Työkykyyn ja terveyteen liittyvät neuvot työterveystarkastuksissa
|
|
- Kirsi Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Työryhmä: Työelämän vuorovaikutus Elina Weiste, Työterveyslaitos, PL 18, Työterveyslaitos, , Sanna Vehviläinen, Itä-Suomen yliopisto, Timo Leino, Työterveyslaitos, Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, Työkykyyn ja terveyteen liittyvät neuvot työterveystarkastuksissa Avainsanat: neuvominen; terveystarkastus; työterveyshuolto; työterveyshoitajat; vuorovaikutus 1. Johdanto Työelämän muutos, väestön ikääntyminen ja työurien pidentämisen tarve ovat nostaneet työterveyshuollon toiminnan keskiöön asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn edistämisen sekä nopeiden toimien koordinoinnin näiden ollessa uhattuna. Säännölliset terveystarkastukset ovat työterveyshuollon keskeinen toimintatapa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomessa tehdäänkin vuosittain yli miljoona työterveystarkastusta (Kela 2014). Niiden tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy ja työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn tukeminen. Tarkastuksissa tarjotaan tietoa ja keinoja työn riskien ja haittojen hallintaan, ja rohkaistaan terveellisiin elintapoihin. Ennalta ehkäisevät, korjaavat ja kuntouttavat yksilöön ja työpaikkaan kohdistuvat toimenpiteet pyritään käynnistämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Uitti 2014). Apuna käytetään yksilöllistä terveyssuunnitelmaa, jonka tavoitteena on auttaa työntekijää tunnistamaan työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä motivoida omasta terveydestään ja työkyvystäänhuolehtimiseen. Aiempi tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei terveyssuunnitelmaa monesti tehdä, tai se tehdään tavalla, jolla tavoitteita ei aseteta työterveyshuollon ja asiakkaan yhteistyönä, jolloin myös suunnitelmaan sitoutuminen ja sen toteutus käytännössä jää vähäiseksi (Leino ym. 2014). Terveystarkastuksien toteuttamisessa ja terveyssuunnitelman laatimisessa asiakasta hyödyttävällä tavalla on keskeistä työterveyshoitajan ohjausosaaminen. Ohjaustaidot ovat avaininstrumentteja asiakaslähtöisen ohjaustyöhön, kuten asiakkaan voimavarojen esille nostamiseen, muutosvaiheen tunnistamiseen sekä oman toiminnan sovittamiseen asiakkaan tilannetta tukevaksi ja eteenpäin vieväksi. Työterveyshoitajien työ on kuitenkin muuttunut työterveyshuollon toimintamuutosten myötä yhä hektisemmäksi ja haasteellisemmaksi eikä asiakaslähtöisten työtapojen toteuttaminen ole aina helppoa työn tuloksellisuuspaineiden alla (Mäkitalo & Paaso 2012). Nämä muutospaineet haastavat kehittämään osaamista ja ohjaustaitoja sekä huomioimaan hoitajien oman työkyvyn ylläpitämisen merkityksen. Varsin vähän kuitenkaan tiedetään työterveyshoitajien terveystarkastuksissa käyttämistä vuorovaikutuskäytänteistä. Tässä tutkimuksessa kysymmekin, kuinka terveyteen ja työkykyyn liittyvistä suunnitelmista keskustellaan terveystarkastuksissa. Kuinka terveyssuunnitelman kannalta relevantit seikat nostetaan esille ja muotoillaan? Muuttuvatko työterveyshoitajien vuorovaikutuskäytänteet työterveyshoitajien ohjaustaitojen koulutusintervention jälkeen?
2 2 2. Motivoivan ohjauksen koulutusinterventio työterveyshoitajille Työterveyslaitoksen projektissa Terveyssuunnitelman ja motivoivan ohjauksen vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon satunnaistettu interventiotutkimus kehitettiin ja toteutettiin motivoivan haastattelun sekä toimijuutta tukevan ohjauksen periaatteisiin pohjautuva lyhyt koulutusinterventio työterveyshoitajien ohjaustaitojen vahvistamiseksi. Intervention tavoitteena oli lisätä työterveyshoitajien pystyvyyden tunnetta ja taitoja käyttää motivoivaa haastattelua työkykyä edistävässä ohjauksessaan sekä antaa valmiuksia ohjaustyönsä kehittämiseen työn muutospaineissa. Ohjausosaamisen kehittymisessä keskeisenä oli oppia kysymään ja kuuntelemaan asiakasta tavalla, joka mahdollistaisi asiakkaan tärkeäksi kokemien ongelmien ja vahvuuksien sekä muutosvalmiuden tunnistamisen sekä tavoitteen asettelun ja arvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa. Motivoiva haastattelu on osoitettu vaikuttavaksi ohjausmenetelmäksi useiden elintapatekijöiden osalta yksilöohjauksessa (mm. Rubak 2005). Motivoivassa haastattelussa edetään asiakkaan ehdoilla käyttäen mm. avoimia kysymyksiä ja asiakkaan vastausten reflektointia, jonka avulla pyritään asiakkaan tietoisuuden herättämiseen. Motivoivaan haastatteluun kuuluu myös palautteen antaminen ja tilannekohtaiset yhteenvedot. Tavoitteena on yhtäältä saada asiakas pohtimaan millaiset tekijät ylläpitävät hänen nykyistä terveyskäyttäytymistään ja toisaalta motivoida ja tukea asiakasta terveyskäyttäytymistä koskevien muutosten käytännön toteuttamiseen. Koulutusinterventio sisälsi kaksi puolen päivän mittaista lähiopetuspäivää, kotitehtäviä sekä videovälitteistä tukea ja ohjausta lähiopetusta seuraavilla viikoilla työterveyshoitajien ohjaustaitojen vahvistamiseksi. Lähiopetuspäivät sisälsivät tietoa hyvän ohjauksen periaatteista ja terveyssuunnitelman laatimisesta, vuorovaikutustaitojen harjoittelua sekä käytännön ohjaustilanteissa eteen tulleiden tilanteiden pohtimista ja ongelmanratkaisua. Koulutukseen osallistui 58 työterveyshoitajaa kolmesta eri työterveyspalveluja tarjoavasta organisaatiosta eri puolilta Suomea. 3. Videoitujen terveystarkastusten analysointi keskustelunanalyysillä 3.1 Aineisto Projektissa kerättiin ohjaamisosaamisen kehittymisprosessin arviointia varten videonauhoituksia terveystarkastuksista ennen ja jälkeen koulutuksen. Ennen koulutusinterventiota neljä hoitajaa nauhoitti 1-4 terveystarkastustaan, yhteensä 10 nauhoitusta. Intervention jälkeen näistä samoista hoitajista kolme nauhoitti 1-5 tarkastustaan, yhteensä 10 nauhoitusta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan niiden kolmen hoitajan nauhoituksia, jotka videoivat terveystarkastuksiaan sekä ennen että jälkeen koulutusintervention (8 nauhoitusta ennen ja jälkeen intervention, yhteensä noin 800 minuuttia). Kaikki kolme hoitajaa olivat hyvin kokeneita työterveyshoitajan työssä ja he työskentelivät kolmen eri palvelutarjoajan organisaatioissa. Yhdessä nauhoituksista mukana on myös hoitajaopiskelija. Nauhoitusten asiakkaissa on sekä naisia että miehiä, ikä vaihdelleen välillä. Osa asiakkaista on tullut tarkastukseen aloittaessaan uudessa työpaikassa, osa täytettyään tietyn ns. ikätarkastusta vaativan iän. Asiakkaiden terveydessä, työkyvyssä ja elämäntilanteissa yleensä on siis suurta vaihtelua. Ennen työterveystarkastukseen tuloa asiakas on täyttänyt lomakkeen, jolla selvitetään terveydentilaa, elämäntapoja ja työtilannetta. Joissakin tapauksissa asiakas on käynyt myös laboratoriokokeissa ennen vastaanotolle tuloa. Tarkastuksissa keskustelua
3 terveydestä, elämäntavoista, työkyvystä ja työhön liittyvistä asioista käydään usein lomakkeen pohjalta. Rutiinitoimenpiteisiin kuuluu myös painon, pituuden, vyötärönympäryksen sekä verenpaineen mittaaminen. Työterveyshoitajat informoivat asiakkaita tutkimuksesta sekä kirjallisesti että suullisesti ja kysyivät asiakkaiden suostumusta nauhoituksiin. Tutkijat eivät olleet paikalla nauhoitetuissa tarkastuksissa vaan ne toteutettiin osana työterveyshuollon normaalia toimintaa. Tutkittavien anonymiteetti on suojattu muuttamalla aineistokatkelmista kaikki tunnistamisen mahdollistavat seikat. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta on antanut hyväksyntänsä tutkimukselle. 3.2 Keskustelunanalyyttinen menetelmä Keskustelunanalyysi on laadullisen tutkimuksen menetelmä, jolla tutkitaan luonnollisten vuorovaikutustilanteiden rakenteellista järjestymistä sosiaalisiksi toiminnoiksi (Schegloff 2007). Keskeinen idea on tarkastella puheenvuorojen perättäistä järjestymistä: kussakin puheenvuorossa puhuja ilmaisee ymmärryksensä edellisestä puheenvuorosta ja siitä puhetoiminnosta, johon puhuja vuorollaan vastausta hakee. Keskustelunanalyyttistä tutkimusta sovelletaan laajasti instituutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen, enenevässä määrin myös erilaisiin interventiotutkimuksiin (mm. Antaki 2014). Tämän tutkimuksen analyyttisessä prosessissa tarkasteltiin ensin ennen interventiona tehtyjä nauhoituksia. Nauhoja kuunneltiin aluksi ilman ennalta asetettua tutkimuskysymystä. Tässä tarkastelussa nousi keskeisenä havaintona esiin työterveyshoitajan esittämien kysymysten keskeinen rooli sen määrittelemisessä, mitkä työkyvyn ja terveyden asiat nousevat puheeksi. Toisena esiin nousi neuvomisen rooli terveystarkastusten kulussa ja terveyssuunnitelman tuottamisessa. Näiden löydösten pohjalta kerättiin aineistosta kaikki työterveyshoitajien tarjoamat neuvot. Analyysissä tarkasteltiin erityisesti sitä, millaiseen sekventiaaliseen kohtaan neuvo terveystarkastuksessa tulee eli miten neuvon kohteena oleva seikka on topikalisoitu ja miten asiakas on vastannut neuvoa edeltävässä puheenvuorossa. Intervention jälkeen nauhoitettu aineisto käsiteltiin samalla tavalla ja lopuksi tarkasteltiin mahdollisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia aineistojen kesken. 4. Asteittainen siirtyminen neuvoon Aiempi keskustelunanalyyttinen tutkimus on kuvannut käytänteen, jossa neuvoon siirrytään askelittain kysymys-vastaus sekvenssin kautta (kts. Heritage & Stefi 1992). Omassa aineistossamme siirtymä toimi siten, että työterveyshoitaja topikalisoi terveyteen ja työkykyyn liittyvän seikan ensin kysymyksen avulla ja asiakkaan vastauksen jälkeen siirtyi neuvon antamiseen. Tällaisella pohjustustyöllä on ajateltu olevan useita vuorovaikutuksellisia funktioita, kuten asiakkaan sitouttaminen neuvon kohteena olevasta asiasta puhumiseen, neuvon tarkoituksenmukaisuuden osoittaminen sekä neuvottavan tietämyksen ja näkemyksien kartoittaminen ennen niiden haastamista (mm. Heritage & Sefi 1992; Leppänen 1998; Silverman 1997; Vehviläinen 2001; Vehviläinen 2012). Asteittaisen neuvoon siirtymisen on todettu voivan lisätä asiakkaan sitoutumista neuvon toteuttamiseen jos neuvo on linjassa asiakkaan vastauksen kanssa (Heritage & Sefi 1992; Heritage & Lindström 2012). Mikäli toisaalta neuvon tarpeellisuutta ei ole tutkittu ennen sen esittämistä, seuraa neuvoa useimmiten asiakkaan vastustusta (Heritage & Sefi 1992; Heritage & Lindström 2012; Silverman 1997; Vehviläinen 1999). 3
4 4 5. Tulokset Ennen koulutusinterventiota työkyvyn, terveyden ja työolojen kannalta potentiaalisesti ongelmalliset seikat nostettiin esille kysymällä. Asiakkaan vastauksen jälkeen työterveyshoitaja siirtyi neuvon antamiseen. Osa asiakkaiden vastauksista sisälsi ongelmallisia toimintatapoja kuvaavia elementtejä, joiden ongelmallisuuden asiakas usein itsekin tunnisti. Osassa vastauksia ei kuvattu mitään erityisen ongelmallista. Näissä ei-ongelmaa vastauksissa erottui kolme toistuvaa vastaustapaa: 1) asiakkaan suora väite siitä, että ongelmaa ei ole, 2) asiakkaan demonstraatio siitä, että ongelmaa ei ole, tai 3) neutraalimpi kuvaus työoloista tai työkäytänteistä ilman orientaatiota mihinkään huolta tai ongelmallisuutta aiheuttavaan seikkaan. Huolimatta näistä asiakkaan tavoista osoittaa, ettei ongelmaa ole, seurasi asiakkaan vastausta neuvo, jossa tunnistettiin potentiaalinen riski neutraalista työolojen kuvauksesta, terveellisempi toimintatapa mainittiin vähintään muistutuksena tai neuvolla haastettiin asiakkaan tietämystä asiasta. Useimmin neuvo siis annettiin motivoitumattomalle asiakkaalle. Alustavat tulokset osoittavat, että samojen työterveyshoitajien nauhoittamissa työterveystarkastuksissa koulutusintervention jälkeen asiakkaan työkyvyn, terveyden ja työolojen kannalta potentiaalisesti ongelmalliset seikat nostettiin edelleen esille pääasiassa kysymällä, jota seurasi usein hoitajan neuvo. Neuvoissaan työterveyshoitajat ottivat kuitenkin aiempaa enemmän huomioon asiakkaan vastauksen eli useimmissa tapauksissa neuvo tarjoiltiin asiakkaalle, joka oli edellä kuvannut jotain ongelmalliseksi kokemaansa seikkaa. 5. Johtopäätökset ja pohdintaa Tuloksemme osoittavat, että erityisesti ennen koulutusinterventiota kerätyssä aineistossa terveystarkastuksissa ei juurikaan keskitytä määrittämään asiakkaan itsensä keskeiseksi hahmottamaa ongelmaa, vaan sivutaan useita työterveyshoitajan tärkeiksi määrittämiä terveyskäyttäytymisen ja työkyvyn osa-alueita. Asiakkaan terveydestä ja työkyvystä puhuminen rakentuu paljolti työterveyshoitajan aloittamien neuvontasekvenssien ympärille, käyttäen askelittaista siirtymistä neuvoon. Askelittaisella neuvoon siirtymisellä hoitaja topikalisoi neuvon kohteena olevan asian, selvittää asiakkaan tietämystä ja asennoitumista asiaan ja toisinaan haastaa asiakkaan tietoa tai käyttäytymistapoja. Askelittaisella neuvoon siirtymisellä ei kuitenkaan maksimoida samanlinjaisuutta asiakkaan vastauksen ja työterveyshoitajan neuvon välillä, vaan neuvo tarjoillaan asiakkaan vastauksesta riippumatta. Neuvontasekvenssit usein myös venyvät useiden vuorojen mittaisiksi, minkä on todettu aiemmassa tutkimuksessa osoittavan vuorovaikutuksellista hankaluutta liittyen ei-toivotun neuvon aiheuttamaan jännittyneisyyteen. Yli puolessa tapauksista ennen interventiota aineistosta neuvo annettiin siis epämotivoituneelle asiakkaalle. Motivoivan ohjauksen periaatteiden kouluttaminen näyttäisi tekevän neuvonnasta kohdennetumpaa ja asiakkaan kokemat ongelmat paremmin huomioivaa. Askelittaisella neuvoon siirtymisellä tunnusteltiin asiakkaan tietämystä ja asennoitumista asiaan, jonka pohjalta neuvo muotoiltiin asiakkaan vastauksen huomioon ottavaksi. Neuvot tarjoiltiin siis useammin motivoituneelle asiakkaalle.
5 5 Kirjallisuus Antaki, C. (toim.) (2014) Applied Conversation Analysis: Intervention and Change in Institutional Talk. London: Palgrave Macmillan. Heritage, J. & Sefi, S. (1992) Dilemmas of advice: Aspects of the delivery and reception of advice in interactions between health visitors and first-time mothers. Teoksessa P. Drew & J. Heritage (toim.) Talk at Work: Interaction in Institutional Settings. Cambridge: Cambridge University Press, Heritage, J. & Lindström, A. (2012) Advice giving terminable and interminable: The case of British health visitors. Teoksessa H. Limberg & M.A. Locher (toim.) Advice in Discourse. Amsterdam: John Benjamins, Kela Kelan työterveyshuoltotilasto. d abf-892f-e0af84defbb5. Luettu Leino T., Rautio M., Kanervisto M., Tilli J. & Kaleva S. (2014) Terveystarkastuskäytännöt suomalaisessa työterveyshuollossa. Helsinki: Työterveyslaitos. Leppänen, V. (1998) The straightforwardness of advice: Advice-giving in interactions between Swedish district nurses and patients. Research on Language and Social interaction 31(2), Mäkitalo, J. & Paso, E. (2012) Muutostyössä. Työterveysyhteistyötä muuttuvissa töissä. Oulu: Erweko Oy. Uitti.J, Sauni R. & Leino T. (2007) Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmista. Duodecim 123, Rubak S., Sandbaek A., Lauritzen T. & Christensen B. (2005) Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. British Journal of General Practice 55, Schegloff, E.A. (2007) Sequence organization in interaction: A primer in conversation analysis (Vol. 1). Cambridge: Cambridge University Press. Silverman, D. (1997). Discourse of Counselling. HIV counselling as social interaction. Lontoo: Sage. Vehviläinen, S. (1999) Structures of counselling interaction. A conversation analytic study of counselling encounters in careers training. Helsingin yliopisto: Kasvatustieteiden laitos. Vehviläinen, S. (2001) Evaluative advice in educational counseling: The use of disagreement in the stepwise entry to advice. Research on Language and Social Interaction 34(3), Vehviläinen, S. (2012) Question-prefaced advice in feedback sequences of Finnish academic supervisions. Teoksessa H. Limberg & M.A. Locher (toim.) Advice in discourse. Pragmatics and Beyond New Series. Amsterdam: John Benjamins.
Työkykyyn ja terveyteen liittyvät neuvot työterveystarkastuksissa
Työkykyyn ja terveyteen liittyvät neuvot työterveystarkastuksissa Elina Weiste, Työterveyslaitos, Työterveyslaitos Sanna Vehviläinen, Itä-Suomen yliopisto Timo Leino, Työterveyslaitos Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta
Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Tuula Tykkyläinen, FT, puheterapeutti, dosentti Ohjaus on yhteinen saavutus Pohdinnassa - vuorovaikutuksen
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotAmmattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen
Ammattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 3.-4.4.2014 Tampere, Tampere talo Johanna Ruusuvuori 1 Mitä eroa? kuvissa kaksi erilaista asiakkaan ja ammattilaisen
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotNäyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas
Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos
Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotVuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot
Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja Projektipäällikkö, Campus Conexus, Tampereen yliopisto 25.3.2013 sanna.m.vehvilainen@uta.fi
LisätiedotLapponiaSeitti - esittely
LapponiaSeitti - esittely Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Tiina Rajala, TTL, aluejohtaja Oulu Monenmoista pitäisi hallita ja monta asiaa vaikuttaa Totuus
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas
TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
Lisätiedot-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla
A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyönohjaus oppimisen tilana
Työnohjaus oppimisen tilana Mitä on työnohjaus? Mistä sen tunnistaa? Voiko työnohjauksen tuoda koulutukseen työotteena? Etsin vastausta näihin kysymyksiin tutkimustyöni sekä kouluttaja- työnohjaajakokemukseni
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotOhjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa
Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti
LisätiedotPohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke
Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotVaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä
Hyvinvointia työstä Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä Yhteistyöseminaari 31.1.2017 Promo@Work-hanke Merja Turpeinen, FT, erikoistutkija,työterveyslaitos Työterveyslaitos,
LisätiedotAMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA
1 AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA Oppilashuolto ja vuorovaikutus seminaari 28.1.2016 Oulun yliopisto, Psykologian tutkimusyksikkö KM, KTM Tarja Leinonen tarja.leinonen@oulu.fi
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin
Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun
LisätiedotTerveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotLataa Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - Katja Luojus. Lataa
Lataa Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - Katja Luojus Lataa Kirjailija: Katja Luojus ISBN: 9789514483141 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 13.43 Mb Väitöstutkimuksessa
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTyökaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena
Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
Lisätiedotkehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi
Case: ProAgrian asiakaspalvelun kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi Maaseutuneuvonnan vastaava Virpi Huotari ProAgria Oulu ry ProAgrian Missio: Maaseudun puolesta Visio: Olemme valtakunnan paras asiantuntijaverkosto,
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotSuvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus
Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotHyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotTyöterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa
Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa Avainta Työhyvinvoinnilla tuottavuutta seminaari 6.11.2018 Helena Nyman, erityisasiantuntija helena.nyman@ttl.fi Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa Työterveyslaitoksen
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotMONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,
MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki, 12.-13.6.2018 Miten monimutkaisia palveluja kehitetään? Esim. hyvinvoinnin lisäämistä ja huono-osaisuuden
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotHyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa
Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy
LisätiedotHenkilöstön voimavarakartoituskysely
Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotMonenlaisia haasteita jatkoon!
Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotKoulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE
Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus Osatyökykyisille tie työelämään - OTE Hankepäällikkö Projektipäällikkö Raija Tiainen OTE - kärkihanke, taustaa 1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotKASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotValtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.
Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotPKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro
PKPK 7.3.2019 Työterveyslaitoksen puheenvuoro Työikäisille oma palvelukokonaisuus liittymäpinnat huomioiden Työterveyslaitos 11.3.2019 Työikäisten palvelukokonaisuus Työikäinen asiakas keskiöön A) Yhteistyön
Lisätiedot