Diabeteksen hoidon laatu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeteksen hoidon laatu"

Transkriptio

1 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 1 DEHKO-raportti 2005:4 Diabeteksen hoidon laatu Klas Winell Tampere 2006

2 2 DIABETEKSEN HOIDON LAATU

3 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe Yhteenveto Johdanto Laadun mittaamisen tavoitteet Hoidon laadun mittaamisesta Laadun erilaiset mittarit Tiedon rakenteistaminen helpottaa laadun mittaamista Diabeteksen laatuindikaattoreita kehitellään Laadun mittaamisen vaikutus hoidon laatuun Laatumittausten toteutus Lasten diabeteksen hoidon laadun selvitys Terveyskeskusten ja sairaaloiden resurssilaatukysely Terveyskeskusten ja sairaaloiden prosessilaatukysely Resurssilaatua koskevien tutkimusten tulokset Laatutiedon rekisteröiminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako Lasten diabetes Aikuisten diabetes Diabeteksen hoidon organisointi hoitoyksikön sisällä Erillinen diabetesvastaanotto Diabetestyöryhmä Ryhmämuotoinen hoidonohjaus Hoitotiimin jäsenten osuus hoidossa Jalkojenhoitopalvelut Ravitsemusterapia Liikunnanohjaus Mielenterveyden asiantuntijoiden konsultaatiot Säännöllinen silmänpohjien seuranta Hoitovälinejakelu Hoitohuoneen varustus Henkilökunnan osaaminen Hoitosuunnitelman kirjaaminen Alueelliset diabetestyöryhmät ja hyvän hoidon mallit Laadun systemaattinen mittaaminen... 30

4 4 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 8. Prosessilaatututkimusten tulokset Lasten diabetestutkimus Verensokeritaso Lapsidiabeetikoiden lääkitys Painon kehitys Kohonnut verenpaine ja munuaisten toiminta Tupakointi Terveyskeskusten diabeteksen hoitoa koskeva prosessilaadun tutkimus Verensokeritaso Veren rasvat Ylipaino Munuaisten toiminta Verenpaine Tupakointi Retinopatian ja neuropatian esiintyminen Jalkojen tutkiminen Tyypin 2 diabeetikon lääkitys Tyypin 1 diabeetikon lääkitys Verensokerin omaseuranta Tyypin 1 diabeteksen hoidon prosessilaatu Verensokeritasot Munuaisten toiminta Verenpaine Pohdinta tuloksista Lasten diabeteskysely Laatuindikaattorien valinta Avainindikaattorit Resurssi-indikaattorit Muut laatuindikaattorit Lasten diabeteksen hoidon laatumittauksen tulokset Lasten diabeteksen hoidon laaturyhmän suositukset jatkoon Aikuisdiabeetikoiden hoidon resurssilaatukyselyt Laatuindikaattorien valinta Resurssilaatukyselyiden tulokset Aikuisdiabeetikoiden hoidon prosessilaatukysely Laatuindikaattorien valinta Avainindikaattorit Muut indikaattorit Prosessilaatumittausten tulokset Lopuksi Lähdeluettelo Liitteet... 57

5 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 5 1. Esipuhe Tämän raportin julkaiseminen pyrkii palvelemaan monia tavoitteita. Raportti kertoo diabeteksen hoidon laatukriteereiden toimivuudesta ja hoidon laadusta. Siinä on myös ehdotuksia laadun arviointiin sopivien indikaattoreiden kehitystarpeista ja lopuksi siinä asetetaan diabeteksen hoidon laadulle tavoitteita nyt saatujen tulosten pohjalta. Raportti on samalla kiitos niille käytännön työntekijöille, jotka ovat nähneet suuren vaivan kerätessään diabeteksen hoidon laatua kuvaavaa tietoa organisaatiosta ja potilaista. Raportissa kootaan tehtyjen selvitysten pohjalta syntynyt kokonaiskuva hoidon laadusta sekä hyvistä puolista että alueista, jotka vaativat toiminnan tehostamista. Lasten diabetesta hoitavat yksiköt ovat jo aikaisemmin saaneet omat, yksilöidyt tuloksensa. Vastaavasti terveyskeskukset, jotka ovat keränneet potilaskohtaista tietoa, ovat saaneet omat tuloksensa tämän raportin ilmestyessä. Hoidon resursseja koskevia terveyskeskus- tai sairaalakohtaisia tietoja ei tulla lähettämään hoitoyksiköihin erikseen. Tässä raportissa esitetään koko maata koskevat tiedot, joiden perusteella hoitoyksiköt voivat miettiä resursointia niin henkilökunnan määrän ja rakenteen kuin koulutuksenkin osalta. Samoin yksiköissä tulee tarkastella käytettävissä olevia välineitä, hoitoprosesseja, moniammatillisia työryhmiä ja niissä toimivien henkilöiden rooleja. Toisten käytännöistä saanee vinkkiä oman toiminnan kehittämiseen. Raportti on kunnianosoitus Dehkon laatukriteerityöryhmille, jotka ovat pohtineet käyttöön soveltuvia laatukriteereitä. Tehtyjen selvitysten perusteella ryhmät ovat onnistuneet työssään hyvin. Kriteereitä on laatumittausten yhteydessä pyritty täsmentämään konkreettisiksi indikaattoreiksi. Osa niistä toimi erinomaisesti, osa vaatii vielä jatkopohdintaa. Raportin pohjalta toivotaan keskustelua indikaattorilistan täsmentymiseksi. Raportissa esitellään myös kuhunkin aiheeseen liittyviä muita kotimaisia tutkimustuloksia. Monen laatumittarin kohdalla ainoa muu tutkimustieto tulee Terveyskeskusten laatuverkostolta. Tämä on terveyskeskusten vapaaehtoinen yhteenliittymä, joka on yli 10 vuoden ajan pyrkinyt tehokkaaseen valtimotautien ehkäisyyn. Verkoston vuosittaisten laatumittausten viimeisimmät tulokset on julkaistu ainoastaan netissä. Viimeisimmän vuoden aikana työskentely diabeteksen laatumittareiden parissa on osoittanut, että voidaksemme luotsata terveydenhuoltoamme oikeaan suuntaan tarvitsemme monessa suhteessa varsin tarkkaa ja täsmällistä tietoa. Tässä raportissa kuvattuja tuloksia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisessa pohdinnassa että paikallisessa kehittämisessä. Julkaisemalla tulokset kokonaisuudessaan tässä Dehko-raportissa haluamme jakaa käytettävissä olevan tiedon kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat Dehkon hengessä kehittämässä diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Tammikuussa 2006 Klas Winell Dehkon laatupäällikkö

6 6 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 2. Yhteenveto Tämä Dehko-raportti kokoaa yksiin kansiin tulokset viidestä tutkimuksesta, joita ovat lasten diabeteksen laatututkimus, terveyskeskusten resursseja koskeva selvitys, sairaaloiden resursseja koskeva selvitys, terveyskeskusten hoitoprosessin laadun mittaaminen sekä tyypin 1 diabeetikoiden hoitoprosessin laadun mittaaminen ProWellness-tietojärjestelmää käyttävissä sairaaloissa. Tutkimukset ovat osa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa (DEHKO ). Tutkimukset raportoidaan kootusti, koska näin pyritään antamaa kokonaisvaltainen kuva diabetek-sen hoidon laadusta Suomessa. Tämä esitystapa voi hankaloittaa yhden tutkimuksen tulosten seuraamista. Lasten diabeteksen hoidon laatua koskevaan kyselyyn vastasi 25 lapsia hoitavaa yksikköä (76 %). Kyselyyn terveyskeskusten resurssilaadusta vastasi 279 terveyskeskuksesta 217 (78 %). Kaikkiaan vastauksia saatiin 260, koska niitä tuli myös suurten terveyskeskusten erillisiltä terveysasemilta. Sairaaloiden resurssilaatukyselyyn vastasi 40 sairaalaa (87 %), joista 19 oli keskussairaaloita. Terveyskeskusten prosessilaatukyselyyn vastasi 13 terveyskeskusta (mikä on 4 % kaikista terveyskeskuksista ja 8 % kyselyyn kiinnostuksen osoittaneista). Tyypin 1 diabetesta sairastavien laatukyselyn vastaukset saatiin viidestä sairaalasta (50 % niistä kymmenestä, jotka käyttävät ProWellness-diabeteshoitojärjestelmää). Lasten diabeteksen hoidon tutkimus osoitti, että hoitoon käytetyissä henkilöresursseissa on suuria eroja. Lasten vuosittaisten lääkäri- ja hoitajakäyntien määrä vaihteli huomattavasti eri hoitoyksiköissä (lääkärikäyntien vaihteluvälit 2,6 5,3 ja hoitajakäyntien 3,1 6,2, keskiarvot 3,9 ja 4,3). Sopeutumisvalmennuksen ja ravitsemusterapeutin ohjauksen saatavuudessa oli vielä suurempia eroja sairaanhoitopiirien välillä. Parhaassa hoitoyksikössä joka kolmannella ja huonoimmassa joka kuudennella lapsella oli hyvä hoitotasapaino (HbA 1c < 8 %). Parhaassa yksikössä joka kahdestoista ja huonoimmassa yksikössä lähes joka toinen lapsi oli huonossa hoitotasapainossa (HbA 1c > 10 %). Hypoglykemioiden, ketoasidoosien, tupakoinnin ja verenpaineen kirjaaminen potilaskertomuksiin oli puutteellista. Tiedot löytyivät vain joka toisesta hoitoyksiköstä. Terveyskeskusten ja sairaaloiden resurssikartoituksissa todettiin, että 90 % tyypin 2 diabeetikoista ja kolmasosa tyypin 1 diabeetikoistakin hoidetaan perusterveydenhuollossa. Sairaaloissa diabeteksen hoito oli keskitetty yleensä erilliselle diabetesvastaanotolle. Terveyskeskuksista kolmasosa oli keskittänyt tyypin 1 diabeteksen hoidon diabetesvastaanotolle. Tyypin 2 diabeetikoiden hoito oli keskitetty 15 prosentissa terveyskeskuksia. Hoitajien työ oli keskitetympää kuin lääkäreiden. Verrattaessa diabetesvastaanotoille varattua aikaa hoitovastuulla olevien diabeetikoiden määrään olivat alueelliset erot suuret sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista 28 % ilmoitti tarjoavansa diabeetikoille ryhmämuotoista hoidonohjausta. Oma jalkaterapeutti oli 75 %:lla sairaaloista ja 20 %:lla terveyskeskuksista. Viidellä prosentilla terveyskeskuksia ei ollut osoittaa diabeetikoille jalkaterapeutin palveluksia. Joka kolmas terveyskeskus ja joka viides sairaala ohjasi diabeetikoita itse maksavina yksityiselle jalkojenhoitajalle. Ravitsemusterapeutin palvelujen saaminen oli yhtä hankalaa. Vain joka viidennessä terveyskeskuksessa oli ravitsemusterapeutti. Diabeetikoiden hoidossa käytettiin hyvin vähän mielenterveyden asiantuntijoita. Vain pari terveyskeskusta ja sairaalaa ilmoitti käyttävänsä mielenterveysalan asiantuntijoiden apua säännöllisesti. Noin viidennes diabeetikoista oli silmänpohjien säännöllisen seurannan ulkopuolella.

7 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 7 Sammandrag Denna Dehko-rapport innefattar resultaten av fem olika undersökningar, nämligen kvalitetsundersökningen av barndiabetes, undersökningen av resursser för diabetesvård på hälsocentraler, undersökningen av resursser för diabetesvård på sjukhusen, undersökningen av vårdprocessen för diabetiker på hälsocentraler och undersökningen av vårdprocessen av typ 1 diabetiker i de sjukhusen, som använder ProWellness -dataprogram. Undersökningarna är en del av utvecklingsprogrammet för prevention och vård av diabetes (DEHKO ). Med att sammanslå resultaten av de fem undersökningarna, försöker vi ge en omfattande bild av vårdkvaliteten för diabetiker i Finland. Det här kan å andra sidan göra det besvärligare att följa med resultaten av en enskild undersökning. Kvalitetsundersökningen av barndiabetes besvarades av personalen på 25 (76 %) sjukhus, som sköter barndiabetes. Undersökningen av resursser för diabetesvård på hälsocentraler besvarades av 217 (78 %) av 279 hälsocentraler. Undersökningen av resursser för diabetesvård på sjukhusen besvarades av 40 (87 %) sjukhus, av vilka 19 var centralsjukhus. Undersökningen av vårdprocessen för diabetiker på hälsocentraler besvarades av 13 hälsocentraler (4 %) och undersökningen av typ 1 diabetiker av fem sjukhus (50 %) av de tillfrågade. Undersökningen av barndiabetes visade stora skildnader i personalresursser. Det visade sig att det fanns dubbelt så många läkarbesök och sköterskebesök i det mäst resurserade jämnfört det minst resurserade sjukhuset. I medeltal var det 3,9 besök (variation 2,6-5,3) hos läkare och 4,3 (variation 3,1 6,2) hos diabetessköterska. Skildnaderna mellan sjukhusen var ännu större i antalet anpassningskurser och näringsterapeutsbesök. Vart tredje barn var i bra vårdbalans (HbA 1c < 8 %) i den bästa vårdenheten och i den sämsta enheten vart sjätte barn. I dålig vårdbalans (HbA 1c > 10 %) var i den bästa vårdenheten vart tolfte barn och i den sämsta enheten nästan varannat barn. Vårdenheterna registrerade dåligt barnens hypoglykemier, ketoasidoser, rökning och blodtryck. Informationen kunde spåras bara i varannan enhet. I resursundersökningarna på hälsocentraler och sjukhus kunde man konstatera, att 90 % av typ 2 diabetiker och 30 % av typ 1 diabetiker sköttes i primärvård. Sjukhusen hade i allmänhet ordnat en skild mottagning för diabetiker. 30 % av hälsocentralerna hade en skild mottagning för typ 1 diabetiker och 15 % hade det även för typ 2 diabetiker. Det hade ordnats oftare skild mottagning till diabetessköterskor än till läkare. Det var stora skildnader bland sjukhusen och bland hälsocentraler i hur mycket det hade reserverats tid för diabetesmottagningen, då man beaktar antalet diabetiker som de ansvarade för. 28 % av hälsocentralerna ordnade gruppundervisning i diabetesvård. 75 % av sjukhusen och 20 % av hälsocentralerna hade en egen fotterapeut. I 5 % av hälsocentralerna kunde man inte alls hänvisa diabetikern till en fotterapeut. Var tredje hälsocentral och vart femte sjukhus hänvisade diabetikern till en privat fotterapeut, så att diabetikern fick själva ersätta vården. Det var lika svårt att få råd av en näringsterapeut. Bara var femte hälsocentral hade en näringsterapeut. Man utnyttjade väldigt lite sakkunniga i mentala frågor i diabetesvården. Bara ett par hälsocentraler och sjukhus meddelade att de utnyttjade regelbundet mentalvårdsspesialister i diabetesvården. Var femte diabetiker var inte med i regelbundna ögonbottenkontroller.

8 8 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Abstract This report combines the results of five different surveys performed by the Finnish Diabetes Association: quality survey of the care of children with diabetes, resource survey of health centres, resource survey of hospitals, survey of process quality of diabetes care in health centres and survey of process quality of diabetes care of type 1 diabetes patients in hospital outpatient clinics. Surveys are part of the National Diabetes Programme (DEHKO ). The results will be presented together, because we want to give a comprehensive picture of the situation in Finland. This can however make reading of a single survey more difficult. Twenty five units of care (76 %) answered the quality survey of the care of children with diabetes. The resource survey of health centres was answered by 217 health centres out of 279 (78 %). 40 hospitals answered the resource survey of hospitals (87 %). The survey of process quality of diabetes care in health centres was answered only by 13 health centres (4 %). Five hospitals answered the survey of patients with type 1 diabetes (50 % of the ten that were questioned). The quality survey of the care of children with diabetes proved great differences in the use of human resources. Comparing the number of visits to a pediatrician and to a nurse in each unit by the number of children with diabetes, there were two fold differences. The average number of visits to a pediatrician was 3.9 per annum with variation from 2.6 to 5.3 and the average number of visits to a nurse was 4.3 with variation from 3.1 to 6.2. The variation among the hospitals districts was even higher when comparing the group counselling services or nutritionist s services. In good balance of care (HbA 1c < 8 %) was every third child in the best unit and every sixth child in the unit with the poorest results. In non-acceptable balance (HbA 1c > 10 %) was every twelft child in the best unit and every other child in the poorest performing unit. There was a real shortage of notes on hypoglycemias, ketotic acidoses, smoking habits and blood pressure measurements in the patient journals. This information was found only in one half of the hospitals on the diabetic children. In the resource surveys of health centres and hospitals we found that 90 % of all patients with type 2 diabetes and one third of patients with type 1 diabetes were taken care of in the health centres. In the hospitals the care was usually organized by diabetes teams. In 30 % of the health centres the care of patients with type 1 diabetes was concentrated to a GP and a nurse, who have more knowledge about diabetes care. In 15 % even patients with type 2 diabetes were concentrated to specified personnel. There were major regional differences both among hospitals and among health centres while comparing the annual time reserved for each person with diabetes. 28 % of health centres had organized group based diabetes counselling. 75 % of hospitals and 20 % of health centres possessed a podiatrist. There was no possibility to get podiatrist s services in 5 % of health centres. Every third health centre and every fifth hospital send persons with diabetes for private foot care. It was equally difficult to get nutritionist s services. Only one out five health centres had a nutritionist. Special mental health services were used scaresly in diabetes care. Only a couple of heath centres and hospitals reported over regular use of mental health services as part of diabetes care. One fifth of patients with diabetes were not regularly controlled for fundoscopy or fundophotographing.

9 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 9 3. Johdanto Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO ) on kolme päälinjaa: tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, diabeteksen hoidon ja hoidon laadun parantaminen sekä diabeteksen omahoidon tukeminen. Kaikilla osa-alueilla pyritään merkittäviin muutoksiin ennen vuotta Laadun osalta päämääränä on kehittää laadun mittaamiseen ja seurantaan sopivat välineet, laatuindikaattorit, joiden avulla voidaan seurata hoidon kehittymistä valtakunnallisesti, alueellisesti ja toimintayksikkökohtaisesti. Samanaikaisesti indikaattorien kehittämisen kanssa pyritään luomaan edellytykset saada laadun mittaamiseen tarvittava tieto helposti suoraan sähköisistä terveyskertomuksista. Tämä edellyttää, että käytettävissämme on raportointiohjelmia, joilla tieto voidaan kerätä helposti suoraan kertomuksista. Hyvien raportointiohjelmien lisäksi tarvitaan konsensus siitä, mitä tietoja terveyskertomuksiin kerätään rakenteisina. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat vieneet rakenteisen tiedon määrittelyä eteenpäin. Kansallisen terveyshankkeen yksi tavoite on sähköisten terveyskertomusten kehittäminen niin, että tietoa voidaan siirtää järjestelmästä toiseen. Jotta tiedonsiirto onnistuisi, on hankkeessa määritetty ydintiedot. Ydintiedoiksi määritellyt asiat voivat siirtyä terveyskertomusjärjestelmästä toiseen yhteisten rajapintojen kautta. Potilaan ydintietojen siirtyminen pitää olla mahdollista vuonna 2007 (1). Laadun mittaaminen suoraan terveyskertomuksesta edellyttää, että potilaita hoitavat lääkärit ja hoitajat kirjaavat tiedon huolellisesti niihin terveyskertomuksen kohtiin, missä rakenteista tietoa kerätään. Diabeetikkojen verenpainetta voidaan seurata vain, jos diabetesdiagnoosi on merkitty asianomaiseen kohtaan ja mitattu verenpaine kirjattu sille tarkoitettuun paikkaan. Laadun mittaamisen analysointiin tarvitaan vertailutietoa. Vertailun pitää tapahtua keskitetysti yksikössä, laatukeskuksessa, jolle laatuvertailu on annettu tehtäväksi. Tällaisen laatukeskuksen tehtävä on palvella terveydenhuoltoa niin, että se saa tarvitsemansa laatutiedon nopeasti ja käyttökelpoisessa muodossa. Dehkon laatuhankkeet pyrkivät kehittämään kaikkia diabeteksen hoidon laadun alueita. Diabetesliitto on asettanut laatukriteerityöryhmiä, jotka ovat määritelleet hyvän hoidon kriteerit ja laatuindikaattorit. Tässä Dehko-raportissa kuvataan ensimmäisistä laatumittauksista saatuja kokemuksia ja tuloksia sekä arvioidaan mittaustulosten antamia viestejä. Mittaukset perustuvat laatukriteerityöryhmien ehdotuksiin, joiden käyttöönottoa Dehko pyrkii edistämään. Mittaukset on tehty vuonna 2004, ja pääosa tuloksista käsittelee vuotta Innostus laatumittauksiin on ollut suuri siitä huolimatta, että ne ovat useimmissa paikoissa aiheuttaneet melkoisesti lisätyötä. Tässä raportissa esitettyjen tulosten toivotaan johtavan hoitoyksiköissä jatkopohdintaan. Toivottavasti tulokset kirvoittavat myös laajempaan keskusteluun siitä, miten edistämme laatuasioita terveydenhuollossa. Diabetesliitto toivoo aktiivista palautetta raportin pohjalta.

10 10 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 4. Laadun mittaamisen tavoitteet Diabetesliiton toteuttamalla hoidon laadun mittaamisella on ollut kaksi tavoitetta. Yhtäältä on haluttu testata laadun indikaattorien soveltuvuutta ja toimivuutta niille suunniteltuun käyttöön, ja toisaalta tarkastella diabeetikoiden hoidon laatua terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä hoidon resursoinnin että hoitoprosessien onnistumisen osalta. Tämä raportti käsittelee näitä molempia laatumittauksen tavoitteita. 5. Hoidon laadun mittaamisesta 5.1. Laadun erilaiset mittarit Hoidon laatua mitataan yleensä neljästä näkökulmasta, jotka ovat potilastyytyväisyys, resurssien riittävyys, prosessien onnistuminen ja lopputulokset. Diabetesspesifejä systemaattisia potilastyytyväisyysmittauksia ei maassamme ole raportoitu. Tosin esimerkiksi Stakesin potilastyytyväisyysmittareita voidaan periaatteessa käyttää myös diabeetikoiden tyytyväisyyttä arvioitaessa. Diabeetikoiden hoitotasapaino tutkimuksen (2) yhteydessä tehtiin hoitotyytyväisyyskysely (3), jonka kysymyksiä voitaisiin periaatteessa käyttää myös systemaattisissa tyytyväisyyskyselyissä. Resurssilaatua voidaan arvioida tarkastelemalla henkilökunnan määrää suhteutettuna diabeetikkojen määrään. Lisäksi voidaan arvioida henkilökunnan osaamista tai sitä, miten henkilökunnalla on käytössään välineitä, joita diabeetikkojen tutkimiseen ja hoitamiseen tarvitaan. Diabeteksen hoitoprosessien onnistumista voidaan tarkastella siten, että seurataan diabeetikoiden verensokerin tasoa, mitataan HbA1c -tasot tai kirjataan hypoglykemioiden määrä. Hoidon lopputuloksia voidaan seurata niin, että tarkastellaan mm. amputaatioiden tai silmänpohjamuutosten määriä diabetespopulaatiossa. Diabeteksen hoidon laatua joudutaan mittaamaan pääasiassa prosessimittarien avulla, koska lopputulosmittarit, kuten diabeteksen aiheuttamat lisätaudit ja kuolemat, ovat niin harvinaisia tapahtumia, että ne kertovat hoidon onnistumisesta pitkällä aikaviiveellä. Diabetesliiton laatukriteerityöryhmät ovat määritelleet laatukriteereitä aikuis- ja lapsidiabeetikoiden osalta (4,5) sekä erikseen vielä jalkojenhoidon (6) ja hoidonohjauksen (7) osalta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa on määritelty tyypin 2 diabeteksen tehostetun elintapahoidon ja hoitojärjestelyjen laatukriteerit (8). Laadun mittaaminen on parhaimmillaan, jos seurantaan tarvittava tieto saadaan kerättyä ilman lisäponnistuksia. Hoitoa koskevat tiedot pitäisikin saada suoraan terveyskertomuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mahdollista Suomessa, ja joudummekin usein tyytymään muihin keinoihin. Tavallisin tapa on kerätä laatuindikaattoreiksi valittu tieto haastattelemalla potilasta sekä tutkia terveyskertomuksia ja poimia tarvittavat tiedot niistä. Useimmiten tiedot kerätään peräkkäisistä potilaista, jotka sairastavat tarkasteltavaa tautia. Tätä ns. audit-menetelmää käytettiin myös Diabetesliiton kyselyssä niille terveyskeskuksille, jotka halusivat selvittää hoidon prosessilaatua. Audit-menetelmän heikkouksia on muun muassa se, ettei henkilökunta kirjaa tietoja kaikista potilaista, joista pitäisi. Esimerkiksi poikkeuksellisen kiireisissä työpisteissä, kuten päivystyksessä, ei ehditä kerätä tietoja. Tuloksia huonontaa se, että vastaanotolla käyvät useammin ne diabeetikot, jotka ovat huo-

11 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 11 nossa hoitotasapainossa. Vastaavasti tuloksia parantaa se, ettei tutkimukseen juuri tule mukaan niitä, jotka välttävät hoitokäyntejä ja joiden diabetes on huonossa hoidossa. Audit-menetelmän hyvä puoli on myös se, että tiedot saadaan niistäkin henkilöistä, joiden pysyväisdiagnoosi on merkitsemättä terveyskertomukseen. Hyvä laatutyö edellyttää, että mittaustulokset analysoidaan asiantuntevasti ja että niiden pohjalta tehdään johtopäätökset siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä hoidon parantamiseksi tarvitaan. Tämä on laatutyöskentelyn vaikein osa, ja siksi se tulee usein tehtyä puutteellisesti Tiedon rakenteistaminen helpottaa laadun mittaamista Laadun mittaaminen ei saisi aiheuttaa lisää työtä, vaan mittauksen tulisi syntyä työn sivutuotteena. Valitut laatukriteerit pitää formuloida selkeiksi indikaattoreiksi, joiden kirjaaminen terveyskertomukseen on osa kliinistä työtä. Indikaattorien valinta on kuitenkin vaikeaa ja onnistuu useimmiten vasta kokeilemalla ja testaamalla. Tässä raportissa esitetyissä tutkimuksissa on määritetty indikaattoreita ja testattu niiden käyttökelpoisuutta valittujen kriteerien pohjalta. Kun laatuindikaattorit on hyväksytty yhteisesti, ne täytyy saada rakenteiseen muotoon ja osaksi kaikkia sähköisiä terveyskertomusjärjestelmiä. Rakenteinen muoto tarkoittaa joko tiedon saamista numeeriseen muotoon tai sen luokittelemista, jolloin tuloksia voidaan raportoida ja seurata yksiselitteisesti. Monet laatukriteerityöryhmien ehdottamat laatukriteerit ovat sairauskertomuksessa valmiiksi rakenteisessa muodossa. Esimerkiksi laboratoriotutkimuksia on periaatteessa helppo käyttää laadunmittauksessa. Kriteerit sisältävät kuitenkin monia ehdotuksia, joista ei ole määritelty tarkkaa indikaattoria. Esimerkkinä voisi mainita hypoglykemiat. Ensin on tarkkaan määriteltävä, minkälaista verensokerin laskua hypoglykemia tarkoittaa. Tämän jälkeen tulee määritellä laatukriteerille rakenteinen muoto, esimerkiksi montako hypoglykemiaa potilaalla on ollut viimeisimmän viikon tai kuukauden aikana. Sitten valitun indikaattorin käyttökelpoisuus täytyy testata (validoida). Hypoglykemioiden seurannan ongelmana on, että viimeisimmän viikon aikana niitä on todennäköisesti ollut varsin harvalla (jolloin seurattavia potilaita tarvitaan paljon). Jos taas valitaan seuranta-ajaksi kuukausi, potilaan muistitieto hypoglykemioiden määrästä voi olla jo varsin hataraa. Kansallisen terveyshankkeen yhteydessä ollaan Suomeen luomassa myös yhtenäisiä määrittelyjä sähköisten sairauskertomusten yhteensovittamiseksi (1). Tällä pyritään siihen, että potilaan tiedot ovat reaaliaikaisina käytettävissä eri hoitopisteissä. Onnistuminen edellyttää tietoteknisiä rajapintamäärittelyjä sekä potilastiedon rakenteistamista. Kansallisesti määritellyt ydintiedot tulevat kattamaan myös diabeteksen hoitoon liittyviä tietoja (1). Niiden lisäksi tullee kuitenkin olemaan sellaisia diabeteksen hoitoon liittyviä tietoja, jotka on mahdollista saada rakenteiseen muotoon, ja joiden siirtäminen hoitopaikasta toiseen olisi potilaan hoidon kannalta järkevää. Potilaiden hoitoa koskevat ja laadun seurantaan tarvittavat tiedot ovat toistaiseksi hyvin huonosti raportoitavissa terveyskertomuksista, tai tietoja ei saada niistä lainkaan. Tähän ovat syynä kaikki edellä kuvatut tekijät: tiedot on puutteellisesti kirjattu, niillä ei ole strukturoitua muotoa tai järjestelmän raportointiohjelma ei pysty tietoa keräämään. Nämä syyt ovat johtaneet siihen, että tähän asti laatumittaukset on tehty maassamme lähes yksinomaan niin, että tieto on kerätty potilailta, esimerkiksi käyntien yhteydessä.

12 12 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 5.3. Diabeteksen laatuindikaattoreita kehitellään Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit -julkaisu suosittelee tiettyjä laadun kriteereitä otettavaksi käyttöön Suomessa. Julkaisun liitteissä luetellaan myös Suomessa ja maailmalla suositeltuja laatuindikaattoreita (4). Eri tahoilla suositelluissa indikaattoreissa on paljon yhtäläisyyttä, mutta tarkastelunäkökulma saattaa vaihdella. Kansallisten suositusten yksi tärkeä puoli onkin, että niissä esitettyjä tarkastelunäkökulmia pyrittäisiin noudattamaan. Tämä helpottaisi erilaisten laaturaporttien lukemista. On sekavaa, jos raportoimme painoindeksin perusteella ne potilaat, joiden BMI on < 25 kg / m 2 (WHO), > 27 kg / m 2 (Terveyskeskusten laatuverkosto) tai > 30 kg / m 2 (Dehkon laatukriteeriryhmä). Myös pienet raportointinäkökulmien erot hankaloittavat vertailua. Vertailtavuus katoaa, jos valitsemme HbA 1c :n tarkastelutasoksi < 7,5 % (Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa) tai 7,5 % (Dehkon laatukriteeriryhmä). Diabeteksen hoidon laatua seurataan tavallisimmin tarkkailemalla HbA1c:tä, veren rasvoja, verenpainetta, painoa, tupakointia, silmänpohjien tutkimista, jalkojen tutkimista ja lisätautien esiintymistä (Suomi, Ruotsi (9), Tanska (10)). Laatuindikaattorien pitäisi palvella hoitoprosessin olennaisia toimijoita sekä koko diabetestiimiä. Niiden valintaan tuleekin erityisesti panostaa Laadun mittaamisen vaikutus hoidon laatuun Laadun mittaaminen ja sen pohjalta tehdyt parantamistoimet saavat oikeutuksensa, jos niiden avulla pystytään diabeetikoiden hoitoa parantamaan. Kirjallisuutta aiheesta löytyy yllättävän vähän. Diabetes ja laatuindikaattorit haulla löytyi yhdeksän artikkelia. Niissä todetaan aiheen tutkimuksen tarpeellisuus ja avoimen dialogin välttämättömyys hoidon antajien kanssa. Yhdessä tutkimuksessa Yhdysvalloissa seurattiin 652 diabeetikon hoitotasapainon muutoksia vastaanotoilla, joissa oli tehty paikallinen hoitomalli. Tulokset olivat myönteisiä, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (11). Kontrolloidussa tutkimuksessa ohjausta ja palautetta antamalla voitiin todeta, että interventioryhmän lääkäreiden hoidossa olevat diabeetikot olivat merkittävästi paremmassa tasapainossa 14 kuukauden seurannan jälkeen. Tilanne palautui entiselleen, kun tuki lääkäreille loppui (12).

13 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Laatumittausten toteutus 6.1. Lasten diabeteksen hoidon laadun selvitys Lasten diabeteksen hoidon laadun selvitys tehtiin ns. raporttikyselynä (liite 1), johon saatiin vastaukset massatietona, jolloin yksittäisten lasten tietoja ei voitu tarkastella erikseen. Tämä rajoitti monia aineiston jatkoanalyysimahdollisuuksia. Tietoja kerättiin sekä hoidon resursseista että hoitoprosessin onnistumisesta. Analyysin tulokset palautettiin hoitoyksiköihin siten, että kukin yksikkö saattoi verrata omia tuloksiaan koko aineiston tuloksiin. Tulokset on sittemmin esitelty myös ns. pediatriklubin kokouksessa, jossa diabetesta sairastavia lapsia hoitavat lääkärit ja hoitajat saattoivat kommentoida tuloksia ja käytettyjä laatumittareita. Diabetesliitto asetti kesällä 2005 työryhmän, joka suunnitteli seuraavaa laatumittausta, teki valituille indikaattoreille standardit ja valmisti lasten diabeteksen hyvä hoidon mallin eli prosessikuvauksen (katso kohta 9.1.3). Lapsidiabeetikoita koskevaan kyselyyn vastasi 25 hoitoyksikköä (76 % lapsidiabeetikoita hoitavista yksiköistä). Kyselyyn vastasivat kaikki yliopistolliset keskussairaalat sekä 11 (/15) keskussairaalaa ja 9 (/13) aluesairaalaa Terveyskeskusten ja sairaaloiden resurssilaatukysely Terveyskeskusten ja sairaaloiden diabeteksen hoidon resursointia kysyttiin lomakkeilla (liitteet 2 ja 3), jotka toimitettiin hoitoyksiköihin sähköpostilla. Kysely lähetettiin kaikille Suomen terveyskeskuksille. Ensin otettiin puhelimitse yhteys ylilääkäriin, diabeteslääkäriin tai diabeteshoitajaan. Tässä yhteydessä selvitettiin, voidaanko tiedot saada koko terveyskeskuksesta, vai onko toimintavastuu hajautettu niin, että vastauksia tulee tiedustella terveyskeskuksen alueilta erikseen. Tämän jälkeen kysely toimitettiin terveyskeskukseen joko keskitetysti tai sovitulla tavalla alueellisesti (terveyskeskuksen toivomusten mukaan joko sähköpostilla tai tavallisella postilla). 279 terveyskeskuksesta kyselyyn vastasi 217 (78 %). Kaikkiaan vastauksia saatiin 260, koska vastauksia tuli myös suurten terveyskeskusten erillisiltä terveysasemilta. Samalla tavalla lähestyttiin myös sairaaloita: yhteyttä otettiin joko sisätautien ylilääkäriin, diabeteshoitajaan tai diabetesvastuulääkäriin. Puhelussa selvitettiin, kenelle kysely tulisi osoittaa, ja kyselyt tehtiin sähköpostitse. Vastauksia saatiin 40 sairaalasta (87 %), joista 19 oli keskussairaaloita. Näiden resurssikyselyjen tulokset raportoidaan ainoastaan tässä julkaisussa, joka tullaan toimittamaan kaikkiin hoitopaikkoihin jatkotoimenpiteitä varten Terveyskeskusten ja sairaaloiden prosessilaatukysely Resurssikyselyjen yhteydessä kysyttiin myös halukkuutta prosessilaadun mittaukseen. 63 % terveyskeskuksista, jotka vastasivat resurssilaadun kyselyyn, ilmaisi kiinnostuksensa myös prosessien laadun mittaamiseen. Terveyskeskusten prosessilaatukysely tehtiin siihen halukkaille terveyskeskuksille sähköpostitse loppuvuodesta 2004 (liite 4). Moni kuitenkin ilmoitti tutkimushetken hankalaksi, ja lopulta vastaukset saatiin vain 13 terveyskeskusta (4 % kaikista ja 8 % alun perin kiinnostuksensa ilmoittaneista). Tutkimuksen otos oli diabeetikkoa, joista 134 oli tyypin 1 diabeetikoita, 902 tyypin 2 diabeetikoita ja 11:llä diabetestyyppi ei ollut tiedossa. Muutamilla oli muu diabetestyyppi ja osan diabetestyyppiä ei ollut määritetty. Terveyskeskuksista saadut tulokset ovat tässä raportissa. Osallistuneet terveyskeskukset

14 14 DIABETEKSEN HOIDON LAATU ovat myös saaneet yksilöidyt vastaukset, joista selviävät niiden omat tulokset verrattuna muihin. Tämä mahdollistaa laatua parantavien toimien suunnittelun mittaukseen osallistuneissa terveyskeskuksissa. Kun sairaaloilta tiedusteltiin halukkuutta prosessilaadun mittaamiseen, kiinnostuksensa ilmaisi 34 sairaalaa (85 % kyselyyn vastanneista). Tätä kirjoitettaessa kymmeneen ProWellness-diabeteshoitotietojärjestelmää käyttävään sairaalaan on tehty prosessilaadun kysely tyypin 1 diabeetikoiden hoidon etenemisestä. Vastauksia saatiin viidestä sairaalasta ja ne koskivat yhteensä 3 988:aa tyypin 1 diabeetikkoa. Jokaisesta hoidossa olevasta diabeetikosta pyydettiin liitteen 5 mukaiset tiedot. Haut pyydettiin tekemään kaksivaiheisesti. Tiedot saatiin vain muutamasta pyydetystä muuttujasta.

15 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Resurssilaatua koskevien tutkimusten tulokset 7.1. Laatutiedon rekisteröiminen Terveyskeskuksilta ja sairaaloilta tiedusteltiin, onko niillä rekisteriä, josta voidaan seurata diabeetikoita koskevia tietoja vuosittain. Terveyskeskuksissa potilaiden sähköiset terveyskertomukset ovat varsin kattavasti käytössä. Monet raportoivatkin saavansa näistä diabeetikkoja koskevia tietoja. 40 terveyskeskusta tai niiden alaista terveysasemaa (15 % vastanneista) ilmoitti, ettei niillä ole järjestelmää, josta voisi seurata diabeetikkojen tilaa (taulukko 1). Sairaaloissa sähköisiä potilaskertomuksia ei ole käytössä yhtä kattavasti kuin terveyskeskuksissa. Järjestelmät myös eroavat terveyskeskusten käyttämistä. Monet sairaalat raportoivat saavansa seurantatietoa diabeetikoista juuri sähköisen kertomusjärjestelmänsä kautta. 13 sairaalaa (33 % vastanneista) ilmoitti, ettei niillä ole diabeetikkojen seurantajärjestelmää. Excel-pohjaista tai muuta diabeetikkojen erillisseurantaa toteuttivat monet terveyskeskukset ja sairaalat. Taulukko1. Terveyskeskusten ja sairaaloiden ilmoittamat järjestelmät, joilla diabeetikoiden hoidosta raportoidaan. Järjestelmä Terveysasemat/ terveyskeskukset (260/218) Sairaalat (40) Lasten hoitoyksiköt ProWellness Effica Pegasos 48 1 Mediatri 18 Finstar 9 Doctorex 1 Musti 7 1 Miranda 4 Muu sähköinen Excel Muu Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset Stakes selvitti terveyskeskusten käyttämiä sähköisiä terveyskertomuksia vuonna 2002 (13). Selvityksessä todettiin, että noin 90 prosentilla terveyskeskuksista on sähköinen potilastietojärjestelmä. 70 prosenttia terveyskeskuksista käytti joko Effica- tai Pegasos- järjestelmää. Vuonna 2001 sähköinen sairauskertomusjärjestelmä oli kattavassa käytössä yhdessä keskussairaalassa ja osittaisessa käytössä seitsemässä keskussairaalassa. Silloin järjestelmää suunniteltiin seitsemään keskussairaalaan. Muihin ei vielä ollut suunnitelmia (14).

16 16 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Stakes järjesti terveyskeskuksille työkokouksen, Avohoidon diabetestilastointi , jonka tavoitteena oli selvittää, miten paljon terveyskeskukset saivat raportoitua diabeetikoiden hoitoon liittyvää tietoa sähköisestä terveyskertomuksestaan. Kokouksessa todettiin, että Finstar-järjestelmästä saadaan raportteja diabeetikoiden voinnista. Finstar-järjestelmän käyttö on kuitenkin vähenemässä. Effican raportointiominaisuuksia pidettiin huonoina, eikä sen diabeteslehdelle ole mahdollista kerätä seurannan kannalta olennaisia tietoja. Pegasoksen raportointiohjelmaa pidettiin vaikeana, ja koska diabetesta koskeva tieto ei ole riittävästi rakenteistettua, tietoa saadaan hyvin vähän. Mediatrista todettiin, että tiedon kerääminen siitä on osittain mahdollista, mutta tietoja ei voi siirtää muihin tietokantoihin, mikä tekee tilastoinnin ja seurannan lähes mahdottomaksi. ProWellnesshoitotietojärjestelmästä saa hyvin raportteja diagnooseista ja laboratoriomuuttujista. Lääkkeiden ja kliinisten löydösten raportointimahdollisuuksissa on puutteita (15). Työkokouksessa ilmeni myös, että diagnoosit on edelleen merkitty terveyskertomukseen niin puutteellisesti, että edes niiden vähäisten parametrien raportointi, jotka nyt ovat saatavissa terveyskertomuksista, on vaikeaa. Rintanen oli todennut saman omassa selvityksessään vuonna Tuolloin 19 % terveyskeskuksista ilmoitti seuraavansa säännöllisesti potilaskäyntejä käyttäen joko ICD- tai ICPCluokitusta. 43 % ilmoitti käyttävänsä diabeetikoiden seurannan mahdollistavaa tunnistetta (16). Johtopäätökset Sekä terveyskeskusten että sairaaloiden on vaikea saada diabeetikkojen vointia ja hoitoa koskevaa tietoa sähköisistä potilaskertomuksistaan (hoidon laadun seuraaminen). Syynä tähän on raportointiohjelmien puutteellisuus tai vaikeakäyttöisyys. Terveyskeskuksissa raportointia vaikeuttaa myös diagnoosien puutteellinen kirjaaminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako Lasten diabetes Lasten diabeteksen hoito on keskitetty sairaaloiden poliklinikoille. Lapsidiabeetikoita hoitaa maassamme nyt 33 hoitoyksikköä. 25 kyselyyn vastanneessa yksikössä oli hoidossa yhteensä lapsidiabeetikkoa. Heistä tyypin 2 diabeetikkoja oli 16 (0,4 %). Taulukosta 2 on nähtävissä yksikköjen koot hoidettavien diabeetikkolasten määrän mukaan. Taulukko 2. Lapsidiabeetikkojen keskimääräinen potilasmäärä ja vaihteluvälit hoitoyksiköissä vuonna Ikäryhmä Keskiarvo Vaihteluväli 0 4 v v v v Yhteensä

17 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Aikuisten diabetes Tiedusteltaessa terveyskeskuksilta, onko aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen hoitovastuu pääasiassa terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa vai onko hoitovastuu pääsääntöisesti jaettu, saatiin taulukon 3 mukaisia vastauksia. Terveyskeskukset ilmoittivat kantavansa lähes kokonaan tyypin 2 diabeetikkojen hoitovastuun. Noin viidennes terveyskeskuksista ilmoitti olevansa pääasiallisessa vastuussa tyypin 1 diabeetikoiden hoidosta. Taulukko 3. Terveyskeskusten ilmoittama diabeetikkojen pääasiallinen hoitovastuutaho. T1D T2D Terveyskeskus 19,7 % 98,0 % Erikoissairaanhoito 48,8 % 0,8 % Jaettu hoitovastuu 31,5 % 1,2 % Sairaaloihin tehdyssä kyselyssä pyydettiin arviota siitä, kuinka suuresta osasta diabeetikoita hoitovastuun kantaa terveyskeskus, erikoissairaanhoito, yksityissektori ja työterveyshuolto. Erikoissairaanhoito arvioi kantavansa hoitovastuun noin 10 %:sta tyypin 2 diabeetikoita ja noin 60 %:sta tyypin 1 diabeetikoita (taulukko 4). Taulukko 4. Erikoissairaanhoidosta saadut arviot diabeetikkojen pääasiallisen hoitovastuun jakautumisesta terveydenhuollossa. T1D keskiarvo T1D vaihteluväli T2D keskiarvo T2D vaihteluväli Terveyskeskus 39 % 5 90 % 78 % % Yksityissektori/ työterveyshuolto 10 % 0 30 % 15 % 2 70 % Erikoissairaanhoito 56 % 5 95 % 10 % 1 30 % Terveyskeskuksilta ja sairaaloilta tiedusteltiin lisäksi, monestako diabeetikosta heillä oli hoitovastuu vuonna Terveyskeskusten vastaus saatiin 123 terveysasemalta 260:sta. Yhteensä näissä oli hoitovastuulla tyypin 1 diabeetikkoa. Kahdella terveyskeskuksella ei ollut hoitovastuulla ainuttakaan tyypin 1 diabeetikkoa ja enimmillään yhden terveyskeskuksen vastuulla oli 650 tyypin 1 diabeetikkoa. Tyypin 2 diabeetikkoja koskevat tiedot saatiin 128 terveysasemalta. Yhteensä näissä oli hoitovastuulla tyypin 2 diabeetikkoa (vaihteluväli ). 138 terveysasemaa raportoi vastuullaan olevien diabeetikoiden kokonaismäärän. Näiden asemien hoitovastuulla oli yhteensä diabeetikkoa.

18 18 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Kysymykseen hoitovastuulla olevien tyypin 1 diabeetikoiden määrästä vastasi 26 sairaalaa. Näiden sairaaloiden vastuulla oli kaikkiaan tyypin 1 diabeetikkoa. Määrä vaihteli välillä per sairaala. Hoitovastuulla olevien tyypin 2 diabeetikoiden määrä kerrottiin 21 sairaalasta. Heitä oli näissä sairaaloissa kaikkiaan (vaihteluväli eri sairaaloissa ). Terveyskeskuksilta tiedusteltiin myös, kuinka monta diabeetikkoa niillä on hoitovälinejakelun piirissä. Pienimmässä terveyskeskuksessa hoitovälinejakelun piirissä oli 10 ja suurimmassa hoitoyksikössä diabeetikkoa. Niissä 12 terveyskeskuksessa, joista saatiin prosessilaatua koskevaa tietoa, oli tyypin 1 diabeetikkojen osuus diabeteshoitajan vastaanottokäynneistä 14 %. Tyypin 1 diabeetikoista 58 % hoidettiin terveyskeskuksessa, 2 % yksityis- tai työterveyslääkärillä ja loput 40 prosenttia erikoissairaanhoidossa. 92 % tyypin 2 diabeetikoista hoidettiin terveyskeskuksissa. Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset Diabeetikkojen hoitopalvelujen käyttöä koskevan tutkimuksen mukaan 7 prosenttia tyypin 1 ja 6 % tyypin 2 diabeetikoiden hoitokäynneistä tapahtui yksityislääkäreissä, työterveyshuollossa tai opiskelijaterveydenhuollossa (17). Diabeetikkojen hoitotasapainotutkimuksessa kerättiin tiedot 50 perättäisestä normaalille kontrollikäynnille saapuneesta diabeetikosta kussakin hoitoyksikössä (sekä sairaaloita että terveyskeskuksia). Tässä tutkimuksessa oli tyypin 1 diabeetikoiden hoitokäyntien osuus 31 % (2). Terveyskeskusten laatuverkostossa sekä lääkäreille että hoitajille kohdistuvista diabeetikkojen hoitokäynneistä (mitä käyntejä tahansa) 15 % oli tyypin 1 diabeetikkojen käyntejä (v. 2004) (18). Johtopäätökset Tämän tutkimuksen kaksi eri kysymystä käsitteli hoitovastuuta. Toisaalta kysyttiin arviota hoitovastuun jakautumisesta, ja toisaalta tiedusteltiin hoitovastuulla olevien diabeetikkojen määriä. Sekä sairaaloista että terveyskeskuksista puolet pystyi vastaamaan jälkimmäiseen kysymykseen. Useimmat vastaukset annettiin hyvin tarkasti ja muutamat ilmoittivat, että kyseessä on arvio. Kysymyksiin saatujen vastausten välillä oli paljon epäjohdonmukaisuuksia. Eri selvitysten perusteella on arvioitavissa, että aikuisdiabeetikoiden hoitovastuu maassamme jakautuu eri toimijoiden kesken keskimäärin taulukon 5 mukaisesti. Alueelliset erot ovat valtavat. Taulukko 5. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitovastuun jakautuminen terveydenhuollossa vuonna T1D T2D Terveyskeskus 35 % 90 % Erikoissairaanhoito 60 % 3 % Yksityissektori/työterveyshuolto 5 % 7 %

19 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Diabeteksen hoidon organisointi hoitoyksikön sisällä Sekä terveyskeskuksilta että sairaaloilta kysyttiin, onko diabeetikoiden hoito yksikön sisällä keskitetty yhdelle tai useammalle diabetesvastuulääkärille vai hajautettu terveyskeskuksissa kaikille lääkäreille tai omalääkäreille, ja sairaalassa kaikille sisätautilääkäreille. Vastaavaa kysyttiin myös hoitajien työn järjestämisestä diabeetikkojen hoidonohjauksessa. Erikoissairaanhoidossa diabeetikkojen hoitovastuu oli keskitetty pääasiassa diabeteslääkäreille. Terveyskeskuksissa hoito oli yleensä hajautettu kaikille terveyskeskuslääkäreille (taulukko 6). Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon keskittäminen oli yleisempää suurissa kuin pienissä terveyskeskuksissa. Tyypin 2 diabeteksen hoidon keskittäminen oli vastaavasti yleisempää pienissä terveyskeskuksissa. Diabeetikoiden hoidonohjausta oli keskitetty enemmän hoitajien kuin lääkäreiden työn osalta (taulukko 7). Taulukko 6. Lääkäreiden hoitoyksikön sisäinen työnjako terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskukset Erikoissairaanhoidon poliklinikat Hajautettu omalääkäreille Keskitetty diabeteslääkärille Tieto puuttuu Hajautettu useille lääkäreille Keskitetty diabeteslääkäreille Tieto puuttuu T1D 59 % 32 % 9 % 8 % 90 % 2 % T2D 78 % 16 % 6 % 40 % 60 % 0 % Taulukko 7. Hoitajien hoitoyksikön sisäinen työnjako terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskukset Erikoissairaanhoidon poliklinikat Hajautettu lähes kaikille hoitajille Keskitetty diabeteshoitajille Tieto puuttuu Hajautettu lähes kaikille hoitajille Keskitetty diabeteshoitajille Tieto puuttuu T1D 13 % 86 % 1 % 5 % 93 % 2 % T2D 34 % 66 % 0 % 30 % 70 % 0 % Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset Terveyskeskusten laatuverkoston vuoden 2004 mittauksessa lääkärit tapasivat diabeetikon kahden viikon seuranta-aikana millä tahansa hoitokäynnillä kertaa ja hoitaja vastaavasti 954 kertaa (19). Hoitotasapainotutkimuksessa vastaus saatiin 55 prosentissa tapauksista lääkäriltä ja 45 prosentissa hoitajalta (2). Johtopäätökset Yleinen kehityssuunta vaikutti olevan, että tyypin 2 diabeetikkojen hoito hajautettiin terveyskeskuksissa kaikille lääkäreille ja useille hoitajille. Myös tyypin 1 diabeetikkojen hoito oli yli puolessa terveyskeskuksista hajautettu kaikille lääkäreille. Erikoissairaanhoidossa tyypin 2 diabeetikoiden hoito oli hajautettu useille lääkäreille.

20 20 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Hoitajien diabetekseen liittyvä ohjaustyö oli pääasiassa keskitettyä. Sairaaloissa tyypin 2 diabeteksen ohjaus jakautui useille hoitajille samalla tavalla kuin terveyskeskuksissakin. Enemmistö diabeetikoiden hoitokontakteista oli lääkärillä Erillinen diabetesvastaanotto Sekä erikoissairaanhoidossa että terveyskeskuksissa oli diabeetikoille järjestetty erillisiä vastaanottoaikoja. Erillinen lääkärin ja hoitajan diabetesvastaanotto oli 34 sairaalassa (85 %). Lääkärin vastaanottoon oli varattu keskimäärin 14 tuntia viikossa (vaihteluväli 3 42 tuntia), ja hoitajan vastaanottoon keskimäärin 16 tuntia viikossa (vaihteluväli 2 42 tuntia). Lääkärien ja hoitajien tuntimäärät eivät yleensä olleet yhteneviä. Erikoissairaanhoidon diabetespoliklinikan käyntien lukumäärän edeltävältä vuodelta pystyi raportoimaan 23 sairaalaa. Käyntien vaihteluväli oli Osa tiedoista oli arvioita ja osa tarkkoja. 17 sairaalaa raportoi tyypin 1 diabeetikoiden ja 15 sairaalaa tyypin 2 diabeetikoiden käyntimäärät lisäksi erikseen. Vastauksista ei ilmene, missä määrin diabeetikkojen poliklinikkakäynnit tapahtuivat määriteltyjen erityisvastaanottojen ulkopuolella. Jos kaikki ilmoitetut tapahtuivat nimenomaan erityisvastaanotoilla, vaihteli lääkärin vastaanottoihin käyttämä aika yksiköiden välillä yli kymmenkertaisesti. Jos erityisvastaanottoihin käytetyt tunnit suhteutetaan ilmoitettuun hoitovastuulla olevien määrään, vaihtelee vastaanottoihin varattu aika yli kuusinkertaisesti. Hoitovastuulla oleviin tyypin 1 diabeetikkojen määrään suhteutettuna lääkäreiden viikoittaista erityisvastaanottotuntia kohti oli keskimäärin vastuulla 21 diabeetikkoa (vaihteluväli 10 39). Vastaavasti suhteutettaessa hoitajien tunnit erityisvastaanottoaikaan, oli heillä vastuullaan keskimäärin 29 tyypin 1 diabeetikkoa (vaihteluväli 4 92). 55 terveysasemalla (21 %) oli erityinen lääkärin diabetesvastaanotto. Vastaanottoon oli varattu keskimäärin 8 tuntia viikossa (vaihteluväli 1 67 tuntia). 36 terveyskeskuksesta saatiin hoitovastuulla olevien diabeetikoiden määrä ja lääkärin erityisvastaanottoihin käyttämä viikkotuntimäärä. Nämä eivät olleet minkäänlaisessa suhteessa toisiinsa. Erityisvastaanoton viikkotyötuntia kohden laskettuna lääkärin vastuulla oli niissä diabeetikkoa. 178 terveysasemalla (68 %) oli erillinen diabeteshoitajan vastaanotto, johon oli varattu keskimäärin 26 tuntia viikossa (vaihteluväli tuntia). Sadalta terveysasemalta saatiin tiedot hoitovastuulla olevien diabeetikoiden määrästä ja hoitajien erityisvastaanottoihin käyttämästä viikkotuntimäärästä. Nämä eivät myöskään olleet minkäänlaisessa suhteessa toisiinsa. Erityisvastaanoton viikkotyötuntia kohden laskettuna hoitajan vastuulla oli diabeetikkoa. Johtopäätökset Diabetesvastaanoton järjestäminen oli yleisin tapa organisoida hoitoa. Tästä huolimatta sairaaloiden välillä oli suuria eroja henkilöresursoinnissa. Erot olivat suuret myös terveyskeskuksissa,mutta siellä hoito oli järjestetty niin monella eri tavalla, että vertailua yksiköiden välillä oli vaikea tehdä Diabetestyöryhmä Resurssikyselyissä selvitettiin diabetestyöryhmän olemassa oloa ja siihen kuuluvia ammattiryhmiä. Työryhmä oli 55 %:ssa terveyskeskuksista. Noin kolmasosassa ryhmistä oli diabetesvastuulääkärin ja -hoitajan lisäksi jalkojenhoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti.

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 00 Yhteistyökumppanuus Setlementti Louhela ry Päätavoite. SETLEMENTTI LOUHELA ON ARVOSTETTU JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu osatavoitteeseen 0.

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista Teknologiasta terveyshyötyä seminaari 28.2.2013, VTT Jaakko Lähteenmäki VTT:n projektiryhmä: Miikka Ermes, Hannu Kaijanranta,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Etydi-työkalun kehittäminen ja käyttöönotto. Hoitoprosessit, hoitotiimit, julkisyksityinen yhteistyö

Etydi-työkalun kehittäminen ja käyttöönotto. Hoitoprosessit, hoitotiimit, julkisyksityinen yhteistyö Etydi-työkalun kehittäminen ja käyttöönotto. Kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon laadun parantaminen uuden analysointityökalun avulla. Esimerkkinä tyypin 2 diabetes työterveyshuollossa. Hanke:

Lisätiedot