Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot"

Transkriptio

1 Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja Projektipäällikkö, Campus Conexus, Tampereen yliopisto

2 Alustuksen tavoite Tarkastella ohjauksen ammatillista sisältöä kuvaamalla vuorovaikutuksen käytäntöjä sekä ohjauksen orientaatioita Ongelmanratkaisuorientaatio ja neuvominen ohjauksessa Tutkiva orientaatio Kuvata näiden orientaatioiden suhdetta joihinkin yliopistopedagogisiin tavoitteisiin Selkiyttää ideaalien ja käytäntöjen välistä suhdetta ohjauksesta käytävässä keskustelussa Tuoda esiin keskustelunanalyyttisen (perus)tutkimuksen sovellusarvoa

3 Taustani: aikuiskasvatus keskustelunanalyysi yliopistopedagogiikka & akateemisen ohjauksen tutkimus työnohjaus 3

4 Keskustelunanalyysi (KA) (Conversation Analysis, CA ) Keskustelunanalyyttinen lähestymistapa on teoria vuorovaikutuksesta sekä metodi sen empiiriseen tutkimiseen Kasautuva, tiukan empiirinen - perustuu aina nauhoitettuun, toteutuneen vuorovaikutuksen havaittavien piirteiden analysoimiseen Juuret arkielämän sosiologiassa, etnometodologiassa sekä pragmatiikassa UCLA 1960-l. Harvey Sacks Emanuel A. Schegloff & Gail Jefferson

5 Vuorovaikutus ymmärretään omalakiseksi ilmiöalueekseen Ei palautettavissa kieleen tai makrorakenteisiin Inhimillisen sosiaalisuuden geneerinen perusulottuvuus Vuorovaikutusta tarkastellaan toimintana, ja toiminnoiksi jäsentyneenä vuorovaikutuksen sekventiaalisen jäsentymisen tarkastelu Vuorovaikutuksen perustavat rakenteet jäsentyvät peräkkäisyyden ja ajassa etenevän toiminnan kautta Toiminnot sekä kielenkäytön tai nonverbaalin viestinnän ilmiöt asetetaan tähän yhteyteen [DATA]

6 Keskustelunanalyysin projektina institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus Miten ihmiset järjestävät puheensa, viestintänsä ja keskinäisen toimintansa ajassa etenevässä vuorovaikutuksessa tehdäkseen ohjausta/ koulutusta / kokouksia /psykoterapiaa jne.?

7 Mitä ohjaus on? Ohjaus on institutionaalista ja yhteisöllistä toimintaa, jossa edistetään ja tuetaan ohjattavan työ-, oppimis- tai ongelmanratkaisuprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. (Annala 2007; Dysthe ym. 2006; Frischer & Larsson 2000; Hopwood 2010; Stubb 2012; Nummenmaa & Lautamatti 2004; Nummenmaa & Pyhältö 2008; Pyhältö ym. 2009; Vehviläinen ym. 2009)

8 Ohjausajattelua jäsentävät peruskysymykset Mihin ohjaus kohdistuu? Tuotoksiin? Työ- ja oppimisprosesseihin? Suhde tavoitteisiin Kuka hahmotetaan ohjauksen toimijaksi? yksilöt / dyadi työskentelevä ryhmä yhteisöt Millaista ohjaustoiminta on luonteeltaan? Keinot valitaan niin että ne ovat toimijuutta tukevia

9 Mitä on toimijuus Motivaatio-/oppimispsykologiselta kannalta: Pätevyys Autonomia Mahdollisuus kontribuoida johonkin yhteiseen Yhteydessä inhimilliseen hyvinvointiin Sosiokulttuurisen oppimisnäkemyksen kannalta Merkitykselliset kokemukset Identiteetin rakentuminen Osallisuuden muuttuminen Tiedonrakentelua korostavien oppimisnäkemysten kannalta Epistemic agency: aktiivinen osallisuus nimenomaan tietoa luovissa yhteisöissä

10 Millaiset vuorovaikutuksen käytännöt tukevat ohjattavan toimijuutta? ohjattavan tavoitteet pääsevät esille ja vaikuttamaan prosessiin; ohjattava suunnittelee, arvioi ja muokkaa toimintaansa; ohjattavan oma työskentely vie prosessia eteenpäin; ohjauksessa tulee selväksi, milloin ohjattavan oma valinta tai päätös ovat välttämättömiä; ohjattava oppii hahmottamaan ja sanallistamaan sitä prosessia, jonka parissa toimitaan; ohjattavan luottamus prosessista selviytymiseen kasvaa. 10

11 Tämän ohjausmallin teoreettiset ainekset Sosiokulttuurinen, yhteisöön osallistumista painottava oppimisnäkemys (Wenger 1998; Säljö 2005) Tiedonrakenteluun ja toiminnan teoriaan nojaava oppimisnäkemys: oppiminen = kohteellisen (yhteis)toiminnan jäsentymistä ja muutosta yhteisöissä ja historiassa (Bereiter 2002; Hakkarainen ym. 2004, Engeström 2004) Neuvotteleva t. kumppanuuteen perustuva (dialoginen) toiminta ohjaustyöskentelyn ydinelementtinä (Dysthe ym. 2006; Nummenmaa ym. 2008, Peavy 2000, Onnismaa ym. 2000) Asiantuntijuuden kehittyminen tuettujen työprosessien kautta (Pyhältö ym. 2009, Vehviläinen ym. 2009, Stubb ym. 2010)

12 Edelliseen määritelmään nojaten: Mitä ohjausvuorovaikutuksessa tulisi tapahtua että ohjauksen kohteena oleva prosessi edistyisi ja ohjattava kykenisi sitä ja vahvistumaan toiminnassaan ja osallisuudessa? 12

13 Väitöskirja Structures of counselling interaction suomennos Ohjaus vuorovaikutuksena (Vehviläinen 1999, 2001) Työvoimapoliittinen ohjaava koulutus 1990-luvun lama- Suomessa yksilöohjaus käytäntönä Ohjaava koulutuksen ohjausajattelun ja käytännön väliset ristiriidat Taustalla ohjauksen uusi ammatillisuus asiantuntijavallan kyseenalaistajana ja asiakkaan valtaistajana (mm. Onnismaa, Pasanen & Spangar 2000) Ohjauksen tasapainottelevat käytännöt jossa asiakkaan kokemuksen huomioon ottaminen sekä institutionaaliset tavoitteet punoutuvat yhteen

14 Ohjauskäytänteet yliopistopedagogiikassa keskustelunanalyyttinen tutkimus ( HY/YTY) KA perustutkimusta opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutusrakenteista: yksilöohjauksesta ja seminaarivuorovaikutuksesta Monitieteenalainen korpus rutiininomaisena toistuvia yhdenmukaisia käytäntöjä (mm. Vehviläinen 2008; 2009a, 2009b, 2012a ja b; Svinhufvud 2008; Svinhufvud & Vehviläinen tulossa) Kimmo Svinhufvudin valmistuva väitöskirja seminaarivuorovaikutuksesta ja kirjoittamisen ohjaamisesta 14

15 Jokin ei muutu Viisastenkivi : Ohjaukselle asettuvat paineet rakenteellisten ja taloudellisten ongelmien puristuksessa Ohjaus intressien kohtauspaikkana Attribuutiot: kenen syy ettei ohjaus toimi? Kenen puolella ohjaus on? Ohjauksen kilpailevat tavoitteenasettelut 15

16 Neuvominen ja neuvomisjaksot ohjauksessa muodostunut oman ohjaustutkimukseni keskeisimmäksi juonteeksi Ohjausammatillisuuden kuuma peruna ikkuna ohjausvuorovaikutuksen yleisempään problematiikkaan 16

17 (sarjakuva: Aamulehti ) 17

18 Neuvominen ja ohjaus Ohjauksen määritteleminen ei-neuvomisena Ohjauksen tarkoitus ei ole ratkoa asiakkaan tai ohjattavan ongelmia (vrt. palvelukohtaaminen ) vaan auttaa häntä itse ratkomaan niitä ja löytämään omat voimavaransa Neuvomiseen sisältyy diagnosoivan vallan käyttämistä? Ohjaajan asiantuntemuksen ei nähdä perustuvan (ainoastaan) siihen, että ohjaaja tuntee työskentelyn alaisen kohteen ohjattavaa paremmin (Feltham 1995; Silverman 1997; Spangar ym. 2000, 7; Couture & Sutherland 2006, ; Onnismaa 2007, 25; Alhanen ym. 2011, 21-23) Mistä puhutaan kun puhutaan neuvomisesta ja neuvonnasta suhteessa ohjaukseen??? 18

19 Neuvonta ammattikäytäntönä Oikean / asiantuntevan tiedon välittäminen osaksi asiakkaan päätöksentekoa tai ongelmanratkaisua vs. Ohjaus ammattikäytäntönä: ohjattavan oppimis/ ongelmanratkaisu/ työprosessien tukeminen siten että ohjattavan toimijuus vahvistuu 19

20 Neuvominen keskustelun käytäntönä (esim. Heritage & Sefi 1992; Silverman 1997; Locher & Limberg 2012; Vehviläinen 2012) 1. Neuvo = vuoro, joka suosittaa tai muuten tarjoaa suositeltavaa t. hyödylliseksi arvioitua toimintatapaa t. tietoa 2. neuvo jäsentyy parittaisena toimintona, neuvo kutsuu vastaanottajalta hyväksynnän eli hyväksyvän vastaanoton ilmausta (tai torjuntaa) Pedagogisissa konteksteissa myös ymmärtämisen osoittaminen voi tulla relevantiksi 3. Neuvon tekee relevantiksi jokin ongelma, tiedon tms. puute, ts. neuvon tarve Joskus tarve tuodaan esille ennen neuvon antamista, joskus ei Ongelmanratkaisusykli upotettuna neuvojakson sisään 20

21 4. Neuvosekvenssi asemoi osapuolet (ainakin tilanteisesti) tiedollisesti epäsymmetrisiin asemiin: neuvojalla on tietoa/osaamista/näkemystä jota neuvottavalta puuttuu 5. Siksi neuvontaan liittyy erityistä vuorovaikutuksellista problemaattisuutta silloin kun neuvottavan asiantuntevuuden tai omistajuuden säilyttäminen (ts. tiedollisen epäsymmetrian tasoittaminen) keskeistä 21

22 Ohjausvuorovaikutustutkimuksesta nouseva kysymys: Neuvominen ammattilaisen keskeisimpiä työkaluja -- rutiininomainen, systemaattisesti toistuva osa ohjausta ja ohjaajan ammatillisten tehtävien hoitamista JOTEN: Mitä neuvoilla tehdään ja millaisin seuraamuksin? 22

23 Mitä ammattilainen tekee asiakkaan ongelmille palvelukohtaamiset : asiakas tuo ongelman ja tietoa tilanteestaan, ammattilainen tarjoaa ratkaisun ongelmaan asiantuntijatietämyksensä nojalla terapeuttiset kohtaamiset: asiakas tuo ongelman; ammattilainen tarjoaa diskursiiviset puitteet joiden nojalla asiakkaan kokemusta aletaan tutkia ohjaukselliset kohtaamiset: asiakas tuo ongelman, ammattilainen tuo tilanteeseen sekä oman ammatillisen näkemyksensä että auttaa tutkimaan tilannetta/kokemusta

24 Keskusteluntutkijan näkökulma: mitä neuvoilla tehdään ohjauksessa? 1) neuvoilla tuotetaan ohjattavalle toimintavaihtoehtoja 2) neuvoilla osallistutaan ongelmanratkaisuun tuotoksen äärellä 3) neuvoilla tarjotaan tukea ohjattavalle 24

25 1) Neuvoilla tuotetaan toimintavaihtoehtoja Opinto-ohjauksessa (Erickson & Schultz 1982; He 1994) Neuvoilla tarjotaan tai ehdotetaan mahdollisia toimintavaihtoehtoja Opinnäytteen ohjauksessa uuden toimintavaiheen ennakointia ja tukemista ohjeilla Ohjaavan koulutuksen ympäristössä konkreettisena tehtävänä tuottaa Puhetta opiskelijan kokemuksista; erityisesti arvioita uranäkymiin liittyvistä mieltymyksistä Näihin arvioihin perustuvia valintoja ja suunnitelmia Ohjaaja päätyy hyvin usein tuottamaan neuvomuotoisia ehdotuksia toimintavaihtoehdoista Jos ohjattava ei ole kooperatiivinen, ohjaaja voi yksin joutua tuottamaan koko materiaalin (Vehviläinen 2001; myös Hutchby 2006) 25

26 Ote 1 26

27 2) Neuvoilla osallistutaan ongelmanratkaisuun tuotoksen äärellä Opinnäytteen ohjauksessa tekstipalaute rutinoituneena työmuotona ja pedagogiikan keinona (Young & Miller 2004; Waring 2005; 2007; 2012; Svinhufvud 2008; Vehviläinen 2009b) Palaute on ongelmanratkaisusyklin sisältävä sekvenssi (Svinhufvud 2008; Vehviläinen 2009b) Ohjausrutiineissa ohjaajan palaute painottuu ongelmien identifioimiseen ja joutuisaan korjaamiseen Neuvo palautevuoron ydinelementtinä usein paljon yksittäisiä neuvoja Tekstivetoisuus - lineaarisuus 27

28 Ote 4 28

29 3) Neuvoilla tarjotaan tukea ja apua ohjattavalle Neuvo sosiaalisen tuen muotona (Goldsmith & Fitch 1997; Goldsmith 2004; Vine ym. 2012) Akateemisissa ohjaustilanteessa, erit. opinnäytteen ohjauksessa, neuvonpyyntö on opiskelijan keskeinen osallistumisen muoto (He 1994; Limberg 2007; Vehviläinen 2009a) Myös huolenkerrontaan vastataan usein neuvoilla (Vehviläinen 2012b) Ohjaajat vastaavat niihin pyrkimällä ratkomaan ongelmaa Tässä mielessä ohjaustilanteella palvelukohtaamisen piirteitä

30 Ote 2 30

31 Ohjaavassa koulutuksessa palvelukohtaamista pyrittiin selvemmin välttämään neuvon pidättäminen tavallinen käytäntö, ohjaaja siirtyy kysyjän paikalle ja antaa neuvon vasta kyseltyään opiskelijalta hänen omia ajatuksiaan (Vehviläinen 2003) Myös huolenkerrontaan saatettiin antaa aktivoiva vastaus, etenkin kun asia koski kurssiasioita (eli juuri niitä asioita joiden suhteen piti oppia itseohjautuvuutta) (Vehviläinen 2001b) 31

32 Ote 3 32

33 Neuvomisen runsautta ja rutiininomaista luonnetta selittää siis sekä ohjaajan että ohjattavan toiminta. Ohjattavat pyytävät aktiivisesti neuvoja saadakseen apua kohtaamiinsa ongelmiin ja kuullakseen ohjaajan näkemyksiä ohjauksen kohteena olevasta asiasta Kysymys-vastaus sekvenssin pakottavuus! Neuvo on palautteen osa sekä tavanomaisin ohjaajan responssi ohjattavan aloitteisiin Keskeinen ohjauksen työkalu! 33

34 (jatkoa) Ohjaajat hahmottavat tehtäväkseen asiantuntijanäkemykseen perustuvan ongelmanratkaisun (ks. myös Vehviläinen & Löfström 2012) Tuen ja huomion antamisen muoto Oppimisen tukemisen muoto Työskentelyn tukemisen ja laadunvalvonnan muoto Ohjattavan toimintaan vaikuttamisen muoto 34

35 Mutta miksi neuvominen olisi problemaattista? 1 Ohjaajat itse orientoituvat neuvomiseen ajoittain problemaattisena 2 Neuvontasekvenssin seuraamuksia voi analysoida toimijuuden näkökulmasta 35

36 1 Neuvonpyyntöön vastattaessa ohjaaja vastaajan paikalla mitä seuraamuksia? Ohjaajat itse orientoituvat ajoittain neuvomiseen problemaattisena asiana Ohjattavan kysymys voi olla premisseiltään sellainen, että ohjaaja ei halua toimia sen alaisena Ohjattava voi tarjota ratkaisijan paikkaa asiassa jossa hänen tulisi ohjaajan mielestä itse tehdä päätös tai muuten aktivoitua Mitä ohjaajat tekevät välttääkseen suoraa neuvomista? Neuvon lykkääminen (Vehviläinen 2001; 2003) Neuvon relevanssin korjaaminen (Vehviläinen 2009a) 36

37 Ote 3, Ote 5 37

38 2 Ongelmanratkaisun työnjakoon liittyvä problemaattisuus Työnjako opinnäytteen ohjauksen neuvonnassa ja palautteessa usein: Ohjaaja identifioi ongelman Ohjaaja luonnehtii ongelmaa Ohjaaja tuottaa ratkaisun Opiskelijan osallisuus ongelmanratkaisusyklistä mikä kehittäisi toimijuutta? Myös opiskelija voisi tuottaa ratkaisuehdotuksen (Waring 2012) Young & Miller (2004): pitkittäistarkastelussa opiskelijan osuus ongelmanratkaisusyklistä laajenee Lisäksi neuvoa pyytävällä opiskelijalla usein jotain tietoa mahdollisesta ratkaisusta, vrt. varmisteleva neuvonpyyntö (Penttinen 2005; Vehviläinen 2009a) 38

39 Ratkotaanko reflektiivisen työskentelyn kannalta oikeaa ongelmaa? (ks. Alhanen ym. 2011) Tuotoksen ja työprosessin suhde ei ole aina selvä tai ilmeinen Noviisin ja seniorin ajattelun erot Piiloon jäävät päättelyketjut, työvaiheet, olettamusten sarjat sekä tulkinnat Missä määrin ohjattava pystyy kytkemään saamansa neuvon työprosessiinsa (Hyland & Hyland 2012, Vehviläinen 2009b) 39

40 Kysyminen työkaluna sekä tutkivan orientaation mahdollisuudet Käytössä etenkin silloin, kun ohjaaja kiinnostuu opiskelijan ymmärryksestä, orientaatiosta, työskentelyotteesta, motivaatiosta, asennoitumisesta, mieltymyksistä jne. eli työprosessista Opinnäytteen ohjauksessa ei yhtä rutinoitunut käytäntö kuin neuvominen ja palaute 40

41 Askelittainen siirtymä neuvoon (Vehviläinen 2001; 2012) Neuvojakson valmistaminen kysymyssarjalla Ohjattavan näkökulmaa myötäilevä neuvo Ohjattavan näkökulmaa haastava neuvo 41

42 Kun ohjaaja kysyy ennen kuin neuvoo (Vehviläinen 2012): Kysymyksellä voi tuoda esiin potentiaalisesti neuvorelevantteja (ts. ongelmallisia) aiheita (ks. Koshik 2005) Kysymyksellä voi välttää turhan neuvon ja varmistaa neuvon yksityiskohtaista sopivuutta ohjattavan tilanteeseen Kysymyksellä voi tutkia ohjattavan tietämystä tai ymmärtämistä Kysymyksellä voi tuottaa argumentatiivisesti otollisen paikan korjaavalle palautteelle ja vähentää vastarintaa (Vehviläinen 2001) 42

43 Ote 6, Ote 7 43

44 Ongelmanratkaisuorientaatio vs. tutkiva orientaatio Ongelmia ratkova, tulevaan suuntautuva Haluan auttaa ratkaisemaan ongelman jonka kuvasit Suuntaudun tulevaan, jossa ongelmaa ei enää ole Suuntaudun tuotokseen ja siihen mielikuvaan joka minulla on valmiista tuotoksesta tai sen vaatimuksista Tutkiva, nykyhetkeen ja jo tapahtuneisiin prosesseihin suuntautuva Haen eri tapoja tulkita ongelmaa, en kohtele ongelmaa vielä valmiina Suuntaudun siihen miten tällä hetkellä asian ymmärrät ja mitä ajattelet Suuntaudun siihen missä työvaiheessa olet tai millaisista tulkinnoista tulet tähän tilanteeseen 44

45 Ongelmanratkaisuorientaation riskikohdat opinnäytteen ohjauksessa Pääosa ohjaajan osallistumisesta on neuvomuotoista opastusta ongelmista kohti ratkaisua Ohjaustilanteiden agendaa ei tehdä neuvottelun alaiseksi Voi jäädä piiloon se, miten ohjattava ymmärtää saamansa palautteen ja neuvot, eli miten kytkee ne työskentelyprosessiinsa 45

46 Ongelmanratkaisuorientaation riskikohdat (jatkoa) Ratkotaanko oikeata ongelmaa, onko ongelmaa tulkittu oikein? Syntyykö sellainen tulkinta joka auttaa kytkemään tuotoksessa näkyviä ongelmia hedelmällisellä tavalla työprosessiin? Osallistetaanko ohjattavaa ratkaisuehdotuksien kehittelyyn? Mitä jää käsittelemättä jos mielenkiinto kohdistuu vain työskentelyn esteisiin? Käsitelläänkö työn ansiokkaita, toimivia puolia? (Svinhufvud valmisteilla) 46

47 Ongelmanratkaisuorientaation kehittämismahdollisuudet opinnäytteen ohjauksessa Agendaneuvottelusta huolehtiminen Vahvuuksien ja onnistumisten systemaattinen käsittely Valmistautuminen, käsiteltävän asian temaattinen jäsentäminen etukäteen Ohjattavan osallistaminen ongelmien tutkimiseen ja järjestelemiseen Ohjattavan osallistaminen ratkaisuvaihtoehtojen rakentamiseen Palautteen ymmärtämisen sekä jatkosuunnitelman selkeä käsittely agendaan 47

48 Tilaa tutkivalle orientaatiolle ohjauksessa? Ohjaajan repertuaariin hyvät kysymykset, pohdintatehtävät tai muut materiaalia tuottavat keinot, joilla ohjattavan työprosessin asiat saavat tilaa keskustelussa Keinot jotka saavat ohjattavan kertomaan mitä hän ajattelee, ymmärtää, miten työskentelee, perustelee ratkaisujaan jne. Tehtävät, ulkoistamisen muodot, symbolityöskentely, ryhmäideoinnin keinot Ylipäänsä vertaisryhmän osallistaminen ohjauksen toimijaksi Ongelmien ottaminen pöytään ennen niihin reagoimista Ohjaaja voi harkita interventioitaan Ohjattava tulee kuulluksi ja ehtii tulkita itse omaa materiaaliaan Ongelmanratkaisupyrkimyksen hidastaminen tekee tilaa tutkivalle otteelle 48

49 Jos neuvoja halutaan vähentää, on kysyttävä: 1) Miten tuotetaan keskusteluun ohjattavan tulevaa toimintaa suuntaavia toimintavaihtoehtoja? 2) Miten tarjotaan tukea ohjattavalle? 3) Miten osallistutaan ongelmanratkaisuun tuotoksen äärellä? 49

50 Lopuksi Neuvominen ei ole väärin se on yksi keskeinen ohjauksen työkalu jota ilman ohjaus tuskin onnistuisi Se on ohjausinterventio on eduksi jos sen ehtii tehdä harkitusti Jos ohjaustilanne jää pedagogisesti suunnittelemattomaksi, siellä usein tulee tapahtuneeksi asioita joita kumpikaan ei välttämättä tietoisesti harkiten halua johtuu keskustelun yleisistä mekanismeista 50

51 Ohjauksessa tapahtuu paljon sellaista jota ei huomaa ellei pysähdy. Harkinta ja rauha tuovat usein suurimmat muutokset ohjaustilanteeseen Silloinkin kun aikaa on rajallisesti. 51

52 Kommentit tervetulleita sekä nyt että jälkikäteen! Kiitokset! 52

53 Lähteet Alhanen, K., Kansanaho, H., Ahtiainen, O-P., Kangas, M., Soini, T. & Soininen, J Työnohjauksen käsikirja. Tammi. Annala, J Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjaamisen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa. Tampereen yliopisto. Bereiter, C Education and the Mind in the Knowledge Age. Lawrence Erlbaum Couture, S.J. & Sutherland, O Giving advice on advice-giving: a conversation analysis of Karl Tomms practice. Journal of Marital and Family Therapy 32(3): Dysthe, O, Samara, A. & Westrheim, K. (2006). Multivoiced supervision of Master s students: a case study of alternative supervision practices in higher education. Studies in Higher education 31,3: Engeström, Y Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino. Feltham, C. (1995). What is counselling? London: Sage. Frischer, J. & Larsson, K. (2000) Laissez-faire in research education an inquiry into a Swedish doctoral program. Higher Education Policy 13: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. Heritage & Sefi, S Dilemmas of advice. In Drew, P. & Heritage, J. (eds). Talk at Work. Cambridge University Press. Hutchby, I The Discourses of Child Counselling. John Benjamins. Hyland, K. & Hyland, F. (2012). You could make this clearer. Teachers advice on ESL academic writing. In Limberg, H. & Locher, M. (eds). Advice in discourse. John Benjamins. Koshik, I Conversation analytic study of yes/no questions which convey reversed polarity assertions. Journal of Pragmatics 34: Locher, M. & Limberg, H Introduction to advice in discourse. Teoksessa Limberg, H. & Locher, M. (eds). Advice in discourse. John Benjamins.

54 Nummenmaa, A R.& Lautamatti, L Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Tampere University Press Nummenmaa, A,R. & Pyhältö, K. (2008). Tohtorikoulutus systeemisenä kokonaisuutena. Teoksessa Nummenmaa ym. (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere University Press. Onnismaa, J. Pasanen, H. & Spangar, T Ohjaus ammattina ja tieteenalana I. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Peavy, V. R Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmodernina aikana. Teoksessa Onnismaa, J. ym. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana I Penttinen, L Gradupuhetta tutkielmaseminaarissa. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 269. Pyhältö, K. & Soini, T. (2008). Tohtoriopiskelijasta tieteelliseksi asiantuntijaksi.teoksessa Nummenmaa ym. (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere University Press. Pyhältö, K, Stubb, J. & Lonka, K. (2009) Developing a scholarly community as a learning environment for Ph.D. students. International Journal for Academic Development, 14, (3), Silverman, D Discourses of Counselling. HIV counselling as social interaction. London: SAGE. Spangar, T., Pasanen, H. & Onnismaa, J. (2000). Alkusanat. Teoksessa Onnismaa, J. Pasanen, H. & Spangar, T. Ohjaus ammattina ja tieteenalana I. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus

55 Stubb, J Becoming a scholar. The dynamic interaction between the doctoral student and the scholarly community. University of Helsinki. Stubb, J., Pyhältö, K., Soini, T., Nummenmaa, A. R. ja Lonka. K. (2010). Osallisuus ja hyvinvointi tiedeyhteisössä. Tohtoriopiskelijoiden kokemuksia. Aikuiskasvatus 2. Svinhufvud, K. (2008). Palaute ongelmanratkaisuna: opponentin tekstipalaute graduseminaarissa. Kasvatus 39 (5) Svinhufvud, K. & Vehviläinen, S. (2013) Papers, documents and the opening of an academic supervision encounter. To appear in Text and Talk Säljö, R Lärande i Praktiken. Ett Sociokulturellt Perspektiv. Stockholm: Prisma Vehviläinen, S Structures of counselling interaction. A conversation analytic study of counselling encounters in career guidance training. University of Helsinki, Department of Education. Helsinki. Vehviläinen, S Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus Vehviläinen, S. (2001b). Counsellors responses to students troubles-talk in counselling encounters in Finnish career guidance training. In Seltzer, M.; Kullberg, C., Olesen, S. P., & Rostila, I. (eds.) Listening to the Welfare State. Aldershot: Ashgate. Vehviläinen, S. (2001c). Evaluative advice in educational counseling: the use of disagreement in the stepwise entry to advice. Research on Language and Social Interaction 34(3): Vehviläinen, S. (2003). Avoiding providing solutions: orienting to the ideal of student s selfdirectedness in counselling interaction. Discourse Studies 5(3): Vehviläinen, S. (2008) Akateemisen opinnäytteen ohjaus vuorovaikutuksena: esimerkkinä opiskelijan aloitteet ja niiden käsittely. Teoksessa Nummenmaa, A.R. Pyhältö, K & Soini, T. (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. (s ) Tampere University Press. Vehviläinen, S. (2009a) Student-initiated advice in academic supervision. Research on language and social interaction, 42(2),

56 Vehviläinen, S. (2009b). Problems in the research problem: criticism and resistance in academic supervision encounters. Scandinavian Journal of Educational Research 6 (2): Vehviläinen, S.(2012a). Question-prefaced advice in feedback sequences of Finnish academic supervisions. In H. Limberg & M. A. Locher (eds.) Advice in discourse. Pragmatics and Beyond New Series, John Benjamins.) Vehviläinen (2012b). Huolipuhe vastaanotolla ikkuna opiskelijan työprosessiin. Teoksessa Pyhältö, K. & Soini, T. (toim) Akateeminen ohjaus tohtorikoulutuksessa. Tampere University Press. Vehviläinen & Löfström, E. (2012) Opinnäytteen ohjauksen haasteet opettajien näkökulmasta tulkinta kehittämishaasteista. Teoksessa Mäkinen M. ym. (toim) Osallistava korkeakoulutus. Vehviläinen, S. & Svinhufvud, K. (2009) Paperi, dokumentti, opinnäyte tekstit ohjauskeskustelun osana. Aikuiskasvatus 3. Vehviläinen, S., Pyhältö, K., Lindblom-Ylänne, S., Löfström, E., Nevgi, A & Kaartinen-Koutaniemi, M. (2009). Tieteellisten työprosessien ohjaus. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Vehviläinen, S., Heikkilä, A-M., Mikkonen, J. & Nieminen, J. (2009b). Ohjaus yliopistossa. Teoksessa Lindblom- Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Waring, H. Z. (2005). Peer tutoring in a graduate writing center: Identity, expertise and advice resisting. Applied Linguistics, 26, Waring, H.Z. (2007). The Multi-functionality of Accounts in Advice Giving. Journal of Sociolinguistics, 11(3), Waring, H.Z.(2012). The advising sequence and its preference structures in graduate peer turoting at an American university. In H. Limberg & M. A. Locher (eds.) Advice in discourse. Pragmatics and Beyond New Series, John Benjamins.) Wenger, E Communities of practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press. 56

Ohjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena

Ohjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena Ohjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja projektipäällikkö Campus Conexus Tampereen yliopisto Hammaslääkäripäivät, Helsinki 7.11.2013

Lisätiedot

Ovatko hyvät neuvot kalliit? Neuvominen ja palaute ohjausvuorovaikutuksessa

Ovatko hyvät neuvot kalliit? Neuvominen ja palaute ohjausvuorovaikutuksessa Ovatko hyvät neuvot kalliit? Neuvominen ja palaute ohjausvuorovaikutuksessa Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja projektipäällikkö Campus Conexus, Tampereen yliopisto Hammaslääkäripäivät, Helsinki

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Ongelmanratkaisua opinnäytteen äärellä neuvot opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutuksessa

Ongelmanratkaisua opinnäytteen äärellä neuvot opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutuksessa Artikkeli Ongelmanratkaisua opinnäytteen äärellä neuvot opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutuksessa Sanna Vehviläinen Artikkelini tarkastelee neuvomista opinnäytteen ohjauksessa. Lähden liikkeelle dilemmasta:

Lisätiedot

Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota

Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota Sanna Vehviläinen Yliopistotutkija sanna.m.vehvilainen@uta.fi http://tyonohjaaja.blogspot.com/ Campus Conexus Tampereen yliopisto 15-05-2012

Lisätiedot

Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Opinto- ja uraohjauksen professori UEF

Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Opinto- ja uraohjauksen professori UEF Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Opinto- ja uraohjauksen professori UEF sanna.vehvilainen@uef.fi http://tyonohjaaja.blogspot.fi/ N. 20 vuoden työ tutkijana ohjaus- ja terapiavuorovaikutuksen

Lisätiedot

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Työhönvalmentajan työote - dialogisuus asiakastyön keskiössä

Työhönvalmentajan työote - dialogisuus asiakastyön keskiössä Työhönvalmentajan työote - dialogisuus asiakastyön keskiössä Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja, vanhempi tutkija (TTL) professori, Itä-Suomen yliopisto 22.9.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Historian tutkinto-ohjelma Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa Historian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden ohjaukseen.

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava 29.3.2012 HOPS välineenä Strategiset rastit: HOPS 29.3.2012 Sami Hautakangas & Liisa Ahlava Kenen/minkä väline? Opiskelijan Ohjausvastaavan / HOPS-opettajan Tutkinto-ohjelman johtajan / vastuutahon Tieteenalayksikön

Lisätiedot

Tiedonhaun ohjauskeskustelut Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa Pakkoko paras menetelmä?

Tiedonhaun ohjauskeskustelut Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa Pakkoko paras menetelmä? Tiedonhaun ohjauskeskustelut Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa Pakkoko paras menetelmä? Informaatiolukutaito asiakkaan kohtaamisessa - Miten ja missä? IL-seminaari 18.11.2013, Helsinki Tiina

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

OHJAUKSEN NÄKÖKULMA. Kohti Jupiteria-seminaari Heikki Pasanen

OHJAUKSEN NÄKÖKULMA. Kohti Jupiteria-seminaari Heikki Pasanen OHJAUKSEN NÄKÖKULMA Kohti Jupiteria-seminaari 27.11.2008 Heikki Pasanen TEEMAT Ohjauksen monitasoisuus Koulutuksen ja opiskelun prosessien sekä ohjauksen paikkoja Ohjauksen periaatteista Mitä ohjaus ei

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Ohjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri

Ohjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri Ohjauksen konteksti Rajoittavat tekijät Mahdollistavat tekijät Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen Situationaalinen ohjausosaaminen ohjattava ohjaaja Yhteiskunta,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Leena Mikkola, Sanna Herkama, Jonna Koponen & Salme Korkala (toim.) PROLOGI PUHEVIESTINNÄN VUOSIKIRJA. Prologos ry Jyväskylä

Leena Mikkola, Sanna Herkama, Jonna Koponen & Salme Korkala (toim.) PROLOGI PUHEVIESTINNÄN VUOSIKIRJA. Prologos ry Jyväskylä Leena Mikkola, Sanna Herkama, Jonna Koponen & Salme Korkala (toim.) PROLOGI PUHEVIESTINNÄN VUOSIKIRJA 2014 Prologos ry Jyväskylä Yhteystiedot: Prologos ry Viestintätieteiden laitos / Puheviestintä PL 35

Lisätiedot

HOPS yliopisto-opinnoissa. Yliopistonlehtori Johanna Annala

HOPS yliopisto-opinnoissa. Yliopistonlehtori Johanna Annala HOPS yliopisto-opinnoissa Yliopistonlehtori Johanna Annala YKY orientoivat 21.10.2013 J.Annala 21.10.2013 Hops: suunnitelma ja/vai suunnitteluprosessi? Konkreettinen Suppea Dokumentti Välinearvo Opintoihin

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina

Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina Anne Nevgi Peda-forum päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä / opetuksen laadun mittarina 22.8.2016 1 Lähtökohdat ja tavoite Opiskelijoiden kokemuksia

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään?

Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen

Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus Futurex seminaari 29.1.2013 Tuire Palonen Nousevat alat, uusi asiantuntijuus Tutkinnon jälkeisen koulutuksen vaatimukset asettuvat usein yhteiskunnassa tapahtuvista

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana?

Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana? Työelämäpedagoginen toimintahorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea korkeakoulutuksen aikana? Leena Penttinen & Terhi Skaniakos Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella

Lisätiedot

TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ

TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ OHJATAAN YHDESSÄ OULU 25.11.2016 POHDINTATEHTÄVÄ LUENNON AJAKSI KUKA ASIAKKAISTASI HYÖTYISI TÄLLAISESTA LÄHESTYMISTAVASTA? TAUSTAA Professori Spencer Niles: The Hope-Centered

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos OHTY / TAO Alustus TAO-seminaarissa 29.4.2011 Tutkimuskohteena opiskelijoiden

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus IHME Kolme tulokulmaa aiheeseen: 1. Näköalapaikka IHMEen menetelmäkursseilla 2. Oma kokemus ohjaajana 3. Osallistuminen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201406061634

Lisätiedot

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN

TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN 28.8.2013 Esittely Ohjaustarpeiden arviointi Asiakkaan päätöksenteko-prosessi siltamallina Millainen prosessi kuvaa tarvelähtöisiä

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot