KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

Transkriptio

1 KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki

2 Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja sen toteutus Arvioinnin tulokset DEHKO ohjelmana DEHKOn keskeisten tavoitteiden toteutuminen Kokonaisarvio ja johtopäätökset

3 Arviointitehtävä ja sen toteutus Toimeksianto Arviointimenetelmä

4 Toimeksianto Ulkoisessa arvioinnissa arvioidaan: 1. DEHKOn tavoitteiden ja niihin tähtäävien toimenpiteiden toteutuminen (<toteumaarviointi>), 2. DEHKOn yhteiskunnalliset vaikutukset (<vaikutusarviointi>) sekä 3. DEHKOn toimintatavan soveltuvuus Suomen terveydenhuoltojärjestelmään (<ohjausmalliarviointi>)

5 ARVIOINTIMENETELMÄ MITEN ON JOHDETTU, ORGANISOITU? ( Käynnistäjät ) suunnittelu organisointi ohjaustoimet hankejohtaminen MITEN ON TUETTU? ( Mahdollistajat ) resurssit järjestelmät rahoitus tukitoimet MITÄ JA MITEN ON TEHTY? ( Lisäarvotekijät ) toimenpiteet prosessi(t) menettelytavat tekeminen MITÄ ON SAATU AIKAAN? ( Lisäarvo ) tavoitteiden toteuma vaikutukset ohjausmerkitys ARVIOINNIN TOTEUTUS: DEHKO -asiakirja-aineiston analyysi; jäsentely ja johtopäätökset Muiden tutkimusten, selvitysten ja tilastoaineiston hyödyntäminen Täydentävät kyselyt seuranta- ja ohjausryhmälle sekä DEHKO-toimijoille Keskeisten intressitahojen edustajien haastattelut Arviointiryhmän oma asiantuntijapanos sovitun työnjaon mukaan

6 Arvioinnin tulokset DEHKO ohjelmana Tavoiteasetanta Keskeisten tavoitteiden toteutuminen

7 DEHKO ohjelmana On ollut perusteltu epidemiologisesti, terveyspoliittisesti ja terveystaloudellisesti Ohjelman ensisijainen tarkoitus ei ole ollut vain jo syntyneiden ongelmien hoitamisen organisointi, vaan erityisesti terveysongelman ja niiden lisäsairauksien ennalta ehkäisy Diabetesliitto on tehnyt tärkeän yhteiskunnallisen aloitteen käynnistämällä ohjelman ja huolehtimalla sen organisoinnista, hallinnasta ja rahoituksen järjestämisestä yhteistyökumppaniensa kanssa

8 Tavoiteasettelu Tavoiteasetanta on relevantti kuvaten keskeisiä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon haasteita, joskin tavoitteisiin liittyy myös toiveajattelua Tavoitteita on (liian) paljon ja ne ovat eritasoisia merkittävän osan niistä ollessa sellaisia, joihin ei ole osoitettu mitattavia eikä seurattavia suureita eikä tavoitteiden mittausmahdollisuuksia ole tavoitteita asetettaessa varmistettu Tavoitteistossa sekaannusta aiheuttaa se, että ne sisältävät lopputulosta kuvaavia tulostavoitteita, välitavoitteen luontoisia toimenpidetavoitteita ja toimenpiteitä Tavoitteet ovat myös jossain määrin päällekkäisiä ja keskenään koordinoimattomia

9 DEHKOn tavoitteiston jäsentely; - Arvioitsijoiden noudattama systematiikka Päätavoitteet (2 kpl): Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Sydän- ja verisuonitautien vaaran vähentäminen tyypin 2 diabetesta sairastavilla Ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman tulostavoitteet (3 kpl): Hoitotasapainotavoitteet Sydän- ja verisuonisairastavuustavoitteet Lisäsairastavuustavoitteet (3 osatavoitetta) Ehkäisyohjelman tulostavoitteet (14 kpl): Väestöstrategian tavoitteet (7) Korkean riskin strategian tavoitteet (4) Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian tavoitteet (3) Toimenpidetavoitteet (yht. 18) Ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (8) Ehkäisyohjelma (10) T O I M E N P I T E E T

10 Ennaltaehkäisyä koskevien tavoitteiden toteutuminen Tietoisuutta diabeteksen riskeistä ja ehkäisyn mahdollisuuksista on onnistuneesti lisätty Väestön elintavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan Ylipainoisuus lisääntyi edelleen Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys lisääntyi edelleen Diagnosoimattomien diabeetikoiden löytymisen ja korkean riskin yksilöiden ohjauksen ja seurannan tavoitteiden toteutumisesta puuttuu tieto Kuntien panostuksessa terveydenedistämiseen on edelleen puutteita

11 DEHKOn keskeiset tavoitteet Hoitotasapaino ja lisäsairaudet; 2.1 Diabeetikoiden hoitotasapainot ovat parantuneet siten, että vähintään 50 prosentilla tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoista on hyvä hoitotasapaino, ja vähintään 30 prosentilla on välttävä tasapaino 2.2 Diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairastuvuus vähenee vähintään kolmanneksella 2.3 Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien esiintyminen vähenee Euroopan St. Vincent -ohjelman tavoitteiden mukaisesti - Jalkojen amputaatioiden määrä vähintään puoleen - Diabetekseen liittyvä silmän verkkokalvon sairaus vähintään kolmanneksella - Diabetekseen liittyvä munuaistauti vähintään kolmanneksella

12 DEHKOn keskeisten tavoitteiden toteutuminen Hoitotasapaino ja lisäsairaudet > 50% hyvä tasapaino (7.5%/6.0%) < 20% huono tasapaino (8.6%/8%) Sydän- ja verisuonisairastavuus vähenee 1/3 DM1 DM % 10 23% 49 40% 38 14% 33-53% 34-43% Jalka-amputaatioiden määrä puolittuu Verkkokalvosairaus vähenee 1/ % 30-40% Ei luotettavaa selvitystä Munuaistauti vähenee 1/3 Ei luotettavaa selvitystä

13 DEHKOn keskeisten tavoitteiden toteutuminen Omahoitoa koskevat tavoitteet Omahoidon merkitykseen kiinnitettiin kiitettävästi huomiota ja oman hoidon tukemista koskevia toimenpiteitä on suoritettu runsaasti Tulevaisuudessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota vuorovaikutustaitojen ja dialogisuuden kehittämiseen omahoidon ohjauksessa Potilaan madollisuutta osallistua hoitonsa suunnitteluun on edelleen lisättävä perusterveyshuollossa Omahoidon monimuotoisuus otetaan aiempaa painokkaammin huomioon henkilöstön hoidonohjauskoulutuksessa

14 DEHKOn keskeisten tavoitteiden toteutuminen Kustannusvaikuttavuus, toimivuus, vaikutukset Kustannusvaikuttavuus ei vielä selvillä Ohjelma toimiva; hyödynsi onnistuneesti asiantuntijoita Ohjelma onnistunut verkosto-ohjauksen mallina verrattain hyvin Ohjelmalla myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia väestötasolla ja palvelujärjestelmässä, mutta ei juurikaan kansallisessa eikä kuntien päätöksenteossa

15 Kokonaisarvio ja johtopäätökset Yhteenveto Suositukset

16 Yhteenveto -1 DEHKO on onnistunut monissa tavoitteissaan, sillä: Diabetes tunnustetaan keskeiseksi terveysongelmaksi Terveyden edistämisen tärkeys ja ehkäisyn mahdollisuudet on nostettu valokeilaan Tavoite sydän- ja aivoverisuonikomplikaatioiden vähentämisestä on saavutettu, Suomalainen diabetesosaaminen ja diabeteksen ehkäisyn ja hoidon järjestelmä on saavuttanut kansainvälistä näkyvyyttä, Kolmannen sektorin roolia sisällön asiantuntijana terveyspolitiikassa arvostetaan

17 Yhteenveto -2 Onnistumiseen on vaikuttanut se, että: ennalta ehkäisyä on painotettu ja sitä tukevien toimenpiteiden toimivuus on osoitettu D2D hankkeella hoidon laatua on korostettu ja luotu toimintatapoja ja työkaluja laadun kehittämiseksi omahoidon ja hoidon ohjauksen merkitystä on korostettu ja luotu työkaluja ja suosituksia viestintä- ja opasaineisto on ollut onnistunutta

18 Yhteenveto -3 DEHKOssa asetettuja kaikkia tavoitteita ei saavutettu, sillä: tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden esiintyvyys eivät vielä ole pienenemässä vaikutukset kuntien päätöksentekoon terveyden edistämisen painottamiseksi jäivät vähäisiksi diabetesyhdistysten ja terveyskeskusten yhteistyön kehittymisestä paremmaksi ei saatu näyttöä diabeetikoiden osallistumismahdollisuudesta ei vielä saatu myönteistä palautetta

19 Yhteenveto -4 DEHKO olisi onnistunut vieläkin paremmin, jos: tavoitteet olisi asetettu systemaattisemmin ja priorisoiden kunkin tavoitteen saavuttamiseksi olisi kohdennettu toimenpiteet toteumaseuranta olisi suunniteltu jo tavoitteita asetettaessa ja tuloksia hyödynnetty ohjelman aikana omahoidon ja hoidon ohjauksen kaikki ulottuvuudet olisivat saaneet huomiota DEHKOn ja D2D hankkeen keskinäiset roolit olisivat tulleet paremmin määritellyiksi ja koordinoiduiksi

20 Suositukset DEHKOn sanomaa levitetään edelleen Ohjelmatyötä jatketaan kohdistetusti kiinnittämällä huomio toimintamallien juurruttamiseen Omahoidon monimuotoisuus otetaan painokkaammin huomioon henkilöstön koulutuksessa hoidon ohjaukseen DEHKOn keskeiset sisällöt ja kokemus otetaan huomioon KASTE ohjelmaa II ja seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa valmisteltaessa