Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2002:1 Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Dehkon laatukriteerityöryhmä Tässä raportissa esiteltävät ns. peruskriteerien avainindikaattorit on julkaistu myös Dehkoesitteenä Diabeteksen hoidon laatumittari. Dehko-raporttisarjassa saatavana myös: lasten ja nuorten diabeteksen hoidon, diabeetikkojen jalkojen hoidon ja diabeetikkojen hoidonohjauksen laatukriteerit.

2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKON HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT.. 3 Laatukriteerityöryhmä ja sen tehtävä 3 Laadunhallinnan suositukset... 4 Diabeteksen hoidon laadun arviointi. 4 Diabeetikon hyvä hoito 6 Diabeteksen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit.. 7 Keskeiset diabeteksen hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit 7 Liitteet. 14 Lähdeluettelo.. 19 Työryhmä: Pirjo Ilanne-Parikka, Leena Etu-Seppälä, Annaleena Friman, Ulla Idänpään-Heikkilä, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Timo Kohvakka, Matti Liukko, Keiju Pääskynkivi, Ahti Tiusanen 2

3 DIABEETIKON HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT Diabetes on yleinen ja mittava kansanterveysongelma. Suomessa diabeetikoita on noin (1) ja eli noin neljä prosenttia väestöstä, mutta heidän terveydenhoitokustannuksensa vastaavat noin 12 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (2). Diabeetikot käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä yleisimmin kuin verrokit (3), mutta hoitosuosituksissa esitettyihin hoidon tavoitteisiin yltää vain vähemmistö (4). Diabeteksen hoito on muuttunut aikaisempaa enemmän perusterveydenhuoltoa painottavaksi ja palvelujen tuottamiseen osallistunee tulevaisuudessa laajempi joukko toimijoita, mitkä lisäävät tarvetta hoidon laadun arviointiin ja mahdollisten ongelmakohtien analysointiin. Laatukriteerityöryhmä ja sen tehtävä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon ( ) neljäs toimenpidesuositus on: Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotka jokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissairaanhoito/perusterveydenhuolto) tulee täyttää paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna. Suomen Diabetesliitto asetti syksyllä 2000 työryhmän valmistelemaan laatukriteereitä diabeteksen hoitoon. Työryhmään kuuluivat Pirjo Ilanne-Parikka pj (ylilääkäri, Suomen Diabetesliitto), Leena Etu-Seppälä (Dehkon pääsihteeri, Suomen Diabetesliitto), Annaleena Friman (johtava hoitaja, Imatran terveyskeskus), Ulla Idänpään-Heikkilä (ylilääkäri, STAKES), Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (yleislääketieteen prof. Oulun Yliopisto), Timo Kohvakka (johtava lääkäri, Lappeenrannan terveyskeskus), Matti Liukko (hallintoylilääkäri, Kuntaliitto), Keiju Pääskynkivi (sihteeri, Suomen Diabetesliitto) Ahti Tiusanen (ylilääkäri, Kangasniemen terveyskeskus). Päätyö diabeteksen hoidon laatukriteereiden valmistelussa tehtiin vuonna 2001 ja keväällä Valmisteluprosessin aikana terveydenhuollolla oli mahdollisuus kommentoida ja osallistua laatukriteereiden valmisteluun kolmessa vaiheessa vuonna 2001: 1) laajan lausuntokierroksen aikana touko-kesäkuussa, 2) Diabetes ja lääkärilehdessä julkaistun laatukriteeriluonnoksen esittelyn jälkeen syyskuussa ja 3) Dehkon toimijasymposiumissa marraskuussa. 3

4 Laadunhallinnan suositukset Valtakunnallisessa suosituksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta luvulle (5) otetaan esille useita laadunarviointiin liittyviä tekijöitä, joista löytyy selkeitä suuntaviivoja myös diabeetikon hoidon laadun arviointiin. Suosituksena annetuissa kahdeksassa pääkohdassa todetaan mm. 1. Asiakas osallistumaan laadunhallintaan jokainen organisaatio kehittää toimivan, tuottajalle itselleen ja asiakkaalle palautetta antavan asiakaspalautejärjestelmän, joka huomio terveyspalvelujen käyttäjien ominaispiirteet 2. Johto laatua luotsaamaan johto luo edellytykset laadunhallinnalle turvaamalla täydennyskoulutuksen ja laadunhallintaan tarvittavan ajan 3. Henkilöstöstä hyvän laadun edellytys palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että organisaatiossa on osaava ja riittävä henkilökunta 4. Laadunhallintaa myös ehkäisevään toimintaan palveluja tuottavat organisaatiot sisällyttävät laatujärjestelmiinsä menettelyt, joilla arvioidaan asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien tavoitteiden ja laatukriteerien toteuttamista ja tarvittaessa parannetaan niitä 5. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan tuottajat hankkivat tietoa näyttöön perustuvista toiminta- ja hoitosuosituksista ja luovat menettelyt, joilla ne siirretään toimintatavoiksi ja arviointiperusteiksi 6. Tiedolla yhä parempaan laatuun kehitetään vertailukelpoisia laatuindikaattoreita ja -mittareita sekä paikalliseen, alueelliseen että valtakunnalliseen käyttöön 7. Laatutyö järjestelmälliseksi erityinen huomio kiinnitetään laatupolitiikkaan perustuvien, mitattavissa olevalla tavalla määriteltyjen laatutavoitteiden asettamiseen 8. Tukea yksityiskohtaisista hoitosuosituksista ja laatukriteereistä toimintasuositusten, hyvien toimintakäytäntöjen ja laatukriteerien laadintatyöhön osallistuu monia toimijoita, jotka edustavat eri näkökulmia ja monipuolista asiantuntemusta Suosituksissa korostetaan tiedon keräämistä toiminnasta ja kehotetaan määrittelemään yhteisiä valtakunnallisesti käytettäviä ja paikallisia laatukriteerejä. Laatukriteerien määrittämisellä on siten sosiaali- ja terveydenhuollon laadunarvioinnissa tärkeä osa. Laa- 4

5 dunarviointiin liittyviä käsitteitä on määritelty ja kuvattu valtakunnallisissa laatusuosituksissa ja Stakesin laatukriteerejä käsittelevässä julkaisussa (6,7,8,9). Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu mitattavissa oleva ominaisuus. Laatukriteeri on se mittaamisen perusta, joka kertoo meille, millaista tulosta ja laatutasoa tavoittelemme. Laatukriteereiksi valitaan tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Valittujen laatukriteerien tulee olla päteviä, luotettavia, helposti mitattavissa, herkkiä, hyväksyttyjä ja niihin tulee voida vaikuttaa arvioitavan toiminnan keinoin. Määrälliset ja laadulliset laatukriteerit täydentävät toisiaan. Jotta laatukriteerit toimisivat seurannan ja arvioinnin perustana, ne tulisi ilmaista niin selkeästi, että voimme mittaamalla todeta, olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuindikaattoriksi nimitetään sellaista laatukriteeriä, jonka arvon kehittymistä ja muuttumista seurataan ja joka toimii viitteenä hyödykkeen laadun vaihtelusta. Laatuindikaattorit toimivat viitteenä laatuun mahdollisesti liittyvistä puutteista tai kehittämistarpeista. Niiden avulla seuraamme olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuvaatimus on laatukriteerille tai -indikaattorille asetettu tavoitetaso tai ehto, esimerkiksi pienin tai suurin sallittu arvo tai vaihteluväli. Mittari on seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. (Käytännössä usein näkee mittari - termiä käytettävän myös indikaattori - merkityksessä). Laadunarvioinnissa verrataan toteutunutta toimintaa asetettuihin laatutavoitteisiin niille määriteltyjen laatukriteerien avulla. Laatukriteerin ja indikaattorin valinnan ratkaisee kaksi tekijää: kuinka hyvin se kuvastaa oleellista piirrettä mitattavasta tekijästä ja mittaamisen helppous. Kun halutaan saada kokonaiskuva toiminnan laadusta, tulee laatukriteerin kattaa kaikki kolme näkökulmaa laatuun: asiakkaan, työntekijän ja johtamisen näkökulma. Laatukriteerit voidaan luokitella niiden kuvaamien laadun ulottuvuuksien pohjalta tulos-, prosessi- ja rakennekriteereihin. Tuloskriteerit kuvaavat tilannetta hoidon tai palvelun jälkeen ja soveltuvat seurattaviksi, kun on kyse pitkän ajan seurannasta tai riittävän suuresta arvioitavien joukosta. Lopputuloskriteeri kuvaa esimerkiksi asiakkaan tyytyväisyyttä, elämänlaatua ja toimintakykyä tai hoidon tai palvelun ammatillista lopputulosta. Prosessikriteerit kuvaavat palvelun tai toiminnan aikaista tilannetta eli hoidon käytännön toteuttamista. Niitä kannattaa seurata, kun tähtäimessä on laadun kehittäminen ja arviointi on tehtävä lyhyessä ajassa. Prosessikriteerit kuvaavat kyseiselle prosessille tärkeää laadun ulottuvuutta, esimerkiksi tietyn hoitokeinon käyttöä, hoidon välitulosta tai prosessin sujuvuutta. Prosessikriteerien seuranta on välttämätöntä, kun halutaan löytää 5

6 syitä laadun heikkouksille: prosessin laatu vaikuttaa lopputulokseen ja tuloksen parantamiseksi on siksi muutettava prosessia. Rakennekriteerit kuvaavat hyvän laadun toteuttamiseksi tarvittavia edellytyksiä. Niitä voidaan seurata viitteenä lopputuloksesta, mikäli tutkimukseen tai kokemukseen perustuen tunnetaan niiden yhteys lopputulokseen. Rakennekriteerejä ovat esimerkiksi henkilöstön määrä ja koulutustaso, taloudellisia voimavaroja tai tiloja ja laitteita kuvaavat kriteerit. Diabeteksen hoidon laadun arviointi Diabeetikon hyvän hoidon toteutumista voidaan eri suositusten suuntaviivojen mukaan arvioida kokonaisuutena asiakaslähtöisesti seuraavilla perusteilla: 1) diabeetikon terveydentilan muutos, 2) miten hoito on tukenut elämän hallintaa diabeteksen kanssa ja 3) miten tyytyväinen diabeetikko on omaan hoitoonsa. Tutkimusten perusteella tiedämme myös jonkin verran siitä, miten toteutettu hoito ja hoidon välitavoitteet ennustavat hyvää hoitotulosta, joten myös näitä seuraamalla voidaan hoidon onnistumista arvioida. Diabeteksen hoito on moniammatillista tiimityötä, mutta päivittäinen hoito on pitkälti diabeetikon omalla vastuulla. Siksi on tärkeää, että hoitoon osallistuvat ammatti-ihmiset ja diabeetikko sopivat yhdessä tavoitteet ja hoitokeinot, ja että on olemassa välineet toiminnan ja tuloksen arviointiin. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa määritellään diabetesvastuulääkärin tehtäväksi vastata diabeteksen hoidon laadusta omassa terveyskeskuksessaan yhdessä diabeteshoitajan kanssa. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien tehtävä on puolestaan seurata ja arvioida diabeteksen hoitotuloksia sekä kehittää ja koordinoida diabeteksen hoitoa omalla alueellaan. Kehittämisen tueksi tarvitaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja niitä kuvaavia mitattavissa olevia laatukriteereitä. Jotta vertailu myös eri alueiden kesken olisi mahdollista, on toivottavaa, että koko maassa käytetään yhtenäisiä laatukriteereitä. Yhdessä sovitut valtakunnalliset laatukriteerit luovat samalla pohjan paikallisille, alueellisille ja valtakunnalliselle diabeteksen hoidon seurantajärjestelmille (diabetesrekisterille). Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa todetaan (10): Diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoitoyksiköissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Saumattoman hoitoketjun, hoitopaikkakohtaisten laatukriteerien ja diabetesrekisterin luominen ovat tehokkaita välineitä hoidonlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Yksikkökohtainen laatujärjestelmä voi olla yksinkertainen ja sisältää yleiskuvauksen toimintayksiköstä sekä diabeetikon hoitoprosessin laatukriteerit, kuten hoidon resurssit, henkilökunta yms., toimintojen kuvaus, saatavuus, hoidonohjaus, potilastyytyväisyys ja hoitotasapaino. 6

7 Esimerkkejä Suomessa ja muissa maissa jo käytössä olevista diabeteksen hoidon laatukriteereistä ja diabetesrekistereistä on koottu liitteeseen 1 (11,12,13,14,15,16,17,18). Diabeetikon hyvä hoito Diabeetikon hoidon tulokset ja hoidon laadukkuus syntyvät useiden prosessien vaikutuksesta. Diabeetikon hyvän hoidon (taulukko 1) keskeisiä tavoitteita ovat (20) päivittäinen oireettomuus (liian matalan tai liian korkean verensokerin välttäminen) ja hyvinvointi. Tavoitteena on lisäksi vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin sekä vähentää muiden lisäsairauksien (retino-, nefro- ja neuropatian ja jalkaongelmien) ilmaantuvuutta. Välillisenä hoidon tavoitteena on pitää lisäsairauksien vaaratekijät mahdollisimman lähellä normaalia (taulukko 2). Taulukko 1. Diabeetikon hoidon tavoitteet (20) Diabetekseen liittyvän kuolleisuuden minimointi Jokapäiväinen hyvinvointi ja oireettomuus Diabeetikkolapsen normaali kasvu ja kehitys Verensokeri ja valtimotaudin vaaratekijöitä kuvaavat arvot niin lähellä normaalia kuin mahdollista Lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito Diabetekseen liittyvä elämänlaatu optimaalinen Hoidon turvallisuus ja joustavuus Diabeetikkonaisen raskauden normaali kulku ja terve vastasyntynyt Taulukko 2. Hoidon välillisenä tuloksena voidaan arvioida seuraavien hoitotavoitteiden (21,22,23,24) toteutumista Tupakoimattomuus Normaalipainoisuus Paastoglukoosipitoisuus (fp-gluc) 4-7 mmol/l HbA 1c < 7,0%, insuliinihoidossa < 7,5 % (terveiden viitealue 4,2 6%) Verenpaine alle 130/85 mmhg Lipidiaineenvaihdunta (pilkuton muistisääntö: ) S-HDL-kolesteroli > 1mmol/l S-Triglyseridit < 2 mmol/l S- LDL-kolesteroli < 3 mmol/l Kokonaiskolesteroli/HDL-kolesteroli < 4 S-kolesteroli < 5 mmol/l 7

8 Diabeteksen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit Dehkon laatukriteerityöryhmä on määritellyt diabeetikon hyvän hoidon tavoitteista johdetut laatukriteerit ja indikaattorit (ks. ss: 9-14). Jotkut tiedot ovat jo nyt saatavissa olemassa olevista rekistereistä tai elektronisesta sairauskertomuksesta. Päätetapahtumat ja sairaalahoidot / toimenpiteet voidaan koota hoitoilmoitusrekisteristä tai osana asiakaskyselyä tai vuositutkimusta. Laatukriteeriehdotukseen sisältyy niin hoidon rakenteisiin, prosessiin kuin tulokseenkin liittyviä kriteerejä. Laatukriteerit on jaoteltu käytännönläheisesti: 1. Perustiedot väestöstä ja hoidossa olevista diabeetikoista 2. Hoitojärjestelyt 3. Kliinisen hoidon toteutuminen 4. Asiakasnäkökulma Hoidon laajojen osa-alueiden tarkempaan kartoitukseen ja kehittämiseen on tarpeen määritellä vielä yksityiskohtaisempia laatukriteerejä omissa työryhmissään. Näitä osa-alueita ovat hoidonohjaus ja hoitotyytyväisyys/diabetekseen liittyvä elämänlaatu, jalkojenhoito, lapsidiabeetikon hoito ja raskaana olevan diabeetikon hoito. Laatukriteereitä on paljon, ja niiden tarkoitus on ensisijaisesti tarjota suuntaviivoja, kun hoitoyksikössä kartoitetaan sitä, mihin hoidon laadun kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota. Yhteiset kriteerit vähentävät paikallista työtä, kun laatuasioita on jo pohdittu ja valmis malli on tarjolla. Hoitoyksiköt voivat valita listasta kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivia indikaattoreita toimintansa arviointiin ja kehittämiseen. Laatukriteerejä voi hyödyntää vuosittaiseen seurantaan tai tiettynä ajankohtana tehtävään selvitykseen. Laatuindikaattorien pohjalta selvitetään ikäryhmittäin ja diabetestyypin mukaan toimenpiteiden kattavuus ja tavoitteen saavuttaneiden osuus tai tapahtuman ilmaantuvuus / esiintyvyys hoitoyksikön potilailla edeltävän 12 kuukauden aikana tai otannan ajankohtana. Laatukriteerit on suunniteltu erityisesti perusterveydenhuollon käyttöön, mutta niitä voitaneen soveltaa myös erikoissairaanhoidossa. Laatukriteereistä selvitetään kattavuus (tuloksen edustavuus) ja hyvän ja huonon hoitotulosten osuus. 8

9 Keskeiset diabeteksen hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit Laatuindikaattoreiden laajemmasta luettelosta on valittu keskeisiä välillisiä hoitotuloksia ja päätetapahtumia kuvaavia kriteereitä avainindikaattoreiksi. Tavoitteena on, että jokainen diabeetikoita hoitava terveydenhuollon yksikkö tekee avainindikaattoreista määräajoin yhteenvedon diabetestyypeittäin ja ikäryhmittäin toiminnan ongelmakohtien tunnistamiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Näitä tietoja sekä päätetapahtumien ilmaantumista/esiintymistä voidaan edelleen käyttää alueellisessa ja valtakunnallisessa seurantajärjestelmässä. 9

10 A. Välilliseen hoitotulokseen liittyvät avainindikaattorit Verensokerin Kuinka monelta (%) mitattu HbA 1c hoitotasapaino edellisten 12 kk:n aikana? Kolesteroli Kuinka monelta (%) mitattu S-LDL kolesteroli edellisten 12 kk:n aikana? Verenpaine Kuinka monelta (%) mitattu verenpaine edellisten 12 kk:n aikana? Veren Kuinka moni (%) käyttää hyytymistaipumus asetyylisalisyylihappoa tai muuta veren hyytymiseen suositeltavaa lääkettä päivittäin? Tupakointi Kuinka monen (%) sairaskertomuksesta löytyy tieto (kyllä/ei) tupakoinnista? Paino Kuinka monen (%) paino ja painoindeksi on merkitty sairauskertomukseen? Niiden osuus mitatuista, joilla tulos % 2. > 9 % Niiden osuus mitatuista, joilla tulos mmol/l 2. > 3.5 mmol/l Niiden osuus mitatuista, joilla systolinen verenpaine mmhg 2. > 160 mmhg Päivittäin tupakoivien osuus (%) diabeetikoista Niiden osuus mitatuista, joilla painoindeksi kg/m 2 2. > 30 kg/m 2 B. Lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyvät avainindikaattorit Silmänpohjien valokuvaus ja näkökyky Mikroalbuminuria ja munuaisten toiminta Jalkojen riskiarvio ja amputaatiot Valtimotautitapahtumat Kuinka monelle (%) on tehty silmänpohjakuvaus tai silmälääkärin tutkimus edellisten 12 kk:n aikana? Kuinka monelta (%) on tutkittu näkökyky edellisten 12 kk:n aikana? Kuinka monelta (%) on mitattu mikroalbuminuria / valkuaiseneritys edellisten 12 kk:n aikana? Kuinka monelle (%) on tehty jalkojen riskiarvio* edellisten 12 kk:n aikana? * Jalkojen riskiarvio: 0=suojaava tunto tallella 1=suojaava tunto puuttuu 2=suojaava tunto puuttuu, lisäksi verenkiertohäiriöitä ja/tai kuormitusmuutoksia ja/tai nivelten vähentynyt liikkuvuus 3=aikaisempi jalkahaavauma tai amputaatio 10 Retinopatian ilmaantuvuus (%) Näkövammaisuuden* ilmaantuvuus (%) * paremman silmän näkökyky alle 0.3 Nefropatian ilmaantuvuus (%) (nu-alb > 200 ug/min tai du-alb > 300 mg / vrk) Nilkan yläpuolisten jalkaamputaatioiden määrä Sydäninfarktien ja aivohalvausten ilmaantuvuus edellisten 12 kk:n aikana

11 Yksityiskohtaisempi laatukriteerien luettelo 1. PERUSTIEDOT 1. Väestö Väestörekisteristä väestö ikäryhmittäin 2. Diabeteksen esiintyvyys hoitoyksikön väestöpohjassa Kelan ikäryhmittäinen tilasto diabeetikoista, joilla on erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin Omat rekisteritiedot / sairauskertomustiedot 3. Hoidossa olevat diabeetikot (WHO 99 diagnoosikriteerit) Kokonaismäärä ja määrä ikäryhmittäin (alle 20 v,20-64 v, v, yli 75 v) ja sukupuolen mukaan Diabetesdiagnoosiluokkien määrä ja diagnoosin osuus ikäryhmittäin 4. Hoidon toteuttamisessa tarvittavat perustiedot (löytyvät seurantajärjestelmästä) Diagnoosinumero, (vähimmäisvaatimuksena jako T1D ja T2D, mielellään diagnoosiluokituksen käyttö niin diabeteksen kuin muiden sairauksienkin osalta), diabeetikon sukupuoli, ikä, sairastamisaika ja painoindeksi saadaan poimittua rekisteristä tai elektronisesta sairauskertomuksesta Lisäsairauksien (verenpainetauti, rasvaaineenvaihdunnan häiriö) ja muiden komplikaatioiden diagnoosinumero Ajan tasalla oleva tieto lääkityksestä - Verensokeria alentavat tabletit - Insuliinin käyttö - ASA tai muu veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys - Lipidilääkitys - Verenpainelääkitys 11

12 2. HOITOJÄRJESTELYT LAATUKRITEERI Hoitoyksikössä on seurantajärjestelmä (rekisteri) tai sairauskertomusjärjestelmä, josta tarpeelliset seurantatiedot saadaan poimittua LAATUINDIKAATTORI TAI SEURANTATAPA Seuranta- / sairauskertomusjärjestelmästä selvitetään vuosittain diabeetikon hyvän hoidon avainindikaattorit Hoitoyksikössä on sovittu diabeteksen hoitokäytännöistä ja kuvattu diabeteksen ehkäisyn, seulonnan ja hoidon resurssit sekä järjestäminen, hoitoketjut, hoito-ohjeet, ohjauksen toteutumisen tarkistaminen, asiakaspalautejärjestelmä ja hoitoyksikön toiminnan arviointi Hoito ja ohjaus toteutuu sovitun hoitokäytännön / -ketjun mukaisesti Hoidon käsikirja on hoitotiimin ja diabeetikoiden saatavilla Johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet toimimaan käsikirjan mukaisesti Käsikirjan päivitysvastuut on sovittu Diabeetikoiden hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden lukumäärä / hoidossa olevat diabeetikot: lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, (diabetesvastaanottotunnit / vko) jalkojenhoitaja, ravitsemusterapeutti, diabeetikoiden hoitoon osallistuva fysioterapeutti/liikunnanohjaaja ja psykologi Vastaanottokäyntien lukumäärä / vuosi (lääkäri, hoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja) Niiden osuus, jotka eivät ole käyneet hoitopaikassa 12 kk:n aikana Onko hoitopaikassa tarjolla ruokavalio-, laihdutusja painonhallintaohjausta: kyllä / ei Onko hoitopaikassa tarjolla tupakoinnin lopettamisen ohjausta: kyllä / ei Onko hoitopaikassa tarjolla liikunnanohjausta: kyllä/ei Kuinka moni on käynyt suun/hampaiden tarkastuksessa 12 kk:n aikana Hoitoyksikössä on nimetty jalkojenhoidon vastuuhenkilö / jalkojenhoitotyöryhmä: kyllä /ei Diabeetikoiden keskimääräinen jonotusaika erikoislääkärin / erikoissairaanhoidon konsultaatioon (sisätaudit, kardiologia, nefrologia, silmätaudit, laserhoitoon, jalkatyöryhmään) Asiakasnäkökulma tulee huomioon otettua asiakaskyselyn perusteella 12

13 3. HOIDON TOTEUTUMINEN TAVOITE LAATUKRITEERI INDIKAATTORI JA SEURANTATAPA DIABEETIKKO JA HÄNEN HOITOONSA OSALLIS- TUVAT AMMATTILAISET TIETÄVÄT HOIDON TAVOITTEET VEREN GLUKOOSIPITOISUUS JA MUUT LISÄSAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT OVAT MAHDOLLISIMMAN LÄHELLÄ NORMAALIA TASOA Diabeetikolla on yhdessä ammattihenkilöiden kanssa laadittu kirjallinen hoitosuunnitelma Glukoositasapainoa seurataan säännöllisesti, ja hyvässä hoitotasapainossa olevien määrä lisääntyy ja huonossa hoitotasapainossa olevien määrä vähentyy Ketoasidoosien välttäminen Sokkien ja toisten apua vaatineiden hypoglykemioiden välttäminen Hoitosuunnitelma on: kyllä / ei Diabeetikko tietää keskeisten välillisten hoitotavoitteiden tilanteen omalta kohdaltaan - HbA 1c, s-ldl-kolesteroli, verenpaine Keskimääräinen verensokerin omaseurannan mittausten määrä viikossa. Selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä Kuinka monelta on mitattu HbA 1c 12 kk aikana. Niiden osuus mitatuista, joilla viimeinen HbA 1c 7,5% tai > 9% HbA 1c :n mediaani Ketoasidoosin sairaalahoitojaksojen lukumäärä 12 kk:n aikana Toisen apua vaatineiden hypoglykemioiden esiintyminen 12 kk aikana. Selvitetään ensiapu (sairaankuljetus) käynneistä tai asiakaskyselyssä vuosikäynnillä Lipidiarvoja seurataan säännöllisesti, ja hoitotavoitteen saavuttaneiden osuus lisääntyy Verenpainetta seurataan säännöllisesti, ja hoitotavoitteen saavuttaneiden osuus lisääntyy Tupakoivien määrä vähentyy Ylipainoisten määrä ei lisäänny vaan mieluummin vähenee Terveyttä ja hoitotasapainoa edistävät ruokatottumukset yleistyvät Säännöllisesti liikkuvien määrä lisääntyy 13 Kuinka monelta on mitattu LDL-kolesteroli 12 kk:n aikana, ja niiden osuus mitatuista, joilla viimeinen mittaustulos s-ldl-kol 2.6 mmol/l tai yli 3,5 mmol/l Kuinka monelta on mitattu verenpaine 12 kk:n aikana ja merkitty tulos sairauskertomukseen / seurantajärjestelmään sekä niiden osuus mitatuista, joiden viimeisin systolinen verenpaine on 130 tai > 160 mmhg Päivittäin tupakoivien osuus selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä Kuinka monelta on merkitty paino ja vyötärönympärys sairauskertomukseen / seurantajärjestelmään 12 kk:n aikana ja niiden osuus mitatuista, joiden BMI 25 tai > 30 kg/m 2 Kuinka moni syö kasviksia/hedelmiä päivittäin. Kuinka moni käyttää rasvana pääasiallisesti kasvisrasvoja. Selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä Kuinka moni liikkuu päivittäin vähintään 30 min Selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä

14 DIABEETIKOIDEN YLISAIRASTUVUUS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUK SIIN VÄHENEE DIABETEKSEN MUUT ELINMUUTOKSET/ LISÄSAIRAUDET JA NÄIDEN VAARATEKIJÄT TODETAAN JA HOIDETAAN AJOISSA Diabeetikon verenkiertoelimistön tila tutkitaan säännöllisesti Uusien valtimotautitapahtumien suhteellinen määrä vähenee Diabeetikon jalat, silmänpohjat ja munuaisten toiminta tutkitaan säännöllisesti Komplikaatioiden suhteellinen määrä vähenee Kuinka monella on tutkittu EKG 12 kk:n aikana Niiden osuus (%) diabeetikoista diabetestyypeittäin, jotka käyttävät ASAa tai muuta veren hyytymiseen vaikuttavaa valmistetta Uusien valtimotautitapahtumien ilmaantuminen 12 kk:n aikana, selvitetään hoitoilmoitusrekisteristä tai vuosikäynnillä: 1. Sydäninfarkti 2. Sepelvaltimo-ohitusleikkaus / pallolaajennus 3. Aivohalvaus 4. TIA-kohtaus 5. Nilkan yläpuolinen amputaatio 6. Polven alapuolelle tehdyt verisuonirekonstruktiot / vuosi 7. Kuinka monelta on 12 kk:n aikana tutkittu jalat ja tehty jalkojen riskiarvio (Diabetesliiton jalkojenhoitosuosituksen mukaan asteikolla 0-3: 0= tunto normaali 1= tunto heikentynyt monofilamentilla tutkien 2= tunto ja verenkierto heikentyneet; jalkaterän pulssit tai nilkka/olkavarsipaineindeksi 3 = aikaisempi haavauma tai amputaatio) 8. Kuinka monelta on valokuvattu silmänpohjat 12 kk:n aikana. 9. Retinopatian esiintyvyys ja ilmaantuvuus 12 kk:n aikana. 10. Näkövammaisuuden esiintyvyys ja ilmaantuvuus 12 kk aikana (paremman silmän visus laseilla korjattuna < 0.3) 11. Kuinka monelta on tutkittu mikroalbuminuria 12 kk:n aikana. Mikroalbuminurian ( nu-alb ug/min) ja nefropatian (nu-alb yli 200 ug/min) esiintyvyys ja ilmaantuminen 12 kk:n aikana 12. Niiden diabeetikoiden osuus (%), joiden S- kreatiniini on yli 200 umol/l tai du-prot > 3 g /vrk Selvitetään uusien uremian aktiivihoidon piiriin tulleiden diabeetikoiden määrä diabetestyypeittäin 12 kk:n aikana munuaistautirekisteristä 14

15 4. ASIAKASNÄKÖKULMA TAVOITE LAATUKRITEERI INDIKAATTORI TAI SEURANTATAPA Diabeetikko on tyytyväinen hoitoonsa ja hoidon eri osa-alueiden hoidonohjaukseen sekä näiden saatavuuteen ja Yleinen hoitotyytyväisyyden palautekysely ja diabetesspesifinen asiakaskysely ovat käytössä ja niiden tuloksia Yleislääkärin vastaanoton laatu -kyselyn (STAKES) tekeminen diabeetikoille kolmen vuoden välein Vuosittainen diabetesspesifinen asiakaskysely vuosikäynnin yhteydessä käytännön järjestämiseen hyödynnetään hoidon kehittämisessä hoidon, ohjauksen ja hoitovälineiden Diabeetikko saa Diabeetikko saa riittävän saatavuus tarvitsemansa hoitovälineet määrän hoitotyytyväisyys ja ohjausta niiden käyttöön verensokeriliuskoja maksutta osana lääkärin määräämää hoitoa diabetekseen liittyvä hyvinvointi / elämänlaatu Diabeetikko osaa hakeutua tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan Diabeetikko tietää, mistä ja milloin hän saa neuvoja ja ohjausta omahoitoaan varten ja mistä saa apua äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa 1 Erillinen työryhmä laatii diabetespesifisen asiakaskyselyn 15

16 Liite 1 Esimerkkejä diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen suositelluista tai käytetyistä laatukriteereistä. Vuonna 1995 Suomen Diabetesliiton lääkärineuvosto on ehdottanut laadunarvioinnin mittareiksi (10) 1. Diabeteksen hoidon voimavarojen arviointi mitä palveluja saatavissa ja miten niitä on käytetty, esim. diabeteshoitaja, jalkojenhoitaja, ravitsemussuunnittelija miten hoitovälineitä (liuskat, mittarit) on saatavissa ja miten niitä on jaettu ja käytetty miten usein potilaat käyvät lääkärissä tai hoitajan luona ja miten hoidon jatkuvuus toteutuu 2. Toiminnan arviointi miten määräaikaistutkimukset toteutuvat: silmänpohjat, albumiinin eritys, verenpaine, jalkojen tutkiminen mikä on näiden kattavuus 3. Tuloksen arviointi HbA 1c, paino, lipidit, mikroalbuminurian esiintyvyys, tupakoitsijoiden osuus amputaatiot, sokeutuminen, dialyysihoito infarktit tai sepelvaltimotaudin hoidon tarve elämänlaatunäkökohdat potilaiden tyytyväisyys hoitoon 4. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulosten raportointi hoidon tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet tehostamistoimien seurannan järjestäminen WHO/EURO serverillä on DiabCare-järjestelmään perustuva internetissä toimiva diabeetikon hoidon seurantaan tarkoitettu rekisteri (http://qct.who.dk/diabetes/dad-htm). Rekisteriin kerätään absoluuttisina lukuina seuraavat indikaattorit potilasmäärinä. Indikaattoreille on myös selkeät määritelmät: 16

17 1. sukupuoli 2. hyvinvointimittarissa yli 12 pistettä 3. vaikea hypoglykemia 12 kk aikana 4. vaikea hyperglykemia 12 kk aikana 5. HbA 1c + 2 % viitealueen ylärajasta 6. HbA 1c paikallinen keskiarvo + 4 SD 7. HbA 1c 8% 8. normaali verenpaine (T1DM 140/90 mmhg, T2DM 160/95 mmhg,muut 140/90mmHg) 9. proteinuria (> 500 mg/24h tai albumin > 300mg /24h) 10. ei tupakoivat 11. painoindeksi < S-kolesteroli < 5.5 mmol/l 13. näönmenetys 12 kk aikana (visus < 0.1 toisessa silmässä) 14. munuaisten vajaatoiminnan kehittyminen (s-kreatiniini 400 umol/l tai dialyysi tai munuaisensiirto) 12 kk aikana 15. sydäninfakrti 12 kk aikana 16. nilkan yläpuolinen amputaatio 12 kk aikana 17. aivohalvaus 12 kk aikana 18. raskauskomplikaatio: malformaatio / raskauden keskeytyminen / perinataali kuolema 12 kk aikana 19. sairaalahoitopäivät 12 kk aikana Yhdysvalloissa American Diabetes Association (www.diabetes.org) on käynnistänyt diabeteksen laadun kehittämisprojektin (American Diabetes Association. The Diabetes Quality Improvement Project- Translating Research to Practice. IFDOR kokous Kööpenhamina). Siinä diabeteksen hoidon laatukriteerit on jaettu kahteen osaan a) tuloskriteerit, jotka laatujärjestelmään liittyjän pitää kerätä ja julkisesti raportoida b) laadun kehittämiskriteerit, jotka pitää kerätä, mutta ei tarvitse raportoida. 1. a. Kuinka monelta % tutkittu HbA 1c vuosittain, b. HbA 1c jakauma 2. a. Kuinka monelta % on huono hoitotasapaino eli HbA 1c on > 9.5 % 3. a. Kuinka monelta % tutkittu nefropatian esiintyminen eli mikroalbuminuria mitattu vuoden aikana tai 2 vuoden aikana jos 2/3 toteutuu:1) tabletti/ruokavaliohoitoinen,2) HbA 1c < 8%, 3) edellisen vuoden mikroalbuminurian näyte negatiivinen 4. a. Kuinka monelta tutkittu lipidiprofiili vähintään kerran 2 v aikana 5. a. Kuinka monelta % viimeinen LDL-kolesterolin mittaus oli < 130mg/dl, b. LDL:n jakaantuminen 6. a. Kuinka monelta % viimeisin verenpaine on < 140/90, b. verenpaineen jakauma 7. a. Kuinka monelta % tutkittu silmänpohjat (laajentaen) vuosittain tai 2 vuoden aikana, jos 2/3 toteutuu: 1) tabletti/ruokavaliohoitoinen, 2)HbA 1c on < 8%, 3) ei todettua retinopatiaa 17

18 8. a. Kuinka monelta % tutkittu jalat vuosittain, b. kuinka monelle % tehty hyvin dokumentoitu jalkojen tutkiminen 9. a. Onko tarjolla tupakoinnin lopettamisen ohjausta 10. b. Kuinka monta % on saanut omahoidon ohjausta, sisältäen ruokavalio-ohjauksen 11. b. Hoitotyytyväisyys ja hoidon saatavuus Eurooppalaisessa tyypin 2 diabeteksen hoitosuosituksessa (European Diabetes Policy Group A Desktop Guide to Type 2 Diabetes Mellitus. International Diabetes Federation European Region. Diab Med 1999;16 (September), esimerkinomaisina laatuindikaattoreina tuodaan esille seuraavat: 1. Välillinen hoitotulostulos - kuinka monella % HbA 1c on yli 7,5% - kuinka monella % on todettavissa albuminuria - kuinka monella % on verkkokalvon vaurio 2. Todellinen hoitotulos, lisäsairauksien esiintyminen - nilkan yläpuolinen amputaatio - sydäninfarktien määrä - jalkahaavaumat 3. Riskitekijöiden hallinta - Kuinka monella % on verenpaine 140/85 mmhg - kuinka monta % tupakoi 4. Hoidon toteutuminen - kuinka monelta % silmänpohjat tutkittu 12 kk:n aikana - kuinka monta % on tavannut diabetesohjaajan 12 kk:n aikana - kuinka monelta % on tutkittu jalat 12 kk:n aikana Englantilaisessa Salfordin asukkaan kaupungissa diabeetikoiden hoidon laadunarvioinnissa käytetään seuraavia prosesseja a) avainprosessit - vastaanottokäyntien kattavuus - määräaikaistutkimusten toteutuminen riskitekijät: paino, verenpaine, HbA 1c, rasva-arvot komplikaatioiden seulonta: silmätutkimukset, jalat, munuaiset b) välillinen hoitotulos = kuinka monella % toteutuu tämä tavoite HbA 1c < 8% systolinen verenpaine < 160 mmhg 18

19 diastolinen verenpaine < 90 mmhg kokonaiskolesteroli alle 5,5 mmol/l LDL-kolesteroli alle 3,5 mmol/l c) päätetapahtumat: jaettuna iän ja lukumäärän mukaan: alle 50 v, v ja yli 70 v 1) diabeteksen jalkasairauden esiintyminen amputaatio: 1. Jalkaterä 2. Nilkka haavaumat 2) diabeteksen silmäsairauden esiintyminen näönmenetys jommassakummassa silmässä 3) diabeteksen munuaissairauden esiintyminen ESRD ja nefropatia 4) valtimotaudin esiintyminen sydäninfarkti, angina pectoris, sydämen vajaatoiminta, perifeerinen 5) tyypin 1 diabeetikoiden raskauden kulku Ruotsin kansallista diabetesrekisteriä ylläpidetään internetissä ja noin 250 maan tuhannesta hoitoyksiköstä on osallistunut rekisteriin (http://ldc.lu.se/ndr/programvara.html ). Rekisteriin kerätään seuraavat tiedot vuositasolla diabeetikoista. 1. sairastumisvuosi 2. hoito: insuliini / tabletit / pelkkä ruokavalio 3. viimeisin HbA 1c :n arvo 4. paino 5. pituus 6. viimeisin verenpaine 7. seuraaviin tietoihin vaihtoehdot : kyllä / ei / ei tietoa a. verenpainelääkitys b. veren lipidejä alentava lääkitys c. mikroalbuminuria d. nefropatia e. dialyysi / munuaisensiirto f. näön alentuminen g. sydäninfarkti h. halvaus i. nilkan yläpuolinen amputaatio j. tupakoitsija Diabeetikon hyvän hoidon kriteerit ja näiden seuranta Imatran terveyskeskuksessa ovat (Friman A, Dhawan L, Henriksson, M-L,Kovanen, H,Kärkkäinen I, Pellinen I, Starck J. Diabeetikon hyvä hoito Imatran terveyskeskuksessa. Imatran terveyskeskuksen diabeteshoidon laatukäsikirja). 1. Jokaisella diabeetikolla on oikea diagnoosi sairauskertomusjärjestelmässä - tilastoseuranta sairauskertomusjärjestelmästä vuosittain 19

20 2. Diabeetikko on hoidossa hoidon porrastuksen mukaisessa oikeassa paikassa - tilastoseuranta sairauskertomusjärjestelmästä vuosittain 3. Diabeetikon määräaikaistarkastukset on hoidettu suositusten mukaisesti - tilastoseuranta sairauskertomusjärjestelmästä vuosittain - GHbA 1c - ja U-alb/Krea, BMI tai paino sekä verenpaine - silmänpohjakuvausjonot 4. Diabeetikko saa jatkuvaa omahoidon ohjausta lääkäriltä ja sairaanhoitajalta 5. Diabeetikko saa tarvitsemansa hoitovälineet ja ohjauksen niiden käyttöön omahoitoa varten 6. Diabeetikko tietää, mistä ja milloin hän saa neuvoja ja ohjausta omahoitoaan varten, ja mistä saa apua äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa - asiakaspalautekysely 2-3 vuoden välein ja vuosittainen palaute diabetesyhdistykseltä Lappeenrannan terveyskeskuksessa on käytetty seuraavia laatukriteereitä (Kohvakka 2001) diabeetikoiden hoidossa 1. Kuinka monelta diabeetikolta tutkittu HbA 1c vuosittain 2. Kuinka monella (%) HbA 1c - arvo on < 7.5 % 3. Kuinka monella tutkituista HbA 1c -arvo on > 9% 4. HbA 1c keskiarvot sukupuolen mukaan 5. HbA 1c keskiarvot lääkehoitotyypin mukaan otoksena 6. Kuinka monella diabeetikolla (%) paastoverensokeri on < 6.7 mmol/l 7. Kuinka monen diabeetikon BMI on kirjattu sairauskertomukseen 8. Kuinka monella diabeetikolla (%) verensokerin omaseuranta on käytössä 9. Mikä on viimeinen verenpaineen lukema a. kuinka monella (%) se on yli tavoitetason b. kuinka monella (%) alle tavoitetason 10. Kuinka monelle (%) diabeetikolle on tehty silmänpohjakuvaus kolmen vuoden aikana 11. Sepelvaltimotautia sairastavilla lisäksi a. kuinka moni (%) tupakoi, b. onko ASA:n käyttö kirjattu (%) 20

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ 2000 2010 DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ Sisällys sivu Aluksi... 3 Diabetes on kasvava kansanterveysongelma... 4 Lisäsairaudet nostavat diabeetikoiden

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoitopolut. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoitopolut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tyypin 1 diabeetikon hoitopolku Lähete jos ketoasidoosi Teho Nuortenpysäkki Ensiapu n. 1 kk kul. kotiutuksesta 1. käynti Osasto: hoidonohjaus (dh,

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI LIITE 6. Alueellinen diabeteshoitomalli, MSTH:een versio YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI DILLI -hanke 2006 2008 Syyskuu 2008 Sanna-Leena Paarlahti Anu Saunamäki Anitta

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 27.4.2011 Lääkärin arviota diabeteksen aiheuttamasta haitasta tarvitaan muun muassa haettaessa yli 16-vuotiaan vammaistukea

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

epalvelupolku - ehkäisypotilas

epalvelupolku - ehkäisypotilas epalvelupolku - ehkäisypotilas 1 Johdanto Tässä dokumentissa on kuvattu eppu palvelun hoidontarpeen arvioinnin testi ehkäisypotilaalle. Testiin kuuluu arviointiin liittyvät kysymykset, vastaukset ja hoidontarpeen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy 14.11.2012 Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy Käsitteitä Episodi= Yhden potilaan 1 ongelma ja kaikki siihen liittyvät hoitotapahtumat ja/tai kontaktit

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000 2010 DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000-2010 Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry ISBN: 952-5301-10-9 Ulkoasu ja taitto: Aino

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2.1 Hallinnointi ja aikataulut... 3 2.2 Aineiston rakentuminen... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista?

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? PIP 2015 Yleislääkäreiden koulutuspäivä 17.4. 2015 Pirjo Ilanne-Parikka LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Diabeetikon elämänlaadun arviointi

Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2009 2010 ADDQoL-mittari ja sen käyttö Suomessa Timo Valle ja työryhmä Helena Nuutinen DEHKO-raportti 2010:5 2009:4 DEHKO-raportti

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit

Lisätiedot