Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

Transkriptio

1 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä ylilääkäri Susanna Pitkänen

2 Tuusula Perustettu v asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa: Hyrylä, Jokela, Kellokoski T

3 Kehityspolkua v piirilääkäri Porvooseen: seurasi ja raportoi tautitilanteesta rokonistutuksen toteuttaminen, tehtävään koulutettiin papistoa ja lukkareita v Tuusulan ensimmäinen lääkäri, v.2014 vastaanottotoiminnassa 19 lääkäriä v voimaan kansanterveyslaki, jonka velvoittamana Tuusulaan 1. terveyskeskus. Palveluiden järjestämisvastuu. v terveyskeskus laajenee ja käynnistetään diabetes- ja verenpainepotilaiden neuvontavastaanotto

4 Laatutyön alkutaival v alkaa väestövastuu/omalääkäri-toiminta v sähköinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön (Finstar) v kuntatason strategiana tuloksella johtaminen. Terveyspalveluissa valitaan laadulla johtamisen strategia. V kansansairauksien vastuulääkärit aloittavat toimintansa (RR, DM, CHD). v laaduntunnustusneuvosto myöntää Tuusulan terveyskeskukselle Laadun tunnustuksen. V lääkäri-hoitaja työparityön aloitus, hoitajien osuus kansansairauksien seurannassa lisääntyy. V GFS kirjaamista ja raportointia kehitetään

5 Laatuaskeleet I - vuosi 2007 Tuusulan terveyskeskukseen perustetaan valtimotautien laatutyöryhmä, jonka tarkoituksena on seurata ja parantaa diabeetikkojen, verenpainetautia ja sepelvaltimotautia sairastavien hoidon laatua. Ensimmäisten mittaustulosten jälkeen johtopäätöksenä on, että mittauksia tehdään, mutta niihin ei reagoida riittävästi. Päätetään ottaa käyttöön reaktiotasot: RR >140/85 (>130/80 DM) LDL-kol >1.8 mmol/l (DM ja CHD) LDL-kol >2.5 (RR) Sovitaan tavoitetasojen kirjaamisesta yhdistelmälehdelle. V Jokelan koulusurmat

6 Laatuaskeleet II - vuosi 2008 Sovitaan uusista toimenpiteistä: Lääkäri kirjaa systemaattisesti kaikkien nähtäville valtimotautien hoitotavoitteet. Sairaanhoitajien elämäntapaneuvonta vakiinnutetaan. Kansansairauksien seurantaa siirretään hoitajille ja vastaanottotapahtuman kulun systematisoimiseksi luodaan rakenteelliset kirjaamispohjat. Suolan käytön kyselykaavakkeet otetaan käyttöön ja mikroalbuminurian testaaminen aloitetaan (du-na) Valtimotautien työryhmätyöskentelylle asetetaan tavoitteeton, tapaamisia vähintään 4 kertaa vuodessa. Verenpainepotilaan hoitoprosessia aloitetaan luoda

7 Vuoden 2009 tulosten analysointi 1) Sepelvaltimotautipotilaiden osalta olemme onnistuneet: Lipidejä seuraamme ja hoidamme aktiivisesti ja tehokkaasti Verenpainetta hoidamme tehokkaasti Potilaiden Ldl-taso on vuosi vuodelta parantunut 2) Verenpainepotilaiden osalta olemme onnistuneet: Seuraamme aktiivisesti lipidejä Verenpainetaso on erinomainen Alkoholin kulutuksen kontrollointi on parantunut 3) Tyypin 2 diabeetikoiden osalta olemme onnistuneet: Lipideja on seurattu hyvin Ghba1c on seurattu erinomaisesti Ldl-taso on tyydyttävä Ghba1c-taso on tyydyttävä, parantumista on tapahtunut vuosi vuodelta Mikroalbumiinia on seurattu aktiivisesti Poikkeavien mikroalbumiini-tulosten määrä on vähentynyt alle puoleen Systolinen verenpaine on parhaiden keskusten tasolla 1) Sepelvaltimotautipotilaiden osalta on vielä tehtävää: Potilaat tupakoivat edelleen runsaasti Hoitosuunnitelma ei ole tyydyttävästi kirjattu 2) Verenpainepotilaiden osalta huomioita: RR-potilaat ovat ylipainoisia RR-potilaat tupakoivat edelleen runsaasti Elintapaohjauksen toteutuminen näytti tulosten pohjalta huonolta. (tästä aiheesta virisi vilkas keskustelu, jossa arvosteltiin laatumittauksen tapaa kysyä tätä asiaa ja epäselviä ohjeita kysymykseen vastaamisesta) Vaikuttavien lääkkeiden määrä näyttää vähentyneen (vaikka tulokset olivat parantuneet?) Alkoholin käytön kontrolloiminen kaipaa tehostamista 3) Tyypin 2 diabeetikoiden osalta emme ole onnistuneet: Diabeetikot tupakoivat edelleen runsaasti Hdl-taso taso ei ollut tyydyttävä

8 Laatuaskeleet III - vuosi 2009 Sydän- ja verisuonitaudin riskilaskuri, Finrisk, otetaan potilastyön apuvälineeksi Hoitosuunnitelmien kirjaamistapoja tarkennetaan. Valtimotautipotilaiden hoitoprosessit kuvataan ja otetaan käyttöön: o Työryhmissä sydänpotilaan, diabetes ja verenpainepotilaan vastuulääkärit, sairaanhoitaja ja terveyskeskusavustaja. o Tavoitteena oli selkeyttää valtimotautipotilaan seurannan työnjakoa lääkärien ja sairaanhoitajien välillä. Potilaan omahoidon systemaattinen tukeminen aloitetaan. Painonhallinta ja verenpainepotilaiden ryhmäohjausta tehostetaan. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät, uusi organisaatio Pitkäaikainen johtava ylilääkäri jää eläkkeelle

9 Vuoden 2010 tulosten analysointi Tuusula sijoittui parhaaseen kolmannekseen seuraavissa indikaattoreissa: Prosentuaalinen osuus T2-diabeetikoista, joilla Hba1c alle 7%: 70% (tavoite 80%) Prosentuaalinen osuus T2-diabeetikoista, joilla syst. verenpaine alle 140mmHg (kotona alle 135mmHg): 65% (tavoite 70%) Prosentuaalinen osuus Chd-potilaista, joilla syst. verenpaine alle 140mmHg (kotona alle 135mmHg): 62% (tavoite 70%) Prosentuaalinen osuus RR-potilaista, joilla syst. verenpaine alle 140mmHg (kotona alle 135mmHg): 54% (tavoite 60%) Prosentuaalinen osuus Chd-potilaista, joilla LDL alle 2,6: 78% (tavoite 90%) Prosentuaalinen osuus Chd-potilaista, jotka tupakoivat: 14% (tavoite alle 5%) Tuusula sijoittui keskimmäiseen kolmannekseen seuraavissa indikaattoreissa: Prosentuaalinen osuus verenpainepotilaista, jotka tupakoivat: 14% (tavoite alle 5%) Prosentuaalinen osuus T2-diabeetikoista, joilla Ldl alle 2,6%: 69% (tavoite 90%) Prosentuaalinen osuus diabeetikoista, jotka tupakoivat : 14% (tavoite alle 5%) Tuusula ei sijoittunut huonoimpaan kolmannekseen minkään indikaattorin suhteen

10 Laatuaskeleet IV - vuosi ) Valmistaudutaan strukturoituun lääkärin laatimaan hoitosuunnitelmaan: Merkitään pysyviin esitietoihin (GFS: nimike PYSYVÄT ESITIEDOT=PES) hoidon tavoitetaso RR, LDL, Hba1c, Finriski (alle 65-vuotiaat) Merkitään jatkosuunnitelmaan (GFS: nimike JATKOSUUNNITELMA=JS): kontrollikäyntien ajankohdat ja kenellä ne tapahtuvat (lääkäri/sairaanhoitaja) ja mitä tehdään ennen seuraavaa käyntiä (seurantavihkot, verenpainemittaukset, laboratoriokokeet). 2) Alkoholin määrään puuttuminen (kysyminen ja kirjaaminen vuositarkastuksessa, GFS: kirjataan nimikkeeseen PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ). 3) Tupakointi (kysyminen ja kirjaaminen vuositarkastuksessa, GFS: nimike TUPAKOINTI). 4) Ryhmäohjauksen kehittäminen: verenpainetauti-, sepelvaltimotauti- ja tyypin 2-diabetespotilaiden elintapaohjaus ryhmissä. Tavoitteena potilaan omahoitoon motivoiminen

11 Laatuaskeleet V - vuosi 2011 Muistutetaan edelleen sovituista kirjaamistavoista. Uutena kirjattavana hoitotavoitteena paino, jota potilas on motivoitunut tavoittelemaan. Terveydenhuoltolain edellyttämä hoitosuunnitelma otetaan käyttöön. Omaseurannan tehostaminen. Valtimotautityöryhmä laati potilasoppaan, jota jaettiin reseptien uusimisen yhteydessä ja ripustettiin vastaanottotiloihin. Tupakan vieroitusprosessi otetaan käyttöön. Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto nimesi Tuusulan terveyskeskuksen vuoden 2011 laatuterveyskeskukseksi. Valinnan perusteita olivat pitkäjänteinen ja systemaattinen työ laadunparantamiseksi, mikä on johtanut tulosten jatkuvaan paranemiseen vuosittaisissa laatumittauksissa

12 Laatuaskeleet VI Vastaanottojen pilottihanke, jonka yhteydessä RR, DM, CHD hoitoprosessit ja kirjaamiskäytännöt tarkistetaan ja vuosien varrella laaditut ohjeet ja käytännöt kootaan helpommin saataville. Omahoidon tukemiseksi kehitetään sähköistä asiointialustaa. Laatumittauksiin osallistutaan sitkeästi vuosittain. Vuosien aikana lääkäreiden vaihtuvuus vilkasta (5 johtajaylilääkäriä, 5 sairaanhoidon ylilääkäriä, 7 lääkäriä siirtyy eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle) Kunnan strategia ja laatustrategiat törmäyskurssilla. Tehokkuusvaatimukset lisääntyvät laatutyö taka-alalla

13 T2DM - HbA1c < 53 mmol/mol (7.0%) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t

14 T2DM LDL-kol 2,6 mmol/l 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t reaktiotaso : LDLkol >2.0 mmol/l diabeetikolla

15 T2DM - srr <140 mmhg 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % -10 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : reaktiotasot : RR >140/85 (>130/80 DM)

16 CHD - LDL-kol 2,6 mmol/l 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : reaktiotasot : LDL kol >2.0 mmol/l CHD

17 CHD - srr <140 mmhg 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % -10 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : Suolakysely ja mikroalbuminuriamääritys (du-na)

18 60 % Verenpainepotilaan - srr <140 mmhg 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % -10 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Nopeasti tavoitteeseen: vaihda hoito kuukauden sisään, ellei ole tavoitteessa

19 T2DM, RR ja CHD tupakointi 20 % 15 % 10 % 5 % % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : uusi tupakasta vierottamisen prosessi

20 Tyypin 2 diabeetikkojen aivohalvaus- ja sydäninfarktiriski 10 seuravan vuoden aikana (%)

21 Mistä on pienet askeleet tehty? Laadun strateginen ymmärrys: 1995 jyl Riitta Ristolainen Tavoitteiden asettaminen: 2007 reaktiotasot Mittausten suorittaminen ja tulosten analysointi: 2008 systemaattinen laatutyöryhmätyöskentely Sovitut käytännöt, niiden arvioiminen, korjaaminen ja kertaaminen: 2009 hoitosuunnitelma, 2010 Finrisk, 2011 tupakasta vierottamisprosessi Pitkälinjainen vastuulääkäritoiminta, kehittämishalukkuus ja tavoitteiden viestiminen kaikille ammattiryhmille. Laatuverkostotoiminnan tuki: mukanaolo ilman taukoja mahdollistaa todellisen kehityskaaren näkemisen. Leikkimielinen kilpailuasetelma naapurikuntien kanssa siivittää parempiin suorituksiin

22 Yhteenveto Ilman tavoitteita ja niiden mittaamista ei saavuteta tuloksia, jolloin ei voi tietää missä mennään. Kun tehdään suunnan muutoksia, muutoksen vaikuttavuutta voi arvioida ainoastaan mittaamalla tavoitteiden toteutumista. Hoidon terveyshyödyistä ja hoitoprosessien vaikuttavuudesta saa käsityksen vasta pitkällä aikavälillä. Liian nopeasti tehdyt korjausliikkeet saattavat pitkällä tähtäimellä osoittautua kalliiksi ratkaisuiksi. Suunnitelmallisesti toteutettu laadun pohjatyö kantaa siinäkin vaiheessa kun laatutyö ei ole kaiken keskiössä

23 Pihlaja ja satakieli Tuusulan kunnan nimikkokasvi ja eläin