Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

Transkriptio

1 Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht

2 Härkätien kartalla

3 Valtakunnallisen astma-ohjelman vaikutus Härkätiellä Härkätien oma astmaohjelma vuoteen 2000 Painopisteet: uusien astmaatikkojen löytäminen, asianmukainen diagnostiikka aikuispotilaille ja lapsipotilaiden ohjaaminen oikeaaikaisesti erikoissairaanhoitoon. Keinot: täsmäkoulutus eri ammattiryhmille ja eri sektoreilla työskenteleville, asianmukainen välineistö kaikkiin työhuoneisiin, riskiryhmiin erityishuomio, astmahoitajan toimenkuvan määritys, päivystyksestä oireilevat aina jälkitarkastukseen, hoitoketjut (sisäiset ja ulkoiset kuntoon), reseptien uusijat ohjataan vastaanotolle. Mittarit: astmapotilaiden diagnoosien koodaus, hoidossamme olevien astmapotilaiden määrä (verrattuna astman yleisiin esiintymislukuihin), erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määrä (Kelan tilastot), lähetteiden määrä ja laadunarviointi, astmaoireilijoiden määrä päivystyksessä. Johdon tuki oleellista, astmahoitajan työpanos

4 Erityiskorvattavia lääkkeitä saavat alle 15- vuotiaat v ja 2004 Astmaohjelman seurantaraportti 12/1998: valtakunnallisesti uusien astmatapausten määrä oli kasvanut eniten alle 15-vuotiaiden keskuudessa Erityiskorvattavia astmalääkkeitä saavia alle 15 v oli koko maassa 2.7% ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 3.3% ikäluokasta Liedossa 3.9% (suurin Härkätien kunnista, pikkukunnissa vaihtelu %, satunnaisvaihtelulla merkitystä) Astmaohjelman päättyessä 2004 Erityiskorvattavia astmalääkkeitä saavia alle 15 v oli koko maassa 2.9% ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 3.5% ikäluokasta Liedossa 4.8% (suurin Härkätien kunnista, pikkukunnissa vaihtelu %, satunnaisvaihtelulla merkitystä)

5 Kokemuksia astman hoidon tilasta Härkätien terveyskeskuksessa ennen kehittämishanketta

6 Kouluikäisten astman diagnostiikka ja hoito siirtynyt pääsääntöisesti perusterveydenhuoltoon. Gallupkysely vuonna 2013 kouluterveydenhoitajille ja koululääkäreille : Astmaongelmat eivät nouse esiin käytännön työssä, vuosittaisten terveystarkastusten perusteella astmaoireet hallinnassa. Kouluterveydenhoito toimii Opettajat eivät esitä terveydenhoitajille huolta oppilaiden astmaja allergiaoireilusta. Päivystysvastaanotoille ei astmakohtauksia tai tarvetta lähettää sairaalahoitoon vaikeutuneen astman vuoksi. Astmavastuulääkäri- ja astmahoitajaverkosto heikentynyt muiden haasteiden vuoksi. Perusosaaminen kuitenkin edelleen hyvällä tasolla, hoitoketjut toimivat, hyvät astmalääkkeet.

7 Tilastollisesti Härkätien alueella 2000 astmaatikkoa, joista hoidon piirissä vain murto- osa. Uusia astmadiagnooseja ( arvio 60/ vuosi) tehtiin liian vähän. Monet hoidon piirissä olevat astmaatikot olivat huonossa hoitotasapainossa. (Hoito lähinnä Ventoline reseptin uusimista). Eteenkin iäkkäiden astma alidiagnosoitu. Astmapotilaan hoidon toimintaohjeistus riittämätön. Astmahoitajan työpanos ( 2 hoitajaa yhteensä 1-2 päivää viikossa) riittämätön. Logistiset ongelmat: Spirometriaan pitkä jono, spirometria- ja PEF tutkimuskaavakkeet ajoittain hukassa. PEF kaavakkeet väärin tehty väärin.

8 Projektin käynnistys GSK astman hoitopolkuohjelman käyttöönoton valmistelua. Aikaisempaa kokemusta ohjelmasta Kouvolassa. Johdon hyväksyntä. Astman Käypähoito- koulutusta lääkäreille ja hoitajille. Astmahoitajan resursseja lisättiin, nyt kolme astmahoitajaa nimettynä, jokaisella terveysasemalla oma hoitaja. GSK:n ohjelman muokkailu Härkätien terveyskeskuksen tarpeisiin: *Oireilevan potilaan ohjaus alkututkimuksiin päivystyksestä tai vastaanotoilta. *Diagnoosivaiheen hoitopolku, selkeyttä kuka tekee ja milloin. *Diagnoosivaiheessa hoitosuunnitelma *Määräaikaistarkastusten sisältö.

9 LEAN projekti Projektin ohjausryhmä: tri Klas Winell/ Conmedic, Kaarina Koskinen, Juha Aalto, Merja Lauren, Eeva Kujansuu- Laine/ Härkätien terveyskeskus

10 Projektin tarkoitus Astman ja COPD:n hoidon tehostaminen, komplikaatioiden vähentäminen, hoidon oikea- aikaisuus, systemaattinen hoito, hoitosuunnitelmat, taloudellinen ja ajallinen hyöty vastaanottopalveluiden yhteinen koulutuspäivä, jossa asetettiin tavoitteeksi aikaansaada selkeä malli astman hoidosta ja jalkauttaa malli koko henkilöstölle sekä löytää pullonkaulat, eli etsiä käytännön ratkaisut hoidon parantamiseen.

11 Kehittämishankkeen tulokset ja astman hoidon nykytila Diagnoosit Astmahoitajan resurssit GSK:n astman hoitopolku ohjelman käyttö

12 Astmahoitajan kokemuksia kehittämishankkeesta ja sen seurauksista

13 Kokonaisvaltaisempaa pelkän pef seurannan opastuksen sijaan. Astmahoitaja mukana potilaan koko hoitopolun ajan. Kehittämishanke antanut hoitajille selkeän ohjeistuksen ja mallin hoitaa astmapotilaita. GSK:n ohjelma koettu hyväksi työvälineeksi. Astmatietoisuus lisääntynyt ja astmapotilaiden tunnistaminen parantunut. Potilaita ohjautuu koko ajan enemmän astmahoitajalle tutkimuksiin ja hoitoon. Seurantakäynnit eivät vielä jalkaudu muille hoitajille. Astmahoitajan resurssien riittämättömyys on tiedostettu. Muut hoitajat kokevat epävarmuutta astmapotilaan hoidossa ja ohjauksessa. Yhteistyö lääkäreiden kanssa parantunut. Potilaat tyytyväisiä hoitonsa tehostumiseen Omahoitovalmiudet parantuneet.

14 Tulevaisuuden suunnitelmat ja toiveet