Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Diabetesliiton laatukyselyn tuloksia ANU HEIKKILÄ LT, lastentautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Diabetesliiton asiantuntijalääkäri Suomessa ei toistaiseksi ole valtakunnallista rekisteriä, johon kerättäisiin lasten ja nuorten diabeteksen hoidon laadun kehittämisessä tarvittavaa tietoa järjestelmällisesti. Diabetesliiton hoitopaikoille tekemät kyselyt ovat paikanneet osittain tätä puutetta, ja hoitopaikat ovat osallistuneet niihin aktiivisesti. Tässä artikkelissa raportoidaan osa kyselyiden tuloksista. Hoidon laadun parantamisen taustaa Ruotsissa lasten ja nuorten hoidon laatuun liittyvää tietoa on kerätty kansalliseen rekisteriin vuodesta Rekisteriä hyödyntävä Swediabkids-projekti käynnisti lasten ja nuorten diabeteksen hoidon kehittämisen korkealaatuiseksi ja kansallisten tavoitteiden mukaiseksi (1,2). Swediabkids-projektin ja vuosittaisen Årsraport-seurannan avulla alle 18-vuotiaiden tyypin 1 diabetesta sairastavien pitkäaikainen verensokeritaso HbA1c on pudonnut Ruotsissa vuoden 2010 keskiarvosta 62,6 mmol/mol keskiarvoon 54,7 mmol/mol vuonna 2018 (3). Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (Dehko) määritettiin tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteet ja laatukriteerit myös lapsille ja nuorille (4). Tätä laatumittaria on päivitetty myöhemmin Yksi elämä -hankkeessa, ja viimeisin versio on julkaistu nimellä Lasten ja nuorten diabeteksen hyvän hoidon avaimet (5). Dehkossa selvitettiin lasten ja nuorten glukoositasapainoa HbA1c:llä mitaten, ja se oli 73 mmol/mol vuonna 2013, 69 mmol/mol vuonna 2005 ja 72 mmol/mol vuonna Tämän jälkeen tilannetta on arvioitu vuonna 2011 Pediatriseen diabetesklubiin osallistuneille hoitopaikoille tehdyn kyselyn perusteella. Tuolloin keskiarvo oli 70 mmol/mol (6). Vuonna 2015 Satakunnan keskussairaalan ylilääkärin Jyrki Lähteen tekemässä benchmarking-tyyppisessä kyselyssä HbA1c-keskiarvo oli 67 mmol/mol (7). Tilannearvioita ja systemaattisen laatutiedon saamista vaikeuttaa edelleen yhtenäisen diabetesrekisterin puuttuminen, vaikka Dehkon erillisessä selvitystyössä perusteltiin ja ehdotettiin laadunhallinnan seurantajärjestelmän perustamista jo vuonna 2002 (8). Vuonna 2011 Pediatrisen diabetesklubin osallistujille tehdyn kyselyn perusteella hoidon laatuun liittyvien tietojen selvittäminen oli pääosalle hoitopaikoista melko tai erittäin hankalaa. Ongelmaksi koettiin diabetestiedon yhteisen rekisterin puute sekä potilastietojärjestelmät, joista ei saatu esille hoidon laadusta kertovaa tietoa. Vain osalla hoitopaikoista oli käytössään erillinen hoitopaikkakohtainen diabetesrekisteri. Diabetesliiton keväällä 2019 tekemän kyselyn perusteella yksi kymmenestä vastanneesta hoitopaikasta kertoi saavansa diabeteslaatutietoa esille omasta potilastietojärjestelmästään tosin nämäkin vastaajat kokivat sen olevan vaikeaa. Kuusi kertoi käyttävänsä erillistä kaupallista järjestelmää ja loput Excel- tai SPSS-pohjaista seurantaa. Näistä erillisistä järjestelmistä yksi kommunikoi potilastietojärjestelmän kanssa sujuvasti. Suurin osa ei kommunikoinut ollenkaan. Toisaalta erillisen järjestelmän avulla kaikki vastanneet pystyivät seuraamaan ainakin oleellisimpia laatumittareita. Pediatrisessa diabetesklubissa 2016 HUS:n Jorvin sairaalan ja Turun kaupungin lasten ja nuorten diabetestyöryhmien Swediabkids-kokemukset innoittivat keskustelua valtakunnallisen laadunkehittämisen tarpeesta myös Suomessa. Keskustelua jatkettiin myöhemmin keväällä asiasta kiinnostuneille järjestetyssä laatutyön edistämisen ja koordinoinnin suunnittelukokouksessa. Kokous nosti esiin koko maan lasten ja nuorten diabetestiimien laatuverkoston ja siihen liittyvän laadun seurannan tarpeen. Laadun kehittämisen osana lähti liikkeelle Swediabkidsiin pohjautuva Findiabkids-tiimi- ja muutosvalmennuskoulutusohjelma. Lasten ja nuorten diabeteshoidon laadun kehittämisen koordinoinnin todettiin sopivan valtakunnallisesti toimivalle Diabetesliitolle. Pyrimme yhteistyössä lasten ja nuorten diabeteshoitopaikkojen kanssa luomaan laatuverkoston, jonka tavoitteena on diabeteksen hoitotulosten parantaminen ja hoidon kehittäminen. Tarkoituksena on päivittää laatukriteerit, koota valtakunnallista laatutietoa ja parantaa hoidon laatua verkostoitumalla ja vertaisarvioinnilla. Ensimmäinen valtakunnallinen laatuverkoston kokous järjestettiin Pediatrisen diabetesklubin yhteydessä Laatukyselyn tavoite Suomessa on käynnissä tiettävästi useita alueellisia laatuhankkeita, mutta niistä ei saada koko maata kattavaa tietoa. Vuodesta 2016 Diabetesliitto on lähettänyt kaikkiin Suomen mantereen lasten ja nuorten diabeteshoitopaikkoihin sähköpostitse kyselyn, jonka avulla halutaan tuottaa kattavaa laatuun liittyvää tietoa. 1

2 Vastanneet hoitopaikat Etelä-Karjalan keskussairaala X X X 2 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala X X 3 Helsingin yliopistollinen sairaala X X X 4 Hyvinkään sairaala - HUS X X 5 Jorvin sairaala - HUS X * * 6 Kainuun keskussairaala X X X 7 Kanta-Hämeen keskussairaala X X X 8 Keski-Pohjanmaan keskussairaala X X X 9 Keski-Suomen keskussairaala X X X 10 Kuopion yliopistollinen sairaala X *** X 11 Kymenlaakson keskussairaala X X X 12 Lapin keskussairaala X X 13 Lohjan sairaala - HUS X X X 14 Mikkelin keskussairaala X X X 15 Oulun yliopistollinen sairaala X X X 16 Pietarsaaren sairaala X 17 Porvoon sairaala - HUS X X 18 Päijät-Hämeen keskussairaala X X X 19 Raaseporin sairaala - HUS X X X 20 Rauman sairaala X X X 21 Salon sairaala X ** 22 Satakunnan keskussairaala X X X 23 Savonlinnan keskussairaala X 24 Tampereen yliopistollinen sairaala X X X 25 Turun kaupunginsairaala X ** 26 Turun yliopistollinen sairaala X X X 27 Vaasan keskussairaala X X X Taulukko 1. Diabetesliiton kyselyyn osallistuneet hoitopaikat vuosina X Osallistunut * Yhdistynyt Helsingin yliopistolliseen sairaalaan ** Yhdistynyt Turun yliopistolliseen sairaalaan *** Vastanneet , tiedot kadonneet Palautteen perusteella pyrimme saamaan tietoa siitä, mitä laatuindikaattoreita kannattaa seurata. Kyselyn tarkoituksena on myös nostaa esille laadun säännöllisen seurannan merkitystä hoitopaikoissa. Kysely on tarkoitus tehdä vuosittain, kunnes THL:n rekisteri toimii. Kyselyn toteutus Kyselylinkki lähetettiin sähköpostitse vuosittain joulukuussa jokaiseen lasten ja nuorten diabeteshoitopaikkaan. Kyselylinkki oli avoinna vastattavaksi joulu tammikuussa, ja kysely kattoi edeltävän vuoden tiedot. Kyselyyn on vuosittain vastannut noin kaksi kolmasosaa kaikista lasten ja nuorten diabeteshoitopaikoista (taulukko 1). Kysely sisältää kysymyksiä hoitopaikan resursseista, hoidettujen diabetespotilaiden sukupuolesta, iästä, hoitomuodoista, glukoositasapainosta sekä lisäsairauksista ja muusta seurannasta. Lisäksi kysytään edellä mainittujen tietojen kirjaamisesta potilaskertomukseen sekä elämänlaatuun ja jaksamisen tukeen liittyvistä potilaskyselyistä. Kyselyn laatimisen pohjana on käytetty Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen ohjelman (Dehkon) pohjalta syntyneitä ja päivitettyjä laatumittareita sekä ruotsalaista Årsraport-julkaisua. Kyselyä on muutettu jonkin verran vuosittain palautteen ja diabeteksen hoidon teknisen muuttumisen perusteella. Laatukyselyn tuloksia Tyypin 1 diabetesta sairastavien määrä ja sukupuoli. Kyselyyn vastanneissa sairaaloissa hoidettiin vuonna 2016 yhteensä tyypin 1 diabetesta sairastavaa lasta ja nuorta, vuonna 2017 potilaita oli ja vuonna 2018 kaikkiaan (taulukko 2). Mukaan on laskettu kaikki kyseisessä hoitopaikassa hoidossa olleet potilaat iästä riippumatta. Hoidossa olevien määrä vaihteli suuresti hoitopaikkojen välillä. Yhdessä hoitopaikassa potilaiden määrä oli kuitenkin varsin vakio vuodesta toiseen. Yliopistosairaaloissa ja suurimmissa keskussairaaloissa hoidettiin useita satoja potilaita ja pienimmissä sairaaloissa vain joitakin kymmeniä. Suurimmat muutokset johtuivat hoitopaikkojen yhdistymisistä isommiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi. Poikia oli potilaista suhteessa enemmän useimmissa hoitopaikoissa. Poikien ja tyttöjen suhteen keskiarvo oli kaikkina kyselyvuosina sama: pojat 55 % ja tytöt 45 % (vaihteluväli pojat %, tytöt %). Tyypin 2- ja MODY-diabetesta sairastavat. Tyypin 2 diabetesta sairastavia oli hoidossa sairaaloittain vain yksittäisiä potilaita. Vuonna 2017 ilmoitettujen määrä oli yhteensä 32, ja vuonna 2018 ilmoitettuja oli 49 eli noin prosentti kaikista diabetespotilaista. MODY-diabetesta sairastavien määrää kysyttiin vuonna Heitä oli tyypin 2 diabeteksen tapaan hoidossa sairaaloissa yksittäisiä potilaita ja koko maassa yhteensä 44. Hoitomuoto. Hoitomuotona oli pääsääntöisesti joko monipistos- tai pumppuhoito (taulukko 3). Seurantavuosina monipistoshoidon suosio hiukan väheni ja pumppuhoidon suosio kasvoi hiukan. Monipistoshoidossa oli keskimäärin 54 % potilaista vuonna Vuonna 2017 monipistoshoitoisia oli keskimäärin 52 % ja vuonna 2018 keskimäärin 51 %. Vaihteluväli sairaaloiden välillä oli laaja, %. Pumppuhoitoisia oli 45 % vuonna 2016, 47 % vuonna 2017 ja 48 % vuonna Vaihteluväli oli niin ikään laaja, %. Yksi-, kaksi- ja kolmepistoshoidon suosio on seurantavuosina vähentynyt, ja yhtä sairaalaa (16 %) lukuun ottamatta vain muutamalla prosentilla potilaista oli jokin näistä. Jatkuva verensokerin seuranta (sensorointi). Sensorointiin liittyviä kysymyksiä on muokattu käytänteiden ja laitteiden muuttumisen myötä. Jatkuvasta sensoroinnista ei ollut yleistä kysymystä vuonna Vuonna 2017 kysyttiin erikseen, kuinka monella monipistos- ja pumppupotilaista on käytössään jatkuva (yli 40 viikkoa vuodessa) sensorointi. Yhteenlaskettuna osuus vaihteli kymmenestä yhdeksäänkymmeneen. Vuonna 2018 kysyttiin erikseen, kuinka monella prosentilla potilaista on jatkuva sensorointi (yli 80 % ajasta) ja kuinka monta prosenttia potilaista käyttää flash-sensoria. Vastaukset vaihtelivat runsaasti, mutta monessa hoitopaikassa noin

3 Tyypin 1 diabetes potilaiden lukumäärä T1D potilaista tyttöjä prosenttia T1D potilaista poikia prosenttia Tyypin 2 diabetes potilaiden lukumäärä MODY potilaiden lukumäärä EO EO EO EO ET ET EO EO 54 ET EO 46 ET * * 43 * * 57 * * * * * ET ET ** ** ** 56 ** 7 ET EO EO EO ET ET EO EO 56 EO EO 44 EO EO EO EO EO EO EO EO 1 EO EO EO 72 * EO 46 * EO 54 * 1 * * ET EO EO ET EO EO ET EO EO EO EO EO EO * 43 EO * 57 EO * EO * * ET ET ET Yhteensä Keskiarvo Keskiarvo Yhteensä ,1 45,3 45,3 54,8 54,7 54, Taulukko 2. Tyypin 1 diabetes potilaiden määrä, prosenttiosuus heistä tyttöjä ja poikia vuosina , tyypin 2 diabetes potilaiden määrä vuosina sekä MODY potilaiden määrä vuonna *Yhdistynyt toiseen sairaalaan, joten ei enää vastattu ** Vastattu , vastaukset kadonneet EO = Ei osallistunut kyselyyn ET = Ei tietoa, tietoa ei ole ollut mahdollista tuottaa tai sitä ei ole tallennettu 3

4 Monipistoshoidossa (%) Pumppuhoidossa (%) pistoshoidossa (%) Jatkuva sensorointi (%) Flash-sensorointi (%) *** EO EO EO EO EO EO * * 57 * * 0 * * * * * ET ET ET ET ** ** 45 0 ** 0 ** EO EO EO ET ET ET ET ET EO EO 53 EO EO 0 EO EO EO EO EO EO EO 0 0 EO ET EO EO EO 35 * EO 64 * EO 1 * 94 * * ET ET ET 23 ET EO EO ET EO EO 0 EO EO EO EO EO ET EO * 38 EO * 1 EO * EO * * ET Keskiarvo Keskiarvo Taulukko 3. Tyypin 1 diabetesta sairastavien potilaiden hoitomuodot vuosina , monipistos-, pumppu- ja pistoshoidossa olevat (% kaikista potilaista). Potilaat, joilla on jatkuva sensorointi (2017 > 40 vk/vuosi, 2018 > 80 % ajasta) sekä jatkuvaa flash-sensorointia käyttävien osuus (%) potilaista vuonna * Yhdistynyt toiseen sairaalaan, joten ei enää vastattu ** Vastattu toukokuussa 2018, vastaukset kadonneet *** Monipistos- ja pumppupotilaat yhteensä EO = Ei osallistunut kyselyyn ET = Ei tietoa, tietoa ei ole ollut mahdollista tuottaa tai sitä ei ole tallennettu 4

5 % Hoitopaikka (ks. taulukko 1) Kuva 1. Tyypin 1 diabetesta sairastavien HbA1c-keskiarvo (mmol/mol) eri hoitopaikoissa vuosina 2016, 2017 ja Kaikki yhteensä on kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. Kaikki yhteensä % Hoitopaikka (ks. taulukko 1) Kuva 2. Niiden tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten osuus, joilla HbA1c oli alle 58 mmol/mol (ISPAD-tavoite vuoteen 2018 asti) vuosina 2016, 2017, Kaikki yhteensä: kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. Kaikki yhteensä % potilaista käytti jatkuvaa sensorointia. Flash-sensorointia käytti kaikkiaan noin 68 % potilaista (vaihteluväli %). Glukoositasapaino (HbA1c). HbA1c on toistaiseksi paras mittari hoidon laatuun liittyvään glukoositasapainon vertailuun. 87 % vuonna 2016 vastanneista hoitopaikoista ja täydet 100 % vuosina 2017 ja 2018 kykeni tuottamaan potilaiden HbA1c-tiedot. Vuosien 2016 ja 2018 välillä HbA1c parani vuosittain lähes kaikissa osallistuneissa hoitopaikoissa. Koko maan keskiarvo parani seuranta-aikana ja oli 65,3 mmol/l vuonna 2016, 62,7 mmol/l vuonna 2017 ja 61,3 mmol/l vuonna 2018 (kuva 1). Lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) HbA1c-tavoite on ollut vuoteen 2018 saakka alle 58 mmol/l. Tämän tavoitteen saavutti vuonna 2016 keskimäärin 32,2 % potilaista (kuva 2). Tavoitteen saavuttaneiden osuus kasvoi tasaisesti: 34,5 % saavutti tavoitteen vuonna 2017 ja 38,3 % vuonna Hoitopaikkojen väliset erot olivat kuitenkin suuria ja vaihtelivat 12 %:sta 59 %:iin. ISPAD (International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes) tiukensi lasten ja nuorten HbA1c-tavoitetta syksyllä 2018 ja laski sen aikuisten tavoitetasolle eli alle 53 mmol:iin/ 5

6 % Hoitopaikka (ks. taulukko 1) Kuva 3. Niiden tyypin 1 diabetesta sairastavien osuus vuonna 2018, joilla HbA1c oli alle 53 mmol/mol (ISPAD-tavoite syksystä 2018 alkaen). Kaikki yhteensä: kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. Kaikki yhteensä % Hoitopaikka (ks. taulukko 1) Kuva 4. Niiden tyypin 1 diabetesta sairastavien osuus, joilla HbA1c oli 70 mmol/mol tai sen yli vuosina 2016, 2017 ja Kaikki yhteensä: kyseisenä vuonna vastanneiden hoitopaikkojen keskiarvo. Puuttuva pylväs: joko tietoa ei ole voitu tuottaa tai hoitopaikka ei ole osallistunut kyselyyn. Kaikki yhteensä mol. Kysyimme vuonna 2018, miten moni potilaista oli uudessa tavoitteessa, ja määrä oli keskimäärin 22,7 % (vaihteluväli 7 42 %) (kuva 3). Ei-toivotun glukoositasapainon raja on suosituksessa asetettu tasolle HbA1c 70 mmol/mol tai yli (kuva 4). Vuonna 2016 potilaista 27,8 % oli ei-toivotussa hoitotasapainossa. Osuus väheni seurannassa ja oli 20,1 % vuonna 2017 ja 20,9 % vuonna Osassa hoitopaikoista voidaan todeta systemaattinen väheneminen, osassa luvut ovat hyvinkin vaihtelevia. Kysymyksiin, kuinka monella prosentilla potilaista on ollut vakava hypoglykemia tai ketoasidoosi edeltävän vuoden aikana, kykeni vuonna 2016 vastaamaan vajaa kaksi kolmasosaa, mutta vuonna 2018 jo kolme neljästä hoitopaikasta (taulukko 4). Vakavia hypoglykemioita oli vaihtelevasti 0 7 %:lla potilaista, ja niiden määrä näyttää kasvaneen hiukan seuranta-aikana: keskiarvot olivat vuosittain 1,6 % (2016), 2,0 % (2017) ja 2,5 % (2018). Ketoasidoosien kokonaismäärä näyttää säilyneen varsin vakiona: 1,9 % (2016), 1,6 % (2017), 1,9 % (2018). Määrä kuitenkin vaihteli hoitopaikoittain varsin paljon. 6

7 Vakava hypoglykemia viimeksi kuluneiden 12 kk:n aikana (%) Ketoasidoosi viimeksi kuluneiden 12 kk:n aikana (%) EO ET ET EO ET ET 3 ET EO ET 1 EO * * 1 * * ET ET ET 2 1 ET 8 ET 1 3 ET ET ** 4 1 ** EO 2 1 EO ET ET ET ET ET ET 16 0 EO EO ET EO EO 17 ET 1 EO ET 4 EO EO 1 * EO 3 * 22 ET ET ET ET ET ET 23 ET EO EO ET EO EO 24 2 ET 1 1 ET 0 25 ET EO * ET EO * 26 ET ET ET ET ET ET Taulukko 4. Niiden potilaiden osuus (%), joilla on ollut vakava hypoglykemia tai ketoasidoosi kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana vuosina 2016, 2017 ja *Yhdistynyt toiseen sairaalaan, joten ei enää vastattu ** Vastattu , vastaukset kadonneet EO = Ei osallistunut kyselyyn ET = Ei tietoa, tietoa ei ole ollut mahdollista tuottaa tai sitä ei ole tallennettu Seuranta. Kyselylomakkeessa seurantaan liittyvät kysymykset selvittävät niin potilaiden kehon kuin mielenkin hyvinvointia (taulukko 5). Lomakkeen kysymykset koskevat pituuspainoa, verenpainetta, LDL-kolesterolia, silmänpohjakuvauksia, virtsan albumiinia, jalkojen tutkimista, tupakointia ja liikuntatottumuksia (kysymykset 1 8). Hoitopaikat pystyivät tuottamaan tiedon keskimäärin %:iin kysymyksistä. Osa kysymyksistä liittyy ensisijaisesti prosesseihin, kuten ravitsemusterapeutilla käynteihin, psykologin, lasten- tai nuorisopsykiatrin konsultaatioihin tai hoitoon sekä diabetesammattilaisen ohjaamiin ryhmiin ja sopeutumisvalmennuskurssille osallistumiseen (kysymykset 9 12). Ryhmiä olivat esimerkiksi hiilari-iltapäivät, yläkouluun siirtyvien päivät ja nuorten ryhmät. Sopeutumisvalmennuskursseihin sisältyivät hoitopaikkojen omat ja maksusitoumuksella tai Kelan kustantamina toteutetut kurssit. Hoitopaikat pystyivät vastaamaan keskimäärin %:iin näistä kysymyksistä. Hoitotyytyväisyyskyselyn ja elämänlaatu- tai hyvinvointikyselyn tekemiseen liittyviin kysymyksiin (kysymykset 13 ja 14) hoitopaikoista pystyi tuottamaan tiedon 59 % ja 67 %. Hoitotyytyväisyyskyselyä teki kolme ja elämänlaatu- tai hyvinvointikyselyä kahdeksan hoitopaikkaa. 7

8 ET 99 ET ET ET ET ET ET 100 ET 100 ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET 4 81 ET ET 1 ET ET ET ET ET 5 14 ET * ET ET ET ET ET ET ET ET ET 6 ET 95 ET ET 100 ET ET ET ET ET ET ET ET ET 8 ET ET ET ET ET ET ET 30 ET ET ET 0 ET ET 100 ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET 7 ET ET ET ET ET ET ET ET 15 ET ET 59 ET 3 ET ET ET ET ET ET ET ET ET 16 * ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ** ET 100 ET ET ET 100 ET 100 ET ET ET ET ET ET ET ET ** ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET 23 * ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET * ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET 26 ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET ET Taulukko 5. Seurantaan liittyvät kysymykset vuodelta 2018 (huomaa * ja**). Vastaukset prosenttia potilaista. *Vastanneet kysymyksiin vuonna Uudempaa tietoa ei käytettävissä, joko yhdistynyt toiseen sairaalaan tai ei osallistunut kyselyyn myöhemmin. ** Vastanneet kysymyksiin vuonna Uudempaa tietoa ei käytettävissä, joko yhdistynyt toiseen sairaalaan tai ei osallistunut kyselyyn myöhemmin. ET = Ei tietoa, tietoa ei ole ollut mahdollista tuottaa tai sitä ei ole tallennettu 1. Kuinka monella prosentilla potilaista pituuspaino on tavoitteessa (alle 7-vuotiaalla alle +10 pituuspainoprosenttia ja yli 7-vuotiaalla alle +20 pituuspainoprosenttia)? 2. Kuinka monella prosentilla yli 10-vuotiaista on verenpaine iän mukaisessa tavoitteessa? 3. Kuinka monella prosentilla yli 10-vuotiaista on LDL-kolesteroli alle 2,5 mmol/l? 4. Kuinka monella prosentilla yli 10-vuotiaista on todettu diabeteksen aiheuttama poikkeava löydös silmänpohjakuvauksessa? 5. Kuinka monella prosentilla yli 10-vuotiaista on todettu diabeteksen aiheuttama poikkeava löydös virtsan albumiinimäärityksessä (tavoite U-alb/krea pojat alle 2,5 mg/mmol, tytöt alle 3,5 mg/mmol tai nu-alb tai cu-alb alle 20 µg/min)? 6. Kuinka monelle prosentille yli 10-vuotiaista on kirjattu potilaskertomukseen jalkojen tutkiminen viimeksi kuluneiden12 kuukauden aikana? 7. Kuinka monelle prosentille yli 13-vuotiaista on kirjattu potilaskertomukseen tupakointi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 8. Kuinka monelle prosentille on kirjattu potilaskertomukseen liikuntatottumukset viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 9. Kuinka monta prosenttia potilaista on käynyt ravitsemusterapeutilla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 10. Kuinka monta prosenttia potilaista on käynyt psykologin, lasten- tai nuorisopsykiatrin konsultaatiossa tai hoidossa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 8

9 11. Kuinka monta prosenttia potilaista on osallistunut jonkinlaiseen ammattilaisen ohjaamaan ryhmään (esimerkiksi hiilari-iltapäivät, yläkouluun siirtyvien päivät, nuorten ryhmät) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 12. Kuinka monta prosenttia potilaista on osallistunut sopeutumisvalmennuskurssille (hoitoyksikön oma + maksusitoumuksella + Kelan kustantama) viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 13. Kuinka monelta prosentilta potilaista on kysytty kirjallisesti hoitotyytyväisyyttä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? 14. Kuinka monelle prosentille potilaista on tehty elämänlaatukysely tai hyvinvoinnin kysely viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana? Hoitopaikkojen palaute kyselystä Hoitopaikat kokivat kyselyn varsin työlääksi ja vastausajan lyhyeksi. Lisäksi jotkin hoitopaikat toivat esiin, ettei kyselyn tietoja välttämättä saada, vaikka hoitopaikassa olisi erillinen diabetesseurantajärjestelmä. Osa hoitopaikoista joutui hankkimaan tiedot käsin kirjaamalla. Varsinkin vuoden 2016 kysely oli laaja, ja kyselystä on myöhemmin karsittu pois kysymyksiä, joiden ei koeta auttavan laadun kehittämisessä. Toisaalta vastaajat kokivat, että säännöllinen laadun seuranta on tärkeää ja kysymykset herättivät ajatuksia oman toiminnan ja kirjaamisen kehittämiseksi. Yleisesti koettiin kansallisen rekisterin tarve suureksi. Pohdinta Lasten ja nuorten diabetestyöryhmien ammattilaiset ovat erittäin motivoituneita diabeteksen hoidon kehittämiseen. Tämä näkyy kyselyyn vastanneiden tai siihen mukaan pyrkineiden suurena määränä sekä turhautumisena, ellei potilasjärjestelmistä saatu tietoja esille. Vuosittain raportointi on kuitenkin täsmentynyt, ja tiedonsaanti ainakin osassa hoitopaikoista parantunut. Ilahduttavasti voidaan sanoa, että glukoositasapainot madaltuvat vuosittain hieman kohti tavoitetasoja. Laaturekisterit ovat tärkeä hoidon kehittämisen työkalu. Rekisterien pitäisi olla yksinkertaisia ja selkeitä käyttää ja täyttää ilman kaksinkertaista kirjaamista. Laatutietojen tulisi olla potilasjärjestelmistä helposti saatavilla tarpeen mukaan niin yksikkö- kuin kansallisellakin tasolla. Lasten ja nuorten diabeteksen hoitoon tulisi sopia yhtenäiset laatuindikaattorit, ja niitä tulisi hyödyntää tulevassa THL:n diabetesrekisterissä. Nykyinen vuosittainen laatutiedon keräysjärjestelmä on työläs, ja niin kirjaaminen kuin analyysivaihe ovat alttiita virheille. Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa seurantaa, kunnes THL:n diabetesrekisteriä voidaan hyödyntää. Kyselyä tullaan edelleen palautteen perusteella täsmentämään ja seurantakriteereistä tullaan sopimaan laatuverkoston vuosittaisten kokoontumisten yhteydessä. Kysely itsessään tai siihen vastaaminen ei ole lopullinen päämäärä, vaan tarkoituksena on, että jokainen hoitopaikka voisi hyödyntää keräämäänsä tietoa oman toimintansa kehittämiseen. Haasteena on, että hoitopaikoissa resurssit eivät mahdollista laadun tarkkailua ja hoitotyön kehittämistä. Ruotsalaisten kokemuksen mukaan kokonaisvaltaiseen laadun parantamiseen tarvitaan niin laatutyökaluja kuin tiimityön jatkuvaa kehittämistäkin. Lähteet 1. Handberger L, Samuelson U, Berterö C ym. The influence of structure, process, and policy on HbA(1c) levels in treatment of children and adolescents with type 1 diabetes. Diabetes Res Pract. 2012;96(3): Samuelsson U, Åkersson K, Peterson A ym. Continued improvement of metabolic control in Swedish pediatric diabetes care. Pediatr Diabetes 2018;19(1): Valitse: Tidigare Årsraporter Swediabkids Årsraport Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä. Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit. DEHKO-raportti 2003: Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen. Suomen Diabetesliiton asettaman asiantuntijatyöryhmän raportti, Tampere ja Liite_1._Tarkempi_Tyypin_1_diabeteksen_hoidon_nykytilan_ja_kehitystarpeiden_kuvaus.pdf 7. Lähde J Benchmarking-case DM1, esitys Suomen lastentautien ylilääkärien tapaamisessa. Henkilökohtainen tiedonanto, huhtikuu Winell K. diabeteksen hoidon laatu ja seurantajärjestelmät. DEH- KO-raportti 2002:2. Diabetesliitto, Tampere diabetes.fi/files/215/2002_2_diabeteksen_hoidon_laatu_ja_seurantajarjestelmat_pdf_558_kt.pdf 9

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT

Lisätiedot

Findiabkids parantaa hoitoa Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Terveydenhuollon tulevaisuus Risto Linturin haastattelu. Diabetes ja lääkäri

Findiabkids parantaa hoitoa Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Terveydenhuollon tulevaisuus Risto Linturin haastattelu. Diabetes ja lääkäri Findiabkids parantaa hoitoa Lasten ja nuorten diabeteksen hoito Suomessa Terveydenhuollon tulevaisuus Risto Linturin haastattelu 3 2019 syyskuu 48. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä

Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä Listaus Suomen parhaista koulutuspaikoista on jälleen julkaistu Tiedote. Julkaisuvapaa: 09.01.2019, 10:00 Valtakunnallisessa

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET TUTKIMUKSEN AINEISTO Hammaslääkäriliitto toteutti tutkimuksen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja KT Kuntatyönantajien

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet

Lisätiedot

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu

Lisätiedot

Liite 22. Kysely Narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013

Liite 22. Kysely Narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013 Liite 22 Kysely Narkolepsiaan lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013 Hyvä narkolepsiaan lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Sait kesällä 2012 kyselyn koskien narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja

Lisätiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot

Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton. Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi

Lisätiedot

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS LOKA-MARRASKUUSSA 2018 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi Omahoidon tukeminen -case Ilona Mikkola terveyskeskuslääkäri, laatuvastaava LT, yleislääke5eteen erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan erityispätevyys Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Marina Congress Center,

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen Toimintakertomus 2015 Lasten diabetes Päivi Miettinen Sisällysluettelo 1. Lastenendokrinologian vastaanotto... 1 2. Diabeteksen hoidon resurssit... 2 3. Potilasmäärät... 2 4. Hoitomuodot... 3 5. Hoidon

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Toimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES. Päivi Miettinen

Toimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES. Päivi Miettinen Toimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES Päivi Miettinen Sisällys Yksikön esittely Yksikön esittely 3 Diabeteksen hoidon resurssit 4 Potilasmäärät 5 Hoitomuodot 7 Hoidon laatu 8 Muutostarpeet vuodelle 2017

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 363 Asiakastyytyväisyyskysely Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan palveluista 2012 HEL 2012-016051 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 Heräämökooste Jaana Hirvijoki Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 6.10.2014 Heräämökooste Mukana seuraavat sairaaloiden heräämöt! Oys, keskusleikkausosasto! Pieksamäen sairaala! Mikkelin

Lisätiedot

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

M058, M059, M060, M068, M069

M058, M059, M060, M068, M069 Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI 12.-13.6.2018 Sari Kivimäki VESOTE Projektipäällikkö KKI-ohjelma Kärkihankkeet synnyttävät Hyviä käytäntöjä Edistetään terveyttä

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2148 kpl) Tutkimuksen

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten

Lisätiedot

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot