Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2002:1 Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Dehkon laatukriteerityöryhmä Tässä raportissa esiteltävät ns. peruskriteerien avainindikaattorit on julkaistu myös Dehkoesitteenä Diabeteksen hoidon laatumittari. Dehko-raporttisarjassa saatavana myös: lasten ja nuorten diabeteksen hoidon, diabeetikkojen jalkojen hoidon ja diabeetikkojen hoidonohjauksen laatukriteerit.

2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKON HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT.. 3 Laatukriteerityöryhmä ja sen tehtävä 3 Laadunhallinnan suositukset... 4 Diabeteksen hoidon laadun arviointi. 4 Diabeetikon hyvä hoito 6 Diabeteksen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit.. 7 Keskeiset diabeteksen hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit 7 Liitteet. 14 Lähdeluettelo.. 19 Työryhmä: Pirjo Ilanne-Parikka, Leena Etu-Seppälä, Annaleena Friman, Ulla Idänpään-Heikkilä, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Timo Kohvakka, Matti Liukko, Keiju Pääskynkivi, Ahti Tiusanen 2

3 DIABEETIKON HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT Diabetes on yleinen ja mittava kansanterveysongelma. Suomessa diabeetikoita on noin (1) ja eli noin neljä prosenttia väestöstä, mutta heidän terveydenhoitokustannuksensa vastaavat noin 12 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (2). Diabeetikot käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä yleisimmin kuin verrokit (3), mutta hoitosuosituksissa esitettyihin hoidon tavoitteisiin yltää vain vähemmistö (4). Diabeteksen hoito on muuttunut aikaisempaa enemmän perusterveydenhuoltoa painottavaksi ja palvelujen tuottamiseen osallistunee tulevaisuudessa laajempi joukko toimijoita, mitkä lisäävät tarvetta hoidon laadun arviointiin ja mahdollisten ongelmakohtien analysointiin. Laatukriteerityöryhmä ja sen tehtävä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon ( ) neljäs toimenpidesuositus on: Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatukriteerit, jotka jokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissairaanhoito/perusterveydenhuolto) tulee täyttää paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna. Suomen Diabetesliitto asetti syksyllä 2000 työryhmän valmistelemaan laatukriteereitä diabeteksen hoitoon. Työryhmään kuuluivat Pirjo Ilanne-Parikka pj (ylilääkäri, Suomen Diabetesliitto), Leena Etu-Seppälä (Dehkon pääsihteeri, Suomen Diabetesliitto), Annaleena Friman (johtava hoitaja, Imatran terveyskeskus), Ulla Idänpään-Heikkilä (ylilääkäri, STAKES), Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (yleislääketieteen prof. Oulun Yliopisto), Timo Kohvakka (johtava lääkäri, Lappeenrannan terveyskeskus), Matti Liukko (hallintoylilääkäri, Kuntaliitto), Keiju Pääskynkivi (sihteeri, Suomen Diabetesliitto) Ahti Tiusanen (ylilääkäri, Kangasniemen terveyskeskus). Päätyö diabeteksen hoidon laatukriteereiden valmistelussa tehtiin vuonna 2001 ja keväällä Valmisteluprosessin aikana terveydenhuollolla oli mahdollisuus kommentoida ja osallistua laatukriteereiden valmisteluun kolmessa vaiheessa vuonna 2001: 1) laajan lausuntokierroksen aikana touko-kesäkuussa, 2) Diabetes ja lääkärilehdessä julkaistun laatukriteeriluonnoksen esittelyn jälkeen syyskuussa ja 3) Dehkon toimijasymposiumissa marraskuussa. 3

4 Laadunhallinnan suositukset Valtakunnallisessa suosituksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta luvulle (5) otetaan esille useita laadunarviointiin liittyviä tekijöitä, joista löytyy selkeitä suuntaviivoja myös diabeetikon hoidon laadun arviointiin. Suosituksena annetuissa kahdeksassa pääkohdassa todetaan mm. 1. Asiakas osallistumaan laadunhallintaan jokainen organisaatio kehittää toimivan, tuottajalle itselleen ja asiakkaalle palautetta antavan asiakaspalautejärjestelmän, joka huomio terveyspalvelujen käyttäjien ominaispiirteet 2. Johto laatua luotsaamaan johto luo edellytykset laadunhallinnalle turvaamalla täydennyskoulutuksen ja laadunhallintaan tarvittavan ajan 3. Henkilöstöstä hyvän laadun edellytys palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että organisaatiossa on osaava ja riittävä henkilökunta 4. Laadunhallintaa myös ehkäisevään toimintaan palveluja tuottavat organisaatiot sisällyttävät laatujärjestelmiinsä menettelyt, joilla arvioidaan asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien tavoitteiden ja laatukriteerien toteuttamista ja tarvittaessa parannetaan niitä 5. Laatutyö perustuu prosessien hallintaan tuottajat hankkivat tietoa näyttöön perustuvista toiminta- ja hoitosuosituksista ja luovat menettelyt, joilla ne siirretään toimintatavoiksi ja arviointiperusteiksi 6. Tiedolla yhä parempaan laatuun kehitetään vertailukelpoisia laatuindikaattoreita ja -mittareita sekä paikalliseen, alueelliseen että valtakunnalliseen käyttöön 7. Laatutyö järjestelmälliseksi erityinen huomio kiinnitetään laatupolitiikkaan perustuvien, mitattavissa olevalla tavalla määriteltyjen laatutavoitteiden asettamiseen 8. Tukea yksityiskohtaisista hoitosuosituksista ja laatukriteereistä toimintasuositusten, hyvien toimintakäytäntöjen ja laatukriteerien laadintatyöhön osallistuu monia toimijoita, jotka edustavat eri näkökulmia ja monipuolista asiantuntemusta Suosituksissa korostetaan tiedon keräämistä toiminnasta ja kehotetaan määrittelemään yhteisiä valtakunnallisesti käytettäviä ja paikallisia laatukriteerejä. Laatukriteerien määrittämisellä on siten sosiaali- ja terveydenhuollon laadunarvioinnissa tärkeä osa. Laa- 4

5 dunarviointiin liittyviä käsitteitä on määritelty ja kuvattu valtakunnallisissa laatusuosituksissa ja Stakesin laatukriteerejä käsittelevässä julkaisussa (6,7,8,9). Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu mitattavissa oleva ominaisuus. Laatukriteeri on se mittaamisen perusta, joka kertoo meille, millaista tulosta ja laatutasoa tavoittelemme. Laatukriteereiksi valitaan tärkeitä hoidon tai palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Valittujen laatukriteerien tulee olla päteviä, luotettavia, helposti mitattavissa, herkkiä, hyväksyttyjä ja niihin tulee voida vaikuttaa arvioitavan toiminnan keinoin. Määrälliset ja laadulliset laatukriteerit täydentävät toisiaan. Jotta laatukriteerit toimisivat seurannan ja arvioinnin perustana, ne tulisi ilmaista niin selkeästi, että voimme mittaamalla todeta, olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuindikaattoriksi nimitetään sellaista laatukriteeriä, jonka arvon kehittymistä ja muuttumista seurataan ja joka toimii viitteenä hyödykkeen laadun vaihtelusta. Laatuindikaattorit toimivat viitteenä laatuun mahdollisesti liittyvistä puutteista tai kehittämistarpeista. Niiden avulla seuraamme olemmeko saavuttaneet tavoitteemme. Laatuvaatimus on laatukriteerille tai -indikaattorille asetettu tavoitetaso tai ehto, esimerkiksi pienin tai suurin sallittu arvo tai vaihteluväli. Mittari on seurantatapa, menetelmä tai väline, jonka avulla laatukriteeriksi valittua ominaisuutta mitataan. (Käytännössä usein näkee mittari - termiä käytettävän myös indikaattori - merkityksessä). Laadunarvioinnissa verrataan toteutunutta toimintaa asetettuihin laatutavoitteisiin niille määriteltyjen laatukriteerien avulla. Laatukriteerin ja indikaattorin valinnan ratkaisee kaksi tekijää: kuinka hyvin se kuvastaa oleellista piirrettä mitattavasta tekijästä ja mittaamisen helppous. Kun halutaan saada kokonaiskuva toiminnan laadusta, tulee laatukriteerin kattaa kaikki kolme näkökulmaa laatuun: asiakkaan, työntekijän ja johtamisen näkökulma. Laatukriteerit voidaan luokitella niiden kuvaamien laadun ulottuvuuksien pohjalta tulos-, prosessi- ja rakennekriteereihin. Tuloskriteerit kuvaavat tilannetta hoidon tai palvelun jälkeen ja soveltuvat seurattaviksi, kun on kyse pitkän ajan seurannasta tai riittävän suuresta arvioitavien joukosta. Lopputuloskriteeri kuvaa esimerkiksi asiakkaan tyytyväisyyttä, elämänlaatua ja toimintakykyä tai hoidon tai palvelun ammatillista lopputulosta. Prosessikriteerit kuvaavat palvelun tai toiminnan aikaista tilannetta eli hoidon käytännön toteuttamista. Niitä kannattaa seurata, kun tähtäimessä on laadun kehittäminen ja arviointi on tehtävä lyhyessä ajassa. Prosessikriteerit kuvaavat kyseiselle prosessille tärkeää laadun ulottuvuutta, esimerkiksi tietyn hoitokeinon käyttöä, hoidon välitulosta tai prosessin sujuvuutta. Prosessikriteerien seuranta on välttämätöntä, kun halutaan löytää 5

6 syitä laadun heikkouksille: prosessin laatu vaikuttaa lopputulokseen ja tuloksen parantamiseksi on siksi muutettava prosessia. Rakennekriteerit kuvaavat hyvän laadun toteuttamiseksi tarvittavia edellytyksiä. Niitä voidaan seurata viitteenä lopputuloksesta, mikäli tutkimukseen tai kokemukseen perustuen tunnetaan niiden yhteys lopputulokseen. Rakennekriteerejä ovat esimerkiksi henkilöstön määrä ja koulutustaso, taloudellisia voimavaroja tai tiloja ja laitteita kuvaavat kriteerit. Diabeteksen hoidon laadun arviointi Diabeetikon hyvän hoidon toteutumista voidaan eri suositusten suuntaviivojen mukaan arvioida kokonaisuutena asiakaslähtöisesti seuraavilla perusteilla: 1) diabeetikon terveydentilan muutos, 2) miten hoito on tukenut elämän hallintaa diabeteksen kanssa ja 3) miten tyytyväinen diabeetikko on omaan hoitoonsa. Tutkimusten perusteella tiedämme myös jonkin verran siitä, miten toteutettu hoito ja hoidon välitavoitteet ennustavat hyvää hoitotulosta, joten myös näitä seuraamalla voidaan hoidon onnistumista arvioida. Diabeteksen hoito on moniammatillista tiimityötä, mutta päivittäinen hoito on pitkälti diabeetikon omalla vastuulla. Siksi on tärkeää, että hoitoon osallistuvat ammatti-ihmiset ja diabeetikko sopivat yhdessä tavoitteet ja hoitokeinot, ja että on olemassa välineet toiminnan ja tuloksen arviointiin. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa määritellään diabetesvastuulääkärin tehtäväksi vastata diabeteksen hoidon laadusta omassa terveyskeskuksessaan yhdessä diabeteshoitajan kanssa. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien tehtävä on puolestaan seurata ja arvioida diabeteksen hoitotuloksia sekä kehittää ja koordinoida diabeteksen hoitoa omalla alueellaan. Kehittämisen tueksi tarvitaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja niitä kuvaavia mitattavissa olevia laatukriteereitä. Jotta vertailu myös eri alueiden kesken olisi mahdollista, on toivottavaa, että koko maassa käytetään yhtenäisiä laatukriteereitä. Yhdessä sovitut valtakunnalliset laatukriteerit luovat samalla pohjan paikallisille, alueellisille ja valtakunnalliselle diabeteksen hoidon seurantajärjestelmille (diabetesrekisterille). Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa todetaan (10): Diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoitoyksiköissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Saumattoman hoitoketjun, hoitopaikkakohtaisten laatukriteerien ja diabetesrekisterin luominen ovat tehokkaita välineitä hoidonlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Yksikkökohtainen laatujärjestelmä voi olla yksinkertainen ja sisältää yleiskuvauksen toimintayksiköstä sekä diabeetikon hoitoprosessin laatukriteerit, kuten hoidon resurssit, henkilökunta yms., toimintojen kuvaus, saatavuus, hoidonohjaus, potilastyytyväisyys ja hoitotasapaino. 6

7 Esimerkkejä Suomessa ja muissa maissa jo käytössä olevista diabeteksen hoidon laatukriteereistä ja diabetesrekistereistä on koottu liitteeseen 1 (11,12,13,14,15,16,17,18). Diabeetikon hyvä hoito Diabeetikon hoidon tulokset ja hoidon laadukkuus syntyvät useiden prosessien vaikutuksesta. Diabeetikon hyvän hoidon (taulukko 1) keskeisiä tavoitteita ovat (20) päivittäinen oireettomuus (liian matalan tai liian korkean verensokerin välttäminen) ja hyvinvointi. Tavoitteena on lisäksi vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin sekä vähentää muiden lisäsairauksien (retino-, nefro- ja neuropatian ja jalkaongelmien) ilmaantuvuutta. Välillisenä hoidon tavoitteena on pitää lisäsairauksien vaaratekijät mahdollisimman lähellä normaalia (taulukko 2). Taulukko 1. Diabeetikon hoidon tavoitteet (20) Diabetekseen liittyvän kuolleisuuden minimointi Jokapäiväinen hyvinvointi ja oireettomuus Diabeetikkolapsen normaali kasvu ja kehitys Verensokeri ja valtimotaudin vaaratekijöitä kuvaavat arvot niin lähellä normaalia kuin mahdollista Lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito Diabetekseen liittyvä elämänlaatu optimaalinen Hoidon turvallisuus ja joustavuus Diabeetikkonaisen raskauden normaali kulku ja terve vastasyntynyt Taulukko 2. Hoidon välillisenä tuloksena voidaan arvioida seuraavien hoitotavoitteiden (21,22,23,24) toteutumista Tupakoimattomuus Normaalipainoisuus Paastoglukoosipitoisuus (fp-gluc) 4-7 mmol/l HbA 1c < 7,0%, insuliinihoidossa < 7,5 % (terveiden viitealue 4,2 6%) Verenpaine alle 130/85 mmhg Lipidiaineenvaihdunta (pilkuton muistisääntö: ) S-HDL-kolesteroli > 1mmol/l S-Triglyseridit < 2 mmol/l S- LDL-kolesteroli < 3 mmol/l Kokonaiskolesteroli/HDL-kolesteroli < 4 S-kolesteroli < 5 mmol/l 7

8 Diabeteksen hoidon laatukriteerit ja -indikaattorit Dehkon laatukriteerityöryhmä on määritellyt diabeetikon hyvän hoidon tavoitteista johdetut laatukriteerit ja indikaattorit (ks. ss: 9-14). Jotkut tiedot ovat jo nyt saatavissa olemassa olevista rekistereistä tai elektronisesta sairauskertomuksesta. Päätetapahtumat ja sairaalahoidot / toimenpiteet voidaan koota hoitoilmoitusrekisteristä tai osana asiakaskyselyä tai vuositutkimusta. Laatukriteeriehdotukseen sisältyy niin hoidon rakenteisiin, prosessiin kuin tulokseenkin liittyviä kriteerejä. Laatukriteerit on jaoteltu käytännönläheisesti: 1. Perustiedot väestöstä ja hoidossa olevista diabeetikoista 2. Hoitojärjestelyt 3. Kliinisen hoidon toteutuminen 4. Asiakasnäkökulma Hoidon laajojen osa-alueiden tarkempaan kartoitukseen ja kehittämiseen on tarpeen määritellä vielä yksityiskohtaisempia laatukriteerejä omissa työryhmissään. Näitä osa-alueita ovat hoidonohjaus ja hoitotyytyväisyys/diabetekseen liittyvä elämänlaatu, jalkojenhoito, lapsidiabeetikon hoito ja raskaana olevan diabeetikon hoito. Laatukriteereitä on paljon, ja niiden tarkoitus on ensisijaisesti tarjota suuntaviivoja, kun hoitoyksikössä kartoitetaan sitä, mihin hoidon laadun kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomiota. Yhteiset kriteerit vähentävät paikallista työtä, kun laatuasioita on jo pohdittu ja valmis malli on tarjolla. Hoitoyksiköt voivat valita listasta kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivia indikaattoreita toimintansa arviointiin ja kehittämiseen. Laatukriteerejä voi hyödyntää vuosittaiseen seurantaan tai tiettynä ajankohtana tehtävään selvitykseen. Laatuindikaattorien pohjalta selvitetään ikäryhmittäin ja diabetestyypin mukaan toimenpiteiden kattavuus ja tavoitteen saavuttaneiden osuus tai tapahtuman ilmaantuvuus / esiintyvyys hoitoyksikön potilailla edeltävän 12 kuukauden aikana tai otannan ajankohtana. Laatukriteerit on suunniteltu erityisesti perusterveydenhuollon käyttöön, mutta niitä voitaneen soveltaa myös erikoissairaanhoidossa. Laatukriteereistä selvitetään kattavuus (tuloksen edustavuus) ja hyvän ja huonon hoitotulosten osuus. 8

9 Keskeiset diabeteksen hoidon seurantaa ja tulosta kuvaavat kriteerit Laatuindikaattoreiden laajemmasta luettelosta on valittu keskeisiä välillisiä hoitotuloksia ja päätetapahtumia kuvaavia kriteereitä avainindikaattoreiksi. Tavoitteena on, että jokainen diabeetikoita hoitava terveydenhuollon yksikkö tekee avainindikaattoreista määräajoin yhteenvedon diabetestyypeittäin ja ikäryhmittäin toiminnan ongelmakohtien tunnistamiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Näitä tietoja sekä päätetapahtumien ilmaantumista/esiintymistä voidaan edelleen käyttää alueellisessa ja valtakunnallisessa seurantajärjestelmässä. 9

10 A. Välilliseen hoitotulokseen liittyvät avainindikaattorit Verensokerin Kuinka monelta (%) mitattu HbA 1c hoitotasapaino edellisten 12 kk:n aikana? Kolesteroli Kuinka monelta (%) mitattu S-LDL kolesteroli edellisten 12 kk:n aikana? Verenpaine Kuinka monelta (%) mitattu verenpaine edellisten 12 kk:n aikana? Veren Kuinka moni (%) käyttää hyytymistaipumus asetyylisalisyylihappoa tai muuta veren hyytymiseen suositeltavaa lääkettä päivittäin? Tupakointi Kuinka monen (%) sairaskertomuksesta löytyy tieto (kyllä/ei) tupakoinnista? Paino Kuinka monen (%) paino ja painoindeksi on merkitty sairauskertomukseen? Niiden osuus mitatuista, joilla tulos % 2. > 9 % Niiden osuus mitatuista, joilla tulos mmol/l 2. > 3.5 mmol/l Niiden osuus mitatuista, joilla systolinen verenpaine mmhg 2. > 160 mmhg Päivittäin tupakoivien osuus (%) diabeetikoista Niiden osuus mitatuista, joilla painoindeksi kg/m 2 2. > 30 kg/m 2 B. Lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyvät avainindikaattorit Silmänpohjien valokuvaus ja näkökyky Mikroalbuminuria ja munuaisten toiminta Jalkojen riskiarvio ja amputaatiot Valtimotautitapahtumat Kuinka monelle (%) on tehty silmänpohjakuvaus tai silmälääkärin tutkimus edellisten 12 kk:n aikana? Kuinka monelta (%) on tutkittu näkökyky edellisten 12 kk:n aikana? Kuinka monelta (%) on mitattu mikroalbuminuria / valkuaiseneritys edellisten 12 kk:n aikana? Kuinka monelle (%) on tehty jalkojen riskiarvio* edellisten 12 kk:n aikana? * Jalkojen riskiarvio: 0=suojaava tunto tallella 1=suojaava tunto puuttuu 2=suojaava tunto puuttuu, lisäksi verenkiertohäiriöitä ja/tai kuormitusmuutoksia ja/tai nivelten vähentynyt liikkuvuus 3=aikaisempi jalkahaavauma tai amputaatio 10 Retinopatian ilmaantuvuus (%) Näkövammaisuuden* ilmaantuvuus (%) * paremman silmän näkökyky alle 0.3 Nefropatian ilmaantuvuus (%) (nu-alb > 200 ug/min tai du-alb > 300 mg / vrk) Nilkan yläpuolisten jalkaamputaatioiden määrä Sydäninfarktien ja aivohalvausten ilmaantuvuus edellisten 12 kk:n aikana

11 Yksityiskohtaisempi laatukriteerien luettelo 1. PERUSTIEDOT 1. Väestö Väestörekisteristä väestö ikäryhmittäin 2. Diabeteksen esiintyvyys hoitoyksikön väestöpohjassa Kelan ikäryhmittäinen tilasto diabeetikoista, joilla on erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin Omat rekisteritiedot / sairauskertomustiedot 3. Hoidossa olevat diabeetikot (WHO 99 diagnoosikriteerit) Kokonaismäärä ja määrä ikäryhmittäin (alle 20 v,20-64 v, v, yli 75 v) ja sukupuolen mukaan Diabetesdiagnoosiluokkien määrä ja diagnoosin osuus ikäryhmittäin 4. Hoidon toteuttamisessa tarvittavat perustiedot (löytyvät seurantajärjestelmästä) Diagnoosinumero, (vähimmäisvaatimuksena jako T1D ja T2D, mielellään diagnoosiluokituksen käyttö niin diabeteksen kuin muiden sairauksienkin osalta), diabeetikon sukupuoli, ikä, sairastamisaika ja painoindeksi saadaan poimittua rekisteristä tai elektronisesta sairauskertomuksesta Lisäsairauksien (verenpainetauti, rasvaaineenvaihdunnan häiriö) ja muiden komplikaatioiden diagnoosinumero Ajan tasalla oleva tieto lääkityksestä - Verensokeria alentavat tabletit - Insuliinin käyttö - ASA tai muu veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys - Lipidilääkitys - Verenpainelääkitys 11

12 2. HOITOJÄRJESTELYT LAATUKRITEERI Hoitoyksikössä on seurantajärjestelmä (rekisteri) tai sairauskertomusjärjestelmä, josta tarpeelliset seurantatiedot saadaan poimittua LAATUINDIKAATTORI TAI SEURANTATAPA Seuranta- / sairauskertomusjärjestelmästä selvitetään vuosittain diabeetikon hyvän hoidon avainindikaattorit Hoitoyksikössä on sovittu diabeteksen hoitokäytännöistä ja kuvattu diabeteksen ehkäisyn, seulonnan ja hoidon resurssit sekä järjestäminen, hoitoketjut, hoito-ohjeet, ohjauksen toteutumisen tarkistaminen, asiakaspalautejärjestelmä ja hoitoyksikön toiminnan arviointi Hoito ja ohjaus toteutuu sovitun hoitokäytännön / -ketjun mukaisesti Hoidon käsikirja on hoitotiimin ja diabeetikoiden saatavilla Johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet toimimaan käsikirjan mukaisesti Käsikirjan päivitysvastuut on sovittu Diabeetikoiden hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden lukumäärä / hoidossa olevat diabeetikot: lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, (diabetesvastaanottotunnit / vko) jalkojenhoitaja, ravitsemusterapeutti, diabeetikoiden hoitoon osallistuva fysioterapeutti/liikunnanohjaaja ja psykologi Vastaanottokäyntien lukumäärä / vuosi (lääkäri, hoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja) Niiden osuus, jotka eivät ole käyneet hoitopaikassa 12 kk:n aikana Onko hoitopaikassa tarjolla ruokavalio-, laihdutusja painonhallintaohjausta: kyllä / ei Onko hoitopaikassa tarjolla tupakoinnin lopettamisen ohjausta: kyllä / ei Onko hoitopaikassa tarjolla liikunnanohjausta: kyllä/ei Kuinka moni on käynyt suun/hampaiden tarkastuksessa 12 kk:n aikana Hoitoyksikössä on nimetty jalkojenhoidon vastuuhenkilö / jalkojenhoitotyöryhmä: kyllä /ei Diabeetikoiden keskimääräinen jonotusaika erikoislääkärin / erikoissairaanhoidon konsultaatioon (sisätaudit, kardiologia, nefrologia, silmätaudit, laserhoitoon, jalkatyöryhmään) Asiakasnäkökulma tulee huomioon otettua asiakaskyselyn perusteella 12

13 3. HOIDON TOTEUTUMINEN TAVOITE LAATUKRITEERI INDIKAATTORI JA SEURANTATAPA DIABEETIKKO JA HÄNEN HOITOONSA OSALLIS- TUVAT AMMATTILAISET TIETÄVÄT HOIDON TAVOITTEET VEREN GLUKOOSIPITOISUUS JA MUUT LISÄSAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT OVAT MAHDOLLISIMMAN LÄHELLÄ NORMAALIA TASOA Diabeetikolla on yhdessä ammattihenkilöiden kanssa laadittu kirjallinen hoitosuunnitelma Glukoositasapainoa seurataan säännöllisesti, ja hyvässä hoitotasapainossa olevien määrä lisääntyy ja huonossa hoitotasapainossa olevien määrä vähentyy Ketoasidoosien välttäminen Sokkien ja toisten apua vaatineiden hypoglykemioiden välttäminen Hoitosuunnitelma on: kyllä / ei Diabeetikko tietää keskeisten välillisten hoitotavoitteiden tilanteen omalta kohdaltaan - HbA 1c, s-ldl-kolesteroli, verenpaine Keskimääräinen verensokerin omaseurannan mittausten määrä viikossa. Selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä Kuinka monelta on mitattu HbA 1c 12 kk aikana. Niiden osuus mitatuista, joilla viimeinen HbA 1c 7,5% tai > 9% HbA 1c :n mediaani Ketoasidoosin sairaalahoitojaksojen lukumäärä 12 kk:n aikana Toisen apua vaatineiden hypoglykemioiden esiintyminen 12 kk aikana. Selvitetään ensiapu (sairaankuljetus) käynneistä tai asiakaskyselyssä vuosikäynnillä Lipidiarvoja seurataan säännöllisesti, ja hoitotavoitteen saavuttaneiden osuus lisääntyy Verenpainetta seurataan säännöllisesti, ja hoitotavoitteen saavuttaneiden osuus lisääntyy Tupakoivien määrä vähentyy Ylipainoisten määrä ei lisäänny vaan mieluummin vähenee Terveyttä ja hoitotasapainoa edistävät ruokatottumukset yleistyvät Säännöllisesti liikkuvien määrä lisääntyy 13 Kuinka monelta on mitattu LDL-kolesteroli 12 kk:n aikana, ja niiden osuus mitatuista, joilla viimeinen mittaustulos s-ldl-kol 2.6 mmol/l tai yli 3,5 mmol/l Kuinka monelta on mitattu verenpaine 12 kk:n aikana ja merkitty tulos sairauskertomukseen / seurantajärjestelmään sekä niiden osuus mitatuista, joiden viimeisin systolinen verenpaine on 130 tai > 160 mmhg Päivittäin tupakoivien osuus selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä Kuinka monelta on merkitty paino ja vyötärönympärys sairauskertomukseen / seurantajärjestelmään 12 kk:n aikana ja niiden osuus mitatuista, joiden BMI 25 tai > 30 kg/m 2 Kuinka moni syö kasviksia/hedelmiä päivittäin. Kuinka moni käyttää rasvana pääasiallisesti kasvisrasvoja. Selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä Kuinka moni liikkuu päivittäin vähintään 30 min Selvitetään vuosikäynnillä tai asiakaskyselyssä

14 DIABEETIKOIDEN YLISAIRASTUVUUS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUK SIIN VÄHENEE DIABETEKSEN MUUT ELINMUUTOKSET/ LISÄSAIRAUDET JA NÄIDEN VAARATEKIJÄT TODETAAN JA HOIDETAAN AJOISSA Diabeetikon verenkiertoelimistön tila tutkitaan säännöllisesti Uusien valtimotautitapahtumien suhteellinen määrä vähenee Diabeetikon jalat, silmänpohjat ja munuaisten toiminta tutkitaan säännöllisesti Komplikaatioiden suhteellinen määrä vähenee Kuinka monella on tutkittu EKG 12 kk:n aikana Niiden osuus (%) diabeetikoista diabetestyypeittäin, jotka käyttävät ASAa tai muuta veren hyytymiseen vaikuttavaa valmistetta Uusien valtimotautitapahtumien ilmaantuminen 12 kk:n aikana, selvitetään hoitoilmoitusrekisteristä tai vuosikäynnillä: 1. Sydäninfarkti 2. Sepelvaltimo-ohitusleikkaus / pallolaajennus 3. Aivohalvaus 4. TIA-kohtaus 5. Nilkan yläpuolinen amputaatio 6. Polven alapuolelle tehdyt verisuonirekonstruktiot / vuosi 7. Kuinka monelta on 12 kk:n aikana tutkittu jalat ja tehty jalkojen riskiarvio (Diabetesliiton jalkojenhoitosuosituksen mukaan asteikolla 0-3: 0= tunto normaali 1= tunto heikentynyt monofilamentilla tutkien 2= tunto ja verenkierto heikentyneet; jalkaterän pulssit tai nilkka/olkavarsipaineindeksi 3 = aikaisempi haavauma tai amputaatio) 8. Kuinka monelta on valokuvattu silmänpohjat 12 kk:n aikana. 9. Retinopatian esiintyvyys ja ilmaantuvuus 12 kk:n aikana. 10. Näkövammaisuuden esiintyvyys ja ilmaantuvuus 12 kk aikana (paremman silmän visus laseilla korjattuna < 0.3) 11. Kuinka monelta on tutkittu mikroalbuminuria 12 kk:n aikana. Mikroalbuminurian ( nu-alb ug/min) ja nefropatian (nu-alb yli 200 ug/min) esiintyvyys ja ilmaantuminen 12 kk:n aikana 12. Niiden diabeetikoiden osuus (%), joiden S- kreatiniini on yli 200 umol/l tai du-prot > 3 g /vrk Selvitetään uusien uremian aktiivihoidon piiriin tulleiden diabeetikoiden määrä diabetestyypeittäin 12 kk:n aikana munuaistautirekisteristä 14

15 4. ASIAKASNÄKÖKULMA TAVOITE LAATUKRITEERI INDIKAATTORI TAI SEURANTATAPA Diabeetikko on tyytyväinen hoitoonsa ja hoidon eri osa-alueiden hoidonohjaukseen sekä näiden saatavuuteen ja Yleinen hoitotyytyväisyyden palautekysely ja diabetesspesifinen asiakaskysely ovat käytössä ja niiden tuloksia Yleislääkärin vastaanoton laatu -kyselyn (STAKES) tekeminen diabeetikoille kolmen vuoden välein Vuosittainen diabetesspesifinen asiakaskysely vuosikäynnin yhteydessä käytännön järjestämiseen hyödynnetään hoidon kehittämisessä hoidon, ohjauksen ja hoitovälineiden Diabeetikko saa Diabeetikko saa riittävän saatavuus tarvitsemansa hoitovälineet määrän hoitotyytyväisyys ja ohjausta niiden käyttöön verensokeriliuskoja maksutta osana lääkärin määräämää hoitoa diabetekseen liittyvä hyvinvointi / elämänlaatu Diabeetikko osaa hakeutua tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan Diabeetikko tietää, mistä ja milloin hän saa neuvoja ja ohjausta omahoitoaan varten ja mistä saa apua äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa 1 Erillinen työryhmä laatii diabetespesifisen asiakaskyselyn 15

16 Liite 1 Esimerkkejä diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen suositelluista tai käytetyistä laatukriteereistä. Vuonna 1995 Suomen Diabetesliiton lääkärineuvosto on ehdottanut laadunarvioinnin mittareiksi (10) 1. Diabeteksen hoidon voimavarojen arviointi mitä palveluja saatavissa ja miten niitä on käytetty, esim. diabeteshoitaja, jalkojenhoitaja, ravitsemussuunnittelija miten hoitovälineitä (liuskat, mittarit) on saatavissa ja miten niitä on jaettu ja käytetty miten usein potilaat käyvät lääkärissä tai hoitajan luona ja miten hoidon jatkuvuus toteutuu 2. Toiminnan arviointi miten määräaikaistutkimukset toteutuvat: silmänpohjat, albumiinin eritys, verenpaine, jalkojen tutkiminen mikä on näiden kattavuus 3. Tuloksen arviointi HbA 1c, paino, lipidit, mikroalbuminurian esiintyvyys, tupakoitsijoiden osuus amputaatiot, sokeutuminen, dialyysihoito infarktit tai sepelvaltimotaudin hoidon tarve elämänlaatunäkökohdat potilaiden tyytyväisyys hoitoon 4. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulosten raportointi hoidon tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet tehostamistoimien seurannan järjestäminen WHO/EURO serverillä on DiabCare-järjestelmään perustuva internetissä toimiva diabeetikon hoidon seurantaan tarkoitettu rekisteri (http://qct.who.dk/diabetes/dad-htm). Rekisteriin kerätään absoluuttisina lukuina seuraavat indikaattorit potilasmäärinä. Indikaattoreille on myös selkeät määritelmät: 16

17 1. sukupuoli 2. hyvinvointimittarissa yli 12 pistettä 3. vaikea hypoglykemia 12 kk aikana 4. vaikea hyperglykemia 12 kk aikana 5. HbA 1c + 2 % viitealueen ylärajasta 6. HbA 1c paikallinen keskiarvo + 4 SD 7. HbA 1c 8% 8. normaali verenpaine (T1DM 140/90 mmhg, T2DM 160/95 mmhg,muut 140/90mmHg) 9. proteinuria (> 500 mg/24h tai albumin > 300mg /24h) 10. ei tupakoivat 11. painoindeksi < S-kolesteroli < 5.5 mmol/l 13. näönmenetys 12 kk aikana (visus < 0.1 toisessa silmässä) 14. munuaisten vajaatoiminnan kehittyminen (s-kreatiniini 400 umol/l tai dialyysi tai munuaisensiirto) 12 kk aikana 15. sydäninfakrti 12 kk aikana 16. nilkan yläpuolinen amputaatio 12 kk aikana 17. aivohalvaus 12 kk aikana 18. raskauskomplikaatio: malformaatio / raskauden keskeytyminen / perinataali kuolema 12 kk aikana 19. sairaalahoitopäivät 12 kk aikana Yhdysvalloissa American Diabetes Association (www.diabetes.org) on käynnistänyt diabeteksen laadun kehittämisprojektin (American Diabetes Association. The Diabetes Quality Improvement Project- Translating Research to Practice. IFDOR kokous Kööpenhamina). Siinä diabeteksen hoidon laatukriteerit on jaettu kahteen osaan a) tuloskriteerit, jotka laatujärjestelmään liittyjän pitää kerätä ja julkisesti raportoida b) laadun kehittämiskriteerit, jotka pitää kerätä, mutta ei tarvitse raportoida. 1. a. Kuinka monelta % tutkittu HbA 1c vuosittain, b. HbA 1c jakauma 2. a. Kuinka monelta % on huono hoitotasapaino eli HbA 1c on > 9.5 % 3. a. Kuinka monelta % tutkittu nefropatian esiintyminen eli mikroalbuminuria mitattu vuoden aikana tai 2 vuoden aikana jos 2/3 toteutuu:1) tabletti/ruokavaliohoitoinen,2) HbA 1c < 8%, 3) edellisen vuoden mikroalbuminurian näyte negatiivinen 4. a. Kuinka monelta tutkittu lipidiprofiili vähintään kerran 2 v aikana 5. a. Kuinka monelta % viimeinen LDL-kolesterolin mittaus oli < 130mg/dl, b. LDL:n jakaantuminen 6. a. Kuinka monelta % viimeisin verenpaine on < 140/90, b. verenpaineen jakauma 7. a. Kuinka monelta % tutkittu silmänpohjat (laajentaen) vuosittain tai 2 vuoden aikana, jos 2/3 toteutuu: 1) tabletti/ruokavaliohoitoinen, 2)HbA 1c on < 8%, 3) ei todettua retinopatiaa 17

18 8. a. Kuinka monelta % tutkittu jalat vuosittain, b. kuinka monelle % tehty hyvin dokumentoitu jalkojen tutkiminen 9. a. Onko tarjolla tupakoinnin lopettamisen ohjausta 10. b. Kuinka monta % on saanut omahoidon ohjausta, sisältäen ruokavalio-ohjauksen 11. b. Hoitotyytyväisyys ja hoidon saatavuus Eurooppalaisessa tyypin 2 diabeteksen hoitosuosituksessa (European Diabetes Policy Group A Desktop Guide to Type 2 Diabetes Mellitus. International Diabetes Federation European Region. Diab Med 1999;16 (September), esimerkinomaisina laatuindikaattoreina tuodaan esille seuraavat: 1. Välillinen hoitotulostulos - kuinka monella % HbA 1c on yli 7,5% - kuinka monella % on todettavissa albuminuria - kuinka monella % on verkkokalvon vaurio 2. Todellinen hoitotulos, lisäsairauksien esiintyminen - nilkan yläpuolinen amputaatio - sydäninfarktien määrä - jalkahaavaumat 3. Riskitekijöiden hallinta - Kuinka monella % on verenpaine 140/85 mmhg - kuinka monta % tupakoi 4. Hoidon toteutuminen - kuinka monelta % silmänpohjat tutkittu 12 kk:n aikana - kuinka monta % on tavannut diabetesohjaajan 12 kk:n aikana - kuinka monelta % on tutkittu jalat 12 kk:n aikana Englantilaisessa Salfordin asukkaan kaupungissa diabeetikoiden hoidon laadunarvioinnissa käytetään seuraavia prosesseja a) avainprosessit - vastaanottokäyntien kattavuus - määräaikaistutkimusten toteutuminen riskitekijät: paino, verenpaine, HbA 1c, rasva-arvot komplikaatioiden seulonta: silmätutkimukset, jalat, munuaiset b) välillinen hoitotulos = kuinka monella % toteutuu tämä tavoite HbA 1c < 8% systolinen verenpaine < 160 mmhg 18

19 diastolinen verenpaine < 90 mmhg kokonaiskolesteroli alle 5,5 mmol/l LDL-kolesteroli alle 3,5 mmol/l c) päätetapahtumat: jaettuna iän ja lukumäärän mukaan: alle 50 v, v ja yli 70 v 1) diabeteksen jalkasairauden esiintyminen amputaatio: 1. Jalkaterä 2. Nilkka haavaumat 2) diabeteksen silmäsairauden esiintyminen näönmenetys jommassakummassa silmässä 3) diabeteksen munuaissairauden esiintyminen ESRD ja nefropatia 4) valtimotaudin esiintyminen sydäninfarkti, angina pectoris, sydämen vajaatoiminta, perifeerinen 5) tyypin 1 diabeetikoiden raskauden kulku Ruotsin kansallista diabetesrekisteriä ylläpidetään internetissä ja noin 250 maan tuhannesta hoitoyksiköstä on osallistunut rekisteriin (http://ldc.lu.se/ndr/programvara.html ). Rekisteriin kerätään seuraavat tiedot vuositasolla diabeetikoista. 1. sairastumisvuosi 2. hoito: insuliini / tabletit / pelkkä ruokavalio 3. viimeisin HbA 1c :n arvo 4. paino 5. pituus 6. viimeisin verenpaine 7. seuraaviin tietoihin vaihtoehdot : kyllä / ei / ei tietoa a. verenpainelääkitys b. veren lipidejä alentava lääkitys c. mikroalbuminuria d. nefropatia e. dialyysi / munuaisensiirto f. näön alentuminen g. sydäninfarkti h. halvaus i. nilkan yläpuolinen amputaatio j. tupakoitsija Diabeetikon hyvän hoidon kriteerit ja näiden seuranta Imatran terveyskeskuksessa ovat (Friman A, Dhawan L, Henriksson, M-L,Kovanen, H,Kärkkäinen I, Pellinen I, Starck J. Diabeetikon hyvä hoito Imatran terveyskeskuksessa. Imatran terveyskeskuksen diabeteshoidon laatukäsikirja). 1. Jokaisella diabeetikolla on oikea diagnoosi sairauskertomusjärjestelmässä - tilastoseuranta sairauskertomusjärjestelmästä vuosittain 19

20 2. Diabeetikko on hoidossa hoidon porrastuksen mukaisessa oikeassa paikassa - tilastoseuranta sairauskertomusjärjestelmästä vuosittain 3. Diabeetikon määräaikaistarkastukset on hoidettu suositusten mukaisesti - tilastoseuranta sairauskertomusjärjestelmästä vuosittain - GHbA 1c - ja U-alb/Krea, BMI tai paino sekä verenpaine - silmänpohjakuvausjonot 4. Diabeetikko saa jatkuvaa omahoidon ohjausta lääkäriltä ja sairaanhoitajalta 5. Diabeetikko saa tarvitsemansa hoitovälineet ja ohjauksen niiden käyttöön omahoitoa varten 6. Diabeetikko tietää, mistä ja milloin hän saa neuvoja ja ohjausta omahoitoaan varten, ja mistä saa apua äkillistä hoitoa vaativissa tilanteissa - asiakaspalautekysely 2-3 vuoden välein ja vuosittainen palaute diabetesyhdistykseltä Lappeenrannan terveyskeskuksessa on käytetty seuraavia laatukriteereitä (Kohvakka 2001) diabeetikoiden hoidossa 1. Kuinka monelta diabeetikolta tutkittu HbA 1c vuosittain 2. Kuinka monella (%) HbA 1c - arvo on < 7.5 % 3. Kuinka monella tutkituista HbA 1c -arvo on > 9% 4. HbA 1c keskiarvot sukupuolen mukaan 5. HbA 1c keskiarvot lääkehoitotyypin mukaan otoksena 6. Kuinka monella diabeetikolla (%) paastoverensokeri on < 6.7 mmol/l 7. Kuinka monen diabeetikon BMI on kirjattu sairauskertomukseen 8. Kuinka monella diabeetikolla (%) verensokerin omaseuranta on käytössä 9. Mikä on viimeinen verenpaineen lukema a. kuinka monella (%) se on yli tavoitetason b. kuinka monella (%) alle tavoitetason 10. Kuinka monelle (%) diabeetikolle on tehty silmänpohjakuvaus kolmen vuoden aikana 11. Sepelvaltimotautia sairastavilla lisäksi a. kuinka moni (%) tupakoi, b. onko ASA:n käyttö kirjattu (%) 20

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.

Lisätiedot

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Success Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Success Prescriptions. Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet Success Prescriptions Arkivaikuttavuuden mittaamisen nykyhetki ja tulevaisuuden mahdollisuudet Terveysvaikuttavuuden tasot Taso 1: Saavutettu ja/tai ylläpidetty terveyden taso Elämän pituus Elämänlaatu

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun RAMPE-osahanke Laura Kauhanen, harjoittelija 21.3.2012 Mitä on omahoito? Omahoito on yksilöllistä ja päivittäistä. Omahoitoa

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatukriteerit

Yleisten kirjastojen laatukriteerit Yleisten kirjastojen laatukriteerit Opetusministeriön kirjastopäivä 25.11.2009 Hannu Sulin & Marjariitta Viiri OPETUSMINISTERIÖ /27.11.2009 /1. Työryhmä Hannu Sulin OPM Janne Puhakka OPM Kristiina Kontiainen

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Palvelusetelikokeilun arvioinnista

Palvelusetelikokeilun arvioinnista Palvelusetelikokeilun arvioinnista Pia Maria Jonsson Yksikön päällikkö Reformit yksikkö Palvelusetelikokeilun päätavoitteena on tuottaa tietoa kansallisen päätöksenteon tueksi Kokeilun arvo päätöksentekijöille

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI

YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI LIITE 6. Alueellinen diabeteshoitomalli, MSTH:een versio YLÄ-PIRKANMAAN PERUSTERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN DIABETESHOITOMALLI DILLI -hanke 2006 2008 Syyskuu 2008 Sanna-Leena Paarlahti Anu Saunamäki Anitta

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot