48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, keskiviikkona klo Läsnäolevat et Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut läsnäolevat Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tarja-Riitta Koskinen ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Tarja-Riitta Koskinen pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS Kiskobussiliikenne rataosuudella Tampere-Keuruu on ollut muutoksien ja muutosuhkien alla viime kuukausien aikana. Jo syksyllä 2015 ilmoitettiin, että valtio luopuu ostoliikenteestä useimmilla rataosuuksilla ja mainittu Tampere-Keuruu rataosuus kuului tämän lakkautettavan yhteyden piiriin. Valtio perusteli ostoliikennerahoituksen luopumista valtiontalouden säästöillä. Alkuun vaikutti siltä, että henkilöjunaliikenne Tampere-Keuruu rataosuudella päättyy kokonaan Tilalle oli suunnitelmissa tuoda markkinaehtoista linjaautoliikennettä. Kunnat ja maakuntaliitot ovat koettaneet pitää keskustelu- ja neuvotteluyhteyttä sekä VR:n että Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) suuntaan koko prosessin ajan. Jo syksyllä sekä alkutalvella käydyissä neuvotteluissa Juupajoen kunta, Oriveden kaupunki, Mänttä-Vilppulan kaupunki ja Tampereen kaupunki avasivat keskustelun siitä, että kunnilla voisi tietyillä ehdoilla olla halukkuutta panostaa henkilöjunaliikenteen jatkumiseen myös rahallisesti. Nämä keskustelut eivät syystä tai toisesta johtaneet tulokseen viime vuoden puolella. LVM:n alkuperäisenä ajatuksena ilmeisesti oli, että markkinaehtoinen linja-autoliikenne voisi korvata junayhteydet näillä rataosuuksilla, joille henkilöjunaliikenne oli suunniteltu lakkautettavaksi. Kuitenkin tammi-helmikuun vaihteessa 2016 LVM päätti kasvattaa rataliikenteen velvoiteliikennettä siten, että kyseisellä päätöksellä siirrettiin ostoliikenteen junareittien lakkautuksia tämän vuoden maaliskuusta joulukuuhun. Velvoiteliikenteeseen ohjatut määrärahat olivat kuitenkin ostoliikennemäärärahoja pienemmät ja se tarkoitti, että vuorovälejä harvennettiin huomattavasti aiemmasta kaikilla muutoksen kohteena olleilla ratayhteyksillä. Tämä ratkaisu johti osaltaan siihen, että linja-autoliikennettä suunnitelleet liikennöitsijät vetivät liikennelupahakemuksensa pois, koska he katsoivat, että heille olisi jäänyt ajettavaksi vain kannattamattomat vuorot. Tilanne muodostui julkista liikennettä käyttävien matkustajien kannalta todella ongelmalliseksi. Tämän johdosta kunnat ovat koettaneet yhä edelleen aktiivisesti löytää asiaan luovaa ratkaisua. Kunnat ovat useasti keskustelleet saman pöydän äärellä VR:n ja LVM:n kanssa. Keskusteluja on omalta osaltaan hidastaneet vastuuhenkilöiden vaihdokset LVM:ssä. Viimeisin neuvottelu Juupajoen kunnan, Mänttä-Vilppulan kaupungin, Oriveden kaupungin, Pirkanmaan liiton ja VR:n sekä LVM:n kanssa käytiin Tampereen kaupungin edustaja ei pääsyt tähän neuvotteluun mukaan. Tässä neuvottelussa VR lupasi lähettää kunnille tarjouksen kuntien mahdollisesta rahoitusosuudesta reitille Tampere-Keuruu. Tarjouksen sovittiin koskevan välistä aikaa eli ajanjaksoa, jolle velvoiteliikennepäätös on annettu. Kunnat pyysivät tarjousta kahdelle eri lisävuorovaihtoehdoille. Toinen vaihtoehto oli sellainen, jossa palattaisiin tilanteeseen, joka oli ennen vuorojen

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ supistamista. Toinen vaihtoehto oli kuntien esittämät muutamat lisävuorot nyt voimassa oleviin supistettuihin aikatauluihin. Alla olevassa kuvassa näkyvät nyt voimassa olevat aikataulut sekä kuntien esittämät vaihtoehtoiset lisävuorot: VR lähetti tarjouksensa kunnille perjantai-iltana Tarjous on luokiteltu VR:llä yrityssalaiseksi, joten se ei ole esityslistan liitteenä. Kunnanhallituksen illä on ollut mahdollisuus tutustua tarjoukseen ennen kokousta. Päättäjät voivat käydä tutustumassa tarjoukseen kunnanvirastossa. VR:n lähettämä tarjous on voimassa tällä erää vain saakka, koska tuohon päivämäärään mennessä VR lupaa, että aikataulumuutokset voivat astua voimaan Myöhemmin päätettynä VR ei voi taata muutosaikataulujen voimaan astumista mainittuna ajankohtana. Tässä mielessä päätöksellä asian suhteen on kiire. Muista kunnista saatujen tietojen pohjalta voi tässä vaiheessa arvioida, että Mänttä-Vilppulan kaupunki, Oriveden kaupunki sekä Tampereen kaupunki suhtautuvat tähän kokeiluun sinällään myönteisesti. Näiden kahden lisävuoroja tuovan vaihtoehdon välillä kukin kunta vielä puntaroi omaa kantaansa. Keuruun kaupungin näkemys asiaan on tässä vaiheessa ollut toisensuuntainen ja muista poikkeava. Keuruun kaupunginhallitus ottanee asiaan kantaa kokouksessaan Kuntien välisestä kustannusjaosta ei ole vielä tarkempia laskelmia eikä sopimuksia. Kuitenkin kustannusten jaossa voisi käyttää samaa logiikkaa kuin Tampereen kaupunkiseutu käyttää omissa julkisen liikenteen rahoituksissa. Tässä mallissa huomioidaan matkustajamäärä sekä matkan pituus. Tältä pohjalta voidaan arvioida, että Juupajoen kunnan kustannus laajemmasta vaihtoehdosta voisi olla noin euroa. Koska lähtökohtaisesti Keuruun kaupunki on suhtautunut kustannuksiin osallistumiseen varauksellisesti, on VR:ltä pyydetty tarjousta myös siitä vaihtoehdosta,

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ että kuntien rahoittama kiskobussiliikenne toteutuisi jatkossa vain välillä Tampere- Vilppula. Sinällään raideliikenteen rahoittaminen ei tulisi kuulua kuntien rooliin eikä vastuuseen. Kun kuntakentältä kokonaisuudessaan ollaan karsimassa velvoitteita, on käsittämätöntä, että elinvoimaisuuden ylläpitämisen nimissä kunnat joutuvat pakosta rahoitusvastuuseen toimialoilla, jotka eivät sille vielä kuulu. Valtiovallalla on aikomus löytää henkilöjunaliikenteen puolelle markkinaehtoista toimintaa ja tässä tilanteessa vaikutusalueellamme olevaa raideliikennettä voi olla perusteltua jossain määrin tukea siirtymäkauden ajan. Mikäli kiskobussiliikenne pääsee kokonaisuudessaan loppumaan Tampere-Vilppula välillä, voi sen uudelleen käynnistäminen olla erityisen vaikeaa. Tästä näkökulmasta katsoen voi olla perusteltua, että alueen kunnat turvaavat liikenteen jatkumisen nykyisessä muutosvaiheessa. Lisäksi on huomattava, että kuntien panostuksella kiskobussiliikenteen matkustajamäärää voidaan ylläpitää sillä tasolla, että reitti olisi jatkossa houkuttelevampi niille tahoille, jotka mahdollisesti suunnittelevat jatkossa osallistuvansa henkilöjunaliikenteen tarjoamiseen. Koska lopullisella päätöksenteolla on kiire siinä tapauksessa, että kunnat lähtevät mukaan rahoittamaan kiskobussiliikennettä, on valtuustolle esitettävä lisämäärärahapyyntö. Talousarviossa tähän ei luonnollisestikaan ole varauduttu. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää - myöntää euron lisämäärärahan kiskobussiliikenteen kuntarahaosuuteen kustannuspaikalle 1140 Joukkoliikenne - valtuuttaa kunnanjohtajan sopimaan muiden kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta ja tasapuolisesta kuntien välisestä kustannusjaosta lisämäärärahan puitteissa - valtuuttaa kunnanjohtajan solmimaan tarvittavat sopimukset eri toimijoiden kanssa - velvoittaa kunnanjohtajaa tuomaan sopimukset tiedoksi kunnanhallitukselle. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.