Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa"

Transkriptio

1 Silmätaudit Minna Vesaluoma, Tuuli Valle ja Kari Krootila Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Tavanomaisessa lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa siirre sisältää kaikki sarveiskalvon kerrokset, kun taas uusissa tekniikoissa hyödynnetään sarveiskalvon kerroksittaista rakennetta ja vaihdetaan vain vaurioituneet osat. Uusien menetelmien tavoitteena on saada laajempi ja vahvempi haavapinta siirrettävän ja terveen kudoksen välille, säästää sarveiskalvon terveitä kerroksia sekä vähentää komplikaatioita. Kerroksittaisten siirtojen tekniikoilla saavutetaan lisäksi lyhyempi toipumisaika leikkauksen jälkeen ja vältetään näöntarkkuutta haittaavaa hajataittoa ja hylkimisreaktioita. Amnionkalvoa voidaan käyttää hyväksi sarveiskalvon haavaumien korjaamisessa, pintaepiteelin kasvun edistämisessä ja tulehdusreaktion vaimentamisessa. Sarveiskalvon epiteelin kantasolujen siirto on usein ainoa tapa saada silmän pinta toimintakykyiseksi esimerkiksi pahojen happo- tai emäsvammojen jälkeen. S arveiskalvo on silmän etupinnalla sijaitseva valoa läpäisevä kudos, joka rajoittuu etupinnaltaan kyynelnestekerrokseen ja takapinnaltaan etukammionesteeseen. Kyynelnesteen ja sarveiskalvon muodostama kokonaisuus on silmän voimakkaimmin valoa taittava yksikkö, ja sarveiskalvon pienetkin rakenteelliset muutokset voivat heikentää kuvan laatua oleellisesti. Anatomisesti sarveiskalvossa erotetaan viisi eri kerrosta (kuva 1). Aluetta, jossa sarveiskalvo rajoittuu sidekalvoon ja kovakalvoon, nimitetään limbukseksi. Sen alueella sijaitsevat Epiteeli Bowmanin kerros Strooma Descemetin kerros Endoteeli Kuva 1. Sarveiskalvon kerroksittainen rakenne. Ulommaisena µm paksu epiteeli, sen alla 8 12 µm paksu soluton Bowmanin kerros, keskiosassa kollageenilamellien ja keratosyyttien muodostama strooma, sen takana 8 12 µm paksu Descemetin kerros ja sisimmäisenä yksisoluinen nestepumppuna toimiva endoteelikerros. Duodecim 2007;123:

2 Sarveiskalvo Limbus Vogtin palisadit Sidekalvo Limbuksen halkileikkauskuva Sidekalvo Limbus Perifeerinen sarveiskalvo Keskeinen sarveiskalvo Limbaalisen epiteelin basaalisolukerroksessa Vogtin palisadien alueella sijaitsevat sarveiskalvon epiteelin kantasolut Kuva 2. Kaavakuva limbuksen alueesta. Vogtin palisadeiksi kutsutut rakenteet, joissa sarveiskalvon epiteelin kantasolut sijaitsevat (kuva 2). Sarveiskalvo on erittäin hyvin hermottunut, mutta veri- tai lymfasuonia ei terveessä sarveiskalvossa ole. Erilaiset sairaudet voivat aiheuttaa sarveiskalvoon pysyviä muutoksia, jolloin sarveiskalvonsiirto on ainoa hoitomahdollisuus näöntarkkuuden korjaamiseksi. Verrattaessa kerroksittaisten siirtojen indikaatioita (taulukko 1) syihin, joiden takia sarveiskalvonsiirtoja on viime vuosina tehty (taulukko 2), huomataan että suuri osa sarveiskalvonsiirroista voitaisiin tehdä käyttäen kerroksittaisten siirtojen tekniikoita. Lävistävä sarveiskalvonsiirto Lävistävän sarveiskalvonsiirron tekniikkaa on käytetty pitkään. Siinä sarveiskalvosta poistetaan pyöreä keskeinen kiekko, joka sisältää Taulukko 1. Kerroksittaisten sarveiskalvonsiirtojen aiheet. Pinnallinen sarveiskalvonsiirto Pinnalliset sidekalvoperäiset tai neoplastiset muutokset Subepiteliaaliset arvet Bowmanin kalvon dystrofiat (Reis Bücklerin, Thiel Benken) Degeneraatiot (sferoidaalinen, Salzmannin nodulaarinen, band-keratopatia) Stroomadystrofiat (granulaarinen, verkkomainen,»gelatinous droplike», pinnallinen Schnyderin dystrofia) Keratokonus (lievät ja keskivaikeat muutokset) Endoteelinsiirto Fuchsin dystrofia Pseudofaakkinen bulloosinen keratopatia Sarveiskalvonsiirteen endoteeliperäinen samentuma Taulukko 2. HYKS:n silmätautien klinikassa v tehtyjen sarveiskalvonsiirtojen määrät aiheittain. Aihe n % Keratokonus ,6 Tulehdusten ym. aiheuttamat arvet ja 78 19,7 samentumat Dystrofiat ja degeneraatiot 74 18,7 Bulloosinen keratopatia ja muut endoteeliperäiset 56 14,2 samentumat Syvät sarveiskalvon haavaumat 35 8,9 Lävistävien silmävammojen aiheuttamat arvet 11 2,8 Sidekalvon aiheuttamat pintamuutokset 6 1,5 Rakenteelliset poikkeavuudet 5 1,3 Uusintasiirrot Muut 13 3,3 Yhteensä Useimmat uusintasiirrot on luokiteltu alkuperäisen aiheen mukaan M. Vesaluoma ym.

3 kaikki sarveiskalvon kerrokset. Tilalle ommellaan vastaava kaikki kerrokset sisältävä siirre. Lävistävän siirtoleikkauksen tekniikka on vakiintunut, ja samassa leikkauksessa voidaan helposti suorittaa muita silmän etuosan korjaustoimenpiteitä. Haittana on pidetty sisimmän endoteelikerroksen siirtämistä myös silloin, kun potilaan oma endoteeli on normaali. Juuri sarveiskalvon sisimpään endoteelikerrokseen kohdistuvat rajuimmat ja hankalahoitoisimmat hylkimisreaktiot. Toisin kuin kerroksittainen leikkaus, lävistävä sarveiskalvonsiirto on avoin silmäleikkaus, joka altistaa silmän leikkauksen aikana mm. suprakoroidaaliverenvuodolle ja bakteeri-infektioille. Lisäksi avoimen silmäleikkauksen jälkeen silmänpainetaudin, harmaakaihin, verkkokalvon irtauman ja kystisen makulaturvotuksen riski on suurempi. Suuren haavapinnan takia silmä on myös altis myöhemmille silmään kohdistuville tapaturmille. Lävistävän siirtoleikkauksen jälkeen ompeleita pidetään paikoillaan 12 kuukautta. Ompeleiden poiston jälkeen näöntarkkuutta eniten rajoittavaa hajataittoa joudutaan usein hoitamaan relaksoivilla viilloilla, sarveiskalvon laserkäsittelyllä tai silmänsisäisillä hajataittoa korjaavilla tekomykiöillä (Troutman 1983, Donnenfeld ym. 1999, Nuijts ym. 2004). Pinnallinen kerroksittainen sarveiskalvonsiirto Vuonna 1997 kuvattiin leikkaustekniikka, jossa sarveiskalvon pintakerrokset poistetaan Descemetin kalvoon asti (Sugita ja Kondo 1997). Vastaanottajalle siirrettävästä kudoksesta poistetaan vastaavasti endoteelisolukerros ja Descemetin kalvo. Verrattuna aiempaan tekniikkaan, jossa kudosta poistettiin vain sarveiskalvon keskikerroksiin asti, haavapinnan arpireaktiot vähenivät selkeästi ja leikkaustulokset paranivat. Lävistävään siirtoon verrattuna kerroksittaisen siirron etuina ovat oman endoteelikerroksen säilyminen, endoteelisolujen vähäisempi kato leikkauksen jälkeen, nopeampi toipuminen, pienempi hajataitto ja endoteeliin kohdistuvien hyljintäreaktioiden puuttuminen (Watson ym. 2006). Tekniikka on kirurgisesti vaativa, ja leikkaus on pidempikestoinen. Huolimatta parantuneesta lopputuloksesta (kuva 3), tekniikka ei ole saavuttanut suurta suosiota. Automaattisten sarveiskalvoleikkureiden (mikrokeratomien) kehittyminen on mahdollistanut sekä potilaan sarveiskalvon että siirrettävän sarveiskalvon kerroksittaisen viipaloimisen, mikä nopeuttaa leikkausta (Springs ym. 2002). Siirteen ja isäntäsarveiskalvon haavapinnat muodostuvat tasalaatuisiksi, mikä parantaa leik- A B Kuva 3. A) 38 -vuotiaalle keratokonuspotilaalle seitsemän vuotta aiemmin tehty syvä lamellaarinen (manuaalinen) sarveiskalvonsiirto. Sankalaseilla ( 2,75 c 1,5 x 65) korjattu keskeinen näöntarkkuus on 0,8 ja sarveiskalvon paksuus 542 µm. B) Saman potilaan sarveiskalvon endoteelisoluja. Solujen tiheys 2 072/mm². Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa 2605

4 kauksen jälkeistä näöntarkkuutta. Siirron aiheiden mukaan mikrokeratomilla voidaan poistaa potilaan sarveiskalvosta eripaksuisia pintaleikkeitä. Vastaavasti tilalle siirrettävän kudoksen paksuutta voidaan säädellä. Potilaalta poistettava kerros ulottuu kuitenkin vain sarveiskalvon stroomaosaan asti. Aiheesta on julkaistu viime aikoina kattavia katsauksia (Shimmura ja Tsubota 2006). Keratokonuksessa ja sarveiskalvon degeneraatioissa tai dystrofioissa potilaan sarveiskalvosta poistetaan noin µm:n paksuinen pinnallinen osa. Sarveiskalvon arpimuutoksia hoidettaessa muutoksen syvyys ja poistettavan kerroksen paksuus voidaan tarvittaessa mitata etukäteen in vivo konfokaalimikroskopialla tai silmän etuosa OCT-laitteella (optical coherence tomography). Siirre valmistetaan luovuttajan sarveiskalvosta mikrokeratomilla keinotekoisen etukammion avulla. Siirrettävä kudos on yleensä paksumpi kuin poistettu sarveiskalvon kerros. Siirrettävän kudoksen paksuuden mukaan, siirteen ompeleet voidaan poistaa 1 4 kuukauden kuluttua leikkauksesta (Watson ym. 2004, Busin ym. 2005). Pinnallisen mikrokeratomilla tehdyn kerroksittaisen siirron ongelmia saattavat olla pintaepiteelin kasvu siirteen ja isäntäsarveiskalvon väliin sekä siirteen ja sarveiskalvosta poistetun keskeisen kiekon halkaisijoiden epäsuhta. Endoteelinsiirto Sarveiskalvon endoteelin sairauksissa endoteelin nestepumpputoiminta on vaurioitunut aiheuttaen sarveiskalvon turvotuksen, näöntarkkuuden heikentymisen ja mahdollisesti myös pintaepiteelin ajoittaisen kivuliaan rikkoutumisen. Tila voidaan korjata poistamalla sairaasta sarveiskalvosta vain endoteelikerros sekä Descemetin kalvo jättäen terveet sarveiskalvorakenteet koskemattomiksi. Tilalle siirretään luovuttajalta vastaavat sarveiskalvon kerrokset (kuva 4). Uuden, siirretyn endoteelikerroksen alkaessa pumpata nestettä pois sarveiskalvosta sarveiskalvon turvotus häviää ja sarveiskalvo kirkastuu. Siirre voidaan leikata automaattisella mikrokeratomilla, käsin tai femtosekuntilaserilla (Gorovoy 2006, Cheng ym. 2007). Melles ym. kuvasivat toimenpiteen ensi kerran vuonna 2004, minkä jälkeen tekniikka on herättänyt laajalti mielenkiintoa ja edistänyt selkeästi sarveiskalvonsiirtokirurgiaa. Aiheesta julkaistiin viime vuonna kaksi kattavaa katsausta (Culbertson 2006, Terry 2006). Leikkauksessa valmistetaan luovuttajan sarveiskalvosta haluttu siirre keinotekoisen etukammion avulla. Mikrokeratomilla poistetaan sarveiskalvosiirteen etuosasta µm paksu, halkaisijaltaan 9,5 10,0 mm:n pyöreä leike. Leikkauspinnan alle jää siirrettävä sarveiskalvon Kuva 4. Endoteelisiirre sarveiskalvon sisäpinnalla DSAEK-toimenpiteen (descemet stripping automated endothelial keratoplasty) jälkeen. Siirteen ja isäntäsarveiskalvon raja erottuu vaaleana kerroksena (nuolet). Ylhäällä pintaepiteeli. Kuva otettu etuosa OCTlaitteella (optical coherence tomography) M. Vesaluoma ym.

5 Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa takaosa, joka sisältää endoteelisolukerroksen, Descemetin kalvon ja µm stroomakudosta. Siirrettävä kudos muotoillaan vielä halkaisijaltaan 8,5 9,0 mm:n kiekoksi. Vastaanottajan sarveiskalvon epiteeliin merkitään halkaisijaltaan 9,0 mm:n pyöreä alue. Silmän sisään viedyllä instrumentilla irrotetaan sarveiskalvon sisäpinnasta merkityn alueen kokoinen endoteelin ja Descemetin kalvon sisältävä kerros. Siirrettävä kudos taivutetaan kahtia endoteelin ollessa sisäpuolella ja viedään pinseteillä noin 5 mm:n pituisesta haavasta etukammioon. Siirre avataan ruiskuttamalla etukammioon nestettä tai suodatettua ilmaa, ja se kiinnitetään vastaanottajan sarveiskalvoon ruiskuttamalla siirteen alapuolelle ilmaa. Ompeleita ei tarvita siirteen kiinnittämiseksi, mutta muu leikkaushaava suljetaan ompelein. Lopuksi siirteen ja isäntäsarveiskalvon välitilassa mahdollisesti oleva neste poistetaan. Leikkauksen jälkeen potilas makaa selällään muutaman tunnin, jolloin ilmakupla pitää siirrettä paikoillaan. Sarveiskalvo alkaa vähitellen kirkastua leikkauksen jälkeen, ja silmä on toipunut leikkauksesta jo noin 1 2 kuukauden kuluttua. Parhaaksi laseilla korjatuksi näöntarkkuudeksi kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta on raportoitu vähintään 0,5 62 %:lla ja vähintään 0,4 76 %:lla potilaista (Price ja Price 2006). Leikkaus aiheuttaa vain vähän hajataittoisuutta tai sfäärisen taittoisuuden muutoksia eikä heikennä silmän rakennetta. Endoteelinsiirron tavallisin komplikaatio on se, että siirre ei kiinnity vastaanottajan sarveiskalvoon. Oppimiskäyrällä on selkeä vaikutus leikkauksen onnistumiseen. Pricen ja Pricen (2006) aineistossa siirteen kiinnittymisen onnistumisosuus lisääntyi 50 %:sta 94 %:iin kirurgin kokemuksen karttuessa. Siirre voidaan yrittää kiinnittää uudelleen ruiskuttamalla ilmaa etukammioon ja päästämällä rajapintaan mahdollisesti kertynyttä nestettä ulos. Muita komplikaatioita ovat rajapinnan sameus, endoteelikerroksen hyljintäreaktio sekä mustuaissalpaus ja kohonnut silmänsisäinen paine ilmainjektion seurauksena (Price ja Price 2006, Koenig ja Covert 2007). Tavanomaiseen lävistävään sarveiskalvonsiirtoon verrattuna komplikaatioita esiintyy kuitenkin vähemmän, eikä suprakoroidaaliverenvuodon, ommelinfektion, neurotrooppisen keratiitin tai siirteen epitelisaatio-ongelmien riskiä ole. Endoteelinsiirrossa tärkeä kysymys on, kuinka endoteelisolujen määrä säilyy toimenpiteen jälkeen. Tämän selvittämiseksi tarvitaan pitkän ajan seurantatutkimuksia. Julkaistuissa tutkimuksissa seuranta-aika on ollut pisimmilläänkin vain 20 kuukautta (Price ja Price 2006). Amnionkalvon käyttö sarveiskalvon korjaamisessa Amnionkalvo on sisin istukan kerroksista. Se koostuu yksinkertaisesta epiteelisolukerroksesta, paksusta tyvikalvosta ja verisuonettomasta stroomasta. Silmätoimenpiteitä varten amnion erotetaan muusta istukasta, siirretään nitroselluloosapaperille ja säilötään sopivan kokoisina paloina 50-prosenttiseen glyseroliin 80 C:ssa (Kim ja Tseng 1995). Amnionkalvo edistää sarveiskalvon parantumista monin eri tavoin. Sen on todettu edistävän epitelisoitumista sekä estävän arpimuodostusta ja verisuonien uudismuodostusta. Lisäksi sillä on todettu olevan tulehdusreaktiota vähentävää vaikutusta ja antimikrobista tehoa (Dua ym. 2004). Amnionkalvoa voidaan käyttää sarveiskalvon korjaamisessa kahdella tavalla: pysyvänä siirteenä (Tsubota ym. 1996) ja biologisena haavataitoksena (Lee ja Tseng 1997). Ensin mainitulla tavalla pyritään säilyttämään sarveiskalvon rakennetta (taulukko 3). Amnionkalvo ommellaan sarveiskalvon pinnalle puutosalueen kokoisena palana stroomapuoli sarveiskalvon paljasta stroomapintaa vasten, ja lopuksi sarveiskalvon pinnalle asetetaan terapeuttinen piilolasi suojaksi. Amnionkalvo kiinnittyy pysyvästi sarveiskalvon pinnalle, korvaa rakenteellisella vastaavuudellaan menetetyn Bowmanin kerroksen ja epiteelin tyvikalvon ja edistää näin sarveiskalvon pinnan uudelleen epitelisoitumista. Amnionkalvo on alun perin vain puoliksi läpinäkyvä, mutta kiinnittyessään se vähitellen kirkastuu. Biologisena haavataitoksena käytettäessä amnionkalvo vähentää tulehdusreaktiota äkil- 2607

6 Taulukko 3. Amnionkalvon käyttöaiheet sarveiskalvon korjaamisessa. Siirteenä Pitkittynyt eroosio Sarveiskalvon haavauma, sarveiskalvotyrä, puhjennut haavauma Kivulias bulloottinen keratopatia Band-keratopatia Toistuva eroosio Pinnallisen keratektomian jälkeen Biologisena haavataitoksena Akuutin tulehdusreaktion vähentäminen kemialliset vammat (akuutti vaihe) Stevens Johnsonín syndrooma (akuutti vaihe) Kroonisen tulehdusreaktion vähentäminen herpes zoster herpes simplex vernaalinen (allergiaan liittyvä) keratiitti Akuutin tulehdusreaktion vähentäminen leikkauksen jälkeen suuririskinen lävistävä sarveiskalvonsiirto (neurotrooppinen tilanne) eksimeerilaserkirurgia (fotorefraktiivinen / fototerapeuttinen keratektomia) lisissä ja kroonisissa tautitiloissa (taulukko 3). Amnionkalvo ommellaan sarveiskalvon pinnalle stroomapuoli ylöspäin siten, että se kattaa koko sarveiskalvon pinnan. Päällimmäiseksi asetetaan aina terapeuttinen piilolasi suojaksi. Biologiseksi haavataitokseksi asetettu amnionkalvo pysyy paikoillaan 2 4 viikon ajan, jona aikana se rauhoittaa tulehdusreaktiota ja edistää sarveiskalvon epiteelin parantumista. Usein käytetään yhdistettyä tai nk. täyttötekniikkaa (Kruse ym. 1999, Hanada ym. 2001, Prabhasawat ym. 2001). Syvemmissä sarveiskalvon haavaumissa (ulkus), sarveiskalvotyrissä (deskemetoseele) tai sarveiskalvon läpi ulottuvissa haavaumissa muutosalueen pohja täytetään useammalla amnionkalvokerroksella. Vain päällimmäinen kalvoista ommellaan sarveiskalvoon kiinni stroomapuoli alaspäin. Toinen amnionkalvo ommellaan koko sarveiskalvon ylitse stroomapuoli ylöspäin, ja pinnalle asetetaan terapeuttinen piilolasi suojaksi. Jos haavauma on sijainnut sarveiskalvon reunassa, amnionkalvonsiirto riittää todennäköisesti ainoaksi hoidoksi. Haavauman sijaitessa sarveiskalvon keskialueilla, sarveiskalvon optiset ominaisuudet heikentyvät yleensä niin paljon, että myöhemmin tarvitaan vielä lävistävä sarveiskalvonsiirto näkökyvyn palauttamiseksi. Jos haavauma on ehtinyt jo edetä läpi koko sarveiskalvon, saadaan amnionkalvonsiirrolla useimmiten etukammio muodostettua ja haava vesitiiviiksi. Tämä ensiavun luonteinen toimenpide vähentää tulehdusreaktiota ennen mahdollisesti tarvittavaa lävistävää sarveiskalvonsiirtoa. Sarveiskalvon epiteelin kantasolujen siirto Silmän pinnan rekonstruktiolla tarkoitetaan tavanomaisiin hoitomenetelmiin reagoimattomien silmän vaikeiden pintasairauksien kirurgista hoitoa (kuva 5). Näille sairauksille on yhteistä sarveiskalvon epiteelin kantasolujen puutos (Tseng 1989). Kantasolujen puutokseen tai toimintahäiriöön sopivia löydöksiä ovat sarveiskalvon konjunktivalisaatio, uudissuonitus ja arpeutuminen sekä krooninen tulehdusreaktio ja toistuvat Kuva 5. Vasemmalla silmä vuoden kuluttua pahan emäsvamman jälkeen. Oikealla sama silmä kolme vuotta sarveiskalvon autologisen kantasolusiirron jälkeen ja kaksi vuotta sarveiskalvonsiirron jälkeen M. Vesaluoma ym.

7 epiteelidefektit. Tällöin oireina voivat olla kipu ja epämukavuuden tunne, valonarkuus, krooninen punoitus ja näöntarkkuuden heikentyminen. Sarveiskalvon kantasolutauti voidaan kliinisen kuvan ohella todentaa sytologisesti osoittamalla sidekalvon pikarisolujen (goblet cells) invaasio limbuksen yli kirkkaan sarveiskalvon puolelle (Tseng 1989, Puangsricharern ja Tseng 1995). Kantasolutauti voi johtua kantasolujen riittämättömyydestä tai limbaalisen strooman rakenteen muutoksista, jotka johtavat kantasolujen toiminnan häiriintymiseen (taulukko 4) (Tseng 1989, Puangsricharern ja Tseng 1995). Limbussiirrolla voidaan palauttaa sarveiskalvon epiteelin kantasolupopulaatio sairaaseen silmään (Kenyon ja Tseng 1989, Dua ja Azuara Blanco 1999). Leikkauksen periaatteet on esitetty kuvassa 6. Jos kantasolupuutos on molemminpuolinen, tarvitaan sarveiskalvon pintarekonstruktiota varten allogeeninen kantasolusiirre. Allogeeninen kantasolusiirre voidaan valmistaa kokonaisesta silmästä (Dua ja Azuara-Blanco 1999) tai sarveiskalvonsiirtoon otetusta luovuttajan kudoksesta (Tsubota ym. 1995). Jotta sairaaseen silmään saadaan 360 asteen kantasolusiirre, on käytettävä siirteitä saman luovuttajan molemmista silmistä. Luovuttajan toisesta siirteestä preparoidaan 360 astetta, ja toisesta vielä 180 astetta limbaalista kudosta. Sarveiskalvon epiteelisolujen säilyvyys on heikko verrattuna sarveiskalvon endoteelisolujen säilyvyyteen (Thoft ja Friend 1976). Sarveiskalvosiirteet tulee saada +4 C:n lämpöiseen viljelynesteeseen viimeistään viiden tunnin kuluessa luovuttajan kuolemasta. Tämän kylmäketjun on säilyttävä aina kantasolusiirteen preparointiin saakka. Sekä auto- että allotransplantaatiossa on hyvä käyttää amnionkalvosiirrettä korvaamaan sairaan silmän menetettyä Bowmanin kerrosta. Kantasolusiirron lopuksi ase- Taulukko 4. Sarveiskalvon kantasolutautien syyt. Kantasolujen riittämättömyys Kemialliset vammat Palovammat Stevens Johnsonin syndrooma Arpipemfigoidi (OCP) Side- tai sarveiskalvon intraepiteliaalinen neoplasia (CIN) Toistuvat limbuksen seudun leikkaukset tai kylmäkäsittelyt Piilolasien käytön aiheuttama keratopatia Tulehduksen indusoimat tilat Limbaalisen strooman rakenteen ja kantasolujen toiminnan häiriintyminen Aniridia Multippeliin endokrinopatiaan liittyvä keratiitti Neurotrooppinen keratopatia Perifeerinen tulehduksellinen tai haavauttava keratiitti tai limbiitti Idiopaattinen keratopatia Pterygium tai pseudopterygium tetaan vielä toinen kerros amnionkalvoa koko sarveiskalvon ja kiinnitettyjen kantasolusiirteiden päälle biologiseksi haavataitokseksi tulehdusreaktiota vähentämään. Allogeenisen kantasolusiirteen saajalle aloitetaan systeeminen hyljinnänestolääkitys samalla tavoin kuin muillekin elinsiirtopotilaille. Sitä jatketaan mahdollisesti koko elämän ajan. Yleisimmin käytetään systeemistä kortikosteroidia, syklosporiinia, takrolimuusia ja mykofenolaattia tai näiden yhdistelmiä. Hyljintäriski on silti aina y d i n a s i a t Uusilla kerroksittaisien sarveiskalvonsiirron tekniikoilla hyödynnetään sarveiskalvon rakennetta ja vaihdetaan vain vaurioituneet sarveiskalvon kerrokset. Kerroksittaisten siirtojen etuina ovat pienempi komplikaatioriski, nopeampi toipumisaika ja monilta osin parantuneet leikkaustulokset. Amnionkalvoa voidaan käyttää monella tavoin sarveiskalvon pintasairauksien hoidossa. Sarveiskalvon epiteelin kantasolujen siirto voi palauttaa silmän pinnan uudelleen toimintakykyiseksi vakavien pintavammojen jälkeen. Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa 2609

8 A B C D Kuva 6. Limbuksen autotransplantaation periaatteet. A) Sairas silmä valmistellaan siirteen vastaanottamiseen avaamalla sidekalvo 2 3 mm limbuksesta, jonka jälkeen edetään kovakalvon pintaa pitkin kohti limbusta ja poistetaan lopulta kaikki fibrovaskulaarinen arpikudos sarveiskalvon pinnalta. B) Terveestä luovuttajasilmästä valmistellaan ala- ja ylälimbuksesta kantasolusiirteet. Puoli millimetriä kirkkaan sarveiskalvon puolelta edetään 150 μm syvyydellä kohti limbusta siten, että siirteeseen tulee mukaan vielä 2 3 mm sidekalvoa. C) Siirteet irrotellaan kudosystävällisellä tekniikalla ja luovuttajasilmän haavat suljetaan. D) Siirteet kiinnitetään sairaan silmän pintaan anatomisesti vastaaville paikoilleen ja siirteiden suojaksi asetetaan terapeuttinen piilolinssi. olemassa, ja allografteista toimii 3 5 vuoden kuluttua enää noin puolet (Tseng ym. 1998, Tsubota ym. 1999). Lääkityksen mahdollisten haittavaikutusten vuoksi potilaiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sekä autogeenisen että allogeenisen kantasolusiirron jälkeen sarveiskalvon pinta epitelisoituu yleensä 2 3 viikon kuluessa. Kantasolusiirto palauttaa sarveiskalvolle fenotyypiltään sille kuuluvan epiteelin. Limbuseste muodostuu uudelleen, eli fibrovaskulaarisen kudoksen invaasio sidekalvon puolelta kirkkaan sarveiskalvon puolelle estyy. Sarveiskalvon stroomaan mahdollisesti aiemmin tulleet syvät suonet häviävät tai ainakin vähenevät itsekseen tulehdusreaktion vähenemisen myötä. Kuivasilmäisyys on yksi tärkeimmistä ennustetta heikentävistä seikoista arvioitaessa sarveiskalvon pintarekonstruktion onnistumista (Santos ym. 2005). Kuivasilmäisyyden hyvästä oireenmukaisesta hoidosta on siis huolehdittava erityisen tarkasti. Muita huonoon ennusteeseen viittaavia tekijöitä ovat silmän pinnan ja luomien preoperatiivinen keratinisaatio, kiintoluomi (symblefaron) sekä aktiivinen tulehdusreaktio, joka lisää immunologisen hyljinnän riskiä. Jos sarveiskalvon keskiosa on ollut kirkas ennen kantasolusiirtoa, palautuu näöntarkkuus 2610 M. Vesaluoma ym.

9 yleensä hyväksi ilman lisäleikkauksia. Mikäli sarveiskalvon keskeinen strooma on ollut samea, tehdään usein myöhemmässä vaiheessa sarveiskalvonsiirtoleikkaus näkökyvyn parantamiseksi. Limbusesteen palautumisen ja strooman syvien suonien vähenemisen vuoksi mahdollisesti tarvittavan sarveiskalvosiirteen hylkimisen riski vähenee selvästi. Kantasolusiirto parantaa siis sarveiskalvonsiirron ennustetta merkittävästi (Holland ja Schwartz 2004). Autologisia siirtomenetelmiä kannattaa aina suosia allogeenisten menetelmien vaatiman raskaan hyljinnänestolääkityksen välttämiseksi. Viime aikoina on kehitetty uudenlaisia autologisia kantasolusiirtotapoja. Jos potilaan toisesta silmästä ei voida ottaa normaalinkokoisia kantasolusiirteitä mutta ala- tai ylälimbuksessa on helposti tunnistettavia Vogtin palisadeja vielä jonkin verran jäljellä, on mahdollista ottaa limbuksesta pieni kudospala. Siitä saatuja epiteelin kantasoluja voidaan sitten kasvattaa soluviljelyolosuhteissa amnionkalvon päällä ja siirtää amnionkalvosiirron yhteydessä sairaan silmän pinnalle (Tsai ym. 2000). Samalla tekniikalla voidaan siirtää myös suun limakalvon epiteelisoluja silmän pintaan. Tämänkaltaisesta toimenpiteestä on kertynyt vasta vähän kokemusta, mutta vajaan kahden vuoden seurannassa yksittäisten potilaiden silmien pinnat ovat pysyneet stabiileina myös suun limakalvon epiteelisolutransplantaation ja sarveiskalvonsiirron jälkeen (Inatomi ym. 2006). Keratoproteesi on usein ainoa mahdollisuus palauttaa näkökykyä pahasti keratinisoituneeseen kuivaan silmään. Taustalla voi olla autoimmuunitauti, kuten vaikea Stevens Johnsonin syndrooma tai arpipemfigoidi (ocular cicatricial pemphigoid, OCP), joissa erilaisten siirteiden elinkaari on varsin lyhyt (Dohlman ja Terada 1998). Lopuksi Sarveiskalvonsiirron- ja korjauksen uudet tekniikat mahdollistavat hoidon useammille potilaille kuin aiemmin, mikä lisää siirrettävien kudosten tarvetta. Uusilla menetelmillä voidaan kuitenkin hyödyntää saatavilla olevia siirteitä tehokkaammin ja kohdistaa oikeanlainen hoito syyn mukaan, mikä puolestaan vähentää siirteiden tarvetta. Allograftien käytön pahimpana pullonkaulana on edelleenkin jatkuva pula siirteistä. Uusi kudossiirteitä koskeva EU-direktiivi tuli voimaan kuluvan vuoden aikana. Amnionkalvo- ja sarveiskalvosiirteet käsitellään silmäpankeissa, joiden toimintaan uusi direktiivi tulee vaikuttamaan. Kirjallisuutta Busin M, Zambianchi L, Arffa RC. Microkeratome-assisted lamellar keratoplasty for the surgical treatment of keratoconus. Ophthalmology 2005;112: Cheng YYY, Pels E, Nuijits RMMA. Femtosecond-laser-assisted Descemet s stripping endothelial keratoplasty. J Cataract Refract Surg 2007; 33: Culbertson WW. Descemet stripping endothelial keratoplasty. Int Ophthalmol Clin 2006;46: Dohlman CH, Terada H. Keratoprosthesis in pemphigoid and Stevens- Johnson syndrome. Adv Exp Med Biol 1998;438: Donnenfeld ED, Kornstein HS, Amin A, ym. Laser in situ keratomileusis for correction of myopia and astigmatism after penetrating keratoplasty. Ophthalmology 1999;106: Dua HS, Azuara-Blanco A. Allo-limbal transplantation in patients with limbal stem cell deficiency. Br J Ophthalmol 1999;83: Dua HS, Gomes JAP, King AJ, Maharajan VS. Diagnostic and surgical technique, the amniotic membrane in ophthalmology. Surv Ophthalmol 2004;49: Gorovoy MS. Descemet-stripping automated endothelial keratoplasty. Cornea 2006;25: Hanada K, Shimazaki J, Shimmura S, Tsubota K. Multilayered amniotic membrane transplantation for severe ulceration of the cornea and sclera. Am J Ophthtalmol 2001;131: Holland EJ, Schwartz GS. The Paton Lecture. Ocular surface transplantation: 10 years experience. Cornea 2004;23: Inatomi T, Nakamura T, Kojyo M, Koizumi N, Sotozono C, Kinoshita S. Ocular surface reconstruction with combination of cultivated autologous oral mucosal epithelial transplantation and penetrating keratoplasty. Am J Ophthalmol 2006;142: Kenyon KR, Tseng SCG. Limbal autograft transplantation for ocular surface disorders. Ophthalmology 1989;96: Kim JC, Tseng SCG. Transplantation of preserved human amniotic membrane for surface reconstruction in severely damaged rabbit corneas. Cornea 1995;14: Koenig SB, Covert DJ. Early results of small-incision Descemet s stripping an automated endothelial keratoplasty. Ophthalmology 2007;114: Kruse FE, Rohrschneider K, Völcker HE. Multilayer amniotic membrane transplantation for reconstruction of deep corneal ulcers. Ophthalmology 1999;106: Lee SH, Tseng SCG. Amniotic membrane transplantation for persistent epithelial defects with ulceration. Am J Ophthalmol 1997;123: Melles GRJ, Wijdh RHJ, Nieuwendaal CP. A technique to excise the Descemet membrane from a recipient cornea (descemetorrhexis). Cornea 2004;23: Nuijts RM, Abhilakh MKA, Nabar VA, Japing WJ. Artisan toric lens implantation for correction of postkeratoplasty astigmatism. Ophthalmology 2004;111: Prabhasawat P, Tesaviul N, Komolsuradej W. Single and multilayer amniotic membrane transplantation for persistent corneal Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa 2611

10 epithelial defect with and without stromal thinning and perforation. Br J Ophthalmol 2001;131: Price FW Jr, Price MO. Descemet s stripping with endothelial keratoplasty in 200 eyes. Early challenges and techniques to enhance donor adherence. J Cataract Refract Surg 2006;32: Puangsricharern V, Tseng SCG. Cytologic evidence of corneal diseases with limbal stem cell deficiency. Ophthalmology 1995;102: Santos MS, Gomes JAP, Hofling-Lima AL, Rizzo LV, Romano AC, Belfort R. Survival analysis of conjunctival limbal grafts and amniotic membrane transplantation in eyes with total limbal stem cell deficiency. Am J Ophthalmol 2005;140: Shimmura S, Tsubota K. Deep anterior lamellar keratoplasty. Curr Opin Ophthalmol 2006;17: Springs CL, Joseph MA, Odom JV, Wiley LA. Predicatability of donor lamellar graft diameter and thickness in an artificial anterior chamber system. Cornea 2002;21: Sugita J, Kondo J. Deep lamellar keratoplasty with complete removal of pathological stroma for vision improvement. Br J Ophthalmol 1997;81: Terry MA. Endothelial keratoplasty: history, current state, and future directions. Cornea 2006;25: Thoft RA, Friend J. Corneal epithelial changes during midterm storage. Invest Ophthalmol 1976;15:82 8. Troutman RC. Corneal wedge resections and relaxing incisions for postkeratoplasty astigmatism. Int Ophthalmol Clin 1983;23: Tsai RJ, Li LM, Chen JK. Reconstruction of damaged corneas by transplantation of autologous limbal epithelial cells. N Engl J Med 2000; 343: Tseng SCG. Concept and application of limbal stem cells. Eye 1989;3: Tseng SC, Prabhasawat P, Barton K, Gray T, Meller D. Amniotic membrane transplantation with or without limbal allografts for corneal surface reconstruction in patients with limbal stem cell deficiency. Arch Ophthalmol 1998;116: Tsubota K, Toda I, Saito H, Shinozaki N, Shimazaki J. Reconstruction of the corneal epithelium by limbal allograft transplantation for severe ocular surface disorders. Ophthalmology 1995;102; Tsubota K, Satake Y, Ohyama M, ym. J. Surgical reconstruction of the ocular surface in advanced ocular cicactrical pemphigoid and Stevens-Johnson syndrome. Am J Ophthalmol 1996;122: Tsubota K, Satake Y, Kaido M, ym. Treatment of severe ocular surface disorders with corneal epithelial stem cell transplantation. N Engl J Med 1999:340; Watson SL, Ramsay A, Dart JKG, Bunce C, Craig E. Comparison of deep lamellar keratoplasty and penetrating keratoplasty in patients with keratoconus. Ophthalmology 2004;111: Watson SL, Tuft SJ, Dart JKG. Patterns of rejection after deep lamellar keratoplasty. Ophthalmology 2006:113: MINNA VESALUOMA, dosentti, erikoislääkäri Moorfields Eye Hospital City Road, London, EC1V 2PD TUULI VALLE, LKT, erikoislääkäri, silmäkirurgi KARI KROOTILA, dosentti, erikoislääkäri, silmäkirurgi HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, HUS 2612

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 10 mg karmelloosinatriumia. Yksi tippa

Lisätiedot

Radio-ohjattavan F2007:n runko

Radio-ohjattavan F2007:n runko ASENNUS Radio-ohjattavan F2007:n runko Lehden nro 7 liitteenä on ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan tärkeä osa. Se on pienoismallisi pohjalevy eli runko. Runko on suorakaiteen muotoinen, kärjestään kapeneva

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson Näkövirheet ja aberraatiot 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson Sisältö Perinteiset näkövirheet Muut näkövirheet Sfäärinen aberraatio Kliiniset seuraukset Aaltorintamamittaukset Tapaukset

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA

LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA LÄMPÖSOKKIPROTEIINI 70 (HSP70) ILMENEMINEN SARVEISKAL- VODYSTROFIASSA Lauri Karttunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliinisen lääketieteen yksikkö/

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA. Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista

LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA. Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista 5076 N:o 1302 LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista Ilmoituksen päivämäärä (vuosi/kk/päivä) Altistuneen henkilön status

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com

Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40. www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 1 KÄYTTÖOHJE TR-40 www.denver-electronics.com Document1 12/16/02 10:05 AM Page 2 FINNISH KONTROLLI JA ELEMENTIT 1. Kasettiyksikkö 2. Asemavalikko 3. Teleskooppiantenni

Lisätiedot

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NUS001 Käyttöohjeet HyperBranch Medical Technology, Inc. 801-4 Capitola Drive Durham, NC 27713 USA 0344 MedPass International Limited Windsor House Barnwood Gloucester

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201512152544 Author(s): Skottman, Heli; Uusitalo, Hannu

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

LAIHDUTUS; RAVINTOLISÄT, SELLULIITTI, RASVA

LAIHDUTUS; RAVINTOLISÄT, SELLULIITTI, RASVA LAIHDUTUS; RAVINTOLISÄT, SELLULIITTI, RASVA RASVA JA SOKERISIEPPARI SAMASSA KAPSELISSA Laihdutusvalmisteiden läpimurto 2013 Nauti yksi annospussi jokaisen arterian jälkeen. Rasva ja sokeri palavat kehostasi

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015)

Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015) Koulutusmateriaali Qutenza-laastari, joka sisältää 8 % kapsaisiinia Ohjeet Qutenza -laastareita (kapsaisiinia) määräävälle lääkärille (versio 4.1; huhtikuu 2015) Terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetut

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista

Potilastietoa. lasisista silmäproteeseista Potilastietoa lasisista silmäproteeseista Hyvä potilas silmän poistaminen leikkauksella voi olla järkyttävä kokemus ja vaikea asia hyväksyä. Useimmille potilaillemme sopeutuminen uuteen tilanteeseen sujuu

Lisätiedot

Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012

Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012 Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012 Liitännän aktivointi Liitäntä on ohjelma lisämoduuli. Ensin asetetaan käyttöön FuturSoftilta saatu Liitäntä WinCabas rekisteröintikoodi. Mennään kohtaan

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 31.05.2005 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

CENTER DESIGN. Asennusohjeet 1. MITTAKUVAT ILOXAIR OY. Piilipuunkatu RAISIO. ILOXAIR OY Huomisen ilmanvaihto Sivu 1/6

CENTER DESIGN. Asennusohjeet 1. MITTAKUVAT ILOXAIR OY. Piilipuunkatu RAISIO.  ILOXAIR OY Huomisen ilmanvaihto Sivu 1/6 ILOXAIR OY Huomisen ilmanvaihto Sivu 1/6 CENTER Asennusohjeet DESIGN 1. MITTAKUVAT ILOXAIR OY Piilipuunkatu 11 21200 RAISIO Asennettaessa Design - kupua vinoon sisäkattoon, tulee rakentaa ns. oikaisulaatikko,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Pediatriset potilaat Viscotears-silmägeelin turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

VALMISTEYHTEENVETO. Pediatriset potilaat Viscotears-silmägeelin turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Viscotears silmägeeli kerta-annospakkauksessa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 2 mg karbomeeriä. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Tietokoneen päivitys- ja huoltoopas. Printed in

Tietokoneen päivitys- ja huoltoopas. Printed in Tietokoneen päivitys- ja huoltoopas Printed in Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen Ominaisuudet voivat vaihdella malleittain. Kiintolevyaseman irrottaminen ja asentaminen 20 40 minuuttia Ennen

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa

Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa Ohjeita uuden Sikavan käyttöön lääkekirjanpidossa Taustaa Lääkelainsäädännön eläinlääkintään liittyvät lait ja asetukset muuttuivat vuonna 2014. Eläinlääkärillä on mahdollisuus luovuttaa lääkkeitä varalle

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Päiväys 12.1.2009 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN JA VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Tunnuskoodi 300.134 1.2 Kemikaalin

Lisätiedot

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verisuoniperäiset alaraajahaavat Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Silmätautien lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Silmän paikallishoidoissa huomioitavaa Silmätipat ovat yleensä liuoksia, mutta osa on suspensioita (ravisteltava ennen annostusta) Silmätippojen tiputusjärjestys:

Lisätiedot

Onni Seisomatelineen Käyttöohje

Onni Seisomatelineen Käyttöohje Onni Seisomatelineen Käyttöohje Onni - seisomatelineen käyttöohje Sisällysluettelo Tuotteen kuvaus... 3 Perushuolto-ohje... 3 Tärkeää!... 3 1. Laatikon sisältö... 4 2. Alustan kokoonpano... 4 3. Rungon

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot