Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008"

Transkriptio

1 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3

2 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS Perusterveydenhuollon laatumittaus Erikoissairaanhoidon laatumittaus ProWellnessin hoitotietokannasta tehty laatumittaus 8 4. LAATUMITTAUSTIETOJEN LUOTETTAVUUS Otoksen ja tietokantaraportin vertailu Otoksen ja ProWellnessin diabetestietokannan tulosten vertailu Otoksen ja terveyskertomuksen tulosten vertailu HOITOTASAPAINO JA LAATUMITTAUSTEN TULOKSET Välillisen hoitotuloksen avainindikaattorit Välillisen hoitotuloksen avainindikaattorien kehittyminen tyypin 2 diabeetikoilla Välillisen hoitotuloksen avainindikaattorien kehittyminen tyypin 1 diabeetikoilla Lisäsairauksien varhaisen tunnistamisen ja päätetapahtumien avainindikaattorit Lisäsairauksien varhaisen tunnistamisen ja päätetapahtumien indikaattorien kehittyminen Lääkkeiden käyttö tyypin 2 diabeteksen hoidossa Hoidonohjaus tyypin 2 diabeteksessa Käyntitiheys hoitopaikassa DIABETEKSEN HOIDON RESURSSILAATU JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Resurssilaatukyselyn tulokset Laatutiedon rekisteröiminen Hoitovastuu Diabeteksen hoidon organisointi hoitoyksikön sisällä Erillinen diabetesvastaanotto Henkilökunnan osaaminen Diabeteksen hoidon vastuuhenkilöt Ryhmämuotoinen hoidonohjaus Jalkojenhoitopalvelut Ravitsemusterapia Liikunnanohjaus Mielenterveyden asiantuntijoiden konsultaatiot 45 1

3 Silmänpohjien seurannan järjestäminen Hoitovälinejakelu Hoitohuoneiden varustus Toiminnan järjestäminen Hoitosuunnitelmien kirjaaminen Alueelliset ja paikalliset hyvän hoidon mallit Diabetestyöryhmä Laadun systemaattinen mittaaminen HOIDON LAADUN PARANTAMINEN Hoitoyksiköiden välinen ja omien tulosten vertailu Toimijoiden verkostot POHDINTA Laatukriteerit ja laatuindikaattorit Hoitotasapaino ja hoidon laatu Parhailta oppiminen KIRJALLISUUS 57 2

4 1. Lukijalle Tämä diabeteksen hoitotasapaino ja hoidon laatu -raportti on kolmas Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) tuottama laaturaportti. Edelliset raportit kuvasivat hoitotasapainoa vuosina ja hoidon laatua Jälkimmäisessä raportissa käsiteltiin sekä aikuis- että lapsidiabeetikoiden hoidon laatua. Tämä raportti käsittelee vain aikuisdiabeetikoiden hoitotasapainoa ja hoidon laatua. Sen rinnalla julkaistaan erillinen lasten diabeteksen hoidon laatua koskeva raportti. Perusteellisen laatuselvityksen teko edellyttää suuritöistä tiedonkeruuta eri vaiheissaan. Dehkon puolesta haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat joutuneet kiristämään työtahtia tai antamaan omaa aikaansa, jotta laatumittaukset on saatu kattavasti tehtyä. Vaikka laadun seuraamista pidetään tärkeänä osana diabeteksen hoitoa, työhön ei yleensä resursoida henkilöstövoimavaroja. Tähän raporttiin on koottu useiden eri laatumittausten tuloksia. Osa mittauksista on tehty Dehkon aloitteesta ja maksamana ja osa, kuten Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston vuosittaisten mittausten tulokset, on saatu Dehkon käyttöön yhteistyösopimuksen perusteella. Raportin sisältämä poikkeuksellisen suuri tietomäärä kuvaa monipuolisesti diabeteksen hoidon tilaa maassamme tällä hetkellä. Se mahdollistanee Dehko-ohjelman lääketieteellisiä, hoidollisia ja poliittisia linjauksia ohjelman loppukaudelle. Toivottavasti raportin tiedot johtavat myös diabeetikoita hoitavissa yksiköissä hoidon tarkasteluun ja tehostamiseen, mikäli se on tarpeen, ja erityisesti jatkuvaan järjestelmälliseen laadun kehittämiseen: uusiin toimintamalleihin, saatujen tulosten vuotuiseen mittaamiseen ja tarvittaviin korjaustoimiin. Vertaisten kanssa tehtävä yhteistyö, tulosten ja toimintatapojen vertaaminen sekä hyvien ideoiden nopea levittäminen ovat tärkeitä, jotta saamme parannettua diabeetikoiden hoitoa. Toimijoiden verkostoituminen on jo näyttänyt voimansa. Verkostoitumista voi suositella kaikille hoitoyksiköille. Raportti osoittaa, että diabeteksen hoito ja hoitotasapaino ovat parantuneet jatkuvasti. Toisaalta se osoittaa myös, että voisimme hoitaa monta asiaa ja riskitekijää nykyistä paljon paremmin. Laatumittaukset paljastavat lisäksi palvelujärjestelmästämme kompastuskiviä, kuten lääkäripulan vaikutuksen hoitotuloksiin. Eri puolilla maata asuvat diabeetikot eivät todellakaan ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Tämä raportti käsittelee vain lyhyesti päätetapahtumia. Yksi Dehkon tärkeistä päämääristä on kansallisen raportointijärjestelmän luominen. Tavoitteena on, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaisi raportteja, joista voisimme seurata onnistummeko diabeteksen hoidon päätavoitteessamme vähentää diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita, kuten sydäninfarkteja, aivohalvauksia, alaraaja-amputaatioita, munuaisten vajaatoimintaa ja näkövammaisuutta. Viitteitä on, että päätetapahtumien vähentäminen etenee suotuisaan suuntaan. Huolta on kuitenkin kannettava vielä siitä, että diabeetikoiden komplikaatioiden kokonaismäärä ei ole laskenut merkittävästi, vaan muutos on vain suhteellinen johtuen kasvavasta diabeetikkojen määrästä. Diabetek- 3

5 sen ehkäisy on avainasemassa pyrkiessämme vähentämään tautikuormaa. Samalla tarvitsemme ehkäisyn onnistumisen seurantaan lisää indikaattoreita arvioimaan toiminnan onnistumista. Huhtikuussa 2009 Klas Winell Lääket.lis. Conmedic Oy 4

6 2. Yhteenveto Tämä raportti kokoaan tulokset lukusista tutkimuksista ja laatuselvityksistä, joita on laadittu vuosina Dehko-ohjelman (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO ) puitteissa on tehty terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon resurssilaatuselvitykset. Dehko on lisäksi tarjonnut erikoissairaanhoidolle ilmaisen mahdollisuuden selvittää hoidon laatua. Nämä tutkimukset on tehty ProWellnessin hoitotietokanta-ajosta ja poliklinikoiden perättäisistä diabetespotilaista kahden viikon otoksena. Lisäksi Dehko on saanut yhteistyösopimuksen perusteella käyttöönsä Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston diabeetikoita koskevia valtakunnallisia tuloksia. Verkosto on tehnyt diabeteksen hoidon laatumittauksia vuodesta 1994, ja ne ovat osoittautuneet arvokkaiksi tietolähteiksi arvioitaessa Dehkon onnistumista. Raportti käsittelee tarkemmin viimeisimpien mittausten tuloksia. Joistakin laatuindikaattoreista on myös tehty aikasarjoja, jolloin päästään tarkastelemaan hoidon ja hoidon laadun edistymistä. Vuoden 2008 mittauksissa oli kaikkiaan tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa. Tyypin 2 diabeetikoiden verensokeri on varsin hyvällä tasolla. Heistä 62 %:lla on HbA 1c < 7 % ja 7 %:lla se on yli 9 %. LDL-kolesterolin taso on tullut jatkuvasti alaspäin, mutta edelleenkin vain 63 % alittaa LDL-tason 2,6 mmol/l. Tyypin 2 diabeetikoista 24 % ylittää suositellut kolesteroliarvot käyttämättä kuitenkaan dyslipidemialääkitystä. Verenpaine on riskitekijöistä huonoimmalla mallilla. Vain 21 % tyypin 2 diabeetikoista on tavoitteessa systolinen verenpaine alle 130 mmhg. Verenpaineen hoito on tehostunut hyvin hitaasti. Tyypin 2 diabeetikoista 13 % tupakoi päivittäin. Tilanne on pysynyt vuotta lähes samana. Puolet tyypin 2 diabeetikoista on lihavia (BMI > 30 kg/m 2 ). Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapaino on kohentunut hieman. 27 %:lla on HbA 1c < 7,5 %, ja 15 % ylittää hälyttävän HbA 1c tason 10 %. Tyypin 1 diabeetikoiden LDL-kolesterolin tasot ovat lähes yhtä huonot kuin tyypin 2 diabeetikoilla. Tavoiteltavaan LDL-tasoon 2,6 mmol/l pääsee vain 60 %, ja tason 3,5 mmol/l ylittää 9 %. Systolisen verenpainetason 130 mmhg alittaa 36 %. Päivittäin tupakoi 21 %, ja vain puolet tyypin 1 diabeetikoista on normaalipainoisia. Dehko-ohjelman aikana tyypin 2 diabeetikoiden riskitekijöistä eniten ovat kohentuneet verensokeritaso (HbA 1c ) ja rasvataso (LDL-kolesteroli). Verenpaine on laskenut vähän, tupakointi pysynyt ennallaan ja ylipainoisten osuus lisääntynyt. Lisäsairauksien ilmaantuvuutta ei vielä ole pystytty seuraamaan. Lisäsairauksien esiintyvyystiedot auttavat kuitenkin arvioimaan onnistumista. Retinopatisia muutoksia on 17 %:lla tyypin 2 diabeetikoista ja 39 %:lla tyypin 1 diabeetikoista. Proliferatiivista retinopatiaa on vastaavasti 4 %:lla ja 16 %:lla. Mikroalbuminuria on 18 %:lla tyypin 2 diabeetikoista ja 13 %:lla tyypin 1 diabeetikoista. Nefropatian luvut ovat vastaavasti 5 % ja 6 %. Koronaaritautia sairastaa 20 % tyypin 2 diabeetikoista ja 9 % tyypin 1 diabeetikoista. Koronaaritaudin osalta on viitteitä, että sairauden esiintyvyys vähenisi sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Tyypin 2 diabeetikoista 24 % on ilman dyslipidemia-lääkitystä, vaikka hoitosuositusten mukaan sitä tarvitsisikin. Kakkostyypin diabeetikoista 7 %:lla ei ole munuaisten suojalääkitystä todetusta mikroalbuminuriasta huolimatta. Lääkkeiden käytöstä pitäisi tehdä näille potilasryhmille hoidon laadun indikaattorit, joiden toteutumista seurattaisiin vuosittain. Diabeetikoille tehdään hoitosuunnitelmia varsin hyvin. Hoitosuunnitelmien laatua pitäisi kuitenkin voida seurata paremmin ja varmistua siitä, että potilaat osallistuvat suunnitelman tekoon. Osa diabeetikoista käy varsin harvoin hoitopaikassaan. Tyypin 2 diabeetikoista 15 %:lla oli kulunut yli vuosi edellisestä lääkärikontrollista ja 3 %:lla yli 2 vuotta. Edellisestä hoitajakontrollista 10 %:lla oli kulunut yli vuosi ja 4 %:lla yli 2 vuotta. Potilaan oikeudesta tavata hoitava henkilö olisi syytä määritellä minimitavoitteet. 5

7 Diabetespotilaiden hoidon järjestämistavat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa sekä erikoissairaanhoidossa että terveyskeskuksissa. Monessa terveydenhuollon yksikössä diabeteksen hoidon henkilöresursointi on riittämätöntä. Kaikissa yksiköissä tulee panostaa nykyistä enemmän hoidon laadun järjestelmälliseen kehittämiseen. Dehkon lopun lähestyessä tarvitaan vielä yhteenveto hoidon laadun muutoksista kymmenvuotiskaudella. Analyysin tekemiseen pitää valmistautua. Lisäksi on syytä asettaa työryhmä valmistelemaan diabeteksen hoidon tavoitteet 2010-luvulle. Tulevaa aikaa varten pitää myös laatuindikaattorit ja -standardit tarkistaa, jotta maahan saataisiin mahdollisimman yhteneviä seurannan käytäntöjä. Toisilta oppiminen ja benchmarking pitää saada liikkeelle myös erikoissairaanhoidossa. Samoin valmiuksia sairaanhoitopiirien väliseen vertailuun pitää vahvistaa. Verkostoituminen kaltaisten kanssa on tärkeä osa systemaattista laadun kehittämistä. 6

8 3. Hoidon laadun mittauksen toteutus 2008 Diabeteksen hoitotasapainoa ja hoidon laatua tutkittiin keräämällä tietoa useasta lähteestä. Perusterveydenhuollon tiedot on saatu Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston keräämistä tiedoista syyskuussa Vastaava web-tallennukseen perustuva mittaus tehtiin erikoissairaanhoidon yksiköissä talven ja maaliskuun 2009 välisenä aikana. Tämän lisäksi loppuvuodesta 2008 kerättiin tiedot kaikista yksiköistä, jotka käyttävät ProWellnessin hoitotietojärjestelmää. Nämä tiedot kattavat sekä erikoissairaanhoidossa että terveyskeskuksissa hoidossa olevia diabeetikkoja. Tiedon validoinnissa käytettiin lisäksi yhdestä terveyskeskuksesta ajettua Effica-tietokanta-ajoa ja toisesta terveyskeskuksesta tehtyä Pegasos-tietokanta-ajoa. Myös näiden terveyskeskusten kaikki potilaat on sisällytetty tämän aineiston kokonaisanalyysiin. Analyyseissä on tarkasteltu erikseen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoita. Muut diabetestyypit on jätetty analyysien ulkopuolelle. Mittauksista saatiin hoitotasapainon ja hoidon laadun mittaukseen yhteensä tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa. 3.1 Perusterveydenhuollon laatumittaus Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston 60:sta terveyskeskuksesta 52 osallistui vuoden 2008 laatumittaukseen. Näissä mittaus tehtiin kirjaamalla kaikkien syyskuussa kahden viikon aikana lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla käyneiden diabeetikoiden tiedot. Kirjaukset tehtiin webtallennuksena ja riippumatta potilaan kyseisen käynnin syystä. Mittauksessa kirjattiin tietoja kaikkiaan diabeetikosta, joista oli tyypin 2 diabeetikoita ja 528 tyypin 1 diabeetikoita. 3.2 Erikoissairaanhoidon laatumittaus Dehko tarjosi vuonna 2007 kaikille diabeetikoita hoitaville erikoissairaanhoidon yksiköille mahdollisuuden osallistua diabeteksen hoitotasapainoa ja hoidon laatua mittavaan tutkimukseen. Mittaus tarjottiin tehtäväksi kahden viikon web-tallennuksena sairaalan poliklinikalla käyvistä peräkkäisistä potilaista. Ensimmäinen yksikkö osallistui mittaukseen joulukuussa 2007, suurin osa talven ja kevään 2008 aikana; yksi erikoissairaanhoidonyksikkö teki mittauksen syyskuussa 2008 ja yksi maaliskuussa Lähes kaikki tallennukset tehtiin potilaista, jotka olivat hoidossa diabeteksen takia. Vain muutamissa yksiköissä kirjattiin tietoja myös muista sisätautien poliklinikan potilaista, jotka sairastivat diabetesta. Mittauksessa kirjattiin tietoja 15 erikoissairaanhoidon yksikössä kaikkiaan 832 diabeetikosta, joista 289 oli tyypin 2 diabeetikoita ja 521 tyypin 1 diabeetikoita. Kirjatuista 22 henkilön diabetestyyppi oli muu tai sitä ei pystytty määrittämään. 7

9 3.3 ProWellnessin hoitotietokannasta tehty laatumittaus ProWellnessin hoitotietokantaa käyttäviltä yksiköiltä pyydettiin lupa ajaa anonyymisti tietoja hoidossa olevista diabeetikoista. Ajot teki ProWellness Oy Dehkon toimeksiannosta marras- ja joulukuussa Tietoja saatiin kaikkiaan kymmenestä erikoissairaanhoidon yksiköstä. Osassa tiedot kattavat laajasti myös alueen terveyskeskuksissa hoidossa olevia diabeetikoita. Analyysiin otettiin mukaan ne potilaat, joilla oli tietokannassa diabetesmerkintöjä vuosina Tietoja saatiin diabeetikosta, joista tyypin 2 diabeetikoita oli ja tyypin 1 diabeetikoita Muu diabetestyyppi oli kirjattu diabeetikolle. 8

10 4. Laatumittaustietojen luotettavuus Aikuisten diabeteksen hoidon laatumittaukset on tehty kahdella tekniikalla. Mittaus on tehty joko otoksena peräkkäisistä diabetesta sairastavista potilaista lääkärien ja hoitajien vastaanotolla tai raporttiajona potilastietokannasta. Molemmissa mittaustavoissa on vahvuutensa ja heikkoutensa, joita seuraavassa valotetaan. Tiedon luotettavuutta on voitu varmistaa vertailemalla näitä kahta mittaustapaa niissä yksiköissä, jotka ovat osallistuneet molempiin. Vertailujen tuloksia esitellään tässä kappaleessa. Otoksena tehdyt mittaukset on toteutettu Conmedicin tuottaman web-tallennusohjelman avulla. Raporttiajot potilastietokannasta on tehty ProWellness-ohjelmasta sairaaloiden osalta sekä Efficaja Pegasos-terveyskertomuksista, kummastakin yhden esimerkkiterveyskeskuksen osalta. 4.1 Otoksen ja tietokantaraportin vertailu Laatumittaustapojen vertailu valaisee keinojen vahvuuksia ja heikkouksia. Näiden tunteminen on tärkeää, jotta johtopäätöksille osataan antaa oikea painoarvo. Taulukkoon 1 on kerätty tekijöitä, jotka vaikuttavat mittauksen luotettavuuteen eri mittaustavoissa. Taulukko 1. Laatumittaustapojen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikuttava tekijä Raportti terveyskertomuksesta Otos peräkkäisistä potilaista Otoskoko Suuri, lisää luotettavuutta Pieni, vähentää luotettavuutta Aineiston valikoituminen Edustava, kun huomioidaan alla olevat rajoitteet Yliedustettuina huonossa tasapainossa olevat, joita pyydetään usein vastaanotolle. Poissa ne, jotka eivät Diagnoosin kirjaaminen terveyskertomuksen rakenteiseen osaa Terveyskertomuksessa väärä tai puutteellinen kirjaus Mittauksen kohderyhmä Laatukriteerinä ei-akenteinen tieto (esim. jalkojen tutkiminen tai elintapaohjaus) Sisällön yhteneväisyys (esim. mikroalbumiinin erityksen yksiköt) Haamupotilaat Ne potilaat jäävät pois raportista, joiden diagnoosia ei ole kirjattu kertomuksen rakenteiseen osaan Näkyy raportissa virheellisenä tietona Raporttiin ne, joilla tieto kirjattu rakenteiseen osaan terveyskertomusta (esim. diagnooseja kirjataan terveyskeskuksissa 40 90% potilaista) Ei voida raportoida Joudutaan selvittämään erikseen Tiedot voivat olla kannassa vanhentuneet ja uudet muussa kertomuksessa tai hoitopaikassa käy lainkaan tai hyvin harvoin Voidaan ottaa mukaan nekin, joiden diagnoosi ei ole kirjattu oikeaan paikkaan Voidaan arvioida tiedon oikeellisuus ja ottaa mittaukseen oikea tieto Tärkeää, että henkilökunta on motivoitunut mittaukseen. Mukavuusotoksen vaara, jos ei haluta tai ehditä kirjaamaan kaikkia potilaita Voidaan ottaa mittauksen kohteeksi Kirjaaja voi heti kontrolloida Muualla hoidossa olevia voidaan karsia pois mittauksesta 9

11 Molemmilla mittaustavoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Nämä on huomioitava mittausta suunniteltaessa, ja mittauksen heikkouksia on aina syytä pyrkiä eliminoimaan jo etukäteen. Usein on hyvä tehdä pitkän tähtäimen analyysisuunnitelma, jotta riittäville varmentaville toimille jää aikaa. Jos raportit halutaan suoraan potilaskertomuksesta, tulee henkilökunnalle jatkuvasti tähdentää diagnoosien kirjaamisen tärkeyttä. Effica-terveyskertomuksesta voidaan raportoida tietoja kirjatuista asioista. Tämä edellyttää, että koko henkilökunta kirjaa sovitut asiat aina oikein ja kattavasti. Henkilökunnan toimintatavat muuttuvat vain, jos johto on sitoutunut toteuttamaan muutoksen. Potilasotos web-tallennuksena edellyttää sitä, että henkilökuntaa kannustetaan kattavaan mittaukseen ja että heitä ohjataan mittauksen teossa. Mittausta varten on myös varattava aikaa. Kokemus kertoo, että yksiköiden välinen valtava otoskoon vaihtelu johtuu em. seikkojen eroista. Webmittauksen aikainen tarkkuutta vaativa sitoutuminen on tärkeää, mutta se mahdollistaa joustavamman työskentelyn myöhemmin. Laatumittauksessa on lisäksi muistettava, että mittaus ei aseta samalla tavalla tiukkoja vaatimuksia kuin tieteellinen tutkimus. Laatumittauksessa riittää, jos pystytään luotettavasti osoittamaan, että laatu on edennyt parempaan suuntaan. 4.2 Otoksen ja ProWellnessin diabetestietokannan tulosten vertailu Neljässä erikoissairaanhoidon yksikössä tehtiin sekä web-tallennusotos kahden viikon perättäisistä potilaista että ProWellness-tietokannan raporttiajo. Tämä mahdollisti kahden mittaustavan tulosten vertailun näissä yksiköissä. Taulukkoon 2 on kerätty tulokset glykohemoglobiinin ja tupakoinnin osalta kahdesta keskussairaalasta. Keskussairaalassa A oli ProWellnessin tietokannan mukaan hoidossa diabeetikkoa. Näistä oli edeltäneen kahden vuoden aikana kirjattu tietoja sairaalan diabetestietokantaan diabetespotilaasta (75,2 %). Keskussairaalassa B oli ProWellnessin tietokannan mukaan hoidossa diabeetikkoa, joista oli edeltäneen kahden vuoden aikana kirjattu tietoja sairaalan diabetestietokantaan diabetespotilaasta (66,8 %). 10

12 Taulukko 2. Laatumittaustulosten vertailu otoksen ja tietokantaraportin pohjalta kahdessa keskussairaalassa. Avainindikaattori Otos keskussairaala A PWraportti keskussairaala A Kommentti Potilaita Hyvä otos kahdelle viikolle T1D potilaita T2D potilaita HbA 1c mitattu 12 viime kk aikana T1D HbA 1c < 7,5 % niistä, joilta mitattu T2D HbA 1c < 7,0 % niistä, joilta mitattu T1D tupakointistatus tiedossa T1D tupakoi, niistä joista tupakointistatus tiedossa Otos keskussairaala B PWraportti keskussairaala B Kommentti Tietokantaraporteissa epävarmaa, ketkä ovat haamupotilaita ja ketkä oikeasti hoidossa Otoksessa hyvin vähän tyypin 2 diabetespotilaita 95,1 % 27,2 % Tietokantaraportin alhainen %-osuus kertoo, että mukana paljon haamupotilaita. Tämän jälkeen voi kysyä, kuinka paljon mihinkään tiedosta voi luottaa 10,0 % 34,7 % Otoksen tulos odotettua pienempi ja tietokannan suurempi 38,1 % 41,7 % Tulos käytännössä sama 83,8 % 82,9 % Tulos hyvin identtinen 28,9 % 29,6 % Tulokset identtiset 100 % 63,9 % 100 % 64,4 % 22,0 % 28,9 % 23,9 % 23,2 % 50,0 % 42,0 % Huolimatta pienestä otoksesta tulos lähes sama 11

13 Esimerkki valaisee kuinka otos antaa varsin samanlaista tietoa koko potilasjoukosta kuin tietokanta-ajo. Molempien laatumittausmenetelmien kohdalla tulee kuitenkin aina pohtia mittauksen virhemahdollisuuksia. Mittaus tulee pyrkiä toteuttamaan samalla menetelmällä kerrasta toiseen. Tämä vahvistaa tulosten luotettavuutta. Mittaustavan muuttaminen vastaavasti vähentää vertailtavuutta. 4.3 Otoksen ja terveyskertomuksen tulosten vertailu Esimerkit on kerätty kahdesta terveyskeskuksesta, joissa haluttiin varmistua otostietojen luotettavuudesta. Epäilyt olivat syntyneet, koska henkilökunta ei ollut riittävän aktiivisesti osallistunut webtallennuksena tapahtuneeseen laatumittaukseen (taulukko 3). Toinen terveyskeskus käyttää Efficaja toinen Pegasos-terveyskertomusjärjestelmää. Taulukko 3. Laatumittaustulosten vertailu otoksen ja terveyskertomusraportin välillä kahdessa terveyskeskuksessa. Avainindikaattori Otos terveyskeskus A Effica raportti terveyskeskus A Kommentti Otos terveyskeskus B 94 Pegasos raportti terveyskeskus B Kommentti Potilaita Huono otos kahdelle viikolle T1D potilaita Diabetes vastaanotto ei ole osallistunut otokseen T2D potilaita HbA 1c mitattu 12 viime kk aikana T1D HbA 1c < 7,5 % niistä, joilta mitattu T2D HbA 1c < 7,0 % niistä, joilta mitattu 87,9 % 38,6 % Effica raportin alhainen %- osuus kertoo, että mukana paljon haamupotilaita. 46,7 % 43,1 % Huolimatta pienestä otoksesta tulos lähes sa- 86,3 % 99,8 % Raporttiin poimittu vain ne, joille tehty lähete 26,8 % ma 58,2 % 68,2 % 74,0 % Tulokset varsin lähellä Vertailu osoittaa tässäkin, että tulokset ovat samansuuntaisia. Jälleen on tärkeä tunnistaa käytetyn menetelmän heikkoudet. Terveyskeskuksessa B eivät diabeteslääkäri ja -hoitaja osallistuneet webmittaukseen, joten otoksessa ei ole tyypin 1 diabeetikoita. Vastaavasti terveyskertomuksen raporttiajo on tehty vain niistä potilaista, jotka ovat käyneet hoidossa kyseisenä vuonna. Esimerkit osoittavat, että vastoin oletuksia otoksen tulokset eivät johda parempaan tulokseen, vaan usein huonompaan, koska vastaanotolla käyvät ne, joiden hoitotasapaino on huono. 12

14 5. Hoitotasapaino ja laatumittausten tulokset Diabeteksen laatukriteerit on jaettu välilliseen hoitotulokseen liittyviin avainindikaattoreihin sekä lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyviin avainindikaattoreihin (1). Välillisen hoitotuloksen avainindikaattoreita ovat glykohemoglobiini (kuinka monelta diabeetikolta se on mitattu edeltävän 12 kuukauden aikana ja niiden osuudet, joilla arvo on 7,5 % tai > 9 %) LDL-kolesteroli (kuinka monelta se on mitattu edeltävän 12 kuukauden aikana ja niiden osuudet, joilla se on 2,6 mmol/l tai > 3,5 mmol/l) verenpaine (kuinka monelta se on mitattu edeltävän 12 kuukauden aikana ja niiden osuudet, joilla systolinen paine on 130mmHg tai > 160 mmhg) ASA (kuinka moni käyttää asetosalisyylihappoa tai muuta verenohennusta) tupakointi (kuinka monen sairaskertomuksessa on tieto tupakoinnista ja niiden osuus, jotka tupakoivat päivittäin) ja BMI (kuinka monen sairaskertomuksessa on tieto painosta ja painoindeksistä sekä niiden osuus, joilla BMI 25kg/m2 tai > 30kg/m2). Lisäsairauksien ja päätetapahtumien avainindikaattoreita ovat silmänpohjien kuvaus ja näkökyky (kuinka monelle on tehty silmänpohjien kuvaus tai silmälääkärin tutkimus edeltävän 12 kuukauden aikana ja kuinka monelta on tutkittu näkökyky sekä mikä on retinopatian ilmaantuvuus ja näkövammaisuuden ilmaantuvuus) munuaisten toiminta (kuinka monelta on mitattu mikroalbuminuria tai valkuaisen eritys edeltävän 12 kuukauden aikana ja nefropatian ilmaantuvuus nu-alb > 200 µg/min) jalkojen riskiarvio (sisältö määritetty työryhmän toimesta {2}) amputaatiot (kuinka monelle on tehty jalkojen riskiarvio edeltävän 12 kuukauden aikana ja nilkan yläpuolisten alaraaja-amputaatioiden määrä) ja valtimotautitapahtumat (sydäninfarktien ja aivohalvausten ilmaantuvuus edellisten 12 kuukauden aikana). Tässä raportissa raportoidaan pääasiassa hoitotasapainosta ja hoidon laadusta käyttämällä edellä mainittuja kriteereitä. Laatumittausten aikasarjojen tuloksien muutoksia jouduttiin tarkastelemaan myös muilla indikaattoreilla, jotta aikasarjoja ylipäätään voitiin tehdä. Näin onnistuttiin seuraamaan, miten laatu on kehittynyt Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman aikana. Vuosien kuluessa on joitakin indikaattoreita haluttu muuttaa paremmin vastaamaan todellisia tuloksia. Esimerkiksi HbA 1c :n tarkastelutaso on haluttu muuttaa arvosta 7,5 % tasoon < 7,0 %. Laatumittauksessa indikaattorin muutos ei ole useinkaan tarpeellinen, koska tiukentuviin tavoitteisiin voidaan päästä yhtä hyvin standardia (minimitavoitetta) muuttamalla, esimerkiksi nostamalla HbA 1c 7,5 % standardi 80 %:sta 90 %:iin. Mikäli laatukriteerityöryhmän 2002 ehdottamia indikaattoreita ei ole saatu toimimaan, mutta kriteerille on löytynyt kuitenkin toimiva indikaattori, kyseiset tulokset esitellään tässä raportissa. Samoin raporttiin on sisällytetty sellaisia indikaattoreita, jotka käytännön laatutyössä ovat osoittautuneet toimiviksi. Indikaattoriasettelun ongelmia on kuvattu edellisessä diabeteksen hoidon laaturaportissa (3). Uusin Käypä hoito -suositus toteaa, että koska diabeteksen etiologia jää usein avoimeksi, tulisi nimitystä epävarma diabetestyyppi käyttää nykyistä enemmän (4). Käytännön työssä hoito poik- 13

15 keaa lääkityksen ja riskitekijöiden hoidon osalta diabetestyypistä riippuen. Tästä syystä käsillä olevassa raportissa käsitellään erikseen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoitotasapainoa ja hoidon laatua Välillisen hoitotuloksen avainindikaattorit Avainindikaattorien tai niistä johdettujen uusien indikaattorien tulokset on viimeisten laatumittausten pohjalta koottu taulukkoon 4. Lukumääräksi on merkitty se diabeetikkojen joukko, josta kyseistä indikaattoria on voitu luotettavasti tarkastella, kun tuloksia on vedetty yhteen eri mittauksista. Raportin aineistona olevissa laatumittauksissa on voitu kysyä eri asioita ja siksi lukumäärä vaihtelee eri indikaattorien kohdalla. Mittausaineistoissa on yhteensä tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa. Taulukkoon 4 on myös merkitty standardit, joita vuonna 2006 esitin käytettäviksi kyseisissä indikaattoreissa (5). Glykoituneen hemoglobiinin mittaustiheydessä ei 12 kuukauden seuranta-aikaa ole enää käytetty indikaattorina, koska tulos on ollut hyvin lähellä sataa prosenttia jo vuosia. Useimmissa mittauksissa on jo pidempään käytetty indikaattorina 6 kuukauden mittausväliä. Tyypin 2 diabeteksessa ovat glykoituneen hemoglobiinin tasot olleet hyvät, joten siinä on mielekkäämpi tarkastella niitä, jotka alittavat tason 7,0 % Taulukko 4. Vuoden 2008 hoitotasapaino ja diabeteksen hoidon laatu. Lukumääräksi on merkitty diabeetikoiden määrä, joilta indikaattoria on voitu tarkastella. Avainindikaattori Standardi Tyypin 2 diabetes Tyypin 1 diabetes Lukumäärä Tulos Lukumäärä Tulos HbA 1c mitattu 90 % ,3 % ,7 % edeltävän 6 kk aikana HbA 1c < 7,0 % 60 % ,8 % ,4 % (T1D < 7,5 %) (T2D) HbA 1c > 9,0 % 5 % ,9 % ,9 % (T1D > 10,0 %) (T2D) LDL-kolesteroli mitattu 80 % ,5 % ,4 % edeltävän 12 kk aikana LDL-kolesteroli 75 % ,4 % ,4 % 2,6 mmol/l LDL-kolesteroli 10 % ,5 % ,8 % > 3,5 mmol/l srr < 130 mmhg ,2 % ,8 % srr < 160 mmhg 80 % ,6 % ,5 % Verenohennuslääkitys 80 % ,8 % Päivittäin tupakoivia 5 % ,7 % ,1 % BMI merkitty 90 % ,3 % ,8 % terveyskertomukseen BMI 25 kg/m2 50 % ,3 % ,1 % (T1D) BMI > 30 kg/m2 50 % (T2D) ,7 % ,3 % 14

16 Tulokset olivat monen yksittäisen avainindikaattorin osalta hyviä. Glykoitunutta hemoglobiinia, LDL-kolesterolitasoa, verenpainetta ja painoindeksiä (BMI) mitataan hyvin. Verenpaineen ja tupakoinnin kirjaamisessa terveyskertomukseen on puutteita. HbA 1c :lla mitaten tyypin 2 diabeetikoiden verensokeri oli varsin hyvässä hoidossa, mutta tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito ei ollut hyvässä mallissa, vain neljännes potilaista alittaa HbA 1c - tason 7,5 %. Diabeetikoiden valtimotautien kokonaisriski oli edelleen merkittävä. Tyypin 2 diabeetikoilla painon, verenpaineen ja LDL-kolesterolin hoito eivät olleet kunnossa. Tyypin 1 diabeetikoilla LDLkolesterolin, verenpaineen ja tupakoinnin riskit olivat edelleen korkeat Välillisen hoitotuloksen avainindikaattorien kehittyminen tyypin 2 diabeetikoilla Dehko käynnistyi vuonna Avainindikaattoreiden tuloksia pyritään seuraavassa tarkastelemaan Dehkon toiminta-ajalta. Tarkasteluun on otettu mukaan tulokset terveyskeskusten valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston mittauksista sekä vuoden 2008 osalta myös erikoissairaanhoidon poliklinikalla hoidettujen potilaiden diabeetikoiden laatumittauksen tulokset. Vuonna 2008 mittaus tehtiin 51 terveyskeskuksessa ja 15 sairaalan poliklinikalla. Tarkastelussa oli kyseisenä vuonna tyypin 2 diabeetikkoa. Laatumittaukset on kaikissa mittauksissa toteutettu samalla tavalla: lääkärit ja hoitajat ovat kirjanneet kahden viikon aikana kaikkien hoidossa olleiden diabeetikoiden hoitotasapaino- ja hoitotiedot. Kirjaukset on tehty riippumatta potilaan käyntisyystä luvun alussa ne tehtiin paperille, josta ne tallennettiin Excel-taulukkoon analyysiä varten. Nyttemmin mittaus tapahtuu web-tallennuksena. Jälkimmäinen mahdollistaa tietojen validoinnin jo mittauksen aikana, ja vääriä kirjauksia voidaan karsia. Hoidossa olevien tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapaino on parantunut jatkuvasti. Niiden potilaiden osuus, joilla glykoituneen hemoglobiinin taso on 7,5 %, on kasvanut vuoden %:sta vuoden %:iin (kuva 1). Myös veren rasvatasot ovat olleet jatkuvassa laskussa, kun indikaattorina käytetään LDLkolesterolitasoa 2,6 mmol/l (kuva 2, kuvaan on merkitty tähdellä diabeetikkojen hoitotasapainotutkimuksen {6} tulos). 15

17 Kuva 1. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainon kehittyminen. % -osuus niistä, joilla HbA 1c 7,5 %. T2D T2D: HbA1c 1c <= 7,5 % % Kuva 2. Tyypin 2 diabeetikoilla rasvatason kehittyminen % -osuus niistä, joilla LDL-kolesteroli 2,6 mmol/l. Kuvaan on lisätty tähdellä diabeetikkojen hoitotasapainotutkimuksen tulos (6). % T2D T2D: LDL LDL <=2,6 mmol/l

18 Kuva 3. Tyypin 2 diabeetikkojen verenpaineen kehitys vuosina Niiden %-osuus, joilla systolinen paine ylittää arvon 160 mmhg. 28 Tyypin Tyypin 2 diabeetikoiden 2 diabeetikoiden verenpaine: verenpaine srr srr > 160 >160 mmhg mmhg % Tyypin 2 diabeetikoiden verenpaine on laskenut hitaasti. Dehkon käynnistyessä noin joka neljännellä diabeetikolla oli systolinen verenpaine yli 160 mmhg. Vuonna 2008 noin joka kuudennella paine ylitti tämän tason (kuva 3). Vuosien hoitotasapainotutkimuksessa vajaa kolmannes saavutti kyseisen verenpainetason (6). Tyypin 2 diabeetikoiden tupakoinnissa ei ole juuri tapahtunut muutosta. Eri vuosien vaihtelu voi selittyä enemmänkin sukupuoli- ja ikävaihtelulla kuin muutoksina päivittäin tupakoivien osuudessa (kuva 4). Tyypin 2 diabeetikoiden paino on jatkuvasti noussut hiljalleen (kuva 5). Kuva 4. Tyypin 2 diabeetikoiden päivittäistupakointi vuosina Tyypin 2 diabeetikoiden tupakointi päivittäin tupakoivien Tyypin 2 diabeetikoiden tupakointi: osuus päivittäin tupakoivien osuus %

19 Kuva 5. Tyypin 2 diabeetikoiden painon kehitys vuosina Niiden potilaiden %-osuus, joilla BMI > 30kg/m Tyypin 2 diabeetikoiden paino BMI > 30 Tyypin 2 diabeetikoiden paino: BMI > % Johtopäätökset Tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapaino ja välilliset hoitotuloksen avainindikaattorit ovat kehittyneet pääsääntöisesti hyvään suuntaan. Verensokeritasapaino on parantunut ja veren rasvat alentuneet erittäin merkittävästi. Verenpaineessa on tapahtunut vähäistä, jatkuvaa kehitystä parempaan suuntaan. Tupakoinnissa ei ole tapahtunut muutosta, ja tyypin 2 diabeetikoiden paino on ollut hitaassa, mutta jatkuvassa nousussa. Riskitekijät, joihin voidaan lääkkeillä vaikuttaa, ovat edenneet parempaan suuntaan. Kehitys on ollut huonointa riskitekijöissä, jotka edellyttävät elintapojen muuttamista. Diabeetikoiden valtimotautiriski tulisi arvioida vuosittain esimerkiksi Finriski-laskurilla ja pyrkiä kaikkien riskitekijöiden aktiiviseen hoitoon. Hoidon pääpainon tulee kohdistua riskikuorman vähentämiseen yksittäisten tulosten (esim. pelkän verensokerin) tuijottamisen sijaan. Terveydenhuollon toimintatapoja tulee kehittää niiden riskien vaikuttamisen osalta, joissa kehitys on ollut hidasta tai jopa negatiivista, kuten verenpaineen hoidon tehostamisessa, tupakasta vieroituksessa ja painonhallinnassa. Elintapoihin vaikuttamisen toimintatapoja pitää erityisesti uudistaa tai tehostaa Välillisen hoitotuloksen avainindikaattorien kehittyminen tyypin 1 diabeetikoilla Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainoa ja hoidon kehittymistä koskevat kuvat on tehty kolmen tutkimuksen pohjalta. Vuosien tiedot ovat Vallen ja Tuomilehdon hoitotasapainotutkimuksesta (N=928), vuosien tulokset ovat Dehkon ja viiden sairaalan toteuttamasta ProWellnessin hoitotietokannan ajosta (N=3 988) ja vuoden 2008 tiedot, kuten edellä on kuvattu, ovat sekä sairaaloiden että terveyskeskusten web-tallennuksien ja ProWellness-tietokanta-ajon tuloksia koko maasta (N=1 049) (6). 18

20 Laadun mittaaminen tapahtui kaikissa otoksissa eri tavalla, mikä vaikuttaa tuloksiin. Numeroita ei voi suoraan verrata keskenään. Tulokset antavat kuitenkin viitteellisen kuvan tulevasta suunnasta. Indikaattoreita on jouduttu vaihtamaan taulukon 4 vastaavista, jotta aikasarjavertailut voitaisiin tehdä. Koska vuosien hoitotasapainotutkimuksen dataa ei ole ollut käytettävissä, on käytetty tutkimusraportin tietoja. Tämän vuoksi indikaattoreita on jouduttu vaihtamaan taulukon 4 vastaavista, jotta aikasarjavertailut voitaisiin tehdä. Glykohemoglobiinitasossa on hyvässä tasapainossa olevien kohdalla tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta hälyttävän huonossa tasapainossa olevien osuus ei ole muuttunut (kuva 6). Hyvässä verenpainetasossa olevien osuus on mahdollisesti jopa laskenut (kuva 7). Kuva 6. Tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapaino vuosina 2000, 2004 ja % osuus Vuosi Hyvä tasapaino - HbA1c < HbA 7,5 1c % < 7,5 % Hälyttävän huono tasapaino huono tasapaino HbA1c > 10,0 % HbA 1c > 10,0 % Kuva 7. Tyypin 1 diabeetikoiden verenpaine. Hyvän verenpaineen %-osuus vuosina 2000, 2004 ja %-osuus RR 130/80 tai alle Vuosi 19

21 5.2 Lisäsairauksien varhaisen tunnistamisen ja päätetapahtumien avainindikaattorit Vuoden 2008 laatumittauksen tulokset on koottu taulukkoon 5. Lukumäärä vaihtelee, koska eri tutkimuksissa on käytetty erilaisia kysymyksiä. Eri mittausaineistoissa on yhteensä tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa. Standardit on merkitty vuoden 2006 laaturaportin mukaisesti (5). Suositeltuja indikaattoreita on muokattu siten, että se mahdollistaisi valittujen laatukriteerien seurannan. Esimerkiksi päätetapahtumien ilmaantuvuuden seuraaminen ei ole ollut mahdollista, mutta komplikaatioiden esiintyvyydestä on tietoja saatu kerättyä. Esiintyvyyttä voidaan käyttää laatuindikaattorina, vaikkei se olekaan yhtä hyvä kuin ilmaantuvuus. Jalkojen riskiluokitus ei ole vielä tullut yleiseen käyttöön. Jalkojen tutkimisen indikaattorina on käytetty monofilamenttitestin tekemistä. Aktiivisuus lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ei ollut vielä tavoitteissa vuonna Mikroalbuminuriaa tutkittiin ja jalkojen riskiarvioita tehtiin puutteellisesti. Turun seudulla oli päädytty samaan tulokseen, että lääkärin tekemiä jalkojen kuntotarkastuksia tehdään edelleen vähän. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa niitä tehtiin 56,8 % edeltäneen vuoden aikana (7). Käypä hoito -suositus ohjaa nykyään harvemmin tapahtuvaan silmänpohjien kuvaukseen ja 2006 asetettu standardi on sen takia liian tiukka. Silmänpohjamuutoksia oli paljon. Merkille pantavaa oli, että nefropatiaa (> 200 µg/min) esiintyi diabetestyypeillä yhtä usein (n. 5 %:lla tutkituista). Taulukko 5. Diabeetikoiden lisäsairauksien varhainen tunnistaminen ja päätetapahtumat Lukumääräksi merkitty diabeetikoiden määrä, joilta indikaattoria on voitu tarkastella. Indikaattori Standardi T2D/T1D Tyypin 2 diabetes Tyypin 1 diabetes Lukumäärä Tulos Lukumäärä Tulos Silmänpohjien tutkimus edeltävien 12 kk aikana Retinopatian esiintyvyys Proliferatiivisen retinopatian esiintyvyys Mikroalbuminuria mitattu edeltävien 12 kk aikana Todettu mikroalbuminuria ( µg/min) Todettu nefropatia (> 200 µg/min) Jalkojen monofilamentin tutkiminen edeltävien 12 kk aikana Sairastaa koronaaritautia 30 % / 60 % ,0 % ,3 % 10,0 % ,4 % ,6 % ,3 % ,0 % 80 % ,2 % ,2 % 15,0 % ,7 % ,5 % 5,0 % ,7 % 526 5,5 % 90 % ,7 % ,1 % ,2 % ,7 % 20

22 5.2.1 Lisäsairauksien varhaisen tunnistamisen ja päätetapahtumien indikaattorien kehittyminen Lisäsairauksien tunnistamista ja päätetapahtumia on seurattu Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostossa 1990-luvun lopulta ja erikoissairaanhoidon mittauksissa ja Taulukkoon on kerätty erikoissairaanhoidon mittauksen rinnalle laatuverkoston tulokset vuosilta 2005 ja Vuoden 2005 tarkastelun kohteena oli tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabeetikkoa (taulukko 6). Taulukko 6. Lisäsairauksien tunnistaminen ja päätetapahtumat tyypin 2 ja tyypin 1 diabeetikoilla vuosina 2005 ja Tyypin 2 diabetes Tyypin 1 diabetes Indikaattori Silmänpohjien tutkimus 60,5 % 60,0 % 83,2 % 75,2 % edeltävien 24 kk aikana Mikroalbuminuria mitattu 42,0 % 43,2 % 64,6 % 58,2 % edeltävien 12 kk aikana Todettu mikroalbuminuria 16,2 % 17,7 % 11,9 % 12,5 % ( µg/min) Todettu nefropatia (> 200 µg/min) 6,6 % 4,7 % 4,3 % 5,5 % Jalkojen monofilamenttitestin 59,8 % 60,7 % 74,2 % 75,1 % tutkiminen edeltävien 12 kk aikana (vuonna 2005 jalkojentutkiminen ) Sairastaa koronaaritautia 24,2 % 20,2 % 11,9 % 8,7 % Vuosien 2005 ja 2008 välillä lisätautien tunnistamisen aktiivisuus ei ole muuttunut. Päätetapahtumista ainoa, jossa saattaisi olla muutoksia, on koronaaritaudin esiintyminen sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Päätetapahtumia on seurattu myös hoitoilmoitusrekisteristä Stakesin ja Diabetesliiton yhteishankkeessa. Tämän FinDMII-tutkimuksen alustavissa tuloksissa on viitteitä siitä, että päätetapahtumissa olisi vähentymistä (8). Tyypin 1 diabeetikoilla korkeiden (polven yläpuolisten) amputaatioiden määrä on pienentynyt luvulla. Tyypin 2 diabeetikoilla ei korkeiden amputaatioiden kokonaismäärässä todeta selvää vähentymistä (kuvat 8a ja 8b). Jos vähentyminen suhteutetaan diabeetikoiden määrään, voidaan todeta selvä ensimmäisten korkeiden amputaatioiden vähentyminen erityisesti tyypin 1 diabeetikoilla, mutta myös tyypin 2 diabeetikoilla (kuva 9). Tyypin 2 diabeteksen osalta suhteellista muutosta selittää nopeasti kasvanut tyypin 2 diabeetikoiden määrä. 21

23 Kuva 8a. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäinen korkea (polven yläpuolinen) amputaatio vuosina Ensimmäinen polven yläpuolinen amputaatio Ensimmäinen polven yläpuolinen amputaatio 500 Lukumäärä Tyypin 2 diabetes Tyypin 1 diabetes Vuosi Kuva 8b. Tyypin 1 diabeetikoiden ensimmäinen korkea (polven yläpuolinen) amputaatio vuosina esitettynä pienemmällä asteikolla. Ensimmäinen Ensimmäinen polven polven yläpuolinen yläpuolinen amputaatio: amputaatio T1D - T1D Lukumäärä Ensimmäinen polven yläpuolinen amputaatio - T1D Vuosi 22

24 Kuva 9. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäinen korkea amputaatio suhteutettuna diabeetikoiden määrään vuosina Ensimmäinen polven yläpuolinen yläpuolisen amputaatio suhteessa diabeetikoiden määrään diabeetikkoa kohti T1D - miehet T1D - naiset T2D - miehet T2D - naiset Vuosi Diabeetikoiden ensimmäisten aivoinfarktien vuosittainen kokonaismäärä ei ole laskenut luvulla (kuva 10). Mikäli luvut suhteutetaan diabeetikoiden määrään, voidaan lasku todeta molemmissa diabetestyypeissä ja molemmilla sukupuolilla (kuva 11). Suhteellisen laskun muutosta selittää erityisesti diabeetikoiden määrän kasvu. Diabeetikoiden ensimmäisten sydäninfarktien vuosittaiset määrät ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet hyvin vähän vuosina , mutta tyypin 2 diabetesta sairastavien miesten sydäninfarktit ovat lisääntyneet (kuva 12). Kun lukumäärät suhteutetaan diabeetikoiden määriin, on sekä tyypin 2 että tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäisten sydäninfarktien määrä laskenut selvästi molemmilla sukupuolilla (kuva 13). Kuva 10. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäiset aivoinfarktit, yhteenlaskettu määrä vuosina Aivoinfarktien määrä Lukumäärä/vuosi Aivoinfarktien määrä Vuosi 23

25 Kuva 11. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäiset aivoinfarktit vuosina suhteutettuna diabeetikoiden määrään. Aivoinfarktien määrä Lukumäärä / diabeetikkoa T1D - miehet T1D - naiset T2D - miehet T2D - naiset Vuosi Kuva 12. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäiset sydäninfarktit vuosina Diabeetikon ensimmäinen sydäninfarkti Lukumäärä/vuosi T1D - miehet T1D - naiset T2D - miehet T2D - naiset Vuosi 24

26 Kuva 13. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden ensimmäiset sydäninfarktit vuosina suhteutettuna diabeetikoiden määrään. Diabeetikkojen ensimmäinen sydäninfarkti Lukumäärä/ diabeetikkoa T1D - miehet T1D - naiset T2D - miehet T2D - naiset Vuosi Johtopäätökset Lisäsairauksien tunnistamiseksi tapahtuva seuranta on edelleen puutteellista sekä silmien, munuaisten että jalkojen osalta. Tutkimuksia tehdään useammin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeetikoille. Kaikkien tutkimusten toteutumista tulee tehostaa molemmissa diabetestyypeissä. Tunnistamiseen tehtyjä tutkimuksia ei ole lisätty edeltäneen kolmen vuoden aikana. Tulokset olivat lähes samat vuoden 2005 ja 2008 laatumittauksissa. Muutoksen aikaan saaminen edellyttääkin prosessien (toimintatapojen) muuttamista. Seurannan toteutuminen riittävän kattavasti edellyttää kutsujärjestelmien käyttöönottoa. Tämä tulisi tehdä diabeetikon vuositarkastuksen osalta sekä silmänpohjien kuvauksen osalta. Lisäksi terveydenhuollossa tulee rakentaa varmistusjärjestelmiä, joilla seurataan määritettyjen tutkimusten tekemistä oikea-aikaisesti. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että valtimotauteja olisi diabeetikoilla vähemmän, mutta osa muutoksesta on tilastojen aiheuttamaa harhaa, koska diabeetikoiden määrä on lisääntynyt koko seuranta-ajan. 25

27 5.3 Muut diabeteksen hoidon aktiivisuutta kuvaavat mittarit Tässä kappaleessa raportoidaan joistakin tyypin 2 diabeteksen hoidon aktiivisuutta kuvaavista mittareista, joiden aktiivisempaa seurantaa voisi harkita otettavaksi mukaan hoidon laatukriteereihin. Kriteerit ovat sellaisia, joita Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostossa on joko käytetty jo pitkään tai niiden käyttämistä on kokeiltu viime vuosina Lääkkeiden käyttö tyypin 2 diabeteksen hoidossa Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa suositellaan tyypin 2 diabeetikolle aloitettavaksi metformiinilääkitys, kun sairaus todetaan. Lisäksi heille suositellaan asetosalisyylihapon (ASA) tai muun verenohennuslääkityksen käyttöä rutiininomaisesti, statiinin käyttöä, jos LDL-kolesteroli 2,5 mmol/l sekä ACE- tai ATII-salpaajaa, jos heillä on mikroalbuminuriaa. Näiden osalta on lääkkeiden käyttö taulukon 7 mukaista. Metformiinin käyttö on varsin yleistä, samoin verenohennuslääkityksen. Kummassakin voisi odottaa jonkin verran korkeampaa käyttöprosenttia. Dyslipidemialääkitys puuttuu joka neljänneltä niistä, joiden ohjeiden mukaan tulisi saada lääkitystä. Munuaisten suojalääkitys on varsin kattavasti käytössä niillä, joilla on todettu mikroalbuminuriaa. Taulukko 7. Lääkkeiden käytön prevalenssi tyypin 2 diabeetikoilla. Lääkitys Tarkastelussa olevien diabeetikoiden määrä Metformiini (%) 69,9 Verenohennuslääkitys (%) 72,0 71,2 76,3 LDL-kol 2,5 mmol/l, mutta ei dyslipidemia 33,5 26,4 23,6 lääkitystä (% diabeetikoista) cu-alb 20µg/min, mutta ei ACE- tai ATIIlääkitystä (% diabeetikoista) 16,5 4,5 7, Hoidonohjaus tyypin 2 diabeteksessa Hoidonohjauksen vaikuttavuutta ja laatua olisi tärkeä voida seurata osana diabeteksen hoidon laadun parantamista. Laatukriteeriehdotuksia on tehty (9,10), mutta laadun mittaaminen on hoidonohjauksen osalta vielä alkutekijöissään. Hoitosuunnitelma Hoidonohjauksen peruspilari on hyvä hoitosuunnitelma. Se pitäisi tehdä moniammatillisesti, ja diabeetikon pitäisi voida osallistua suunnitelman tekemiseen. Vain siten hänen voidaan ajatella myös sitoutuvan suunnitelman tavoitteisiin. Käytännössä moniammatillinen hoitosuunnitelman valmistelu on vaikeaa. Ei myöskään ole selvää kuvaa siitä, kuinka usein diabeetikot osallistuvat suunnitelman valmisteluun. 26

28 Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostossa on korostettu hoitosuunnitelman tekemistä, ja vuosina 2007 ja 2008 on myös mitattu, kuinka monella diabeetikolla on hoitosuunnitelma. Vuonna 2007 hoitosuunnitelma oli 79,7 %:lla tyypin 2 diabeetikoista. Vastaava luku oli 82,6 % vuonna Elintapaohjaus Tärkeä osa diabeetikon hoidonohjausta on elintapaohjaus. Elintapojen muutoksia pidetään tyypin 2 diabeteksessa erityisen tärkeinä. Ohjauksen määrästä, sisällöstä ja laadusta on kuitenkin hyvin vähän tietoa. Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostossa määrää ja laatua on pyritty vuosien mittaan kuitenkin kartoittamaan. Tähän raporttiin on otettu esimerkiksi rasvojen käytön ja liikunnan ohjaus. Vuonna 2006 tiedusteltiin hoitajilta, antoivatko nämä ohjausta kyseisellä käynnillä; ja vuonna 2008 kysyttiin, annettiinko ohjausta edeltävällä käynnillä. Taulukkoon 8 on kerätty tulokset kahden vuoden ajalta. Mittausten mukaan varsin suuri osa diabeetikoista on saanut ohjausta mitatulla käyntikerralla. Taulukko 8. Tyypin 2 diabeetikoiden elintapaohjaus hoitajan vastaanottokäynnillä vuosina 2006 ja Ohjauksen sisältö Rasvojenkäytön ohjaus (%) Liikunnan ohjaus (%) Käyntitiheys hoitopaikassa Suomessa ei ole otettu kantaa siihen, kuinka usein diabeetikon pitäisi vähintään käydä lääkärillä ja diabeteshoitajalla kontrolloimassa sairautensa hoitoa. Tanskassa on määritelty, että lääkärin pitää tavata diabeetikko vähintään kerran vuodessa. Meilläkin olisi syytä pohtia, olisiko syytä määritellä rakennelaadun standardeja. Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston vuoden 2008 mittauksessa selvitettiin, milloin tyypin 2 diabeetikko oli ollut edellisen kerran diabeteskontrollissa lääkärillään tai hoitajallaan. Lääkärikäyntien väli oli yli kaksi vuotta 2,9 %:lla diabeetikoista ja yli vuosi 15,3 %:lla diabeetikoista. Terveyskeskusten välinen vaihtelu oli kuitenkin erittäin suurta, ehkä tärkeimpänä selittävänä syynä oli lääkäripula (kuva 14). Hoitajan luona edellisestä käynnistä diabeteksen takia oli kulunut 3,7 %:lla yli kaksi vuotta ja 10,0 %:lla yli vuosi. Jälleen terveyskeskusten välinen vaihtelu oli suurta (kuva 15). 27

29 Kuva 14. Terveyskeskusten välinen vaihtelu tyypin 2 diabeetikon edellisestä käynnistä lääkärillä diabeteskontrollissa. Edellinen lääkärikäynti tyypin 2 diabeteksen takia 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % A B C D E F Kaikki tk:t Ei tiedossa kk 7-12 kk 4-6 kk 3 kk Kuva 15. Terveyskeskusten välinen vaihtelu tyypin 2 diabeetikon edellisestä käynnistä hoitajan luona diabeteskontrollissa. Edellinen hoitajakäynti tyypin 2 diabeteksen takia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Ei tiedossa kk 7-12 kk 4-6 kk 3 kk 0 % A B C D E F G Kaikki tk:t 28

30 Johtopäätökset Määriteltyjen diabeetikoiden lääkehoidon toteutumista kannattaisi seurata ASA:n käytön lisäksi dyslipidemia-lääkityksen sekä ACE- ja ATII-salpaajalääkityksen toteutumisen osalta. Tietoa lääkityksistä on saatavissa hyvin. Myös hoidonohjauksen toteutumisen mittareita tulee ottaa laadun mittareiksi. Hoitosuunnitelman olemassaolo ainoana kriteerinä ei ole riittävä. Suunnitelman laadun selvittämiseksi olisi tärkeä löytää indikaattori, joka toimisi luotettavana seurannan mittarina. Elintapaohjauksen toteutumisessa riittänee toistaiseksi karkea mittari, joka tarkkailee kuinka moni on saanut elintapoihin ohjausta. Lääkäri- ja hoitajakäyntien seuraaminen ovat hyviä palveluiden toteutumisen indikaattoreita. Indikaattoreina voisivat toimia osuudet potilaista, jotka käyneet lääkärillä 12 kuukauden välein ja hoitajalla 6 kuukauden välein. Näille tulisi määritellä standardit. 29

31 6. Diabeteksen hoidon resurssilaatu ja toiminnan järjestäminen Erikoissairaanhoidon diabeteksen hoitoon resursointia ja toiminnan järjestämistä kysyttiin lomakkeella (liite 1), joka toimitettiin hoitoyksiköihin sähköpostilla toukokuussa Kysely lähetettiin kaikille Suomen diabeetikoita hoitaville erikoissairaanhoidon yksiköille. Muistutuskyselyjä tehtiin kaksi. Viimeiset vastaukset saatiin syyskuussa Kysely meni 45 sairaalaan tai näiden alaiseen diabeetikkoja hoitavaa yksikköön. Kyselyyn vastasi 35 yksikköä, vastausprosentiksi saatiin siten 78 %. Kymmenen yksikköä, joilta saatiin vastaus vuoden 2004 kyselyyn, ei vastannut 2007 ja vastaavasti vuonna 2007 vastasi 5 yksikköä, joilta ei saatu vastauksia vuonna Kaikkiaan 30 yksiköltä saatiin vastaus molempina tutkimusvuosina. Näiden tuloksia on verrattu erikseen jokaisen kysymyksen osalta. Kaikkiin kysymyksiin vastauksia ei ollut annettu, joten analysoitujen vastausten määrä vaihteli jonkin verran. Terveyskeskusten diabeteksen hoidon resursointia ja toiminnan järjestämistä kysyttiin vuonna 2006 lomakkeella (liite 2), jotka toimitettiin hoitoyksiköihin sähköpostilla. Kysely lähetettiin kaikille Suomen terveyskeskuksille sekä vuoden 2004 tutkimuksen osoitteiston perusteella. Lisäksi kysely meni laatuverkostojen yhdyslääkäreille ja ylilääkäreille 60 terveyskeskukseen. Vuonna 2006 kyselyyn vastasi 249 terveyskeskuksesta 118. Vastausprosentti oli siten 47 %, kun se vuoden 2004 kyselyssä oli 78 %. Kaikkiaan vastauksia saatiin 152, koska suurista terveyskeskuksista vastauksia saatiin myös näiden erillisiltä terveysasemilta. 6.1 Resurssilaatukyselyn tulokset Laatutiedon rekisteröiminen Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon yksiköiltä tiedusteltiin, onko yksiköillä rekisteriä, josta voidaan vuosittain seurata diabeetikoita koskevia tietoja. Monet sairaalat raportoivat saavansa edelleen seurantatietoa diabeetikoista sähköisistä terveyskertomusjärjestelmistään, vaikka on hyvin tiedossa, että raporttitiedon saanti on useimmista järjestelmistä erittäin vaikeaa tai mahdotonta. 11 sairaalaa (31 % vastanneista) vastasi, ettei niillä ole diabeetikkojen seurantajärjestelmää lainkaan. Monet erikoissairaanhoidon yksiköt käyttivät Excel-pohjaista tai muuta diabeetikkojen erillisseurantaa vuonna Vuonna 2007 erillisrekistereistä oli luovuttu. Taulukko 9 kuvaa diabeetikoiden hoidon seurantarekistereitä erikoissairaanhoidossa. 30

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2.1 Hallinnointi ja aikataulut... 3 2.2 Aineiston rakentuminen... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Diabeteksen hoidon kehittäminen Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta

Lisätiedot

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät 28.11.14 MIKSI MITTAAMISEEN LÄHDETTIIN? Yhteistyössä Espoon kanssa päätös kehittää mittareita,

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit

Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit DEHKO-raportti 2002:1 Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Dehkon laatukriteerityöryhmä Tässä raportissa esiteltävät ns. peruskriteerien avainindikaattorit on julkaistu myös Dehkoesitteenä Diabeteksen

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton. Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon laatu

Diabeteksen hoidon laatu DIABETEKSEN HOIDON LAATU 1 DEHKO-raportti 2005:4 Diabeteksen hoidon laatu Klas Winell Tampere 2006 2 DIABETEKSEN HOIDON LAATU DIABETEKSEN HOIDON LAATU 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe... 5 2. Yhteenveto...

Lisätiedot

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia

Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa 2016 2018 Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia ANU HEIKKILÄ LT, lastentautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Diabetesliiton asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi Omahoidon tukeminen -case Ilona Mikkola terveyskeskuslääkäri, laatuvastaava LT, yleislääke5eteen erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan erityispätevyys Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Marina Congress Center,

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht 9.3.2017 Härkätien kartalla Valtakunnallisen astma-ohjelman

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI 12.-13.6.2018 Sari Kivimäki VESOTE Projektipäällikkö KKI-ohjelma Kärkihankkeet synnyttävät Hyviä käytäntöjä Edistetään terveyttä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

VESOTE-SEMINAARI

VESOTE-SEMINAARI VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ulkoistettujen palveluiden laatu

Ulkoistettujen palveluiden laatu Ulkoistettujen palveluiden laatu Terveydenhuollon laatupäivät 2.4.2014 Susanna Varilo ylilääkäri, terveyskeskuspalvelut Attendo Terveyspalvelut Oy susanna.varilo@attendo.fi Mikä on meille tärkeää? Hoitaa

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot