SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003

2

3 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4 Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4 Laadunhallinnan suositukset 4 Lasten diabeteksen hoidon laadun arviointi... 6 Diabetesta sairastavan lapsen hyvä hoito 6 Diabetesta sairastavan lapsen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit 7 Keskeiset hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit 7 Yksityiskohtaisempi laatukriteerien luettelo 9 Työryhmä: Jorma Komulainen Sari Härmä-Rodriguez Raisa Lounamaa Ilkka Sipilä Eija Vuolle

4 LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT Diabetes on yksi yleisimmistä lasten pitkäaikaissairauksista. Suomessa diabeteksen vuotuinen ilmaantuvuus on noin 50/ alle 15-vuotiasta. Diabetesta sairastavien lasten hoito maassamme on pääasiallisesti keskitetty sairaaloiden lastentautien yksiköihin. Hoitosuosituksissa esitettyihin hoidon tavoitteisiin yltää kuitenkin vain vähemmistö lapsista. Tavoite hyvästä hoitotasapainosta ja pitkäaikaiskomplikaatioiden ehkäisemisestä lisää tarvetta hoidon laadun arviointiin ja mahdollisten ongelmakohtien analysointiin. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon neljäs toimenpidesuositus on: Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotka jokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissairaanhoito/perusterveydenhuolto) tulee täyttää paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna. Suomen Diabetesliitto asetti tätä varten erityisen työryhmän valmistelemaan laatukriteereitä diabetesta sairastavan lapsen hoitoon. Työryhmään kuuluivat Jorma Komulainen, pj (erikoislääkäri, KYS), Sari Härmä-Rodriguez (diabeteshoitaja, Suomen Diabetesliitto), Raisa Lounamaa (ylilääkäri, K-SKS), Ilkka Sipilä (apulaisylilääkäri, HUS) sekä Eija Vuolle (diabeteshoitaja, K-PKS). Työryhmä seurasi tarkoin Suomen Diabetesliiton asettaman diabeteksen hoidon laatukriteereitä valmistelevan työryhmän työn tuloksia ja sovitti diabetesta sairastavan lapsen hoidon laatukriteerit mahdollisimman hyvin näihin yleisiin diabeteksen hoidon laatukriteereihin sopiviksi (Dehko-raportti 2002:1). Työryhmän käsityksen mukaan valittujen laatukriteereiden ja -indikaattoreiden tulee olla mahdollisimman yksiselitteisesti tulkittavia, helposti rekisteröitäviä ja hoitoyksikön tarjoaman hoidon laatua sekä sen tuloksia kuvaavia. Tästä johtuen useita hoidossa merkityksellisiä tekijöitä, kuten hoitosuhteen jatkuvuus, omatoimisuus, sopeutuminen sairauteen ja neuropatialöydökset, on jätetty suosituksen ulkopuolelle. Eräiden indikaattoreiden, kuten HbA 1c :n ja pituuspainon kohdalla vaatimusrajat on pyritty asettamaan ennen kaikkea palvelemaan hoidon laadun seurannan tavoitteita. Yksittäisten potilaiden tavoitteet voivat näiden indikaattoreiden osalta poiketa tässä esitetyistä. Laatukriteereitä ja -indikaattoreita ei voida tulkita hoitosuosituksiksi. Laadunhallinnan suositukset Valtakunnallisessa suosituksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle otetaan esille useita laadunarviointiin liittyviä tekijöitä, joista löytyy selkeitä suuntaviivoja myös diabetesta sairastavien lasten hoidon laadun arviointiin. Suosituksena annetuissa kahdeksassa pääkohdassa todetaan mm. 1. Asiakas osallistumaan laadunhallintaan jokainen organisaatio kehittää toimivan, tuottajalle itselleen ja asiakkaalle palautetta antavan asiakaspalautejärjestelmän, joka huomioi terveyspalvelujen käyttäjien ominaispiirteet 2. Johto laatua luotsaamaan johto luo edellytykset laadunhallinnalle turvaamalla täydennyskoulutukseen ja laadunhallintaan tarvittavan ajan 3. Henkilöstöstä hyvän laadun edellytys palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että organisaatiossa on osaava ja riittävä henkilökunta 4. Laadunhallintaa myös ehkäisevään toimintaan palveluja tuottavat organisaatiot sisällyttävät laatujärjestelmiinsä menettelyt, joilla arvioidaan asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien tavoitteiden ja laatukriteerien toteuttamista ja tarvittaessa parannetaan niitä 5. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan tuottajat hankkivat tietoa näyttöön perustuvista toiminta- ja hoitosuosituksista ja luovat menettelyt,

5 joilla ne siirretään toimintatavoiksi ja arviointiperusteiksi 6. Tiedolla yhä parempaan laatuun kehitetään vertailukelpoisia laatuindikaattoreita ja -mittareita sekä paikalliseen että alueelliseen ja valtakunnalliseen käyttöön 7. Laatutyö järjestelmälliseksi erityinen huomio kiinnitetään laatupolitiikkaan perustuvien, mitattavissa olevalla tavalla määriteltyjen laatutavoitteiden asettamiseen 8. Tukea yksityiskohtaisista hoitosuosituksista ja laatukriteereistä toimintasuositusten, hyvien toimintakäytäntöjen ja laatukriteerien laadintatyöhön osallistuu monia toimijoita, jotka edustavat eri näkökulmia ja monipuolista asiantuntemusta Suosituksissa korostetaan tiedon keräämistä toiminnasta ja kehotetaan määrittelemään yhteisiä valtakunnallisesti käytettäviä ja paikallisia laatukriteerejä. Laatukriteerien määrittämisellä on siten sosiaali- ja terveydenhuollon laadunarvioinnissa tärkeä osa. Laadunarviointiin liittyviä käsitteitä on määritelty ja kuvattu valtakunnallisissa laatusuosituksissa ja Stakesin laatukriteerejä käsittelevässä julkaisussa. Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu mitattavissa oleva ominaisuus. Laatukriteeri on se mittaamisen perusta, joka kertoo meille, millaista tulosta ja laatutasoa tavoittelemme. Laatukriteereiksi valitaan tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Valittujen laatukriteerien tulee olla päteviä, luotettavia, helposti mitattavissa, herkkiä, hyväksyttyjä ja niihin tulee voida vaikuttaa arvioitavan toiminnan keinoin. Määrälliset ja laadulliset laatukriteerit täydentävät toisiaan. Jotta laatukriteerit toimisivat seurannan ja arvioinnin perustana, ne tulisi ilmaista niin selkeästi, että voimme mittaamalla todeta, olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuindikaattoriksi nimitetään sellaista laatukriteeriä, jonka arvon kehittymistä ja muuttu-mista seurataan ja joka toimii viitteenä hyödykkeen laadun vaihtelusta. Laatuindikaattorit toimivat viitteenä laatuun mahdollisesti liittyvistä puutteista tai kehittämistarpeista. Niiden avulla seuraamme olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuvaatimus on laatukriteerille tai -indikaat-torille asetettu tavoitetaso tai ehto, esimerkiksi pienin tai suurin sallittu arvo tai vaihteluväli. Mittari on seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. (Käytännössä usein näkee mittari termiä käytettävän myös indikaattori-merkityk-sessä). Laadunarvioinnissa verrataan toteutunutta toimintaa asetettuihin laatutavoitteisiin niille määriteltyjen laatukriteerien avulla. Laatukriteerin ja indikaattorin valinnan ratkaisee kaksi tekijää: kuinka hyvin se kuvastaa oleellista piirrettä mitattavasta tekijästä ja mittaamisen helppous. Kun halutaan saada kokonaiskuva toiminnan laadusta, laatukriteerin tulee kattaa kaikki kolme näkökulmaa laatuun: asiakkaan, työntekijän ja johtamisen näkökulmat. Laatukriteerit voidaan luokitella niiden kuvaamien laadun ulottuvuuksien pohjalta tulos-, prosessi- ja rakennekriteereihin. Tuloskriteerit kuvaavat tilannetta hoidon tai palvelun jälkeen ja soveltuvat seurattaviksi, kun on kyse pitkän ajan seurannasta tai riittävän suuresta arvioitavien joukosta. Lopputuloskriteeri kuvaa esimerkiksi asiakkaan tyytyväisyyttä, elämänlaatua ja toimintakykyä tai hoidon tai palvelun ammatillista lopputulosta. Prosessikriteerit kuvaavat palvelun tai toiminnan aikaista tilannetta eli hoidon käytännön toteuttamista. Niitä kannattaa seurata, kun tähtäimessä on laadun kehittäminen ja arviointi on tehtävä lyhyessä ajassa. Prosessikriteerit kuvaavat kyseiselle prosessille tärkeää laadun ulottuvuutta, esimerkiksi tietyn hoitokeinon käyttöä, hoidon välitulosta tai prosessin sujuvuutta. Prosessikriteerien seuranta on välttämätöntä, kun halutaan löytää syitä laadun heikkouksille: prosessin laatu vaikuttaa lopputulokseen ja tuloksen parantamiseksi on siksi muutettava prosessia. Rakennekriteerit kuvaavat hyvän laadun toteuttamiseksi tarvittavia edellytyksiä. Niitä voidaan seurata viitteenä lopputuloksesta, mikäli tutkimukseen tai kokemukseen perustuen tunnetaan niiden yhteys lopputulokseen. Rakennekriteerejä ovat esimerkiksi henkilöstön määrä ja koulutustaso, taloudellisia voimavaroja tai tiloja ja laitteita kuvaavat kriteerit.

6 Lasten diabeteksen hoidon laadun arviointi Diabetesta sairastavan lapsen hyvän hoidon toteutumista voidaan arvioida kokonaisuutena asiakaslähtöisesti seuraavilla perusteilla: 1. Millainen on lapsen terveydentila? 2. Miten hoito on tukenut diabetesta sairastavan lapsen ja hänen perheensä elämän hallintaa? 3. Miten tyytyväisiä lapsi ja hänen perheensä ovat hoitoon? Hoidon toteutustapa sekä hoidolle asetetut välitavoitteet ennustavat hyvää hoidon tulosta, joten myös näitä seuraamalla voidaan hoidon onnistumista arvioida. Diabetesta sairastavan lapsen hoito on moni-ammatillista tiimityötä, mutta päivittäinen hoito on pitkälti perheen omalla vastuulla. Siksi on tärkeää, että olemme hoitoon osallistuvien ammattilaisten sekä lapsen ja hänen perheensä kesken yhdessä sopineet hoidon tavoitteet ja keinot ja että meillä on myös välineet toiminnan ja tuloksen arviointiin. Diabeteksen vastuulääkärin tehtävä yhdessä diabeteshoitajan kanssa on vastata diabeteksen hoidon laadusta omassa organisaatiossaan. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä puolestaan on omalla alueellaan tehtävänä diabeteksen hoitotulosten seuranta ja arviointi sekä diabeteksen hoidon kehittäminen ja koordinointi sairaanhoitopiirissä. Kehittämisen tueksi tarvitaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja niitä kuvaavia mitattavissa olevia laatukriteereitä. Jotta myös vertailu eri alueiden kesken on mahdollista, on toivottavaa, että koko maassa käytetään yhtenäisiä laatukriteereitä. Yhdessä sovitut valtakunnalliset laatukriteerit luovat samalla pohjan paikallisille, alueellisille ja valtakunnallisille diabeteksen hoidon seurantajärjestelmille (diabetesrekisterille). Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa todetaan: Diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoitoyksiköissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Saumattoman hoitoketjun, hoitopaikkakohtaisten laatukriteerien ja diabetesrekisterin luominen ovat tehokkaita välineitä hoidon laadun kehittämiseen ja arviointiin. Yksikkökohtainen laatujärjestelmä voi olla yksinkertainen ja sisältää yleiskuvauksen toimintayksiköstä sekä diabeetikon hoitoprosessin laatukriteerit, kuten hoidon resurssit, henkilökunta yms., toimintojen kuvaus, saatavuus, hoidonohjaus, potilastyytyväisyys ja hoitotasapaino. Diabetesta sairastavan lapsen hyvä hoito Diabetesta sairastavan lapsen hoidon tulokset ja hoidon laadukkuus syntyvät useiden prosessien vaikutuksesta. Hyvän hoidon keskeiset tavoitteet on koottu taulukoihin 1 ja 2. Taulukko 1: Diabetesta sairastavan lapsen hoidon tavoitteet. A. Diabetekseen liittyvän kuolleisuuden minimointi B. Jokapäiväinen hyvinvointi ja oireettomuus C. Lapsen normaali kasvu ja kehitys D. Verensokerin ja valtimotaudin vaaratekijöiden pysyminen niin lähellä normaalia kuin mahdollista E. Lisäsairauksien ehkäisy, varhainen

7 toteaminen ja hyvä hoito. F. Optimaalinen diabetekseen liittyvä elämänlaatu G. Turvallinen ja joustava hoito Taulukko 2: Diabetesta sairastavan lapsen hoidon välillisenä tuloksena voidaan arvioida seuraavien hoitotavoitteiden toteutumista. A. HbA 1c <8,0 %. B. Ei diabeettisia ketoasidooseja. C. Ei vaikeita hypoglykemioita. D. Pituuspaino <20 %. E. Lisäsairauksien säännöllinen seuranta toteutuu. F. Lapsi ja hänen perheensä ovat tyytyväisiä diabeteksen hoitoon. Diabetesta sairastavan lapsen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit Työryhmä on määritellyt keskeiset diabetesta sairastavan lapsen hyvän hoidon tavoitteista johdetut laatukriteerit ja -indikaattorit. Jotkut tiedot ovat jo nyt saatavissa olemassa olevista rekistereistä tai elektronisesta potilaskertomuksesta. Päätetapahtumat sekä sairaalahoidot ja toimenpiteet voidaan koota hoitoilmoitusrekisteristä tai osana asiakaskyselyä tai vuositutkimusta. Laatukriteeriehdotukseen sisältyy hoidon rakenteisiin, prosessiin sekä tulokseen liittyviä kriteerejä. Laatukriteerit on jaoteltu käytännönläheisesti (Taulukot 4A D, sivut 9-12): 1) Perustiedot hoidossa olevista diabeetikoista. 2) Hoitojärjestelyt. 3) Hoidon toteutuminen. 4) Asiakasnäkökulma. Laatukriteerit on suunniteltu diabetesta sairastavia lapsia hoitavien erikoissairaanhoidon yksiköiden käyttöön. Laatukriteereistä selvitetään kattavuus (tuloksen edustavuus) ja hyvän ja huonon hoitotuloksen osuus. Keskeiset hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit Laatuindikaattoreiden laajemmasta luettelosta on valittu keskeisiä välillisiä hoitotuloksia ja päätetapahtumia kuvaavia kriteereitä avainindikaattoreiksi (taulukot 3A ja 3B, sivu 8). Tavoitteena on, että jokainen diabetesta sairastavia lapsia hoitava hoitoyksikkö tekee avainindikaattoreista määräajoin yhteenvedon toiminnan ongelmakohtien tunnistamiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Näitä tietoja sekä päätetapahtumien ilmaantumista tai esiintymistä voidaan edelleen käyttää alueellisissa ja valtakunnallisissa seurantajärjestelmissä.

8 Taulukko 3A: Diabetesta sairastavan lapsen välilliseen hoitotulokseen liittyvät avainindikaattorit. Indikaattori Kriteeri Vaatimukset B-HbA 1c Menetelmän iänmukaiset vertailuarvot tiedossa. Laboratorio osallistuu laaduntarkkailuun. Tavoite: HbA 1c <8,0%. Määritetään niiden osuus mitatuista, joilla tulos <8,0 % >10,0 %. Verenpaine Kuinka monelta (%) 12 vuotta täyttäneeltä mitattu verenpaine 12 kk:n aikana? Tavoite: Verenpaine mitataan vuosittain kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä. Määritetään niiden osuus mitatuista joiden verenpaine >130/80 mmhg. Vaikeat hypoglykemiat Tupakointi Kasvu ja painonkehitys Kuinka monelta (%) vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen on merkitty sairauskertomukseen tai rekisteriin? Onko tupakointi merkitty sairauskertomukseen (12 vuotta täyttäneet)? Onko pituus, paino ja pituuspaino mitattu vähintään kahdesti vuodessa ja merkitty sairauskertomukseen ja/tai kasvukäyrään? Vaikeat hypoglykemiat selvitetään ja rekisteröidään jokaisen diabetespoliklinikkakäynnin yhteydessä. Määritetään vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen 100 hoitovuotta kohti. Tavoite: <10/100 hoitovuotta, ei saisi olla >20/100 hoitovuotta. Diabetesta sairastava nuori ei aloita tupakointia. Määritetään tupakoivien osuus kaikista 12 vuotta täyttäneistä diabeetikoista. Pituus, paino ja pituuspaino mitataan kaikilta vähintään kahdesti vuodessa. Tavoite: pituuspaino <20 %. Määritetään niiden osuus joiden pituuspaino >20 %. Taulukko 3B: Lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyvät avainindikaattorit. Indikaattori Kriteeri Vaatimukset Silmänpohjien valokuvaus Kuinka monelta (%) hoitoyksikön 12 vuotta täyttäneeltä ja vähintään viisi vuotta diabetesta sairastaneelta potilaalta silmänpohjat on valokuvattu vuosittain? Tavoite: Silmänpohjat valokuvataan vuosittain kaikilta mainitut kriteerit täyttäviltä potilailta. Määritetään niiden osuus kuvatuista, joilla on diabetekseen liittyviä silmänpohjamuutoksia. Mikroalbuminuria Kuinka monelta (%) hoitoyksikön 12 vuotta täyttäneeltä ja vähintään viisi vuotta diabetesta sairastaneelta potilaalta on mitattu mikroalbuminuria vuosittain? Tavoite: Mikroalbuminuria määritetään vuosittain kaikilta mainitut kriteerit täyttäviltä potilailta. Määritetään niiden osuus tutkituista joilla nu-alb-mi >20 ug/h.

9 Yksityiskohtaisempi laatukriteerien luettelo Taulukko 4A: Hoidon laadun varmistuksessa tarvittavat perustiedot väestöstä ja diabetesta sairastavasta lapsesta. Väestö. Väestörekisteristä väestö ikäryhmittäin (0 4v, 5 9v, 10 14v, 15 19v). Diabeteksen esiintyvyys hoitoyksikön väestöpohjassa alle 15-vuotiailla lapsilla. Omat alueelliset rekisteritiedot ja potilaskertomustiedot. Hoidossa olevat diabeetikot. Kokonaismäärä ja määrä ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan (0 4v, 5 9v, 10 14v, 15 19v). Hoidon toteuttamisessa tarvittavat perustiedot, jotka ovat poimittavissa seurantajärjestelmästä. Diagnoosinumero (ICD-10), diabeetikon sukupuoli, ikä, sairastamisaika, pituus, paino ja pituuspaino saadaan poimittua rekisteristä tai elektronisesta potilaskertomuksesta Huomio tyypin 2 diabeteksen sekä MODY:n diagnosointiin. Muiden sairauksien diagnoosinumero (ICD-10). Ajan tasalla oleva tieto lääkityksestä.

10 Taulukko 4B: Hoidon laadun varmistuksessa tarvittavat tiedot hoitojärjestelyistä. Laatukriteeri Hoitoyksikössä on seurantajärjestelmä (rekisteri tai potilaskertomusjärjestelmä, josta tarpeelliset seurantatiedot saadaan poimittua). Laatuindikaattori tai seurantatapa Seurantajärjestelmästä selvitetään vuosittain diabeetikon hyvän hoidon avainindikaattorit. Hoitoyksikössä on sovittu diabeteksen hoitokäytännöistä ja kuvattu diabeteksen hoidon resurssit sekä järjestäminen, hoitoketjut, hoito-ohjeet, ohjauksen toteutumisen tarkistaminen, asiakaspalautejärjestelmä ja hoitoyksikön toiminnan arviointi. Hoidon käsikirja on hoitotiimin ja diabeetikoiden saatavilla. Hoitoyksiköllä on kirjalliset diabeettisen ketoasidoosin ja hypoglykemian hoito-ohjeet. Diabeteksen diagnosointia ja alkuhoitoa sekä ongelmatilanteiden hoitoa käsittelevät hoitoketjut on kuvattu kirjallisesti. Hoito-ohjeet ovat käytettävissä niillä sairaalan osastoilla, jotka hoitavat diabetesta sairastavia lapsia. Käsikirjan ja hoito-ohjeiden päivitysvastuut on sovittu. Diabetestiimin ammattilaisten lukumäärä / hoidossa olevat diabeetikot (lääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti). Diabetesvastaanottotunnit / vko (lääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti). Palveluiden saatavuus (kuntoutusohjaaja, diabeetikoiden hoitoon osallistuva fysioterapeutti / liikunnanohjaaja, psykologi tai lastenpsykiatri, jalkojenhoitaja): diabeteksen hoitoon käytetty tuntimäärä / vko. Diabetesta hoitavilla ammattilaisilla on vuosittainen kirjallinen koulutussuunnitelma. Hoito ja ohjaus toteutuvat sovitun hoitokäytännön ja -ketjun mukaisesti. Mikä on vastaanottokäyntien lukumäärä diabetestiimin ammattilaisilla / vuosi (lääkäri, hoitaja, ravitsemusterapeutti). Mikä on sopeutumisvalmennukseen osallistuneiden määrä / vuosi. Asiakasnäkökulma selvitetään vuosittain asiakaskyselyssä, joka kohdistetaan alle kouluikäisille, ala-asteikäisille sekä murrosikäisille potilaille ja heidän perheilleen.

11 Taulukko 4C: Hoidon laadun varmistuksessa tarvittavat tiedot hoidon toteutumisesta. Tavoite Laatukriteeri Laatuindikaattori tai seuranta Diabeetikko ja hänen hoitoonsa osallistuvat ammattilaiset tietävät hoidon tavoitteet. Diabeetikon veren glukoosipitoisuus ja muut lisäsairauksien riskitekijät ovat mahdollisimman lähellä normaalia. Diabeetikon terveys on hyvä. Diabeteksen muut lisäsairaudet, elinmuutokset ja niiden vaaratekijät todetaan ja hoidetaan ajoissa. Diabeetikolla on yhdessä ammattihenkilöiden kanssa laadittu kirjallinen hoitosuunnitelma. Glukoositasapainoa seurataan säännöllisesti. Ketoasiadoosi vältetään. Vaikeat hypoglykemiat vältetään. Pistospaikat pysyvät kunnossa. Verenpainetta seurataan säännöllisesti 12 vuotta täyttäneiltä. Tupakointia ei aloiteta. Ylipainoisten ja lihavien määrä ei lisäänny. Kasvu on normaalia. Puberteettikehitys on normaalia. Diabeetikon jalat, silmänpohjat ja munuaisten toiminta tutkitaan säännöllisesti. Kilpirauhasen toiminta arvioidaan vuosittain. Keliakiaseulonta tehdään määräajoin. Hoitosuunnitelma on: kyllä / ei Diabeetikko tietää keskeisten välillisten hoitotavoitteiden tilanteen omalta kohdaltaan (HbA 1c, hypoglykemiat). Keskimääräinen oma verensokerin mittaustiheys viikossa selvitetään pkl-käynneillä ja kirjataan. Selvitetään niiden osuus mitatuista, joilla viimeinen HbA 1c <8,0 % tai >10,0 % Selvitetään HbA 1c :n mediaani ikäryhmittäin. Kirjataan ketoasidoosin sairaalahoitojaksojen vuosittainen lukumäärä diabeteksen toteamisen yhteydessä ja myöhemmin. Vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen kirjataan seurantajärjestelmään ja analysoidaan vuosittain. Kuinka monelta on tutkittu pistospaikat ja tulos kirjattu jokaisen pkl-käynnin yhteydessä. Kuinka monelta on mitattu verenpaine 12 kk:n aikana ja tulos merkitty seurantajärjestelmään. Päivittäin tupakoivien osuus 12 vuotta täyttäneistä selvitetään pkl-käynneillä ja kirjataan vuosittain. Kuinka monelta on merkitty pituus, paino ja pituuspaino kasvukäyrään. Niiden osuus joiden pituuspaino on >20 %. Kuinka monelta kouluikäisistä puberteettiaste on arvioitu ja kirjattu viimeisen 12 kk:n aikana. Kuinka monelta on 12 kk:n aikana tutkittu jalat. Kuinka monelta 12 vuotta täyttäneeltä ja vähintään viisi vuotta diabetesta sairastaneelta on valokuvattu silmänpohjat ja tutkittu mikroalbuminuria 12 kk:n aikana. Kuinka monelta on tutkittu TSH 12 kk:n aikana. Kuinka monelta on tutkittu keliakiavastaaineet 1 5 vuoden kuluessa diabeteksen toteamisesta.

12 Taulukko 4D: Hoidon laadunvarmistuksessa tarvittavat tiedot asiakasnäkökulman kannalta. Tavoite Laatukriteeri Laatuindikaattori tai seurantatapa Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä ovat tyytyväisiä hoitoonsa ja hoidon eri osa-alueiden hoidonohjaukseen sekä näiden saatavuuteen ja käytännön järjestelyihin. Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa hoitovälineet ja ohjausta niiden käyttöön. Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä osaavat hakeutua tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Yleinen hoitotyytyväisyyden palautekysely ja diabetesspesifinen asiakaskysely ovat käytössä, ja niiden tuloksia hyödynnetään hoidon kehittämisessä. Osana lääkärin suosittelemaa hoitoa diabetesta sairastava lapsi saa riittävän määrän verensokeriliuskoja korvauksetta. Diabetesta sairastava lapsi ja hänen perheensä tietävät, mistä ja milloin he saavat neuvoja ja ohjausta omahoitoaan varten ja mistä he saavat apua äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa. Hoitopaikka suorittaa tai osallistuu vuosittaiseen diabetes-spesifiseen asiakaskyselyyn, jonka yhteydessä selvitetään lapsen ja hänen perheensä käsitys hoidon, ohjauksen ja hoitovälineiden saatavuudesta, tyytyväisyys tarjottuun hoitoon sekä diabetekseen liittyvä hyvinvointi ja elämänlaatu. Työryhmä suosittelee, että yhteisesti laaditaan ja testataan kansallinen eri ikäkausille soveltuva diabetesspesifinen asiakaskysely (alle kouluikäiset, ala-asteikäiset, murrosikäiset).

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatukriteerit

Yleisten kirjastojen laatukriteerit Yleisten kirjastojen laatukriteerit Opetusministeriön kirjastopäivä 25.11.2009 Hannu Sulin & Marjariitta Viiri OPETUSMINISTERIÖ /27.11.2009 /1. Työryhmä Hannu Sulin OPM Janne Puhakka OPM Kristiina Kontiainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Apotti - yhtenäisempi, turvallisempi, laadukkaampi ja kustannustehokkaampi, miten

Apotti - yhtenäisempi, turvallisempi, laadukkaampi ja kustannustehokkaampi, miten Apotti - yhtenäisempi, turvallisempi, laadukkaampi ja kustannustehokkaampi, miten 17.2.2016 Antti Iivanainen Yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Toiminnan kehitysjohtaja Oy Apotti Ab Oy Apotti Ab VISIO

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Maria-Liisa Nurmi, Anne Alavillamo, Arto Rautajoki, Matti Rekiaro, Anna-Kaisa Pusa, Kirsti Svahn, Teemu Puolijoki, Marko Rossinen Taustatietotyöryhmän tehtävä Kartoittaa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja

Lisätiedot