Maailman paras työ tulee Suomesta. Turvallisuus

Transkriptio

1 Maailman paras työ tulee Suomesta Turvallisuus

2 Tutkimusasetelma kvantitatiivinen tutkimus Aula Research Oy toteutti selvityksen Suomessa tehtävään työhön liitettävistä mielikuvista Selvityksen toimeksiantajina ovat Suomalaisen Työn Liitto, Työelämä 2020, TEKES sekä Työterveyslaitos Selvityksen tavoitteena on saada näkemystä työikäisten kansalaisten ja työnantajien edustajien kautta työelämän vahvuuksista ja heikkouksista Tutkimuksen teemoina ovat: Suomalaisen työn osaamistarina Suomalaisen työn yhteistyötarina Suomalaiset työn turvallisuustarina Työikäisten kyselyn otos kerättiin sähköisellä kyselyllä Kyselyyn vastasi 1056 työikäistä henkilöä ympäri Suomen Kyselyn otos edustaa kaikki vastaajat-tasolla vuotiaita mannersuomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna Työnantajakyselyn otos kerättiin sähköisellä kyselyllä, jota täydennettiin puhelinhaastatteluin Kyselyyn vastasi 711 yrityksen sekä julkisen sektorin ylintä johtoa edustavaa ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä eri kokoisista organisaatioista ympäri Suomen Työnantajakyselyssä kaikki vastaajat-tason vastaukset on painotettu siten, että eri yrityskoot ja julkinen sektori ovat kukin edustettuna yhtä suurella painoarvolla

3 Tutkimusasetelma kvalitatiivinen tutkimus Sailer Research & Development työntekijää 10 työnantajaa 10 Naista 10 Miestä Pääkaupunkiseutu, Turku

4 Suomalaisen työelämän maine tarinoiden kautta Tarinat: Saldolukujen keskiarvot 66% 36% OSAAMISTARINA YHTEISTYÖTARINA TURVALLISUUSTARINA Työikäiset, n=1056 Työnantajat, n=711

5 Suomi on 100 % turvallinen maa harjoittaa liiketoimintaa Suomi on osana Pohjoismaita superpaikka ja kaikilla mittareilla ykkösmaiden joukossa. Turvallinen, ennakoitava ja vakaa laillinen sopimusyhteiskunta, jossa korruptiota on vähän. Toisaalta byrokratiaa voisi keventää; kulttuuri saisi olla myönteisempi ja tukevampi. Huolenaiheita olivat tempoileva veropolitiikka ja päätösten poliittisuus. Työntekijän palkkaaminen koetaan isoksi riskiksi ja kalliiksi. Konkurssin leimaavuus ja henkilökohtaisuus koetaan ongelmana.

6 Turvallisuustarina ja teemat Työpaikkojen turvallisuus Työn ja muun elämän yhdistäminen Tasa-arvo sukupuolten välillä Tasavertaisuus Vastuullisuus

7 Turvakengät muistetaan, henkinen kuormitus kasvaa TYÖNTEKIJÄT Työnantajat suhtautuvat työturvallisuuteen vakavasti. Erityisesti fyysinen työturvallisuus otettu hyvin huomioon työpaikoilla. Turvallisuusriskit ovat muuttuneet ja siirtyneet hoiva- ja kaupan alalle. Syynä muutokset yhteiskunnassa. Henkisen työturvallisuuden huomioiminen on heikkoa: jatkuvasti kasvavat työmäärät, YT-neuvottelujen uhka ja jatkuva säästämisen retoriikka kuormittavat henkisesti. Työn henkinen kuormittavuus lisääntynyt aiheuttaa enemmän työkyvyn heikentymistä ja turvallisuusriskejä. Kokemus siitä, että Isommissa yrityksissä turvallisuus on paremmalla tolalla kuin pienemmissä yrityksissä. Kiusaamiseen puuttuminen julkisesti koettiin hyväksi (Räty/Ahde case) ja sen koetaan madaltavan kynnystä ottaa asiat esille ja puuttua niihin. TYÖNANTAJAT Suomessa on tehty vuosikymmeniä työtä fyysisen työturvallisuuden eteen. Työturvallisuus koetaan erittäin tärkeäksi ja se on kehittynyt lakisääteiseksi sekä erilaisten mittareiden avulla. Fyysisestä turvallisuudesta onkin tullut Suomessa jonkinlainen itsestäänselvyys. Parhaat yritykset tekevät lakisääteisten päälle paljon työturvallisuuden saralla. Fyysinen turvallisuus ymmärretään nykyään myös laajemmin elämäntasapainosta huolehtimisena ravinnon ja urheilun kautta. Henkiseen turvallisuuteen ja työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota; siellä on kehitettävää ja sen eteen pitäisi tehdä enemmän. Työelämä on niin osaamis- ja asiakeskeistä, että ihmisiä ei ehkä huomioida tarpeeksi. Kuuntelu, ennakoiva apu sekä ihmisten elämäntilanteet huomioivat joustot ovat tärkeitä. Kehittämisessä korostuivat työkulttuuri, hyvä johtaminen, yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu, erilaisuuden hyväksyminen, HR ja rekrytointi sekä virkistystoiminta.

8 Työpaikkojen turvallisuus Työpaikoilla on turvallista työskennellä Työikäiset, n= % 40% Työnantajat, n=711 72% 2

9 Työpaikkojen turvallisuus Työpaikoilla on turvallista työskennellä Työnantajat, n=711 72% 2 2% Suuret yritykset 6 31% Keskisuuret yritykset 80% 1 Pienet yritykset 7 18% 2% Julkinen sektori 67% 31% 2%

10 Työpaikkojen turvallisuus Työpaikoilla on turvallista työskennellä Työnantajat, n=711 72% 2 Alkutuotanto 82% 18% Yksityinen teollisuussektori 7 2 Yksityinen palvelusektori 7 22% Julkinen sektori 68% 30%

11 Työpaikkojen turvallisuus Työpaikoilla on turvallista työskennellä Työikäiset, n= % 40% Naiset 48% 4 6% Miehet 50% 41% vuotiaat 5 3 6% 6% vuotiaat 46% 4 6% vuotiaat 52% 41% vuotiaat 46% 4 6% vuotiaat 51% 42%

12 Työpaikkojen turvallisuus Työpaikoilla on turvallista työskennellä Työssä olevat, n=813 52% 41% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 41% 47% 6%

13 Työpaikkojen turvallisuus Työpaikoilla on turvallista työskennellä Työikäiset, n= % 40% Yksityinen palvelusektori 5 41% Yksityinen teollisuussektori 5 38% 6% Julkinen sektori, kunta 4 41% 8% Julkinen sektori, valtio 57% 37% Kolmas sektori 58% 36% 6% Muu sektori 52% 41% 7%

14 Joustot lisäävät viihtyvyyttä TYÖNTEKIJÄT Haastatelluilla työn ja vapaa-ajan välinen suhde kunnossa ja omia keinoja hallita niiden välistä tasapainoa. Ruuhkavuosina työ jatkuu kotona perheen kanssa ja omaa aikaa on vähänlaisesti. Työajan joustoja (liukuva työaika, osa-aikatyö ja etätyö) pidettiin tärkeänä ja niiden koettiin lisäävän työssä viihtymistä ja jaksamista. Toisaalta joustojen koettiin olevan epätasa-arvoisia eri alojen kesken(teollisuus/valkokaulus). Olisi hyvä löytää kaikille aloille omat keinot ja tavat joustaa. Uupuminen työpaikalla voi olla myös oma syy. Ei osata sanoa ei ja halutaan olla mukana kaikissa projekteissa. Väsyminen aiheuttaa sen, ettei jaksa olla enää sosiaalinen työajan jälkeen. Työn teon rajat muuttuvat tulevaisuudessa. Ei ole enää aikaa, tiettyä vakiintunutta tapaa tai paikkaa tehdä työtä. Tullaan aikaan, jolloin työlle asetettu tavoite ja sen saavuttaminen ratkaisee. TYÖNANTAJAT Tasapaino on hyvällä tasolla, joskin työn ja vapaa-ajan raja - missä ja milloin sekä miten työtä tehdään - muuttuvat. Etenkin asiantuntijatyössä työajat tulevat rakentumaan uudella tavalla. Perinteinen malli on häviämässä siellä, missä se voi hävitä. Tuntien mittaamisen sijaan mitataan tuloksia ja toimitaan luottamuksen pohjalta. Yksilön vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tämä vaatii yksilöltä enemmän hallintaa, mutta lisää myös mahdollisuuksia suunnitella elämää yksilöllisten rytmien mukaan. Joustot, esimerkiksi etätyöt, ovat isossa roolissa ja ovat rahaakin tärkeämpi motivaatiotekijä tulevaisuudessa.

15 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa Työikäiset, n= % 46% 26% 6% Työnantajat, n=711 31% 5 1

16 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa Työnantajat, n=711 31% 5 1 2% Suuret yritykset 31% 56% 1 Keskisuuret yritykset 38% 47% 12% 2% Pienet yritykset % Julkinen sektori 21% 5 21%

17 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa Työnantajat, n=711 31% 5 1 Alkutuotanto 5 46% Yksityinen teollisuussektori 32% 5 Yksityinen palvelusektori 3 50% 1 Julkinen sektori 22% 5 21%

18 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa Työikäiset, n= % 46% 26% 6% Naiset 17% 47% 28% 6% Miehet % vuotiaat 22% 4 2 7% vuotiaat % vuotiaat 17% 47% 27% 7% vuotiaat 17% 48% 27% 6% vuotiaat 18% 4 2

19 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa MIES 18% 41% 2 12% NAINEN 2 47% MIES 1 48% NAINEN 18% 3 3 8% MIES % 6% NAINEN 12% 4 30% MIES 1 51% 22% NAINEN 18% 4 30% 7% MIES 18% 46% 28% NAINEN 17% 51% 2

20 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa Työssä olevat, n= % 26% 6% 1% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n= % 3 7%

21 Työn ja muun elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhdistäminen on helppoa Työikäiset, n= % 46% 26% 6% Yksityinen palvelusektori 1 46% 27% 6% Yksityinen teollisuussektori 20% 50% 26% Julkinen sektori, kunta 17% 48% 26% 7% Julkinen sektori, valtio 2 47% 17% Kolmas sektori 18% 4 2 Muu sektori 17% 52% 26%

22 Suomalainen työelämä on modernia ja tasa-arvoista TYÖNTEKIJÄT: Suomalaisen työelämän vahvuudet perustuvat koulutukselle ja korkealle osaamisen tasolle. Rehellisyys, luotettavuus ja sopimisen kulttuuri se mikä sovitaan, myös pitää. TYÖNANTAJAT: Suomi on turvallinen ja vakaa maa, jonka työmarkkina on säädelty, ja jossa korruptio on lähes olematonta. Suomalaiset työyhteisöt ovat hierarkialtaan matalia. Itseohjautuvat ja vahvan ammattitaidon omaavat koulutetut työntekijät ovat ylpeitä ammattiosaamisestaan ja vahvasti sitoutuneita työhön. Rehellisyys, luottamus ja ahkeruus nostettiin suomalaista työelämää parhaiten kuvaaviksi piirteiksi.

23 Tasa-arvo työpaikoilla TYÖNTEKIJÄT Ei sukupuolia vaan ihmisiä Tasa-arvo koskee kaikkea (työ)elämässä. Miesten ja naisten euro. Naisvaltaisille työpaikoille halutaan mieskiintiöitä? Onko nais- tai miesvaltaisuus oikea ongelma? Vai onko se naisia aliarvioivaa? Jossakin ammateissa tasa-arvon vaatimus hölmö. On parempi valita sopivia henkilöitä kuin sukupuolia. Kaatunutta mummoa nostamaan tarvitaan kolme naista, mutta vain yksi mies. TYÖNANTAJAT Aina riittää kehitettävää Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu suomalaisilla työpaikoilla globaalisti vertaillen hyvin, ellei erinomaisesti, mutta aina riittää kehitettävää. Palkka-asioissa tasa-arvo ei toteudu: naisen euro on yhä vähemmän kuin miehen euro. Perhevapaat on hyvä asia, joista voi olla iloinen, mutta ne voivat toisaalta vaikuttaa hidastavasti naisten urakehitykseen. Perhevapaat pitäisi jakaa tasaisemmin. Naisjohtajuutta pitää osata hyödyntää eikä hukata lahjakkuuksia. Yksi kehityskohde on vahvasti nais- tai miesvaltaiset alat ratkaisu on luultavammin työelämän ulkopuolella esimerkiksi kulttuurin, koulutuksen ja kasvatuksen parissa.

24 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työikäiset, n= % 10% Työnantajat, n=711 38% 4 12%

25 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työnantajat, n=711 38% 4 12% Suuret yritykset 42% 4 10% Keskisuuret yritykset 3 4 Pienet yritykset 42% 4 11% Julkinen sektori 31% 4 21%

26 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työnantajat, n=711 38% 4 12% Alkutuotanto 46% 46% Yksityinen teollisuussektori 42% 48% 7% 2% Yksityinen palvelusektori 41% 4 12% 2% Julkinen sektori 31% 4 1

27 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työnantajat / Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: 50% 32% 1 Alle neljännes 4 46% 11% Hyvin pieni osa 38% 46% 1 Ei yhtään 38% 46% 12%

28 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työikäiset, n= % 10% Naiset 12% 3 36% 1 Miehet 28% 42% 20% vuotiaat 10% % 7% vuotiaat 1 32% 3 12% vuotiaat 21% 4 22% vuotiaat 12% vuotiaat % 11%

29 Tasa-arvo sukupuolten välillä MIES Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä 12% 5 18% 18% NAINEN 11% 3 40% MIES % NAINEN 11% 30% MIES 37% 41% 11% 7% NAINEN 46% 28% 12% MIES 17% NAINEN 8% 31% MIES 31% 37% 2 6% NAINEN 1 31% 30% 17%

30 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työikäiset, n= % 10% Ei tutkintoa / perusaste 17% 22% % Ylioppilas 20% 3 20% 10% 10% Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 16% % Ammattikorkeakoulu % 2% Yliopisto 2 38% 2 6% 1%

31 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työssä olevat, n=813 21% % Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 10% % 7%

32 Tasa-arvo sukupuolten välillä Työpaikoilla vallitsee tasa-arvo miesten ja naisten välillä Työikäiset, n= % 10% Yksityinen palvelusektori 1 40% 28% 11% Yksityinen teollisuussektori 27% 48% 1 Julkinen sektori, kunta 16% 37% 32% 12% Julkinen sektori, valtio 26% 3 32% Kolmas sektori 30% 30% 30% Muu sektori %

33 Nuoret ja seniorit TYÖNANTAJAT Monimuotoinen ikäjakauma on rikkaus ja voimavara, jonka potentiaalia ei hyödynnetä. Nuorten on vaikea päästä vakituiseen työhön tai saada työstä reilua palkkaa, kun taas senioriosaajien on vaikea löytää mielekästä työtä. Nuorempien ikäryhmien työllistymisessä nähtiin jopa kansallinen kynnyskysymys. Senioriosaajien hyödyntämisessä on ongelmia ja ikärasismiakin koetaan esiintyvän, erityisesti rekrytoijien keskuudessa.

34 Rinta rottingilla ja rohkeasti ulkomaille vaan TYÖNTEKIJÄT: Kaikille pitäisi saada töitä. Lisäksi työelämä kaipaa joustoja ja paikallista sopimista. Esimerkiksi palkkauksen tulisi perustua yksilöllisiin mittareihin, ei niinkään yleissopimuksiin. Suomalaisen työelämän asenne pitäisi kääntää. Pitäisi kilpailla asiantuntijuudella ja innovatiivisuudella; ei sillä, että työt ja valmistus viedään ulkomaille mahdollisimman halvalla. Kollektiivinen päätös siitä, että olemme parhaita laadussa ja osaamisessa. TYÖNANTAJAT: Rakenteellisella tasolla tulisi lisätä luottamusta, luoda yhteinen käsitys tulevaisuuden tarpeista ja uudistaa säilyttäviä rakenteita tarpeeksi ripeästi. Tarvitaan tuoreita toimintamalleja, joustavuutta ja liikkuvuutta. Sääntelyä tulee vähentää ja luoda mahdollisuuksia uusille toimintatavoille. Suhde kansainvälistymiseen tulisi muuttaa. Yksilötasolla tulisi kehittää sosiaalisuutta ja myyntiosaamista. Epävarmuuden tilalle itseluottamus, kunnianhimo ja rohkeus.

35 Eri kulttuureista tulevien hyödyntäminen työelämässä Rekrytoinnissa nähtävä nimen taakse TYÖNTEKIJÄT Henkilö palkataan tietyn tehtävän tekijäksi ja osaamisensa perusteella, oli ala mikä hyvänsä. Tärkeää on se mitä osaa, ei se mistä tullaan tai mitä kulttuuria edustetaan. Eri kulttuureja törmäyttämällä voi aikaansaada uutta, vähentää ennakkoluuloisuutta ja lisätä avarakatseisuutta sekä rohkeutta. Yleisesti ottaen haastateltavat kokivat eri kulttuureista tulevien osaamisen hyödyntämisen olevan lapsen kengissä. Rekrytoinnissa pitäisi nähdä nimien taakse ja olla rohkeampi palkkaamaan myös muualta tulleita ihmisiä. TYÖNANTAJAT Suomessa ei hyödynnetä erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia erityisen aktiivisesti ja koettiin, että siinä olisi parannettavaa. Monimuotoinen työyhteisö koetaan vahvuudeksi ja monimuotoiset tiimit tunnistettiin maailman parhaiksi. Erilaisista kulttuureista tulevia työntekijöiden vahvuuksia voisi hyödyntää esimerkiksi uusien näkökulmien tai ajattelumallien saamiseksi, palvelujen tai tuotteiden kehittämiseen asiakaslähtöisemmiksi sekä kansainvälisten palveluiden tarjoamisessa ja vientiponnisteluissa. Liian homogeenisesta ympäristöstä ei välttämättä palvella kovin innovatiivisesti..

36 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työikäiset, n= % 8% 1 Työnantajat, n= % 28%

37 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työnantajat, n= % 28% Suuret yritykset 31% 47% 1 Keskisuuret yritykset 1 37% 32% 11% Pienet yritykset 18% 37% 30% 11% Julkinen sektori 1 40% 3 8%

38 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työnantajat, n= % 28% Alkutuotanto 36% 36% 18% Yksityinen teollisuussektori 18% 48% 2 8% Yksityinen palvelusektori % Julkinen sektori 12% 41% 3

39 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työnantajat / Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: 38% % Alle neljännes 28% 4 2 Hyvin pieni osa 21% 42% 28% 6% Ei yhtään 12% 3 32% 18%

40 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työikäiset, n= % 8% 1 Naiset 31% 36% 1 Miehet % vuotiaat 10% 3 32% 7% 12% vuotiaat % 6% vuotiaat 1 37% 2 7% vuotiaat 10% 32% 36% 12% 11% vuotiaat 1 30% 31% 10% 16%

41 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työssä olevat, n= % 7% 12% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 8% 2 36% 18%

42 Tasavertaisuus Työpaikoilla kohdellaan eri kulttuureista tulleita työntekijöitä tasavertaisesti Työikäiset, n= % 8% 1 Yksityinen palvelusektori 1 38% 27% 7% 16% Yksityinen teollisuussektori 18% 3 3 7% 8% Julkinen sektori, kunta 12% 3 32% 12% Julkinen sektori, valtio 1 32% 3 Kolmas sektori % Muu sektori %

43 Työpaikoilla toimitaan vastuullisesti ympäristökysymyksissä

44 Vastuullisuus Työpaikoilla toimitaan ympäristökysymyksissä vastuullisesti Työikäiset, n= % 2 Työnantajat, n=711 30% 5 1

45 Vastuullisuus Työpaikoilla toimitaan ympäristökysymyksissä vastuullisesti Työnantajat, n=711 30% 5 1 Suuret yritykset 30% 61% 6% Keskisuuret yritykset 3 5 7% Pienet yritykset 3 48% 11% Julkinen sektori 16% 5 2

46 Vastuullisuus Työpaikoilla toimitaan ympäristökysymyksissä vastuullisesti Työnantajat, n=711 30% 5 1 Alkutuotanto 40% 60% 0% Yksityinen teollisuussektori 41% 51% 8% Yksityinen palvelusektori 30% 56% 10% Julkinen sektori 16% 52% 30%

47 Vastuullisuus Työpaikoilla toimitaan ympäristökysymyksissä vastuullisesti Työikäiset, n= % 2 Naiset 12% 46% 28% 6% 8% Miehet 17% 51% 21% 7% vuotiaat 6% 46% vuotiaat % 11% vuotiaat 17% 48% 20% 6% vuotiaat 1 48% 28% 7% vuotiaat 16% 50% 26%

48 Vastuullisuus Työpaikoilla toimitaan ympäristökysymyksissä vastuullisesti Työssä olevat, n=813 17% 48% 2 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 6% 52% 2 1

49 Vastuullisuus Työpaikoilla toimitaan ympäristökysymyksissä vastuullisesti Työikäiset, n= % 2 Yksityinen palvelusektori 16% 47% 2 8% Yksityinen teollisuussektori Julkinen sektori, kunta 10% 51% 28% 8% Julkinen sektori, valtio 22% 46% 2 Kolmas sektori 2 38% 28% Muu sektori 1 48% 2

50 Odotukset tulevaisuuden työelämästä: Jatkuva muutos TYÖNTEKIJÄT Työttömyys laskuun ja kaikille halukkaille töitä. Työtä pitää jakaa, jotta sitä riittää kaikille. Kaikille mahdollisuus kouluttautua ja samasta työstä sama palkka. Ikäihmiset eläkkeelle (johdon 7-kymppiset). Jos työn tekeminen tärkeää -> vapaaehtoistyöhön! Työ ja vapaa-aika sekoittuvat entistä enemmän. Ei ole enää eläkevirkoja ja varmoja työpaikkoja. Tarvitaan innovaatioiden, koulutuksen vientiä, rohkeutta ja uudistumiskykyä ja kilpailua näiden kautta. Tietyt ammatit katoavat robotisaation myötä ja näiden katoavien tilalle pitää keksiä muuta työtä. Robotisaatio auttaa ottamalla raskaimmat tehtävät. TYÖNANTAJAT Suomi on jo sadan vuoden ajan pystynyt sopeutumaan. Tulevaisuudessa sen tulisi pitää hyvät, jo saavutetut, asiat mukanaan ja jatkaa muutosta. Maailman trendit tulisi tiedostaa ja hyväksyä osana jatkuvaa kehitystä. Suomen ja suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa globaaliin talouteen on rajallinen sopeutuminen ja verkostoituminen on tärkeää. Tulevaisuus rakentuu luottamukselle. Suomalaisten pitäisi haistella trendejä rohkeammin ja uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan.

51 Kiitos