Diabeteksen hoidon laatu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeteksen hoidon laatu"

Transkriptio

1 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 1 DEHKO-raportti 2005:4 Diabeteksen hoidon laatu Klas Winell Tampere 2006

2 2 DIABETEKSEN HOIDON LAATU

3 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe Yhteenveto Johdanto Laadun mittaamisen tavoitteet Hoidon laadun mittaamisesta Laadun erilaiset mittarit Tiedon rakenteistaminen helpottaa laadun mittaamista Diabeteksen laatuindikaattoreita kehitellään Laadun mittaamisen vaikutus hoidon laatuun Laatumittausten toteutus Lasten diabeteksen hoidon laadun selvitys Terveyskeskusten ja sairaaloiden resurssilaatukysely Terveyskeskusten ja sairaaloiden prosessilaatukysely Resurssilaatua koskevien tutkimusten tulokset Laatutiedon rekisteröiminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako Lasten diabetes Aikuisten diabetes Diabeteksen hoidon organisointi hoitoyksikön sisällä Erillinen diabetesvastaanotto Diabetestyöryhmä Ryhmämuotoinen hoidonohjaus Hoitotiimin jäsenten osuus hoidossa Jalkojenhoitopalvelut Ravitsemusterapia Liikunnanohjaus Mielenterveyden asiantuntijoiden konsultaatiot Säännöllinen silmänpohjien seuranta Hoitovälinejakelu Hoitohuoneen varustus Henkilökunnan osaaminen Hoitosuunnitelman kirjaaminen Alueelliset diabetestyöryhmät ja hyvän hoidon mallit Laadun systemaattinen mittaaminen... 30

4 4 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 8. Prosessilaatututkimusten tulokset Lasten diabetestutkimus Verensokeritaso Lapsidiabeetikoiden lääkitys Painon kehitys Kohonnut verenpaine ja munuaisten toiminta Tupakointi Terveyskeskusten diabeteksen hoitoa koskeva prosessilaadun tutkimus Verensokeritaso Veren rasvat Ylipaino Munuaisten toiminta Verenpaine Tupakointi Retinopatian ja neuropatian esiintyminen Jalkojen tutkiminen Tyypin 2 diabeetikon lääkitys Tyypin 1 diabeetikon lääkitys Verensokerin omaseuranta Tyypin 1 diabeteksen hoidon prosessilaatu Verensokeritasot Munuaisten toiminta Verenpaine Pohdinta tuloksista Lasten diabeteskysely Laatuindikaattorien valinta Avainindikaattorit Resurssi-indikaattorit Muut laatuindikaattorit Lasten diabeteksen hoidon laatumittauksen tulokset Lasten diabeteksen hoidon laaturyhmän suositukset jatkoon Aikuisdiabeetikoiden hoidon resurssilaatukyselyt Laatuindikaattorien valinta Resurssilaatukyselyiden tulokset Aikuisdiabeetikoiden hoidon prosessilaatukysely Laatuindikaattorien valinta Avainindikaattorit Muut indikaattorit Prosessilaatumittausten tulokset Lopuksi Lähdeluettelo Liitteet... 57

5 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 5 1. Esipuhe Tämän raportin julkaiseminen pyrkii palvelemaan monia tavoitteita. Raportti kertoo diabeteksen hoidon laatukriteereiden toimivuudesta ja hoidon laadusta. Siinä on myös ehdotuksia laadun arviointiin sopivien indikaattoreiden kehitystarpeista ja lopuksi siinä asetetaan diabeteksen hoidon laadulle tavoitteita nyt saatujen tulosten pohjalta. Raportti on samalla kiitos niille käytännön työntekijöille, jotka ovat nähneet suuren vaivan kerätessään diabeteksen hoidon laatua kuvaavaa tietoa organisaatiosta ja potilaista. Raportissa kootaan tehtyjen selvitysten pohjalta syntynyt kokonaiskuva hoidon laadusta sekä hyvistä puolista että alueista, jotka vaativat toiminnan tehostamista. Lasten diabetesta hoitavat yksiköt ovat jo aikaisemmin saaneet omat, yksilöidyt tuloksensa. Vastaavasti terveyskeskukset, jotka ovat keränneet potilaskohtaista tietoa, ovat saaneet omat tuloksensa tämän raportin ilmestyessä. Hoidon resursseja koskevia terveyskeskus- tai sairaalakohtaisia tietoja ei tulla lähettämään hoitoyksiköihin erikseen. Tässä raportissa esitetään koko maata koskevat tiedot, joiden perusteella hoitoyksiköt voivat miettiä resursointia niin henkilökunnan määrän ja rakenteen kuin koulutuksenkin osalta. Samoin yksiköissä tulee tarkastella käytettävissä olevia välineitä, hoitoprosesseja, moniammatillisia työryhmiä ja niissä toimivien henkilöiden rooleja. Toisten käytännöistä saanee vinkkiä oman toiminnan kehittämiseen. Raportti on kunnianosoitus Dehkon laatukriteerityöryhmille, jotka ovat pohtineet käyttöön soveltuvia laatukriteereitä. Tehtyjen selvitysten perusteella ryhmät ovat onnistuneet työssään hyvin. Kriteereitä on laatumittausten yhteydessä pyritty täsmentämään konkreettisiksi indikaattoreiksi. Osa niistä toimi erinomaisesti, osa vaatii vielä jatkopohdintaa. Raportin pohjalta toivotaan keskustelua indikaattorilistan täsmentymiseksi. Raportissa esitellään myös kuhunkin aiheeseen liittyviä muita kotimaisia tutkimustuloksia. Monen laatumittarin kohdalla ainoa muu tutkimustieto tulee Terveyskeskusten laatuverkostolta. Tämä on terveyskeskusten vapaaehtoinen yhteenliittymä, joka on yli 10 vuoden ajan pyrkinyt tehokkaaseen valtimotautien ehkäisyyn. Verkoston vuosittaisten laatumittausten viimeisimmät tulokset on julkaistu ainoastaan netissä. Viimeisimmän vuoden aikana työskentely diabeteksen laatumittareiden parissa on osoittanut, että voidaksemme luotsata terveydenhuoltoamme oikeaan suuntaan tarvitsemme monessa suhteessa varsin tarkkaa ja täsmällistä tietoa. Tässä raportissa kuvattuja tuloksia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisessa pohdinnassa että paikallisessa kehittämisessä. Julkaisemalla tulokset kokonaisuudessaan tässä Dehko-raportissa haluamme jakaa käytettävissä olevan tiedon kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat Dehkon hengessä kehittämässä diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Tammikuussa 2006 Klas Winell Dehkon laatupäällikkö

6 6 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 2. Yhteenveto Tämä Dehko-raportti kokoaa yksiin kansiin tulokset viidestä tutkimuksesta, joita ovat lasten diabeteksen laatututkimus, terveyskeskusten resursseja koskeva selvitys, sairaaloiden resursseja koskeva selvitys, terveyskeskusten hoitoprosessin laadun mittaaminen sekä tyypin 1 diabeetikoiden hoitoprosessin laadun mittaaminen ProWellness-tietojärjestelmää käyttävissä sairaaloissa. Tutkimukset ovat osa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa (DEHKO ). Tutkimukset raportoidaan kootusti, koska näin pyritään antamaa kokonaisvaltainen kuva diabetek-sen hoidon laadusta Suomessa. Tämä esitystapa voi hankaloittaa yhden tutkimuksen tulosten seuraamista. Lasten diabeteksen hoidon laatua koskevaan kyselyyn vastasi 25 lapsia hoitavaa yksikköä (76 %). Kyselyyn terveyskeskusten resurssilaadusta vastasi 279 terveyskeskuksesta 217 (78 %). Kaikkiaan vastauksia saatiin 260, koska niitä tuli myös suurten terveyskeskusten erillisiltä terveysasemilta. Sairaaloiden resurssilaatukyselyyn vastasi 40 sairaalaa (87 %), joista 19 oli keskussairaaloita. Terveyskeskusten prosessilaatukyselyyn vastasi 13 terveyskeskusta (mikä on 4 % kaikista terveyskeskuksista ja 8 % kyselyyn kiinnostuksen osoittaneista). Tyypin 1 diabetesta sairastavien laatukyselyn vastaukset saatiin viidestä sairaalasta (50 % niistä kymmenestä, jotka käyttävät ProWellness-diabeteshoitojärjestelmää). Lasten diabeteksen hoidon tutkimus osoitti, että hoitoon käytetyissä henkilöresursseissa on suuria eroja. Lasten vuosittaisten lääkäri- ja hoitajakäyntien määrä vaihteli huomattavasti eri hoitoyksiköissä (lääkärikäyntien vaihteluvälit 2,6 5,3 ja hoitajakäyntien 3,1 6,2, keskiarvot 3,9 ja 4,3). Sopeutumisvalmennuksen ja ravitsemusterapeutin ohjauksen saatavuudessa oli vielä suurempia eroja sairaanhoitopiirien välillä. Parhaassa hoitoyksikössä joka kolmannella ja huonoimmassa joka kuudennella lapsella oli hyvä hoitotasapaino (HbA 1c < 8 %). Parhaassa yksikössä joka kahdestoista ja huonoimmassa yksikössä lähes joka toinen lapsi oli huonossa hoitotasapainossa (HbA 1c > 10 %). Hypoglykemioiden, ketoasidoosien, tupakoinnin ja verenpaineen kirjaaminen potilaskertomuksiin oli puutteellista. Tiedot löytyivät vain joka toisesta hoitoyksiköstä. Terveyskeskusten ja sairaaloiden resurssikartoituksissa todettiin, että 90 % tyypin 2 diabeetikoista ja kolmasosa tyypin 1 diabeetikoistakin hoidetaan perusterveydenhuollossa. Sairaaloissa diabeteksen hoito oli keskitetty yleensä erilliselle diabetesvastaanotolle. Terveyskeskuksista kolmasosa oli keskittänyt tyypin 1 diabeteksen hoidon diabetesvastaanotolle. Tyypin 2 diabeetikoiden hoito oli keskitetty 15 prosentissa terveyskeskuksia. Hoitajien työ oli keskitetympää kuin lääkäreiden. Verrattaessa diabetesvastaanotoille varattua aikaa hoitovastuulla olevien diabeetikoiden määrään olivat alueelliset erot suuret sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista 28 % ilmoitti tarjoavansa diabeetikoille ryhmämuotoista hoidonohjausta. Oma jalkaterapeutti oli 75 %:lla sairaaloista ja 20 %:lla terveyskeskuksista. Viidellä prosentilla terveyskeskuksia ei ollut osoittaa diabeetikoille jalkaterapeutin palveluksia. Joka kolmas terveyskeskus ja joka viides sairaala ohjasi diabeetikoita itse maksavina yksityiselle jalkojenhoitajalle. Ravitsemusterapeutin palvelujen saaminen oli yhtä hankalaa. Vain joka viidennessä terveyskeskuksessa oli ravitsemusterapeutti. Diabeetikoiden hoidossa käytettiin hyvin vähän mielenterveyden asiantuntijoita. Vain pari terveyskeskusta ja sairaalaa ilmoitti käyttävänsä mielenterveysalan asiantuntijoiden apua säännöllisesti. Noin viidennes diabeetikoista oli silmänpohjien säännöllisen seurannan ulkopuolella.

7 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 7 Sammandrag Denna Dehko-rapport innefattar resultaten av fem olika undersökningar, nämligen kvalitetsundersökningen av barndiabetes, undersökningen av resursser för diabetesvård på hälsocentraler, undersökningen av resursser för diabetesvård på sjukhusen, undersökningen av vårdprocessen för diabetiker på hälsocentraler och undersökningen av vårdprocessen av typ 1 diabetiker i de sjukhusen, som använder ProWellness -dataprogram. Undersökningarna är en del av utvecklingsprogrammet för prevention och vård av diabetes (DEHKO ). Med att sammanslå resultaten av de fem undersökningarna, försöker vi ge en omfattande bild av vårdkvaliteten för diabetiker i Finland. Det här kan å andra sidan göra det besvärligare att följa med resultaten av en enskild undersökning. Kvalitetsundersökningen av barndiabetes besvarades av personalen på 25 (76 %) sjukhus, som sköter barndiabetes. Undersökningen av resursser för diabetesvård på hälsocentraler besvarades av 217 (78 %) av 279 hälsocentraler. Undersökningen av resursser för diabetesvård på sjukhusen besvarades av 40 (87 %) sjukhus, av vilka 19 var centralsjukhus. Undersökningen av vårdprocessen för diabetiker på hälsocentraler besvarades av 13 hälsocentraler (4 %) och undersökningen av typ 1 diabetiker av fem sjukhus (50 %) av de tillfrågade. Undersökningen av barndiabetes visade stora skildnader i personalresursser. Det visade sig att det fanns dubbelt så många läkarbesök och sköterskebesök i det mäst resurserade jämnfört det minst resurserade sjukhuset. I medeltal var det 3,9 besök (variation 2,6-5,3) hos läkare och 4,3 (variation 3,1 6,2) hos diabetessköterska. Skildnaderna mellan sjukhusen var ännu större i antalet anpassningskurser och näringsterapeutsbesök. Vart tredje barn var i bra vårdbalans (HbA 1c < 8 %) i den bästa vårdenheten och i den sämsta enheten vart sjätte barn. I dålig vårdbalans (HbA 1c > 10 %) var i den bästa vårdenheten vart tolfte barn och i den sämsta enheten nästan varannat barn. Vårdenheterna registrerade dåligt barnens hypoglykemier, ketoasidoser, rökning och blodtryck. Informationen kunde spåras bara i varannan enhet. I resursundersökningarna på hälsocentraler och sjukhus kunde man konstatera, att 90 % av typ 2 diabetiker och 30 % av typ 1 diabetiker sköttes i primärvård. Sjukhusen hade i allmänhet ordnat en skild mottagning för diabetiker. 30 % av hälsocentralerna hade en skild mottagning för typ 1 diabetiker och 15 % hade det även för typ 2 diabetiker. Det hade ordnats oftare skild mottagning till diabetessköterskor än till läkare. Det var stora skildnader bland sjukhusen och bland hälsocentraler i hur mycket det hade reserverats tid för diabetesmottagningen, då man beaktar antalet diabetiker som de ansvarade för. 28 % av hälsocentralerna ordnade gruppundervisning i diabetesvård. 75 % av sjukhusen och 20 % av hälsocentralerna hade en egen fotterapeut. I 5 % av hälsocentralerna kunde man inte alls hänvisa diabetikern till en fotterapeut. Var tredje hälsocentral och vart femte sjukhus hänvisade diabetikern till en privat fotterapeut, så att diabetikern fick själva ersätta vården. Det var lika svårt att få råd av en näringsterapeut. Bara var femte hälsocentral hade en näringsterapeut. Man utnyttjade väldigt lite sakkunniga i mentala frågor i diabetesvården. Bara ett par hälsocentraler och sjukhus meddelade att de utnyttjade regelbundet mentalvårdsspesialister i diabetesvården. Var femte diabetiker var inte med i regelbundna ögonbottenkontroller.

8 8 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Abstract This report combines the results of five different surveys performed by the Finnish Diabetes Association: quality survey of the care of children with diabetes, resource survey of health centres, resource survey of hospitals, survey of process quality of diabetes care in health centres and survey of process quality of diabetes care of type 1 diabetes patients in hospital outpatient clinics. Surveys are part of the National Diabetes Programme (DEHKO ). The results will be presented together, because we want to give a comprehensive picture of the situation in Finland. This can however make reading of a single survey more difficult. Twenty five units of care (76 %) answered the quality survey of the care of children with diabetes. The resource survey of health centres was answered by 217 health centres out of 279 (78 %). 40 hospitals answered the resource survey of hospitals (87 %). The survey of process quality of diabetes care in health centres was answered only by 13 health centres (4 %). Five hospitals answered the survey of patients with type 1 diabetes (50 % of the ten that were questioned). The quality survey of the care of children with diabetes proved great differences in the use of human resources. Comparing the number of visits to a pediatrician and to a nurse in each unit by the number of children with diabetes, there were two fold differences. The average number of visits to a pediatrician was 3.9 per annum with variation from 2.6 to 5.3 and the average number of visits to a nurse was 4.3 with variation from 3.1 to 6.2. The variation among the hospitals districts was even higher when comparing the group counselling services or nutritionist s services. In good balance of care (HbA 1c < 8 %) was every third child in the best unit and every sixth child in the unit with the poorest results. In non-acceptable balance (HbA 1c > 10 %) was every twelft child in the best unit and every other child in the poorest performing unit. There was a real shortage of notes on hypoglycemias, ketotic acidoses, smoking habits and blood pressure measurements in the patient journals. This information was found only in one half of the hospitals on the diabetic children. In the resource surveys of health centres and hospitals we found that 90 % of all patients with type 2 diabetes and one third of patients with type 1 diabetes were taken care of in the health centres. In the hospitals the care was usually organized by diabetes teams. In 30 % of the health centres the care of patients with type 1 diabetes was concentrated to a GP and a nurse, who have more knowledge about diabetes care. In 15 % even patients with type 2 diabetes were concentrated to specified personnel. There were major regional differences both among hospitals and among health centres while comparing the annual time reserved for each person with diabetes. 28 % of health centres had organized group based diabetes counselling. 75 % of hospitals and 20 % of health centres possessed a podiatrist. There was no possibility to get podiatrist s services in 5 % of health centres. Every third health centre and every fifth hospital send persons with diabetes for private foot care. It was equally difficult to get nutritionist s services. Only one out five health centres had a nutritionist. Special mental health services were used scaresly in diabetes care. Only a couple of heath centres and hospitals reported over regular use of mental health services as part of diabetes care. One fifth of patients with diabetes were not regularly controlled for fundoscopy or fundophotographing.

9 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 9 3. Johdanto Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO ) on kolme päälinjaa: tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, diabeteksen hoidon ja hoidon laadun parantaminen sekä diabeteksen omahoidon tukeminen. Kaikilla osa-alueilla pyritään merkittäviin muutoksiin ennen vuotta Laadun osalta päämääränä on kehittää laadun mittaamiseen ja seurantaan sopivat välineet, laatuindikaattorit, joiden avulla voidaan seurata hoidon kehittymistä valtakunnallisesti, alueellisesti ja toimintayksikkökohtaisesti. Samanaikaisesti indikaattorien kehittämisen kanssa pyritään luomaan edellytykset saada laadun mittaamiseen tarvittava tieto helposti suoraan sähköisistä terveyskertomuksista. Tämä edellyttää, että käytettävissämme on raportointiohjelmia, joilla tieto voidaan kerätä helposti suoraan kertomuksista. Hyvien raportointiohjelmien lisäksi tarvitaan konsensus siitä, mitä tietoja terveyskertomuksiin kerätään rakenteisina. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat vieneet rakenteisen tiedon määrittelyä eteenpäin. Kansallisen terveyshankkeen yksi tavoite on sähköisten terveyskertomusten kehittäminen niin, että tietoa voidaan siirtää järjestelmästä toiseen. Jotta tiedonsiirto onnistuisi, on hankkeessa määritetty ydintiedot. Ydintiedoiksi määritellyt asiat voivat siirtyä terveyskertomusjärjestelmästä toiseen yhteisten rajapintojen kautta. Potilaan ydintietojen siirtyminen pitää olla mahdollista vuonna 2007 (1). Laadun mittaaminen suoraan terveyskertomuksesta edellyttää, että potilaita hoitavat lääkärit ja hoitajat kirjaavat tiedon huolellisesti niihin terveyskertomuksen kohtiin, missä rakenteista tietoa kerätään. Diabeetikkojen verenpainetta voidaan seurata vain, jos diabetesdiagnoosi on merkitty asianomaiseen kohtaan ja mitattu verenpaine kirjattu sille tarkoitettuun paikkaan. Laadun mittaamisen analysointiin tarvitaan vertailutietoa. Vertailun pitää tapahtua keskitetysti yksikössä, laatukeskuksessa, jolle laatuvertailu on annettu tehtäväksi. Tällaisen laatukeskuksen tehtävä on palvella terveydenhuoltoa niin, että se saa tarvitsemansa laatutiedon nopeasti ja käyttökelpoisessa muodossa. Dehkon laatuhankkeet pyrkivät kehittämään kaikkia diabeteksen hoidon laadun alueita. Diabetesliitto on asettanut laatukriteerityöryhmiä, jotka ovat määritelleet hyvän hoidon kriteerit ja laatuindikaattorit. Tässä Dehko-raportissa kuvataan ensimmäisistä laatumittauksista saatuja kokemuksia ja tuloksia sekä arvioidaan mittaustulosten antamia viestejä. Mittaukset perustuvat laatukriteerityöryhmien ehdotuksiin, joiden käyttöönottoa Dehko pyrkii edistämään. Mittaukset on tehty vuonna 2004, ja pääosa tuloksista käsittelee vuotta Innostus laatumittauksiin on ollut suuri siitä huolimatta, että ne ovat useimmissa paikoissa aiheuttaneet melkoisesti lisätyötä. Tässä raportissa esitettyjen tulosten toivotaan johtavan hoitoyksiköissä jatkopohdintaan. Toivottavasti tulokset kirvoittavat myös laajempaan keskusteluun siitä, miten edistämme laatuasioita terveydenhuollossa. Diabetesliitto toivoo aktiivista palautetta raportin pohjalta.

10 10 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 4. Laadun mittaamisen tavoitteet Diabetesliiton toteuttamalla hoidon laadun mittaamisella on ollut kaksi tavoitetta. Yhtäältä on haluttu testata laadun indikaattorien soveltuvuutta ja toimivuutta niille suunniteltuun käyttöön, ja toisaalta tarkastella diabeetikoiden hoidon laatua terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä hoidon resursoinnin että hoitoprosessien onnistumisen osalta. Tämä raportti käsittelee näitä molempia laatumittauksen tavoitteita. 5. Hoidon laadun mittaamisesta 5.1. Laadun erilaiset mittarit Hoidon laatua mitataan yleensä neljästä näkökulmasta, jotka ovat potilastyytyväisyys, resurssien riittävyys, prosessien onnistuminen ja lopputulokset. Diabetesspesifejä systemaattisia potilastyytyväisyysmittauksia ei maassamme ole raportoitu. Tosin esimerkiksi Stakesin potilastyytyväisyysmittareita voidaan periaatteessa käyttää myös diabeetikoiden tyytyväisyyttä arvioitaessa. Diabeetikoiden hoitotasapaino tutkimuksen (2) yhteydessä tehtiin hoitotyytyväisyyskysely (3), jonka kysymyksiä voitaisiin periaatteessa käyttää myös systemaattisissa tyytyväisyyskyselyissä. Resurssilaatua voidaan arvioida tarkastelemalla henkilökunnan määrää suhteutettuna diabeetikkojen määrään. Lisäksi voidaan arvioida henkilökunnan osaamista tai sitä, miten henkilökunnalla on käytössään välineitä, joita diabeetikkojen tutkimiseen ja hoitamiseen tarvitaan. Diabeteksen hoitoprosessien onnistumista voidaan tarkastella siten, että seurataan diabeetikoiden verensokerin tasoa, mitataan HbA1c -tasot tai kirjataan hypoglykemioiden määrä. Hoidon lopputuloksia voidaan seurata niin, että tarkastellaan mm. amputaatioiden tai silmänpohjamuutosten määriä diabetespopulaatiossa. Diabeteksen hoidon laatua joudutaan mittaamaan pääasiassa prosessimittarien avulla, koska lopputulosmittarit, kuten diabeteksen aiheuttamat lisätaudit ja kuolemat, ovat niin harvinaisia tapahtumia, että ne kertovat hoidon onnistumisesta pitkällä aikaviiveellä. Diabetesliiton laatukriteerityöryhmät ovat määritelleet laatukriteereitä aikuis- ja lapsidiabeetikoiden osalta (4,5) sekä erikseen vielä jalkojenhoidon (6) ja hoidonohjauksen (7) osalta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassa on määritelty tyypin 2 diabeteksen tehostetun elintapahoidon ja hoitojärjestelyjen laatukriteerit (8). Laadun mittaaminen on parhaimmillaan, jos seurantaan tarvittava tieto saadaan kerättyä ilman lisäponnistuksia. Hoitoa koskevat tiedot pitäisikin saada suoraan terveyskertomuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mahdollista Suomessa, ja joudummekin usein tyytymään muihin keinoihin. Tavallisin tapa on kerätä laatuindikaattoreiksi valittu tieto haastattelemalla potilasta sekä tutkia terveyskertomuksia ja poimia tarvittavat tiedot niistä. Useimmiten tiedot kerätään peräkkäisistä potilaista, jotka sairastavat tarkasteltavaa tautia. Tätä ns. audit-menetelmää käytettiin myös Diabetesliiton kyselyssä niille terveyskeskuksille, jotka halusivat selvittää hoidon prosessilaatua. Audit-menetelmän heikkouksia on muun muassa se, ettei henkilökunta kirjaa tietoja kaikista potilaista, joista pitäisi. Esimerkiksi poikkeuksellisen kiireisissä työpisteissä, kuten päivystyksessä, ei ehditä kerätä tietoja. Tuloksia huonontaa se, että vastaanotolla käyvät useammin ne diabeetikot, jotka ovat huo-

11 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 11 nossa hoitotasapainossa. Vastaavasti tuloksia parantaa se, ettei tutkimukseen juuri tule mukaan niitä, jotka välttävät hoitokäyntejä ja joiden diabetes on huonossa hoidossa. Audit-menetelmän hyvä puoli on myös se, että tiedot saadaan niistäkin henkilöistä, joiden pysyväisdiagnoosi on merkitsemättä terveyskertomukseen. Hyvä laatutyö edellyttää, että mittaustulokset analysoidaan asiantuntevasti ja että niiden pohjalta tehdään johtopäätökset siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä hoidon parantamiseksi tarvitaan. Tämä on laatutyöskentelyn vaikein osa, ja siksi se tulee usein tehtyä puutteellisesti Tiedon rakenteistaminen helpottaa laadun mittaamista Laadun mittaaminen ei saisi aiheuttaa lisää työtä, vaan mittauksen tulisi syntyä työn sivutuotteena. Valitut laatukriteerit pitää formuloida selkeiksi indikaattoreiksi, joiden kirjaaminen terveyskertomukseen on osa kliinistä työtä. Indikaattorien valinta on kuitenkin vaikeaa ja onnistuu useimmiten vasta kokeilemalla ja testaamalla. Tässä raportissa esitetyissä tutkimuksissa on määritetty indikaattoreita ja testattu niiden käyttökelpoisuutta valittujen kriteerien pohjalta. Kun laatuindikaattorit on hyväksytty yhteisesti, ne täytyy saada rakenteiseen muotoon ja osaksi kaikkia sähköisiä terveyskertomusjärjestelmiä. Rakenteinen muoto tarkoittaa joko tiedon saamista numeeriseen muotoon tai sen luokittelemista, jolloin tuloksia voidaan raportoida ja seurata yksiselitteisesti. Monet laatukriteerityöryhmien ehdottamat laatukriteerit ovat sairauskertomuksessa valmiiksi rakenteisessa muodossa. Esimerkiksi laboratoriotutkimuksia on periaatteessa helppo käyttää laadunmittauksessa. Kriteerit sisältävät kuitenkin monia ehdotuksia, joista ei ole määritelty tarkkaa indikaattoria. Esimerkkinä voisi mainita hypoglykemiat. Ensin on tarkkaan määriteltävä, minkälaista verensokerin laskua hypoglykemia tarkoittaa. Tämän jälkeen tulee määritellä laatukriteerille rakenteinen muoto, esimerkiksi montako hypoglykemiaa potilaalla on ollut viimeisimmän viikon tai kuukauden aikana. Sitten valitun indikaattorin käyttökelpoisuus täytyy testata (validoida). Hypoglykemioiden seurannan ongelmana on, että viimeisimmän viikon aikana niitä on todennäköisesti ollut varsin harvalla (jolloin seurattavia potilaita tarvitaan paljon). Jos taas valitaan seuranta-ajaksi kuukausi, potilaan muistitieto hypoglykemioiden määrästä voi olla jo varsin hataraa. Kansallisen terveyshankkeen yhteydessä ollaan Suomeen luomassa myös yhtenäisiä määrittelyjä sähköisten sairauskertomusten yhteensovittamiseksi (1). Tällä pyritään siihen, että potilaan tiedot ovat reaaliaikaisina käytettävissä eri hoitopisteissä. Onnistuminen edellyttää tietoteknisiä rajapintamäärittelyjä sekä potilastiedon rakenteistamista. Kansallisesti määritellyt ydintiedot tulevat kattamaan myös diabeteksen hoitoon liittyviä tietoja (1). Niiden lisäksi tullee kuitenkin olemaan sellaisia diabeteksen hoitoon liittyviä tietoja, jotka on mahdollista saada rakenteiseen muotoon, ja joiden siirtäminen hoitopaikasta toiseen olisi potilaan hoidon kannalta järkevää. Potilaiden hoitoa koskevat ja laadun seurantaan tarvittavat tiedot ovat toistaiseksi hyvin huonosti raportoitavissa terveyskertomuksista, tai tietoja ei saada niistä lainkaan. Tähän ovat syynä kaikki edellä kuvatut tekijät: tiedot on puutteellisesti kirjattu, niillä ei ole strukturoitua muotoa tai järjestelmän raportointiohjelma ei pysty tietoa keräämään. Nämä syyt ovat johtaneet siihen, että tähän asti laatumittaukset on tehty maassamme lähes yksinomaan niin, että tieto on kerätty potilailta, esimerkiksi käyntien yhteydessä.

12 12 DIABETEKSEN HOIDON LAATU 5.3. Diabeteksen laatuindikaattoreita kehitellään Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit -julkaisu suosittelee tiettyjä laadun kriteereitä otettavaksi käyttöön Suomessa. Julkaisun liitteissä luetellaan myös Suomessa ja maailmalla suositeltuja laatuindikaattoreita (4). Eri tahoilla suositelluissa indikaattoreissa on paljon yhtäläisyyttä, mutta tarkastelunäkökulma saattaa vaihdella. Kansallisten suositusten yksi tärkeä puoli onkin, että niissä esitettyjä tarkastelunäkökulmia pyrittäisiin noudattamaan. Tämä helpottaisi erilaisten laaturaporttien lukemista. On sekavaa, jos raportoimme painoindeksin perusteella ne potilaat, joiden BMI on < 25 kg / m 2 (WHO), > 27 kg / m 2 (Terveyskeskusten laatuverkosto) tai > 30 kg / m 2 (Dehkon laatukriteeriryhmä). Myös pienet raportointinäkökulmien erot hankaloittavat vertailua. Vertailtavuus katoaa, jos valitsemme HbA 1c :n tarkastelutasoksi < 7,5 % (Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa) tai 7,5 % (Dehkon laatukriteeriryhmä). Diabeteksen hoidon laatua seurataan tavallisimmin tarkkailemalla HbA1c:tä, veren rasvoja, verenpainetta, painoa, tupakointia, silmänpohjien tutkimista, jalkojen tutkimista ja lisätautien esiintymistä (Suomi, Ruotsi (9), Tanska (10)). Laatuindikaattorien pitäisi palvella hoitoprosessin olennaisia toimijoita sekä koko diabetestiimiä. Niiden valintaan tuleekin erityisesti panostaa Laadun mittaamisen vaikutus hoidon laatuun Laadun mittaaminen ja sen pohjalta tehdyt parantamistoimet saavat oikeutuksensa, jos niiden avulla pystytään diabeetikoiden hoitoa parantamaan. Kirjallisuutta aiheesta löytyy yllättävän vähän. Diabetes ja laatuindikaattorit haulla löytyi yhdeksän artikkelia. Niissä todetaan aiheen tutkimuksen tarpeellisuus ja avoimen dialogin välttämättömyys hoidon antajien kanssa. Yhdessä tutkimuksessa Yhdysvalloissa seurattiin 652 diabeetikon hoitotasapainon muutoksia vastaanotoilla, joissa oli tehty paikallinen hoitomalli. Tulokset olivat myönteisiä, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (11). Kontrolloidussa tutkimuksessa ohjausta ja palautetta antamalla voitiin todeta, että interventioryhmän lääkäreiden hoidossa olevat diabeetikot olivat merkittävästi paremmassa tasapainossa 14 kuukauden seurannan jälkeen. Tilanne palautui entiselleen, kun tuki lääkäreille loppui (12).

13 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Laatumittausten toteutus 6.1. Lasten diabeteksen hoidon laadun selvitys Lasten diabeteksen hoidon laadun selvitys tehtiin ns. raporttikyselynä (liite 1), johon saatiin vastaukset massatietona, jolloin yksittäisten lasten tietoja ei voitu tarkastella erikseen. Tämä rajoitti monia aineiston jatkoanalyysimahdollisuuksia. Tietoja kerättiin sekä hoidon resursseista että hoitoprosessin onnistumisesta. Analyysin tulokset palautettiin hoitoyksiköihin siten, että kukin yksikkö saattoi verrata omia tuloksiaan koko aineiston tuloksiin. Tulokset on sittemmin esitelty myös ns. pediatriklubin kokouksessa, jossa diabetesta sairastavia lapsia hoitavat lääkärit ja hoitajat saattoivat kommentoida tuloksia ja käytettyjä laatumittareita. Diabetesliitto asetti kesällä 2005 työryhmän, joka suunnitteli seuraavaa laatumittausta, teki valituille indikaattoreille standardit ja valmisti lasten diabeteksen hyvä hoidon mallin eli prosessikuvauksen (katso kohta 9.1.3). Lapsidiabeetikoita koskevaan kyselyyn vastasi 25 hoitoyksikköä (76 % lapsidiabeetikoita hoitavista yksiköistä). Kyselyyn vastasivat kaikki yliopistolliset keskussairaalat sekä 11 (/15) keskussairaalaa ja 9 (/13) aluesairaalaa Terveyskeskusten ja sairaaloiden resurssilaatukysely Terveyskeskusten ja sairaaloiden diabeteksen hoidon resursointia kysyttiin lomakkeilla (liitteet 2 ja 3), jotka toimitettiin hoitoyksiköihin sähköpostilla. Kysely lähetettiin kaikille Suomen terveyskeskuksille. Ensin otettiin puhelimitse yhteys ylilääkäriin, diabeteslääkäriin tai diabeteshoitajaan. Tässä yhteydessä selvitettiin, voidaanko tiedot saada koko terveyskeskuksesta, vai onko toimintavastuu hajautettu niin, että vastauksia tulee tiedustella terveyskeskuksen alueilta erikseen. Tämän jälkeen kysely toimitettiin terveyskeskukseen joko keskitetysti tai sovitulla tavalla alueellisesti (terveyskeskuksen toivomusten mukaan joko sähköpostilla tai tavallisella postilla). 279 terveyskeskuksesta kyselyyn vastasi 217 (78 %). Kaikkiaan vastauksia saatiin 260, koska vastauksia tuli myös suurten terveyskeskusten erillisiltä terveysasemilta. Samalla tavalla lähestyttiin myös sairaaloita: yhteyttä otettiin joko sisätautien ylilääkäriin, diabeteshoitajaan tai diabetesvastuulääkäriin. Puhelussa selvitettiin, kenelle kysely tulisi osoittaa, ja kyselyt tehtiin sähköpostitse. Vastauksia saatiin 40 sairaalasta (87 %), joista 19 oli keskussairaaloita. Näiden resurssikyselyjen tulokset raportoidaan ainoastaan tässä julkaisussa, joka tullaan toimittamaan kaikkiin hoitopaikkoihin jatkotoimenpiteitä varten Terveyskeskusten ja sairaaloiden prosessilaatukysely Resurssikyselyjen yhteydessä kysyttiin myös halukkuutta prosessilaadun mittaukseen. 63 % terveyskeskuksista, jotka vastasivat resurssilaadun kyselyyn, ilmaisi kiinnostuksensa myös prosessien laadun mittaamiseen. Terveyskeskusten prosessilaatukysely tehtiin siihen halukkaille terveyskeskuksille sähköpostitse loppuvuodesta 2004 (liite 4). Moni kuitenkin ilmoitti tutkimushetken hankalaksi, ja lopulta vastaukset saatiin vain 13 terveyskeskusta (4 % kaikista ja 8 % alun perin kiinnostuksensa ilmoittaneista). Tutkimuksen otos oli diabeetikkoa, joista 134 oli tyypin 1 diabeetikoita, 902 tyypin 2 diabeetikoita ja 11:llä diabetestyyppi ei ollut tiedossa. Muutamilla oli muu diabetestyyppi ja osan diabetestyyppiä ei ollut määritetty. Terveyskeskuksista saadut tulokset ovat tässä raportissa. Osallistuneet terveyskeskukset

14 14 DIABETEKSEN HOIDON LAATU ovat myös saaneet yksilöidyt vastaukset, joista selviävät niiden omat tulokset verrattuna muihin. Tämä mahdollistaa laatua parantavien toimien suunnittelun mittaukseen osallistuneissa terveyskeskuksissa. Kun sairaaloilta tiedusteltiin halukkuutta prosessilaadun mittaamiseen, kiinnostuksensa ilmaisi 34 sairaalaa (85 % kyselyyn vastanneista). Tätä kirjoitettaessa kymmeneen ProWellness-diabeteshoitotietojärjestelmää käyttävään sairaalaan on tehty prosessilaadun kysely tyypin 1 diabeetikoiden hoidon etenemisestä. Vastauksia saatiin viidestä sairaalasta ja ne koskivat yhteensä 3 988:aa tyypin 1 diabeetikkoa. Jokaisesta hoidossa olevasta diabeetikosta pyydettiin liitteen 5 mukaiset tiedot. Haut pyydettiin tekemään kaksivaiheisesti. Tiedot saatiin vain muutamasta pyydetystä muuttujasta.

15 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Resurssilaatua koskevien tutkimusten tulokset 7.1. Laatutiedon rekisteröiminen Terveyskeskuksilta ja sairaaloilta tiedusteltiin, onko niillä rekisteriä, josta voidaan seurata diabeetikoita koskevia tietoja vuosittain. Terveyskeskuksissa potilaiden sähköiset terveyskertomukset ovat varsin kattavasti käytössä. Monet raportoivatkin saavansa näistä diabeetikkoja koskevia tietoja. 40 terveyskeskusta tai niiden alaista terveysasemaa (15 % vastanneista) ilmoitti, ettei niillä ole järjestelmää, josta voisi seurata diabeetikkojen tilaa (taulukko 1). Sairaaloissa sähköisiä potilaskertomuksia ei ole käytössä yhtä kattavasti kuin terveyskeskuksissa. Järjestelmät myös eroavat terveyskeskusten käyttämistä. Monet sairaalat raportoivat saavansa seurantatietoa diabeetikoista juuri sähköisen kertomusjärjestelmänsä kautta. 13 sairaalaa (33 % vastanneista) ilmoitti, ettei niillä ole diabeetikkojen seurantajärjestelmää. Excel-pohjaista tai muuta diabeetikkojen erillisseurantaa toteuttivat monet terveyskeskukset ja sairaalat. Taulukko1. Terveyskeskusten ja sairaaloiden ilmoittamat järjestelmät, joilla diabeetikoiden hoidosta raportoidaan. Järjestelmä Terveysasemat/ terveyskeskukset (260/218) Sairaalat (40) Lasten hoitoyksiköt ProWellness Effica Pegasos 48 1 Mediatri 18 Finstar 9 Doctorex 1 Musti 7 1 Miranda 4 Muu sähköinen Excel Muu Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset Stakes selvitti terveyskeskusten käyttämiä sähköisiä terveyskertomuksia vuonna 2002 (13). Selvityksessä todettiin, että noin 90 prosentilla terveyskeskuksista on sähköinen potilastietojärjestelmä. 70 prosenttia terveyskeskuksista käytti joko Effica- tai Pegasos- järjestelmää. Vuonna 2001 sähköinen sairauskertomusjärjestelmä oli kattavassa käytössä yhdessä keskussairaalassa ja osittaisessa käytössä seitsemässä keskussairaalassa. Silloin järjestelmää suunniteltiin seitsemään keskussairaalaan. Muihin ei vielä ollut suunnitelmia (14).

16 16 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Stakes järjesti terveyskeskuksille työkokouksen, Avohoidon diabetestilastointi , jonka tavoitteena oli selvittää, miten paljon terveyskeskukset saivat raportoitua diabeetikoiden hoitoon liittyvää tietoa sähköisestä terveyskertomuksestaan. Kokouksessa todettiin, että Finstar-järjestelmästä saadaan raportteja diabeetikoiden voinnista. Finstar-järjestelmän käyttö on kuitenkin vähenemässä. Effican raportointiominaisuuksia pidettiin huonoina, eikä sen diabeteslehdelle ole mahdollista kerätä seurannan kannalta olennaisia tietoja. Pegasoksen raportointiohjelmaa pidettiin vaikeana, ja koska diabetesta koskeva tieto ei ole riittävästi rakenteistettua, tietoa saadaan hyvin vähän. Mediatrista todettiin, että tiedon kerääminen siitä on osittain mahdollista, mutta tietoja ei voi siirtää muihin tietokantoihin, mikä tekee tilastoinnin ja seurannan lähes mahdottomaksi. ProWellnesshoitotietojärjestelmästä saa hyvin raportteja diagnooseista ja laboratoriomuuttujista. Lääkkeiden ja kliinisten löydösten raportointimahdollisuuksissa on puutteita (15). Työkokouksessa ilmeni myös, että diagnoosit on edelleen merkitty terveyskertomukseen niin puutteellisesti, että edes niiden vähäisten parametrien raportointi, jotka nyt ovat saatavissa terveyskertomuksista, on vaikeaa. Rintanen oli todennut saman omassa selvityksessään vuonna Tuolloin 19 % terveyskeskuksista ilmoitti seuraavansa säännöllisesti potilaskäyntejä käyttäen joko ICD- tai ICPCluokitusta. 43 % ilmoitti käyttävänsä diabeetikoiden seurannan mahdollistavaa tunnistetta (16). Johtopäätökset Sekä terveyskeskusten että sairaaloiden on vaikea saada diabeetikkojen vointia ja hoitoa koskevaa tietoa sähköisistä potilaskertomuksistaan (hoidon laadun seuraaminen). Syynä tähän on raportointiohjelmien puutteellisuus tai vaikeakäyttöisyys. Terveyskeskuksissa raportointia vaikeuttaa myös diagnoosien puutteellinen kirjaaminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako Lasten diabetes Lasten diabeteksen hoito on keskitetty sairaaloiden poliklinikoille. Lapsidiabeetikoita hoitaa maassamme nyt 33 hoitoyksikköä. 25 kyselyyn vastanneessa yksikössä oli hoidossa yhteensä lapsidiabeetikkoa. Heistä tyypin 2 diabeetikkoja oli 16 (0,4 %). Taulukosta 2 on nähtävissä yksikköjen koot hoidettavien diabeetikkolasten määrän mukaan. Taulukko 2. Lapsidiabeetikkojen keskimääräinen potilasmäärä ja vaihteluvälit hoitoyksiköissä vuonna Ikäryhmä Keskiarvo Vaihteluväli 0 4 v v v v Yhteensä

17 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Aikuisten diabetes Tiedusteltaessa terveyskeskuksilta, onko aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen hoitovastuu pääasiassa terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa vai onko hoitovastuu pääsääntöisesti jaettu, saatiin taulukon 3 mukaisia vastauksia. Terveyskeskukset ilmoittivat kantavansa lähes kokonaan tyypin 2 diabeetikkojen hoitovastuun. Noin viidennes terveyskeskuksista ilmoitti olevansa pääasiallisessa vastuussa tyypin 1 diabeetikoiden hoidosta. Taulukko 3. Terveyskeskusten ilmoittama diabeetikkojen pääasiallinen hoitovastuutaho. T1D T2D Terveyskeskus 19,7 % 98,0 % Erikoissairaanhoito 48,8 % 0,8 % Jaettu hoitovastuu 31,5 % 1,2 % Sairaaloihin tehdyssä kyselyssä pyydettiin arviota siitä, kuinka suuresta osasta diabeetikoita hoitovastuun kantaa terveyskeskus, erikoissairaanhoito, yksityissektori ja työterveyshuolto. Erikoissairaanhoito arvioi kantavansa hoitovastuun noin 10 %:sta tyypin 2 diabeetikoita ja noin 60 %:sta tyypin 1 diabeetikoita (taulukko 4). Taulukko 4. Erikoissairaanhoidosta saadut arviot diabeetikkojen pääasiallisen hoitovastuun jakautumisesta terveydenhuollossa. T1D keskiarvo T1D vaihteluväli T2D keskiarvo T2D vaihteluväli Terveyskeskus 39 % 5 90 % 78 % % Yksityissektori/ työterveyshuolto 10 % 0 30 % 15 % 2 70 % Erikoissairaanhoito 56 % 5 95 % 10 % 1 30 % Terveyskeskuksilta ja sairaaloilta tiedusteltiin lisäksi, monestako diabeetikosta heillä oli hoitovastuu vuonna Terveyskeskusten vastaus saatiin 123 terveysasemalta 260:sta. Yhteensä näissä oli hoitovastuulla tyypin 1 diabeetikkoa. Kahdella terveyskeskuksella ei ollut hoitovastuulla ainuttakaan tyypin 1 diabeetikkoa ja enimmillään yhden terveyskeskuksen vastuulla oli 650 tyypin 1 diabeetikkoa. Tyypin 2 diabeetikkoja koskevat tiedot saatiin 128 terveysasemalta. Yhteensä näissä oli hoitovastuulla tyypin 2 diabeetikkoa (vaihteluväli ). 138 terveysasemaa raportoi vastuullaan olevien diabeetikoiden kokonaismäärän. Näiden asemien hoitovastuulla oli yhteensä diabeetikkoa.

18 18 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Kysymykseen hoitovastuulla olevien tyypin 1 diabeetikoiden määrästä vastasi 26 sairaalaa. Näiden sairaaloiden vastuulla oli kaikkiaan tyypin 1 diabeetikkoa. Määrä vaihteli välillä per sairaala. Hoitovastuulla olevien tyypin 2 diabeetikoiden määrä kerrottiin 21 sairaalasta. Heitä oli näissä sairaaloissa kaikkiaan (vaihteluväli eri sairaaloissa ). Terveyskeskuksilta tiedusteltiin myös, kuinka monta diabeetikkoa niillä on hoitovälinejakelun piirissä. Pienimmässä terveyskeskuksessa hoitovälinejakelun piirissä oli 10 ja suurimmassa hoitoyksikössä diabeetikkoa. Niissä 12 terveyskeskuksessa, joista saatiin prosessilaatua koskevaa tietoa, oli tyypin 1 diabeetikkojen osuus diabeteshoitajan vastaanottokäynneistä 14 %. Tyypin 1 diabeetikoista 58 % hoidettiin terveyskeskuksessa, 2 % yksityis- tai työterveyslääkärillä ja loput 40 prosenttia erikoissairaanhoidossa. 92 % tyypin 2 diabeetikoista hoidettiin terveyskeskuksissa. Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset Diabeetikkojen hoitopalvelujen käyttöä koskevan tutkimuksen mukaan 7 prosenttia tyypin 1 ja 6 % tyypin 2 diabeetikoiden hoitokäynneistä tapahtui yksityislääkäreissä, työterveyshuollossa tai opiskelijaterveydenhuollossa (17). Diabeetikkojen hoitotasapainotutkimuksessa kerättiin tiedot 50 perättäisestä normaalille kontrollikäynnille saapuneesta diabeetikosta kussakin hoitoyksikössä (sekä sairaaloita että terveyskeskuksia). Tässä tutkimuksessa oli tyypin 1 diabeetikoiden hoitokäyntien osuus 31 % (2). Terveyskeskusten laatuverkostossa sekä lääkäreille että hoitajille kohdistuvista diabeetikkojen hoitokäynneistä (mitä käyntejä tahansa) 15 % oli tyypin 1 diabeetikkojen käyntejä (v. 2004) (18). Johtopäätökset Tämän tutkimuksen kaksi eri kysymystä käsitteli hoitovastuuta. Toisaalta kysyttiin arviota hoitovastuun jakautumisesta, ja toisaalta tiedusteltiin hoitovastuulla olevien diabeetikkojen määriä. Sekä sairaaloista että terveyskeskuksista puolet pystyi vastaamaan jälkimmäiseen kysymykseen. Useimmat vastaukset annettiin hyvin tarkasti ja muutamat ilmoittivat, että kyseessä on arvio. Kysymyksiin saatujen vastausten välillä oli paljon epäjohdonmukaisuuksia. Eri selvitysten perusteella on arvioitavissa, että aikuisdiabeetikoiden hoitovastuu maassamme jakautuu eri toimijoiden kesken keskimäärin taulukon 5 mukaisesti. Alueelliset erot ovat valtavat. Taulukko 5. Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitovastuun jakautuminen terveydenhuollossa vuonna T1D T2D Terveyskeskus 35 % 90 % Erikoissairaanhoito 60 % 3 % Yksityissektori/työterveyshuolto 5 % 7 %

19 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Diabeteksen hoidon organisointi hoitoyksikön sisällä Sekä terveyskeskuksilta että sairaaloilta kysyttiin, onko diabeetikoiden hoito yksikön sisällä keskitetty yhdelle tai useammalle diabetesvastuulääkärille vai hajautettu terveyskeskuksissa kaikille lääkäreille tai omalääkäreille, ja sairaalassa kaikille sisätautilääkäreille. Vastaavaa kysyttiin myös hoitajien työn järjestämisestä diabeetikkojen hoidonohjauksessa. Erikoissairaanhoidossa diabeetikkojen hoitovastuu oli keskitetty pääasiassa diabeteslääkäreille. Terveyskeskuksissa hoito oli yleensä hajautettu kaikille terveyskeskuslääkäreille (taulukko 6). Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon keskittäminen oli yleisempää suurissa kuin pienissä terveyskeskuksissa. Tyypin 2 diabeteksen hoidon keskittäminen oli vastaavasti yleisempää pienissä terveyskeskuksissa. Diabeetikoiden hoidonohjausta oli keskitetty enemmän hoitajien kuin lääkäreiden työn osalta (taulukko 7). Taulukko 6. Lääkäreiden hoitoyksikön sisäinen työnjako terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskukset Erikoissairaanhoidon poliklinikat Hajautettu omalääkäreille Keskitetty diabeteslääkärille Tieto puuttuu Hajautettu useille lääkäreille Keskitetty diabeteslääkäreille Tieto puuttuu T1D 59 % 32 % 9 % 8 % 90 % 2 % T2D 78 % 16 % 6 % 40 % 60 % 0 % Taulukko 7. Hoitajien hoitoyksikön sisäinen työnjako terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskukset Erikoissairaanhoidon poliklinikat Hajautettu lähes kaikille hoitajille Keskitetty diabeteshoitajille Tieto puuttuu Hajautettu lähes kaikille hoitajille Keskitetty diabeteshoitajille Tieto puuttuu T1D 13 % 86 % 1 % 5 % 93 % 2 % T2D 34 % 66 % 0 % 30 % 70 % 0 % Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset Terveyskeskusten laatuverkoston vuoden 2004 mittauksessa lääkärit tapasivat diabeetikon kahden viikon seuranta-aikana millä tahansa hoitokäynnillä kertaa ja hoitaja vastaavasti 954 kertaa (19). Hoitotasapainotutkimuksessa vastaus saatiin 55 prosentissa tapauksista lääkäriltä ja 45 prosentissa hoitajalta (2). Johtopäätökset Yleinen kehityssuunta vaikutti olevan, että tyypin 2 diabeetikkojen hoito hajautettiin terveyskeskuksissa kaikille lääkäreille ja useille hoitajille. Myös tyypin 1 diabeetikkojen hoito oli yli puolessa terveyskeskuksista hajautettu kaikille lääkäreille. Erikoissairaanhoidossa tyypin 2 diabeetikoiden hoito oli hajautettu useille lääkäreille.

20 20 DIABETEKSEN HOIDON LAATU Hoitajien diabetekseen liittyvä ohjaustyö oli pääasiassa keskitettyä. Sairaaloissa tyypin 2 diabeteksen ohjaus jakautui useille hoitajille samalla tavalla kuin terveyskeskuksissakin. Enemmistö diabeetikoiden hoitokontakteista oli lääkärillä Erillinen diabetesvastaanotto Sekä erikoissairaanhoidossa että terveyskeskuksissa oli diabeetikoille järjestetty erillisiä vastaanottoaikoja. Erillinen lääkärin ja hoitajan diabetesvastaanotto oli 34 sairaalassa (85 %). Lääkärin vastaanottoon oli varattu keskimäärin 14 tuntia viikossa (vaihteluväli 3 42 tuntia), ja hoitajan vastaanottoon keskimäärin 16 tuntia viikossa (vaihteluväli 2 42 tuntia). Lääkärien ja hoitajien tuntimäärät eivät yleensä olleet yhteneviä. Erikoissairaanhoidon diabetespoliklinikan käyntien lukumäärän edeltävältä vuodelta pystyi raportoimaan 23 sairaalaa. Käyntien vaihteluväli oli Osa tiedoista oli arvioita ja osa tarkkoja. 17 sairaalaa raportoi tyypin 1 diabeetikoiden ja 15 sairaalaa tyypin 2 diabeetikoiden käyntimäärät lisäksi erikseen. Vastauksista ei ilmene, missä määrin diabeetikkojen poliklinikkakäynnit tapahtuivat määriteltyjen erityisvastaanottojen ulkopuolella. Jos kaikki ilmoitetut tapahtuivat nimenomaan erityisvastaanotoilla, vaihteli lääkärin vastaanottoihin käyttämä aika yksiköiden välillä yli kymmenkertaisesti. Jos erityisvastaanottoihin käytetyt tunnit suhteutetaan ilmoitettuun hoitovastuulla olevien määrään, vaihtelee vastaanottoihin varattu aika yli kuusinkertaisesti. Hoitovastuulla oleviin tyypin 1 diabeetikkojen määrään suhteutettuna lääkäreiden viikoittaista erityisvastaanottotuntia kohti oli keskimäärin vastuulla 21 diabeetikkoa (vaihteluväli 10 39). Vastaavasti suhteutettaessa hoitajien tunnit erityisvastaanottoaikaan, oli heillä vastuullaan keskimäärin 29 tyypin 1 diabeetikkoa (vaihteluväli 4 92). 55 terveysasemalla (21 %) oli erityinen lääkärin diabetesvastaanotto. Vastaanottoon oli varattu keskimäärin 8 tuntia viikossa (vaihteluväli 1 67 tuntia). 36 terveyskeskuksesta saatiin hoitovastuulla olevien diabeetikoiden määrä ja lääkärin erityisvastaanottoihin käyttämä viikkotuntimäärä. Nämä eivät olleet minkäänlaisessa suhteessa toisiinsa. Erityisvastaanoton viikkotyötuntia kohden laskettuna lääkärin vastuulla oli niissä diabeetikkoa. 178 terveysasemalla (68 %) oli erillinen diabeteshoitajan vastaanotto, johon oli varattu keskimäärin 26 tuntia viikossa (vaihteluväli tuntia). Sadalta terveysasemalta saatiin tiedot hoitovastuulla olevien diabeetikoiden määrästä ja hoitajien erityisvastaanottoihin käyttämästä viikkotuntimäärästä. Nämä eivät myöskään olleet minkäänlaisessa suhteessa toisiinsa. Erityisvastaanoton viikkotyötuntia kohden laskettuna hoitajan vastuulla oli diabeetikkoa. Johtopäätökset Diabetesvastaanoton järjestäminen oli yleisin tapa organisoida hoitoa. Tästä huolimatta sairaaloiden välillä oli suuria eroja henkilöresursoinnissa. Erot olivat suuret myös terveyskeskuksissa,mutta siellä hoito oli järjestetty niin monella eri tavalla, että vertailua yksiköiden välillä oli vaikea tehdä Diabetestyöryhmä Resurssikyselyissä selvitettiin diabetestyöryhmän olemassa oloa ja siihen kuuluvia ammattiryhmiä. Työryhmä oli 55 %:ssa terveyskeskuksista. Noin kolmasosassa ryhmistä oli diabetesvastuulääkärin ja -hoitajan lisäksi jalkojenhoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti.

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2.1 Hallinnointi ja aikataulut... 3 2.2 Aineiston rakentuminen... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen

Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 1 KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tiedot koskevat vuotta 2012 ja ne

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Miten haluamme tukea suomalaista terveydenhuoltoa Mediatri-Medinet-ratkaisulla

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot