Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma. Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma. Raportti 31.1.2011"

Transkriptio

1 Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma Raportti

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE SUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN VISIO JA STRATEGISET PALVELUTASOTAVOITTEET JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINNIN JA JÄRJESTÄMISEN MUUTOKSET TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNE SUUNNITELLAAN SEUDULLISESTI JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAT MUUTTUVAT JOUKKOLIIKENNELAIN MYÖTÄ PALVELUTASOLUOKKIEN JA -KRITEERIEN MÄÄRITTELY PALVELUTASOTAVOITTEET ALUEITTAIN TAMPERE JA YMPÄRYSKUNTIEN SUURET KESKUKSET MUUT ALUEET LINJASTON KEHITTÄMINEN LÄHTÖKOHDAT PALVELUTASON MÄÄRITTÄMINEN JA VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMISPERIAATTEET SUUNNITTELUPERIAATTEET HEILURILINJASTON MUODOSTAMISPERIAATTEET LINJANUMEROINTI VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 1 PERUSLINJASTON KEHITTÄMINEN VAIHTOEHTO 2 RUNKOLINJASTO LIIKENNEMALLIAJOJEN TULOKSET LIIKENNÖINTIKUSTANNUSTEN VERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPOJEN KUSTANNUSVERTAILU JOUKKOLIIKENTEEN FYYSISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN KEHITTÄMISTARPEET JOUKKOLIIKENTEEN ETUUKSIEN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ BUSSILIIKENTEEN YKSITTÄISET ETUUSKOHTEET RUNKOLINJAT JOUKKOLIIKENTEEN TERMINAALIEN KEHITTÄMINEN VALTATEIDEN PYSÄKKIJÄRJESTELYJEN PARANTAMINEN MUITA TOIMENPITEITÄ TARIFFIJÄRJESTELMÄ TAUSTAA LIPPUJEN HINNOITTELUN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA LIPPUJEN HINNAT MATKUSTAJAINFORMAATIO SÄHKÖISEN MATKUSTAJAINFORMAATION PARANTAMINEN PERINTEISEN AIKATAULUINFORMAATION PARANTAMINEN TOIMENPIDEOHJELMA JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN JA SUUNNITTELU UUSI TARIFFIJÄRJESTELMÄ FYYSISET LIIKENNEJÄRJESTELYT MATKUSTAJAINFORMAATIO

3 LIITTEET LIITE 1: SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN PALVELUTASOTEKIJÄT PALVELUTASOLUOKITTAIN LIITE 2: JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOLUOKAT JA TARJONNAN TAVOITTEET KETJU-PROJEKTISSA LIITE 3: NYKYTILAN SELVITYS

4 Tiivistelmä Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman taustalla on vuonna 2009 voimaan tullut joukkoliikennelaki, jonka myötä joukkoliikenteen järjestämistapa ja vastuuorganisaatio muuttuvat. Laki edellyttää vastuuviranomaisen muodostamista, palvelutasomäärittelyn laatimista sekä joukkoliikenteen järjestämistavasta päättämistä. Joukkoliikenteen uuteen järjestämistapaan on otettava kantaa hyvissä ajoin ennen kuin niin sanotut siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät kesällä Liikennepoliittisena tavoitteena on, että seudun joukkoliikenne on eri matkustajaryhmien käytettävissä, työ- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä ilman autoa kohtuullisessa ajassa ja tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Suunnitelmassa hahmotetaan joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen vastuuviranomaiseksi perustetun Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyn pohjaksi. Työn keskeisenä lähtökohtana on edellä mainittujen siirtymäajan sopimusten päättyminen. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta. Työssä on muodostettu esitys palvelutasomäärittelyksi, johon sisältyvät palvelutasokriteerit ja alueelliset palvelutasotavoitteet, joiden pohjalta kuntien ja seudullisen lautakunnan yhteistyönä tehdään lopullinen palvelutasomäärittely vuoden 2011 aikana. Palvelutason määrittäminen koko seudulle ja joukkoliikenteen suunnittelu seudullisena kokonaisuutena antavat hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Joukkoliikenteen palvelutaso Tampereen kaupunkiseudulla on etenkin käytetyimmillä yhteysväleillä hyvä. Puutteita on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Joillain alueilla palvelutaso perustuu pidempimatkaiseen liikenteeseen. Vuoden 2014 linjastosta on suunnitelmassa esitetty kaksi erityypistä vaihtoehtoa, joiden pohjalta linjastosuunnittelua on hyvä jatkaa. Vaihtoehto 1 on nykyisen linjaston kaltainen ja perustuu määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat vahvoja linjoja, joilla on selkeät reitit ja tiheät vuorovälit. Linjastoa on suunnitelmassa tarkasteltu myös suunnittain. Liikennemallitarkastelujen perusteella vaihtoehdossa 1 matkustajamäärät kasvavat hieman. Vaihtoehdossa 2 matkustajamäärät lisääntyvät edellistä enemmän. Joukkoliikenteen järjestämistapaan ei ole suoraan otettu kantaa. Seudulle on luonnosteltu kolme vaihtoehtoista taksajärjestelmää. Nykytyyppisessä järjestelmässä Tampereella ja sen lähialueilla on tasataksa ja muualla seudulla etäisyyteen perustuva tariffi. Vyöhyketariffimallissa seutu on jaettu neljään etäisyyteen perustuvaan vyöhykkeeseen. Kuntavyöhykemallissa taas seutu on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, jotka noudattavat kuntarajoja muutamin poikkeuksin. Joukkoliikenteen nopeus autoliikenteeseen nähden vaikuttaa joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Suunnitelmaan on kerätty useita toimenpiteitä, joilla joukkoliikennettä seudulla voidaan nopeuttaa ja siten parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Luotettava ja helposti saatavilla oleva tieto joukkoliikennepalveluista taas parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Seudullista joukkoliikenneinformaatiota tulee kehittää yhtenäisemmäksi niin sähköisen kuin perinteisenkin informaation osalta, esimerkkeinä seudullinen reittiopas internetissä ja seutuliikenteen linjakartta. Tärkeässä roolissa luotettavuuden parantamisessa on myös häiriötiedotuksen kehittäminen. 4

5 Esipuhe Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen aloitettiin maaliskuussa Suunnitelmassa on laadittu 10-vuotisjakson joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Keskeisenä näkökulmana on, millä tavoin joukkoliikennettä järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä vuonna Työssä on tuotettu helmikuussa 2011 työnsä aloittavalle seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle vaihtoehtoisia linjasto- ja palvelutasovaihtoehtoja sekä muuta perustietoa tulevien suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus aiheuttavat muutoksia joukkoliikenteen järjestämistapoihin myös Tampereen seudulla. Toimivaltainen viranomainen on seudullinen joukkoliikennelautakunta Tampereen toimiessa vastuukuntana. Joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Seudun edellinen joukkoliikennesuunnitelma on tehty vuonna 2005, jolloin lainmuutoksista ei vielä ollut tietoa. Edellisen suunnitelman piiriin kuuluivat Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala. Suunnitelman laatimisen jälkeen on laadittu muun muassa Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, Tampereen seudun rakennemallisuunnitelma ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys, jossa selvitettiin joukkoliikenteen organisaatiota ja järjestämistapoja seudulla. Työtä ohjanneessa projektiryhmässä ovat olleet edustettuina: Mika Periviita Tampereen kaupunki Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseutu Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupunki Olli Kanerva Tampereen kaupunki Reijo Väliharju Pirkanmaan liitto Jukka Mäkelä Kangasalan kunta Pertti Heikkilä Pirkkalan kunta Jari Lehtonen Pirkanmaan ELY-keskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Johanna Järvinen Tampereen kaupunkiseutu Työssä on ollut konsulttina WSP Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Tero Anttila, Simo Airaksinen, Annika Rantala ja Annukka Engström. Lisäksi alikonsultteina ovat toimineet Mattersoft Oy, jossa työstä on vastannut Mika Varjola, Tampereen Teknillinen Yliopisto, jossa työstä on vastannut Hanna Kalenoja, sekä Suunnittelukumppanit Oy, josta työhön on osallistunut Timo Kantola. Tampereella

6 1 Suunnitelman sisältö ja tavoitteet Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia Tampereen seudulle joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Suunnittelualueena on ollut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampere, Nokia, Orivesi, Ylöjärvi, Kangasala (sekä siihen liitetty Kuhmalahti), Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti (kuva 1). Työssä on tehty seudun nykytilanteen analyysi (liite 3) ja laadittu ehdotus palvelutasoluokista ja -kriteereistä. Niiden pohjalta on laadittu ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi ja vaihtoehtoisia linjastosuunnitelmia vuonna 2011 aloittavalle joukkoliikennelautakunnalle. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on ollut tarkastella liikenteen järjestämistapaa siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä vuonna Työssä on myös muodostettu yleispiirteinen suunnitelma matkustajainformaatiosta ja joukkoliikenteen toimintaympäristön kehittämisestä. Työssä käytettyjä määritelmiä Kuva 1. Suunnittelualue. Seutuliikenne palvelee alueita, joiden asukastiheys on kaupunkimaisia alueita pienempi. Seutuliikenne palvelee pääosin taajama-alueita, mutta reiteillä on tyypillisesti myös maaseutumaisia alueita. Tampereen seudulla seutuliikenteellä tarkoitetaan pääsääntöisesti Tampereen ja ympäristökuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) välillä ja ympäristökuntien sisällä ajettavaa joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan tiheästi rakennetuilla kerros- ja omakotialueilla liikennöitävää joukkoliikennettä. Kaupunkiliikenteen vuorovälit ovat pääosin tiheitä verrattuna ympäröivään seutuliikenteeseen. Runkolinjalla tarkoitetaan linjaa, jonka palvelutaso on korkea. Runkolinjan vuorovälit ovat tiheitä (enintään 20 min kaupunkiliikenteessä ja 30 min seutuliikenteessä liikennöintiaikana) ja liikennöintiajat pitkiä. Runkolinjat voidaan erottaa muista linjoista infrastruktuurin ja brändäyksen avulla. Tavoitteena on, että runkolinjojen reittikaduilla on toteutettu joukkoliikenne-etuuksia. Linjoilla voidaan tavoitella yhtenäistä ilmettä informaatiossa, pysäkeillä ja bussien ulkoasussa. Runkolinjoja voi olla sekä kaupunki- että seutuliikenteessä. Runkolinjojen palvelutaso on liikennetyypin tavanomaista tasoa korkeampaa. Runkolinjojen reitit ovat nopeita ja selkeitä. Yö- ja varhaisajan liikenteellä tarkoitetaan arki-iltaisin/öisin noin klo ja viikonloppuöisin noin klo ajettavaa liikennettä. 6

7 2 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen visio ja strategiset palvelutasotavoitteet Tampereen kaupunkiseudun liikenteellinen visio ja sitä toteuttavat päämäärät on kuvattu liikennepoliittisessa ohjelmassa, joka on laadittu TASE liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä vuonna Joitakin ohjelman joukkoliikenteeseen liittyviä tavoitteita ja keinoja on esitetty taulukossa 1. Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen: tavoitteeksi asetettiin henkilöautoliikenteen kasvun taittaminen ja jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kääntäminen kasvu-uralle (kuva 2). Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiatyössä seudun kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi ns. edelläkävijäskenaarion, jossa joukkoliikenteen kulkutapaosuudeksi on asetettu 25 %:n kulkutapaosuus. Kuva 2. Kulkutapaosuuksien kehitys Tampereen seudulla sekä kehityspolkuja vuoteen (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma 2025) Keväällä 2010 hyväksyttiin kaikissa kaupunkiseudun kunnissa rakennesuunnitelma, jossa esitetään pitkän aikavälin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen linjaratkaisut keskusta-, työpaikka- ja asuinalueiden ja liikennejärjestelmän osalta sekä palvelu- ja viherverkon kehittämisen keskeiset periaatteet vuoteen 2030 Tampereen kaupunkiseudulla. Rakennesuunnitelman tavoitteet liikkumisen osalta on esitetty taulukon 1 lopussa. Rakennesuunnitelmassa kaupunkiseudun kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille nykyistä yhdyskuntarakennetta eheyttämällä. Asukasmäärän ennakoidaan kasvavan asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelun avulla rakennemallityössä päädyttiin kaupunkiseutua eheyttävään maankäyttöratkaisuun, joka luo edellytykset voimakkaiden joukkoliikennekäytävien syntymiselle kaupunkiseudun keskusvyöhykkeellä. Maankäyttö luo edellytykset tehokkaan raitiotieliikennejärjestelmän kehittämiselle, ja seudullisesti bussiliikenteellä ja lähijunaliikenteellä on oma tärkeä roolinsa liikenteen hoitamisessa. Valitun maankäyttömallin myötä on syntynyt ensimmäistä kertaa edellytykset seudun joukkoliikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjauksen tekemiselle rakennesuunnitemassa esitetyn yhdistelmämallin pohjalta. 7

8 Joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, jossa hyödynnetään eri joukkoliikennevälineiden vahvuuksia kustannustehokkaasti. Joukkoliikenteen perustana toimii nykyisen bussiliikenteen hyödyntäminen ja kehittäminen edelleen, ja bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Maankäytön ja liikennekysynnän luodessa edellytykset riittävän vahvoille joukkoliikennevirroille, otetaan käyttöön tehokkaampia joukkoliikennevälineitä: kaupunkirakenteen sisällä tai reunoille ulottuvissa maankäyttökäytävissä raitiotieliikennettä ja nykyisiä ratoja hyödyntävää lähijunaliikennetyyppistä junatarjontaa. Joukkoliikenteen käytön helpottaminen edellyttää myös matkakeskustoimintojen edelleen kehittämistä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien kehittämistä myös liityntäliikenteen näkökulmasta. Taulukko 1. Joitakin liikennepoliittisessa ohjelmassa ja rakennesuunnitelmassa esitettyjä joukkoliikenteeseen liittyviä tavoitteita ja keinoja. Liikennepoliittisen ohjelman tavoitteita Joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi Kaikkien väestö- ja käyttäjäryhmien liikkumis- ja kuljetustarpeet turvataan. Liikkumisympäristö on esteetön mahdollistaen kaikkien ja erityisesti lasten, iäkkäiden ja liikuntaesteisten omatoimisen liikkumisen. Työ- ja asiointimatkat on pääsääntöisesti mahdollista tehdä ilman omaa autoa kohtuullisessa ajassa. Kulkumuotojen välinen yhteistyö on nykyistä sujuvampaa. Tiedot liikennepalveluista ovat helposti saatavilla. Fyysisillä ratkaisuilla kuten liityntäliikenne- ja pysäköintijärjestelyillä edistetään kulkutapojen yhteiskäyttöä. Joukkoliikenne positiiviseen kierteeseen Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työ- ja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Joukko- ja kevyen liikenteen osalta tavoitteena on vähintään pysäyttää aleneva kehitys. Joukkoliikenteen nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet. Joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämiseen, nopeuttamistoimenpiteisiin sekä vaihtoolosuhteiden, matkustajainformaation ja lippujärjestelmien kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Seudullista raideliikennettä kehitetään työmatkaliikenteen tarpeisiin mm. taajamajuna- ja lähiliikenteen vuoroja lisäämällä, liityntäliikenteen paikkoja kehittämällä ja ottamalla raideliikenne mukaan seutulippujärjestelmään. Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön Liikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan ensisijaisesti ohjaamalla kysyntää sellaisille kulkutavoille, reiteille tai ajankohtiin, jolloin tarjolla on vapaata kapasiteettia. Rakennesuunnitelman tavoitteet liikkumisen osalta Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Raideliikennettä kehitetään. Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan. Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen. Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään. 8

9 3 Joukkoliikenteen organisoinnin ja järjestämisen muutokset 3.1 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne suunnitellaan seudullisesti Valtioneuvoston vuonna 2008 eduskunnalle antama liikennepoliittinen selonteko painottaa seudullisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Selonteossa pidettiin tärkeänä joukkoliikenteen suunnittelua kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Seutuhallituksen hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma painottaa seudullisten joukkoliikenneratkaisujen merkitystä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2009 voimaan tullut uusi joukkoliikennelaki antaa mahdollisuuden muodostaa seudullisia toimivaltaisia joukkoliikenneviranomaisia vastaamaan joukkoliikenteen järjestämisestä. Seudun kunnat ovat päättäneet keväällä 2010, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yhteinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka toimii vastuukuntamallin mukaisesti Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikössä. Yhteinen viranomainen toimii Tampereen seudun eli Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven toimivaltaisena viranomaisena. Näillä alueilla, mutta seudun rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii Pirkanmaan ELY. Tampereen seudullinen toimivaltainen viranomainen on mainittu joukkoliikennelain 12 :ssä ja 14 :ssä. EU:n palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki ovat antaneet keskeisiä lähtökohtia työlle. Tampereen seudullisen viranomaisen, uuden joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen myötä on mahdollista tarkastella erityisesti Tampereen ja ympäryskuntien raja-alueiden linjastoa. Tavoitteena on palvelutason parantaminen seudullisesti yhtenäisen palvelutason määrittelyn avulla. 3.2 Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat joukkoliikennelain myötä Tampereen seudulla seutuliikenne on perustunut pääsääntöisesti linjaliikennelupiin. Liikennettä on tuettu ensisijaisesti seutulippujen kautta, mutta myös ostoliikenteenä. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleet joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus eivät enää mahdollista liikenteen järjestämistä entisenlaisella, linjaliikennelupiin perustuvalla tavalla. Uuden lain voimaan astuessa liikenne perustuu pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Siirtymäajan päättyessä 2014 alkaen liikenne voidaan järjestää täydessä määrin palvelusopimusasetuksen perusteella. Pitempimatkaisessa liikenteessä liikenne voi pohjautua myös markkinaehtoiseen järjestämistapaan. Joukkoliikenteen mahdollisista järjestämistavoista Tampereen seudulla on laadittu erillinen muistio. 9

10 4 Palvelutasoluokkien ja -kriteerien määrittely Joukkoliikennelain 4 mukaan toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivaltaalueensa palvelutason. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely koostuu palvelutasoluokkien ja -kriteerien määrittelystä ja siitä, millainen palvelutaso kullakin alueella on. Tässä työssä on laadittu ehdotus palvelutasoluokiksi sekä alustava ehdotus alueellisiksi palvelutasotavoitteiksi (luku 5). Vuoden 2011 aikana Tampereen joukkoliikenneyksikkö ja seudun kunnat työstävät niiden pohjalta lopullisen palvelutasomäärittelyn. Lähtökohtana palvelutason määrittelyssä ovat toimineet seuraavat julkaisut: - Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma (lokakuu 2005, edellinen seudun joukkoliikennesuunnitelma) - Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 7/2010) - Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailukykyinen palvelutaso (LVM 55/2007, kaupunkimaiset alueet, taulukko on raportin liitteenä 1) - KETJU yhdistää kaupunki- ja seutuliikenteet, Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus (LVM 39/2009, ympäryskuntien reuna-alueet, taulukko on raportin liitteenä 2) Palvelutason määritellyssä otetaan kantaa siihen, minkä tasoinen palvelutaso kullakin alueella on. Uuden joukkoliikennelain mukaan määritetty palvelutaso on aikaisempaa lakia sitovampi. Toimivaltaisen viranomaisen täytyy pyrkiä noudattamaan määritettyä palvelutasoa. Määritetty palvelutaso ei kuitenkaan lain perusteluiden mukaisesti anna yksittäiselle henkilölle subjektiivista oikeutta vaatia tietyn palvelutason toteutumista asuinalueellaan. Seudullista palvelutasoa määritettäessä lähtökohtana on pidetty, että samantapaisilla alueilla on samantasoinen palvelutaso. Säteittäisillä suunnilla keskustaa lähestyttäessä palvelutaso muodostuu luontevasti määritettyä palvelutasoa korkeammaksi. Aiempaan seudun joukkoliikennesuunnitelmaan verrattuna työssä on merkittävämpi paino ympäryskunnissa. Tämän vuoksi palvelutasoa on määritelty tarkemmin myös ympäryskuntien osalta. Samaa palvelutasoluokittelua käytetään siis koko Tampereen seudun palvelutason määrittämiseen. Palvelutaso koostuu useista tekijöistä. Osatekijöitä on esitetty kuvassa 3. Sen jälkeen on kuvattu ehdotus palvelutasoluokista ja muista palvelutason osatekijöiden kriteereistä Tampereen seudulle. 10

11 Kuva 3. Joukkoliikennetarjonnan palvelutason osatekijät (LVM 36/2006). 11

12 Soveltamisalue Korkea väestö- / työpaikkatiheys Esimerkki palvelutason soveltamisalueesta Esimerkki linjastosta Tiivis kerrostaloalue, yhteydet Tampereen keskustaan Tampereen sisäinen runkolinjasto (voi koostua useammasta linjasta) Melko korkea väestö- / työpaikkatiheys. Kerrostaloalue (kuntakeskus), tiivis pientaloalue. Yhteydet Tampereen keskustaan Pääosa Tampereen sisäisistä linjoista ja seutuliikenteen runkolinjat Iso taajama tai useamman taajaman ryhmä Pientaloalue/ taajama Yhteydet taajamien ja keskustan välillä Seutuliikenteen perustaso ja hiljaisimmat Tampereen kaupunkialueen linjat Taajama Yhteydet pienistä taajamista oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen Seutuliikenteen harvemmin liikennöidyt linjat ja esimerkiksi Teiskon linjat Palvelutasotekijät, niiden kuvaukset ja esimerkit soveltamisalueista Palvelutasoluokka ***** **** *** ** * Minimitaso Kuvaus Vuorovälit ja liikennöintiajat ovat kattavat siten, että joukkoliikenne mahdollistaa autottoman elämisen. Joukkoliikenteen käyttö on kilpailukykyistä henkilöautoon nähden. Tarjonta mahdollistaa autottoman elämisen tai elämisen ilman kakkosautoa. Täyttää kaupunkiseudun pakkokäyttäjien lähes kaikki tyypilliset matkustustarpeet. Tarjoaa keskeiset yhteydet oman alueen kuntakeskukseen. Koulu- ja työmatkayhteydet, arkisin asiointiyhteydet päivä-aikaan. Tarjotaan lakisääteiset palvelut hajaasutusalueilla. Hajaasutusalueet. Hajaasutusalueet. Yhteydet hajaasutusalueilta alueilta oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen Esimerkiksi koululaislinjat (liikennöinti vain koulujen alkamisja päättymisaikaan), palvelulinjat Hajaasutusalueiden lakisääteiset palvelut. Ei varsinaista joukkoliikennettä Alueet, joilla ei ole joukkoliikenteen kysyntää, mutta hoidetaan lakisääteiset palvelut. 12

13 Palvelutasotekijöiden arvot Palvelutasoluokka ***** **** *** ** * Minimitaso Vuorovälitavoitteet (min) - ruuhka Liikennöidään - päivä tarpeen mukaan. - arki-ilta la päivä su päivä yöliikenne (60) Kävelyetäisyys pysäkille linnuntietä (m), ks. myös lisämaininnat taulukon alla. - normaali tarjonta Liikennöidään - hiljainen aika (-2 000) ( ) - - tarpeen mukaan. Liikennöintiaika - arki Liikennöidään - la (+yövuoroja) tarpeen mukaan. - su kysynnän mukaan - Kalusto Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea 2 lv-paikkaa, min. 41 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea, 2 lv-paikka, 41 ip. Kaupunkiliikenteessä min ovea. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Matala lattia kokopäiväautoissa, ellei katu- tai tieverkko muuta edellytä min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Ei edellytetä matalalattiaista, min ovea, 1 lv-paikka, 33 ip. Jäähdytysilmastoinnista lisäpisteitä. Liikennöidään pääsääntöisesti pienkalustolla. Uusien kaupunkialueiden kaavoituksessa tavoitteena on, että kävelyetäisyys pysäkille on enintään 400 metriä. Harvemmin rakennetuilla alueilla ei uutta rakentamista tulisi sallia alueille, joilla kävelyetäisyys pysäkille on yli 600 metriä. Tavoitteellinen keskimääräinen pysäkkiväli on 400 metriä katuverkolla. Linjastosuunnittelussa voidaan käyttää pitkiä metrin kävelyetäisyyksiä silloin, kun lyhyempien kävelyetäisyyksien tarjoaminen tuottaisi taloudellisesti kustannustehottoman linjaston. Näkökulmana on, että kävelyetäisyyden enimmäisarvon ylittävillä alueilla ei ole lainkaan joukkoliikennettä. 13

14 Tampereen sisäisessä liikenteessä tarjonta voidaan mitoittaa siten, että ruuhka-aikoina kaikille matkustajille ei riitä istumapaikkaa keskustasta viiden kilometrin säteellä. Muilla alueilla liikenne mitoitetaan siten, että kaikille riittää istumapaikkoja keskimääräisessä tilanteessa. Vaihdot Vaihto tarkoittaa joukkoliikennevälineestä toiseen tapahtuvaa vaihtoa. Vaihtojen lukumäärä kuvaa joukkoliikennejärjestelmän helppokäyttöisyyttä. Tampereen sisäisessä ja seutuliikenteessä linjasto perustuu pääosin Keskustorin kautta kulkeviin heilurilinjoihin. Vähemmistö linjoista päättyy Keskustorille, jonka kautta kulkevat lähes kaikki paikallis- ja lähiliikenteen linjat. Heilurilinjasto mahdollistaa vaihdottomien matkojen tekemisen keskustan läpi lähiöiden välillä ja etenkin keskustan ulkopuolella sijaitseville työpaikka-alueille. Lisäksi heilurilinjasto tarjoaa kattavan palvelun keskusta-alueella. Esimerkiksi lännestä tultaessa on suorat vaihtoyhteydet myös keskustan itäosiin ja päinvastoin. Normaalin tarjonnan aikoina vuorovälejä pidetään niin tiheinä, ettei aikataulusuunnittelussa ole erityisiä tarpeita lähtöjen yhteensovittamiseen. Normaalin tarjonnan aikaan voi olla mielekästä vaihtaa myös jo keskustan sisääntuloväylillä. Hiljaisena aikana linjat lähtevät Keskustorilta samanaikaisesti, mikä mahdollistaa lyhyet vaihtoajat. Lisäksi vaihdottomia yhteyksiä tarjoavat myös keskustan ulkopuolella liikennöivät suorat poikittaislinjat. Yhteydet Keskustorille ovat pääosin vaihdottomat. Yhteydet oman kunnan keskustaan tai palvelukeskukseen ovat kuitenkin aina vaihdottomia. Liityntävaihto voi olla yhteys toiseen bussilinjaan tai junaan siten, että vaihtoaika on minimoitu aikataulusuunnittelussa. Tampereen ulkopuolella yhteydet Keskustorille voivat perustua liityntävaihtoon. Yhteydet Tampereen merkittäville työpaikka-alueille (TAYS, Hervanta, Hatanpää) voivat olla esimerkiksi Keskustorin kautta liityntävaihtoja. Yhteydet Keskustorilta työpaikka-alueille ovat niin tiheitä, ettei järjestettyyn vaihtoon ole tarvetta. Aikataulusuunnittelussa pyritään siihen, että vuoroväli on korkeintaan viisi minuuttia ruuhka-aikoina näillä yhteyksillä. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan vaihtoa, jonka toimivuus on varmistettu siten, että liikennevälineet odottavat vaihtavia matkustajia samalla terminaali- tai pysäkkialueella. Järjestetty vaihto rinnastetaan vaihdottomaan yhteyteen. Tällaisia vaihtoyhteyksiä käytetään ensisijaisesti reuna- ja haja-asutusalueilla, joissa vähäinen kysyntä ei mahdollista suoria linjoja suunnitteluohjeen määrittelemällä peruspalvelutasolla. Muilla yhteyksillä voidaan tarjota keskustan ulkopuolisia vaihdottomia yhteyksiä tarpeen mukaan. Ajoajat Linjasto rakennetaan siten, että linjat etenevät pääsääntöisesti matkan suuntaan. Tällöin matkaajat pysyvät kohtuullisina. Linjastossa vältetään rengasmaisia osuuksia. Mikäli näihin joudutaan turvautumaan, pyritään niiden ajallinen kesto rajoittamaan 10 minuuttiin. Tavoitteena on, että Tampereen sisäisessä liikenteessä matka-aika keskustaan on enintään 30 minuuttia. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoista Tampereen Keskustorille ovat nopeimmat yhteydet 30 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan moottoriväylää pitkin). Oriveden ja Vesilahden keskustoista matka-aika ruuhka-aikojen ulkopuolella on Keskustorille enintään 60 minuuttia (ruuhka-aikana tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osa lähdöistä ajetaan moottoriväylää pitkin). Sahalahden, Kuhmalahden, Kurun ja Viljakkalan keskustoista matka-aika Tampereelle on enintään 75 minuuttia. 14

15 Hallittavuus, täsmällisyys ja säännöllisyys Brändättyjä runkolinjoja liikennöidään säännöllisillä aikatauluilla. Informaatio on selkeää ja yhtenäistä erityisesti runkolinjoilla. Muu linjasto muodostaa selkeän kokonaisuuden. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä tukevat säännölliset aikataulut. Linjakartat luovat selkeän yleiskuvan Tampereen sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä. Reittipoikkeamia pyritään välttämään linjaston selkeyden parantamiseksi. Täsmällinen ja luotettava joukkoliikenne on mahdollista riittävien joukkoliikenne-etuuksien avulla. Etuuksia ovat esimerkiksi omat kaistat ja liikennevaloetuudet. Matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä toteutetaan yhteensopivasti ja seudullisesti kattavasti. Esteettömyys Esteettömyyteen liittyvät kalusto ja pysäkkiympäristö. Uusi kalusto on pääsääntöisesti matalalattiaista siellä, missä teiden kunto mahdollistaa matalalattiaisella kalustolla ajamisen. Uudet pysäkit ja informaatio suunnitellaan esteettömyysohjeiden mukaisesti. Esteettömyydessä kriittinen tekijä on pysäkkiympäristö. Esteettömyyden parantamistoimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti runkolinjoille ja niille pysäkeille, joilla on tavanomaista enemmän heikosti liikkuvia matkustajia. Toimenpiteitä valittaessa tehdään yhteistyötä vammaisneuvoston kanssa. 15

16 5 Palvelutasotavoitteet alueittain Tässä luvussa on hahmoteltu alustava ehdotus alueellisista palvelutasotavoitteista (kuvat 4 ja 5). Ehdotus on tehty väestötiheyden, väestömäärien ja keskeisimpien työpaikkojen perusteella. Ehdotus tarkentuu joukkoliikenneyksikön ja kuntien yhteistyönä vuoden 2011 aikana. Ehdotuksessa on noudatettu seuraavia periaatteita: ***** (5) Suuret, yli 5000 asukkaan alueet Tampereella **** (4) Ympäryskuntien suuret keskukset (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi) Tampereella suuret alueet, joilla yksi linja tuottaa ****:n palvelutason sekä pienemmät, noin 2500 asukkaan alueet, joilla helminauhamaisen rakenteen ansiosta läpikulkeva linjasto tuottaa ****:n palvelutason. *** (3) Ympäryskuntien pienemmät keskukset (Orivesi) Ympäryskuntien keskustojen lähitaajamat ** (2) Suuremmat kylät, jotka sijaitsevat kohtuullisen etäisyyden päässä kuntakeskuksista * (1) Pienemmät kylät 5.1 Tampere ja ympäryskuntien suuret keskukset Tampereen eteläosassa suurimmat asuinalueet ovat viiden tähden luokassa ja muutoin tavoite on pääasiassa neljä tähteä. Joillakin pienemmillä ja harvemmin asutuilla alueilla voi tavoite olla kolme tähteä. Tampereen pohjoista suuraluetta (Teisko) käsitellään kuten ympäryskuntia, eli määritellään tarvittaessa yksittäisille kylille palvelutasotavoite. On huomattava, että useilla Tampereen alueilla niiden läpi kulkevat linjat nostavat palvelutason korkeammaksi kuin kuvan 4 tavoite jo nykyäänkin. Ympäryskunnissa suuret keskukset (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja Ylöjärvi) kuuluvat 4 tähden luokkaan ja niiden ympäristöt väestöntiheydestä riippuen 3 tai 4 tähden luokkaan. Tässäkin alueiden läpi kulkevat linjat nostavat palvelutasoa. Toteutuva palvelutaso ympäryskunnan keskuksen ja Tampereen välissä olevalla alueella on todennäköisesti korkeampi kuin Tampereelta katsottuna ympäryskunnan keskustan takana olevalla alueella. 16

17 Kuva 4. Alustava ehdotus alueittaisista palvelutasotavoitteista Tampereella ja sen lähialueilla. 17

18 5.2 Muut alueet Muilla alueilla kuin Tampereella ja suurissa keskuksissa palvelutaso on 3, 2 tai 1 tähden luokkaa. Kauempaa tuleva liikenne voi joillakin alueilla nostaa palvelutason korkeammaksi kuin tavoite. Kuva 5. Alustava ehdotus alueittaisista palvelutasotavoitteista Tampereen seudulla. 18

19 6 Linjaston kehittäminen 6.1 Lähtökohdat Tampereen seudun linjastosuunnitelman lähtökohtana on ollut seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen. Linjastoa on tarkasteltu siten seudullisena ja toisaalta suunnittaisina kokonaisuuksina. Tampereen sisäinen liikenne perustuu pitkälti viranomaisen omaan tuotantoon, jota hoitaa Tampereen kaupunkiliikenne -liikelaitos. Sisäistä liikennettä on kilpailutettu tilaaja tuottaja-mallin mukaisesti. Tampereen kuntarajan ylittävä liikenne perustuu pitkälti siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka päättyvät valtaosin vuonna Linjastosuunnitelmassa ei ole otettu varsinaisesti kantaa joukkoliikenteen järjestämistapaan. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että kunnat haluavat tukea joukkoliikennettä vähintään nykyisessä määrin. Tampereen sisäiseen liikenteeseen järjestämistavalla ei oleteta olevan suuria vaikutuksia. Muutoksia nykylinjastoon tulee lähinnä kuntien raja-alueiden linjaston kehittämisen seurauksena. Linjastosuunnittelun lähtökohtina toimivat palvelutason määrittely, määritetyn palvelutason toteutuminen nykytilanteessa sekä palvelutasopuutteet ja tilaajan tietoon tulleet matkustajapalautteet. Suunnittelun aikana on kuultu seudun liikenteenharjoittajia. 6.2 Palvelutason määrittäminen ja vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Luvussa 4 määritetty palvelutaso on toiminut linjastosuunnitelman lähtökohtana. Työssä on muodostettu kaksi linjastovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 linjasto perustuu tasapuolisesti määritetyn palvelutason toteuttamiseen. Linjasto on pääosin keskenään samantasoista. Tarjontaa lisätään lähinnä hiljaisena aikana, jotta palvelutasoanalyysin yhteydessä havaitut merkittävät palvelutasopuutteet saadaan korjattua siten, että tarjonta vastaa laadittua palvelutasomäärittelyä. Vaihtoehdossa 2 on muodostettu runkolinjasto, jota täydentävät muut linjat. Runkolinjat ovat palvelutasoltaan vuoroväleiltään ja liikennöintiajoiltaan korkeatasoisia linjoja. Runkolinjastovaihtoehdossa (Ve-2) muodostetaan Tampereen sisäisen liikenteeseen sekä kuntakeskuksista Tampereelle päin suuntautuvaan liikenteeseen nykytyyppistä linjastoa vahvempia runkolinjoja. Tampereen sisäisen liikenteen runkolinjaratkaisuissa on otettu huomioon suunnitteilla olevat raitiotieratkaisut. Työssä on tarkasteltu pääasiassa Tampereen ja sen ympäryskuntien joukkoliikennettä. Tällä alueella seudun sisäisessä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii seudullinen joukkoliikennelautakunta. Sen sijaan työssä ei ole suunniteltu Valkeakosken suuntaa lukuun ottamatta Tampereen toimivalta-alueen rajan ylittävää liikennettä. Muilla suunnilla kauempaa tuleva liikenne on kuitenkin otettu huomioon osana pääteiden varsien tarjontaa. Rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on ELY-keskus. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehdään maakunnallinen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. 6.3 Suunnitteluperiaatteet Linjastosuunnittelun lähtökohtana on asiakkaiden matkavastuksen ja matka-aikojen minimointi käytettävissä olevilla resursseilla. Tavoitteena on muodostaa kattava linjasto ja siten hyvä palvelutaso mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Linjasto suunnitellaan siten, että määritetyn palvelutason tavoitteet toteutuvat. Kauempana kuntakeskuksista olevilla alueilla joudutaan tinkimään vuorotarjonnan ja kävelyetäisyyksien tavoitteista. Linjastosuunnittelua rajoittavat 19

20 erityisesti käytettävissä oleva rahoitus, infrastruktuurin ja liikenneverkon rajoitteet, maankäytön ja kysynnän rajoitteet sekä organisoinnista riippuvat hallinnolliset rajoitteet. Linjasto suunnitellaan siten, että reitit etenevät matkan suuntaan. Kuntakeskusten ja Tampereen keskustan välisillä yhteyksillä järjestetään merkittävä osa liikenteestä nopeampaa moottoriväylää pitkin. Ympyrän muotoisia tai muutoin kierteleviä linjoja ei suosita. Tavoitteena on matka-ajan nopeuttaminen ja houkuttelevampien yhteyksien tarjoaminen. Hiljaisen ajan liikenteessä reitit voivat olla kiertelevämpiä siten, että matka-ajat ovat kuitenkin kohtuullisia. Nykyisin varsinkin ympäryskunnissa linjastossa on paikoin paljon reittipoikkeamia, koska matkustajien erilaisia tarpeita on yritetty hoitaa yhdellä linjalla. Suunnitelmassa linjasto pyritään muodostamaan siten, että reittipoikkeamia olisi mahdollisimman vähän. Muualla toteutettujen linjastouudistusten perusteella selkeä linjasto lisää matkustajamääriä. Esimerkiksi Helsingissä aiemmat palvelulinjat muutettiin Jouko-kaupunginosalinjoiksi. Samassa yhteydessä linjastoa ja aikatauluja uudistettiin erittäin merkittävästi. Jouko-linjojen matkustajamäärät ovat nousseet keskimäärin 50 prosenttia ja yksittäisillä linjoilla jopa 100 prosenttia. Pääkaupunkiseudun Jokeripoikittaislinja on erotettu runkolinjaksi brändäyksellä ja tiheällä vuorotarjonnalla. Jokerin matkustajamäärät ovat nousseet noin 7 prosenttia vuodessa eli selkeästi pääkaupunkiseudun muuta linjastoa enemmän. Työssä on korjattu nykyisen linjaston päällekkäisyyksiä ja muita rakenteellisia sekä toiminnallisia puutteita. Tällaisia kohteita on esimerkiksi kuntarajoilla sisääntuloteiden varsilla. 6.4 Heilurilinjaston muodostamisperiaatteet Linjoista on muodostettu kierrosaikojen, vuorovälien ja matkan etenemisen suuntaan etenevän periaatteen salliessa heilurilinjoja Keskustorin suhteen. Heilurilinjaston etuina ovat: - yhteydet ovat vaihdottomia laajemmalle alueelle keskustaan - linjasto tarjoaa enemmän vaihdottomia yhteyksiä seudullisesti - liikennöintikustannukset laskevat päätepysäkkiaikojen vähentyessä suhteessa kokonaiskierrosaikoihin ja - keskustassa ei ole riittävästi terminaalitilaa keskustaan päättyville linjoille. Linjasto on työssä muodostettu seuraavissa vaiheissa: 1) Kullekin suunnalle on muodostettu määritetyn palvelutason, kysynnän ja alueen maankäytön rakenteen huomioiva linjasto. 2) Linjasto on yhdistetty heilurilinjoiksi edellä olevia periaatteita soveltaen. Lisäksi on haluttu muodostaa linjastovaihtoehdot siten, että niissä voitaisiin soveltaa käyttöoikeussopimuksia. Käyttöoikeussopimuksissa liikennöitsijät saavat lipputulot, suunnittelevat aikataulut määritetyn palvelutason täyttäen ja niillä on oikeus tehdä vähäisiä muutosesityksiä linjastoon. Tämän vuoksi on eduksi, että samalla suunnalla ei ole päällekkäisiä käyttöoikeussopimuksia. Heilurilinjastossa tästä seuraa, että Keskustorin suhteen kahdella vastakkaisella alueella molemmat alueet kuuluisivat samaan käyttöoikeussopimukseen. Tämän vuoksi näiden alueiden tarjonnan tulisi olla samansuuruista. Vaihtoehdoissa on siksi esimerkiksi esitetty, että Nokian ja Pirkkalan suunnat yhdistetään, koska niiden tarjonta on samansuuruista. Nokian ja Kangasalan linjoja yhdistettäessä puolet Nokian suunnan lähdöistä pitäisi joko päättää Keskustorille tai jatkaa jonnekin muualle. Heilurilinjaston muodostamiseen vaikuttaa siis myös liikenteen järjestämistapa. Jatkosuunnitteluvaiheissa on mahdollista arvioida liikenteen järjestämistapaa ja heilurilinjaston muodostamisperiaatteita uudelleen. 6.5 Linjanumerointi Tampereen seudulla nykyinen linjanumerointi on toteutettu siten, että numerot 1 39 ovat sisäisiä linjoja ja seutulinjoja. Sisäisten linjojen numeroinnin taustalla on historia, jossa numeroltaan pienimmät linjat ovat olleet aikoinaan johdinautolinjoja. Sen jälkeen ovat heilurilinjat ja sitten 20

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Lähtökohdat Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä 1.7.2014 Tampereen joukkoliikenteen hoitoon Avaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016 Kaupunkiympäristön kehittäminen Joukkoliikenne Dno TRE:2942/08.01.01/2011 1.12.2011 - Esitys 1 (5) TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016 Esitykseen tehdyt muutokset

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT Yhteenveto lausunnoista Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi 1 (23) Joukkoliikenteen palvelutaso 2017 2021 Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi Sisällys Joukkoliikenteen palvelutaso 2017 2021... 1 1. Palvelutason määrittämisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA

LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA Kehittämisjaosto 5 07.03.2011 LAUSUNTO TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN LOPPURAPORTISTA Kehja 5 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä pyytää lausuntoa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

Joukkoliikenteen suunnittelutarpeet v Hervanta

Joukkoliikenteen suunnittelutarpeet v Hervanta Joukkoliikenteen suunnittelutarpeet v. 2014 - Hervanta keskustelutilaisuus, Hervannan elokuvateatteri 6.11.2013, suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Suunnittelun aikataulu Keskustelutilaisuudet alueilla,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma - Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto 0-1000000 0-1000000 0-1000000 R303 R301 R303 8000 Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304

Lisätiedot

Taulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta!

Taulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta! UUDELY/xxxx/2017 Etelä-Savo TARJOUSPYYNNÖN LIITE 3 KILPAILUKOHTEEN MÄÄRITTELY Nurmijärven sisäisen, Nurmijärven ja Hyvinkään välisen sekä Nurmijärven ja Helsingin/Vantaan/Espoon välisen linja-autoliikenteen

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on

Lisätiedot

Lepuskin Bussiliikenne-ilta

Lepuskin Bussiliikenne-ilta Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu

Lisätiedot

KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS

KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS 31 30 3 40 40B KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS.10.1 2A 8,K,V 3 4 30 2A 8,K,V 4 2 3 40 40B 31 3 1 2 1 1 2 2 4 2 8K 3 30 1 2 1 2 1 1 2 2 A A 2 LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS 2.10.1 Vuorovälit [minuuttia]

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus

Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Tapiolan liikenneilta

Tapiolan liikenneilta Tapiolan liikenneilta Jonne Virtanen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Bussilinjaston muutosten periaatteet ja linjaston esittely 2. Tapiolan poikkeusjärjestelyt 3. Linjanumerouudistus

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Palvelutasotavoitteiden liityntä muihin suunnitelmiin 3. Aluerajaukset 4. Menetelmät 5. Palvelutasoluokat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 19/2016 1 (5) 2 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016-2021 HEL 2016-003710 T 08

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 3 Asianro 7063/08.00.00/2015 joukkoliikennestrategia 2025 Päätöshistoria 15.12.2016 52 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen KT-suunnittelu Heinäkuun alussa 2014

Lisätiedot

Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen

Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan joukkoliikenteen palvelutasoanalyysi 2008 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Tarkastelun rajaus ja palvelutasokriteerit... 3 2 Palvelutason tavoiteluokat alueittain...

Lisätiedot

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Esityksen sisältö 1. Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä 2. Palvelutasomäärittelyyn vaikuttaneet muutokset toimintaympäristössä 3. 2016 suunnitteluohje ja palvelutasomäärittely

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 07 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn Liikenneviraston ohjeita 7/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat:

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita

Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mika Periviita Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2017 1 (6) 13 Lausunnon antaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä TRE:1261/08.01.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Juha-Pekka Häyrynen Valmistelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus Seudullisesti merkittävä alue Paikallisesti merkittävä alue Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh

(Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh , hallintosihteeri Sirpa Salminen, puh Tekninen lautakunta 85 28.06.2016 Tekninen lautakunta 113 20.09.2016 Lausunto Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasojen määrittämisestä 15/08.01/2016, 591/08/2015 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI) KUVAUS

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI) KUVAUS KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 2 Päivitetty 18.12.2015 KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN MAASEUTU- LIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYKSET JA KANNUSTEURAKKAKOHTEEN (VEHMERSALMI)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p. Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 30 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteiden 2-4 liikennöintisuunnitelmat Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Tampereen seudun 12.2.2010 12.2.2010 1. Markku Kivari TASE 2025

Tampereen seudun 12.2.2010 12.2.2010 1. Markku Kivari TASE 2025 - Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Johtoryhmä h / seurantaryhmäkokous k 1 Asialista Kokouksen k avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisten kokousten muistioiden hyväksyminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 41 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteen 5 liikennöintisuunnitelmat Liikennöintisuunnitelma Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys

Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Hanna Kalenoja, Pasi Metsäpuro & Jouni Wallander Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja lippujärjestelmävaihtoehdot Tutkimusraportti 83 Tampereen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 16.3.2017 joukkoliikennejohtaja

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks)

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks) Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Joukkoliikenteen haasteet Porissa Kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen Hyvät pyöräilymahdollisuudet Paljon mopoja ja mopoautoja Vanhemmat

Lisätiedot