DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Timo Valle, Jaakko Tuomilehto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004

2 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Timo Valle, Jaakko Tuomilehto. DEHKO-raportti 2004:1. Suomen Diabetesliitto ry, TIIVISTELMÄ Viimeisen vuosikymmenen aikana diabeteksen hoitotavoitteet ovat selkiytyneet lukuisien tärkeiden hoitotutkimusten valmistumisten myötä. Diabeteksen hoidon ensisijaisena tavoitteena on estää lisäsairauksien, kuten sepelvaltimo-, silmänpohja- ja munuaistaudin kehittyminen sekä parantaa diabeetikon elämänlaatua. Lisäsairauksien estämiseksi diabeteksen kokonaisvaltaisen hoidon toteutuminen on tärkeää. Tämä tarkoittaa erityisesti hyvää verenglukoosin, lipidien ja verenpaineen hoitoa sekä tupakoinnin välttämistä. Vuonna 1993 STAKES:n diabetesasiantuntijaryhmä teki ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen diabeteksen hoidon tasosta Suomessa. Hoidon laadun mittarina käytettiin diabeetikkojen glykemiatasoa. Nyt uusitussa tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää laajemmin diabeetikkojen hoitotulokset ennen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) liikkeellelähtöä. Tutkimus kertoo suomalaisten diabeetikkojen glukoosin, lipidien ja verenpaineen hoitotulokset vuosilta Tutkimuksemme mukaan vain pienellä osalla suomalaisista diabeetikoista on kokonaisvaltaisessa hoidossa päästy asetetuille tavoitetasoille. Tyypin 1 diabeetikoilla glukoositasapainossa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 1993 selvityksen jälkeen. Reilu viidennes tyypin 1 diabeetikoista on hyvässä glukoositasapainossa (HbA 1c <7,5%) ja HbA 1c -mediaani on 8,5%. Erityisen huono tilanne on vuotiailla, joista lähes puolella diabeetikoista HbA 1c ylittää 10%. Verenpaine- ja lipiditavoitteet on hoidettu paremmin tavoitetasoihin. Tyypin 1 diabeetikoilla LDL-kolesteroli on keskimäärin 2,7 mmol/l ja verenpaine 130/80 mmhg. Tyypin 2 diabeetikoilla glykemiataso on parantunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Verensokerin hoito on aggressiivisempaa ja hoitotulokset on parantuneet kaikissa lääkehoitoryhmissä vuoden 1993 jälkeen. Tyypin 2 diabeetikoiden keskimääräinen HbA 1c on parantunut 8,4 %:sta 7,6 prosenttiin. Hoitotavoitteessa (HbA 1c < 7,0%) on kuitenkin vasta kolmannes diabeetikoista, ja vain murto-osalla insuliinihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista glykemiataso on suositellulla tasolla. Myös muiden verisuonitautien riskitekijöiden hoidossa ollaan kaukana tavoitteista. Keskimääräinen LDL-kolestesterolipitoisuus on 3,1 mmol/l, ja hoitotavoitteessa (LDL < 2,6 mmol/l) on neljännes potilaista. Verenpaineen mediaani on 150/84 mmhg, ja vain vajaan viidesosan kohdalla ollaan tavoitetasolla (RR < 135/85 mmhg). Vakavat hypoglykemiat eivät ole tutkimuksemme mukaan kovin yleisiä tyypin 2 diabeetikoilla. Edeltävän vuoden aikana alle 1% tyypin 2 diabeetikoista oli joutunut turvautumaan sairaalahoitoon hypoglykemian takia. Kuitenkin lähes puolet insuliinihoitoa saavista tyypin 2 diabeetikoista oli kokenut hypoglykemiatuntemuksia. Viidellä prosentilla tyypin 1 diabeetikoista oli vuoden aikana ollut sairalaahoitoon johtanut hypoglykemiaepisodi. Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että suomalaisten diabeetikoiden hoitotasapaino ei ole vielä tyydyttävällä tasolla. Tilanteen parantamiseksi maamme terveydenhuollon on panostettava hoitohenkilökunnan koulutukseen ja diabeetikkojen ohjaukseen. Diabeteksen hoidon laatuun on kiinnitettävä huomiota myös paikallisesti hoitoyksiköissä. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUSMENETELMÄT. 6 Aineisto 6 Käytännön toteutus 6 Tietosisältö 7 4. TULOKSET.. 8 Verensokeritaso 9 Veren rasva-arvojen taso 12 Verenpainetaso Muut kysytyt tiedot POHDINTA 16 Liitteet.. 20 Lähdeluettelo 37 3

4 1. JOHDANTO Diabetes on vakava kansansairaus, jonka moninaiset lisäsairaudet merkitsevät yksittäisille henkilöille suuria ongelmia ja suomalaiselle terveydenhuollolle huomattavaa kuormitusta. Diabeteksesta koituvat lisäkustannukset ovat Suomessa vuosittain yli 500 miljoonaa euroa (1-2). Valtaosa hoitokustannuksista tulee diabetekseen liittyvistä lisäsairauksista, joiden ehkäiseminen on ehdottoman tärkeää myös yksilön kannalta. Komplikaatioita voidaan ehkäistä erityisesti diabeteksen kokonaisvaltaisella hoidolla. Viimeisen vuosikymmenen aikana on saatu selvää näyttöä myös siitä, että hyvällä glukoositasapainolla voidaan vähentää diabeteksen lisäsairauksia sekä tyypin 1 diabeteksessa (3) että tyypin 2 diabeteksessa (4-5). Hyvän glukoositasapainon tärkeyttä ovat painottaneet myös viime vuosina julkaistut kotimaiset hoitosuositukset (6-9). Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) diabetesasiantuntijaryhmä selvitti vuoden 1993 diabeteshoidon laatua tutkimuksessa, joka oli ensimmäinen valtakunnallisesti edustavalla otoksella diabeetikkojen glukoositasapainoa mitannut tutkimus maailmassa (10-11). Tutkimuksessa selvitettiin aikuisikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino käyttäen mittarina vuonna 1993 sairauskertomukseen kirjattua glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA 1c ) pitoisuutta. Viidenneksellä tutkituista oli tyypin 1 diabetes ja 70 %:lla tyypin 2 diabetes. Tyypin 2 diabeetikoista 18 %:lla ruokavalio oli ainoa hoitomuoto, 19 %:lla hoitona oli yksinomaan insuliini ja 49 %:lla tabletit. Tablettien ja insuliinin yhdistelmähoitoa käytti 14 % tutkituista. Kahdelta kolmannekselta tutkituista oli mitattu glykosyloitunut hemoglobiinipitoisuus vuoden 1993 aikana. Keskimääräinen HbA 1c -pitoisuus oli 8,6 % (mediaani 8,5 %). Vajaalla neljänneksellä tutkituista glukoositasapaino oli erittäin huono (HbA 1c -pitoisuus > 10 %). Tyypin 1 diabeetikoilla HbA 1c :n mediaani oli 8,6 % ja tyypin 2 diabeetikoilla 8,4 %. Hoitomuodolla, taudin kestolla ja liikapainolla näytti olevan suuri merkitys potilaan HbA 1c -pitoisuuteen. Huomattavaa oli, että tyypin 2 diabetesta sairastavilla miehillä näytti olevan parempi hoitotasapaino kuin naisilla (8,3 % vs. 8,8 %, p<0.0001). Tutkimus osoitti, että suomalaisten diabeetikoiden sokeritasapaino oli vuonna 1993 keskimäärin vielä kaukana senhetkisestä tavoitetasosta (10-11). Tutkimuksessa ei kartoitettu sokeritasapainon lisäksi muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, joten kokonaishoitovastetta ei tiedetty. Vuoden 1993 selvityksessä ei myöskään kysytty diabeetikoiden kokemia hypoglykemioita eikä heidän mielipidettään oman sairauden hoidon järjestämisestä. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) konsensuskokous vuonna 2000 antoi diabeteksen hoidolle selkeät tavoitteet (8). Se, missä määrin ne saavutetaan lähivuosina, edellyttää asian tieteellistä arviointia. Tämä tutkimuksen tarkoitus on antaa perusta kyseiselle arvioinnille. Tutkimus on toteutettu Diabetesliiton ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä. 4

5 2. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitkä olivat diabeteksen hoitotulokset Suomessa valtakunnallisesti vuonna 2000, ja miten diabeetikoiden hoitotasapaino oli muuttunut vajaan vuosikymmenen aikana. Suuri osa terveyskeskuksista on siirtynyt vuoden 1993 jälkeen omalääkärijärjestelmän piiriin, ja osassa hoitopaikoista on purettu diabeteshoitoryhmiä. Toisaalta viime vuosina on tullut runsaasti tutkimustuloksia ja hoitosuosituksia, joissa on korostettu hyvän sokeritasapainon merkitystä osana tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hyvää hoitoa. Tutkimustulosten valossa on käynyt myös yhä selvemmäksi, että diabeteksen hyvä hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jossa on otettava huomioon paitsi sokeritasapaino myös esimerkiksi verenpaineen ja veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden tehokas hoito (6-9). Oman tutkimuksemme tarkoituksena oli siis testata, ovatko suositukset siirtyneet suomalaiseen hoitokäytäntöön. Glukoositasapainon selvittämisen lisäksi tavoitteena oli kartoittaa valtakunnallisesti myös muiden tärkeiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoidon laatua suomalaisilla diabeetikoilla. Tutkimuksemme voi toimia pohjana tulevalle diabeteksen hoidon laadunseurannalle paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Lisäksi tutkimusajankohta oli ajoitettu niin, että tulevaisuudessa voidaan arvioida Dehkon tavoitteiden saavuttamista tutkimalla hoitotuloksia ohjelman jälkeisinä vuosina. 5

6 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Aineisto Tutkimusaineiston otanta suunniteltiin tehtäväksi samalla tavalla kuin vuoden 1993 tutkimuksessa. Vuonna 1993 tehtyjen laskelmien mukaan aineiston tavoitesuuruudeksi määritettiin noin diabeetikkoa, mikä katsottiin riittävän suureksi aineistoksi kuvaamaan diabeetikoiden glykemiatasoa valtakunnallisesti. Tutkittavien otokset määritettiin diabeteksen vallitsevuuteen ja asukasmäärään suhteutettuna kustakin läänistä Ahvenanmaata lukuun ottamatta, sekä erikseen suurimmista kaupungeista. Yhteenlaskettuna niistä kertyi koko maan tavoitekoko. Hoitoyksiköiden määrä ositettiin siten, että hoitoyksikkökohtainen tavoite oli tutkia noin 50 diabeetikkoa. Hoitoyksiköksi määritettiin joko yksittäinen terveyskeskus tai suuremman terveyskeskuksen terveysasema. Vuoden 1993 aineisto koostui tämän perusteella 51 terveyskeskuksesta, joiden valinta tapahtui lääneittäin satunnaistetusti niin, että mukaan tuli sekä suuria että pieniä hoitoyksiköitä (10) luvun lopulla toteutetussa Finndiabtutkimuksessa todettiin, että 70 % suomalaisista lääkkeillä hoidetuista diabeetikoista käy seurannassa ensisijaisesti terveyskeskuksissa ja 20 % sairaaloiden poliklinikoilla (12). Tästä syystä valtakunnallisessa vuoden 1993 tutkimuksessa kyselylomakkeet lähetettiin myös kunkin otokseen valitun terveyskeskuksen ensisijaiselle erikoislääkärijohtoiselle poliklinikalle, jotta näidenkin hoitoyksiköiden tulokset saataisiin mukaan. Tämä tapahtui kuitenkin siten, ettei sairaaloiden osuus koko potilasaineistosta ollut yliedustettu. Vastaavaa otantatapaa sovellettiin myös vuoden 2000 tutkimukseen, mutta niin, että otannan ensimmäisen vaiheen terveyskeskukset valittiin sairaanhoitopiirijaon mukaan ja otantakokoa suurennettiin. Vuoden 2000 tilannetta selvittävään tutkimukseen valittiin mukaan kaikki vuoden 1993 tutkimukseen osallistuneet hoitopaikat sekä vuonna 1993 tutkimuksesta kieltäytyneet hoitokeskukset. Yhteensä vuoden 2000 selvitykseen kutsuttiin 26 sairaalaa ja 82 terveyskeskusta tai terveysasemaa. Otanta suoritettiin siten, että aineisto kuvastaa Tero Kankaan tutkimuksen mukaisesti edelleen Suomen väestöjakaumaa ja diabeetikkojen ensisijaista hoitopaikkavalintaa (12). Näin otantakoko nousi 5400 potilaaseen (1300 sairaaloista ja 4100 terveyskeskuksista). Vuoden 1993 tutkimuksessa tietoja pyydettiin 3600 potilaasta, joista 850 oli sairaalapoliklinikoiden ja 2950 terveyskeskusten diabetespotilaita. Käytännön toteutus Tutkimus toteutettiin postittamalla kuhunkin hoitoyksikköön kyselylomakkeet, jotka pyydettiin täyttämään 50 perättäisestä, normaalille kontrollikäynnille saapuneesta, 15 vuotta täyttäneestä diabeetikosta. Hoitoyksikön valinnan mukaan kyselylomakkeen täytti joko lääkäri tai diabeteshoitaja. Jos diabeetikoiden hoito hoitoyksiköissä oli hajautettu usealle eri lääkärille, lomakkeiden jakamisessa pyydettiin noudattamaan tasaisuutta, jotta saataisiin valikoimaton kuva hoitoyksikössä seuratuista potilaista. Käytäntö oli sama kuin vuoden 1993 selvityksessä. Tutkimukseen ei sisältynyt verinäyteanalyysejä eikä mittaustuloksia. Tutkimuksen kenttävaihe aloitettiin helmikuun lopulla Maaliskuun alussa alkoi monella tutkimuspaikkakunnalla lääkärilakko, joka sekoitti tutkimuksen aikataulua ja toteutusta. Alunperin tietojen keräämisen oli suunniteltu kestävän toukokuun loppuun Lakon ja hoitopisteiden alimiehityksen takia tutkimuksen aloittaminen lykkääntyi ja/tai peruuntui monessa paikassa. Vuoden 2000 tietoja koskeneiden kyselylomakkeiden keräämistä jatkettiin vuoden 2001 loppuun saakka. Tästä huolimatta tutkimuksen vastausprosentti jäi alle tavoitteiden. 6

7 Vuoden 2002 alussa lähestyttiin uudestaan niitä hoitopaikkoja, jotka eivät olleet vastanneet, ja pyydettiin osallistumaan mukaan tutkimukseen suppeammalla tavalla. Lisää tutkittavia pyrittiin rekrytoimaan kaikista keskuksista, joista ei ollut palautunut vähintään 80 % lähetetyistä lomakkeista (eli 40 lomaketta) vuoden 2001 aikana. Vuonna 2002 pyydettiin vain kopioita sairauskertomuksista kolmelta edeltävältä vuodelta. Tarkoituksena oli selvittää tarvittavat kliiniset- ja laboratoriotiedot sairauskertomuksista keskitetysti Kansanterveyslaitoksella. Tällöin ei enää kysytty hoitoa koskevia tietoja hoitaneelta lääkäriltä, diabeteshoitajalta eikä diabeetikolta itseltään. Tutkimustietojen kerääminen lopetettiin lokakuun lopussa vuonna Tutkimusaikataulun pidentäminen lääkärilakon vuoksi johti siihen, että tutkimustulokset kertovat diabeetikkojen hoitotasapainosta Suomessa vuosina Tietosisältö Vuonna 2001 lähetetty hoitotasapainoa mittaava kyselylomake koostui samoista kysymyksistä kuin vuoden 1993 tutkimuksessa. Siinä tiedusteltiin 1) potilaan ikää, 2) sukupuolta, 3) asuinkuntaa, 4) diabeteksen toteamisvuotta, 5) diabeteksen hoitomuotoa (lääkitystä), 6) veren glykosyloituneen hemoglobiiniarvon mittaamista, 7) viimeisintä mitattua HbA 1c -arvoa, 8) viimeisintä painon ja pituuden mittaustulosta sairauskertomuksesta, 9) hoidosta vastaavan lääkärin tai hoitajan näkemystä hoidon onnistumisesta, 10) ja vastaavasti ongelmallisen hoidon esteistä (8 vaihtoehtoista syytä, joista pyydettiin valitsemaan enintään kolme tärkeintä). Lisäksi kysyttiin; 11) oliko potilaalla jatkuvaa/vakituista lääkäriä, 12) oliko potilaalla vakituista diabeteshoitajaa tai omahoitajaa, 13) oliko potilaan hoitopaikka oikea, 14) mikä olisi ollut oikean hoitopaikan valinta ja 15) kuka vastasi kyselyyn (lääkäri, diabeteshoitaja vai muu hoitaja). Vuoden 2000 hoitotasapainoa kartoittavassa tutkimuksessa kysyimme edellisten tietojen lisäksi hypoglykemioiden määrää sekä potilaan nimeä ja sosiaaliturvatunnusta (liite 1). Näin puuttuvia tietoja voisi myöhemmin selvittää sairauskertomustiedoista, ja tutkimuksen voisi myös tarvittaessa toistaa muutamien vuosien kuluttua. Potilaalta pyydettiin suostumus tutkimukseen (informed consent) ja lupa tutustua kolmen viimeisen vuoden sairauskertomusmerkintöihin, joista etsitään sydän- ja verisuonitautien riskitekijämuuttujia sekä tulevaisuudessa myös diabeteksen lisäsairauksiin liittyviä tietoja. Vain Kansanterveyslaitoksella työskentelevät tutkimusryhmän jäsenet pääsevät ko. tietokantaan. Hoitotasapainotutkimukseen yhdistettiin diabeetikkojen hoitotyytyväisyyttä koskeva tutkimus, jonka toteutti yhteistyössä Diabetesliiton ja Kansanterveyslaitoksen kanssa THM, lehtori Tuula- Maria Partanen. Vuonna 2001 tutkimuksen piiriin kuuluville diabeetikoille annettiin vastaanottotilanteessa hoitotyytyväisyyttä kartoittava kyselylomake, jonka vastaajat palauttivat Kansanterveyslaitokselle. Sata diabeetikkoa valittiin lisäksi mukaan haastattelututkimukseen, jossa tutkija on selvittänyt tarkemmin hoitotyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkimusosion tulokset on raportoitu jo aiemmin (13). Tutkimustulosten analysoinnissa alle 30-vuotiaana sairastuneita insuliinihoitoisia potilaita pidettiin tyypin 1 diabeetikkoina. Alle 30-vuotiaana sairastuneista suomalaisista diabeetikoista 92 % on insuliininpuutosdiabetesta sairastavia (14). Tyypin 2 diabeetikkoina tutkimuksessa pidettiin 40- vuotiaana tai vanhempana sairastuneita sekä niitä vuotiaana sairastuneita, joiden hoitomuotona oli pelkkä ruokavaliohoito tai tablettihoito. Eriksson työryhmineen on aiemmin osoittanut länsisuomalaisesta väestöstä, että kaikista tyypin 2 diabeetikoista sairastuu vain 3 % alle 40-vuotiaana. Vastaavasti kaikista tyypin 1 diabeetikoista vain 8 % sairastuu tautiinsa yli 40- vuotiaana (15). 7

8 4. TULOKSET Vuonna 2001 kerättyjä hoitotasapainolomakkeita palautettiin 2549 kappaletta, joka oli 47 % otannan alkuperäisestä määrästä. Sairauskertomuksia kerättiin vuosina yhteensä 3379 potilaasta. Hoitotyytyväisyyskyselyyn vastasi 2259 tutkimukseen vuonna 2001 osallistunutta diabeetikkoa. Yhteensä tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden määrä oli 3580 eli vastausprosentti jäi 66:een. Osallistumisaktiivisuus oli selvästi matalampi kuin vuoden 1993 tutkimuksessa, jossa 84 % lomakkeista palautui (Taulukko 1). Sairaaloista palautui tietoja 1065 potilaasta (82 % otannasta) ja terveyskeskuksista 2515 potilaasta (61 %). Vähintään 40 lomaketta 50:stä palautui 21 sairaalasta ja 39 terveyskeskuksesta. Täysin vastaamatta jätti 3 sairaalaa ja 12 terveyskeskusta. Hoitotasapainolomakkeen tiedoista 55 % oli täyttänyt lääkäri, 43 % diabeteshoitaja ja 3 % muu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Jakauma on samanlainen kuin vuoden 1993 tutkimuksessa (Taulukko 1). Potilaista sekä miehiä että naisia oli 50 %, ja tutkittavien mediaani-ikä oli 59 vuotta. Nuorin tutkimukseen osallistunut henkilö oli 15- ja vanhin 93-vuotias. Diabetesdiagnoosi oli tehty keskimäärin 47 vuoden iässä. Yhdellä potilaalla diabetes oli todettu alle vuoden ikäisenä, ja korkein diagnoosi-ikä oli 89 vuotta. Diagnoosi-ikä voitiin määrittää 88 prosentilla diabeetikoista joko hoitotasapainolomakkeesta tai sairauskertomuksesta. Heistä 30-vuotiaana tai nuorempana oli sairastunut 29 % (30 % vuoden 1993 tutkimuksessa). 40-vuotiaana tai vanhempana oli sairastunut 63 % tutkimukseen osallistuneista diabeetikoista. Diabeteksen keston mediaani oli yhdeksän vuotta. Tyypin 1 diabeetikoita oli tutkimuksen kriteerien mukaan 26 % kaikista tutkituista ja tyypin 2 diabeetikoita 56 %. Diabeetikoita, jotka olivat sairastuneet vuotiaana ja saivat insuliinihoitoa, ei luokiteltu kumpaakaan diabeteksen päätyyppiin. Tämän tai puuttuvan diagnoosi-iän ja hoitomuototiedon takia 631 diabeetikkoa ei voitu luokitella kuuluvaksi tyypin 1 eikä tyypin 2 diabeetikkojen potilasaineistoon (18 % koko aineistosta). Diabetestyyppijakaumassa ei ollut eroa vuoden 1993 tutkimukseen nähden. Painoindeksi voitiin laskea 2892 potilaalta eli 81 prosentilta tutkimukseen osallistuneista potilaista. Vuoden 1993 selvityksessä vastaava prosenttiosuus oli 80. Painoindeksin mediaani oli 27,8 kg/m 2 (27,9 kg/m 2 vuonna 1993). Tyypin 1 diabeetikoilla painoindeksin mediaani oli 24,6 kg/m 2 (25,0 kg/m 2 vuonna 1993) ja tyypin 2 diabeetikoilla 29,3 kg/m 2 (29,0 kg/m 2 vuonna 1993). Hoitotasapainolomakkeella kysyttiin, oliko potilaalta mitattu vuoden 2000 aikana HbA 1c -arvoa. Lomakkeiden vastausten mukaan mittaus oli tehty 95 %:lla. Sairauskertomuksista saadun täydentävän tiedon perusteella voitiin todeta, että mitattu HbA 1c -arvo löytyi kyselyä edeltävän vuoden ajalta yhteensä 3463 potilaalta (97 % tutkituista). Taulukko 1: Hoitotasapainokyselyn otanta ja palautuneet lomakkeet Tutkimusvuosi Otannan koko Yhteensä Sairaalat Terveyskeskukset Palautuneet lomakkeet Hoitotasapainokysely Hoitotyytyväisyyskysely Sairauskertomukset Yhteensä osallistuneita 3195 (84 %) 3580 (66 %) Kuka vastasi hoitotasapainokyselyyn? Lääkäri 55 % 58 % Hoitaja 43 % 40 % Muu hoitaja 3 % 3 % 8

9 Verensokeritaso Kaikkien diabeetikoiden HbA 1c -mediaani oli 7,9 %. Miesten ja naisten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Miesten HbA 1c -mediaani oli 8,0 % ja naisten 7,9 % (taulukko 2, liite 2). Tutkituista neljäsosalla HbA 1c oli alle 7.0 %, noin kolmasosalla se ylitti 8,5 %, ja joka kahdeksannella diabeetikolla HbA 1c oli yli 10 % (taulukko 3, liite 3). Tyypin 1 diabetes Tutkimukseemme osallistui 928 tyypin 1 diabeetikkoa, joista 925:ltä (99,7 %) oli mitattu HbA 1c edeltävän vuoden aikana. Valtaosa (76 %) diabeetikoista osallistui tutkimukseen sairaalan poliklinikan potilaina. Neljäsosalla oli ensisijaisena hoitopaikkana terveyskeskus. Kaikilta sairaalassa hoidossa olevilta diabeetikoilta löytyi mitattu HbA 1c -arvo joko kyselylomakkeelta tai sairauskertomuksesta. Terveyskeskuksessa asioivista diabeetikoista 99 %:lta löytyi mitattu HbA 1c -arvo. Sairaaloiden ja terveyskeskusten potilailla ei ollut eroa glukoositasapainossa. Tyypin 1 diabeteksen diagnoosivuosi voitiin määrittää 98 prosentilla potilaista. Tauti oli todettu keskimäärin 14 vuoden iässä. Kolmasosalla tutkituista diabetes oli diagnosoitu 10-vuotiaana tai nuorempana, viidesosalla vuotiaana ja neljänneksellä yli 20-vuotiaana. Taudin mediaanikesto oli 18 vuotta. Viidennes potilaista oli sairastanut diabetesta yli 30 vuotta. Alle viisi vuotta oli sairastanut 12 prosenttia tutkimukseen valikoituneista tyypin 1 diabeetikoista. Sokeritasapainon mittarina käytetyn glykosyloituneen hemoglobiini HbA 1c :n mediaani oli 8,5 % tyypin 1 diabeetikoilla. Vuonna 1995 julkaistussa tyypin 1 diabeteksen hoitosuosituksessa hyvänä hoitotasapainona pidetään HbA 1c -arvoja, jotka alittavat 7,5 %. Kohtalaisena glukoositasapainona pidetään 7,5-8,5 % tasoa, huonona 8,6-10,0 % ja hälyttävän huonona 10,0 %:n ylittäviä HbA 1c -arvoja (7). Tämän mukaan 21 % tutkituista tyypin 1 diabeetikoista oli hyvässä hoitotasapainossa. Kohtalaisessa glukoositasapainossa oli 29 %, huonossa tasapainossa 30 % ja hälyttävän huonossa 19 % tutkituista (taulukko 4, liite 4). Glukoositasapaino oli samanlainen miehillä ja naisilla. Diabeteksen kestolla oli selvä vaikutus HbA 1c -arvoon. Parhaimmassa hoitotasapainossa olivat alle neljä vuotta diabetesta sairastaneet. Tutkittavien HbA 1c -arvon mediaani nousi aina vuotta sairastaneisiin saakka, mutta sitä pidempään sairastaneilla HbA 1c -arvo oli taas parempi, 8,5 % tasoa (taulukko 5). Taulukko 5. Diabeteksen keston vaikutus glukoositasapainoon (HbA 1c -mediaani, %) Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes Taudin kesto (v) HbA 1c ( %) mediaani n 0-3 7, , , , , , , , , , ,4 52 > 33 8, , , , , , ,2 148 yli 20 8,

10 Painoindeksin mukaan katsottuna parhaimmassa hoitotasapainossa olivat normaalipainoiset tyypin 1 diabeetikot. Sekä ali- että ylipainoisilla henkilöillä verensokeritaso oli huomattavasti korkeampi normaalipainoisiin verrattuna (taulukko 6, liite 5). Myös diagnoosi-iällä ja diabeetikon tutkimusaikaisella iällä oli merkitystä sokeritasapainon kannalta. Parhaimmassa hoitotasapainossa olivat yli 15-vuotiaana sairastuneet tyypin 1 diabeetikot (kuva 1). Selvästi heikoimmassa tasapainossa olivat diabeetikot, jotka olivat tutkimushetkellä vuotiaita. Tämän joukon HbA 1c -mediaani oli 9,9 %. Kaikissa muissa ikäryhmissä HbA 1c -mediaani vaihteli 8,2 ja 8,5 prosentin välillä (taulukko 7, liite 6). Tyypin 2 diabetes Tutkimukseen tuli mukaan 2021 henkilöä, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes (kaikki 40-vuotiaana sairastuneet sekä tabletti- ja dieettihoitoiset vuotiaana sairastuneet). 97 %:lta löytyi mitattu HbA 1c -arvo kyselyä edeltävän vuoden ajalta. HbA 1c oli mitattu 94 prosentilla ruokavaliolla hoidetuista, 97 prosentilla tableteilla hoidetuista, 99 prosentilla insuliinilla hoidetuista ja 99,7 prosentilla yhdistelmähoidossa olevista. Sairaalan poliklinikka oli hoitopaikkana vain 11 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista. HbA 1c -arvo oli mitattu sairaaloissa 99 %:lta ja terveyskeskuksissa 97 %:lta potilaista. Diabeteksen diagnoosivuosi oli selvitettävissä 98:lta prosentilta tutkimukseen valikoituneista tyypin 2 diabeetikoista. Taudin keston mediaani oli kuusi vuotta. Edellisen vuoden aikana oli sairastunut 15 % tutkituista. Kolmannes tutkittavista oli sairastanut diabetesta vähintään 10 vuotta ja kahdeksan prosenttia vähintään 20 vuotta. Tauti oli todettu keskimäärin 56 vuoden iässä. Neljäsosalla potilaista diabetes oli diagnosoitu alle 50-vuotiaana ja kymmenesosalla yli 70-vuotiaana. Tyypin 2 diabeetikoista 16 % oli hoidettu pelkällä ruokavaliohoidolla, 47 %:lla hoitona olivat tabletit ja 16 %:lla insuliini. Tablettien ja insuliinin yhdistelmähoidolla oli 21 % tyypin 2 diabeetikoista. Kuva 1. Taudin keston ja diagnoosi-iän vaikutus glykemiaan Kuva 1. Taudin keston ja diagnoosi-iän vaikutus glykemiaan 10 Tyypin 1 diabetes HbA1c ( %) mediaani 9 8 Taudin kesto Diagnoosi-ikä v 4-6 v 7-9 v v > 30v 10

11 Tyypin 2 diabeetikoilla HbA 1c :n mediaani oli sekä naisilla että miehillä 7,6 %. Ruokavaliohoidossa olevien diabeetikkojen HbA 1c -mediaani oli 6,4 %, tablettihoitoisten 7,4 %, insuliinilla yksinomaan hoidettujen 8,3 % ja yhdistelmähoidossa olevien 8,4 %. Ruokavaliohoitoisia lukuun ottamatta hoitotulokset olivat parempia kuin vuonna 1993 (taulukko 2, liite 2). Ruokavaliohoidossa olevista tyypin 2 diabeetikoista neljänneksellä HbA 1c oli 7 % tai enemmän. Tablettihoitoisista vastaavan arvon ylitti 67 %, insuliinilla hoidetuista 83 % ja yhdistelmähoidossa olevista 89 % diabeetikoista. Tyypin 2 diabeetikoista parhaassa glukoositasapainossa olivat henkilöt, joilla diagnoosi oli tehty tutkimusta edeltävän kolmen vuoden aikana (HbA 1c -mediaani 7,1 %) (taulukko 5). HbA 1c -taso nousi diabeteksen keston myötä diagnoosihetkestä vuoden ajan, minkä jälkeen se pysyi tasaisena mediaanin ollessa 8 prosentin tasolla. Mitä vanhempana tyypin 2 diabetesdiagnoosi oli tehty, sen paremmassa sokeritasapainossa diabeetikko oli (kuva 2). 45-vuotiaana tai nuorempana diagnosoiduilla diabeetikoilla HbA 1c -mediaani oli 8,1 % ja yli 70-vuotiailla 7,2. Henkilön iällä (taulukko 7, liite 6) eikä painoindeksillä (taulukko 6, liite 5) ollut vaikutusta mittaushetken glykemiatasoon. Glukoositasapainojakauma oli samanlainen miehillä ja naisilla. Tyypin 2 diabeteksen hoitosuosituksia on annettu vuoden 1993 selvityksen jälkeen kolme kertaa. Tutkimuksen aikana voimassa oli Diabetesliiton hoitosuositus vuodelta 1994, jonka mukaan hyvänä hoitotasapainona pidettiin HbA 1c -arvoja alle 6,0 %, tyydyttävänä tasoa 6,1-8,0 % ja huonona yli 8 % meneviä mittaustuloksia (6). Tämän suosituksen mukaan tutkituista tyypin 2 diabeetikoista on 10 % hyvässä hoitotasapainossa, tyydyttävässä 52 % ja huonossa glukoositasapainossa 38 % (taulukko 4, liite 4). Kuva 2. Taudin keston ja diagnoosi-iän vaikutus glykemiaan 10 9 HbA1c ( %) mediaani 8 Tyypin 2 diabetes Taudin kesto Diagnoosi-ikä v 4-6 v Taudin kesto: 7-9 v v > 21v Taudin kesto Diagnoosi-ikä: < <46v > Diagnoosi-ikä >75-v (v) 11

12 Vuonna 2000 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO) annettiin suositus hoitotasapainotavoitteista. Sen mukaan hyvänä hoitotasapainona voidaan pitää insuliinihoitoisilla alle 7,5 % HbA 1c -arvoja sekä tabletti- ja ruokavaliohoitoisilla alle 7,0 % tasoa, välttävänä tasona 7,5-8,9 % ja huonona 9,0 % ja sen ylittäviä arvoja (8). Tämän suosituksen perusteella 35 % tutkituista olisi ollut hyvässä hoitotasapainossa, 44 % välttävässä ja 20 % huonossa hoitotasapainossa. Vuoden 2002 lopulla yksittäinen asiantuntijaryhmä julkaisi oman suosituksensa, jonka mukaan hoitotavoitteena pitäisi pitää kaikilla tyypin 2 diabeetikoilla alle 7,0 % HbA 1c -tasoa hoitotyypistä riippumatta (9). Tällä kriteerillä 31 % mukaan valikoituneista tyypin 2 diabeetikoista oli hyvässä glukoositasapainossa (taulukko 4, liite 4). Veren rasva-arvojen taso Kokonaiskolesterolin mittaustulos löytyi 2547 diabeetikolta edeltävän vuoden ajalta, joten palautuneiden sairauskertomusten mukaan kolmelta neljäsosalta oli mitattu kokonaiskolesteroli. Koko aineiston mediaani oli 5,1 mmol/l. Tutkituista henkilöistä 46 %:lla kokonaiskolesterolipitoisuus oli alle 5 mmol/l ja 18 %:lla 6 mmol/l tai enemmän. Naisilla kokonaiskolesteroli oli hieman korkeampi kuin miehillä, mikä selittyy korkeammalla HDL-kolesterolipitoisuudella (taulukko 8, liite 7). HDLkolesterolin mediaani oli miehillä 1,22 mmol/l ja naisilla 1,40 mmol/l. LDL-kolesterolin mediaani suomalaisilla diabeetikoilla oli 3,0 mmol/l. Tutkituista kolmasosalla LDL-kolesteroli alitti arvon 2,6 mmol/l. Tyypin 1 diabetes Tyypin 1 diabeetikoiden LDL-kolesterolimediaani oli 2,7 mmol/l. Miehistä 21 %:lla LDLkolesteroli oli yli 3,4 mmol/l. Naisista rajan ylitti vain 15 % tutkituista. Tyypin 1 diabeetikoista ns tavoitteesta (HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l, triglyseridit alle 2 mmol/l, LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l, kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde alle 4 sekä kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l) kauimpana oltiin kokonaiskolesterolin kohdalla. Kokonaiskolesteroli oli 55 %:lla tutkituista alle 5 mmol/l. LDL-kolesteroli oli kahdella kolmasosalla alle 3 mmol/l ja 43 %:lla alle 2,6 mmol/l. Paastotriglyseridipitoisuus oli 88 %:lla tutkituista alle 2 mmol/l ja 83 %:lla alle 1,7 mmol/l. HDL-kolesterolipitoisuus oli 94 %:lla yli 1 mmol/l ja 86 %:lla yli 1,15 mmol/l. Potilaan iällä on vaikutusta LDL-kolesterolitasoon. Mitä iäkkäämpi potilas oli, sitä korkeampi LDL-taso oli. Myös taudin kestolla näytti olevan merkitystä LDL-kolesterolipitoisuuteen (taulukot 9-10). Taulukko 9. LDL-kolesterolin mediaani taudin keston mukaan Taudin kesto (v) Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes LDL n LDL n 0-3 2, , , , , , , , , , , ,92 93 yli 20 2, ,

13 Taulukko 10. LDL-kolesterolin mediaani tutkimushetken iän mukaan Diabeetikon ikä (v) Tyypin 1 diabetes LDL (mmol/l) n Tyypin 2 diabetes LDL (mmol/l) n , , , , , , , , , , , , Tulokset ikäluokista, joissa yli 50 henkilöltä oli laskettavissa LDL-kolesterolipitoisuus Tyypin 2 diabetes LDL-kolesterolipitoisuuden mediaani tyypin 2 diabeetikoilla oli 3,1 mmol/l. Tyypin 2 diabeetikoista naisilla oli hieman korkeampi LDL-kolesterolitaso kuin miehillä. Naisista 38 %:lla LDLkolesteroli ylitti 3,4 mmol/l. Miehistä vastaava LDL-pitoisuus oli 33 %:lla. LDL-kolesteroli oli suositellulla alle 2,6 mmol/l:n tasolla 28 %:lla tyypin 2 diabeetikoista. Kolmella neljäsosalla potilaista HDL-kolesteroli ylitti arvon 1 mmol/l ja 58 %:lla 1,15 mmol/l. Triglysedipitoisuus oli alle 2 mmol/l kahdella kolmasosalla tutkituista ja 56 %:lla mitattu tulos oli alle 1,7 mmol/l. Kokonaiskolesteroli oli 42 %:lla alle 5 mmol/l. Korkein LDL-pitoisuus oli diabeetikoilla, joilla tauti oli diagnosoitu hiljattain ja matalin pisimpään sairastaneilla (taulukko 9). Diabeetikon iällä ei ollut vaikutusta LDL-kolesterolipitoisuuteen (taulukko 10). Verenpainetaso Mitattu verenpainetulos löytyi tutkimusta edeltäneen vuoden sairauskertomuksista 3108 diabeetikolta. Tämä on 92 % palautuneista sairauskertomuksista. Verenpaineen mediaanitaso koko aineistossa oli 144/82 mmhg. Miesten verenpainemediaani oli 142/82 mmhg ja naisten 145/81 mmhg (taulukko 11, liite 8). Tutkituista 36 %:lla verenpainearvo alitti 140/90 mmhg. Verenpaine oli alle 135/85 mmhg 27 %:lla diabeetikoista, ja 22 %:lla verenpaine oli 130/80 mmhg tai vähemmän. Diastolinen verenpainetavoite oli saavutettu useammin kuin systolinen. Diastolinen verenpaine oli 47 %:lla potilaista 80 mmhg tai alle, 58 %:lla alle 85 mmhg ja kolmella neljäsosalla alle 90 mmhg. Systolinen paine oli 130 mmhg tai vähemmän 29 %:lla tutkituista diabeetikoista, 33 %:lla alle 135 mmhg ja 40 %:lla alle 140 mmhg. Vielä pari vuosikymmentä sitten kohonneena verenpaineena pidettiin 160/90 ylittäviä arvoja. Vuosina suomalaisista diabeetikoista 40 % oli tämän hoitotavoitteen ulkopuolella, ja 13 %:lla sekä systolinen että diastolinen paine ylitti tämän raja-arvon. Tyypin 1 diabetes Tyypin 1 diabeetikoilla verenpainemediaani oli 130/80 mmhg (taulukko 11, liite 8). Mikäli tavoitepainetasona pidetään verenpainetasoa 130/80 mmhg tai alle, sekä systolisen että diastolisen 13

14 tavoitteen oli saavuttanut 42 % potilaista. Verenpaine oli puolella potilaista alle 135/85 mmhg ja 62 %:lla alle 140/90 mmhg. Naisilla verenpaine oli hieman alempi kuin miehillä. Systolinen verenpaine oli keskimäärin 4 mmhg matalampi naisilla (taulukko 11, liite 8). Taudin kestoajalla oli vain marginaalinen vaikutus painetasoon (taulukko 12, liite 9). Systolinen painetaso oli sitä vastoin sitä korkeampi mitä iäkkäämpi tutkittava oli tutkimushetkellä (taulukko 7, liite 6). Tyypin 2 diabetes Verenpaineen mediaani oli 150/84 mmhg tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä. Tutkituista 26 %:lla verenpaine oli alle 140/90 mmhg. Mikäli verenpaineen hoidossa pyritään tyypin 2 diabeetikoiden kohdalla normaaliväestöä tiukempiin tavoitteisiin, vain murto-osa potilaista oli hoitotavoitteessa. Alle 135/85 mmhg painetasolla oli 18 % tutkituista, ja 130/80 mmhg tai sen alle menevissä lukemissa oli 14 %. Verenpaine oli 160/90 mghg tai enemmän 16 prosentilla tutkituista, ja peräti 65 prosentilla ainakin toinen verenpainelukema ylitti tämän rajan. Erityisesti systolisen verenpaineen suhteen jäätiin kauaksi hoitotavoitteista. Vajaalla kolmasosalla potilaista systolinen verenpaine oli 160 mmhg, ja vain 29 %:lla lukema oli alle 140 mmhg. Tyypin 2 diabeetikoista miehet olivat paremmassa tilanteessa verenpaineen suhteen. Miesten verenpainemediaani oli 4/2 mmhg alempi kuin naisilla (taulukko 11, liite 8). Miehistä 28 %:lla verenpaine oli alle 140/90 mmhg. Naisista vain 23 % oli saavuttanut tämän minimitavoitteen. Pelkällä insuliinilla hoidetut diabeetikot olivat parhaassa verenpaineseurannassa. Insuliinilla hoidetuista 30 %:lla verenpaine oli alle 140/90 mmhg. Tableteilla hoidetuista potilaista 25 %, ruokavaliohoitoisista 24 % ja yhdistelmähoidolla olevista 23 % oli saavuttanut tämän verenpainetason. Tutkittavan iällä oli suurempi vaikutus verenpainetasoon kuin taudin kestolla (taulukot 7, 12, liitteet 6, 9). Erityisesti systolinen painetaso nousi tutkittavan iän mukaan. Diastoliseen paineeseen ikä tai taudin kesto ei vaikuttanut. Muut kysytyt tiedot Hypoglykemiat Tutkimuslomakkeella kysyttiin hoitavalta lääkäriltä tai diabeteshoitajalta, oliko tutkittavalla ollut edeltävän vuoden aikana hypoglykemiatuntemuksia. Tietoja kertyi 2475 tutkittavasta, joista 673 voitiin luokitella tyypin 1 diabeetikoksi ja 1629 tyypin 2 diabeetikoksi. Tyypin 1 diabeetikoista 81 % oli ilmoittanut kokeneensa hypoglykemiatuntemuksia. Mitä paremmassa hoitotasapainossa diabeetikko oli, sitä useammin hänellä oli ollut hypoglykemioita. Hyvän glykemiatason saavuttaneista (HbA 1c <7,5 %) 87 prosentilla oli ollut hypoglykemioita, kun hälyttävän huonossa tasapainossa olevista (HbA 1c >10,0 %) 73 prosentilla oli ollut hypoglykemioita (taulukko 13, liite 10). Tyypin 2 diabeetikoista vain harva ruokavaliolla tai tableteilla hoidetuista oli kokenut matalia verensokerituntemuksia. Sen sijaan 47 prosentilla insuliinia saavista tyypin 2 diabeetikoista oli ollut hypoglykemioita edeltävän vuoden aikana (2/3 pelkällä insuliinihoidolla olevista ja 1/3 yhdistelmähoitoisista) (taulukko 13, liite 10). Niistä tyypin 2 diabeetikoista, joiden HbA 1c oli alle 7,0 %, hypoglykemioita oli kokenut edellisen vuoden aikana 5 % ruokavaliohoidolla olevista, 20 % tablettihoitoisista sekä 50 % insuliini- ja 33 % yhdistelmähoidolla olevista henkilöistä. Hypoglykemia oli vaatinut sairaalahoitoa yhteensä 53 diabeetikon kohdalla. Heistä kahdellatoista hoitoa oli tarvittu useammin kuin kerran edeltävän vuoden aikana, maksimissaan kuusi kertaa. 14

15 Neljätoista tyypin 2 diabeetikkoa (<1 %) oli joutunut hakeutumaan sairaalaan hypoglykemian takia. Heistä kahdeksan oli pelkällä insuliinihoidolla (3 % insuliinihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista), kolme yhdistelmähoidolla (0,9 %) ja kolme tablettihoidolla (0,4 %). Hypoglykemiakysymykseen vastanneista tyypin 1 diabeetikoista viisi prosenttia oli joutunut turvautumaan sairaalahoitoon hypoglykemian takia. Hoidon onnistuminen ja hoitosuhde Tutkimuksessa esitettyyn kysymykseen hoidon onnistumisesta oli vastattu 97 %:ssa lomakkeista. Reilussa kolmasosassa tapauksista hoitotulosta pidettiin epäonnistuneena. Ylivoimaisesti tärkeimpänä yksittäisenä epäonnistumisen syynä pidettiin potilaan hoitomyöntyvyyden puutetta. Myös oman kokemuksen, ravitsemusterapeutin ja vastaanottoaikojen puute sekä potilaan ylipaino koettiin usein hoidon onnistumisen esteenä (taulukko 14, liite 11). Jalkojenhoitajan tai erikoislääkärin konsultaatiopalveluiden puute sen sijaan nähtiin vain harvoin syyksi hoidon epäonnistumiseen. Tyypin 1 diabeteksessa hoitoa pidettiin onnistuneena 93 %:ssa tapauksista, joissa HbA 1c -arvo oli alle 7,5 %. HbA 1c -arvon ollessa yli 10,0 % hoito koettiin onnistuneeksi 16 % kohdalla. Tyypin 2 diabeetikoilla hoidon katsottiin onnistuneen 92 % tapauksista, kun HbA 1c -arvo oli alle 7,0 %, mutta toisaalta vielä silloinkin, kun HbA 1c -arvo ylitti 10,0 %, hoitoa pidettiin jopa viidenneksen kohdalla onnistuneena. Valtaosalla diabeetikoista oli vakituinen lääkäri (90 %) ja diabetes- tai omahoitaja (91 %). Vakituisen hoitosuhteen puuttumisella ei tutkimuksen mukaan ollut hoitotuloksia huonontavaa vaikutusta (taulukot 15-16, liitteet 12-13). Lomakkeessa kysyttiin, hoidettiinko potilasta vastaajan mielestä oikeassa paikassa, ja mikäli ei, olisiko oikea hoitopaikka ollut perusterveydenhuollossa vai erikoissairaanhoidossa. Vastaajien mukaan valtaosa potilaista oli hoidettu oikeassa hoitopaikassa (taulukko 17, liite 14). Lääkärit, diabeteshoitajat ja muut hoitajat olivat yhtä tyytyväisiä hoitopaikan valintaan. Sen sijaan sairaalassa oltiin useammin sitä mieltä, että potilaan hoitopaikka oli väärä (taulukko 17, liite 14). Tällöin oikeana hoitopaikkana olisi 37 %:ssa tapauksista pidetty perusterveydenhuoltoa, jossa hoitavana lääkärinä olisi yleislääkäri sekä 63 %:ssa tapauksista perusterveydenhuoltoa ja hoitavana lääkärinä sisätautilääkäriä. Kaksi kolmasosaa näistä potilaista oli tyypin 1 diabeetikoita. Näiden potilaiden HbA 1c -mediaani oli 8,2 %. Kyselyihin vastanneista lääkäreistä puolet ja diabeteshoitajista 83 % ilmoitti käyttäneensä hoitotyössään Dehkon toimenpideohjelmaa, esitteitä tai luentokalvosarjoja (taulukko 18, liite 15). 15

16 5. POHDINTA Tutkimuksemme kertoo monia mielenkiintoisia asioita diabeetikkojen hoidosta Suomessa. Vuosien 1993 ja 2000 välisenä aikana on valmistunut lukuisia tärkeitä tutkimuksia, jotka koskevat diabeetikoiden hoitoa (3-5). Tiedon määrän lisääntymisestä huolimatta suomalaisten diabeetikoiden hoitotasapaino ei vielä lähesty asetettuja tavoitteita. Tyypin 1 diabeteksen glukoositasapainon tärkeyttä alleviivannut DCCT-tutkimus julkaistiin vuonna 1993 (3). Näin tutkimuksemme ajankohta oli hyvin otollinen mittaamaan, kuinka tyypin 1 diabetesta koskevan tärkeimmän kliinisen tutkimuksen tulokset siirtyvät käytäntöön. Tutkimusvuosien 1993 ja välillä myös tyypin 1 diabeteksen hoitokäytännöt ovat uudistuneet. Ensimmäinen ns. raketti-insuliini, lisproinsuliini, tuli Suomeen vuonna 1996 ja haukkasi ison osan lyhytvaikutteisten insuliinien markkinaosuudesta. Insuliinin annostelu on myös helpottunut vuosien varrella tapahtuneen annosteluun käytettävien kynien kehittymisen myötä. Lisäksi Diabetesliiton lääkärineuvoston asiantuntijaryhmä työsti jo vuonna 1995 DCCTtutkimuksen pohjalta tyypin 1 diabeteksen hoitosuosituksen, joka painotti hyvän glukoositasapainon merkitystä taudin keskeisenä hoitotavoitteena. Näistä seikoista huolimatta tyypin 1 diabeetikkojen hoitotulokset vuosina ovat hyvin samankaltaiset verrattuna vuoden 1993 tilanteeseen. Glukoositasapainosta kertovan glykolysoituneen hemoglobiinin mediaani oli nyt tehdyn selvityksen mukaan yhä samalla tasolla kuin vuonna Vain viidennes (21 %) suomalaisista tyypin 1 diabeetikoista on hyvässä hoitotasapainossa (25 % vuonna 1993). Glykemiatasoa tyypin 1 diabeetikoilla on mitattu Suomessa myös vuonna 1998 käynnistyneessä nefropatian genetiikkaa selvittävässä FinnDiane- projektissa. FinnDianen alustavat tulokset ovat samanlaiset kuin tässä tutkimuksessa. FinnDiane -tutkimukseen osallistuneista runsaasta 3000 tyypin 1 diabeetikoista 24 % oli hyvässä tasapainossa (16). Tutkimuksemme mukaan erityisen heikko tilanne on niillä tyypin 1 diabeetikoilla, jotka olivat tutkimushetkellä vuotiaita. Heidän HbA 1c -mediaaninsa oli huomattavasti korkeampi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Lisäksi huonossa tasapainossa olivat etenkin alle 15-vuotiaana sairastuneet. Heistä vain 16 % oli hyvässä tasapainossa, ja HbA 1c -mediaani oli 8,9 %. Sen sijaan murrosiän jälkeen ja nuorella aikuisiällä sairastuneet diabeetikot olivat tutkimushetkellä paremmassa hoitotasapainossa. Vaikka tutkimukseen osallistui tutkimusasetelman mukaisesti vain yli 15-vuotiaita diabeetikkoja, jolloin poikkileikkaus ei ulotu alle murrosikäisiin, huomio antaa viitteen siihen, että eniten tukitoimia ja muutoksia tarvittaisiin tulevaisuudessa murrosikäisten diabeetikoiden hoitotapoihin. Nykyään valtaosa nuorista on huomattavassa hyperglykemiassa vuosikausien ajan. Diabeteshoidon ammattilaisten olisi mietittävä, mitä tilanteen parantamiseksi olisi tehtävissä. Tutkimustietoa glukoositasapainon tärkeydestä tyypin 1 diabeteksessa on riittävästi. Uusia työkalujakin on lähiaikoina luvassa. Aika näyttää, tuovatko esimerkiksi vähemmän hypoglykemioita aiheuttavat uudet synteettiset, pitkävaikutteiset insuliinit parannusta tyypin 1 diabeetikkojen hoitotuloksiin Suomessa. Tyypin 1 diabeteksessa hypoglykemiat ovat usein esteenä hyvän glykemiatason saavuttamiselle. Tutkimuksemme mukaan valtaosa tyypin 1 diabeetikoista oli kokenut hypoglykemioita edeltävän vuoden aikana, ja sitä suurempi osa, mitä paremmassa hoitotasapainossa he olivat. Kuitenkin vain viisi prosenttia tyypin 1 diabeetikoista oli joutunut turvautumaan akuutisti sairaalahoitoon hypoglykemian hoidossa. Tutkimus osoittaa, että huomattavasti useammat tyypin 1 diabeetikoista ovat hyvässä hoitotasapainossa verenpaine- ja lipiditasojen suhteen kuin verensokerin suhteen. Valtaosalla tyypin 1 diabeetikoista on sekä HDL-kolesteroli- että triglyseridipitoisuus tavoitetasolla, ja lähes puolella LDLkolesterolitaso on alle 2,6 mmol/l. Verenpaineen mediaani suomalaisilla tyypin 1 diabeetikoilla on 16

17 hienosti 130/80 mmhg, ja 42 %:lla molemmat arvot alittavat nämä lukemat. Kuitenkin vielä neljäsosalla potilaista systolinen verenpaine ylittää arvon 145 mmhg ja diastolinen arvon 85 mmhg. Tyypin 2 diabeetikkojen verensokerin hoito on tutkimuksemme mukaan mennyt viimeisen vuosikymmenen aikana suuren harppauksen kohti parempaa. Tyypin 2 diabeetikkojen hoidon tehostamiseen on panostettu runsaasti viime vuosina. Pohjan tälle hienolle kehitykselle ovat luoneet uudet tutkimustulokset ja aktiivinen koulutus. Myös suuren yleisön tietoisuus tyypin 2 diabeteksesta on todennäköisesti kasvanut diabetesepidemian ollessa hyvin esillä tiedotusvälineissä. Vuosien hoitotasapainotulokset ovatkin huomattavan hyviä verrattuna vuoden 1993 tilanteeseen. Herää kuitenkin kysymys muista mahdollisista syistä, jotka voisivat olla syynä parantuneisiin tuloksiin? Tulostemme perusteella näyttäisi siltä, että nykyään diabeteksen glykemian hoito on aggressiivisempaa kuin vuonna Tämä näkyy erityisesti insuliinin ja tablettien yhdistelmähoidon yleistymisessä. Vuonna 1993 yhdistelmähoitoa käytti 14 % ja pelkkää insuliinihoitoa 19 % tyypin 2 diabeetikoista. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Yhdistelmähoidolla on 21 % ja pelkällä insuliinilla 16 % tyypin 2 diabeetikoista. Hoidon toteuttaminen näyttää olevan lisäksi tehokkaampaa kuin aiemmin. Aktiivinen treat to target hoito onkin ainoa oikea tapa toteuttaa insuliinihoitoa tyypin 2 diabeteksessa. Hoitotulokset ovat parantuneet kaikissa hoitoryhmissä lukuunottamatta pelkällä ruokavaliohoidolla olevia tyypin 2 diabeetikoita. Tutkimuksemme tulosten mukaan kaikissa lääkehoitoryhmissä glukoositasoa hoidetaan aiempaa tehokkaammin. Tavoitteisiin on vielä matkaa, vaikka hoitotulokset ovatkin parantuneet. Viidenneksellä tyypin 2 diabeetikoista HbA 1c -arvo ylittää yhä 9 %, ja kaksi kolmasosaa on asiantuntijaryhmien asettamien hoitotavoitteiden ulkopuolella. Erityisesti insuliinija yhdistelmähoitoisten ryhmässä vain pieni osa tyypin 2 diabeetikoista on hoitotavoitteessa. Tableteilla hoidetuista henkilöistä 33 %:lla HbA 1c oli alle 7 %, insuliinilla hoidetuista 17 % ja yhdistelmähoidolla olevista vain 11 %. Tämä siitäkin huolimatta, että vain kolmasosa yhdistelmähoitoisista raportoi tutkimuksessamme kokeneensa hypoglykemiatuntemuksia edeltävän vuoden aikana. Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella on myös selvää, että glykolysoituneen hemoglobiinin käyttö diabetesvastaanotolla on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja tullut rutiininomaiseksi tavaksi mitata glukoositasapainoa. Vuonna 1993 vain kahdelta kolmasosalta mitattiin HbA 1c -arvo vuosittain, ja esimerkiksi ruokavaliohoidossa olevilta tyypin 2 diabeetikoilta vain kolmasosalta. Nyt lähes kaikilta tutkittavilta oli mitattu HbA 1c -arvo tutkimusvuoden aikana. Yleistynyt mittauskäytäntö voisi periaatteessa olla myös parantuneiden hoitotulosten takana, jos vielä vuonna 1993 käytäntönä oli seurata HbA 1c -arvoa useammin niiltä potilaita, joiden glukoositaso oli korkeampi. Tätä vastaan puhuu kuitenkin se seikka, että hoitotulokset olivat parantuneet tutkimusajankohtien välissä eniten insuliini- ja yhdistelmähoitoisten ryhmässä, joissa HbA 1c -arvoja seurattiin rutiininomaisesti (>90 % insuliinilla hoidetuista) jo vuonna Myös verenpainetta oli mitattu lähes kaikilta diabeetikoilta, mutta neljäsosalta sen sijaan ei ollut mitattu veren rasva-arvoja edeltävän vuoden aikana. Tämä voi vinouttaa tutkimuksemme lipidiosion tuloksia, sillä on mahdollista, että näitä arvoja ei ollut mitattu henkilöiltä, joilla oli ollut aiemmin normaalit kolesteroliarvot. Toisaalta HbA 1c -mediaani oli korkeampi niillä henkilöillä, joilta kolesterolia ei mitattu, kuin niillä, joilta se oli mitattu (8,1 % vs. 7,9 %). Tämän perusteella on kolesterolia ilmeisesti mitattu useammin henkilöiltä, jotka olivat paremman hoidon piirissä. Emme keränneet tutkimuksessa lainkaan verinäytteitä, joista olisi voitu tehdä keskitetysti analysoituja HbA 1c -määrityksiä, vaan tulokset perustuvan paikallisesti tehtyihin laboratoriomäärityksiin, samoin kuin vuoden 1993 selvityksessä. Näin eri hoitoyksiköiden tulosten vertaa- 17

18 minen on vaikeaa tehdä, sillä vaihtelu HbA 1c -määrityksessä voi olla laboratorioiden välillä melko suuri. Lisäksi tutkimuksen vastausprosentti jäi niin alhaiseksi, että alueellista vertailua ei ole järkevää tehdä. Siten tutkimustuloksemme kertovat vain valtakunnallisesta tilanteesta, ja paikallisia vertailuja on tehtävä muissa tutkimuksissa. Tutkimuksemme paljastaa, että glukoosin ohella myös muiden sydän- ja verisuoniriskitekijöiden hoidossa on vielä runsaasti tehtävää tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa. Viime vuosien tutkimusvyöry on osoittanut kiistattoman hyödyn LDL-kolesterolin alentamisessa tyypin 2 diabeetikoilla. Niin sanottujen statiinien käyttö onkin yleistynyt huomattavasti Suomessa ja erityisesti viime vuosien aikana. Tutkimuksemme kuvastaa siis tilannetta vuosina , jonka jälkeen tilanne on hyperlipidemian hoidossa saattanut parantua huomattavastikin. Kuitenkin voidaan sanoa, että vuosikymmenen vaihteessa tilanne tyypin 2 diabeetikoiden kohdalla ei ollut hyvä. Vain reilu neljännes heistä oli laskennallisen LDL-kolesterolin hoitotavoitteessa (LDL<2,6 mmol/l). Paastohypertriglyseridemia ja matala HDL-taso olivat kohonnutta LDL-kolesterolipitoisuutta harvemmin ongelmana tyypin 2 diabeetikoilla. Kuitenkin triglyseridipitoisuus ylitti 2 mmol/l kolmasosalla potilaista, ja HDL-kolesterolipitoisuus oli alle 1 mmol/l neljäsosalla. Tilanne olisi helposti korjattavissa statiinilääkityksellä valtaosalla niistä potilaista, jotka eivät ole lipidien suhteen hoitotavoitteessa. Verenpaine oli hoitotavoitteessa (<135/85 mmhg) vain viidesosalla tyypin 2 diabeetikoista ja <140/90 mmhg kolmasosalla tutkituista. Tulos on yllättävä, sillä tutkimusnäyttö on kaikkien vahvinta nimen omaan LDL-kolesterolin ja verenpaineen tehokkaan hoidon hyödyistä tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyssä. Osittain tähän vaikuttavat varmasti hoitotavat ja se, kuinka diabeetikot noudattavat hoito-ohjeita, mutta myös lääkkeiden korvausjärjestelmällä on suuri merkitys hoitotulosten saavuttamisen kannalta. Hyperglykemialääkkeiden kohdalta erityiskorvausjärjestelmä on järjestetty Suomessa ensiluokkaisen hienosti, mutta hyperlipidemia- ja verenpainelääkitysten erityiskorvauksiin edellytettävät vaatimukset eivät kannusta lääkäreitä hoitamaan eivätkä potilaita noudattamaan suosituksia riittävän hyvin. Diabeetikkojen hyvä hoito on useiden tekijöiden summa, ja hoidossa tulisi keskittyä valtimotaudin kaikkien mitattavissa olevien riskitekijöiden korjaamiseen, tupakoinnin lopettamiseen sekä tyypin 2 diabeetikoilla lisäksi pieniannoksisen asetosalisyylihapon (ASA) käyttöön. Tutkimuksessa ei esitetty tupakointia koskevia kysymyksiä eikä selvitetty ASA:n käyttöä. Samaan aikaan suoritetun FinnDiane-tutkimuksen mukaan neljäsosa suomalaisista tyypin 1 diabeetikoista polttaa tupakkaa säännöllisesti (16). Riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito on tutkimuksemme mukaan hyvin vaikea toteuttaa yksilön kohdalla. Tulostemme perusteella vain 7 prosenttia tyypin 1 diabeetikoista ja 2 prosenttia tyypin 2 diabeetikoista oli saavuttanut kaikki hoitotavoitteet, mikäli tavoitteina pidetään LDLkolesterolitasoa 2,6 mmol/l, systolista verenpainetasoa 135 mmhg ja diastolista 85 mmhg sekä HbA 1c -tasoa alle 7,5 % tyypin 1 diabeteksessa ja alle 7,0 % tyypin 2 diabeteksessa. Hieman korkeammissa tavoitetasoissa (LDL 3,0 mmol/l, verenpaine 140/90 mmhg, HbA 1c 8,5 % tyypin 1 diabeteksessa ja HbA 1c 8,5 % tyypin 2 diabeteksessa), oli 22 % tyypin 1 diabeetikoista ja 12 % tyypin 2 diabeetikoista. Yhtäkään hoitotavoitetta ei ollut saavutettu peräti 10 prosentilla tyypin 1 diabeetikoista ja 13 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista. Tutkimuksen perusteella Suomessa oltiin vuosituhannen vaihteessa vielä kaukana hoitotavoitteista sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. Valtakunnallisesti vain tyypin 1 diabeetikkojen verenpaine- ja veren rasva-arvot ovat hyvällä tasolla. Sen sijaan tyypin 1 diabeetikoiden glykemian hoidossa ei ole tapahtunut edistymistä viimeisen vuosikymmenen aikana. 18

19 Tyypin 2 diabeetikoilla glykemiatasoa on onnistuttu parantamaan valtakunnallisesti, mutta tavoitteista ollaan vielä keskimäärin kaukana. Hoitoa tulisi kehittää ja tehostaa erityisesti sairauden alussa, jolloin glykemiataso on nousujohteista tyypin 2 diabeetikoilla, ja haimalla on vielä kapasiteettia toimia. Lisäksi diabeetikkoja hoitavan henkilökunnan tulisi kiinnittää huomiota erityisesti LDL-kolesterolin hoitoon ja systolisen verenpaineen alentamiseen niin, että tyypin 2 diabeetikoita uhkaava korkea makrovaskulaarisairastuvuus saataisiin tulevaisuudessa laskettua alemmalle tasolle. Hoitohenkilökunnan ja diabeetikkojen ohjaaminen on jatkossakin oleellisen tärkeää, jotta hoitotavoitteiden saavuttaminen voisi olla mahdollista lähivuosien aikana. 19

20 Liite 1 DIABETEKSEN HOITOTASAPAINO SUOMESSA VUONNA 2000 Oheisen kyselyn tarkoituksena on selvittää diabeteksen hoidon laatua vuonna Kysymyksien 1-9 vastaukset uskomme löytyvän potilaan sairauskertomuksesta. Diabeteksen toteamisvuoden voi kysyä myös potilaalta. Jos sairauskertomuksista ei löydy kysyttyä tietoa, rengasta vaihtoehto 0. Pyydämme samalla, että kopioisitte sairaskertomuskäynti- ja laboratoriolehdet sekä mahdolliset diabeteksen hoitokaaviot vuosilta ja liittäisitte ne tähän kyselylomakkeeseen. Tutkijamme etsivät niistä merkintöjä diabeteksen komplikaatioista, veren rasva-arvoista, sekä verenpainelukemista. 1. Potilaan nimi 2. Potilaan henkilötunnus 3. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 4. Asuinkunta 5. Minä vuonna diabetes todettiin? a) Vuonna 0 ei tiedossa b) 1 tieto sairauskertomuksesta 2 tieto potilaalta suullisesti 6. Mikä diabeteksen hoitotapa potilaalla on käytössä? 1 pelkkä ruokavaliohoito 2 tablettihoito 3 insuliinihoito 4 yhdistelmähoito (insuliini- ja tablettihoito) Jos insuliini- tai yhdistelmähoito, kuinka monta pistosta päivässä? 7. Onko potilaalta mitattu vuoden 2000 aikana veren glykosyloitunutta hemoglobiiniarvoa (HbA1c tai HbA1)? 1 kyllä 2 ei > siirry kysymykseen 9 8. Mikä on viimeisin vuonna 2000 mitattu veren glykosyloitunut hemoglobiiniarvo? (HUOM! Tutkimuksen kannalta on erittäin tärkeä erottaa, kumpaa menetelmää on käytetty.) HbA1c, % tai HbA1, % 9. Viimeisin sairauskertomukseen merkitty potilaan... paino kg mittausvuosi 0 ei tiedossa pituus cm 10. Onko potilaalla ollut vuoden 2000 aikana hypoglykemiatuntemuksia? 1 kyllä 2 ei Jos kyllä, kuinka monta kertaa? kertaa Kuinka monta kertaa hypoglykemia vaati sairaalahoitoa? kertaa 20

Diabeetikon elämänlaadun arviointi

Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikon elämänlaadun arviointi Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2009 2010 ADDQoL-mittari ja sen käyttö Suomessa Timo Valle ja työryhmä Helena Nuutinen DEHKO-raportti 2010:5 2009:4 DEHKO-raportti

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2005:1. Diabro 2000-2003

DEHKO-raportti 2005:1. Diabro 2000-2003 DEHKO-raportti 2005:1 Diabro 2000-2003 Dehko alueellisena hankkeena toim. Heli Alakangas, Liisa Hiltunen, Mauri Laakso Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2005 SAATTEEKSI Vuosituhanten vaihtuminen kirvoittaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

DIABETEKSEN HYVÄ HOITO TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI. Anne M. Koponen, VTT, dosentti. Nina Simonsen-Rehn, THM (väitellyt)

DIABETEKSEN HYVÄ HOITO TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI. Anne M. Koponen, VTT, dosentti. Nina Simonsen-Rehn, THM (väitellyt) DIABETEKSE HYVÄ HOITO TUTKIMUSPROJEKTI LOPPURAPORTTI Anne M. Koponen, VTT, dosentti ina Simonsen-Rehn, THM (väitellyt) Ritva Laamanen, THT, dosentti Sakari Suominen, LT, professori Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen Toimintakertomus 2015 Lasten diabetes Päivi Miettinen Sisällysluettelo 1. Lastenendokrinologian vastaanotto... 1 2. Diabeteksen hoidon resurssit... 2 3. Potilasmäärät... 2 4. Hoitomuodot... 3 5. Hoidon

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot