Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014"

Transkriptio

1 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä ylilääkäri Susanna Pitkänen

2 Tuusula Perustettu v asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa: Hyrylä, Jokela, Kellokoski T

3 Kehityspolkua v piirilääkäri Porvooseen: seurasi ja raportoi tautitilanteesta rokonistutuksen toteuttaminen, tehtävään koulutettiin papistoa ja lukkareita v Tuusulan ensimmäinen lääkäri, v.2014 vastaanottotoiminnassa 19 lääkäriä v voimaan kansanterveyslaki, jonka velvoittamana Tuusulaan 1. terveyskeskus. Palveluiden järjestämisvastuu. v terveyskeskus laajenee ja käynnistetään diabetes- ja verenpainepotilaiden neuvontavastaanotto

4 Laatutyön alkutaival v alkaa väestövastuu/omalääkäri-toiminta v sähköinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön (Finstar) v kuntatason strategiana tuloksella johtaminen. Terveyspalveluissa valitaan laadulla johtamisen strategia. V kansansairauksien vastuulääkärit aloittavat toimintansa (RR, DM, CHD). v laaduntunnustusneuvosto myöntää Tuusulan terveyskeskukselle Laadun tunnustuksen. V lääkäri-hoitaja työparityön aloitus, hoitajien osuus kansansairauksien seurannassa lisääntyy. V GFS kirjaamista ja raportointia kehitetään

5 Laatuaskeleet I - vuosi 2007 Tuusulan terveyskeskukseen perustetaan valtimotautien laatutyöryhmä, jonka tarkoituksena on seurata ja parantaa diabeetikkojen, verenpainetautia ja sepelvaltimotautia sairastavien hoidon laatua. Ensimmäisten mittaustulosten jälkeen johtopäätöksenä on, että mittauksia tehdään, mutta niihin ei reagoida riittävästi. Päätetään ottaa käyttöön reaktiotasot: RR >140/85 (>130/80 DM) LDL-kol >1.8 mmol/l (DM ja CHD) LDL-kol >2.5 (RR) Sovitaan tavoitetasojen kirjaamisesta yhdistelmälehdelle. V Jokelan koulusurmat

6 Laatuaskeleet II - vuosi 2008 Sovitaan uusista toimenpiteistä: Lääkäri kirjaa systemaattisesti kaikkien nähtäville valtimotautien hoitotavoitteet. Sairaanhoitajien elämäntapaneuvonta vakiinnutetaan. Kansansairauksien seurantaa siirretään hoitajille ja vastaanottotapahtuman kulun systematisoimiseksi luodaan rakenteelliset kirjaamispohjat. Suolan käytön kyselykaavakkeet otetaan käyttöön ja mikroalbuminurian testaaminen aloitetaan (du-na) Valtimotautien työryhmätyöskentelylle asetetaan tavoitteeton, tapaamisia vähintään 4 kertaa vuodessa. Verenpainepotilaan hoitoprosessia aloitetaan luoda

7 Vuoden 2009 tulosten analysointi 1) Sepelvaltimotautipotilaiden osalta olemme onnistuneet: Lipidejä seuraamme ja hoidamme aktiivisesti ja tehokkaasti Verenpainetta hoidamme tehokkaasti Potilaiden Ldl-taso on vuosi vuodelta parantunut 2) Verenpainepotilaiden osalta olemme onnistuneet: Seuraamme aktiivisesti lipidejä Verenpainetaso on erinomainen Alkoholin kulutuksen kontrollointi on parantunut 3) Tyypin 2 diabeetikoiden osalta olemme onnistuneet: Lipideja on seurattu hyvin Ghba1c on seurattu erinomaisesti Ldl-taso on tyydyttävä Ghba1c-taso on tyydyttävä, parantumista on tapahtunut vuosi vuodelta Mikroalbumiinia on seurattu aktiivisesti Poikkeavien mikroalbumiini-tulosten määrä on vähentynyt alle puoleen Systolinen verenpaine on parhaiden keskusten tasolla 1) Sepelvaltimotautipotilaiden osalta on vielä tehtävää: Potilaat tupakoivat edelleen runsaasti Hoitosuunnitelma ei ole tyydyttävästi kirjattu 2) Verenpainepotilaiden osalta huomioita: RR-potilaat ovat ylipainoisia RR-potilaat tupakoivat edelleen runsaasti Elintapaohjauksen toteutuminen näytti tulosten pohjalta huonolta. (tästä aiheesta virisi vilkas keskustelu, jossa arvosteltiin laatumittauksen tapaa kysyä tätä asiaa ja epäselviä ohjeita kysymykseen vastaamisesta) Vaikuttavien lääkkeiden määrä näyttää vähentyneen (vaikka tulokset olivat parantuneet?) Alkoholin käytön kontrolloiminen kaipaa tehostamista 3) Tyypin 2 diabeetikoiden osalta emme ole onnistuneet: Diabeetikot tupakoivat edelleen runsaasti Hdl-taso taso ei ollut tyydyttävä

8 Laatuaskeleet III - vuosi 2009 Sydän- ja verisuonitaudin riskilaskuri, Finrisk, otetaan potilastyön apuvälineeksi Hoitosuunnitelmien kirjaamistapoja tarkennetaan. Valtimotautipotilaiden hoitoprosessit kuvataan ja otetaan käyttöön: o Työryhmissä sydänpotilaan, diabetes ja verenpainepotilaan vastuulääkärit, sairaanhoitaja ja terveyskeskusavustaja. o Tavoitteena oli selkeyttää valtimotautipotilaan seurannan työnjakoa lääkärien ja sairaanhoitajien välillä. Potilaan omahoidon systemaattinen tukeminen aloitetaan. Painonhallinta ja verenpainepotilaiden ryhmäohjausta tehostetaan. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät, uusi organisaatio Pitkäaikainen johtava ylilääkäri jää eläkkeelle

9 Vuoden 2010 tulosten analysointi Tuusula sijoittui parhaaseen kolmannekseen seuraavissa indikaattoreissa: Prosentuaalinen osuus T2-diabeetikoista, joilla Hba1c alle 7%: 70% (tavoite 80%) Prosentuaalinen osuus T2-diabeetikoista, joilla syst. verenpaine alle 140mmHg (kotona alle 135mmHg): 65% (tavoite 70%) Prosentuaalinen osuus Chd-potilaista, joilla syst. verenpaine alle 140mmHg (kotona alle 135mmHg): 62% (tavoite 70%) Prosentuaalinen osuus RR-potilaista, joilla syst. verenpaine alle 140mmHg (kotona alle 135mmHg): 54% (tavoite 60%) Prosentuaalinen osuus Chd-potilaista, joilla LDL alle 2,6: 78% (tavoite 90%) Prosentuaalinen osuus Chd-potilaista, jotka tupakoivat: 14% (tavoite alle 5%) Tuusula sijoittui keskimmäiseen kolmannekseen seuraavissa indikaattoreissa: Prosentuaalinen osuus verenpainepotilaista, jotka tupakoivat: 14% (tavoite alle 5%) Prosentuaalinen osuus T2-diabeetikoista, joilla Ldl alle 2,6%: 69% (tavoite 90%) Prosentuaalinen osuus diabeetikoista, jotka tupakoivat : 14% (tavoite alle 5%) Tuusula ei sijoittunut huonoimpaan kolmannekseen minkään indikaattorin suhteen

10 Laatuaskeleet IV - vuosi ) Valmistaudutaan strukturoituun lääkärin laatimaan hoitosuunnitelmaan: Merkitään pysyviin esitietoihin (GFS: nimike PYSYVÄT ESITIEDOT=PES) hoidon tavoitetaso RR, LDL, Hba1c, Finriski (alle 65-vuotiaat) Merkitään jatkosuunnitelmaan (GFS: nimike JATKOSUUNNITELMA=JS): kontrollikäyntien ajankohdat ja kenellä ne tapahtuvat (lääkäri/sairaanhoitaja) ja mitä tehdään ennen seuraavaa käyntiä (seurantavihkot, verenpainemittaukset, laboratoriokokeet). 2) Alkoholin määrään puuttuminen (kysyminen ja kirjaaminen vuositarkastuksessa, GFS: kirjataan nimikkeeseen PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ). 3) Tupakointi (kysyminen ja kirjaaminen vuositarkastuksessa, GFS: nimike TUPAKOINTI). 4) Ryhmäohjauksen kehittäminen: verenpainetauti-, sepelvaltimotauti- ja tyypin 2-diabetespotilaiden elintapaohjaus ryhmissä. Tavoitteena potilaan omahoitoon motivoiminen

11 Laatuaskeleet V - vuosi 2011 Muistutetaan edelleen sovituista kirjaamistavoista. Uutena kirjattavana hoitotavoitteena paino, jota potilas on motivoitunut tavoittelemaan. Terveydenhuoltolain edellyttämä hoitosuunnitelma otetaan käyttöön. Omaseurannan tehostaminen. Valtimotautityöryhmä laati potilasoppaan, jota jaettiin reseptien uusimisen yhteydessä ja ripustettiin vastaanottotiloihin. Tupakan vieroitusprosessi otetaan käyttöön. Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto nimesi Tuusulan terveyskeskuksen vuoden 2011 laatuterveyskeskukseksi. Valinnan perusteita olivat pitkäjänteinen ja systemaattinen työ laadunparantamiseksi, mikä on johtanut tulosten jatkuvaan paranemiseen vuosittaisissa laatumittauksissa

12 Laatuaskeleet VI Vastaanottojen pilottihanke, jonka yhteydessä RR, DM, CHD hoitoprosessit ja kirjaamiskäytännöt tarkistetaan ja vuosien varrella laaditut ohjeet ja käytännöt kootaan helpommin saataville. Omahoidon tukemiseksi kehitetään sähköistä asiointialustaa. Laatumittauksiin osallistutaan sitkeästi vuosittain. Vuosien aikana lääkäreiden vaihtuvuus vilkasta (5 johtajaylilääkäriä, 5 sairaanhoidon ylilääkäriä, 7 lääkäriä siirtyy eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle) Kunnan strategia ja laatustrategiat törmäyskurssilla. Tehokkuusvaatimukset lisääntyvät laatutyö taka-alalla

13 T2DM - HbA1c < 53 mmol/mol (7.0%) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t

14 T2DM LDL-kol 2,6 mmol/l 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t reaktiotaso : LDLkol >2.0 mmol/l diabeetikolla

15 T2DM - srr <140 mmhg 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % -10 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : reaktiotasot : RR >140/85 (>130/80 DM)

16 CHD - LDL-kol 2,6 mmol/l 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % % 10 % 0 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : reaktiotasot : LDL kol >2.0 mmol/l CHD

17 CHD - srr <140 mmhg 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % -10 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : Suolakysely ja mikroalbuminuriamääritys (du-na)

18 60 % Verenpainepotilaan - srr <140 mmhg 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % -10 % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Nopeasti tavoitteeseen: vaihda hoito kuukauden sisään, ellei ole tavoitteessa

19 T2DM, RR ja CHD tupakointi 20 % 15 % 10 % 5 % % Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t Tuusula Kaikki tk:t : uusi tupakasta vierottamisen prosessi

20 Tyypin 2 diabeetikkojen aivohalvaus- ja sydäninfarktiriski 10 seuravan vuoden aikana (%)

21 Mistä on pienet askeleet tehty? Laadun strateginen ymmärrys: 1995 jyl Riitta Ristolainen Tavoitteiden asettaminen: 2007 reaktiotasot Mittausten suorittaminen ja tulosten analysointi: 2008 systemaattinen laatutyöryhmätyöskentely Sovitut käytännöt, niiden arvioiminen, korjaaminen ja kertaaminen: 2009 hoitosuunnitelma, 2010 Finrisk, 2011 tupakasta vierottamisprosessi Pitkälinjainen vastuulääkäritoiminta, kehittämishalukkuus ja tavoitteiden viestiminen kaikille ammattiryhmille. Laatuverkostotoiminnan tuki: mukanaolo ilman taukoja mahdollistaa todellisen kehityskaaren näkemisen. Leikkimielinen kilpailuasetelma naapurikuntien kanssa siivittää parempiin suorituksiin

22 Yhteenveto Ilman tavoitteita ja niiden mittaamista ei saavuteta tuloksia, jolloin ei voi tietää missä mennään. Kun tehdään suunnan muutoksia, muutoksen vaikuttavuutta voi arvioida ainoastaan mittaamalla tavoitteiden toteutumista. Hoidon terveyshyödyistä ja hoitoprosessien vaikuttavuudesta saa käsityksen vasta pitkällä aikavälillä. Liian nopeasti tehdyt korjausliikkeet saattavat pitkällä tähtäimellä osoittautua kalliiksi ratkaisuiksi. Suunnitelmallisesti toteutettu laadun pohjatyö kantaa siinäkin vaiheessa kun laatutyö ei ole kaiken keskiössä

23 Pihlaja ja satakieli Tuusulan kunnan nimikkokasvi ja eläin

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka Lääkäripulassa palvelujen hallintaan Sakari Ritala ja Anu Mutka Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäinen laatumittaus 2005 2006 aloitettiin hoitokäytäntöjen hiominen Tiedot vuodelta 2005 ja 2006. Standarditaso

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Ulkoistettujen palveluiden laatu

Ulkoistettujen palveluiden laatu Ulkoistettujen palveluiden laatu Terveydenhuollon laatupäivät 2.4.2014 Susanna Varilo ylilääkäri, terveyskeskuspalvelut Attendo Terveyspalvelut Oy susanna.varilo@attendo.fi Mikä on meille tärkeää? Hoitaa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Laatuverkostojen 20-vuotinen taival mitä opittavaa kuluneesta ja mihin verkostot menossa? Klas Winell laatuverkostokoordinaattori

Laatuverkostojen 20-vuotinen taival mitä opittavaa kuluneesta ja mihin verkostot menossa? Klas Winell laatuverkostokoordinaattori Laatuverkostojen 20-vuotinen taival mitä opittavaa kuluneesta ja mihin verkostot menossa? Klas Winell laatuverkostokoordinaattori Laatuverkostojen käynnistyminen Edellinen lama Terveydenhuolto tulosvastuussa

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi Omahoidon tukeminen -case Ilona Mikkola terveyskeskuslääkäri, laatuvastaava LT, yleislääke5eteen erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan erityispätevyys Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Marina Congress Center,

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät 28.11.14 MIKSI MITTAAMISEEN LÄHDETTIIN? Yhteistyössä Espoon kanssa päätös kehittää mittareita,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäreistä pulaa jatkuvasti Kansansairauksia jää hoitamatta Lääkärin ja hoitajan vastaanotoille joutuu odottamaan

Terveyskeskuslääkäreistä pulaa jatkuvasti Kansansairauksia jää hoitamatta Lääkärin ja hoitajan vastaanotoille joutuu odottamaan 1.10.-30.9.2014 Terveyskeskuslääkäreistä pulaa jatkuvasti Kansansairauksia jää hoitamatta Lääkärin ja hoitajan vastaanotoille joutuu odottamaan Nyt pääsee hoitoon Palvelu monipuolistuu Kehitetään uusi

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista Teknologiasta terveyshyötyä seminaari 28.2.2013, VTT Jaakko Lähteenmäki VTT:n projektiryhmä: Miikka Ermes, Hannu Kaijanranta,

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008

Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat. OMAHOITO Varkauden kaupunki tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Omahoidon Terveyskansion välityksellä. Palvelun käyttö edellyttää sopimusta asiakkaan ja Varkauden kaupungin terveyskeskuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Mitä HIV-potilaiden kardiovaskulaaritautien riskit ovat? Mitä pitäisi tehdä ja kenelle? Olemmeko onnistuneet? Mitä voisimme

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Systemaattisella laatutyöllä parannetaan valtimotautien ehkäisyä

Systemaattisella laatutyöllä parannetaan valtimotautien ehkäisyä TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ KLAS WINELL LL, laatukouluttaja Conmedic klas.winell@conmedic.fi PERTTI SOVERI LKT, laatukouluttaja Conmedic KARI HEIKKINEN LL, terveyskeskuslääkäri Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen

Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen Raportti PaKaste työskentelyjaksoista Ylitorniolla 27.10.2011-30.11.2010 ja 24.1.2011-15.3.2011 Eija Pietikäinen Sairaanhoitaja AMK Riitta Rautalin suunnittelija, PaKaste 28.4.2011

Lisätiedot

Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell

Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell Esityksessä käsiteltävät asiat Systemaattinen laadun kehittäminen Laadun mittaaminen Prosessien kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist SUOMESSA DM hoitokustannukset 1351 M DM tuottavuuskustannukset 1333 M WHO: 27% DM:stä johtuu liikkumattomuudesta

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010

Lääkityksien purku geriatrin näkökulma. Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki 26.11.2010 Lääkityksien purku geriatrin näkökulma Juha Jolkkonen Geriatrian erikoislääkäri Johtava ylilääkäri Vantaan kaupunki Esityksen teemat perusperiaatteet antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet kipulääkkeet

Lisätiedot

Need and Use of Aggregated Data in Quality Improvement. Case: Finland Klas Winell

Need and Use of Aggregated Data in Quality Improvement. Case: Finland Klas Winell Need and Use of Aggregated Data in Quality Improvement Case: Finland Klas Winell Contents Definition Need for aggregated data Methodsweuseto collectdata in Finland Useof aggregateddata in QI Definition

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Teknologia omahoidon tukena Sipoon terveyskeskuksessa

Teknologia omahoidon tukena Sipoon terveyskeskuksessa Teknologia omahoidon tukena Sipoon terveyskeskuksessa Terveyttä Mobiilisti seminaari 8.12.2011, VTT Jaakko Lähteenmäki VTT:n projektiryhmä: Miikka Ermes, Hannu Kaijanranta, Minna Kulju, Juha Leppänen,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot