Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa"

Transkriptio

1 Silmätaudit Minna Vesaluoma, Tuuli Valle ja Kari Krootila Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Tavanomaisessa lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa siirre sisältää kaikki sarveiskalvon kerrokset, kun taas uusissa tekniikoissa hyödynnetään sarveiskalvon kerroksittaista rakennetta ja vaihdetaan vain vaurioituneet osat. Uusien menetelmien tavoitteena on saada laajempi ja vahvempi haavapinta siirrettävän ja terveen kudoksen välille, säästää sarveiskalvon terveitä kerroksia sekä vähentää komplikaatioita. Kerroksittaisten siirtojen tekniikoilla saavutetaan lisäksi lyhyempi toipumisaika leikkauksen jälkeen ja vältetään näöntarkkuutta haittaavaa hajataittoa ja hylkimisreaktioita. Amnionkalvoa voidaan käyttää hyväksi sarveiskalvon haavaumien korjaamisessa, pintaepiteelin kasvun edistämisessä ja tulehdusreaktion vaimentamisessa. Sarveiskalvon epiteelin kantasolujen siirto on usein ainoa tapa saada silmän pinta toimintakykyiseksi esimerkiksi pahojen happo- tai emäsvammojen jälkeen. S arveiskalvo on silmän etupinnalla sijaitseva valoa läpäisevä kudos, joka rajoittuu etupinnaltaan kyynelnestekerrokseen ja takapinnaltaan etukammionesteeseen. Kyynelnesteen ja sarveiskalvon muodostama kokonaisuus on silmän voimakkaimmin valoa taittava yksikkö, ja sarveiskalvon pienetkin rakenteelliset muutokset voivat heikentää kuvan laatua oleellisesti. Anatomisesti sarveiskalvossa erotetaan viisi eri kerrosta (kuva 1). Aluetta, jossa sarveiskalvo rajoittuu sidekalvoon ja kovakalvoon, nimitetään limbukseksi. Sen alueella sijaitsevat Epiteeli Bowmanin kerros Strooma Descemetin kerros Endoteeli Kuva 1. Sarveiskalvon kerroksittainen rakenne. Ulommaisena µm paksu epiteeli, sen alla 8 12 µm paksu soluton Bowmanin kerros, keskiosassa kollageenilamellien ja keratosyyttien muodostama strooma, sen takana 8 12 µm paksu Descemetin kerros ja sisimmäisenä yksisoluinen nestepumppuna toimiva endoteelikerros. Duodecim 2007;123:

2 Sarveiskalvo Limbus Vogtin palisadit Sidekalvo Limbuksen halkileikkauskuva Sidekalvo Limbus Perifeerinen sarveiskalvo Keskeinen sarveiskalvo Limbaalisen epiteelin basaalisolukerroksessa Vogtin palisadien alueella sijaitsevat sarveiskalvon epiteelin kantasolut Kuva 2. Kaavakuva limbuksen alueesta. Vogtin palisadeiksi kutsutut rakenteet, joissa sarveiskalvon epiteelin kantasolut sijaitsevat (kuva 2). Sarveiskalvo on erittäin hyvin hermottunut, mutta veri- tai lymfasuonia ei terveessä sarveiskalvossa ole. Erilaiset sairaudet voivat aiheuttaa sarveiskalvoon pysyviä muutoksia, jolloin sarveiskalvonsiirto on ainoa hoitomahdollisuus näöntarkkuuden korjaamiseksi. Verrattaessa kerroksittaisten siirtojen indikaatioita (taulukko 1) syihin, joiden takia sarveiskalvonsiirtoja on viime vuosina tehty (taulukko 2), huomataan että suuri osa sarveiskalvonsiirroista voitaisiin tehdä käyttäen kerroksittaisten siirtojen tekniikoita. Lävistävä sarveiskalvonsiirto Lävistävän sarveiskalvonsiirron tekniikkaa on käytetty pitkään. Siinä sarveiskalvosta poistetaan pyöreä keskeinen kiekko, joka sisältää Taulukko 1. Kerroksittaisten sarveiskalvonsiirtojen aiheet. Pinnallinen sarveiskalvonsiirto Pinnalliset sidekalvoperäiset tai neoplastiset muutokset Subepiteliaaliset arvet Bowmanin kalvon dystrofiat (Reis Bücklerin, Thiel Benken) Degeneraatiot (sferoidaalinen, Salzmannin nodulaarinen, band-keratopatia) Stroomadystrofiat (granulaarinen, verkkomainen,»gelatinous droplike», pinnallinen Schnyderin dystrofia) Keratokonus (lievät ja keskivaikeat muutokset) Endoteelinsiirto Fuchsin dystrofia Pseudofaakkinen bulloosinen keratopatia Sarveiskalvonsiirteen endoteeliperäinen samentuma Taulukko 2. HYKS:n silmätautien klinikassa v tehtyjen sarveiskalvonsiirtojen määrät aiheittain. Aihe n % Keratokonus ,6 Tulehdusten ym. aiheuttamat arvet ja 78 19,7 samentumat Dystrofiat ja degeneraatiot 74 18,7 Bulloosinen keratopatia ja muut endoteeliperäiset 56 14,2 samentumat Syvät sarveiskalvon haavaumat 35 8,9 Lävistävien silmävammojen aiheuttamat arvet 11 2,8 Sidekalvon aiheuttamat pintamuutokset 6 1,5 Rakenteelliset poikkeavuudet 5 1,3 Uusintasiirrot Muut 13 3,3 Yhteensä Useimmat uusintasiirrot on luokiteltu alkuperäisen aiheen mukaan M. Vesaluoma ym.

3 kaikki sarveiskalvon kerrokset. Tilalle ommellaan vastaava kaikki kerrokset sisältävä siirre. Lävistävän siirtoleikkauksen tekniikka on vakiintunut, ja samassa leikkauksessa voidaan helposti suorittaa muita silmän etuosan korjaustoimenpiteitä. Haittana on pidetty sisimmän endoteelikerroksen siirtämistä myös silloin, kun potilaan oma endoteeli on normaali. Juuri sarveiskalvon sisimpään endoteelikerrokseen kohdistuvat rajuimmat ja hankalahoitoisimmat hylkimisreaktiot. Toisin kuin kerroksittainen leikkaus, lävistävä sarveiskalvonsiirto on avoin silmäleikkaus, joka altistaa silmän leikkauksen aikana mm. suprakoroidaaliverenvuodolle ja bakteeri-infektioille. Lisäksi avoimen silmäleikkauksen jälkeen silmänpainetaudin, harmaakaihin, verkkokalvon irtauman ja kystisen makulaturvotuksen riski on suurempi. Suuren haavapinnan takia silmä on myös altis myöhemmille silmään kohdistuville tapaturmille. Lävistävän siirtoleikkauksen jälkeen ompeleita pidetään paikoillaan 12 kuukautta. Ompeleiden poiston jälkeen näöntarkkuutta eniten rajoittavaa hajataittoa joudutaan usein hoitamaan relaksoivilla viilloilla, sarveiskalvon laserkäsittelyllä tai silmänsisäisillä hajataittoa korjaavilla tekomykiöillä (Troutman 1983, Donnenfeld ym. 1999, Nuijts ym. 2004). Pinnallinen kerroksittainen sarveiskalvonsiirto Vuonna 1997 kuvattiin leikkaustekniikka, jossa sarveiskalvon pintakerrokset poistetaan Descemetin kalvoon asti (Sugita ja Kondo 1997). Vastaanottajalle siirrettävästä kudoksesta poistetaan vastaavasti endoteelisolukerros ja Descemetin kalvo. Verrattuna aiempaan tekniikkaan, jossa kudosta poistettiin vain sarveiskalvon keskikerroksiin asti, haavapinnan arpireaktiot vähenivät selkeästi ja leikkaustulokset paranivat. Lävistävään siirtoon verrattuna kerroksittaisen siirron etuina ovat oman endoteelikerroksen säilyminen, endoteelisolujen vähäisempi kato leikkauksen jälkeen, nopeampi toipuminen, pienempi hajataitto ja endoteeliin kohdistuvien hyljintäreaktioiden puuttuminen (Watson ym. 2006). Tekniikka on kirurgisesti vaativa, ja leikkaus on pidempikestoinen. Huolimatta parantuneesta lopputuloksesta (kuva 3), tekniikka ei ole saavuttanut suurta suosiota. Automaattisten sarveiskalvoleikkureiden (mikrokeratomien) kehittyminen on mahdollistanut sekä potilaan sarveiskalvon että siirrettävän sarveiskalvon kerroksittaisen viipaloimisen, mikä nopeuttaa leikkausta (Springs ym. 2002). Siirteen ja isäntäsarveiskalvon haavapinnat muodostuvat tasalaatuisiksi, mikä parantaa leik- A B Kuva 3. A) 38 -vuotiaalle keratokonuspotilaalle seitsemän vuotta aiemmin tehty syvä lamellaarinen (manuaalinen) sarveiskalvonsiirto. Sankalaseilla ( 2,75 c 1,5 x 65) korjattu keskeinen näöntarkkuus on 0,8 ja sarveiskalvon paksuus 542 µm. B) Saman potilaan sarveiskalvon endoteelisoluja. Solujen tiheys 2 072/mm². Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa 2605

4 kauksen jälkeistä näöntarkkuutta. Siirron aiheiden mukaan mikrokeratomilla voidaan poistaa potilaan sarveiskalvosta eripaksuisia pintaleikkeitä. Vastaavasti tilalle siirrettävän kudoksen paksuutta voidaan säädellä. Potilaalta poistettava kerros ulottuu kuitenkin vain sarveiskalvon stroomaosaan asti. Aiheesta on julkaistu viime aikoina kattavia katsauksia (Shimmura ja Tsubota 2006). Keratokonuksessa ja sarveiskalvon degeneraatioissa tai dystrofioissa potilaan sarveiskalvosta poistetaan noin µm:n paksuinen pinnallinen osa. Sarveiskalvon arpimuutoksia hoidettaessa muutoksen syvyys ja poistettavan kerroksen paksuus voidaan tarvittaessa mitata etukäteen in vivo konfokaalimikroskopialla tai silmän etuosa OCT-laitteella (optical coherence tomography). Siirre valmistetaan luovuttajan sarveiskalvosta mikrokeratomilla keinotekoisen etukammion avulla. Siirrettävä kudos on yleensä paksumpi kuin poistettu sarveiskalvon kerros. Siirrettävän kudoksen paksuuden mukaan, siirteen ompeleet voidaan poistaa 1 4 kuukauden kuluttua leikkauksesta (Watson ym. 2004, Busin ym. 2005). Pinnallisen mikrokeratomilla tehdyn kerroksittaisen siirron ongelmia saattavat olla pintaepiteelin kasvu siirteen ja isäntäsarveiskalvon väliin sekä siirteen ja sarveiskalvosta poistetun keskeisen kiekon halkaisijoiden epäsuhta. Endoteelinsiirto Sarveiskalvon endoteelin sairauksissa endoteelin nestepumpputoiminta on vaurioitunut aiheuttaen sarveiskalvon turvotuksen, näöntarkkuuden heikentymisen ja mahdollisesti myös pintaepiteelin ajoittaisen kivuliaan rikkoutumisen. Tila voidaan korjata poistamalla sairaasta sarveiskalvosta vain endoteelikerros sekä Descemetin kalvo jättäen terveet sarveiskalvorakenteet koskemattomiksi. Tilalle siirretään luovuttajalta vastaavat sarveiskalvon kerrokset (kuva 4). Uuden, siirretyn endoteelikerroksen alkaessa pumpata nestettä pois sarveiskalvosta sarveiskalvon turvotus häviää ja sarveiskalvo kirkastuu. Siirre voidaan leikata automaattisella mikrokeratomilla, käsin tai femtosekuntilaserilla (Gorovoy 2006, Cheng ym. 2007). Melles ym. kuvasivat toimenpiteen ensi kerran vuonna 2004, minkä jälkeen tekniikka on herättänyt laajalti mielenkiintoa ja edistänyt selkeästi sarveiskalvonsiirtokirurgiaa. Aiheesta julkaistiin viime vuonna kaksi kattavaa katsausta (Culbertson 2006, Terry 2006). Leikkauksessa valmistetaan luovuttajan sarveiskalvosta haluttu siirre keinotekoisen etukammion avulla. Mikrokeratomilla poistetaan sarveiskalvosiirteen etuosasta µm paksu, halkaisijaltaan 9,5 10,0 mm:n pyöreä leike. Leikkauspinnan alle jää siirrettävä sarveiskalvon Kuva 4. Endoteelisiirre sarveiskalvon sisäpinnalla DSAEK-toimenpiteen (descemet stripping automated endothelial keratoplasty) jälkeen. Siirteen ja isäntäsarveiskalvon raja erottuu vaaleana kerroksena (nuolet). Ylhäällä pintaepiteeli. Kuva otettu etuosa OCTlaitteella (optical coherence tomography) M. Vesaluoma ym.

5 Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa takaosa, joka sisältää endoteelisolukerroksen, Descemetin kalvon ja µm stroomakudosta. Siirrettävä kudos muotoillaan vielä halkaisijaltaan 8,5 9,0 mm:n kiekoksi. Vastaanottajan sarveiskalvon epiteeliin merkitään halkaisijaltaan 9,0 mm:n pyöreä alue. Silmän sisään viedyllä instrumentilla irrotetaan sarveiskalvon sisäpinnasta merkityn alueen kokoinen endoteelin ja Descemetin kalvon sisältävä kerros. Siirrettävä kudos taivutetaan kahtia endoteelin ollessa sisäpuolella ja viedään pinseteillä noin 5 mm:n pituisesta haavasta etukammioon. Siirre avataan ruiskuttamalla etukammioon nestettä tai suodatettua ilmaa, ja se kiinnitetään vastaanottajan sarveiskalvoon ruiskuttamalla siirteen alapuolelle ilmaa. Ompeleita ei tarvita siirteen kiinnittämiseksi, mutta muu leikkaushaava suljetaan ompelein. Lopuksi siirteen ja isäntäsarveiskalvon välitilassa mahdollisesti oleva neste poistetaan. Leikkauksen jälkeen potilas makaa selällään muutaman tunnin, jolloin ilmakupla pitää siirrettä paikoillaan. Sarveiskalvo alkaa vähitellen kirkastua leikkauksen jälkeen, ja silmä on toipunut leikkauksesta jo noin 1 2 kuukauden kuluttua. Parhaaksi laseilla korjatuksi näöntarkkuudeksi kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta on raportoitu vähintään 0,5 62 %:lla ja vähintään 0,4 76 %:lla potilaista (Price ja Price 2006). Leikkaus aiheuttaa vain vähän hajataittoisuutta tai sfäärisen taittoisuuden muutoksia eikä heikennä silmän rakennetta. Endoteelinsiirron tavallisin komplikaatio on se, että siirre ei kiinnity vastaanottajan sarveiskalvoon. Oppimiskäyrällä on selkeä vaikutus leikkauksen onnistumiseen. Pricen ja Pricen (2006) aineistossa siirteen kiinnittymisen onnistumisosuus lisääntyi 50 %:sta 94 %:iin kirurgin kokemuksen karttuessa. Siirre voidaan yrittää kiinnittää uudelleen ruiskuttamalla ilmaa etukammioon ja päästämällä rajapintaan mahdollisesti kertynyttä nestettä ulos. Muita komplikaatioita ovat rajapinnan sameus, endoteelikerroksen hyljintäreaktio sekä mustuaissalpaus ja kohonnut silmänsisäinen paine ilmainjektion seurauksena (Price ja Price 2006, Koenig ja Covert 2007). Tavanomaiseen lävistävään sarveiskalvonsiirtoon verrattuna komplikaatioita esiintyy kuitenkin vähemmän, eikä suprakoroidaaliverenvuodon, ommelinfektion, neurotrooppisen keratiitin tai siirteen epitelisaatio-ongelmien riskiä ole. Endoteelinsiirrossa tärkeä kysymys on, kuinka endoteelisolujen määrä säilyy toimenpiteen jälkeen. Tämän selvittämiseksi tarvitaan pitkän ajan seurantatutkimuksia. Julkaistuissa tutkimuksissa seuranta-aika on ollut pisimmilläänkin vain 20 kuukautta (Price ja Price 2006). Amnionkalvon käyttö sarveiskalvon korjaamisessa Amnionkalvo on sisin istukan kerroksista. Se koostuu yksinkertaisesta epiteelisolukerroksesta, paksusta tyvikalvosta ja verisuonettomasta stroomasta. Silmätoimenpiteitä varten amnion erotetaan muusta istukasta, siirretään nitroselluloosapaperille ja säilötään sopivan kokoisina paloina 50-prosenttiseen glyseroliin 80 C:ssa (Kim ja Tseng 1995). Amnionkalvo edistää sarveiskalvon parantumista monin eri tavoin. Sen on todettu edistävän epitelisoitumista sekä estävän arpimuodostusta ja verisuonien uudismuodostusta. Lisäksi sillä on todettu olevan tulehdusreaktiota vähentävää vaikutusta ja antimikrobista tehoa (Dua ym. 2004). Amnionkalvoa voidaan käyttää sarveiskalvon korjaamisessa kahdella tavalla: pysyvänä siirteenä (Tsubota ym. 1996) ja biologisena haavataitoksena (Lee ja Tseng 1997). Ensin mainitulla tavalla pyritään säilyttämään sarveiskalvon rakennetta (taulukko 3). Amnionkalvo ommellaan sarveiskalvon pinnalle puutosalueen kokoisena palana stroomapuoli sarveiskalvon paljasta stroomapintaa vasten, ja lopuksi sarveiskalvon pinnalle asetetaan terapeuttinen piilolasi suojaksi. Amnionkalvo kiinnittyy pysyvästi sarveiskalvon pinnalle, korvaa rakenteellisella vastaavuudellaan menetetyn Bowmanin kerroksen ja epiteelin tyvikalvon ja edistää näin sarveiskalvon pinnan uudelleen epitelisoitumista. Amnionkalvo on alun perin vain puoliksi läpinäkyvä, mutta kiinnittyessään se vähitellen kirkastuu. Biologisena haavataitoksena käytettäessä amnionkalvo vähentää tulehdusreaktiota äkil- 2607

6 Taulukko 3. Amnionkalvon käyttöaiheet sarveiskalvon korjaamisessa. Siirteenä Pitkittynyt eroosio Sarveiskalvon haavauma, sarveiskalvotyrä, puhjennut haavauma Kivulias bulloottinen keratopatia Band-keratopatia Toistuva eroosio Pinnallisen keratektomian jälkeen Biologisena haavataitoksena Akuutin tulehdusreaktion vähentäminen kemialliset vammat (akuutti vaihe) Stevens Johnsonín syndrooma (akuutti vaihe) Kroonisen tulehdusreaktion vähentäminen herpes zoster herpes simplex vernaalinen (allergiaan liittyvä) keratiitti Akuutin tulehdusreaktion vähentäminen leikkauksen jälkeen suuririskinen lävistävä sarveiskalvonsiirto (neurotrooppinen tilanne) eksimeerilaserkirurgia (fotorefraktiivinen / fototerapeuttinen keratektomia) lisissä ja kroonisissa tautitiloissa (taulukko 3). Amnionkalvo ommellaan sarveiskalvon pinnalle stroomapuoli ylöspäin siten, että se kattaa koko sarveiskalvon pinnan. Päällimmäiseksi asetetaan aina terapeuttinen piilolasi suojaksi. Biologiseksi haavataitokseksi asetettu amnionkalvo pysyy paikoillaan 2 4 viikon ajan, jona aikana se rauhoittaa tulehdusreaktiota ja edistää sarveiskalvon epiteelin parantumista. Usein käytetään yhdistettyä tai nk. täyttötekniikkaa (Kruse ym. 1999, Hanada ym. 2001, Prabhasawat ym. 2001). Syvemmissä sarveiskalvon haavaumissa (ulkus), sarveiskalvotyrissä (deskemetoseele) tai sarveiskalvon läpi ulottuvissa haavaumissa muutosalueen pohja täytetään useammalla amnionkalvokerroksella. Vain päällimmäinen kalvoista ommellaan sarveiskalvoon kiinni stroomapuoli alaspäin. Toinen amnionkalvo ommellaan koko sarveiskalvon ylitse stroomapuoli ylöspäin, ja pinnalle asetetaan terapeuttinen piilolasi suojaksi. Jos haavauma on sijainnut sarveiskalvon reunassa, amnionkalvonsiirto riittää todennäköisesti ainoaksi hoidoksi. Haavauman sijaitessa sarveiskalvon keskialueilla, sarveiskalvon optiset ominaisuudet heikentyvät yleensä niin paljon, että myöhemmin tarvitaan vielä lävistävä sarveiskalvonsiirto näkökyvyn palauttamiseksi. Jos haavauma on ehtinyt jo edetä läpi koko sarveiskalvon, saadaan amnionkalvonsiirrolla useimmiten etukammio muodostettua ja haava vesitiiviiksi. Tämä ensiavun luonteinen toimenpide vähentää tulehdusreaktiota ennen mahdollisesti tarvittavaa lävistävää sarveiskalvonsiirtoa. Sarveiskalvon epiteelin kantasolujen siirto Silmän pinnan rekonstruktiolla tarkoitetaan tavanomaisiin hoitomenetelmiin reagoimattomien silmän vaikeiden pintasairauksien kirurgista hoitoa (kuva 5). Näille sairauksille on yhteistä sarveiskalvon epiteelin kantasolujen puutos (Tseng 1989). Kantasolujen puutokseen tai toimintahäiriöön sopivia löydöksiä ovat sarveiskalvon konjunktivalisaatio, uudissuonitus ja arpeutuminen sekä krooninen tulehdusreaktio ja toistuvat Kuva 5. Vasemmalla silmä vuoden kuluttua pahan emäsvamman jälkeen. Oikealla sama silmä kolme vuotta sarveiskalvon autologisen kantasolusiirron jälkeen ja kaksi vuotta sarveiskalvonsiirron jälkeen M. Vesaluoma ym.

7 epiteelidefektit. Tällöin oireina voivat olla kipu ja epämukavuuden tunne, valonarkuus, krooninen punoitus ja näöntarkkuuden heikentyminen. Sarveiskalvon kantasolutauti voidaan kliinisen kuvan ohella todentaa sytologisesti osoittamalla sidekalvon pikarisolujen (goblet cells) invaasio limbuksen yli kirkkaan sarveiskalvon puolelle (Tseng 1989, Puangsricharern ja Tseng 1995). Kantasolutauti voi johtua kantasolujen riittämättömyydestä tai limbaalisen strooman rakenteen muutoksista, jotka johtavat kantasolujen toiminnan häiriintymiseen (taulukko 4) (Tseng 1989, Puangsricharern ja Tseng 1995). Limbussiirrolla voidaan palauttaa sarveiskalvon epiteelin kantasolupopulaatio sairaaseen silmään (Kenyon ja Tseng 1989, Dua ja Azuara Blanco 1999). Leikkauksen periaatteet on esitetty kuvassa 6. Jos kantasolupuutos on molemminpuolinen, tarvitaan sarveiskalvon pintarekonstruktiota varten allogeeninen kantasolusiirre. Allogeeninen kantasolusiirre voidaan valmistaa kokonaisesta silmästä (Dua ja Azuara-Blanco 1999) tai sarveiskalvonsiirtoon otetusta luovuttajan kudoksesta (Tsubota ym. 1995). Jotta sairaaseen silmään saadaan 360 asteen kantasolusiirre, on käytettävä siirteitä saman luovuttajan molemmista silmistä. Luovuttajan toisesta siirteestä preparoidaan 360 astetta, ja toisesta vielä 180 astetta limbaalista kudosta. Sarveiskalvon epiteelisolujen säilyvyys on heikko verrattuna sarveiskalvon endoteelisolujen säilyvyyteen (Thoft ja Friend 1976). Sarveiskalvosiirteet tulee saada +4 C:n lämpöiseen viljelynesteeseen viimeistään viiden tunnin kuluessa luovuttajan kuolemasta. Tämän kylmäketjun on säilyttävä aina kantasolusiirteen preparointiin saakka. Sekä auto- että allotransplantaatiossa on hyvä käyttää amnionkalvosiirrettä korvaamaan sairaan silmän menetettyä Bowmanin kerrosta. Kantasolusiirron lopuksi ase- Taulukko 4. Sarveiskalvon kantasolutautien syyt. Kantasolujen riittämättömyys Kemialliset vammat Palovammat Stevens Johnsonin syndrooma Arpipemfigoidi (OCP) Side- tai sarveiskalvon intraepiteliaalinen neoplasia (CIN) Toistuvat limbuksen seudun leikkaukset tai kylmäkäsittelyt Piilolasien käytön aiheuttama keratopatia Tulehduksen indusoimat tilat Limbaalisen strooman rakenteen ja kantasolujen toiminnan häiriintyminen Aniridia Multippeliin endokrinopatiaan liittyvä keratiitti Neurotrooppinen keratopatia Perifeerinen tulehduksellinen tai haavauttava keratiitti tai limbiitti Idiopaattinen keratopatia Pterygium tai pseudopterygium tetaan vielä toinen kerros amnionkalvoa koko sarveiskalvon ja kiinnitettyjen kantasolusiirteiden päälle biologiseksi haavataitokseksi tulehdusreaktiota vähentämään. Allogeenisen kantasolusiirteen saajalle aloitetaan systeeminen hyljinnänestolääkitys samalla tavoin kuin muillekin elinsiirtopotilaille. Sitä jatketaan mahdollisesti koko elämän ajan. Yleisimmin käytetään systeemistä kortikosteroidia, syklosporiinia, takrolimuusia ja mykofenolaattia tai näiden yhdistelmiä. Hyljintäriski on silti aina y d i n a s i a t Uusilla kerroksittaisien sarveiskalvonsiirron tekniikoilla hyödynnetään sarveiskalvon rakennetta ja vaihdetaan vain vaurioituneet sarveiskalvon kerrokset. Kerroksittaisten siirtojen etuina ovat pienempi komplikaatioriski, nopeampi toipumisaika ja monilta osin parantuneet leikkaustulokset. Amnionkalvoa voidaan käyttää monella tavoin sarveiskalvon pintasairauksien hoidossa. Sarveiskalvon epiteelin kantasolujen siirto voi palauttaa silmän pinnan uudelleen toimintakykyiseksi vakavien pintavammojen jälkeen. Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa 2609

8 A B C D Kuva 6. Limbuksen autotransplantaation periaatteet. A) Sairas silmä valmistellaan siirteen vastaanottamiseen avaamalla sidekalvo 2 3 mm limbuksesta, jonka jälkeen edetään kovakalvon pintaa pitkin kohti limbusta ja poistetaan lopulta kaikki fibrovaskulaarinen arpikudos sarveiskalvon pinnalta. B) Terveestä luovuttajasilmästä valmistellaan ala- ja ylälimbuksesta kantasolusiirteet. Puoli millimetriä kirkkaan sarveiskalvon puolelta edetään 150 μm syvyydellä kohti limbusta siten, että siirteeseen tulee mukaan vielä 2 3 mm sidekalvoa. C) Siirteet irrotellaan kudosystävällisellä tekniikalla ja luovuttajasilmän haavat suljetaan. D) Siirteet kiinnitetään sairaan silmän pintaan anatomisesti vastaaville paikoilleen ja siirteiden suojaksi asetetaan terapeuttinen piilolinssi. olemassa, ja allografteista toimii 3 5 vuoden kuluttua enää noin puolet (Tseng ym. 1998, Tsubota ym. 1999). Lääkityksen mahdollisten haittavaikutusten vuoksi potilaiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sekä autogeenisen että allogeenisen kantasolusiirron jälkeen sarveiskalvon pinta epitelisoituu yleensä 2 3 viikon kuluessa. Kantasolusiirto palauttaa sarveiskalvolle fenotyypiltään sille kuuluvan epiteelin. Limbuseste muodostuu uudelleen, eli fibrovaskulaarisen kudoksen invaasio sidekalvon puolelta kirkkaan sarveiskalvon puolelle estyy. Sarveiskalvon stroomaan mahdollisesti aiemmin tulleet syvät suonet häviävät tai ainakin vähenevät itsekseen tulehdusreaktion vähenemisen myötä. Kuivasilmäisyys on yksi tärkeimmistä ennustetta heikentävistä seikoista arvioitaessa sarveiskalvon pintarekonstruktion onnistumista (Santos ym. 2005). Kuivasilmäisyyden hyvästä oireenmukaisesta hoidosta on siis huolehdittava erityisen tarkasti. Muita huonoon ennusteeseen viittaavia tekijöitä ovat silmän pinnan ja luomien preoperatiivinen keratinisaatio, kiintoluomi (symblefaron) sekä aktiivinen tulehdusreaktio, joka lisää immunologisen hyljinnän riskiä. Jos sarveiskalvon keskiosa on ollut kirkas ennen kantasolusiirtoa, palautuu näöntarkkuus 2610 M. Vesaluoma ym.

9 yleensä hyväksi ilman lisäleikkauksia. Mikäli sarveiskalvon keskeinen strooma on ollut samea, tehdään usein myöhemmässä vaiheessa sarveiskalvonsiirtoleikkaus näkökyvyn parantamiseksi. Limbusesteen palautumisen ja strooman syvien suonien vähenemisen vuoksi mahdollisesti tarvittavan sarveiskalvosiirteen hylkimisen riski vähenee selvästi. Kantasolusiirto parantaa siis sarveiskalvonsiirron ennustetta merkittävästi (Holland ja Schwartz 2004). Autologisia siirtomenetelmiä kannattaa aina suosia allogeenisten menetelmien vaatiman raskaan hyljinnänestolääkityksen välttämiseksi. Viime aikoina on kehitetty uudenlaisia autologisia kantasolusiirtotapoja. Jos potilaan toisesta silmästä ei voida ottaa normaalinkokoisia kantasolusiirteitä mutta ala- tai ylälimbuksessa on helposti tunnistettavia Vogtin palisadeja vielä jonkin verran jäljellä, on mahdollista ottaa limbuksesta pieni kudospala. Siitä saatuja epiteelin kantasoluja voidaan sitten kasvattaa soluviljelyolosuhteissa amnionkalvon päällä ja siirtää amnionkalvosiirron yhteydessä sairaan silmän pinnalle (Tsai ym. 2000). Samalla tekniikalla voidaan siirtää myös suun limakalvon epiteelisoluja silmän pintaan. Tämänkaltaisesta toimenpiteestä on kertynyt vasta vähän kokemusta, mutta vajaan kahden vuoden seurannassa yksittäisten potilaiden silmien pinnat ovat pysyneet stabiileina myös suun limakalvon epiteelisolutransplantaation ja sarveiskalvonsiirron jälkeen (Inatomi ym. 2006). Keratoproteesi on usein ainoa mahdollisuus palauttaa näkökykyä pahasti keratinisoituneeseen kuivaan silmään. Taustalla voi olla autoimmuunitauti, kuten vaikea Stevens Johnsonin syndrooma tai arpipemfigoidi (ocular cicatricial pemphigoid, OCP), joissa erilaisten siirteiden elinkaari on varsin lyhyt (Dohlman ja Terada 1998). Lopuksi Sarveiskalvonsiirron- ja korjauksen uudet tekniikat mahdollistavat hoidon useammille potilaille kuin aiemmin, mikä lisää siirrettävien kudosten tarvetta. Uusilla menetelmillä voidaan kuitenkin hyödyntää saatavilla olevia siirteitä tehokkaammin ja kohdistaa oikeanlainen hoito syyn mukaan, mikä puolestaan vähentää siirteiden tarvetta. Allograftien käytön pahimpana pullonkaulana on edelleenkin jatkuva pula siirteistä. Uusi kudossiirteitä koskeva EU-direktiivi tuli voimaan kuluvan vuoden aikana. Amnionkalvo- ja sarveiskalvosiirteet käsitellään silmäpankeissa, joiden toimintaan uusi direktiivi tulee vaikuttamaan. Kirjallisuutta Busin M, Zambianchi L, Arffa RC. Microkeratome-assisted lamellar keratoplasty for the surgical treatment of keratoconus. Ophthalmology 2005;112: Cheng YYY, Pels E, Nuijits RMMA. Femtosecond-laser-assisted Descemet s stripping endothelial keratoplasty. J Cataract Refract Surg 2007; 33: Culbertson WW. Descemet stripping endothelial keratoplasty. Int Ophthalmol Clin 2006;46: Dohlman CH, Terada H. Keratoprosthesis in pemphigoid and Stevens- Johnson syndrome. Adv Exp Med Biol 1998;438: Donnenfeld ED, Kornstein HS, Amin A, ym. Laser in situ keratomileusis for correction of myopia and astigmatism after penetrating keratoplasty. Ophthalmology 1999;106: Dua HS, Azuara-Blanco A. Allo-limbal transplantation in patients with limbal stem cell deficiency. Br J Ophthalmol 1999;83: Dua HS, Gomes JAP, King AJ, Maharajan VS. Diagnostic and surgical technique, the amniotic membrane in ophthalmology. Surv Ophthalmol 2004;49: Gorovoy MS. Descemet-stripping automated endothelial keratoplasty. Cornea 2006;25: Hanada K, Shimazaki J, Shimmura S, Tsubota K. Multilayered amniotic membrane transplantation for severe ulceration of the cornea and sclera. Am J Ophthtalmol 2001;131: Holland EJ, Schwartz GS. The Paton Lecture. Ocular surface transplantation: 10 years experience. Cornea 2004;23: Inatomi T, Nakamura T, Kojyo M, Koizumi N, Sotozono C, Kinoshita S. Ocular surface reconstruction with combination of cultivated autologous oral mucosal epithelial transplantation and penetrating keratoplasty. Am J Ophthalmol 2006;142: Kenyon KR, Tseng SCG. Limbal autograft transplantation for ocular surface disorders. Ophthalmology 1989;96: Kim JC, Tseng SCG. Transplantation of preserved human amniotic membrane for surface reconstruction in severely damaged rabbit corneas. Cornea 1995;14: Koenig SB, Covert DJ. Early results of small-incision Descemet s stripping an automated endothelial keratoplasty. Ophthalmology 2007;114: Kruse FE, Rohrschneider K, Völcker HE. Multilayer amniotic membrane transplantation for reconstruction of deep corneal ulcers. Ophthalmology 1999;106: Lee SH, Tseng SCG. Amniotic membrane transplantation for persistent epithelial defects with ulceration. Am J Ophthalmol 1997;123: Melles GRJ, Wijdh RHJ, Nieuwendaal CP. A technique to excise the Descemet membrane from a recipient cornea (descemetorrhexis). Cornea 2004;23: Nuijts RM, Abhilakh MKA, Nabar VA, Japing WJ. Artisan toric lens implantation for correction of postkeratoplasty astigmatism. Ophthalmology 2004;111: Prabhasawat P, Tesaviul N, Komolsuradej W. Single and multilayer amniotic membrane transplantation for persistent corneal Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa 2611

10 epithelial defect with and without stromal thinning and perforation. Br J Ophthalmol 2001;131: Price FW Jr, Price MO. Descemet s stripping with endothelial keratoplasty in 200 eyes. Early challenges and techniques to enhance donor adherence. J Cataract Refract Surg 2006;32: Puangsricharern V, Tseng SCG. Cytologic evidence of corneal diseases with limbal stem cell deficiency. Ophthalmology 1995;102: Santos MS, Gomes JAP, Hofling-Lima AL, Rizzo LV, Romano AC, Belfort R. Survival analysis of conjunctival limbal grafts and amniotic membrane transplantation in eyes with total limbal stem cell deficiency. Am J Ophthalmol 2005;140: Shimmura S, Tsubota K. Deep anterior lamellar keratoplasty. Curr Opin Ophthalmol 2006;17: Springs CL, Joseph MA, Odom JV, Wiley LA. Predicatability of donor lamellar graft diameter and thickness in an artificial anterior chamber system. Cornea 2002;21: Sugita J, Kondo J. Deep lamellar keratoplasty with complete removal of pathological stroma for vision improvement. Br J Ophthalmol 1997;81: Terry MA. Endothelial keratoplasty: history, current state, and future directions. Cornea 2006;25: Thoft RA, Friend J. Corneal epithelial changes during midterm storage. Invest Ophthalmol 1976;15:82 8. Troutman RC. Corneal wedge resections and relaxing incisions for postkeratoplasty astigmatism. Int Ophthalmol Clin 1983;23: Tsai RJ, Li LM, Chen JK. Reconstruction of damaged corneas by transplantation of autologous limbal epithelial cells. N Engl J Med 2000; 343: Tseng SCG. Concept and application of limbal stem cells. Eye 1989;3: Tseng SC, Prabhasawat P, Barton K, Gray T, Meller D. Amniotic membrane transplantation with or without limbal allografts for corneal surface reconstruction in patients with limbal stem cell deficiency. Arch Ophthalmol 1998;116: Tsubota K, Toda I, Saito H, Shinozaki N, Shimazaki J. Reconstruction of the corneal epithelium by limbal allograft transplantation for severe ocular surface disorders. Ophthalmology 1995;102; Tsubota K, Satake Y, Ohyama M, ym. J. Surgical reconstruction of the ocular surface in advanced ocular cicactrical pemphigoid and Stevens-Johnson syndrome. Am J Ophthalmol 1996;122: Tsubota K, Satake Y, Kaido M, ym. Treatment of severe ocular surface disorders with corneal epithelial stem cell transplantation. N Engl J Med 1999:340; Watson SL, Ramsay A, Dart JKG, Bunce C, Craig E. Comparison of deep lamellar keratoplasty and penetrating keratoplasty in patients with keratoconus. Ophthalmology 2004;111: Watson SL, Tuft SJ, Dart JKG. Patterns of rejection after deep lamellar keratoplasty. Ophthalmology 2006:113: MINNA VESALUOMA, dosentti, erikoislääkäri Moorfields Eye Hospital City Road, London, EC1V 2PD TUULI VALLE, LKT, erikoislääkäri, silmäkirurgi KARI KROOTILA, dosentti, erikoislääkäri, silmäkirurgi HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS 2612

Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa

Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Alkuperäistutkimus Tiina Simunaniemi, Kaija Tuppurainen ja Hannu Uusitalo Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Kuopion yliopistollisen sairaalan tulokset 10 vuodelta Nivelreuma on nivelten

Lisätiedot

Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat

Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat Katsaus LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa Juhani Pietilä, Petri Mäkinen, Seppo Pajari, Juha Elo ja Hannu Uusitalo Silmän taittovirheiden leikkaushoito eli refraktiivinen kirurgia on viime

Lisätiedot

Sarveiskalvon valokovetushoito

Sarveiskalvon valokovetushoito Sarveiskalvon valokovetushoito Juha Holopainen HUS/Silmäklinikka juha.holopainen@hus.fi CXL HYKS Dos. Risto Uusitalo El Timo Hellstedt El Sirje-Linda Ess Dos. Kari Krootila Seppo Pajari Sauli Forsman Sarveiskalvon

Lisätiedot

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 21.11.2007 Eve Anteroinen Pauliina Maattola-Enqvist HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

Kudossiirteiden talteenotto, varastointi ja

Kudossiirteiden talteenotto, varastointi ja Elin- ja kudossiirrot E. Antero Mäkelä, Risto Uusitalo, Tero Kivelä ja Anthony Papp Kudossiirteiden käyttö on yleistynyt viime vuosina. Luusiirteitä käytetään miltei kaikissa ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

Uudenaikaiset tekomykiöt

Uudenaikaiset tekomykiöt Uudenaikaiset tekomykiöt Vanhanaikaiset tekomykiöt? (a)sfäärinen linssi, jolla pyritään tuottamaan riittävän siedettävä sfäärinen ekvivalenssi Yleensä vaatii silmälasin käyttöä postoperatiivisesti Haavan

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo

KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo KATSAUS Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo Maassamme on tehty tuhansille potilaille sarveiskalvon taittovoiman

Lisätiedot

LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA

LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA Lauri Karttunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliinisen lääketieteen yksikkö/

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Femtosecond vs. mikrokeratomi

Femtosecond vs. mikrokeratomi Femtosecond vs. mikrokeratomi Kahdella eri läpäntekomenetelmällä saatujen tulosten vertailu myooppisiin silmiin tehdyissä LASIK-leikkauksissa Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 31.10.2008

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Potilasohje keratokonuspotilaalle

Potilasohje keratokonuspotilaalle Marika Hoikkanen, Silja Leväinen, Katja Majuri Potilasohje keratokonuspotilaalle Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö 29.3.2015 Tiivistelmä Tekijät Otsikko

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

AESTHETICS. Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon.

AESTHETICS. Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon. AESTHETICS DEEP OSCILLATION Personal AESTHETICS Turvallinen, miellyttävä ja tehokas hoitolaite kuntouttavaan ihonhoitoon. Nopeuttaa kudoksen paranemista esteettisen kirurgian operaatioiden sekä laserhoitojen

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Zyoptix LASIK. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa

Zyoptix LASIK. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa Zyoptix LASIK Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa Optometrian koulutusohjelma Optometristi Opinnäytetyö Syksy 2007 Päivi Salmela HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Silmävammat. Näin hoidan

Silmävammat. Näin hoidan Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen

Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen Noora Alho, Elina Salminen, Saana Vartela Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito 1.10.2015 Elinluovuttaja leikkausosastolla Sh Ritva Riikonen TG4 Toiminta leikkausosastolla TG4 Elinluovuttajan hoidon tavoitteena on siirrettävien elinten turvaaminen

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA 1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Kaihi

Käypä hoito -suositus. Kaihi Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä Kaihi Päivitetty kohdennetusti 16.9.2013 Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1

VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Dicloabak 1 mg/ml silmätipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml silmätippaliuosta sisältää 1 mg diklofenaakkinatriumia Apuaine: makrogoliglyserolirisiinioleaatti

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010 Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta matti korhonen 12.1.2010 Sisältö Veripalvelu ja uudet soluhoidot määräys nostaa rimaa eri tyyppiset soluhoidot määräyksen soveltaminen 'Yksittäisen

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) * Puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NUS001 Käyttöohjeet HyperBranch Medical Technology, Inc. 801-4 Capitola Drive Durham, NC 27713 USA 0344 MedPass International Limited Windsor House Barnwood Gloucester

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille

KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille Katariina Kortesalmi & Veera Raudaskoski KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN

Lisätiedot

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013 6/2013 haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön Maailman tutkituin lääkehunaja Antibakteerinen lääkehunaja Medihoney haavanhoitoon Medihoney-haavanhoitotuotteet sisältävät Manuka-hunajaa

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2 Menometrorragia 1/3 1/2 40 55 naisista >40 v naisilla 10 %:lla on endometriumpolyyppi myomat naisten yleisimpiä kasvaimia (40 70 %) n. 40 % 50 60 v. naisista käyttää jossakin vaiheessa hormonikorvaushoitoa

Lisätiedot

Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015)

Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015) Koulutusmateriaali Qutenza-laastari, joka sisältää 8 % kapsaisiinia Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015) Terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetut

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Koska osa silmän rakenteista on suoraan

Koska osa silmän rakenteista on suoraan Näin hoidan Jaana Hietanen Silmän punoitus on tavallinen ongelma yleislääkärin vastaanotolla. Sen selvittäminen on haasteellista, sillä punoitus voi olla niin akuutin kuin kroonisenkin silmävaivan aiheuttamaa.

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Kuivasilmäisyys lisääntyvä vaiva

Kuivasilmäisyys lisääntyvä vaiva Osmo Kari KATSAUS Kuivasilmäisyys lienee yleisin silmäoire. Sen vaikeusaste vaihtelee lievästä invalidisoivaan, vaikeaan Sjögrenin oireyhtymään. Oiretta lisääviä tekijöitä ovat pohjoinen elinympäristömme,

Lisätiedot

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen

Lisätiedot

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot