN MUUTOKSET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNE SUUNNITELLAAN SEUDULLISESTI JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAT MUUTTUVAT JOUKKOLIIKENNELAIN MYÖTÄ PALVELUTASOLUOKKIEN JA -KRITEERIEN MÄÄRITTELY PALVELUTASOTAVOITTEET ALUEITTAIN TAMPERE JA YMPÄRYSKUNTIEN SUURET KESKUKSET MUUT ALUEET LINJASTON KEHITTÄMINEN LÄHTÖKOHDAT PALVELUTASON MÄÄRITTÄMINEN JA VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMISPERIAATTEET SUUNNITTELUPERIAATTEET HEILURILINJASTON MUODOSTAMISPERIAATTEET LINJANUMEROINTI VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1 PERUSLINJASTON KEHITTÄMINEN VAIHTOEHTO 2 RUNKOLINJASTO LIIKENNEMALLIAJOJEN TULOKSET LIIKENNÖINTIKUSTANNUSTEN VERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPOJEN KUSTANNUSVERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN FYYSISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN KEHITTÄMISTARPEET JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ BUSSILIIKENTEEN YKSITTÄISET ETUUSKOHTEET RUNKOLINJAT JOUKKOLIIKENTEEN TERMINAALIEN KEHITTÄMINEN VALTATEIDEN PYSÄKKIJÄRJESTELYJEN PARANTAMINEN MUITA TOIMENPITEITÄ TARIFFIJÄRJESTELMÄ TAUSTAA LIPPUJEN HINNOITTELUN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA LIPPUJEN HINNAT MATKUSTAJAINFORMAATIO SÄHKÖISEN MATKUSTAJAINFORMAATION PARANTAMINEN PERINTEISEN AIKATAULUINFORMAATION PARANTAMINEN TOIMENPIDEOHJELMA JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN JA SUUNNITTELU UUSI TARIFFIJÄRJESTELMÄ FYYSISET LIIKENNEJÄRJESTELYT MATKUSTAJAINFORMAATIO

3 LIITTEET LIITE 1: SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN PALVELUTASOTEKIJÄT PALVELUTASOLUOKITTAIN LIITE 2: JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLUOKAT JA TARJONNAN TAVOITTEET KETJU-PROJEKTISSA LIITE 3: NYKYTILAN SELVITYS

4 Tiivistelmä Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman taustalla on vuonna 2009 voimaan tullut joukkoliikennelaki, jonka myötä joukkoliikenteen järjestämistapa ja vastuuorganisaatio muuttuvat. Laki edellyttää vastuuviranomaisen muodostamista, palvelutasomäärittelyn laatimista sekä joukkoliikenteen järjestämistavasta päättämistä. Joukkoliikenteen uuteen järjestämistapaan on otettava kantaa hyvissä ajoin ennen kuin niin sanotut siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät kesällä Liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Työssä on muodostettu esitys palvelutasomäärittelyksi, johon sisältyvät palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet, joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelutasomäärittely vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena antavat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Joukkoliikenteen palvelutaso Tampereen kaupunkiseudulla on etenkin käytetyimmillä yhteysväleillä hyvä. Puutteita on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain alueilla palvelutaso perustuu pidempimatkaiseen liikenteeseen. Vuoden 2014 linjastosta on suunnitelmassa esitetty kaksi erityypistä vaihtoehtoa, joiden pohjalta linjastosuunnittelua on hyvä jatkaa. Vaihtoehto 1 on nykyisen linjaston kaltainen ja perustuu määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat vahvoja linjoja, joilla on selkeät reitit ja tiheät vuorovälit. Linjastoa on suunnitelmassa tarkasteltu myös suunnittain. Liikennemallitarkastelujen perusteella vaihtoehdossa 1 matkustajamäärät kasvavat hieman. Vaihtoehdossa 2 matkustajamäärät lisääntyvät edellistä enemmän. Joukkoliikenteen järjestämistapaan ei ole suoraan otettu kantaa. Seudulle on luonnosteltu kolme vaihtoehtoista taksajärjestelmää. Nykytyyppisessä järjestelmässä Tampereella ja sen lähialueilla on tasataksa ja muualla seudulla etäisyyteen perustuva tariffi. Vyöhyketariffimallissa seutu on jaettu neljään etäisyyteen perustuvaan vyöhykkeeseen. Kuntavyöhykemallissa taas seutu on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, jotka noudattavat kuntarajoja muutamin poikkeuksin. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkoliikennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. 4

5 Esipuhe Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen aloitettiin maaliskuussa Suunnitelmassa on laadittu 10-vuotisjakson joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittavalle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä muuta perustietoa tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus aiheuttavat muutoksia joukkoliikenteen järjestämistapoihin myös Tampereen seudulla. Toimivaltainen viranomainen on seudullinen joukkoliikennelautakunta Tampereen toimiessa vastuukuntana. Joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Seudun edellinen joukkoliikennesuunnitelma on tehty vuonna 2005, jolloin lainmuutoksista ei vielä ollut tietoa. Edellisen suunnitelman piiriin kuuluivat Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala. Suunnitelman laatimisen jälkeen on laadittu muun muassa Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, Tampereen seudun rakennemallisuunnitelma ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys, jossa selvitettiin joukkoliikenteen organisaatiota ja järjestämistapoja seudulla. Työtä ohjanneessa projektiryhmässä ovat olleet edustettuina: Mika Periviita Tampereen kaupunki Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseutu Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupunki Olli Kanerva Tampereen kaupunki Reijo Väliharju Pirkanmaan liitto Jukka Mäkelä Kangasalan kunta Pertti Heikkilä Pirkkalan kunta Jari Lehtonen Pirkanmaan ELY-keskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Johanna Järvinen Tampereen kaupunkiseutu Työssä on ollut konsulttina WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tero Anttila, Simo Airaksinen, Annika Rantala ja Annukka Engström. Lisäksi alikonsultteina ovat toimineet Mattersoft Oy, jossa työstä on vastannut Mika Varjola, Tampereen Teknillinen Yliopisto, jossa työstä on vastannut Hanna Kalenoja, sekä Suunnittelukumppanit Oy, josta työhön on osallistunut Timo Kantola. Tampereella

6 1 Suunnitelman sisältö ja tavoitteet Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia Tampereen seudulle joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Suunnittelualueena on ollut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampere, Nokia, Orivesi, Ylöjärvi, Kangasala (sekä siihen liitetty Kuhmalahti), Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti (kuva 1). Työssä on tehty seudun nykytilanteen analyysi (liite 3) ja laadittu ehdotus palvelutasoluokista ja -kriteereistä. Niiden pohjalta on laadittu ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi ja vaihtoehtoisia linjastosuunnitelmia vuonna 2011 aloittavalle joukkoliikennelautakunnalle. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on ollut tarkastella liikenteen järjestämistapaa siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä vuonna Työssä on myös muodostettu yleispiirteinen suunnitelma matkustajainformaatiosta ja joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittämisestä. Työssä käytettyjä määritelmiä Kuva 1. Suunnittelualue. Seutuliikenne palvelee alueita, joiden asukastiheys on kaupunkimaisia alueita pienempi. Seutuliikenne palvelee pääosin taajama-alueita, mutta reiteillä on tyypillisesti myös maaseutumaisia alueita. Tampereen seudulla seutuliikenteellä tarkoitetaan pääsääntöisesti Tampereen ja ympäristökuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) välillä ja ympäristökuntien sisällä ajettavaa joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan tiheästi rakennetuilla kerros- ja omakotialueilla liikennöitävää joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteen vuorovälit ovat pääosin tiheitä verrattuna ympäröivään seutuliikenteeseen. Runkolinjalla tarkoitetaan linjaa, jonka palvelutaso on korkea. Runkolinjan vuorovälit ovat tiheitä (enintään 20 min kaupunkiliikenteessä ja 30 min seutuliikenteessä liikennöintiaikana) ja liikennöintiajat pitkiä. Runkolinjat voidaan erottaa muista linjoista infrastruktuurin ja brändäyksen avulla. Tavoitteena on, että runkolinjojen reittikaduilla on toteutettu joukkoliikenne-etuuksia. Linjoilla voidaan tavoitella yhtenäistä ilmettä informaatiossa, pysäkeillä ja bussien ulkoasussa. Runkolinjoja voi olla sekä kaupunki- että seutuliikenteessä. Runkolinjojen palvelutaso on liikennetyypin tavanomaista tasoa korkeampaa. Runkolinjojen reitit ovat nopeita ja selkeitä. Yö- ja varhaisajan liikenteellä tarkoitetaan arki-iltaisin/öisin noin klo ja viikonloppuöisin noin klo ajettavaa liikennettä. 6

7 2 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen visio ja strategiset palvelutasotavoitteet Tampereen kaupunkiseudun liikenteellinen visio ja sitä toteuttavat päämäärät on kuvattu liikennepoliittisessa ohjelmassa, joka on laadittu TASE liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä vuonna Joitakin ohjelman joukkoliikenteeseen liittyviä tavoitteita ja keinoja on esitetty taulukossa 1. Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen: tavoitteeksi asetettiin henkilöautoliikenteen kasvun taittaminen ja jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kääntäminen kasvu-uralle (kuva 2). Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiatyössä seudun kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi ns. edelläkävijäskenaarion, jossa joukkoliikenteen kulkutapaosuudeksi on asetettu 25 %:n kulkutapaosuus. Kuva 2. Kulkutapaosuuksien kehitys Tampereen seudulla sekä kehityspolkuja vuoteen (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma 2025) Keväällä 2010 hyväksyttiin kaikissa kaupunkiseudun kunnissa rakennesuunnitelma, jossa esitetään pitkän aikavälin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen linjaratkaisut keskusta-, työpaikka- ja asuinalueiden ja liikennejärjestelmän osalta sekä palvelu- ja viherverkon kehittämisen keskeiset periaatteet vuoteen 2030 Tampereen kaupunkiseudulla. Rakennesuunnitelman tavoitteet liikkumisen osalta on esitetty taulukon 1 lopussa. Rakennesuunnitelmassa kaupunkiseudun kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Asukasmäärän ennakoidaan kasvavan asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelun avulla rakennemallityössä päädyttiin kaupunkiseutua eheyttävään maankäyttöratkaisuun, joka luo edellytykset voimakkaiden joukkoliikennekäytävien syntymiselle kaupunkiseudun keskusvyöhykkeellä. Maankäyttö luo edellytykset tehokkaan raitiotieliikennejärjestelmän kehittämiselle, ja seudullisesti bussiliikenteellä ja lähijunaliikenteellä on oma tärkeä roolinsa liikenteen hoitamisessa. Valitun maankäyttömallin myötä on syntynyt ensimmäistä kertaa edellytykset seudun joukkoliikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjauksen tekemiselle rakennesuunnitemassa esitetyn yhdistelmämallin pohjalta. 7

8 Joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, jossa hyödynnetään eri joukkoliikennevälineiden vahvuuksia kustannustehokkaasti. Joukkoliikenteen perustana toimii nykyisen bussiliikenteen hyödyntäminen ja kehittäminen edelleen, ja bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Maankäytön ja liikennekysynnän luodessa edellytykset riittävän vahvoille joukkoliikennevirroille, otetaan käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä: kaupunkirakenteen sisällä tai reunoille ulottuvissa maankäyttökäytävissä raitiotieliikennettä ja nykyisiä ratoja hyödyntävää lähijunaliikennetyyppistä junatarjontaa. Joukkoliikenteen käytön helpottaminen edellyttää myös matkakeskustoimintojen edelleen kehittämistä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien kehittämistä myös liityntäliikenteen näkökulmasta. Taulukko 1. Joitakin liikennepoliittisessa ohjelmassa ja rakennesuunnitelmassa esitettyjä joukkoliikenteeseen liittyviä tavoitteita ja keinoja. Liikennepoliittisen ohjelman tavoitteita Joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi Kaikkien väestö- ja käyttäjäryhmien liikkumis- ja kuljetustarpeet turvataan. Liikkumisympäristö on esteetön mahdollistaen kaikkien ja erityisesti lasten, iäkkäiden ja liikuntaesteisten omatoimisen liikkumisen. Työ- ja asiointimatkat on pääsääntöisesti mahdollista tehdä ilman omaa autoa kohtuullisessa ajassa. Kulkumuotojen välinen yhteistyö on nykyistä sujuvampaa. Tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Fyysisillä ratkaisuilla kuten liityntäliikenne- ja pysäköintijärjestelyillä edistetään kulkutapojen yhteiskäyttöä. Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Joukko- ja kevyen liikenteen osalta tavoitteena on vähintään pysäyttää aleneva kehitys. Joukkoliikenteen nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet. Joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämiseen, nopeuttamistoimenpiteisiin sekä vaihtoolosuhteiden, matkustajainformaation ja lippujärjestelmien kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Seudullista raideliikennettä kehitetään työmatkaliikenteen tarpeisiin mm. taajamajuna- ja lähiliikenteen vuoroja lisäämällä, liityntäliikenteen paikkoja kehittämällä ja ottamalla raideliikenne mukaan seutulippujärjestelmään. Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Liikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan ensisijaisesti ohjaamalla kysyntää sellaisille kulkutavoille, reiteille tai ajankohtiin, jolloin tarjolla on vapaata kapasiteettia. Rakennesuunnitelman tavoitteet liikkumisen osalta Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Raideliikennettä kehitetään. Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan. Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen. Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään. 8

9 3 Joukkoliikenteen organisoinnin ja järjestämisen muutokset 3.1 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne suunnitellaan seudullisesti Valtioneuvoston vuonna 2008 eduskunnalle antama liikennepoliittinen selonteko painottaa seudullisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Selonteossa pidettiin tärkeänä joukkoliikenteen suunnittelua kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Seutuhallituksen hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma painottaa seudullisten joukkoliikenneratkaisujen merkitystä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2009 voimaan tullut uusi joukkoliikennelaki antaa mahdollisuuden muodostaa seudullisia toimivaltaisia joukkoliikenneviranomaisia vastaamaan joukkoliikenteen järjestämisestä. Seudun kunnat ovat päättäneet keväällä 2010, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yhteinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka toimii vastuukuntamallin mukaisesti Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikössä. Yhteinen viranomainen toimii Tampereen seudun eli Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven toimivaltaisena viranomaisena. Näillä alueilla, mutta seudun rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii Pirkanmaan ELY. Tampereen seudullinen toimivaltainen viranomainen on mainittu joukkoliikennelain 12 :ssä ja 14 :ssä. EU:n palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki ovat antaneet keskeisiä lähtökohtia työlle. Tampereen seudullisen viranomaisen, uuden joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen myötä on mahdollista tarkastella erityisesti Tampereen ja ympäryskuntien raja-alueiden linjastoa. Tavoitteena on palvelutason parantaminen seudullisesti yhtenäisen palvelutason määrittelyn avulla. 3.2 Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat joukkoliikennelain myötä Tampereen seudulla seutuliikenne on perustunut pääsääntöisesti linjaliikennelupiin. Liikennettä on tuettu ensisijaisesti seutulippujen kautta, mutta myös ostoliikenteenä. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus eivät enää mahdollista liikenteen järjestämistä entisenlaisella, linjaliikennelupiin perustuvalla tavalla. Uuden lain voimaan astuessa liikenne perustuu pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Siirtymäajan päättyessä 2014 alkaen liikenne voidaan järjestää täydessä määrin palvelusopimusasetuksen perusteella. Pitempimatkaisessa liikenteessä liikenne voi pohjautua myös markkinaehtoiseen järjestämistapaan. Joukkoliikenteen mahdollisista järjestämistavoista Tampereen seudulla on laadittu erillinen muistio. 9

10 4 Palvelutasoluokkien ja -kriteerien määrittely Joukkoliikennelain 4 mukaan toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivaltaalueensa palvelutason. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely koostuu palvelutasoluokkien ja -kriteerien määrittelystä ja siitä, millainen palvelutaso kullakin alueella on. Tässä työssä on laadittu ehdotus palvelutasoluokiksi sekä alustava ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi (luku 5). Vuoden 2011 aikana Tampereen joukkoliikenneyksikkö ja seudun kunnat työstävät niiden pohjalta lopullisen palvelutasomäärittelyn. Lähtökohtana palvelutason määrittelyssä ovat toimineet seuraavat julkaisut: - Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma (lokakuu 2005, edellinen seudun joukkoliikennesuunnitelma) - Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 7/2010) - Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso (LVM 55/2007, kaupunkimaiset alueet, taulukko on raportin liitteenä 1) - KETJU yhdistää kaupunki- ja seutuliikenteet, Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (LVM 39/2009, ympäryskuntien reuna-alueet, taulukko on raportin liitteenä 2) Palvelutason määritellyssä otetaan kantaa siihen, minkä tasoinen palvelutaso kullakin alueella on. Uuden joukkoliikennelain mukaan määritetty palvelutaso on aikaisempaa lakia sitovampi. Toimivaltaisen viranomaisen täytyy pyrkiä noudattamaan määritettyä palvelutasoa. Määritetty palvelutaso ei kuitenkaan lain perusteluiden mukaisesti anna yksittäiselle henkilölle subjektiivista oikeutta vaatia tietyn palvelutason toteutumista asuinalueellaan. Seudullista palvelutasoa määritettäessä lähtökohtana on pidetty, että samantapaisilla alueilla on samantasoinen palvelutaso. Säteittäisillä suunnilla keskustaa lähestyttäessä palvelutaso muodostuu luontevasti määritettyä palvelutasoa korkeammaksi. Aiempaan seudun joukkoliikennesuunnitelmaan verrattuna työssä on merkittävämpi paino ympäryskunnissa. Tämän vuoksi palvelutasoa on määritelty tarkemmin myös ympäryskuntien osalta. Samaa palvelutasoluokittelua käytetään siis koko Tampereen seudun palvelutason määrittämiseen. Palvelutaso koostuu useista tekijöistä. Osatekijöitä on esitetty kuvassa 3. Sen jälkeen on kuvattu ehdotus palvelutasoluokista ja muista palvelutason osatekijöiden kriteereistä Tampereen seudulle. 10

11 Kuva 3. Joukkoliikennetarjonnan palvelutason osatekijät (LVM 36/2006). 11

12 Soveltamisalue Korkea väestö- / työpaikkatiheys Esimerkki palvelutason soveltamisalueesta Esimerkki linjastosta Tiivis kerrostaloalue, yhteydet Tampereen keskustaan Tampereen sisäinen runkolinjasto (voi koostua useammasta linjasta) Melko korkea väestö- / työpaikkatiheys. Kerrostaloalue (kuntakeskus), tiivis pientaloalue. Yhteydet Tampereen keskustaan Pääosa Tampereen sisäisistä linjoista ja seutuliikenteen runkolinjat Iso taajama tai useamman taajaman ryhmä Pientaloalue/ taajama Yhteydet taajamien ja keskustan välillä Seutuliikenteen perustaso ja hiljaisimmat Tampereen kaupunkialueen linjat Taajama Yhteydet pienistä taajamista oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen Seutuliikenteen harvemmin liikennöidyt linjat ja esimerkiksi Teiskon linjat Palvelutasotekijät, niiden kuvaukset ja esimerkit soveltamisalueista Palvelutasoluokka ***** **** *** ** * Minimitaso Kuvaus Vuorovälit ja liikennöintiajat ovat kattavat siten, että joukkoliikenne mahdollistaa autottoman elämisen. Joukkoliikenteen käyttö on kilpailukykyistä henkilöautoon nähden. Tarjonta mahdollistaa autottoman elämisen tai elämisen ilman kakkosautoa. Täyttää kaupunkiseudun pakkokäyttäjien lähes kaikki tyypilliset matkustustarpeet. Tarjoaa keskeiset yhteydet oman alueen kuntakeskukseen. Koulu- ja työmatkayhteydet, arkisin asiointiyhteydet päivä-aikaan. Tarjotaan lakisääteiset palvelut hajaasutusalueilla. Hajaasutusalueet. Hajaasutusalueet. Yhteydet hajaasutusalueilta alueilta oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen Esimerkiksi koululaislinjat (liikennöinti vain koulujen alkamisja päättymisaikaan), palvelulinjat Hajaasutusalueiden lakisääteiset palvelut. Ei varsinaista joukkoliikennettä Alueet, joilla ei ole joukkoliikenteen kysyntää, mutta hoidetaan lakisääteiset palvelut. 12

13 Palvelutasotekijöiden arvot Palvelutasoluokka ***** **** *** ** * Minimitaso Vuorovälitavoitteet (min) - ruuhka Liikennöidään - päivä tarpeen mukaan. - arki-ilta la päivä su päivä yöliikenne (60) Kävelyetäisyys pysäkille linnuntietä (m), ks. myös lisämaininnat taulukon alla. - normaali tarjonta Liikennöidään - hiljainen aika (-2 000) ( ) - - tarpeen mukaan. Liikennöintiaika - arki Liikennöidään - la (+yövuoroja) tarpeen mukaan. - su kysynnän mukaan - Kalusto Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea 2 lv-paikkaa, min. 41 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea, 2 lv-paikka, 41 ip. Kaupunkiliikenteessä min ovea. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, ellei katu- tai tieverkko muuta edellytä min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Ei edellytetä matalalattiaista, min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Liikennöidään pääsääntöisesti pienkalustolla. Uusien kaupunkialueiden kaavoituksessa tavoitteena on, että kävelyetäisyys pysäkille on enintään 400 metriä. Harvemmin rakennetuilla alueilla ei uutta rakentamista tulisi sallia alueille, joilla kävelyetäisyys pysäkille on yli 600 metriä. Tavoitteellinen keskimääräinen pysäkkiväli on 400 metriä katuverkolla. Linjastosuunnittelussa voidaan käyttää pitkiä metrin kävelyetäisyyksiä silloin, kun lyhyempien kävelyetäisyyksien tarjoaminen tuottaisi taloudellisesti kustannustehottoman linjaston. Näkökulmana on, että kävelyetäisyyden enimmäisarvon ylittävillä alueilla ei ole lainkaan joukkoliikennettä. 13

14 Tampereen sisäisessä liikenteessä tarjonta voidaan mitoittaa siten, että ruuhka-aikoina kaikille matkustajille ei riitä istumapaikkaa keskustasta viiden kilometrin säteellä. Muilla alueilla liikenne mitoitetaan siten, että kaikille riittää istumapaikkoja keskimääräisessä tilanteessa. Vaihdot Vaihto tarkoittaa joukkoliikennevälineestä toiseen tapahtuvaa vaihtoa. Vaihtojen lukumäärä kuvaa joukkoliikennejärjestelmän helppokäyttöisyyttä. Tampereen sisäisessä ja seutuliikenteessä linjasto perustuu pääosin Keskustorin kautta kulkeviin heilurilinjoihin. Vähemmistö linjoista päättyy Keskustorille, jonka kautta kulkevat lähes kaikki paikallis- ja lähiliikenteen linjat. Heilurilinjasto mahdollistaa vaihdottomien matkojen tekemisen keskustan läpi lähiöiden välillä ja etenkin keskustan ulkopuolella sijaitseville työpaikka-alueille. Lisäksi heilurilinjasto tarjoaa kattavan palvelun keskusta-alueella. Esimerkiksi lännestä tultaessa on suorat vaihtoyhteydet myös keskustan itäosiin ja päinvastoin. Normaalin tarjonnan aikoina vuorovälejä pidetään niin tiheinä, ettei aikataulusuunnittelussa ole erityisiä tarpeita lähtöjen yhteensovittamiseen. Normaalin tarjonnan aikaan voi olla mielekästä vaihtaa myös jo keskustan sisääntuloväylillä. Hiljaisena aikana linjat lähtevät Keskustorilta samanaikaisesti, mikä mahdollistaa lyhyet vaihtoajat. Lisäksi vaihdottomia yhteyksiä tarjoavat myös keskustan ulkopuolella liikennöivät suorat poikittaislinjat. Yhteydet Keskustorille ovat pääosin vaihdottomat. Yhteydet oman kunnan keskustaan tai palvelukeskukseen ovat kuitenkin aina vaihdottomia. Liityntävaihto voi olla yhteys toiseen bussilinjaan tai junaan siten, että vaihtoaika on minimoitu aikataulusuunnittelussa. Tampereen ulkopuolella yhteydet Keskustorille voivat perustua liityntävaihtoon. Yhteydet Tampereen merkittäville työpaikka-alueille (TAYS, Hervanta, Hatanpää) voivat olla esimerkiksi Keskustorin kautta liityntävaihtoja. Yhteydet Keskustorilta työpaikka-alueille ovat niin tiheitä, ettei järjestettyyn vaihtoon ole tarvetta. Aikataulusuunnittelussa pyritään siihen, että vuoroväli on korkeintaan viisi minuuttia ruuhka-aikoina näillä yhteyksillä. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan vaihtoa, jonka toimivuus on varmistettu siten, että liikennevälineet odottavat vaihtavia matkustajia samalla terminaali- tai pysäkkialueella. Järjestetty vaihto rinnastetaan vaihdottomaan yhteyteen. Tällaisia vaihtoyhteyksiä käytetään ensisijaisesti reuna- ja haja-asutusalueilla, joissa vähäinen kysyntä ei mahdollista suoria linjoja suunnitteluohjeen määrittelemällä peruspalvelutasolla. Muilla yhteyksillä voidaan tarjota keskustan ulkopuolisia vaihdottomia yhteyksiä tarpeen mukaan. Ajoajat Linjasto rakennetaan siten, että linjat etenevät pääsääntöisesti matkan suuntaan. Tällöin matkaajat pysyvät kohtuullisina. Linjastossa vältetään rengasmaisia osuuksia. Mikäli näihin joudutaan turvautumaan, pyritään niiden ajallinen kesto rajoittamaan 10 minuuttiin. Tavoitteena on, että Tampereen sisäisessä liikenteessä matka-aika keskustaan on enintään 30 minuuttia. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoista Tampereen Keskustorille ovat nopeimmat yhteydet 30 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan moottoriväylää pitkin). Oriveden ja Vesilahden keskustoista matka-aika ruuhka-aikojen ulkopuolella on Keskustorille enintään 60 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan moottoriväylää pitkin). Sahalahden, Kuhmalahden, Kurun ja Viljakkalan keskustoista matka-aika Tampereelle on enintään 75 minuuttia. 14

15 Hallittavuus, täsmällisyys ja säännöllisyys Brändättyjä runkolinjoja liikennöidään säännöllisillä aikatauluilla. Informaatio on selkeää ja yhtenäistä erityisesti runkolinjoilla. Muu linjasto muodostaa selkeän kokonaisuuden. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä tukevat säännölliset aikataulut. Linjakartat luovat selkeän yleiskuvan Tampereen sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä. Reittipoikkeamia pyritään välttämään linjaston selkeyden parantamiseksi. Täsmällinen ja luotettava joukkoliikenne on mahdollista riittävien joukkoliikenne-etuuksien avulla. Etuuksia ovat esimerkiksi omat kaistat ja liikennevaloetuudet. Matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä toteutetaan yhteensopivasti ja seudullisesti kattavasti. Esteettömyys Esteettömyyteen liittyvät kalusto ja pysäkkiympäristö. Uusi kalusto on pääsääntöisesti matalalattiaista siellä, missä teiden kunto mahdollistaa matalalattiaisella kalustolla ajamisen. Uudet pysäkit ja informaatio suunnitellaan esteettömyysohjeiden mukaisesti. Esteettömyydessä kriittinen tekijä on pysäkkiympäristö. Esteettömyyden parantamistoimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti runkolinjoille ja niille pysäkeille, joilla on tavanomaista enemmän heikosti liikkuvia matkustajia. Toimenpiteitä valittaessa tehdään yhteistyötä vammaisneuvoston kanssa. 15

16 5 Palvelutasotavoitteet alueittain Tässä luvussa on hahmoteltu alustava ehdotus alueellisista palvelutasotavoitteista (kuvat 4 ja 5). Ehdotus on tehty väestötiheyden, väestömäärien ja keskeisimpien työpaikkojen perusteella. Ehdotus tarkentuu joukkoliikenneyksikön ja kuntien yhteistyönä vuoden 2011 aikana. Ehdotuksessa on noudatettu seuraavia periaatteita: ***** (5) Suuret, yli 5000 asukkaan alueet Tampereella **** (4) Ympäryskuntien suuret keskukset (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi) Tampereella suuret alueet, joilla yksi linja tuottaa ****:n palvelutason sekä pienemmät, noin 2500 asukkaan alueet, joilla helminauhamaisen rakenteen ansiosta läpikulkeva linjasto tuottaa ****:n palvelutason. *** (3) Ympäryskuntien pienemmät keskukset (Orivesi) Ympäryskuntien keskustojen lähitaajamat ** (2) Suuremmat kylät, jotka sijaitsevat kohtuullisen etäisyyden päässä kuntakeskuksista * (1) Pienemmät kylät 5.1 Tampere ja ympäryskuntien suuret keskukset Tampereen eteläosassa suurimmat asuinalueet ovat viiden tähden luokassa ja muutoin tavoite on pääasiassa neljä tähteä. Joillakin pienemmillä ja harvemmin asutuilla alueilla voi tavoite olla kolme tähteä. Tampereen pohjoista suuraluetta (Teisko) käsitellään kuten ympäryskuntia, eli määritellään tarvittaessa yksittäisille kylille palvelutasotavoite. On huomattava, että useilla Tampereen alueilla niiden läpi kulkevat linjat nostavat palvelutason korkeammaksi kuin kuvan 4 tavoite jo nykyäänkin. Ympäryskunnissa suuret keskukset (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja Ylöjärvi) kuuluvat 4 tähden luokkaan ja niiden ympäristöt väestöntiheydestä riippuen 3 tai 4 tähden luokkaan. Tässäkin alueiden läpi kulkevat linjat nostavat palvelutasoa. Toteutuva palvelutaso ympäryskunnan keskuksen ja Tampereen välissä olevalla alueella on todennäköisesti korkeampi kuin Tampereelta katsottuna ympäryskunnan keskustan takana olevalla alueella. 16

17 Kuva 4. Alustava ehdotus alueittaisista palvelutasotavoitteista Tampereella ja sen lähialueilla. 17

18 5.2 Muut alueet Muilla alueilla kuin Tampereella ja suurissa keskuksissa palvelutaso on 3, 2 tai 1 tähden luokkaa. Kauempaa tuleva liikenne voi joillakin alueilla nostaa palvelutason korkeammaksi kuin tavoite. Kuva 5. Alustava ehdotus alueittaisista palvelutasotavoitteista Tampereen seudulla. 18

19 6 Linjaston kehittäminen 6.1 Lähtökohdat Tampereen seudun linjastosuunnitelman lähtökohtana on ollut seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen. Linjastoa on tarkasteltu siten seudullisena ja toisaalta suunnittaisina kokonaisuuksina. Tampereen sisäinen liikenne perustuu pitkälti viranomaisen omaan tuotantoon, jota hoitaa Tampereen kaupunkiliikenne -liikelaitos. Sisäistä liikennettä on kilpailutettu tilaaja tuottaja-mallin mukaisesti. Tampereen kuntarajan ylittävä liikenne perustuu pitkälti siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka päättyvät valtaosin vuonna Linjastosuunnitelmassa ei ole otettu varsinaisesti kantaa joukkoliikenteen järjestämistapaan. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että kunnat haluavat tukea joukkoliikennettä vähintään nykyisessä määrin. Tampereen sisäiseen liikenteeseen järjestämistavalla ei oleteta olevan suuria vaikutuksia. Muutoksia nykylinjastoon tulee lähinnä kuntien raja-alueiden linjaston kehittämisen seurauksena. Linjastosuunnittelun lähtökohtina toimivat palvelutason määrittely, määritetyn palvelutason toteutuminen nykytilanteessa sekä palvelutasopuutteet ja tilaajan tietoon tulleet matkustajapalautteet. Suunnittelun aikana on kuultu seudun liikenteenharjoittajia. 6.2 Palvelutason määrittäminen ja vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Luvussa 4 määritetty palvelutaso on toiminut linjastosuunnitelman lähtökohtana. Työssä on muodostettu kaksi linjastovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 linjasto perustuu tasapuolisesti määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Linjasto on pääosin keskenään samantasoista. Tarjontaa lisätään lähinnä hiljaisena aikana, jotta palvelutasoanalyysin yhteydessä havaitut merkittävät palvelutasopuutteet saadaan korjattua siten, että tarjonta vastaa laadittua palvelutasomäärittelyä. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat palvelutasoltaan vuoroväleiltään ja liikennöintiajoiltaan korkeatasoisia linjoja. Runkolinjastovaihtoehdossa (Ve-2) muodostetaan Tampereen sisäisen liikenteeseen sekä kuntakeskuksista Tampereelle päin suuntautuvaan liikenteeseen nykytyyppistä linjastoa vahvempia runkolinjoja. Tampereen sisäisen liikenteen runkolinjaratkaisuissa on otettu huomioon suunnitteilla olevat raitiotieratkaisut. Työssä on tarkasteltu pääasiassa Tampereen ja sen ympäryskuntien joukkoliikennettä. Tällä alueella seudun sisäisessä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii seudullinen joukkoliikennelautakunta. Sen sijaan työssä ei ole suunniteltu Valkeakosken suuntaa lukuun ottamatta Tampereen toimivalta-alueen rajan ylittävää liikennettä. Muilla suunnilla kauempaa tuleva liikenne on kuitenkin otettu huomioon osana pääteiden varsien tarjontaa. Rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehdään maakunnallinen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. 6.3 Suunnitteluperiaatteet Linjastosuunnittelun lähtökohtana on asiakkaiden matkavastuksen ja matka-aikojen minimointi käytettävissä olevilla resursseilla. Tavoitteena on muodostaa kattava linjasto ja siten hyvä palvelutaso mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Linjasto suunnitellaan siten, että määritetyn palvelutason tavoitteet toteutuvat. Kauempana kuntakeskuksista olevilla alueilla joudutaan tinkimään vuorotarjonnan ja kävelyetäisyyksien tavoitteista. Linjastosuunnittelua rajoittavat 19

20 erityisesti käytettävissä oleva rahoitus, infrastruktuurin ja liikenneverkon rajoitteet, maankäytön ja kysynnän rajoitteet sekä organisoinnista riippuvat hallinnolliset rajoitteet. Linjasto suunnitellaan siten, että reitit etenevät matkan suuntaan. Kuntakeskusten ja Tampereen keskustan välisillä yhteyksillä järjestetään merkittävä osa liikenteestä nopeampaa moottoriväylää pitkin. Ympyrän muotoisia tai muutoin kierteleviä linjoja ei suosita. Tavoitteena on matka-ajan nopeuttaminen ja houkuttelevampien yhteyksien tarjoaminen. Hiljaisen ajan liikenteessä reitit voivat olla kiertelevämpiä siten, että matka-ajat ovat kuitenkin kohtuullisia. Nykyisin varsinkin ympäryskunnissa linjastossa on paikoin paljon reittipoikkeamia, koska matkustajien erilaisia tarpeita on yritetty hoitaa yhdellä linjalla. Suunnitelmassa linjasto pyritään muodostamaan siten, että reittipoikkeamia olisi mahdollisimman vähän. Muualla toteutettujen linjastouudistusten perusteella selkeä linjasto lisää matkustajamääriä. Esimerkiksi Helsingissä aiemmat palvelulinjat muutettiin Jouko-kaupunginosalinjoiksi. Samassa yhteydessä linjastoa ja aikatauluja uudistettiin erittäin merkittävästi. Jouko-linjojen matkustajamäärät ovat nousseet keskimäärin 50 prosenttia ja yksittäisillä linjoilla jopa 100 prosenttia. Pääkaupunkiseudun Jokeripoikittaislinja on erotettu runkolinjaksi brändäyksellä ja tiheällä vuorotarjonnalla. Jokerin matkustajamäärät ovat nousseet noin 7 prosenttia vuodessa eli selkeästi pääkaupunkiseudun muuta linjastoa enemmän. Työssä on korjattu nykyisen linjaston päällekkäisyyksiä ja muita rakenteellisia sekä toiminnallisia puutteita. Tällaisia kohteita on esimerkiksi kuntarajoilla sisääntuloteiden varsilla. 6.4 Heilurilinjaston muodostamisperiaatteet Linjoista on muodostettu kierrosaikojen, vuorovälien ja matkan etenemisen suuntaan etenevän periaatteen salliessa heilurilinjoja Keskustorin suhteen. Heilurilinjaston etuina ovat: - yhteydet ovat vaihdottomia laajemmalle alueelle keskustaan - linjasto tarjoaa enemmän vaihdottomia yhteyksiä seudullisesti - liikennöintikustannukset laskevat päätepysäkkiaikojen vähentyessä suhteessa kokonaiskierrosaikoihin ja - keskustassa ei ole riittävästi terminaalitilaa keskustaan päättyville linjoille. Linjasto on työssä muodostettu seuraavissa vaiheissa: 1) Kullekin suunnalle on muodostettu määritetyn palvelutason, kysynnän ja alueen maankäytön rakenteen huomioiva linjasto. 2) Linjasto on yhdistetty heilurilinjoiksi edellä olevia periaatteita soveltaen. Lisäksi on haluttu muodostaa linjastovaihtoehdot siten, että niissä voitaisiin soveltaa käyttöoikeussopimuksia. Käyttöoikeussopimuksissa liikennöitsijät saavat lipputulot, suunnittelevat aikataulut määritetyn palvelutason täyttäen ja niillä on oikeus tehdä vähäisiä muutosesityksiä linjastoon. Tämän vuoksi on eduksi, että samalla suunnalla ei ole päällekkäisiä käyttöoikeussopimuksia. Heilurilinjastossa tästä seuraa, että Keskustorin suhteen kahdella vastakkaisella alueella molemmat alueet kuuluisivat samaan käyttöoikeussopimukseen. Tämän vuoksi näiden alueiden tarjonnan tulisi olla samansuuruista. Vaihtoehdoissa on siksi esimerkiksi esitetty, että Nokian ja Pirkkalan suunnat yhdistetään, koska niiden tarjonta on samansuuruista. Nokian ja Kangasalan linjoja yhdistettäessä puolet Nokian suunnan lähdöistä pitäisi joko päättää Keskustorille tai jatkaa jonnekin muualle. Heilurilinjaston muodostamiseen vaikuttaa siis myös liikenteen järjestämistapa. Jatkosuunnitteluvaiheissa on mahdollista arvioida liikenteen järjestämistapaa ja heilurilinjaston muodostamisperiaatteita uudelleen. 6.5 Linjanumerointi Tampereen seudulla nykyinen linjanumerointi on toteutettu siten, että numerot 1 39 ovat sisäisiä linjoja ja seutulinjoja. Sisäisten linjojen numeroinnin taustalla on historia, jossa numeroltaan pienimmät linjat ovat olleet aikoinaan johdinautolinjoja. Sen jälkeen ovat heilurilinjat ja sitten 20

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016 Kaupunkiympäristön kehittäminen Joukkoliikenne Dno TRE:2942/08.01.01/2011 1.12.2011 - Esitys 1 (5) TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016 Esitykseen tehdyt muutokset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT Yhteenveto lausunnoista Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Lepuskin Bussiliikenne-ilta

Lepuskin Bussiliikenne-ilta Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Palvelutasotavoitteiden liityntä muihin suunnitelmiin 3. Aluerajaukset 4. Menetelmät 5. Palvelutasoluokat

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen

Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen palvelutasoanalyysi 2008 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Tarkastelun rajaus ja palvelutasokriteerit... 3 2 Palvelutason tavoiteluokat alueittain...

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 07 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikenneviraston ohjeita 7/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat:

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus Seudullisesti merkittävä alue Paikallisesti merkittävä alue Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue:

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 1 1. ALKULAUSE Tämä on taustaselvitys alkavaa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys

Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Hanna Kalenoja, Pasi Metsäpuro & Jouni Wallander Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja lippujärjestelmävaihtoehdot Tutkimusraportti 83 Tampereen

Lisätiedot

JOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät Suunnittelualue Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän merkittävimmät seudulliset joukkoliikenteen reitit ja kevyen liikenteen

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell

Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys Ari Vandell Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja 8.10.2014 Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen esiselvitys 8.10.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Tampereen seudun 12.2.2010 12.2.2010 1. Markku Kivari TASE 2025

Tampereen seudun 12.2.2010 12.2.2010 1. Markku Kivari TASE 2025 - Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Johtoryhmä h / seurantaryhmäkokous k 1 Asialista Kokouksen k avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisten kokousten muistioiden hyväksyminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

Kertomus vuoden 2014. toiminnasta. Yksi kaikkien puolesta.

Kertomus vuoden 2014. toiminnasta. Yksi kaikkien puolesta. Kertomus vuoden 2014 toiminnasta Yksi kaikkien puolesta. TAMPEREEN JOUKKOLIIKENNE Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen kaupunki PL 487, Frenckellinaukio 2 E PL 284 (laskutus) 33101 Tampere Puh. vaihde

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Tammerkoski EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Kaakinmaa EDUSKUNTAVAALIT

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

tavoitteeksi henkilöautolle kilpailukykyinen joukkoliikenne, ja tavoitteena on luoda edellytykset seudullisen lähijunaliikenteen aloittamiseksi.

tavoitteeksi henkilöautolle kilpailukykyinen joukkoliikenne, ja tavoitteena on luoda edellytykset seudullisen lähijunaliikenteen aloittamiseksi. Liite 1: Tehtävän määrittely 28.1.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Tämä tehtävän määrittely on laadittu tarjousmenettelyn ja tarjousten

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui 33 546 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY

TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 1 2 YHTEENVETO Turun seudulla vallitsee yhteinen tahtotila joukkoliikenteen seudullisen yhteistyön ja organisoinnin kehittämisestä toiminta alueella.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Joukkoliikenteen palvelutason määrittely 31 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA a Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Liikenneviraston ohjeita 31/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: WSP, Palvelutason toteutuminen Pirkanmaalla Tampereen

Lisätiedot

Palveluliikenteen. vihreät pikkubussit. Tampereen sinisten bussien rinnalla huristelevat

Palveluliikenteen. vihreät pikkubussit. Tampereen sinisten bussien rinnalla huristelevat Palveluliikenteellä kuljet pääasiassa maanantaista perjantaihin klo 8.30-14.30. Osa palveluliikenteen autoista liikennöi arkisin pidempään ja myös viikonloppuisin. Palveluliikenteen avulla pääset lähipalveluihisi,

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Seutuliikenteen aikatauluja Regional Timetables YLÖJÄRVI

Seutuliikenteen aikatauluja Regional Timetables YLÖJÄRVI Seutuliikenteen aikatauluja Regional Timetables YLÖJÄRVI Aikataulutiedustelut, hinnat, lippu- ja paikkavaraukset Schedule inquiries, fares, ticket reservations 0200 4000 (1,99 / min + pvm) ma-pe klo 8-17

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä.

Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä. 1 Käsitteitä Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan Tampereen kaupungin sisällä toimivaa joukkoliikennettä. Lipputuloperusteisella liikenteellä tarkoitetaan yritysvetoista, lipputuloilla harjoitettavaa liikennettä,

Lisätiedot

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti 1 Sammon koulu, Tampere 1.13,60 2 Hakkarin koulu, Lempäälä 1.20,32 3 Pitkäjärven koulu, Kangasala 1.21,98 4 Nokianvirran koulu, Nokia 1.23,02 Alakoulu tytöt

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Etelä- Karjalassa 2 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Kymenlaaksossa 3 Järjestämistapaselvitys

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot