Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008
|
|
- Markku Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:2
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hallinnointi ja aikataulut Aineiston rakentuminen Tulokset Avainindikaattorit Lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyvät avainindikaattorit Muut prosessilaadun indikaattorit Lasten diabeteksen hoidon resurssilaatu Laatutulosten vertailu Omien tulosten vertailu Vertailu parhaisiin Laadun parantaminen Prosessien kirjaaminen parantaa laatua Laadun parantaminen lähtee toimintatapojen muuttamisesta Laadun ja vaikuttavuuden kehittämisverkosto diabeteksen hoitoon Verensokerin omaseuranta Lääkärikontrollien tiheys Ravitsemusterapeutin tuen merkitys Sopeutumisvalmennuksen merkitys Laatuindikaattoreiden ja standardien kehittäminen Yhteenveto Liite 1
3 1. Johdanto Edellinen laajempi katsaus lasten diabeteksen hoidon laatuun Suomessa oli DEHKO-raportti 2005:4 ( 1 ). Tällöin lasten diabeteksen hoidon laatua tarkasteltiin samassa julkaisussa kuin kaikkien diabeetikkojen hoitoa Suomessa. Raportti käsitteli lasten hoidon resurssilaadun ja prosessilaadun tuloksia vuodelta Sittemmin ovat lasten diabetesta hoitavat yksiköt mitanneet hoidon laatua uudestaan vuonna Näitä tuloksia ei ole julkaistu. Nyt käsillä oleva raportti käsittelee hoidon vaikuttavuutta ja laatua vuonna Vuoden 2008 laa- osallistui 26 lapsidiabeetikoita hoitavaa yksikköä. Kaikkiaan tietoja saatiin tumittaukseen diabetesta sairastavasta lapsesta ja nuoresta. Raportissa peilataan tuloksia vuosien 2003 ja 2005 laatumittauksiin. Vuonna 2005 tehty mittaus oli ns. web audit, jossa hoitoyksiköt kirjasivat nettimittauslomakkeeseen tietoja jokaisen lapsen hoi- dosta ja hoitotasapainosta. Kirjaukset tehtiin anonyymisti. Samansisältöistä mittausta, johon lisättiin joitakin uusia kysymyksiä hoitomuodoista, käytettiin vuoden 2008 laatumittauksessa. Mittaus tehtiin nyt sekä web-tallennuksena että tietokanta-ajona ProWellness-tietokannasta. Tieto- tilasi Diabetesliitto, ja sen toteutti ProWellness. Kolme yksikköä teki sekä web- kanta-ajon tallennuksen että tietokanta-ajon. Tämä antoi mahdollisuuden validoida mittaustuloksia. Web-tallennuksen tiedot olivat varsin kattavia, mutta edelleen joidenkin tärkeiden laatuindikaattori- kirjaaminen terveyskertomukseen on ollut puutteellista. Esimerkiksi vaikeiden hypoglykemioiden en osalta tiedot olivat osittain epäluotettavia. Tietokanta-ajossa saaduissa tiedoissa oli puutteita enemmän. Tämä johtui sekä puutteellisista kirjauksista että raportointiohjelman rajoituksista. Glykohemoglobiinilla mitattuna hoidon laatu oli hieman huonontunut vuodesta Myönteistä kehitystä oli kuitenkin todettavissa hypoglykemioiden ja ketoasidoosien määrässä. Tulokset osoitti- vat, kuinka tärkeitä systemaattinen laadunseuranta ja tuloksiin reagointi ovat. Kerätty tieto mahdollistaa syvällisen laadun tasoon vaikuttavien tekijöiden pohdinnan. Lasten hoi- on tulosten avulla mahdollista suunnitella omaa toimintaansa, hoitoprosessien kulkua ja toyksiköillä palveluidennkohdentumista. 1 Winell K. Diabeteksen hoidon laatu. DEHKO-raportti 2005:4. Diabetesliitto, Tampere
4 2. Vuoden 2008 laatumittauksen toteutus 2.1 Hallinnointi ja aikataulut Kaikilta lapsidiabeetikoita hoitavilta yksiköiltä tiedusteltiin halukkuutta osallistua laatumittaukseen. Samalla yksiköiltä, joissa on käytössä ProWellness-diabeteshoitojärjestelmä, pyydettiin lupaa anonyymin tietokanta-ajon toteuttamiseksi. Kansallinen diabetesohjelma Dehko sitoutui maksamaan tietokanta-ajot sekä analyysikustannukset. Hoitoyksiköiden tehtäväksi jäi tallentaa diabeetikoiden hoitotiedot web-ohjelmaan. Sekä tietokanta-ajot että web-tallennukset valmistuivat joulukuussa Tulokset esiteltiin diabe- tesklubin kokouksessa Diabeteskeskuksessa Siellä saatujen kommenttien pohjalta tehtiin korjaukset, ja tulokset lähetettiin hoitoyksiköihin Aineiston rakentuminen Lasten diabeteksen hoidon hoitotasapaino -selvitykseen osallistui 26 lapsidiabeetikoita hoitavaa yksikköä. Mittauksen ulkopuolelle jäi siten vain 7 yksikköä, jotka hoitavat lasten diabetesta. Kaikkiaan hoito- ja hoitotasapainoon liittyviä tietoja saatiin lapsesta ja nuoresta. Web-mittaukseen osallistui 19 yksikköä. Useimmat näistä tallensivat jokaisen hoidossa olevan lap- sen tiedot. Kaikkiaan web-tallennuksia oli Pelkästään tietokanta-ajon tiedot saatiin 7 yksiköstä. Näissä oli tiedot lapsesta. Kolmesta yksiköstä oli sekä web-tallennuksen että tietokanta-ajon tiedot. Tämä mahdollisti tiedon validointia kummankin mittausmenetelmän osalta. Mittauksen sisältö rakentui vuoden 2005 laatumittauksen pohjalta. Nyt valmisteluun osallistuneet pediatrit halusivat edellisen mittaukseen vielä lisättäväksi tarkemmat tiedot käytetyistä insuliineista ja diabeteksen mahdollisesta remissiosta. Liitteestä 1 selviää laatumittauksen tietosisältö webtallennuksessa sekä tiedot muuttujista, jotka oli mahdollista ajaa ProWellness-hoitotietokannasta. Lasten diabeteksen hoidon laatumittauksia on tehty kolmesti, vuosina 2003, 2005 ja Aineis- ton rakentuminen eri vuosina näkyy taulukossa 1. Vuoden 2003 tiedot olivat pääosin aggregaattitietoa, vuonna 2005 pelkkää web-tallennustietoa ja 2008 web-tallennuksen lisäksi myös diabetes hoitotietokannasta ajettua tietoa. Taulukko 1. Lasten diabeteksen hoidon laatumittaukseen osallistuminen ja aineiston rakentuminen Yksiköitä Lapsia, joilla diabetes v. täyttäneitä lapsia ja nuoria, joilla diabetes Tiedon keruu Koosteraportit Web-keräys Web-keräys ja tietokanta-ajo 3
5 3. Tulokset 3.1 Avainindikaattorit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteeriryhmä määritteli diabetesta sairastavan lapsen välilliseen hoitotulokseen liittyvät avainindikaattorit vuonna 2003 ( 2 ). Avainindikaattoreiksi määriteltiin HbA 1c - tasot < 8,0 % ja > 10,0 %, verenpaineen vuosittainen mittaaminen 12 vuotta täyttäneiltä ja niiden osuus, joilla verenpaine ylittää tason 130/80 mmhg, vaikeiden hypoglykemioiden kirjaaminen jokaisella käynnillä, hypoglykemioiden esiintyminen 100 hoitovuotta kohti, tupakoivien osuus 12 vuotta täyttäneistä, pituuspainon mittaaminen kahdesti vuodessa sekä niiden osuus, joilla pituuspaino > 20 %. Vuoden 2005 laatumittausta suunnitellut työryhmä määritteli laatuindikaattoreille myös standardit eli minimitavoitteet Verensokeritaso Verensokeritason avainindikaattoreita oli mahdollista tarkastella vuosina 2003, 2005 ja 2008 tehtyjen laatumittausten pohjalta. Verensokeritasapainoa kuvaamaan on määritelty kolme eri indikaattoria, jotka perustuvat glykohemoglobiinitasoon (HbA 1c < 8,0 % ja > 10,0 %) ja hypoglykemioiden määrään. Glykohemoglobiinitasoon perustuvat molemmat indikaattorit osoittavat, että hoitotasapainossa on tapahtunut huonontumista vuodesta 2005 vuoteen 2008 (Taulukko 2). Taulukko 2. Diabetesta sairastavien lasten hoitotasapaino vuosina 2003, 2005 ja 2008 mitattuna glykohemoglobiini-indikaattorilla (HbA 1c ). HbA 1c < 8,0 % osuus potilaista (Vaihteluväli yksiköittäin) HbA 1c > 10,0 % osuus potilaista (Vaihteluväli yksiköittäin) Standardi 26 % 36 % (10 70 %) 19 % 14 % (5 33 %) 32 % (15 51 %) 15 % (1 25 %) > 30 % < 10 % Hoitotasapainon muutos on tilastollisesti merkitsevä (Kuva 1) ja negatiivinen kehitys on nähtävissä kaikissa lasten ikäryhmissä (taulukko 3). Vaihteluvälit yksiköiden välillä ovat erittäin suuret, mutta pienemmät vuonna 2008 kuin Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä. Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit. DEHKOraportti 2003:7. Diabetesliitto, Tampere
6 Kuva 1. Diabetesta sairastavien lasten HbA 1c -keskiarvo ja 95 % luottamusvälit vuosina 2003, 2005 ja HbA 1c :n kehittyminen lapsidiabeetikoilla Dehkon aikana Vuoden 2008 paras ja huonoin keskus merkitty katkoviivalla. Taulukko 3. Glykohemoglobiini-indikaattorien kehitys eri ikäryhmissä vuosina 2005 ja 2008 (%-osuudet). HbA 1c 0 4-vuotiaat 5 9-vuotiaat vuotiaat 15-vuotiaat < 8.0 % 51,7 44,5 44,4 41,9 34,4 29,4 25,7 23, % 44,0 49,2 51,5 52,2 49,0 54,8 47,4 44,6 > 10 % 3,3 3,3 2,6 4,1 15,8 14,0 25,4 29,7 Tieto puuttuu 1,0 3,0 1,5 1,8 0,8 1,9 1,6 2,7 Kaikki Hypoglykemioiden esiintyvyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä vuodesta 2005 vuoteen Verensokeritasoa kuvaamaan voisi käyttää kriteerinä myös ketoasidoosien määrää. Valitsimme indikaattoriksi lasten osuuden, joilla on ollut vähintään yksi ketoasidoosi (ph < 7,3 ja ketoosi) vuoden aikana. Ketoasidoosit olivat vähentyneet tilastollisesti merkittävästi vuodesta 2005 (kuva 2). 5
7 Kuva 2. Hypoglykemioiden ja ketoasidoosien esiintyminen diabetesta sairastavilla lapsilla. %-osuus lapsista, joilla näitä esiintynyt. Diabeetikot joilla on ollut ketoasidooseja tai vaikeita hypoglykemioita 12 viime kuukauden aikana Ketoasidoosi H Hypoglykemia K Ketoasidoosi Hypoglykemia H K H K Tiedot vuonna 2008 ovat 19 yksiköstä koskien niissä hoidettu diabeetikkolasta. Vuoden 2008 paras ja huonoin keskus merkitty katkoviivalla. Glykohemoglobiinin osalta saatiin hyvin tiedot diabetesta sairastavilta lapsilta, mutta tiedot käytetyistä mittausmenetelmästä olivat puutteellisia. Osa mittauksista oli tehty pikamenetelmällä ja osa laboratoriotutkimuksena. Erityisesti yksiköiden välisessä vertailussa tämä tulee huomioida. Mittauseroilla voi olla vaikutuksensa myös koko maan vertailussa eri vuosina. Hypoglykemioita ja ketoasidooseja ei merkitä vieläkään terveyskertomukseen jokaisen käynnin yhteydessä. Erityisesti lukumääriä koskevat tiedot ovat epävarmoja. Tämän vuoksi ei avainindikaattorilistan mukaiseen analyysiin ole päästy, vaan on jouduttu tyytymään analysoimaan niiden lasten osuus, joilla on vuoden aikana ollut hypoglykemioita. Ketoasidoosien esiintyminen analysoitiin samalla tekniikalla. Tilastollisesti merkitsevä HbA 1c -tason lasku on huolestuttavaa. Samoin on yksiköiden välinen erittäin suuri vaihtelu. Vaihtelu on kehittynyt myönteiseen suuntaan kahden viimeisen mittauksen välillä. Hypoglykemioiden ja ketoasidoosien väheneminen on myönteistä. 6
8 Laadun varmistaminen, kuten sen kehittäminen, edellyttävät että tärkeimpiä indikaattoreita seurataan vähintään vuoden välein, mieluummin jopa useammin. Hypoglykemioiden merkitystä laatuindikaattoreina tulee korostaa ja kannustaa hyviin ja systemaattisiin kirjaamiskäytäntöihin. Ketoasidoosien esiintyminen sopii myös hyvin avainindikaattoriksi Kohonnut verenpaine Vuonna 2008 oli aineistossa kaksitoista vuotta täyttänyttä lasta ja nuorta. Verenpaine oli heistä mitattu 1 822:lta (79,0 %), näistä indikaattoriksi asetetun rajan 130/80 mmhg ylitti 363 (19,9 %). Vastaavat luvut olivat vuonna 2005 seuraavat: kaksitoista vuotta täyttänyttä lasta ja nuorta. Verenpaine oli mitattu 1 426:lta (90,7 %), joista RR-tason 130/80 mmhg ylitti 296 (20,8 %). Joka viidennellä 12 vuotta täyttäneellä diabetesta sairastavalla lapsella on verenpaine koholla. Tilanne on pysynyt samana mittausvuosina 2005 ja Pituuspaino % Pituuspaino % -tiedot oli mahdollista saada vain web-tallennuksesta (2 666 lapselta ja nuorelta). Indikaattorina käytetyn > 20 % rajan ylitti 438 (16,4 %) lasta ja nuorta vuonna Pituuspaino % -tiedot puuttuivat 6,8 %:lta vuonna Indikaattorin > 20 % vuonna 2005 ylitti 502 (18,3 %) lasta ja nuorta. Ylipainoisten osuus on pysynyt samana vuosina 2005 ja Joka kuudes diabetesta sairastava lapsi on ylipainoinen. Merkittävä osa tyypin 1 diabeetikoista on lihavuuden takia vaarassa sairastua lisäksi metaboliseen oireyhtymään. Vaaran huomioiminen tulee olla osa nuorten diabeetikoiden hoitoa Tupakointi Vuonna vuotta täyttäneistä tupakointimerkintä puuttui 933 (40,4 %) terveyskertomuksesta. Asetettu standardi (50 %) siis saavutettiin. Satunnaisesti tai päivittäin tupakoivia oli 98 eli 7,1 % niistä, joilta tieto löytyi. Vuonna 2005 puuttui tupakointimerkintä 706 nuorelta (44,9 %). Satunnaisesti tai päivittäin tupakoivia oli 84 eli 5,3 % niistä, joilta tieto löytyi. Yli 5 % teini-ikäisistä diabeetikoista tupakoi ainakin satunnaisesti. Luku on pienempi kuin vastaavan ikäisessä väestössä. Eri mittausvuosien luvut viittaavat siihen, että tupakointi diabeetikkonuorten keskuudessa saattaa olla lisääntymässä. Tupakoinnista puhuminen ja tupakoimattomuuteen kannustaminen tulee olla osa diabetesta sairastavien nuorten hoitoa. 7
9 3.2. Lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyvät avainindikaattorit Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit määrittelevät lisäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja päätetapahtumiin liittyviksi avainindikaattoreiksi silmänpohjien valokuvaamisen ja mikroalbuminurian mittaamisen vuosittain kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä ja vähintään viisi vuotta sairastaneilta. Lisäksi kriteerit vaativat, että määritetään niiden osuus, joilla on diabetekseen liittyviä silmänpohjan muutoksia ja niiden osuus, joilla nu-alb-mic ylittää arvon 20 µg/min Silmänpohjien kuvaaminen ja muutokset Vuonna 2008 silmänpohjien tutkimista koskeva luotettava tieto saatiin vain web mittauksen avulla. Aineistossa oli 887 nuorta, jotka olivat 12 vuotta täyttäneitä ja sairastaneet diabetesta vähintään 5 vuotta. Näistä oli mittausta edeltäneen 12 kuukauden aikana kuvattu 50,6 % silmänpohjat. Lisäksi oli silmälääkäri tutkinut 6,7 % silmänpohjat. Silmänpohjan muutoksia todettiin tutkituissa vuonna 2008 yhteensä 44 nuorella (5,0 %). Tulos ylitti selvästi standardin 2 %. Vuonna 2005 aineistossa oli nuorta, jotka olivat 12 vuotta täyttäneitä ja sairastaneet diabetesta vähintään 5 vuotta. Näistä oli mittausta edeltäneen 12 kuukauden aikana kuvattu 53,2 % silmänpohjat. Lisäksi oli silmälääkäri tutkinut 9,8 % silmänpohjat. Silmänpohjan muutoksia todettiin vuonna 2005 tutkituissa yhteensä 43 nuorella (6,7 %). Silmänpohjia kuvattiin ja tutkittiin hieman vähemmän vuonna 2008 kuin Kuvaustiheys vastaa nykyisiä suosituksia. Laatuindikaattoria tulisikin tarkistaa suosituksia vastaaviksi. Silmänpohjan muutosten määrä on pysynyt ennallaan tai hieman laskenut vuodesta Mikroalbuminurian tutkiminen ja poikkeavat löydökset Vuonna 2008 oli laatumittauksen kohteena nuorta diabeetikkoa, jotka olivat 12 vuotta täyttäneitä ja sairastaneet diabetesta vähintään 5 vuotta. Tietoja saatiin sekä web tallennuksesta, että tietokanta-ajosta. Mikroalbumiinin eritys oli mitattu, joko virtsan albumiini/kreatiniini -suhteen avulla tai mikroalbumiinin erityksenä 875 (61,5 %) nuorelta. Vuosittain tapahtuvalle mittaukselle asetettu 50 % standardi saavutettiin. Patologinen mikroalbumiini-eritys oli mitatuista 50 nuorella (3,5 %) vuonna Tulos alitti standardin (5 %). 10 henkilön mikroalbumiinin keräystä ei ollut tehty, vaikka albumiini/kreatiniinisuhteen seulontatesti oli antanut patologisen tuloksen. Vuonna 2005 oli tutkimusjoukossa nuorta, jotka olivat täyttäneet 12 vuotta ja sairastaneet vähintään 5 vuotta diabetesta. Albumiini/kreatiniini-suhde tai mikroalbumiinin eritys oli mitattu 824 nuorelta (81,3 %). 8
10 Patologinen mikroalbumiinin eritys oli mitattu 35 nuorelta (3,5 %) vuonna henkilön mikroalbumiinieritystä ei ollut määritetty, vaikka albumiini/kreatiniini-suhde oli poikkeava seulontatestissä. Munuaisten toiminnan seuraamisessa on puutteita. Mikroalbumiinin mittaaminen saattaa olla jopa vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen Testien toteutumisen varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Poikkeavien löydösten määrä on pysynyt ennallaan seurantavuosien välillä. 3.3 Muut prosessilaadun indikaattorit Vuosien 2005 ja 2008 laatumittauksessa tarkasteltiin myös pistospaikkojen kuntoa ja jaloissa olevia muutoksia sekä kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) mittaamista ja keliakiavasta-aineiden mittaamista. Samoin selvitettiin verensokerin omaseurannan määriä ja sairaalahoitojaksojen määriä Jalkojen ja pistospaikkojen tutkiminen Diabetesta sairastavan lapsen jalkojen tutkimusta eivät useat lastenlääkärit pidä tarpeellisena. Ne olikin tutkittu vuonna 2008 vain 38,8 %:lta lapsista. Teini-ikäisten jalkoja tulkitaan vähän enemmän. Esimerkiksi 13 vuotta täyttäneiltä oli jalat tutkittu 69,3 % osalta vuonna Vastaava luku oli 41,1 % vuonna Asetettu standardi, että vähintään puolessa tapauksista teini-ikäisen jalat tutkitaan vuosittain, siis saavutettiin vuonna Muutoksia todettiin vain 28 nuoren jaloissa (3,5 %:lla tutkituista). Pistospaikat tutkitaan hyvin. Vain 1,8 % lapsilta tieto puuttui vuonna Asetettu standardi, että yli 90 % lapsista pistospaikat tutkitaan vuosittain, saavutettiin hyvin. Muutoksia pistospaikoissa todettiin 17,7 %:lla, ja ne olivat lähes aina hypertrofisia. Muutosten määrä oli vähentynyt vuodesta Silloin niitä todettiin 21,5 %:lla. Jalkojen tutkimisen mittaaminen ei soveltune lasten diabeteksen hoidon laatukriteeriksi, koska muutosten määrä jaloissa on hyvin pieni. Sen sijaan pistospaikkojen kunto voisi soveltua kriteeriksi, koska muutoksia on suhteellisen paljon ja niiden esiintyminen vaihtelee melkoisesti yksiköstä toiseen. Muutosten ilmaantuminen kuvannee laajemminkin lasten ja perheiden saaman hoidonohjauksen tasoa ja määrää. Hypertrofian ja atrofian määrittelyä tulee tarkentaa, jotta tulosten toistettavuus on hyvä Hypotyreoosin ja keliakian seulonta TSH arvo puuttui 4,8 %:lta vuonna 2008 ja 9,0 %:lta vuonna Keliakia vasta-aineiden mittausarvo puuttui 9,0 %:lta vuonna 2008 ja 16,5 %:lta vuonna
11 TSH-arvon mittaaminen toimii laatuindikaattorina, mutta keliakia vasta-aineiden määritys vaatii vielä tarkennusta, koska arvoja ei seurata, kun keliakiatauti on todettu. Tällöin indikaattori tulee epätarkaksi Verensokerin omaseuranta Verensokerin mittaamisesta ja liuskojen käytöstä oli tiedot kirjattu terveyskertomukseen 76,3 %:lla vuonna 2008 ja 63,2 %:lla vuonna Selvä parantuminen oli tapahtunut seuranta-aikana, vaikka standardin mukaista 90 % rajaa ei vielä tavoitettu. Hoitoyksiköissä tulisi kiinnittää enemmän huomiota verensokerimittausliuskojen käyttöön ja mittauksista saatavaan hyötyyn potilaan hoidossa Sairaalahoitojaksot Sairaalahoitojaksojen lukumäärää seurattiin jokaisen lapsen osalta. Sairaalahoidossa oli 24,9 % lapsista ja nuorista vuonna Vastaava luku vuonna 2005 oli 28,9 %. Sairaaloiden välinen vaihtelu oli suuri. Vähentyminen tapahtui yhden hoitojakson sairastaneiden osalta. Kaksi tai useampia jaksoja sairaalassa hoidettujen osuus säilyi samana tarkasteluajankohtina (4 % lapsista). Sairaalahoitojaksojen vähentyminen on myönteistä ja heijastanee myös sitä, että hypoglykemiat ja ketoasidoosit olivat vähentyneet. Sairaalahoitojaksojen määrä soveltuu hoidon laadun indikaattoriksi, koska se kuvaa kokonaisvaltaista hoidon onnistumista. Lisäksi sairaalajakson taloudellinen merkitys on suuri, mikä myös puoltaa sen ottamista laatuindikaattoriksi. 3.4 Lasten diabeteksen hoidon resurssilaatu Lasten diabeteksen hoidon resurssilaatua voidaan tarkastella mm. seuraavista näkökulmista: Miten hyvin hoidossa olevien lasten tilaa, sairauden kestoa, hoidon toteutusta ja laatuindikaattoreita voidaan seurata tietojärjestelmistä? Miten paljon lasten hoitoyksiköt kohdentavat palveluita diabetesta sairastaville lapsille? Kuinka usein diabetesta sairastavat lapset tapaavat lääkärin, hoitajan ja ravitsemusterapeutin? Millaiset mahdollisuudet lapsella ja hänen perheellään on tavata mielenterveystyöntekijöitä tai minkälaiset mahdollisuudet heillä on saada sopeutumisvalmennusta? 10
12 3.4.1 Potilastiedon rekisteröiminen ja laaturaportit Terveyskertomusten raportointiominaisuudet ovat huonot. Lasten diabetesta hoitavat yksiköt eivät juuri pysty seuraamaan hoidon laatua suoraan tietojärjestelmästä. Ainoa järjestelmä mistä tietoa nykyisellään saa kattavasti raportteihin on ProWellness-hoitotietojärjestelmä, joka on käytössä 10 hoitoyksikössä (30 %). Oy ProWellness Ltd on suunnitellut valmiin raportointipohjan lasten diabeteksen hoidon laatuindikaattoreille. Tätä ei ole kuitenkaan otettu hoitoyksiköissä käyttöön. Vuoden 2008 laatumittauksen yhteydessä ProWellness teki Dehkon tilauksesta hoitoyksiköiden luvalla ja sovittuja laatuindikaattoreita käyttämällä tietokanta-ajot kaikista hoidossa olevista diabeetikoista. Tietoja saatiin lapsesta. Tiedoissa oli kuitenkin puutteita monen muuttujan kohdalla. Parhaiten saatiin raportoitua verenpainetaso, glykohemoglobiini, hypoglykemiat, ketoasidoosit ja tupakointi. ProWellness-hoitojärjestelmästä ei saada suoraan luotettavia raportteja vertailuun pistospaikkojen kunnosta eikä osasta laboratoriotestejä, koska näiden viitearvot vaihtelevat ja käytetyissä mittayksiköissä on vaihtelua. Silmänpohjan tutkimuslöydöksistä tiedot olivat myös puutteellisia. Yksi syy silmänpohjalöydösten ja laboratoriotestien puutteisiin oli, että tiedot eivät kulkeneet tietojärjestelmästä toiseen. Laboratoriotesti oli tehty, mutta sen tulos ei siirtynyt ProWellness järjestelmän käyttöön. Resurssien käytöstä, kuten lääkärikäynneistä ja hoitajakäynneistä sekä annetusta sopeutumisvalmennuksesta tiedot olivat niin ikään puutteellisia. Merkittävä raportoinnin puutteiden syy oli, että tietoja oli kirjattu potilaskertomukseen huonosti. Huonot kirjaukset johtivat huonoihin raportteihin. Kun ProWellness on käytössä vain kolmanneksessa hoitoyksiköistä ja muut terveyskertomusjärjestelmät eivät pysty hoitotuloksista ja laadusta raportoimaan juuri ollenkaan, joudutaan laatumittauksissa turvautumaan erillisanalyyseihin tai otoksiin. Tämä taas edellyttää henkilöresurssien käyttöä mittauksiin. ProWellness-hoitotietojärjestelmän parempaan käyttöönottoon tulee hoitoyksiköissä paneutua. Kirjaamista, tietojensiirtymistä ohjelmasta toiseen ja raportointia tulee tehostaa. Tietomassan yhdenmukaisuuteen, viitearvojen ja raportoinnin tarkkuuteen tulee panostaa. Laatumittaukset tulee tehdä säännöllisesti. Indikaattoreiden toimivuus ja käytettävyys tulee arvioida uudestaan, jotta indikaattoreita voitaisiin vähentää ja laatumittauksia helpottaa ja niiden vaatimaan resursointia vähentää. Toistaiseksi joudutaan tukeutumaan web-pohjaiseen tiedonkeruuseen ja tiedosta tehtyihin raportteihin Käynnit lääkärin luona ProWellness-hoitotietojärjestelmästä ei käyntitiedoista eri ammattilaisten luona saatu luotettavia raportteja. Tiedot perustuvat web-tallennuksen tietoihin. Diabetesta sairastavat lapset kävivät diabeteslääkärin vastaanotolla keskimäärin 3,8 kertaa vuonna Vaihtelu yksiköiden välillä oli suuri. Vähimmillään käyntejä oli 2,6 vuodessa ja enimmillään 4,8 vuodessa. Keskimääräinen käyntimäärä oli sama 3,8 myös vuonna Vuonna 2003 lääkärikäyntien keskiarvo lasta kohden oli 3,9. Yli 4 käyntiä oli tehnyt 21,8 % lapsista vuonna 2008 ja 22,7 % vuonna Ei lainkaan tai vain kerran oli lääkärissä käynyt 3,2 % diabetesta sairastavista lapsista molempina tutkimusvuosina. 11
13 Käyntimäärät lääkärin luona ovat lasta kohden pysyneet ennallaan, vaikka diabeetikoiden määrä on kasvanut. Käyntimäärät vaihtelevat paljon yksittäisen lapsen tai nuoren kohdalla. Molempia tuloksia voi pitää hyvinä. Jälkimmäinen kuvannee hoidon kohdentamista eniten tarvitseville. Sen sijaan hoitoyksiköiden väliset suuret erot käyntimäärissä lasta kohti on huolestuttavaa. Se voi viitata käytettävissä olevien resurssien erilaisuuteen. Lääkärikäynneille asetettua standardia 4,0 käyntiä keskimäärin lasta kohti ei koko maassa tavoiteta. Kymmenen sairaalaa kuitenkin pääsee tavoitteeseen Käynnit hoitajan luona Useimmissa hoitopaikoissa lapsi ja perhe tapaavat samalla käynnillä sekä lääkärin että hoitajan. Niiden käyntien osuus lisääntyi, joissa lapsi ja perhe tapasivat vain hoitajan. Vuonna 2008 tällaisia käyntejä oli puolella lapsista (50,8 %), kun niitä oli 43,9 %:lla vuonna Diabeteshoitajien ammattitaitoa hoidonohjauksessa käytetään lisääntyvästi Käynnit ravitsemusterapeutilla Käynnit ravitsemusterapeutilla ovat kolmea hoitoyksikköä lukuun ottamatta vähentyneet vuodesta 2005 vuoteen Vuonna 2008 lapsista ja nuorista 67,7 % ei ollut tavannut kertaakaan ravitsemusterapeuttia, kun heitä vuonna 2005 oli 59,5 %. Ravitsemusterapeutin käyntimäärien laskeva suuntaus on huolestuttava. Ilmeisesti ravitsemusterapeuttien käyttämä aika diabetesta sairastaville lapsille ei ole lisääntynyt, vaikka diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt Mielenterveyspalvelujen käyttö Psykiatrilla, psykologilla tai psykiatrisen sairaanhoitajan luona kävi 15,5 % diabetesta sairastavista lapsista ja nuorista vuonna Kävijöiden osuus oli säilynyt samana vuodesta Vaihtelu sairaaloiden välillä oli erittäin suuri, alle prosentista yli 30:een %:iin. Mielenterveyden ammattilaisia käytetään varsin vähän apuna diabeteksen hoidossa. Yhtenäisiä hoitolinjoja ei maahan selvästikään ole muodostunut, koska sairaaloiden väliset erot ovat erittäin suuret Sopeutumisvalmennus Toteutunutta sopeutumisvalmennusta (hoidonohjauskurssit) tarkasteltiin suhteuttamalla sopeutumisvalmennuspäivien kokonaismäärä hoidossa olevia lasten määrään. Koko maata koskien suhdeluku oli 0,46 vuonna 2008 ja 0,48 vuonna Sairaaloiden välinen vaihtelu on edelleen erit- 12
14 täin suuri. Vuonna 2008 osallistui sopeutumisvalmennukseen 11,8 % lapsista ja nuorista. Vuonna 2005 osuus oli 15,0 %, kuten myös vuonna Yksiköiden välinen suuri vaihtelu osoittaa, ettei sopeutumisvalmennuksesta ole yhtenäistä valtakunnallista linjaa. Tähän kuitenkin tulisi pyrkiä. Diabetesta sairastavat lapset ja nuoret tuntuvat saavan sopeutumisvalmennusta vähemmän kuin aiemmin. Suuntaus on huolestuttava, varsinkin kun huomioi sopeutumisvalmennuksen ilmeisen hoitoa parantavan vaikutuksen (vrt. kohta 6.4). 13
15 4. Laatutulosten vertailu 4.1. Omien tulosten vertailu Laadun mittaaminen perustuu vertailuun. Tärkein vertailukohde on aina oman yksikön tulosten kehittyminen. Vuonna 2008 laatumittaukseen osallistuneet lastenyksiköt ovat saaneet omat tuloksensa vertailuraportteina, joissa ylläkuvattujen indikaattoreiden kehittymistä verrattiin vuosina 2005 ja Hoitoyksikköä koskevien vertailuraporttien tarkastelu tulee tapahtua yksikön sisällä, koska usein vain siellä on tuntemus kaikista resursseihin ja hoitoprosesseihin vaikuttaneista tekijöistä. Sisäinen analyysi luo pohjan johtopäätöksille, joilla hoitotulosten parantamiseen tähtääviä korjaustoimenpiteitä tehdään. Hoidossa olevien lasten määrä vaikuttaa tuloksiin. Osalle indikaattoreista on tehty tilastollinen vertailu. Se antaa lisätietoa siitä, onko muutos todellinen vai joukon pienuudesta johtuva harha. Tämän lisäksi on tärkeä löytää mahdolliset aikatrendit, jotta esimerkiksi hoidon huonontumiseen osataan reagoida tarpeeksi nopeasti. Kuvassa 3 nähdään, miten samanlaisina yksikköjen tulokset säilyvät vuodesta toiseen vaikka potilaat ja hoitohenkilökuntakin vaihtuvat. Kuvasta voi myös päätellä, että sairaalassa G oli reagoitu huonoihin hoitotuloksiin vuonna 2005 ja muutettu toimintatapoja. Seurauksena oli, että yksikkö pääsi nopeasti lähes huonoimpia hoitotuloksia saavasta yksiköstä keskimääräisen hoitoyksikön tasolle. Kun toimintatapojen muuttamisen merkitys nyt on oivallettu, on yksiköllä uusilla toiminnan (prosessin) muutoksilla mahdollisuus saavuttaa parhaiden joukko. Kuva 3. Toimintatapojen muuttamisen merkitys, esimerkkinä sairaala G. Lapsidiabeetikkojen Lapsidiabeetikkojen HbAHba1c-arvot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % A B C D E F G H I Kaikki > < 8 14
16 4.2 Vertailu parhaisiin Toinen tapa lukea laatumittausten tuloksia on vertailu parhaisiin eli benchmarking. Yksiköiden välisessä vertailussa saadaan tietoa miten hyviin tuloksiin parhaat yksiköt ovat päässeet. Käytetyt indikaattorit voivat myös antaa viitteitä, mitkä tekijät ovat voineet johtaa hyviin tuloksiin. Yksiköiden välistä vertailua usein vierastetaan. Tämä johtuu siitä, että koetaan huonojen tulosten syyllistävän tekijänsä. Laadun parantamisen viitekehyksessä lähdetään kuitenkin siitä, että huonot tulokset eivät johdu tekijöiden huonoudesta vaan prosessien (talon tavasta toimia) puutteista. Näihin puutteisiin voi ratkaisuja löytää esimerkiksi vertailemalla tuloksia ja toimintatapoja parhaisiin. Jopa pienet toimintatapojen muutokset voivat hämmästyttävän nopeasti muuttaa tuloksia. Merkittävään poikkeamaan parhaiden tuloksista tulee reagoida heti. Yksikön sisällä tulee arvioida, mistä poikkeama johtuu ja mitä sille voi tehdä. Useita korjaustoimenpiteitä voidaan tehdä ilman lisäresursseja. Tärkeää on, että tulokset ovat kaikkien käytössä ja että niistä käydään yhteinen keskustelu. Kuvassa 4 on kuvattu ketosiadoosien vaihtelua hoitoyksiköiden välillä. Kahdessa yksikössä ei ole ollut lainkaan ketosidooseja lapsilla kahden vuoden aikana. Niiden käytäntöihin tulisi muiden perehtyä. Hoitoyksikössä K on sen sijaan molempina vuosina ollut eniten ketoasidooseja hoidossa olevilla lapsilla. Yksikön tulisi pikaisesti analysoida tilanne ja ryhtyä toimintaa korjaaviin toimiin. Kuva 4. Diabetesta sairastavien lasten ketoasidoosien määrä eri hoitoyksiköissä Lapsidiabeetikoilla ketoasidooseja 12 viimeisen kuukauden 12 kk aikana 18 % 15 % 12 % 9 % 11 6 % 3 % 0 % A B C D E F G H I J K L M Kaikki 15
17 4.3 Hoitoyksiköiden välinen vaihtelu Kun lasten diabeteksen hoidon tuloksia on verrattu, on jokaisen laatumittauskerran yhteydessä voitu todeta, että hoitoyksiköiden välinen vaihtelu on erittäin suuri. Tämä koskee sekä resurssien käyttöä että hoitotuloksia. Laatumittausten seurauksena yleensä ääripäät lähenevät toisiaan, mutta tämä ei tapahdu itsestään vaan aktiivisten toimien seurauksena. Käytettävissä olevat resurssit voivat vaihdella paljon yksiköiden välillä. Resurssien käytöstä, ts. kuinka usein lääkäri ja hoitaja ovat tavanneet potilasta, voi päätellä miten tiukoilla yksikkö on. On selvää, että suuremmilla resursseilla on helpompi saavuttaa hyviä tuloksia kuin pienemmillä. Mutta tämä ei ole koko totuus. Kuvassa 5 on kahdeksan suuren diabetesta hoitavan yksikön lääkärikäyntimäärät suhteutettu lasten keskimääräiseen glykohemoglobiinitasoon. Kuten kuvasta ilmenee, resurssien käyttö ja tulokset eivät ole yhteydessä toisiinsa, vaan jotkut muut tekijät vaikuttavat tulokseen enemmän. Kuva 5. Lääkäriresurssien ja sokeritasapainon vertailu. 9 8,9 8,8 HbA1c ka 8,7 8,6 8,5 8,4 8, Lääkärikäynnit lkm km HbA1c ka 16
18 5. Laadun parantaminen Laadun mittaaminen voi jo sinänsä parantaa hoidon laatua. Web-tallennukseen osallistujat joutuvat erityisesti pohtimaan tuloksia löydöksiä kirjatessaan. He pyrkivätkin mittauksen seurauksena heti muuttamaan toimintatapojaan. Tyypillinen asia, johon laatumittauksen seurauksena kiinnitetään huomiota, on asioiden kirjaaminen terveyskertomukseen. Systemaattinen laadun parantaminen perustuu ajatukseen, että asiat voidaan aina tehdä vähän paremmin. Lasten diabeteksen hoitotasapainossa on paljon parantamisen varaa. Vaikka jokaisen työntekijän työpanos on tärkeä hyviin tuloksiin pääsemiseksi, on avain useimmiten kuitenkin yhteisön toimintatapojen muuttamisessa. Hyvien toimintatapojen oppiminen on helpointa, kun voi tarkastella miten parhaat toimivat. Verkostoituminen onkin suositeltavaa, jotta syntyy luontevia tilanteita ajatusten vaihdolle. Lasten diabetesta hoitavien yksiköiden tulisi muodostaa oma laatuverkostonsa, jossa tavoitellaan vaikuttavia toimintatapoja. 5.1 Prosessien kirjaaminen parantaa laatua Moni ei pidä tarpeellisena toimintatapojen kirjaamista. Ajatellaan, että diabetesta sairastavia lapsia hoitaa pieni ryhmä, joka tekee kiinteästi koko ajan työtä yhdessä eikä prosessikuvaus tunnu mielekkäältä. Toisaalta, kun asiat kirjataan, niistä keskustellaan ja työnjaosta ja työtavoista sovitaan. Kun työtavat kirjataan, varmistetaan että uudet työntekijät voivat helposti ja nopeasti tutustua talon tapaan työskennellä. Voidaan esimerkiksi sopia, ketkä ohjataan psykologille, ketkä sopeutumisvalmennukseen ja ketkä kutsutaan hoitajan luokse ylimääräiselle käynnille. Muistilistat ovat prosessikuvausta yksinkertaisimmillaan. Lentohenkilöstö käy aina samat rutiinit läpi muistilistan avulla. Toinen lukee, toinen tarkistaa. Leikkaussaleihin on Suomessakin nyt nopeasti tulossa muistilistakäytäntö. Voisimme ottaa muistilistat käyttöön myös lapsidiabeetikoiden vuositarkastuksessa. On inhimillistä, että jotain unohtuu. Muistilistan avulla välttäisimme unohtumisesta johtuvia turhia virheitä. Hyvä prosessikuvaus on lyhyt. Se mahtuu jopa yhdelle sivulle, mutta siihen on syytä liittää erilaisia ohjeita. Ohjeet voivat olla henkilökunnalle itselleen tai myös potilaille annettavia kirjallisia ohjeita. Henkilökunnan ohjeet voivat olla esimerkiksi edellä mainittu vuositarkastuksen muistilista tai miten tehdä nuorelle diabeetikolle masennusseulonta ja ketkä heistä ohjataan psykologille. Potilasohjeet voivat koskea esimerkiksi sitä, miten hakeutua sopeutumisvalmennukseen. 5.2 Laadun parantaminen lähtee toimintatapojen muuttamisesta Hoitotasapainot eivät parane toiveella, että ensi vuonna tilanne on parempi. Muutokset syntyvät toimintatapojen muuttamisesta, ja muutosten tulee kohdistua asioihin, joissa tulokset ovat olleet selvästi toivottua huonommat. Mittaaminen, vertailu omiin aikaisempiin tuloksiin ja vertailu parhaisiin määrittelevät, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Parhaiden hoitoyksiköiden hyvän toiminnan malleihin tulee tutustua. Vertailu on helpompaa, kun mallia otetaan samankokoisista yksiköistä. Tutustuminen voi onnistua malleja paperilla tutkimalla. Joskus vertaisarvio paikan päällä on mielekästä. Vertaisarvioinnista saavat molemmat osapuolet 17
19 enemmän irti, jos se tehdään strukturoidusti. Tällöin sovitaan etukäteen, mitä asioita selvitetään, vertaillaan ja arvioidaan. Toimintaa tulee aina muuttaa, jos resurssit muuttuvat. Henkilökuntapulan tulee välittömästi näkyä siinä, mitä tehdään ja miten tehdään. Priorisointi on silloin tärkeää, muuten työntekijät uupuvat tehtäviensä alle. Hyvän toiminnan malleja tehdään usein ihanteellisia tilanteita varten. Todellisuudessa ns. normaalitilaa ei terveydenhuollossa ole juuri koskaan. Ajatus siitä, että ryhdymme tekemään laatutyötä, kun tilanne normaalistuu, tarkoittaa käytännössä, ettei sitä aloiteta koskaan. Päinvastoin, käytäntö on osoittanut, että prosessikuvaukset ja toimintamallit ovat parhaimmillaan juuri poikkeustilanteissa Laadun ja vaikuttavuuden kehittämisverkosto diabeteksen hoitoon Vertaisryhmältä oppiminen on tehokasta ja verkostoituminen nopeuttaa tiedon vaihtoa. Laatuverkostoissa työskentelystä on hyvä kokemuksia Suomessa sekä terveyskeskusten valtimotautien ehkäisyn laatuverkostossa että tehohoidon konsortiumissa. Samanlaista verkostoitumismallia tulisi harkita myös lasten diabeteksen hoitoyksiköille. Kerran vuodessa tapahtuva laatumittaus ja tulosten vertailu sekä tulosten ja toimintatapojen yhteinen analyysi auttavat niitä, jotka haluavat kehittyä. Lasten yksiköillä on tähän erinomaiset edellytykset, koska niissä on oivallettu laatumittausten merkitys. Nyt tarvitaan vain järjestäytyneempi muoto yhteistyölle. Prosesseista ja hoitotuloksista vastuulliset lääkärit ja hoitajat voisivat tavata kerran vuodessa. Tapaamisissa kuulisi, miten toiset ovat ratkoneet ongelmia, joita ehkä itselläkin on. Samalla voisi sopia kahden yksikön yhteistyöstä tai vertaistyöskentelystä. 18
20 6. Diabeteksen hoidon laatuun vaikuttavat tekijät Vuoden 2008 laatumittauksen aineistosta tarkasteltiin käytettyjen hoitoresurssien vaikutusta hoitotasapainoon. Tarkastelun kohteina olivat verensokerin omaseuranta, lääkärikäynnit, ravitsemusterapeutin luona käynnit sekä sopeutumisvalmennuksen määrä. 6.1 Verensokerin omaseuranta Verensokerin omaseurannan merkityksen analysoimiseksi lasten ja nuorten joukko jaettiin kahteen ryhmään: alle 20 verensokerimittausta viikossa tekeviin ja 20 tai enemmän sokerimittauksia viikossa tekeviin lapsiin ja nuoriin. Tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Diabetesta sairastavien lasten hoitotasapaino (HbA 1c ) ja omaseurannan toteuttaminen. Verensokerin omaseurantakertoja viikossa Lapsia HbA 1c ka. 95 % CI < ,6 9,5 9, ,6 8,5 8,6 Hoitotasapaino on selvästi parempi niillä lapsilla, jotka tekevät vähintään 20 verensokerin mittausta viikossa. Verensokerin ahkeraa seurantaa ja sen merkitystä on kritisoitu. Tässä aineistossa kuitenkin ne, jotka ovat motivoituneet verensokerin toistuvaan seurantaan pääsevät selvästi parempaan hoitotasapainoon. Tätä näkökohtaa on syytä korostaa diabetesta sairastavien lasten vanhemmille. 6.2 Lääkärikontrollien tiheys Lääkärikontrollien tiheyden merkitystä tarkasteltiin jakamalla lapset kahteen ryhmään: yli neljä kertaa vuodessa diabeteslääkärillä käyneisiin ja neljä kertaa tai vähemmän vuodessa käyneisiin lapsiin. Käyntimäärä ei korreloinut hoitotasapainoon (taulukko 5). Taulukko 5. Lääkärikontrollien tiheys ja hoitotasapaino (HbA 1c ). Lääkärikäyntien keskiarvo vuodessa Lapsia HbA 1c ka. 95 % CI ,8 8,7 8,9 > ,7 8,6 8,8 19
21 Glykohemoglobiinilla mitattu hoitotasapaino oli samanlainen sekä usein että harvoin lääkärillä käyvillä lapsilla ja nuorilla. Tulosta voitaneen pitää hyvänä. Hoito on ilmeisesti onnistuttu kohdentamaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja voimavaroja on suunnattu tarpeen mukaan. 6.3 Ravitsemusterapeutin tuen merkitys Ravitsemusterapeutin neuvonnan merkitystä arvioitiin vertaamalla hoitopaikkoja, joissa ravitsemusterapeutti tapasi lapsia keskimäärin vähintään puoli käyntikertaa lasta kohden vuodessa niihin hoitopaikkoihin, joissa ravitsemusterapeutti tapasi lapsia tätä harvemmin. Näin verraten ei hoitopaikkojen tulosten välillä ollut eroa (taulukko 6). Taulukko 6. Ravitsemusterapeutin työpanoksen suhde hoitotuloksiin (HbA 1c ). Ravitsemusterapeutin käyntejä keskim. lasta kohti hoitopaikassa Lapsia HbA 1c ka. 95 % CI < 0, ,7 8,6 8,8 0, ,8 8,7 9,0 Suurempi ravitsemusterapeutin ohjausmäärä ei näy hoitoyksiköiden välisissä tuloksissa. Tulos viittaisi siihen, että palveluita ei onnistuta kohdentamaan oikein, koska erityispalvelu ei lisää hoidon vaikuttavuutta. 6.4 Sopeutumisvalmennuksen merkitys Sopeutumisvalmennuksen vaikuttavuutta arvioitiin vertaamalla keskenään kahta ryhmää: hoitopaikkoja, joissa sopeutumisvalmennusta annetaan 0,5 sopeutumisvalmennuspäivää / diabetesta sairastava lapsi) ja < 0,5 sopeutumisvalmennuspäivää / diabetesta sairastava lapsi. Taulukosta 7 ilmenee, että yksiköt, joissa sopeutumisvalmennusta annetaan vähintään puoli päivää diabeetikkoa kohti saavat selvästi parempia tuloksia kuin yksiköt, joissa sopeutumisvalmennusta annetaan lapsille tätä vähemmän. Taulukko 7. Sopeutumisvalmennuksen antamisen vaikutus hoitotasapainoon (HbA 1c ). Hoitoyksikön sopeutumisvalmennuspäivien suhde hoidossa olevien lasten määrään Lapsia HbA 1c ka. 95 % CI < 0, ,8 8,8 8,9 0, ,6 8,5 8,7 20
22 Hoitoyksiköissä, joissa järjestetään lapsille aktiivisesti sopeutumisvalmennusta, saadaan lapset parempaan hoitotasapainoon kuin yksiköissä, joissa sopeutumisvalmennusta annetaan lapsille vähän. Tulos voi kuvata joko yksiköiden yleistä asennetta hoidon aktiivisuuteen tai sopeutumisvalmennuksen myönteistä vaikutusta hoitoon. 21
23 7. Laatuindikaattoreiden ja standardien kehittäminen Laatuindikaattorien valinta on vaativaa, koska valinnat ohjaavat hoidon kehittämistä. Huonosti valittu indikaattori vie hoitoa väärään suuntaan, ja hyvin valittu indikaattori voi vaikuttaa nopeasti hoidon kehittymiseen. Valittuja laatuindikaattoreita tulee tietyin välein arvioida, luopua sellaisista, jotka eivät vie hoitoa eteenpäin ja vahvistaa niitä, jotka merkittävästi parantavat hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Vuonna 2005 laatumittausta valmisteleva työryhmä asetti indikaattoreille laatustandardit eli minimitavoitteet, joihin jokaisessa hoitopaikassa tulee pyrkiä. Monet näistä tavoitteista on saavutettu, mutta osassa hyvin tärkeitä indikaattoreita ei ole saavutettu toivottua laatutasoa. Taulukossa 8 on lueteltu indikaattorit ja vuonna 2005 niille asetetut standardit. Raportin laatija on kerännyt viimeiseksi sarakkeeksi ehdotuksen, miten indikaattoreita voisi kehittää. Taulukko 8. Lasten diabeteksen hoidon laatuindikaattorit, standardit ja kehitysideat. Resurssilaatu Vuoden 2005 suositus standardiksi Indikaattorin soveltuvuus Lääkärissä käynnit ka. 4 / vuosi Säilytetään Vain hoitajan luona käynnit ka. 1 / vuosi Toistuvia kirjausvirheitä Ravitsemusterapeutilla käynnit Psykiatrilla / psykologilla / psykiatrisella sairaanhoitajalla käynnit Mitataan kaikki käynnit vuoden aikana ka. 0,7 / vuosi Säilytetään Soveltuvuustestaus jatkuu ka. 0,1 / vuosi Säilytetään Soveltuvuustestaus jatkuu Sopeutumisvalmennuspäivien määrä Silmänpohjan kuvaukset Prosessilaatu Jalat tutkittu 12 viime kk aikana Pistospaikat tutkittu 12 viime kk aikana Pituuspaino tutkittu 6 viime kk aikana srr mitattu ja kirjattu kuluneen vuoden aikana Vaikeat hypoglykemiat kirjattu potilaskertomukseen Kehitysehdotus ka. 1 / vuosi Säilytetään Osoittautunut hyväksi laatumittariksi ka. 0,4 / vuosi yli Säilytetään Poistetaan alkuperäinen 12-v. lapsista määritelmä 5 vuotta Vuoden 2005 suositus standardiksi > 50 % yli 12-v. Indikaattorin soveltuvuus Luovutaan indikaattorista lapsista > 90 % lapsista Raportoidaan tulevaisuudessa muutokset pistospaikoissa > 90 % lapsista Kehitetään koskemaan pituuspainon poikkeamia sairastamisajasta Kehitysehdotus Jalkamuutoksia vähän Pistospaikat tutkitaan jo kattavasti Tarkastellaan vain viimeisen mittauksen tulosta > 90 % yli 12-v. lapsista Säilytetään Seurataan myös hoitotulosta > 90 % lapsista Säilytetään Tärkeä indikaattori, jonka merkitystä pitää korostaa; seurataan myös hypoglykemioiden määrää 22
24 Ketoasidoosit kirjattu potilaskertomukseen > 90 % lapsista Otetaan avainindikaattoriksi Korostetaan merkitystä, seurataan myös ketoasidoosien määrää Kuvaa hyvin kokonaisval- Sairaalahoitojaksot 12 kk aikana Otetaan mukaan indikaattoriksi taista hoitoa ja ohjausta Verensokerin mittaaminen > 90 % lapsista Säilytetään Omaseurannan kirjattu potilaskertomukseen aktiivisuus korreloi hoitopaikan tuloksiin HbA 1c < 8 % > 30 % lapsista Nostetaan Standardi > 50 % standardia lapsista HbA 1c > 10 % < 10 % lapsista Säilytetään Tärkeä indikaattori, jonka merkitystä korostetaan Mikroalbumiinin mittaaminen > 50 % yli 12-v. Säilytetään vuoden aikana lapsista TSH:n mittaaminen vuoden aikana Keliakia va. mittaaminen vuoden aikana Tupakointi merkitty potilaskertomukseen Tuloslaatu Todettu retinopatia > 90 % lapsista Säilytetään > 20 % lapsista Luovutaan indikaattorista > 50 % yli 12-v. Säilytetään lapsista Vuoden 2005 Indikaattorin suositus soveltuvuus standardiksi Poistetaan alkuperäinen määritelmä 5 v. sairastamisajasta Monia virhelähteitä, vaikea saada luotettavaksi Seurataan myös tupakoivien määrää Kehitysehdotus < 2 % tutkituista Säilytetään Retinopatia määriteltävä selkeästi Todettu mikroalbuminuria < 5 % tutkituista Säilytetään 23
25 8. Yhteenveto Lasten diabeteksen hoitotasapaino on olennaisilta osiltaan säilynyt samana vuodesta 2005 vuoteen Hoidon päätavoite on hyvä verensokerin tasapaino. Tämän toteutumista on seurattu kolmella indikaattorilla: (1) glykohemoglobiinitaso on huonontunut; (2) hypoglykemioiden ja (3) ketoasidoosien määrät sen sijaan ovat vähentyneet. Useiden indikaattoreiden tavoiteltu standarditaso on saavutettu, mutta verensokerin tasapainossa on edelleen puutteita. Hyvä verensokeritasapaino on useiden tekijöiden summa. Se edellyttää lapsen ja perheen kokonaisvaltaista hoitoa ja vaatii kaikkien hoidon ja hoidonohjauksen osa-alueiden onnistumista. Muilta osin käytetyissä indikaattoreissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Selvästi myönteinen kehitys oli sairaalahoitojaksojen vähentyminen, hypoglykemioiden ja ketoasidoosien vähentymisen lisäksi. Laatumittaukset ovat osoittaneet, että parhaat hoitoyksiköt pääsevät standardien mukaisiin tavoitteisiin kaikissa verensokeritasapainoa kuvaavissa indikaattoreissa. Tavoitteista jääneiden kannattaakin tutustua parhaiden toimintatapoihin. Laatumittauksista voi päätellä, että joissakin hoitoyksiköissä on ryhdytty määrätietoisesti toimeen hoidon laadun puutteellisten tulosten takia. Merkittävää kehittymistä on saatu nopeasti aikaan. Samalla toteutuu laatumittauksen tärkein tarkoitus: jos laatupoikkeamia todetaan, korjaavia toimia voidaan ryhtyä heti tekemään. Kolmen vuoden aika laatumittausten välillä on pitkä. Kolmessa vuodessa ehtii syntyä jopa suuria laatupoikkeamia, kuten raportissa todettu HbA 1c -tason lasku suurimmassa osassa hoitoyksiköitä. Vuosittain toteutettu laatumittaus toteaisi laatupoikkeamat nopeasti ja kehittäisi samalla sekä Pro- Wellnessin raportointiominaisuuksia. 24
26 Liite Lasten diabeteksen laatumittauksen muuttujat web-tallennuksessa Taulukkoon on merkitty muuttujat, jotka oli mahdollista ajaa ProWellness-hoitotietokannasta sekä arvio tiedon luotettavuudesta Laatumittauksen muuttuja ProWellness-raportti Tieto mahdollista saada Raportti ei luotettava, merkinnät puutteellisia Potilaan ikä Diabetestyyppi Diabeteksen toteamisikä Lääkärikäyntien määrä 12 kk aikana Hoitajakäyntien määrä 12 kk aikana Ravitsemusterapeuttikäyntien määrä 12 kk aikana Psykiatri-, psykologi- ja psykiatrisen sairaanhoitajakäyntien määrä 12 kk aikana Osastohoitojaksot 12 kk aikana Ei Sopeutumisvalmennuspäivien määrä 12 kk aikana Silmänpohjien tutkimus Silmänpohjamuutokset Jalkojen tutkimus Pistospakkojen muutokset Pituuspaino % Ei Hypoglykemioiden määrä Ketoasidoosien määrä Systolinen verenpaine Diastolinen verenpaine Verensokerin mittauskerrat viikossa Glykoitunut hemoglobiini TSH-arvo Keliakia vasta-aineet Albumiini/kreatiniini-suhde Mikroalbumiinin eritys Tupakointi Remissio Insuliinihoidon muoto Insuliinibolusten annostelija Käytetyt insuliinit Muu verensokeria alentava lääkitys Ei, vain epäsuorasti päättelemällä insuliiniannoksesta 25
27 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO Tyypin T 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen hoidon ja hoidon laadun kehittäminen Diabeetikon omahoidon tukeminen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma väestöstrategia korkean riskin strategia varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia Ehkäisyohjelman toimeenpano: Dehkon 2D -hanke Dehkon 2D -hanke Hoito-organisaatio Laatukriteerit ja laadun seurantajärjestelmät Terveydenhuoltohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus Nykyaikainen lääkehoito Hoidonohjaus Kuntoutus Vertaistukiryhmät Yhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyö Kuntavaikuttaminen
28 Pääsponsorit 2009 Sponsorit 2009 Oy Eli Lilly Ab MSD Finland Tukijat 2009 Bayer Oy/Diabetes Care Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma LifeScan/Johnson & Johnson Roche Diagnostics Diabeteskeskus Kirjoniementie Tampere p. (03) ISSN (verkkojulkaisu)
SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4
DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON
LisätiedotAikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008
Aikuisten diabeteksen hoidon laatu ja vaikuttavuus 2008 Klas Winell DEHKO-raportti 2009:3 Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE 3 2. YHTEENVETO 5 3. HOIDON LAADUN MITTAUKSEN TOTEUTUS 2008 7 3.1 Perusterveydenhuollon
LisätiedotSystemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen
Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotDiabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?
Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotPienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014
Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotDiabetesliiton laatukyselyn tuloksia
Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa 2016 2018 Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia ANU HEIKKILÄ LT, lastentautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Diabetesliiton asiantuntijalääkäri
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotKANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS
KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke
Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotPiuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen
Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista
LisätiedotDiabeteksen hoidon laatu
DIABETEKSEN HOIDON LAATU 1 DEHKO-raportti 2005:4 Diabeteksen hoidon laatu Klas Winell Tampere 2006 2 DIABETEKSEN HOIDON LAATU DIABETEKSEN HOIDON LAATU 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe... 5 2. Yhteenveto...
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotLaatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511
Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotLaatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell
Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell Esityksessä käsiteltävät asiat Systemaattinen laadun kehittäminen Laadun mittaaminen Prosessien kehittäminen
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotHoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto
LisätiedotTarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia
Mitä tarkempaa tietoa saan, sitä luottavaisempi olen siitä, että annostelen oikean määrän insuliinia. Jos verensokeritasapainoni paranee, se johtaa matalampaan HbA 1C -arvoon. Nyt verensokerimittareille
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen
Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon
LisätiedotVAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät
VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät 28.11.14 MIKSI MITTAAMISEEN LÄHDETTIIN? Yhteistyössä Espoon kanssa päätös kehittää mittareita,
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 49
19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotKumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?
Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotDiabeteksen yleistyessä kustannukset uhkaavat karata, vaikka kulut diabeetikkoa kohti kääntyneet loivaan laskuun
(09.09.2009) Diabeteksen yleistyessä kustannukset uhkaavat karata, vaikka kulut diabeetikkoa kohti kääntyneet loivaan laskuun Kymmenen viime vuoden aikana diabeteksen hoidon aiheuttama kustannustaakka
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,
LisätiedotDEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto
DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.
LisätiedotViisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi
Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotDiabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen
Diabeettinen retinopatia Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus 28.1.2015 Hilkka Tauriainen Retinopatian ilmaantumisen ja etenemisen ehkäisy Perustaudin hyvä hoito Hyvä sokeritasapaino
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotDIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali
Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi
LisätiedotDigipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015
Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotVERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen
VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.- Eeva Luukkanen SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotMITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3
MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotDiabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa
Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta
LisätiedotKuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue
Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,
LisätiedotB2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl
B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
LisätiedotHoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista
Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen
LisätiedotROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto
ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotGlaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila
Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
Lisätiedot