Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot"

Transkriptio

1 Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja Projektipäällikkö, Campus Conexus, Tampereen yliopisto

2 Alustuksen tavoite Tarkastella ohjauksen ammatillista sisältöä kuvaamalla vuorovaikutuksen käytäntöjä sekä ohjauksen orientaatioita Ongelmanratkaisuorientaatio ja neuvominen ohjauksessa Tutkiva orientaatio Kuvata näiden orientaatioiden suhdetta joihinkin yliopistopedagogisiin tavoitteisiin Selkiyttää ideaalien ja käytäntöjen välistä suhdetta ohjauksesta käytävässä keskustelussa Tuoda esiin keskustelunanalyyttisen (perus)tutkimuksen sovellusarvoa

3 Taustani: aikuiskasvatus keskustelunanalyysi yliopistopedagogiikka & akateemisen ohjauksen tutkimus työnohjaus 3

4 Keskustelunanalyysi (KA) (Conversation Analysis, CA ) Keskustelunanalyyttinen lähestymistapa on teoria vuorovaikutuksesta sekä metodi sen empiiriseen tutkimiseen Kasautuva, tiukan empiirinen - perustuu aina nauhoitettuun, toteutuneen vuorovaikutuksen havaittavien piirteiden analysoimiseen Juuret arkielämän sosiologiassa, etnometodologiassa sekä pragmatiikassa UCLA 1960-l. Harvey Sacks Emanuel A. Schegloff & Gail Jefferson

5 Vuorovaikutus ymmärretään omalakiseksi ilmiöalueekseen Ei palautettavissa kieleen tai makrorakenteisiin Inhimillisen sosiaalisuuden geneerinen perusulottuvuus Vuorovaikutusta tarkastellaan toimintana, ja toiminnoiksi jäsentyneenä vuorovaikutuksen sekventiaalisen jäsentymisen tarkastelu Vuorovaikutuksen perustavat rakenteet jäsentyvät peräkkäisyyden ja ajassa etenevän toiminnan kautta Toiminnot sekä kielenkäytön tai nonverbaalin viestinnän ilmiöt asetetaan tähän yhteyteen [DATA]

6 Keskustelunanalyysin projektina institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus Miten ihmiset järjestävät puheensa, viestintänsä ja keskinäisen toimintansa ajassa etenevässä vuorovaikutuksessa tehdäkseen ohjausta/ koulutusta / kokouksia /psykoterapiaa jne.?

7 Mitä ohjaus on? Ohjaus on institutionaalista ja yhteisöllistä toimintaa, jossa edistetään ja tuetaan ohjattavan työ-, oppimis- tai ongelmanratkaisuprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. (Annala 2007; Dysthe ym. 2006; Frischer & Larsson 2000; Hopwood 2010; Stubb 2012; Nummenmaa & Lautamatti 2004; Nummenmaa & Pyhältö 2008; Pyhältö ym. 2009; Vehviläinen ym. 2009)

8 Ohjausajattelua jäsentävät peruskysymykset Mihin ohjaus kohdistuu? Tuotoksiin? Työ- ja oppimisprosesseihin? Suhde tavoitteisiin Kuka hahmotetaan ohjauksen toimijaksi? yksilöt / dyadi työskentelevä ryhmä yhteisöt Millaista ohjaustoiminta on luonteeltaan? Keinot valitaan niin että ne ovat toimijuutta tukevia

9 Mitä on toimijuus Motivaatio-/oppimispsykologiselta kannalta: Pätevyys Autonomia Mahdollisuus kontribuoida johonkin yhteiseen Yhteydessä inhimilliseen hyvinvointiin Sosiokulttuurisen oppimisnäkemyksen kannalta Merkitykselliset kokemukset Identiteetin rakentuminen Osallisuuden muuttuminen Tiedonrakentelua korostavien oppimisnäkemysten kannalta Epistemic agency: aktiivinen osallisuus nimenomaan tietoa luovissa yhteisöissä

10 Millaiset vuorovaikutuksen käytännöt tukevat ohjattavan toimijuutta? ohjattavan tavoitteet pääsevät esille ja vaikuttamaan prosessiin; ohjattava suunnittelee, arvioi ja muokkaa toimintaansa; ohjattavan oma työskentely vie prosessia eteenpäin; ohjauksessa tulee selväksi, milloin ohjattavan oma valinta tai päätös ovat välttämättömiä; ohjattava oppii hahmottamaan ja sanallistamaan sitä prosessia, jonka parissa toimitaan; ohjattavan luottamus prosessista selviytymiseen kasvaa. 10

11 Tämän ohjausmallin teoreettiset ainekset Sosiokulttuurinen, yhteisöön osallistumista painottava oppimisnäkemys (Wenger 1998; Säljö 2005) Tiedonrakenteluun ja toiminnan teoriaan nojaava oppimisnäkemys: oppiminen = kohteellisen (yhteis)toiminnan jäsentymistä ja muutosta yhteisöissä ja historiassa (Bereiter 2002; Hakkarainen ym. 2004, Engeström 2004) Neuvotteleva t. kumppanuuteen perustuva (dialoginen) toiminta ohjaustyöskentelyn ydinelementtinä (Dysthe ym. 2006; Nummenmaa ym. 2008, Peavy 2000, Onnismaa ym. 2000) Asiantuntijuuden kehittyminen tuettujen työprosessien kautta (Pyhältö ym. 2009, Vehviläinen ym. 2009, Stubb ym. 2010)

12 Edelliseen määritelmään nojaten: Mitä ohjausvuorovaikutuksessa tulisi tapahtua että ohjauksen kohteena oleva prosessi edistyisi ja ohjattava kykenisi sitä ja vahvistumaan toiminnassaan ja osallisuudessa? 12

13 Väitöskirja Structures of counselling interaction suomennos Ohjaus vuorovaikutuksena (Vehviläinen 1999, 2001) Työvoimapoliittinen ohjaava koulutus 1990-luvun lama- Suomessa yksilöohjaus käytäntönä Ohjaava koulutuksen ohjausajattelun ja käytännön väliset ristiriidat Taustalla ohjauksen uusi ammatillisuus asiantuntijavallan kyseenalaistajana ja asiakkaan valtaistajana (mm. Onnismaa, Pasanen & Spangar 2000) Ohjauksen tasapainottelevat käytännöt jossa asiakkaan kokemuksen huomioon ottaminen sekä institutionaaliset tavoitteet punoutuvat yhteen

14 Ohjauskäytänteet yliopistopedagogiikassa keskustelunanalyyttinen tutkimus ( HY/YTY) KA perustutkimusta opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutusrakenteista: yksilöohjauksesta ja seminaarivuorovaikutuksesta Monitieteenalainen korpus rutiininomaisena toistuvia yhdenmukaisia käytäntöjä (mm. Vehviläinen 2008; 2009a, 2009b, 2012a ja b; Svinhufvud 2008; Svinhufvud & Vehviläinen tulossa) Kimmo Svinhufvudin valmistuva väitöskirja seminaarivuorovaikutuksesta ja kirjoittamisen ohjaamisesta 14

15 Jokin ei muutu Viisastenkivi : Ohjaukselle asettuvat paineet rakenteellisten ja taloudellisten ongelmien puristuksessa Ohjaus intressien kohtauspaikkana Attribuutiot: kenen syy ettei ohjaus toimi? Kenen puolella ohjaus on? Ohjauksen kilpailevat tavoitteenasettelut 15

16 Neuvominen ja neuvomisjaksot ohjauksessa muodostunut oman ohjaustutkimukseni keskeisimmäksi juonteeksi Ohjausammatillisuuden kuuma peruna ikkuna ohjausvuorovaikutuksen yleisempään problematiikkaan 16

17 (sarjakuva: Aamulehti ) 17

18 Neuvominen ja ohjaus Ohjauksen määritteleminen ei-neuvomisena Ohjauksen tarkoitus ei ole ratkoa asiakkaan tai ohjattavan ongelmia (vrt. palvelukohtaaminen ) vaan auttaa häntä itse ratkomaan niitä ja löytämään omat voimavaransa Neuvomiseen sisältyy diagnosoivan vallan käyttämistä? Ohjaajan asiantuntemuksen ei nähdä perustuvan (ainoastaan) siihen, että ohjaaja tuntee työskentelyn alaisen kohteen ohjattavaa paremmin (Feltham 1995; Silverman 1997; Spangar ym. 2000, 7; Couture & Sutherland 2006, ; Onnismaa 2007, 25; Alhanen ym. 2011, 21-23) Mistä puhutaan kun puhutaan neuvomisesta ja neuvonnasta suhteessa ohjaukseen??? 18

19 Neuvonta ammattikäytäntönä Oikean / asiantuntevan tiedon välittäminen osaksi asiakkaan päätöksentekoa tai ongelmanratkaisua vs. Ohjaus ammattikäytäntönä: ohjattavan oppimis/ ongelmanratkaisu/ työprosessien tukeminen siten että ohjattavan toimijuus vahvistuu 19

20 Neuvominen keskustelun käytäntönä (esim. Heritage & Sefi 1992; Silverman 1997; Locher & Limberg 2012; Vehviläinen 2012) 1. Neuvo = vuoro, joka suosittaa tai muuten tarjoaa suositeltavaa t. hyödylliseksi arvioitua toimintatapaa t. tietoa 2. neuvo jäsentyy parittaisena toimintona, neuvo kutsuu vastaanottajalta hyväksynnän eli hyväksyvän vastaanoton ilmausta (tai torjuntaa) Pedagogisissa konteksteissa myös ymmärtämisen osoittaminen voi tulla relevantiksi 3. Neuvon tekee relevantiksi jokin ongelma, tiedon tms. puute, ts. neuvon tarve Joskus tarve tuodaan esille ennen neuvon antamista, joskus ei Ongelmanratkaisusykli upotettuna neuvojakson sisään 20

21 4. Neuvosekvenssi asemoi osapuolet (ainakin tilanteisesti) tiedollisesti epäsymmetrisiin asemiin: neuvojalla on tietoa/osaamista/näkemystä jota neuvottavalta puuttuu 5. Siksi neuvontaan liittyy erityistä vuorovaikutuksellista problemaattisuutta silloin kun neuvottavan asiantuntevuuden tai omistajuuden säilyttäminen (ts. tiedollisen epäsymmetrian tasoittaminen) keskeistä 21

22 Ohjausvuorovaikutustutkimuksesta nouseva kysymys: Neuvominen ammattilaisen keskeisimpiä työkaluja -- rutiininomainen, systemaattisesti toistuva osa ohjausta ja ohjaajan ammatillisten tehtävien hoitamista JOTEN: Mitä neuvoilla tehdään ja millaisin seuraamuksin? 22

23 Mitä ammattilainen tekee asiakkaan ongelmille palvelukohtaamiset : asiakas tuo ongelman ja tietoa tilanteestaan, ammattilainen tarjoaa ratkaisun ongelmaan asiantuntijatietämyksensä nojalla terapeuttiset kohtaamiset: asiakas tuo ongelman; ammattilainen tarjoaa diskursiiviset puitteet joiden nojalla asiakkaan kokemusta aletaan tutkia ohjaukselliset kohtaamiset: asiakas tuo ongelman, ammattilainen tuo tilanteeseen sekä oman ammatillisen näkemyksensä että auttaa tutkimaan tilannetta/kokemusta

24 Keskusteluntutkijan näkökulma: mitä neuvoilla tehdään ohjauksessa? 1) neuvoilla tuotetaan ohjattavalle toimintavaihtoehtoja 2) neuvoilla osallistutaan ongelmanratkaisuun tuotoksen äärellä 3) neuvoilla tarjotaan tukea ohjattavalle 24

25 1) Neuvoilla tuotetaan toimintavaihtoehtoja Opinto-ohjauksessa (Erickson & Schultz 1982; He 1994) Neuvoilla tarjotaan tai ehdotetaan mahdollisia toimintavaihtoehtoja Opinnäytteen ohjauksessa uuden toimintavaiheen ennakointia ja tukemista ohjeilla Ohjaavan koulutuksen ympäristössä konkreettisena tehtävänä tuottaa Puhetta opiskelijan kokemuksista; erityisesti arvioita uranäkymiin liittyvistä mieltymyksistä Näihin arvioihin perustuvia valintoja ja suunnitelmia Ohjaaja päätyy hyvin usein tuottamaan neuvomuotoisia ehdotuksia toimintavaihtoehdoista Jos ohjattava ei ole kooperatiivinen, ohjaaja voi yksin joutua tuottamaan koko materiaalin (Vehviläinen 2001; myös Hutchby 2006) 25

26 Ote 1 26

27 2) Neuvoilla osallistutaan ongelmanratkaisuun tuotoksen äärellä Opinnäytteen ohjauksessa tekstipalaute rutinoituneena työmuotona ja pedagogiikan keinona (Young & Miller 2004; Waring 2005; 2007; 2012; Svinhufvud 2008; Vehviläinen 2009b) Palaute on ongelmanratkaisusyklin sisältävä sekvenssi (Svinhufvud 2008; Vehviläinen 2009b) Ohjausrutiineissa ohjaajan palaute painottuu ongelmien identifioimiseen ja joutuisaan korjaamiseen Neuvo palautevuoron ydinelementtinä usein paljon yksittäisiä neuvoja Tekstivetoisuus - lineaarisuus 27

28 Ote 4 28

29 3) Neuvoilla tarjotaan tukea ja apua ohjattavalle Neuvo sosiaalisen tuen muotona (Goldsmith & Fitch 1997; Goldsmith 2004; Vine ym. 2012) Akateemisissa ohjaustilanteessa, erit. opinnäytteen ohjauksessa, neuvonpyyntö on opiskelijan keskeinen osallistumisen muoto (He 1994; Limberg 2007; Vehviläinen 2009a) Myös huolenkerrontaan vastataan usein neuvoilla (Vehviläinen 2012b) Ohjaajat vastaavat niihin pyrkimällä ratkomaan ongelmaa Tässä mielessä ohjaustilanteella palvelukohtaamisen piirteitä

30 Ote 2 30

31 Ohjaavassa koulutuksessa palvelukohtaamista pyrittiin selvemmin välttämään neuvon pidättäminen tavallinen käytäntö, ohjaaja siirtyy kysyjän paikalle ja antaa neuvon vasta kyseltyään opiskelijalta hänen omia ajatuksiaan (Vehviläinen 2003) Myös huolenkerrontaan saatettiin antaa aktivoiva vastaus, etenkin kun asia koski kurssiasioita (eli juuri niitä asioita joiden suhteen piti oppia itseohjautuvuutta) (Vehviläinen 2001b) 31

32 Ote 3 32

33 Neuvomisen runsautta ja rutiininomaista luonnetta selittää siis sekä ohjaajan että ohjattavan toiminta. Ohjattavat pyytävät aktiivisesti neuvoja saadakseen apua kohtaamiinsa ongelmiin ja kuullakseen ohjaajan näkemyksiä ohjauksen kohteena olevasta asiasta Kysymys-vastaus sekvenssin pakottavuus! Neuvo on palautteen osa sekä tavanomaisin ohjaajan responssi ohjattavan aloitteisiin Keskeinen ohjauksen työkalu! 33

34 (jatkoa) Ohjaajat hahmottavat tehtäväkseen asiantuntijanäkemykseen perustuvan ongelmanratkaisun (ks. myös Vehviläinen & Löfström 2012) Tuen ja huomion antamisen muoto Oppimisen tukemisen muoto Työskentelyn tukemisen ja laadunvalvonnan muoto Ohjattavan toimintaan vaikuttamisen muoto 34

35 Mutta miksi neuvominen olisi problemaattista? 1 Ohjaajat itse orientoituvat neuvomiseen ajoittain problemaattisena 2 Neuvontasekvenssin seuraamuksia voi analysoida toimijuuden näkökulmasta 35

36 1 Neuvonpyyntöön vastattaessa ohjaaja vastaajan paikalla mitä seuraamuksia? Ohjaajat itse orientoituvat ajoittain neuvomiseen problemaattisena asiana Ohjattavan kysymys voi olla premisseiltään sellainen, että ohjaaja ei halua toimia sen alaisena Ohjattava voi tarjota ratkaisijan paikkaa asiassa jossa hänen tulisi ohjaajan mielestä itse tehdä päätös tai muuten aktivoitua Mitä ohjaajat tekevät välttääkseen suoraa neuvomista? Neuvon lykkääminen (Vehviläinen 2001; 2003) Neuvon relevanssin korjaaminen (Vehviläinen 2009a) 36

37 Ote 3, Ote 5 37

38 2 Ongelmanratkaisun työnjakoon liittyvä problemaattisuus Työnjako opinnäytteen ohjauksen neuvonnassa ja palautteessa usein: Ohjaaja identifioi ongelman Ohjaaja luonnehtii ongelmaa Ohjaaja tuottaa ratkaisun Opiskelijan osallisuus ongelmanratkaisusyklistä mikä kehittäisi toimijuutta? Myös opiskelija voisi tuottaa ratkaisuehdotuksen (Waring 2012) Young & Miller (2004): pitkittäistarkastelussa opiskelijan osuus ongelmanratkaisusyklistä laajenee Lisäksi neuvoa pyytävällä opiskelijalla usein jotain tietoa mahdollisesta ratkaisusta, vrt. varmisteleva neuvonpyyntö (Penttinen 2005; Vehviläinen 2009a) 38

39 Ratkotaanko reflektiivisen työskentelyn kannalta oikeaa ongelmaa? (ks. Alhanen ym. 2011) Tuotoksen ja työprosessin suhde ei ole aina selvä tai ilmeinen Noviisin ja seniorin ajattelun erot Piiloon jäävät päättelyketjut, työvaiheet, olettamusten sarjat sekä tulkinnat Missä määrin ohjattava pystyy kytkemään saamansa neuvon työprosessiinsa (Hyland & Hyland 2012, Vehviläinen 2009b) 39

40 Kysyminen työkaluna sekä tutkivan orientaation mahdollisuudet Käytössä etenkin silloin, kun ohjaaja kiinnostuu opiskelijan ymmärryksestä, orientaatiosta, työskentelyotteesta, motivaatiosta, asennoitumisesta, mieltymyksistä jne. eli työprosessista Opinnäytteen ohjauksessa ei yhtä rutinoitunut käytäntö kuin neuvominen ja palaute 40

41 Askelittainen siirtymä neuvoon (Vehviläinen 2001; 2012) Neuvojakson valmistaminen kysymyssarjalla Ohjattavan näkökulmaa myötäilevä neuvo Ohjattavan näkökulmaa haastava neuvo 41

42 Kun ohjaaja kysyy ennen kuin neuvoo (Vehviläinen 2012): Kysymyksellä voi tuoda esiin potentiaalisesti neuvorelevantteja (ts. ongelmallisia) aiheita (ks. Koshik 2005) Kysymyksellä voi välttää turhan neuvon ja varmistaa neuvon yksityiskohtaista sopivuutta ohjattavan tilanteeseen Kysymyksellä voi tutkia ohjattavan tietämystä tai ymmärtämistä Kysymyksellä voi tuottaa argumentatiivisesti otollisen paikan korjaavalle palautteelle ja vähentää vastarintaa (Vehviläinen 2001) 42

43 Ote 6, Ote 7 43

44 Ongelmanratkaisuorientaatio vs. tutkiva orientaatio Ongelmia ratkova, tulevaan suuntautuva Haluan auttaa ratkaisemaan ongelman jonka kuvasit Suuntaudun tulevaan, jossa ongelmaa ei enää ole Suuntaudun tuotokseen ja siihen mielikuvaan joka minulla on valmiista tuotoksesta tai sen vaatimuksista Tutkiva, nykyhetkeen ja jo tapahtuneisiin prosesseihin suuntautuva Haen eri tapoja tulkita ongelmaa, en kohtele ongelmaa vielä valmiina Suuntaudun siihen miten tällä hetkellä asian ymmärrät ja mitä ajattelet Suuntaudun siihen missä työvaiheessa olet tai millaisista tulkinnoista tulet tähän tilanteeseen 44

45 Ongelmanratkaisuorientaation riskikohdat opinnäytteen ohjauksessa Pääosa ohjaajan osallistumisesta on neuvomuotoista opastusta ongelmista kohti ratkaisua Ohjaustilanteiden agendaa ei tehdä neuvottelun alaiseksi Voi jäädä piiloon se, miten ohjattava ymmärtää saamansa palautteen ja neuvot, eli miten kytkee ne työskentelyprosessiinsa 45

46 Ongelmanratkaisuorientaation riskikohdat (jatkoa) Ratkotaanko oikeata ongelmaa, onko ongelmaa tulkittu oikein? Syntyykö sellainen tulkinta joka auttaa kytkemään tuotoksessa näkyviä ongelmia hedelmällisellä tavalla työprosessiin? Osallistetaanko ohjattavaa ratkaisuehdotuksien kehittelyyn? Mitä jää käsittelemättä jos mielenkiinto kohdistuu vain työskentelyn esteisiin? Käsitelläänkö työn ansiokkaita, toimivia puolia? (Svinhufvud valmisteilla) 46

47 Ongelmanratkaisuorientaation kehittämismahdollisuudet opinnäytteen ohjauksessa Agendaneuvottelusta huolehtiminen Vahvuuksien ja onnistumisten systemaattinen käsittely Valmistautuminen, käsiteltävän asian temaattinen jäsentäminen etukäteen Ohjattavan osallistaminen ongelmien tutkimiseen ja järjestelemiseen Ohjattavan osallistaminen ratkaisuvaihtoehtojen rakentamiseen Palautteen ymmärtämisen sekä jatkosuunnitelman selkeä käsittely agendaan 47

48 Tilaa tutkivalle orientaatiolle ohjauksessa? Ohjaajan repertuaariin hyvät kysymykset, pohdintatehtävät tai muut materiaalia tuottavat keinot, joilla ohjattavan työprosessin asiat saavat tilaa keskustelussa Keinot jotka saavat ohjattavan kertomaan mitä hän ajattelee, ymmärtää, miten työskentelee, perustelee ratkaisujaan jne. Tehtävät, ulkoistamisen muodot, symbolityöskentely, ryhmäideoinnin keinot Ylipäänsä vertaisryhmän osallistaminen ohjauksen toimijaksi Ongelmien ottaminen pöytään ennen niihin reagoimista Ohjaaja voi harkita interventioitaan Ohjattava tulee kuulluksi ja ehtii tulkita itse omaa materiaaliaan Ongelmanratkaisupyrkimyksen hidastaminen tekee tilaa tutkivalle otteelle 48

49 Jos neuvoja halutaan vähentää, on kysyttävä: 1) Miten tuotetaan keskusteluun ohjattavan tulevaa toimintaa suuntaavia toimintavaihtoehtoja? 2) Miten tarjotaan tukea ohjattavalle? 3) Miten osallistutaan ongelmanratkaisuun tuotoksen äärellä? 49

50 Lopuksi Neuvominen ei ole väärin se on yksi keskeinen ohjauksen työkalu jota ilman ohjaus tuskin onnistuisi Se on ohjausinterventio on eduksi jos sen ehtii tehdä harkitusti Jos ohjaustilanne jää pedagogisesti suunnittelemattomaksi, siellä usein tulee tapahtuneeksi asioita joita kumpikaan ei välttämättä tietoisesti harkiten halua johtuu keskustelun yleisistä mekanismeista 50

51 Ohjauksessa tapahtuu paljon sellaista jota ei huomaa ellei pysähdy. Harkinta ja rauha tuovat usein suurimmat muutokset ohjaustilanteeseen Silloinkin kun aikaa on rajallisesti. 51

52 Kommentit tervetulleita sekä nyt että jälkikäteen! Kiitokset! 52

53 Lähteet Alhanen, K., Kansanaho, H., Ahtiainen, O-P., Kangas, M., Soini, T. & Soininen, J Työnohjauksen käsikirja. Tammi. Annala, J Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjaamisen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa. Tampereen yliopisto. Bereiter, C Education and the Mind in the Knowledge Age. Lawrence Erlbaum Couture, S.J. & Sutherland, O Giving advice on advice-giving: a conversation analysis of Karl Tomms practice. Journal of Marital and Family Therapy 32(3): Dysthe, O, Samara, A. & Westrheim, K. (2006). Multivoiced supervision of Master s students: a case study of alternative supervision practices in higher education. Studies in Higher education 31,3: Engeström, Y Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino. Feltham, C. (1995). What is counselling? London: Sage. Frischer, J. & Larsson, K. (2000) Laissez-faire in research education an inquiry into a Swedish doctoral program. Higher Education Policy 13: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. Heritage & Sefi, S Dilemmas of advice. In Drew, P. & Heritage, J. (eds). Talk at Work. Cambridge University Press. Hutchby, I The Discourses of Child Counselling. John Benjamins. Hyland, K. & Hyland, F. (2012). You could make this clearer. Teachers advice on ESL academic writing. In Limberg, H. & Locher, M. (eds). Advice in discourse. John Benjamins. Koshik, I Conversation analytic study of yes/no questions which convey reversed polarity assertions. Journal of Pragmatics 34: Locher, M. & Limberg, H Introduction to advice in discourse. Teoksessa Limberg, H. & Locher, M. (eds). Advice in discourse. John Benjamins.

54 Nummenmaa, A R.& Lautamatti, L Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Tampere University Press Nummenmaa, A,R. & Pyhältö, K. (2008). Tohtorikoulutus systeemisenä kokonaisuutena. Teoksessa Nummenmaa ym. (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere University Press. Onnismaa, J. Pasanen, H. & Spangar, T Ohjaus ammattina ja tieteenalana I. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Peavy, V. R Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjaus postmodernina aikana. Teoksessa Onnismaa, J. ym. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana I Penttinen, L Gradupuhetta tutkielmaseminaarissa. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 269. Pyhältö, K. & Soini, T. (2008). Tohtoriopiskelijasta tieteelliseksi asiantuntijaksi.teoksessa Nummenmaa ym. (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere University Press. Pyhältö, K, Stubb, J. & Lonka, K. (2009) Developing a scholarly community as a learning environment for Ph.D. students. International Journal for Academic Development, 14, (3), Silverman, D Discourses of Counselling. HIV counselling as social interaction. London: SAGE. Spangar, T., Pasanen, H. & Onnismaa, J. (2000). Alkusanat. Teoksessa Onnismaa, J. Pasanen, H. & Spangar, T. Ohjaus ammattina ja tieteenalana I. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus

55 Stubb, J Becoming a scholar. The dynamic interaction between the doctoral student and the scholarly community. University of Helsinki. Stubb, J., Pyhältö, K., Soini, T., Nummenmaa, A. R. ja Lonka. K. (2010). Osallisuus ja hyvinvointi tiedeyhteisössä. Tohtoriopiskelijoiden kokemuksia. Aikuiskasvatus 2. Svinhufvud, K. (2008). Palaute ongelmanratkaisuna: opponentin tekstipalaute graduseminaarissa. Kasvatus 39 (5) Svinhufvud, K. & Vehviläinen, S. (2013) Papers, documents and the opening of an academic supervision encounter. To appear in Text and Talk Säljö, R Lärande i Praktiken. Ett Sociokulturellt Perspektiv. Stockholm: Prisma Vehviläinen, S Structures of counselling interaction. A conversation analytic study of counselling encounters in career guidance training. University of Helsinki, Department of Education. Helsinki. Vehviläinen, S Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus Vehviläinen, S. (2001b). Counsellors responses to students troubles-talk in counselling encounters in Finnish career guidance training. In Seltzer, M.; Kullberg, C., Olesen, S. P., & Rostila, I. (eds.) Listening to the Welfare State. Aldershot: Ashgate. Vehviläinen, S. (2001c). Evaluative advice in educational counseling: the use of disagreement in the stepwise entry to advice. Research on Language and Social Interaction 34(3): Vehviläinen, S. (2003). Avoiding providing solutions: orienting to the ideal of student s selfdirectedness in counselling interaction. Discourse Studies 5(3): Vehviläinen, S. (2008) Akateemisen opinnäytteen ohjaus vuorovaikutuksena: esimerkkinä opiskelijan aloitteet ja niiden käsittely. Teoksessa Nummenmaa, A.R. Pyhältö, K & Soini, T. (toim.) Hyvä tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. (s ) Tampere University Press. Vehviläinen, S. (2009a) Student-initiated advice in academic supervision. Research on language and social interaction, 42(2),

56 Vehviläinen, S. (2009b). Problems in the research problem: criticism and resistance in academic supervision encounters. Scandinavian Journal of Educational Research 6 (2): Vehviläinen, S.(2012a). Question-prefaced advice in feedback sequences of Finnish academic supervisions. In H. Limberg & M. A. Locher (eds.) Advice in discourse. Pragmatics and Beyond New Series, John Benjamins.) Vehviläinen (2012b). Huolipuhe vastaanotolla ikkuna opiskelijan työprosessiin. Teoksessa Pyhältö, K. & Soini, T. (toim) Akateeminen ohjaus tohtorikoulutuksessa. Tampere University Press. Vehviläinen & Löfström, E. (2012) Opinnäytteen ohjauksen haasteet opettajien näkökulmasta tulkinta kehittämishaasteista. Teoksessa Mäkinen M. ym. (toim) Osallistava korkeakoulutus. Vehviläinen, S. & Svinhufvud, K. (2009) Paperi, dokumentti, opinnäyte tekstit ohjauskeskustelun osana. Aikuiskasvatus 3. Vehviläinen, S., Pyhältö, K., Lindblom-Ylänne, S., Löfström, E., Nevgi, A & Kaartinen-Koutaniemi, M. (2009). Tieteellisten työprosessien ohjaus. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Vehviläinen, S., Heikkilä, A-M., Mikkonen, J. & Nieminen, J. (2009b). Ohjaus yliopistossa. Teoksessa Lindblom- Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Waring, H. Z. (2005). Peer tutoring in a graduate writing center: Identity, expertise and advice resisting. Applied Linguistics, 26, Waring, H.Z. (2007). The Multi-functionality of Accounts in Advice Giving. Journal of Sociolinguistics, 11(3), Waring, H.Z.(2012). The advising sequence and its preference structures in graduate peer turoting at an American university. In H. Limberg & M. A. Locher (eds.) Advice in discourse. Pragmatics and Beyond New Series, John Benjamins.) Wenger, E Communities of practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press. 56

Ovatko hyvät neuvot kalliit? Neuvominen ja palaute ohjausvuorovaikutuksessa

Ovatko hyvät neuvot kalliit? Neuvominen ja palaute ohjausvuorovaikutuksessa Ovatko hyvät neuvot kalliit? Neuvominen ja palaute ohjausvuorovaikutuksessa Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja projektipäällikkö Campus Conexus, Tampereen yliopisto Hammaslääkäripäivät, Helsinki

Lisätiedot

Työnohjaus oppimisen tilana

Työnohjaus oppimisen tilana Työnohjaus oppimisen tilana Mitä on työnohjaus? Mistä sen tunnistaa? Voiko työnohjauksen tuoda koulutukseen työotteena? Etsin vastausta näihin kysymyksiin tutkimustyöni sekä kouluttaja- työnohjaajakokemukseni

Lisätiedot

Ammattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen

Ammattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen Ammattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 3.-4.4.2014 Tampere, Tampere talo Johanna Ruusuvuori 1 Mitä eroa? kuvissa kaksi erilaista asiakkaan ja ammattilaisen

Lisätiedot

Hyvää akateemista ohjausta etsimässä: ekskursioita

Hyvää akateemista ohjausta etsimässä: ekskursioita Hyvää akateemista ohjausta etsimässä: ekskursioita Metodifestivaalit, Tampereen yliopisto 20.8.2015 Sanna Vehviläinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos KT, dosentti, työnohjaaja 1 Aineksia puheenvuoron

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto

PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto "PITÄÄKÖ YLIOPISTO-OPETTAJAN OSATA KIRJOITTAA KASVATUSTIEDETTÄ? KIRJOITTAMINEN JA ACADEMIC LITERACY YLIOPISTOPEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN RAKENTAMISESSA PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30 Sanna Vehviläinen,

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista

Lisätiedot

Tiedonhaun ohjauskeskustelut Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa Pakkoko paras menetelmä?

Tiedonhaun ohjauskeskustelut Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa Pakkoko paras menetelmä? Tiedonhaun ohjauskeskustelut Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa Pakkoko paras menetelmä? Informaatiolukutaito asiakkaan kohtaamisessa - Miten ja missä? IL-seminaari 18.11.2013, Helsinki Tiina

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa

Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö yliopistopedagogiikan kouluttaja, työnohjaaja Campus Conexus, Tampereen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN

UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN Varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen ja rajojen ylittäminen, KT, lehtori Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 1. Millaista osaamista varhaiskasvatus

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus ja ohjauksen menetelmiä

Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus ja ohjauksen menetelmiä Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus ja ohjauksen menetelmiä Anu Keski-Koukkari 20.10.2014 1 Sisältö Ohjauksesta Palautteesta Ohjauksen haasteista 20.10.2014 2 Ryhmäkeskustelu 1. Millaisia kokemuksia

Lisätiedot

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Hyvinvoinnin johtamisen malli Vaaka - taustaa What is bullying? Hamarus,

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota

Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota Sanna Vehviläinen Yliopistotutkija sanna.m.vehvilainen@uta.fi http://tyonohjaaja.blogspot.com/ Campus Conexus Tampereen yliopisto 2.4.2012 1

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa

Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa PEDAFORUM 27.-28.5.2014, Sessio 9 Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö yliopistopedagogiikan kouluttaja, työnohjaaja (STOry)

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos OHTY / TAO Alustus TAO-seminaarissa 29.4.2011 Tutkimuskohteena opiskelijoiden

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi

Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi Jussi Onnismaa Verkostot kantavat ja kuormittavat löytääkö opettaja tasapainon? 29.10.2008 Arcada amk Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Miten asiantuntijuus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hops-ohjaus ja integratiivinen pedagogiikka

Hops-ohjaus ja integratiivinen pedagogiikka Hops-ohjaus ja integratiivinen pedagogiikka 13. joulukuuta, 2012 KT Laura Hirsto, Pedagoginen yliopistonlehtori, (laura.hirsto@helsinki.fi) TK Anneli Nahkola ja TM Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta/

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ

RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ MAARIT KAIRALA & SANNA LÄHTEINEN & LAURA TIITINEN LAPIN YLIOPISTO Kipinä tutkimusaiheeseen Sosiaalityön koulutus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Opintoihin kiinnittyminen

Opintoihin kiinnittyminen Opintoihin kiinnittyminen Marita Mäkinen Tutkimusjohtaja, Campus Conexus Eka vuosi -työpaja 16.1.2012 Kiinnittymisdiskurssi I: Opetushenkilöstön ambivalentti suhde opetukseen Tutkimuksen status korkeampi

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Parhaat käytänteet työpajat

Parhaat käytänteet työpajat Parhaat käytänteet työpajat Perjantai 29.8.2014 2x1h, (8.30 9.30 ja 9.45 10.45) Voimauttava valokuvaus - Ag C132 Kipinää työhön, Case K55-vertaismentorointiryhmä - Ag C222 Kohtaamisia verme-ryhmästä -

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan järjestelmät osallistajina

Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan järjestelmät osallistajina Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan järjestelmät osallistajina Professori (emer.) Jaakko Virkkunen Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE Teemat, joita käsittelen! Osallistuminen toimintaa

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot