Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Transkriptio

1 Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1

2 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus Osaaminen Potilasturvallisuus Euro diabetes index 2014, Stakes 2008, Diabetesliitto 2003, Diabetesliitto

3 Laatu organisaation (johdon) näkökulmasta Toiminnan suunnittelu Strategia Toiminnan ohjaus Hoitoketjut Rekrytointi / perehdyttäminen Työnjako Osaamisen varmistaminen Täydennyskoulutuksen varmistaminen Potilasturvallisuus Hoitotulokset, vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus 3 Wiili-Peltola 2005, Tuomiranta 2002, Viitala

4 Laatu henkilöstön (työntekijöiden) näkökulmasta Asiakkaiden / potilaiden yhdenvertainen kohtelu Yksilöllisten tarpeiden huomiointi Tehtäväkohtaisen osaamisen varmistaminen Tiimityön toimivuus Jatkuva kouluttautuminen Työn kehittäminen Resurssit / hoidossa tarvittavat välineet Hoitoketju Hoitotulokset 4 Gröndahl & Leino-Kilpi 2013, Suonsivu 2003

5 Laatu diabetesta sairastavien näkökulmasta Hoitoonpääsy Valinnanvapaus Tiedonsaanti Osaavien ammattilaisten ohjaus ja tuki Hoidon jatkuvuus Hoidon eteneminen, tuloksellisuus Diabetesliitto Gröndahl & Leino-Kilpi

6 Johdon näkemys omahoidon ohjausresursseihin (n=123) Diabetesliitto

7 Omahoidon ohjauksen henkilöresurssien kehittämistarpeet (n=365) Diabetesliitto

8 Resurssit diabeetikoiden kokemana (n=832) Tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan terveydenhuollon henkilöstön, erityisesti lääkäreiden diabetesosaamisesta. Tyypin 2 diabeetikot ovat huolissaan ylipäätään hoitoon pääsemisestä ja vastaanottoaikojen niukkuudesta. Tällä hetkellä kunta ei pysty tarjoamaan minulle käytännössä muita palveluita kuin hoitotarvikejakelun (josta en saa liuskoja tarpeitani vastaavasti) sekä laboratoriokokeet. Monet kertovat pääsevänsä diabeteshoitajan ohjaukseen vain 1 2 kertaa vuodessa ja lääkärille vielä harvemmin. Terveydenhuoltohenkilöstön, etenkin lääkärien vaihtuvuus, ja sen vaikutukstus ohjauksen toteuttamiseen. Niukoista vastaanottoajoista iso osa 8 kuluu aikaisemman kertaukseen ja omien asioiden Esityksen nimi / Tekijä kertomiseen. Diabetesliitto 2015

9 Hoitoketjukuvausten yleisyys terveydenhuollon ammattilaisten kertomana (n=365) Diabetesliitto

10 Hoidonohjauksen yksilöllisyys (n=365) Diabetesliitto

11 Hoidonohjauksen käytänteet diabeetikoiden näkemys (n=832) Huolta aiheuttavat hoitovälineiden riittävä saatavuus, verensokerimittareiden kilpailuttaminen ja laatu, hoitomuotojen valinnan mahdollisuus ja rajoitukset esimerkiksi pumppuhoidon saatavuus sekä terveydenhuollon henkilöstön osaaminen ja hoidon yksilöllisyyden puute. Elintapaohjauksen vähäisyys Lähes kaikki kyselyihin vastanneet kiinnittävät huomiota hoidon jatkuvuuteen tai pikemminkin sen puutteeseen. Hoitoyksikköön ei saa helposti yhteyttä eikä ilmaistuihin ongelmiin vastauksia. Puuttuu mahdollisuus saada kysymyksiin nopeasti (esim. viikossa) vastauksia hoitotaholta ilman erillistä lääkäriaikaa. Monet kokevat olevansa tuuliajolla. Diabetesliitto

12 Omahoidon ohjauksen sisällölliset kehittämistarpeet (n=365) Diabetesliitto

13 Kehittämiskohteet terveydenhuollon päättäjien mielestä (n=123) Diabetesliitto

14 Kehittämistarpeet diabeetikoiden mielestä (n=832) Lisää hoidon yksilöllisyyttä, toimivampaa vuorovaikutusta sekä asiantuntijuutta käsiteltävänä olevissa asioissa. Hoidonohjaukseen panostamista, asioiden kertaamista, panostusta psyykkiseen huomiointiin, hoitoväsymyksen tunnistamiseen, hoidossa jaksamisen tukemiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen ja käsittelyyn. Toivelistalla on myös mahdollisuus vertaistukeen, jalkojenhoitoon ja ravitsemusterapeutin konsultaatioon. Diabetesliitto

15 Tarvittavat toimenpiteet Resursointi. Joillakin alueilla tarvitaan lääkäriresurssia, joillakin taas psykologiresurssia. Joissakin organisaatioissa kyse on hoitopolkujen kehittämisestä ja hoidontarpeen arvioinnista. Tarpeiden arviointi on haastavaa, mikäli organisaatiossa ei ole tehty systemaattisesti hoitosuunnitelmia eikä käytetä minkäänlaista hoidon laadun seurantajärjestelmää. valtakunnallisesti yhtenäiset hoitolinjat. Olisi hyvä käydä keskustelua esimerkiksi insuliinipumppujen myöntämisen perusteista: miksi jossain pumpun saa helpommin kuin muualla tai miksi toisin paikoin on mahdollisuus hoidonohjauksen ilta-aikoihin, mutta toisin paikoin ei. 15

16 Tarvittavat toimenpiteet Omahoidon tukeen uusia menetelmiä ja tehostamista. Terveydenhuollon nykyiset rajalliset vastaanottoresurssit eivät useinkaan riitä aitoon kohtaamiseen ja diabeetikon kuunteluun. Hoidon jatkuvuus puuttuu monesta organisaatiosta, jossa painitaan riittämättömien resurssien kanssa. Monella paikkakunnalla etenkin lääkärille pääseminen on sattumanvaraista, eikä systemaattisia seurantakäyntejä kyetä järjestämään. Hoitajat joutuvat ottamaan vastuuta asioista, joihin he eivät ole saaneet tai edes mahdollisuudessa saada riittävästi koulutusta. Tarpeelliset seurantakäynnit olisi varmistettava jokaiselle. Hoitoon käytettävien resurssien tehokkaampi järjestäminen, hoidon keskittäminen 16

17 Esityksen tausta-aineisto Diabetesliitto Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Diabetesliitto Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit. Diabetesliitto Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen Diabetesliitto Diabetesbarometri Euro diabetes index Health Consumer Powerhouse. Gröndahl W, Leino-Kilpi H Potilaslähtöinen hoidon laatu - näkökulma arviointiin Stakes Pekurinen M, Räikkönen O, Leinonen T. Tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon laatuun vuonna Suonsivu K Kun mikään ei riitä. Hoitotyöntekijöiden masennuksen kokemukset ja niiden yhteydet työyhteisötekijöihin. Väitöskirja Tampereen yliopisto Tuomiranta m Lääkärijohtaja lääkäri vai johtaja. Tutkimus lääkärijohtajien roolijännitteistä ja johtajaroolin omaksumisesta erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja Tampere Viitala R Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Väitöskirja Vaasan yliopisto Wiili-Peltola E Sairaala muutosten ristipaineissa. Väitöskirja Tampereen yliopisto 17

18 Kiitos 18