Sarveiskalvon kartiorappeuman uudet hoitomahdollisuudet
|
|
- Kari Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Juha Holopainen ja Kari Krootila Sarveiskalvon kartiorappeuman uudet hoitomahdollisuudet Sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratokonus on harvinainen sairaus (esiintyvyys noin 1/1500 1/2 000). Kliinisesti se ilmenee näöntarkkuuden huononemisena, hajataittoisuuden lisääntymisenä, sarveiskalvon ohentumisena ja sarveiskalvon pinnan muodossa näkyvänä sarveiskalvon eteenpäin työntymisenä. Varhaisen keratokonuksen hoitona ovat sankalasit, ja kun sairaus on edennyt, kovat piilolasit tai sarveiskalvonsisäiset tukirenkaat. Pitkälle edenneen keratokonuksen hoito on sarveiskalvonsiirto. Ehkäisevää hoitoa keratokonukselle tai keratektasialle eli sarveiskalvon eteenpäin työntymiselle ei ole ollut. Sarveiskalvon valokovetus saattaa olla tällainen. Se lisää kollageenimolekyylien välisiä kovalentteja sidoksia vahvistaen sarveiskalvoa ja estäen sarveiskalvon eteenpäin työntymistä. Valokovetus on tarkoitettu lievien keratokonusmuotojen ensisijaiseksi hoidoksi ja on ensimmäinen etenemisen ehkäisykeino tähän tautiin. 152 Sarveiskalvonsiirto on helposti mieleen tuleva hoitomenetelmä, kun sarveiskalvo on menettänyt läpinäkyvyytensä esimerkiksi arpeutumisen seurauksena. Tämä ei ole uusi ajatus. Ensimmäisen raportoidun yrityksen siirtää ihmiselle sarveiskalvo toiselta lajilta (sika) teki v Richard Kissam. Siirretty sarveiskalvo samentui jo muutaman viikon kuluttua (Kissam 1844). Vuonna 1877 von Hippel suoritti ensimmäisen kerroksittaisen siirron ihmiselle koiran sarveiskalvolla (von Hippel 1888). Ensimmäisen onnistuneen läpäisevän sarveiskalvonsiirron ihmiselle teki Eduard Zirm vuonna Hän siirsi 11-vuotiaan pojan sarveiskalvot aikuispotilaalle (Zirm 1906). Vaikka näistä toimenpiteistä vain toinen onnistui, potilas palasi työhön. Tämä onnistunut toimenpide ennakoi hyvää tulevaisuutta sarveiskalvonsiirroille. Yllättävää kyllä sarveiskalvonsiirrot eivät yleistyneet nopeasti. Vielä 1950-luvulla sarveiskalvonsiirto oli jokseenkin harvinainen toimenpide. Tämän syynä lienee ollut leikkaustekniikan vaikeus ja kunnollisten sarveiskalvojen huono saatavuus sekä se, että ilmeisesti aika harva toimenpide onnistui. Suomessa oltiin aikaan nähden edistyksellisiä: sarveiskalvonsiirrot aloitettiin professori Mauno Vannaksen ( ) johdolla 1930-luvulla. Ylivoimaisesti yleisin syy (lähes kolmannes tapauksista) sarveiskalvon lävistäville siirroille on sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratokonus (Vesaluoma ym. 2007). Noin viidesosa sarveiskalvonsiirroista tehdään muiden sarveiskalvodystrofioiden vuoksi ja samoin viidennes infektioiden vuoksi. Neljätoista prosenttia sarveiskalvon siirtoon johtaneista syistä liittyy sarveiskalvon bulloosiseen turvotukseen, jonka yleisin syy on perinnöllinen Fuchsin dystrofia. Sarveiskalvon normaali rakenne Sarveiskalvo on silmän taittovoimaisin linssi. Sen paksuus on keskeltä vain noin 0,5 0,6 mm ja reunoilta noin 0,6 0,8 mm. Terveen sarveiskalvon halkaisija on noin 11,5 mm. Sarveis- Duodecim 2010;126:152 8
2 Lasiainen Keratokonus ei ole uusi sairaus. Sen kuvasi ensimmäisenä saksalainen anatomi Burchard David Mauchart vuonna 1748 väitöskirjassaan ja nimitti sen staphyloma diaphanumiksi. Meni yli sata vuotta, ennen kuin englantilainen John Nottingham kuvasi uudestaan keratokonuspotilaita. Hän huomasi, että sarveiskalvo oli näillä potilailla kartiomainen. Muutamaa vuotta myöhemmin sarveiskalvon tutkimuksen historiaan jäänyt William Bowman kuvasi ensimmäisenä mikroskooppiset muutokset ke- Sarveiskalvo Mykiö Etukammio Värikalvo Endoteeli Descemetin kalvo Strooma Epiteeli Bowmanin kerros Kuva 1. Sarveiskalvon rakenne. Sarveiskalvo on keskeltä noin 600 µm paksu. Se muodostuu kolmesta kerroksesta. Sisinnä on endoteeli. Keskimmäinen paksuin kerros on strooma, joka koostuu pääasiassa kollageenilamelleista. Uloin on epiteeli, joka on noin kuuden solukerroksen paksuinen. kalvon rakenne on kerrosmainen (kuva 1). Uloimpana on epiteeli, joka on noin kuuden solukerroksen paksuinen. Se suojaa muita kerroksia ja estää kuivumista. Bowmanin kalvo toimii epiteelin tyvikalvona. Paksuin sarveiskalvon rakenteista on keskikerros, strooma, joka kattaa noin 90 % sarveiskalvon paksuudesta. Strooma on kerrostunutta, lähinnä tyypin I kollageenia. Kerroksia on noin 200 ja päällekkäiset kerrokset ovat lähes kohtisuorassa toisiaan vasten. Sen alla on Descemetin kalvo, joka toimii sarveiskalvon sisäpinnan, endoteelin, tyvikalvona. Endoteelin tehtävänä on pumpata hydrostaattisen paineen vaikutuksesta stroomaan kertyvää nestettä takaisin silmän sisään. Endoteelin toiminnan häiriö johtaa sarveiskalvon turpoamiseen esimerkiksi Fuchsin endoteelidystrofiassa ja johtaa edelleen lähes poikkeuksetta sarveiskalvonsiirtoon. Sarveiskalvon läpinäkyvyys perustuu verisuonten puuttumiseen ja kollageenikerrosten tarkkaan järjestymiseen (Daxer ja Fratzl 1997). Pienetkin häiriöt kollageenilamellien järjestymisessä aiheuttavat valon sirontaa, jolloin näkökyky huonontuu oleellisesti. Tyypillinen esimerkki ovat sarveiskalvotulehdusten jälkitilat, joissa kollageenilamellit ovat tulehdusalueelta hajonneet ja korvautuneet järjestymättömällä kollageenilla. Toinen tyypillinen esimerkki kollaageenilamellien epäjärjestyksestä on keratokonus. Lamellien epäjärjestys johtaa sarveiskalvon mekaanisten ominaisuuk sien heikkenemiseen. Sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratokonus 153 Sarveiskalvon kartiorappeuman uudet hoitomahdollisuudet
3 KATSAUS 154 ratokonuspotilailla. Tähän vaikutti oleellisesti Hermann von Helmholtzin 1851 keksimä oftalmoskooppi. Vuonna 1869 John Harper pyrki ensimmäisenä hoitamaan keratokonuspotilaita. Hän keksi, että olisi oleellista saada sarveiskalvon jyrkkyys vähenemään. Tehdäkseen tämän hän käytti hopeanitraattikauterisaatiota. Ajatuksena oli tehdä polttoarpia sarveiskalvon reunaosiin ja siten saada sarveiskalvon jyrkkyys vähenemään. Nerokas keksintö, jota käytetään yhä sarveiskalvon taittovirheleikkauksissa, joskin hieman edistyksellisimmin menetelmin. Toinen tärkeä edistysaskel oli kovan, lasista valmistetun piilolasin käyttäminen sarveiskalvon jyrkkyyden vähentämisessä. Saksalainen Eugene Kalt käytti ensimmäisenä tätä menetelmää keratokonuspotilaiden hoidossa v Sarveiskalvon muotoa muokkaavia kirurgisia menetelmiä on kokeiltu, mutta nämä toimenpiteet ovat riskialttiita sarveiskalvon mekaanisen heikkouden vuoksi. Nykyään keratokonuspotilaita hoidetaan silmälasein ja hankalammissa tapauksissa kovilla piilolaseilla. Kirurgiset hoitovaihtoehdot ovat sarveiskalvon sisään asetettavat C-kirjaimen malliset tukirenkaat ja sarveiskalvon kerroksittaiset tai läpäisevät siirrot (Waller ym. 1995, Sun ym. 1999, Ertan ja Colin 2007). Sarveiskalvonsiirto on edelleen yleisin pitkälle edenneen keratokonuksen hoitomuoto. Keratokonus on määritelmänsä mukaan eitulehduksellinen sarveiskalvon ohenemiseen johtava sairaus. Sen etiologiaa ja patogeneesiä ei tunneta. Se on yleisin sarveiskalvonsiirtoon johtava sarveiskalvosairaus. Keratokonuksen esiintyvyydeksi on arvioitu 1/ / Sairaus alkaa yleensä varhaisessa puberteetissa. Valtaosalla potilaista taudin eteneminen pysähtyy itsestään ja vain noin 20 %:ssa tapauksista jatkuu niin pitkälle, että sarveiskalvonsiirtoa tai muuta kirurgista hoitoa tarvitaan. Keratokonukseen liittyy selkeä geneettinen alttius, mutta varsinainen geenivirhe on edelleen tunnistamatta. Suomalaisessa 20 suvun koko genomin kattavassa tutkimuksessa havaittiin, että taudille altistava geenialue paikantuu kromosomin 16 pitkään haaraan (Tyynismaa ym. 2002). Keratokonuksella on selkeä yhteys tiettyihin sairauksiin kuten Downin syndroomaan, atooppisiin sairauksiin ja sidekudostauteihin. Samoin arvellaan, että silmän jatkuva hieronta mahdollisesti lisää sairastumisriskiä (McMonnies 2007). Keratokonus on todennäköisesti monitekijäinen sairaus. Sarveiskalvon ohenemisen vuoksi potilaista tulee likitaittoisempia ja hajataittoisuus lisääntyy. Histopatologisissa tutkimuksissa on havaittu, että sarveiskalvon strooma ohenee, Bowmanin kalvo repeytyy paikoitellen ja sarveiskalvon epiteelin basaalisoluihin kertyy rautaa. Samoin on osoitettu, että sarveiskalvon proteaasiaktiivisuus on lisääntynyt (Zhou ym. 1998), mikä voi osittain myötävaikuttaa sarveiskalvon ohenemiseen. Lisäksi kun sarveiskalvo menettää mekaanisen lujuutensa, silmänsisäisestä paineesta (noin mmhg) aiheutuva sarveiskalvon painejakauma muuttuu siten, että suurin rasitus kohdistuu sarveiskalvon keskeiselle alueelle ja lisää tämän alueen ohenemista ja eteenpäin työntymistä. Sarveiskalvon valokovetushoito Sarveiskalvon valokovetushoito (corneal collagen crosslinking, CXL) on suhteellisen uusi hoitomenetelmä. Sen kehitys alkoi noin 15 vuotta sitten Dresdenissä Saksassa Theo Seilerin, Eberhard Spörlin ja Gregor Wollensakin laboratoriossa (Spörl ym. 1998, Wollensak ym. 2003). Tiedettiin, että keratokonuspotilaiden sarveiskalvo on mekaanisesti heikko ja tämä johtaa sarveiskalvon kartiomaiseen pullistumiseen. Hoidon tavoitteena oli lisätä sarveiskalvon mekaanista lujuutta. Sarveiskalvon strooman tiedettiin muodostuvan lähes yksinomaa kollageenista ja kollageenimolekyylien muodostavan kovalentteja sidoksia kollageenikierteiden välillä. Haluttiin löytää menetelmä, jolla näitä sidoksia voitaisiin lisätä ja siten parantaa sarveiskalvon mekaanista lujuutta. Vuonna 2003 julkaistiin ensimmäinen prospektiivinen tutkimus keratokonuspotilaiden CXL-hoidosta (Wollensak ym.). Se ei herättänyt aluksi erityistä mielenkiintoa. Vasta myöhemmin muut sarveiskalvosairauksia hoitavat lääkärit ovat ymmärtäneet CXL-hoidon mah- J. Holopainen ja K. Krootila
4 YDINASIAT 88Sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratokonus on suhteellisen harvinainen ei-tulehduksellinen sarveiskalvon ohenemiseen johtava sairaus, jonka etio8logia ja patogeneesi on avoin. 88Keratokonusta on hoidettu sankalasein, kovilla piilolaseilla, sarveiskalvonsisäisillä tukirenkailla tai sarveiskalvonsiirroilla. 88Sarveiskalvon valokovetushoito on tarkoitettu lievien keratokonustapausten hoitoon. 88Valokovetushoito lisää sarveiskalvon mekaanista kestävyyttä ja mahdollisesti vähentää sarveiskalvonsiirtojen tarvetta keratokonuspotilailla tai myöhentää siirtojen tekemistä. dollisuudet: hoito hidastaa tai estää keratokonuksen etenemistä, vähentää sarveiskalvonsiirtojen tarvetta ja voidaan yhdistää muihin hoitoihin, erityisesti sarveiskalvon osittaisiin siirtoihin ja sarveiskalvonsisäisiin tukirenkaisiin. CXL-hoito ei rajoitu vain keratokonuspotilaisiin. Myös muissa sarveiskalvosairauksissa kuten keratotoruksessa (pellucid marginal degeneration, PMD), sarveiskalvon bullooseissa sairauksissa ja taittovoimakkuusleikkausten jälkeisissä sarveiskalvon pullistumissa CXL näyttää olevan tehokas hoito ja vähentävän tarvetta sarveiskalvonsiirroille (Hafezi ym. 2007, Wollensak ym. 2009). Aiheet. CXL-hoitoa voidaan antaa todennäköisesti iästä ja sukupuolesta riippumatta. Aiheena on sarveiskalvon etenevä primaarinen (keratokonus) tai sekundaarinen eteenpäin työntyminen esimerkiksi kirurgisten toimepiteiden jälkeen. Etenemisen määritelmänä on, että topografiassa nähdään vähintään 1 D:n lisäys sarveiskalvon jyrkässä akselissa tai voidaan osoittaa, että taittovirhe on lisääntynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Ellei potilas pysty käyttämään piilolaseja niiden aiheuttaman ärsytyksen vuoksi, CXL-hoito on myös aiheellinen. Lisäksi edellytetään, että paras laseilla korjattu näkökyky Snellenin asteikolla mitattuna on alle 1,0. CXL-hoito ei sovellu kaikille potilaille. Koska sarveiskalvon endoteeli ei ole uusiutuva, on tämän alueen vaurio estettävä. Jos sarveiskalvon paksuus on alle 400 μm, hoitoa ei voida tästä syystä antaa. Sarveiskalvon ohuus on kuitenkin suhteellinen vasta-aihe, koska sarveiskalvoa voidaan myös turvottaa ennen CXLhoitoa. Samoin jos sarveiskalvoon on ehtinyt muodostua keratokonuksesta johtuva huippusamenema tai jos keratometriarvot ovat yli 58 D, ei hoidosta ole todennäköisesti hyötyä (Raiskup-Wolf ym. 2008). Herpes simplex viruksen aiheuttama sarveiskalvotulehdus on niin ikään vasta-aihe. Immunosuppressio, autoimmuunisairaudet, raskaus, hankalahoitoinen atooppinen ihottuma, sidekudossairaudet ja tiedossa oleva sarveiskalvohaavan huono paraneminen ovat myös este hoidolle. Toteutus. CXL-tekniikka perustuu sarveiskalvon strooman kollageenijuosteiden fotopolymerisaatioon (kuva 2). Riboflaviinimolekyyli viritetään UVA-valolla, jolloin muodostuu reaktiivinen happiradikaali. Tämä aikaansaa kollageenimolekyylin aminoryhmän deaminaation aldehydiryhmäksi. Kyseinen reaktiivinen ryhmä muodostaa kovalentin sidoksen kollageenimolekyylin amino-ryhmän kanssa. Koska sarveiskalvon strooma muodostuu lähinnä kollageenista, kovalenttisia sidoksia syntyy kollageenimolekyylin sisälle sekä kollageenijuosteiden välille samoin kuin kollageenilamellien välille (kuva 2). Kollageenin puoliintumisaika on noin kuusi vuotta terveessä sarveiskalvossa. Keratokonuspotilailla kollageenin puoliintumisaika on lyhentynyt mahdollisesti proteaasiaktiivisuuden lisääntymisen vuoksi (Zhou ym. 1998). CXL-hoito lisää sarveiskalvon kollageenin biomekaanista lujuutta, vähentää kollageenin entsymaattista hajoamista ja lisää sarveiskalvon kykyä vastustaa keratektasiaa eli pullistumista. CXL-hoito on teknisesti helppo toteuttaa ja huomattavasti vähemmän invasiivinen kuin sarveiskalvonsiirto. Se ei estä myöhemmin tehtävää läpäisevää tai ei-läpäisevää sarveiskalvon siirtoa. 155 Sarveiskalvon kartiorappeuman uudet hoitomahdollisuudet
5 KATSAUS A UV 370 nm NH 2 NH 2 NH 2 NH 2 NH 2 N RF RF* O 2 CH NH 2 NH 2 NH 2 NH 2 CHO NH 2 NH 2 NH 2 NH 2 1 UVabsorptio 2 Riboflaviinin 3 Vapaan 4 Oksidatiivinen 5 Kovalenttisten aktivaatio happiradikaalin deaminaatio sidosten muodostuminen muodostuminen B 1) Intrahelikaalisia = kollageenin sisäisiä 3) Lamellin välisiä kovalenttisia sidoksia 2) Interhelikaalisia = kollageenin välisiä Kuva 2. Kaavio sarveiskalvon valokovetushoidosta. A) Sarveiskalvoon imeytynyt riboflaviini (RF) aktivoidaan ultraviolettisäteilyn avulla, minkä seurauksena syntyy vapaa happiradikaali. Tämä aiheuttaa oksidatiivisen deaminaation, jolloin muodostuu aldehydiryhmä. Se vuorostaan reagoi aminoryhmän kanssa muodostaen kovalenttisen sidoksen. B) Sarveiskalvon valokovetushoidon seurauksena syntyy kollageenijuosteen sisälle (1), kollageenijuosteiden välille (2) ja kollageenilamellien välille (3). Yhdessä nämä uudet sidokset lisäävät sarveiskalvon mekaanista lujuutta. 156 Ennen hoitoa sarveiskalvo puudutetaan, luomenlevitin asetetaan paikalleen ja sarveiskalvon keskeiseltä 7 9 mm:n alueelta poistetaan epiteeli. Ennen varsinaista UVAaltistusta sarveiskalvon strooma kyllästetään 0,1-prosenttisilla riboflaviini A (B 2 -vitamiini) tipoilla (kuva 3A). Niitä tiputetaan 2 3 minuutin välein 30 minuutin ajan. On tärkeää tarkistaa biomikroskoopilla sarveiskalvon kyllästyminen riboflaviiniliuoksella. UVAaltistus (3 mw/cm 2 ) tehdään kiinteän UVlampun avulla; etäisyys sarveiskalvosta on 5 cm (kuva 3B). Altistus kestää 30 minuuttia, ja sarveiskalvoa kostutetaan 0,1-prosenttisilla riboflaviini A tipoilla 2 3 minuutin välein. Puudutustippoja lisätään 15 minuutin välein, kunnes toimenpide on saatu kokonaisuudessaan suoritetuksi. Toimenpiteen aikana on syytä useasti tarkistaa ultraäänipakymetrian avulla, että sarveiskalvon paksuus on riittävä (kuva 3C). Tarvittaessa sarveiskalvoa voidaan turvottaa esimerkiksi puhdistetulla vedellä tai hypotonisella riboflaviini-liuoksella. UVA-altistuksen jälkeen luomenlevitin poistetaan, sidekalvolle laitetaan joko terapeuttinen piilolasi tai antibioottisalvaa ja monokulus sekä kilpi. Tulokset CXL-hoidon tehosta keratokonuspotilailla ovat hyvät, joskin pisimmät prospektiivisten tutkimusten seuranta-ajat ovat vasta 12 kuukautta (Wittig-Silva ym. 2008, Coskunseven ym. 2009, Vinciguerra ym. 2009). On osoitettu, että keratokonuksen eteneminen pysähtyy, hajataittoisuus vähenee noin 1 2 diopteriaa ja näkökyky paranee noin yhden tai kahden Snellenin taulun rivin verran (Wittig- Silva ym. 2008, Wollensak ym. 2003). On kuitenkin huomattava, että valtaosaltaan tulokset eivät perustu satunnaistettuihin J. Holopainen ja K. Krootila
6 A B tutkimuksiin, joiden tuloksia on käytettävissä vähän (Coskunseven ym. 2009, Wittig-Silva ym. 2008, Vinciguerra ym. 2009). Raiskup- Wolf ym. (2008) analysoivat retrospektiivisesti 480 silmästä saadut tulokset. Pisimmät seuranta-ajat olivat 72 kuukautta. Tulokset olivat erittäin hyvät: kahdessa silmässä kolmesta näkökyky parantui oleellisesti ja vain kahdessa hoidetussa silmässä keratokonus näytti etenevän hoidosta huolimatta. Yhdysvalloissa FDA on aloittanut laajan satunnaistetun tutkimuksen, johon osallistuu 160 keratokonuspotilasta ( gov). Brasiliassa on myös käynnissä 100 potilaan tutkimus, jolla selvitetään CXL-hoidon tehoa keratokonuksessa ( gov). Samoin Saksassa on meneillään laaja hoidon tehokkuutta ja komplikaatioita selvittävä tutkimus, johon on tarkoitus kerätä potilasta ( C Kuva 3. Sarveiskalvon valokovetushoidon toteutus. A) Epiteelin poiston jälkeen sarveiskalvoa kyllästetään riboflaviinitipoilla 30 minuutin ajan. B) Ultravioletti A altistus kiinteällä valolähteellä. Etäisyys sarveiskalvosta on 5 cm. C) Hoidon aikana sarveiskalvo ohenee merkittävästi ja sen paksuutta on seurattava ultraäänipakymetrin avulla. (Kuvat: HYKS:n silmätautien klinikka) Tulevaisuudennäkymiä Sarveiskalvon valokovetushoitoa voidaan käyttää useisiin silmäsairauksiin tai kirurgisten hoitojen yhteydessä vähentämään leikkauskomplikaatioiden riskiä. Hiljattain raportoitiin CXL-hoidon käytöstä sarveiskalvon vaikeissa tulehduksissa, joissa uhkaa sarveiskalvon puhkeaminen (Iseli ym. 2008). Tässä CXL-hoidolla on kahtalainen merkitys: UVvalo vahingoittaa suoraan bakteereja ja toiseksi sarveiskalvon mekaaninen lujuus lisääntyy, mikä estää sarveiskalvon kollegenolyysiä. Sarveiskalvon taittovirheleikkauksissa, etenkin LASIK-tekniikkaa käytettäessä, sarveiskalvon mekaaninen lujuus voi heikentyä niin merkittävästi, että sarveiskalvo pullistuu ulospäin. Jos sarveiskalvo on valmiiksi ohut tai sen muodon perusteella saadaan viitteitä piilevästä keratokonuksesta, taittovirheleikkausta ei pitäisi tehdä. Mikäli kuitenkin hoitoon päädytään, voi valokovetus estää sarveiskalvon pullistumista (Kanellopoulos ja Binder 2007). Sarveiskalvonsisäisten tukirenkaiden (Chan ym. 2007), läpäisevien siirtojen ja lamellaaristen siirtojen yhteydessä sarveiskalvon (sekä luovuttajan että vastaanottajan) CXL-hoito voisi lisätä toimenpiteen onnistumista ja vähentää merkittävästi sarveiskalvon hajataittoisuutta. JUHA HOLOPAINEN, dosentti, erikoislääkäri KARI KROOTILA, dosentti, osastonylilääkäri HUS:n silmäklinikka PL 220, Helsinki 157 Sarveiskalvon kartiorappeuman uudet hoitomahdollisuudet
7 KIRJALLISUUTTA Chan CC, Sharma M, Wachler BS. Effect of inferior-segment Intacs with and without C3-R on keratoconus. J Cataract Refract Surg 2007;33: Coskunseven E, Jankov MR, Hafezi F. Contralateral eye study of corneal crosslinking with riboflavin and UVA irradiation in patients with keratoconus. J Refract Surg 2009;25: Daxer A, Fratzl P. Collagen fibril orientation in the human corneal stroma and its implication in keratoconus. Invest Ophthalmol Vis Sci 1997;38: Ertan A, Colin J. Intracorneal rings for keratoconus and keratectasia. J Cataract Refract Surg 2007;33: Hafezi F, Kanellopoulos J, Wiltfang R, Seiler T. Corneal collagen crosslinking with riboflavin and ultraviolet A to treat induced keratectasia after laser in situ keratomileusis. J Cataract Refract Surg 2007;33: von Hippel A. Ein neue methode der hornhauttransplantation. Albrecht v Graefes. Arch Ophthalmol 1888;34: Iseli HP, Thiel MA, Hafezi F, Kampmeier J, Seiler T. Ultraviolet A/riboflavin corneal cross-linking for infectious keratitis associated with corneal melts. Cornea 2008;27: Kanellopoulos AJ, Binder PS. Collagen cross-linking (CCL) with sequential topography-guided PRK: a temporizing alternative for keratoconus to penetrating keratoplasty. Cornea 2007;26: Kissam R. Ceratoplastice in man. N Y J Med 1844; 2: McMonnies CW. Abnormal rubbing and keratectasia. Eye Contact Lens 2007;33: Raiskup-Wolf F, Hoyer A, Spoerl E, Pillunat LE. Collagen crosslinking with riboflavin and ultraviolet-a light in keratoconus: long-term results. J Cataract Refract Surg 2008;34: Spörl E, Huhle M, Kasper M, Seiler T. Increased rigidity of the cornea caused by intrastromal cross-linking. Ophthalmologe 1997;94: Sun R, Gimbel HV, Kaye GB. Photorefractive keratectomy in keratoconus suspects. J Cataract Refract Surg 1999;25: Tyynismaa H, Sistonen P, Tuupanen S, ym. A locus for autosomal dominant keratoconus: linkage to 16q22.3-q23.1 in Finnish families. Invest Ophthalol Vis Sci 2002;43: Vesaluoma M, Valle T, Krootila K. Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa. Duodecim 2007;123: Vinciguerra P, Albe E, Trazza S, ym. Refractive, topographic, tomographic, and aberrometric analysis of keratoconic eyes undergoing corneal cross-linking. Ophthalmology 2009;116: Waller SG, Steinert RF, Wagoner MD. Long-term results of epikeratoplasty for keratoconus. Cornea 1995;14:84 8. Wittig-Silva C, Whiting M, Lamoureux E, Lindsay RG, Sullivan LJ, Snibson GR. A randomized controlled trial of corneal collagen cross-linking in progressive keratoconus: preliminary results. J Refract Surg 2008;24:S Wollensak G, Spoerl E, Seiler T. Riboflavin/ultraviolet-a-induced collagen crosslinking for the treatment of keratoconus. Am J Ophthalmol 2003;135: Wollensak G, Aurich H, Wirbelauer C, Pham DT. Potential use of riboflavin/uva cross-linking in bullous keratopathy. Ophthalmic Res. 2009;41:114 7 Zhou L, Sawaguchi S, Twining SS, Sugar J, Feder RS, Yue BY. Expression of degradative enzymes and protease inhibitors in corneas with keratoconus. Invest Ophthalmol Vis Sci 1998;39: Zirm E. Eine Erfolgreiche Total Keratoplastik. Von Graefes Arch Ophthalmol 1906;64: Sidonnaisuudet Kari Krootila: Luentopalkkioita Alcon Oy, AMO Norden Oy Juha Holopainen: Toistuva luennoitsija Santen Oy. Maksettu kongressimatka 2009 Abbot Medical Optics. Pfizer Oy on tukenut tutkimusryhmäni toimintaa antamalla käyttöömme ei-kaupallisesti saatavaa vasta-ainetta tutkimustarkoitukseen Summary Keratoconus Clinical manifestations of keratoconus include reduced visual acuity, increased astigmatism, thinning of the cornea and protrusion of the cornea, as observed in the shape of the corneal surface. Spectacles are utilized in the treatment of early keratoconus, whereas hard contact lenses or intracorneal support rings are used in more advanced forms of the disease. A corneal transplant operation is applied to a far-advanced keratoconus. Photohardening of the cornea may serve as a suitable preventive treatment. 158
Sarveiskalvon valokovetushoito
Sarveiskalvon valokovetushoito Juha Holopainen HUS/Silmäklinikka juha.holopainen@hus.fi CXL HYKS Dos. Risto Uusitalo El Timo Hellstedt El Sirje-Linda Ess Dos. Kari Krootila Seppo Pajari Sauli Forsman Sarveiskalvon
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotKATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo
KATSAUS Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo Maassamme on tehty tuhansille potilaille sarveiskalvon taittovoiman
LisätiedotLievimmissä muodoissaan silmän taittoviat
Katsaus LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa Juhani Pietilä, Petri Mäkinen, Seppo Pajari, Juha Elo ja Hannu Uusitalo Silmän taittovirheiden leikkaushoito eli refraktiivinen kirurgia on viime
LisätiedotPotilasohje keratokonuspotilaalle
Marika Hoikkanen, Silja Leväinen, Katja Majuri Potilasohje keratokonuspotilaalle Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö 29.3.2015 Tiivistelmä Tekijät Otsikko
LisätiedotKatse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto
Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin
LisätiedotUusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa
Silmätaudit Minna Vesaluoma, Tuuli Valle ja Kari Krootila Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Tavanomaisessa lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa siirre sisältää kaikki sarveiskalvon kerrokset,
LisätiedotSSLY Helsinki Jukka Moilanen HYKS Silmäklinikka
SSLY Helsinki 22.3.2018 Jukka Moilanen HYKS Silmäklinikka Sidonnaisuudet Ylilääkäri HYKS Silmäklinikka Asiantuntijalääkäri Valvira TraFi Yksityislääkärivastaanotto Terveystalo Mehiläinen Luentopalkkioita
LisätiedotSarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona
Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 21.11.2007 Eve Anteroinen Pauliina Maattola-Enqvist HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotNivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa
Alkuperäistutkimus Tiina Simunaniemi, Kaija Tuppurainen ja Hannu Uusitalo Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Kuopion yliopistollisen sairaalan tulokset 10 vuodelta Nivelreuma on nivelten
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018
ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018 MIKSI ANTIBIOOTTEJA KÄYTETÄÄN KAIHILEIKKAUSEN YHTEYDESSÄ? JOTTA EI TULISI ENDOFTALMIITTIA, joka usein sokeuttaa
LisätiedotReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle
ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat
LisätiedotMeretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?
Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotGLAUKOOMA SILEÄKARVAISELLA NOUTAJALLA Kati Kallio
GLAUKOOMA SILEÄKARVAISELLA NOUTAJALLA Kati Kallio Glaukooma on silmäsairaus, jossa silmän sisäinen paine kasvaa normaalia suuremmaksi. Kansankielessä ihmisillä glaukoomaa nimitetäänkin usein silmänpainetaudiksi.
LisätiedotLastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS
Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS Kaihin kehittyminen 38-64%:lla kaihi (HYKS 2014 ja Kump et al) 51-54% leikattu
LisätiedotPerinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka
Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Latanoprost Pfizer 4.2.2014, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Glaukooma on toiseksi yleisin sokeuden aiheuttaja
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKaihileikkauksen biometriset mittaukset ja IOL valinnan sudenkuoppia
Kaihileikkauksen biometriset mittaukset ja IOL valinnan sudenkuoppia Suomen silmälääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 2018 Petri Järventausta LL, Silmätautien erikoislääkäri Silmäkirurgian erityispätevyys
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotKaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri
Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina
LisätiedotIhmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori
Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto
AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja
LisätiedotSilmävammat. Näin hoidan
Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,
LisätiedotUudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi
Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus
LisätiedotAutofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018
Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotKAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET
KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotSILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla
IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan
LisätiedotPoikkeuksia em. rajoihin, jos
Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotGLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS
GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotSarveiskalvoon kohdistuva taittovirhekirurgia myopian ja astigmatian näönkorjausmenetelmänä
Minna Rawnak, Noora Saria Sarveiskalvoon kohdistuva taittovirhekirurgia myopian ja astigmatian näönkorjausmenetelmänä Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK), SXE14S1
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotTeräsrakenteiden palosuojaus
PROMATECT -H Teräsrakenteiden palosuojaus Vers. 0-05 PROMATECT -H PROMATECT-H on palonkestävä levy, jolla voidaan suojata teräs- ja betonirakenteita kosteudelle altistuvissa ympäristöissä PROMATECT-H-levyjä
LisätiedotMitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion
LisätiedotSilmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi Bayer
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotSAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA
22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotUudenaikaiset tekomykiöt
Uudenaikaiset tekomykiöt Vanhanaikaiset tekomykiöt? (a)sfäärinen linssi, jolla pyritään tuottamaan riittävän siedettävä sfäärinen ekvivalenssi Yleensä vaatii silmälasin käyttöä postoperatiivisesti Haavan
LisätiedotKostea silmänpohjan ikärappeuma. Tunnista oireet ja hoida ajoissa
Kostea silmänpohjan ikärappeuma Tunnista oireet ja hoida ajoissa Bayerin Medinfo palvelee kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelin 020 785 8222 (arkipäivisin klo 9 15) medinfo@bayer.fi
LisätiedotRetinan periferiaa. Liisa Marttila Silmät el, KYS
Retinan periferiaa Liisa Marttila Silmät el, KYS Ei ole Sidonnaisuudet Verkkokalvorepeämät ja niiden yhteys verkkokalvoirtaumiin Takalasiaiskalvon irtauma (PVD) ja sen yhteys vek-irtaumiin Laserin/kryon
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.
ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla
LisätiedotLÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA
LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA Lauri Karttunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliinisen lääketieteen yksikkö/
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotTurun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet
sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi
LisätiedotSAIRAANHOITOPIIRIN TULEE VALVOA OSTOPALVELUNA HANKKIMANSA PALVELUN LAATUA
16.3.2012 Dnro 4067/4/10 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRIN TULEE VALVOA OSTOPALVELUNA HANKKIMANSA PALVELUN LAATUA 1
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotPiilolinssien käyttöön liittyvät sarveiskalvotulehdukset
Piilolinssien käyttöön liittyvät sarveiskalvotulehdukset Jaakko S. Mattila ja Juha Holopainen KATSAUS Sarveiskalvotulehdus eli keratiitti on harvinainen piilolinssien käyttöön liittyvä komplikaatio, joka
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotKURSSI L4 kevät 2015, cursus tacti Kurssin isännät:
KURSSI L4 kevät 2015, 16.3. 24.5.2015 cursus tacti aurei@helsinki.fi Kurssin isännät: R1 2: Tommi Järvinen, tommi.jarvinen@helsinki.fi R3 7: Aleksi Pajunen, aleksi.pajunen@helsinki.fi R8 10: Ahti Mäkitie,
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotGKS 2017 Presymposiumpalaute
GKS 2017 Presymposiumpalaute Perineaalinen ultraääni laskeuman ja lantionpohjan arvioinnissa 27.9.2017 HUS Naistenklinikka, Helsinki Kouluttajana Prof Hans Peter Dietz, Sydney, Australia Oletko (N=36)
LisätiedotNuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä
NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NUS001 Käyttöohjeet HyperBranch Medical Technology, Inc. 801-4 Capitola Drive Durham, NC 27713 USA 0344 MedPass International Limited Windsor House Barnwood Gloucester
LisätiedotSairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotSuomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.
Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten
Lisätiedot