SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003

2

3 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4 Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4 Laadunhallinnan suositukset 4 Lasten diabeteksen hoidon laadun arviointi... 6 Diabetesta sairastavan lapsen hyvä hoito 6 Diabetesta sairastavan lapsen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit 7 Keskeiset hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit 7 Yksityiskohtaisempi laatukriteerien luettelo 9 Työryhmä: Jorma Komulainen Sari Härmä-Rodriguez Raisa Lounamaa Ilkka Sipilä Eija Vuolle

4 LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT Diabetes on yksi yleisimmistä lasten pitkäaikaissairauksista. Suomessa diabeteksen vuotuinen ilmaantuvuus on noin 50/ alle 15-vuotiasta. Diabetesta sairastavien lasten hoito maassamme on pääasiallisesti keskitetty sairaaloiden lastentautien yksiköihin. Hoitosuosituksissa esitettyihin hoidon tavoitteisiin yltää kuitenkin vain vähemmistö lapsista. Tavoite hyvästä hoitotasapainosta ja pitkäaikaiskomplikaatioiden ehkäisemisestä lisää tarvetta hoidon laadun arviointiin ja mahdollisten ongelmakohtien analysointiin. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon neljäs toimenpidesuositus on: Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotka jokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissairaanhoito/perusterveydenhuolto) tulee täyttää paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna. Suomen Diabetesliitto asetti tätä varten erityisen työryhmän valmistelemaan laatukriteereitä diabetesta sairastavan lapsen hoitoon. Työryhmään kuuluivat Jorma Komulainen, pj (erikoislääkäri, KYS), Sari Härmä-Rodriguez (diabeteshoitaja, Suomen Diabetesliitto), Raisa Lounamaa (ylilääkäri, K-SKS), Ilkka Sipilä (apulaisylilääkäri, HUS) sekä Eija Vuolle (diabeteshoitaja, K-PKS). Työryhmä seurasi tarkoin Suomen Diabetesliiton asettaman diabeteksen hoidon laatukriteereitä valmistelevan työryhmän työn tuloksia ja sovitti diabetesta sairastavan lapsen hoidon laatukriteerit mahdollisimman hyvin näihin yleisiin diabeteksen hoidon laatukriteereihin sopiviksi (Dehko-raportti 2002:1). Työryhmän käsityksen mukaan valittujen laatukriteereiden ja -indikaattoreiden tulee olla mahdollisimman yksiselitteisesti tulkittavia, helposti rekisteröitäviä ja hoitoyksikön tarjoaman hoidon laatua sekä sen tuloksia kuvaavia. Tästä johtuen useita hoidossa merkityksellisiä tekijöitä, kuten hoitosuhteen jatkuvuus, omatoimisuus, sopeutuminen sairauteen ja neuropatialöydökset, on jätetty suosituksen ulkopuolelle. Eräiden indikaattoreiden, kuten HbA 1c :n ja pituuspainon kohdalla vaatimusrajat on pyritty asettamaan ennen kaikkea palvelemaan hoidon laadun seurannan tavoitteita. Yksittäisten potilaiden tavoitteet voivat näiden indikaattoreiden osalta poiketa tässä esitetyistä. Laatukriteereitä ja -indikaattoreita ei voida tulkita hoitosuosituksiksi. Laadunhallinnan suositukset Valtakunnallisessa suosituksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle otetaan esille useita laadunarviointiin liittyviä tekijöitä, joista löytyy selkeitä suuntaviivoja myös diabetesta sairastavien lasten hoidon laadun arviointiin. Suosituksena annetuissa kahdeksassa pääkohdassa todetaan mm. 1. Asiakas osallistumaan laadunhallintaan jokainen organisaatio kehittää toimivan, tuottajalle itselleen ja asiakkaalle palautetta antavan asiakaspalautejärjestelmän, joka huomioi terveyspalvelujen käyttäjien ominaispiirteet 2. Johto laatua luotsaamaan johto luo edellytykset laadunhallinnalle turvaamalla täydennyskoulutukseen ja laadunhallintaan tarvittavan ajan 3. Henkilöstöstä hyvän laadun edellytys palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että organisaatiossa on osaava ja riittävä henkilökunta 4. Laadunhallintaa myös ehkäisevään toimintaan palveluja tuottavat organisaatiot sisällyttävät laatujärjestelmiinsä menettelyt, joilla arvioidaan asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien tavoitteiden ja laatukriteerien toteuttamista ja tarvittaessa parannetaan niitä 5. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan tuottajat hankkivat tietoa näyttöön perustuvista toiminta- ja hoitosuosituksista ja luovat menettelyt,

5 joilla ne siirretään toimintatavoiksi ja arviointiperusteiksi 6. Tiedolla yhä parempaan laatuun kehitetään vertailukelpoisia laatuindikaattoreita ja -mittareita sekä paikalliseen että alueelliseen ja valtakunnalliseen käyttöön 7. Laatutyö järjestelmälliseksi erityinen huomio kiinnitetään laatupolitiikkaan perustuvien, mitattavissa olevalla tavalla määriteltyjen laatutavoitteiden asettamiseen 8. Tukea yksityiskohtaisista hoitosuosituksista ja laatukriteereistä toimintasuositusten, hyvien toimintakäytäntöjen ja laatukriteerien laadintatyöhön osallistuu monia toimijoita, jotka edustavat eri näkökulmia ja monipuolista asiantuntemusta Suosituksissa korostetaan tiedon keräämistä toiminnasta ja kehotetaan määrittelemään yhteisiä valtakunnallisesti käytettäviä ja paikallisia laatukriteerejä. Laatukriteerien määrittämisellä on siten sosiaali- ja terveydenhuollon laadunarvioinnissa tärkeä osa. Laadunarviointiin liittyviä käsitteitä on määritelty ja kuvattu valtakunnallisissa laatusuosituksissa ja Stakesin laatukriteerejä käsittelevässä julkaisussa. Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu mitattavissa oleva ominaisuus. Laatukriteeri on se mittaamisen perusta, joka kertoo meille, millaista tulosta ja laatutasoa tavoittelemme. Laatukriteereiksi valitaan tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Valittujen laatukriteerien tulee olla päteviä, luotettavia, helposti mitattavissa, herkkiä, hyväksyttyjä ja niihin tulee voida vaikuttaa arvioitavan toiminnan keinoin. Määrälliset ja laadulliset laatukriteerit täydentävät toisiaan. Jotta laatukriteerit toimisivat seurannan ja arvioinnin perustana, ne tulisi ilmaista niin selkeästi, että voimme mittaamalla todeta, olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuindikaattoriksi nimitetään sellaista laatukriteeriä, jonka arvon kehittymistä ja muuttu-mista seurataan ja joka toimii viitteenä hyödykkeen laadun vaihtelusta. Laatuindikaattorit toimivat viitteenä laatuun mahdollisesti liittyvistä puutteista tai kehittämistarpeista. Niiden avulla seuraamme olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuvaatimus on laatukriteerille tai -indikaat-torille asetettu tavoitetaso tai ehto, esimerkiksi pienin tai suurin sallittu arvo tai vaihteluväli. Mittari on seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. (Käytännössä usein näkee mittari termiä käytettävän myös indikaattori-merkityk-sessä). Laadunarvioinnissa verrataan toteutunutta toimintaa asetettuihin laatutavoitteisiin niille määriteltyjen laatukriteerien avulla. Laatukriteerin ja indikaattorin valinnan ratkaisee kaksi tekijää: kuinka hyvin se kuvastaa oleellista piirrettä mitattavasta tekijästä ja mittaamisen helppous. Kun halutaan saada kokonaiskuva toiminnan laadusta, laatukriteerin tulee kattaa kaikki kolme näkökulmaa laatuun: asiakkaan, työntekijän ja johtamisen näkökulmat. Laatukriteerit voidaan luokitella niiden kuvaamien laadun ulottuvuuksien pohjalta tulos-, prosessi- ja rakennekriteereihin. Tuloskriteerit kuvaavat tilannetta hoidon tai palvelun jälkeen ja soveltuvat seurattaviksi, kun on kyse pitkän ajan seurannasta tai riittävän suuresta arvioitavien joukosta. Lopputuloskriteeri kuvaa esimerkiksi asiakkaan tyytyväisyyttä, elämänlaatua ja toimintakykyä tai hoidon tai palvelun ammatillista lopputulosta. Prosessikriteerit kuvaavat palvelun tai toiminnan aikaista tilannetta eli hoidon käytännön toteuttamista. Niitä kannattaa seurata, kun tähtäimessä on laadun kehittäminen ja arviointi on tehtävä lyhyessä ajassa. Prosessikriteerit kuvaavat kyseiselle prosessille tärkeää laadun ulottuvuutta, esimerkiksi tietyn hoitokeinon käyttöä, hoidon välitulosta tai prosessin sujuvuutta. Prosessikriteerien seuranta on välttämätöntä, kun halutaan löytää syitä laadun heikkouksille: prosessin laatu vaikuttaa lopputulokseen ja tuloksen parantamiseksi on siksi muutettava prosessia. Rakennekriteerit kuvaavat hyvän laadun toteuttamiseksi tarvittavia edellytyksiä. Niitä voidaan seurata viitteenä lopputuloksesta, mikäli tutkimukseen tai kokemukseen perustuen tunnetaan niiden yhteys lopputulokseen. Rakennekriteerejä ovat esimerkiksi henkilöstön määrä ja koulutustaso, taloudellisia voimavaroja tai tiloja ja laitteita kuvaavat kriteerit.

6 Lasten diabeteksen hoidon laadun arviointi Diabetesta sairastavan lapsen hyvän hoidon toteutumista voidaan arvioida kokonaisuutena asiakaslähtöisesti seuraavilla perusteilla: 1. Millainen on lapsen terveydentila? 2. Miten hoito on tukenut diabetesta sairastavan lapsen ja hänen perheensä elämän hallintaa? 3. Miten tyytyväisiä lapsi ja hänen perheensä ovat hoitoon? Hoidon toteutustapa sekä hoidolle asetetut välitavoitteet ennustavat hyvää hoidon tulosta, joten myös näitä seuraamalla voidaan hoidon onnistumista arvioida. Diabetesta sairastavan lapsen hoito on moni-ammatillista tiimityötä, mutta päivittäinen hoito on pitkälti perheen omalla vastuulla. Siksi on tärkeää, että olemme hoitoon osallistuvien ammattilaisten sekä lapsen ja hänen perheensä kesken yhdessä sopineet hoidon tavoitteet ja keinot ja että meillä on myös välineet toiminnan ja tuloksen arviointiin. Diabeteksen vastuulääkärin tehtävä yhdessä diabeteshoitajan kanssa on vastata diabeteksen hoidon laadusta omassa organisaatiossaan. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä puolestaan on omalla alueellaan tehtävänä diabeteksen hoitotulosten seuranta ja arviointi sekä diabeteksen hoidon kehittäminen ja koordinointi sairaanhoitopiirissä. Kehittämisen tueksi tarvitaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja niitä kuvaavia mitattavissa olevia laatukriteereitä. Jotta myös vertailu eri alueiden kesken on mahdollista, on toivottavaa, että koko maassa käytetään yhtenäisiä laatukriteereitä. Yhdessä sovitut valtakunnalliset laatukriteerit luovat samalla pohjan paikallisille, alueellisille ja valtakunnallisille diabeteksen hoidon seurantajärjestelmille (diabetesrekisterille). Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa todetaan: Diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoitoyksiköissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Saumattoman hoitoketjun, hoitopaikkakohtaisten laatukriteerien ja diabetesrekisterin luominen ovat tehokkaita välineitä hoidon laadun kehittämiseen ja arviointiin. Yksikkökohtainen laatujärjestelmä voi olla yksinkertainen ja sisältää yleiskuvauksen toimintayksiköstä sekä diabeetikon hoitoprosessin laatukriteerit, kuten hoidon resurssit, henkilökunta yms., toimintojen kuvaus, saatavuus, hoidonohjaus, potilastyytyväisyys ja hoitotasapaino. Diabetesta sairastavan lapsen hyvä hoito Diabetesta sairastavan lapsen hoidon tulokset ja hoidon laadukkuus syntyvät useiden prosessien vaikutuksesta. Hyvän hoidon keskeiset tavoitteet on koottu taulukoihin 1 ja 2. Taulukko 1: Diabetesta sairastavan lapsen hoidon tavoitteet. A. Diabetekseen liittyvän kuolleisuuden minimointi B. Jokapäiväinen hyvinvointi ja oireettomuus C. Lapsen normaali kasvu ja kehitys D. Verensokerin ja valtimotaudin vaaratekijöiden pysyminen niin lähellä normaalia kuin mahdollista E. Lisäsairauksien ehkäisy, varhainen

7 toteaminen ja hyvä hoito. F. Optimaalinen diabetekseen liittyvä elämänlaatu G. Turvallinen ja joustava hoito Taulukko 2: Diabetesta sairastavan lapsen hoidon välillisenä tuloksena voidaan arvioida seuraavien hoitotavoitteiden toteutumista. A. HbA 1c <8,0 %. B. Ei diabeettisia ketoasidooseja. C. Ei vaikeita hypoglykemioita. D. Pituuspaino <20 %. E. Lisäsairauksien säännöllinen seuranta toteutuu. F. Lapsi ja hänen perheensä ovat tyytyväisiä diabeteksen hoitoon. Diabetesta sairastavan lapsen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit Työryhmä on määritellyt keskeiset diabetesta sairastavan lapsen hyvän hoidon tavoitteista johdetut laatukriteerit ja -indikaattorit. Jotkut tiedot ovat jo nyt saatavissa olemassa olevista rekistereistä tai elektronisesta potilaskertomuksesta. Päätetapahtumat sekä sairaalahoidot ja toimenpiteet voidaan koota hoitoilmoitusrekisteristä tai osana asiakaskyselyä tai vuositutkimusta. Laatukriteeriehdotukseen sisältyy hoidon rakenteisiin, prosessiin sekä tulokseen liittyviä kriteerejä. Laatukriteerit on jaoteltu käytännönläheisesti (Taulukot 4A D, sivut 9-12): 1) Perustiedot hoidossa olevista diabeetikoista. 2) Hoitojärjestelyt. 3) Hoidon toteutuminen. 4) Asiakasnäkökulma. Laatukriteerit on suunniteltu diabetesta sairastavia lapsia hoitavien erikoissairaanhoidon yksiköiden käyttöön. Laatukriteereistä selvitetään kattavuus (tuloksen edustavuus) ja hyvän ja huonon hoitotuloksen osuus. Keskeiset hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit Laatuindikaattoreiden laajemmasta luettelosta on valittu keskeisiä välillisiä hoitotuloksia ja päätetapahtumia kuvaavia kriteereitä avainindikaattoreiksi (taulukot 3A ja 3B, sivu 8). Tavoitteena on, että jokainen diabetesta sairastavia lapsia hoitava hoitoyksikkö tekee avainindikaattoreista määräajoin yhteenvedon toiminnan ongelmakohtien tunnistamiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Näitä tietoja sekä päätetapahtumien ilmaantumista tai esiintymistä voidaan edelleen käyttää alueellisissa ja valtakunnallisissa seurantajärjestelmissä.

8 Taulukko 3A: Diabetesta sairastavan lapsen välilliseen hoitotulokseen liittyvät avainindikaattorit. Indikaattori Kriteeri Vaatimukset B-HbA 1c Menetelmän iänmukaiset vertailuarvot tiedossa. Laboratorio osallistuu laaduntarkkailuun. Tavoite: HbA 1c <8,0%. Määritetään niiden osuus mitatuista, joilla tulos <8,0 % >10,0 %. Verenpaine Kuinka monelta (%) 12 vuotta täyttäneeltä mitattu verenpaine 12 kk:n aikana? Tavoite: Verenpaine mitataan vuosittain kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä. Määritetään niiden osuus mitatuista joiden verenpaine >130/80 mmhg. Vaikeat hypoglykemiat Tupakointi Kasvu ja painonkehitys Kuinka monelta (%) vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen on merkitty sairauskertomukseen tai rekisteriin? Onko tupakointi merkitty sairauskertomukseen (12 vuotta täyttäneet)? Onko pituus, paino ja pituuspaino mitattu vähintään kahdesti vuodessa ja merkitty sairauskertomukseen ja/tai kasvukäyrään? Vaikeat hypoglykemiat selvitetään ja rekisteröidään jokaisen diabetespoliklinikkakäynnin yhteydessä. Määritetään vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen 100 hoitovuotta kohti. Tavoite: <10/100 hoitovuotta, ei saisi olla >20/100 hoitovuotta. Diabetesta sairastava nuori ei aloita tupakointia. Määritetään tupakoivien osuus kaikista 12 vuotta täyttäneistä diabeetikoista. Pituus, paino ja pituuspaino mitataan kaikilta vähintään kahdesti vuodessa. Tavoite: pituuspaino <20 %. Määritetään niiden osuus joiden pituuspaino >20 %. Taulukko 3B: Lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyvät avainindikaattorit. Indikaattori Kriteeri Vaatimukset Silmänpohjien valokuvaus Kuinka monelta (%) hoitoyksikön 12 vuotta täyttäneeltä ja vähintään viisi vuotta diabetesta sairastaneelta potilaalta silmänpohjat on valokuvattu vuosittain? Tavoite: Silmänpohjat valokuvataan vuosittain kaikilta mainitut kriteerit täyttäviltä potilailta. Määritetään niiden osuus kuvatuista, joilla on diabetekseen liittyviä silmänpohjamuutoksia. Mikroalbuminuria Kuinka monelta (%) hoitoyksikön 12 vuotta täyttäneeltä ja vähintään viisi vuotta diabetesta sairastaneelta potilaalta on mitattu mikroalbuminuria vuosittain? Tavoite: Mikroalbuminuria määritetään vuosittain kaikilta mainitut kriteerit täyttäviltä potilailta. Määritetään niiden osuus tutkituista joilla nu-alb-mi >20 ug/h.

9 Yksityiskohtaisempi laatukriteerien luettelo Taulukko 4A: Hoidon laadun varmistuksessa tarvittavat perustiedot väestöstä ja diabetesta sairastavasta lapsesta. Väestö. Väestörekisteristä väestö ikäryhmittäin (0 4v, 5 9v, 10 14v, 15 19v). Diabeteksen esiintyvyys hoitoyksikön väestöpohjassa alle 15-vuotiailla lapsilla. Omat alueelliset rekisteritiedot ja potilaskertomustiedot. Hoidossa olevat diabeetikot. Kokonaismäärä ja määrä ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan (0 4v, 5 9v, 10 14v, 15 19v). Hoidon toteuttamisessa tarvittavat perustiedot, jotka ovat poimittavissa seurantajärjestelmästä. Diagnoosinumero (ICD-10), diabeetikon sukupuoli, ikä, sairastamisaika, pituus, paino ja pituuspaino saadaan poimittua rekisteristä tai elektronisesta potilaskertomuksesta Huomio tyypin 2 diabeteksen sekä MODY:n diagnosointiin. Muiden sairauksien diagnoosinumero (ICD-10). Ajan tasalla oleva tieto lääkityksestä.

10 Taulukko 4B: Hoidon laadun varmistuksessa tarvittavat tiedot hoitojärjestelyistä. Laatukriteeri Hoitoyksikössä on seurantajärjestelmä (rekisteri tai potilaskertomusjärjestelmä, josta tarpeelliset seurantatiedot saadaan poimittua). Laatuindikaattori tai seurantatapa Seurantajärjestelmästä selvitetään vuosittain diabeetikon hyvän hoidon avainindikaattorit. Hoitoyksikössä on sovittu diabeteksen hoitokäytännöistä ja kuvattu diabeteksen hoidon resurssit sekä järjestäminen, hoitoketjut, hoito-ohjeet, ohjauksen toteutumisen tarkistaminen, asiakaspalautejärjestelmä ja hoitoyksikön toiminnan arviointi. Hoidon käsikirja on hoitotiimin ja diabeetikoiden saatavilla. Hoitoyksiköllä on kirjalliset diabeettisen ketoasidoosin ja hypoglykemian hoito-ohjeet. Diabeteksen diagnosointia ja alkuhoitoa sekä ongelmatilanteiden hoitoa käsittelevät hoitoketjut on kuvattu kirjallisesti. Hoito-ohjeet ovat käytettävissä niillä sairaalan osastoilla, jotka hoitavat diabetesta sairastavia lapsia. Käsikirjan ja hoito-ohjeiden päivitysvastuut on sovittu. Diabetestiimin ammattilaisten lukumäärä / hoidossa olevat diabeetikot (lääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti). Diabetesvastaanottotunnit / vko (lääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti). Palveluiden saatavuus (kuntoutusohjaaja, diabeetikoiden hoitoon osallistuva fysioterapeutti / liikunnanohjaaja, psykologi tai lastenpsykiatri, jalkojenhoitaja): diabeteksen hoitoon käytetty tuntimäärä / vko. Diabetesta hoitavilla ammattilaisilla on vuosittainen kirjallinen koulutussuunnitelma. Hoito ja ohjaus toteutuvat sovitun hoitokäytännön ja -ketjun mukaisesti. Mikä on vastaanottokäyntien lukumäärä diabetestiimin ammattilaisilla / vuosi (lääkäri, hoitaja, ravitsemusterapeutti). Mikä on sopeutumisvalmennukseen osallistuneiden määrä / vuosi. Asiakasnäkökulma selvitetään vuosittain asiakaskyselyssä, joka kohdistetaan alle kouluikäisille, ala-asteikäisille sekä murrosikäisille potilaille ja heidän perheilleen.

11 Taulukko 4C: Hoidon laadun varmistuksessa tarvittavat tiedot hoidon toteutumisesta. Tavoite Laatukriteeri Laatuindikaattori tai seuranta Diabeetikko ja hänen hoitoonsa osallistuvat ammattilaiset tietävät hoidon tavoitteet. Diabeetikon veren glukoosipitoisuus ja muut lisäsairauksien riskitekijät ovat mahdollisimman lähellä normaalia. Diabeetikon terveys on hyvä. Diabeteksen muut lisäsairaudet, elinmuutokset ja niiden vaaratekijät todetaan ja hoidetaan ajoissa. Diabeetikolla on yhdessä ammattihenkilöiden kanssa laadittu kirjallinen hoitosuunnitelma. Glukoositasapainoa seurataan säännöllisesti. Ketoasiadoosi vältetään. Vaikeat hypoglykemiat vältetään. Pistospaikat pysyvät kunnossa. Verenpainetta seurataan säännöllisesti 12 vuotta täyttäneiltä. Tupakointia ei aloiteta. Ylipainoisten ja lihavien määrä ei lisäänny. Kasvu on normaalia. Puberteettikehitys on normaalia. Diabeetikon jalat, silmänpohjat ja munuaisten toiminta tutkitaan säännöllisesti. Kilpirauhasen toiminta arvioidaan vuosittain. Keliakiaseulonta tehdään määräajoin. Hoitosuunnitelma on: kyllä / ei Diabeetikko tietää keskeisten välillisten hoitotavoitteiden tilanteen omalta kohdaltaan (HbA 1c, hypoglykemiat). Keskimääräinen oma verensokerin mittaustiheys viikossa selvitetään pkl-käynneillä ja kirjataan. Selvitetään niiden osuus mitatuista, joilla viimeinen HbA 1c <8,0 % tai >10,0 % Selvitetään HbA 1c :n mediaani ikäryhmittäin. Kirjataan ketoasidoosin sairaalahoitojaksojen vuosittainen lukumäärä diabeteksen toteamisen yhteydessä ja myöhemmin. Vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen kirjataan seurantajärjestelmään ja analysoidaan vuosittain. Kuinka monelta on tutkittu pistospaikat ja tulos kirjattu jokaisen pkl-käynnin yhteydessä. Kuinka monelta on mitattu verenpaine 12 kk:n aikana ja tulos merkitty seurantajärjestelmään. Päivittäin tupakoivien osuus 12 vuotta täyttäneistä selvitetään pkl-käynneillä ja kirjataan vuosittain. Kuinka monelta on merkitty pituus, paino ja pituuspaino kasvukäyrään. Niiden osuus joiden pituuspaino on >20 %. Kuinka monelta kouluikäisistä puberteettiaste on arvioitu ja kirjattu viimeisen 12 kk:n aikana. Kuinka monelta on 12 kk:n aikana tutkittu jalat. Kuinka monelta 12 vuotta täyttäneeltä ja vähintään viisi vuotta diabetesta sairastaneelta on valokuvattu silmänpohjat ja tutkittu mikroalbuminuria 12 kk:n aikana. Kuinka monelta on tutkittu TSH 12 kk:n aikana. Kuinka monelta on tutkittu keliakiavastaaineet 1 5 vuoden kuluessa diabeteksen toteamisesta.

12 Taulukko 4D: Hoidon laadunvarmistuksessa tarvittavat tiedot asiakasnäkökulman kannalta. Tavoite Laatukriteeri Laatuindikaattori tai seurantatapa Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä ovat tyytyväisiä hoitoonsa ja hoidon eri osa-alueiden hoidonohjaukseen sekä näiden saatavuuteen ja käytännön järjestelyihin. Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa hoitovälineet ja ohjausta niiden käyttöön. Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä osaavat hakeutua tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Yleinen hoitotyytyväisyyden palautekysely ja diabetesspesifinen asiakaskysely ovat käytössä, ja niiden tuloksia hyödynnetään hoidon kehittämisessä. Osana lääkärin suosittelemaa hoitoa diabetesta sairastava lapsi saa riittävän määrän verensokeriliuskoja korvauksetta. Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä tietävät, mistä ja milloin he saavat neuvoja ja ohjausta omahoitoaan varten ja mistä he saavat apua äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Hoitopaikka suorittaa tai osallistuu vuosittaiseen diabetes-spesifiseen asiakaskyselyyn, jonka yhteydessä selvitetään lapsen ja hänen perheensä käsitys hoidon, ohjauksen ja hoitovälineiden saatavuudesta, tyytyväisyys tarjottuun hoitoon sekä diabetekseen liittyvä hyvinvointi ja elämänlaatu. Työryhmä suosittelee, että yhteisesti laaditaan ja testataan kansallinen eri ikäkausille soveltuva diabetesspesifinen asiakaskysely (alle kouluikäiset, ala-asteikäiset, murrosikäiset).

Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit

Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit DEHKO-raportti 2002:1 Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Dehkon laatukriteerityöryhmä Tässä raportissa esiteltävät ns. peruskriteerien avainindikaattorit on julkaistu myös Dehkoesitteenä Diabeteksen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2.1 Hallinnointi ja aikataulut... 3 2.2 Aineiston rakentuminen... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Paremman diabeteksen hoidon puolesta

Paremman diabeteksen hoidon puolesta Paremman diabeteksen hoidon puolesta Maaliskuu 2015 Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Dehko etenee 2005 2007

Dehko etenee 2005 2007 Dehko etenee 2005 2007 2 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO 2000 2010 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Hoidon laadun kehittäminen Diabeetikon omahoidon tukeminen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute) STRATEGIOSTA TOIMENPITEISIIN "-. Päällekkälsten toimintojen vähentäminen ja toimintojen uudeueen järjestäminen Saumatonta hoitoa tukevat toimintajärjestelyt Väestövastuutoiminta Laatujärjestelmä!YHTEISTYÖN

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot