Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Tiina Simunaniemi, Kaija Tuppurainen ja Hannu Uusitalo Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Kuopion yliopistollisen sairaalan tulokset 10 vuodelta Nivelreuma on nivelten krooninen tulehdustauti, johon liittyy monia nivelten ulkopuolisia ilmentymiä, kuten silmälöydöksiä. Näistä yleisimpiä ovat sekundaariseen Sjögrenin syndroomaan liittyvä kuivasilmäisyys, kovakalvon tulehdukset ja sarveiskalvon reumaattinen sulaminen. Silmäkomplikaatiot ovat usein kiusallisia vaivoja mutta johtavat vain harvoin vakaviin komplikaatioihin, kuten sarveiskalvon haavautumaan, tulehdukseen tai puhkeamiseen. Sarveiskalvon puhkeamia hoidetaan amnionkalvopaikalla ja sarveiskalvonsiirrolla. KYS:n alueella asuu noin nivelreumapotilasta, joista seitsemälle päädyttiin tekemään sarveiskalvonsiirto silmäkomplikaatioiden takia vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana. Kolmelle potilaalle siirto jouduttiin tekemään useammin kuin kerran. Potilaiden näöntarkkuus ennen leikkausta oli heikko. Leikkauksen jälkeen näöntarkkuus oli vain vähän parempi. Vaikka sarveiskalvonsiirron ennuste nivelreumapotilailla on näöntarkkuuden osalta huono, siirrolla voidaan vähentää riskiä menettää kokonaan näkökyky ja sairastunut silmä. E nsimmäisen onnistuneen sarveiskalvonsiirron teki unkarilainen Eduard Zirm vuonna Seuraavien vuosikymmenten aikana kehitys painottui siirteen kirkkaana pysymiseen. Myöhemmin mikrokirurgian kehittymisen ansiosta painopiste on muuttunut leikkauksenjälkeisen hajataittoisuuden estoon leikkaustekniikkaa ja materiaaleja kehittämällä (Sugar ja Sugar 2000). Castroviejo kehitti 1930 luvulla ensimmäisen trepaanin eli sarveiskalvon irrotukseen käytettävän instrumentin. Tätä käytettiin yleisesti 1970 luvulle saakka, kunnes moottoroidut, mekaaniset ja lasertrepaanit syrjäyttivät sen (Sugar ja Sugar 2000). Ompelulangoissa silkin korvasi 1970 luvulla nailon luvulta alkaen viskoelastiset aineet, kuten natriumhyaluronaatti, helpottivat leikkaustekniikkaa ja vähensivät sarveiskalvon endoteelin vaurioita. Trepaanien, Duodecim 2006;122: ommelaineiden ja tekniikan sekä linssien, piilolinssien ja lasertekniikan kehittyminen ovat vähentäneet sarveiskalvonsiirron aiheuttamaa hajataittoisuutta, vaikka tämä on edelleen merkittävä leikkauksenjälkeistä näönlaatua heikentävä tekijä. Nykyään sarveiskalvonsiirto tehdään mikrokirurgisesti paikallispuudutuksessa tai yleisanestesiassa. Siirrossa vaurioitunut sarveiskalvo korvataan joko kokonaan eli penetroivassa siirrossa tai levymäisenä kerroksena eli lamellaarisessa siirrossa luovuttajan sarveiskalvolla (Mäkitie ja Vannas 1995). Yleisin syy sarveiskalvonsiirtoon on keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma (Lindquist ym. 1991, Williams ym. 1992). Muita merkittäviä syitä ovat bulloosinen keratopatia, sarveiskalvon arpeutumat, Fuchsin endoteliaalinen dystrofia ja herpeettinen keratiitti. Leik 1447

2 kaustekniikan ja antiviraalisen hoidon kehittyessä uusintaleikkauksien määrä on vähentynyt. Ensimmäisen vuoden jälkeen sarveiskalvonsiirtojen onnistumisosuuden on laskettu olevan 90 %, viiden vuoden jälkeen 74 % ja kymmenen vuoden 62 % (Waldock ja Cook 2000). Suurimmat syyt siirron epäonnistumiseen ovat siirteen hylkiminen ja infektiot. Sarveiskalvon verisuonettomuuden takia hylkimisvaara on huomattavasti vähäisempi kuin vaskulaarisiirteessä, ja tavallisesti systeemistä hyljintälääkitystä ei tarvita (Mäkelä ym. 2004). Systeemisairauksien, kuten nivelreuman, ei ole havaittu vaikuttavan siirteen elinkykyyn (Lomholt ja Ehlers 1997). Nivelreuma on krooninen nivelten tulehdustauti, jonka esiintyvyys Suomessa on noin 0,8 %, eli noin henkilöä sairastaa maassamme nivelreumaa (Kaipiainen Seppänen 2000). Sairaus on 2 3 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Nivelreumalle tyypillisiä nivelten ulkopuolisia ilmentymiä ovat vaskuliitit, neuropatiat, reumakyhmyt, sydänvauriot, keuhkomuutokset ja silmälöydökset. Nivelreuman hoidossa käytetään glukokortikoideja, antireumaattisia lääkkeitä, solunsalpaajia, tulehduksenvälittäjäaineiden vastavaikuttajia ja tulehduskipulääkkeitä. Nivelreumapotilaiden yleisimmät silmälöydökset ovat sekundaarisesta Sjögrenin oireyhtymästä johtuvat kyynelrauhasten tuhoutuminen ja silmien kuivuminen. Muita yleisiä silmälöydöksiä ovat kovakalvon tulehdus ja sarveiskalvon reumaattinen sulaminen (Jabs 1994). Sjögrenin syndrooma jaetaan primaariseen ja sekundaariseen. Primaarinen on krooninen autoimmuunisairaus, ja sekundaarinen esiintyy yhdessä nivelreuman, systeemisen lupuksen, skleroderman tai muiden reuma tai autoimmuunitautien kanssa. Sjögrenin syndrooman tyypillisimpiä löydöksiä ovat silmien, suun, nenän ja genitaalien kuivat limakalvot sekä sylkirauhasten ja imusolmukkeiden suurentuminen (Konttinen ym. 1999). Kuivasilmäisyyden oireita ovat roskan tunne, polttelu, kutina, valonarkuus ja punoitus (Aine 1995). Valtaosalla potilaista kuivasilmäisyys on lähinnä kiusallinen vaiva, mutta hankalimmillaan se voi johtaa sarveiskalvon haavaumiin ja puhkeamiin. Sjögrenin syndrooma on yhdeksän kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä (Gripenberg ja Konttinen 1994). Tyypillinen potilas on vuotias nainen (Konttinen ym. 1999). Nivelreumapotilaista kolmanneksella on sekundaarinen Sjögrenin syndrooma. Kovakalvon tulehdus on toiseksi yleisin silmälöydös nivelreumaatikoilla (Jabs 1994). Sitä tavataan noin 6 %:lla nivelreumapotilaista. Oireita ovat kovakalvon kipu, turvotus ja tulehdus sekä näköhäiriöt. Tulehdusta hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja tarvittaessa kortikosteroideilla. Sarveiskalvon reumaattinen sulaminen jaetaan ei tulehdukselliseen ja nekrotisoivaan muotoon (Jabs 1994). Sarveiskalvon ei tulehdukselliselliset haavaumat hoidetaan paikallishoidoin. Nekroottinen muoto vaatii systeemisen kortikosteroidin sekä immunosuppressiivisen lääkityksen. Sarveiskalvon reumaattinen sulaminen voi johtaa sarveiskalvon haavaumiin ja puhkeamiin (kuva). Sarveiskalvohaavaumia hoidetaan antibiootti, kostutus ja kortikosteroiditipoilla, hoitavalla piilolinssillä sekä luomikirurgian ja amnionkalvosuojauksen avulla (Kaipiainen Seppänen ja Tuppurainen 2002). Sarveiskalvon puhkeamien hoidossa käytetään amnionkalvosuojausta tai sarveiskalvonsiirtoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sarveiskalvonsiirtojen yleisyys ja leikkausten tulokset nivelreumapotilailla kymmenen vuoden aikana KYS:n alueella. Kuva. Sarveiskalvon reumaattinen sulaminen voi johtaa sarveiskalvon haavaumiin ja puhkeamiin T. Simunaniemi ym.

3 Taulukko 1. KYS:ssa vuosina tehtyjen sarveiskalvonsiirtojen aiheet. Siirtoja Aihe n % Keratokonus Bulloosi keratopatia Arpeutuma Uusintaleikkaus Fuchsin dystrofia 22 9 Muu Taulukko 2. Nivelreumaa sairastavien seitsemän sarveiskalvonsiirtopotilaan taustatietoja. Sukupuoli (n/m) 7/0 Ikä reumaan sairastuessa (v) keskiarvo 42,3 vaihteluväli Ikä sarveiskalvonsiirron aikana (v) keskiarvo 65,7 vaihteluväli Reumaa sairastettu (v) keskiarvo 23,5 vaihteluväli Potilaat ja menetelmät Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki KYS:ssa vuosina tehdyt sarveiskalvonsiirtoa koskevat sairauskertomukset ja niistä kerättiin tiedot leikkaukseen johtaneista sairauksista (taulukko 1). Sarveiskalvot siirrettiin potilaille KYS:n omasta silmäpankista. Luovuttajilta saadut sarveiskalvot poistetaan kuoleman jälkeen, ja ne säilytetään standardielatusnesteessä. Luovuttajat testataan tarttuvien tautien osalta ennen siirtoa. Sarveiskalvonsiirtopotilaista etsittiin kaikki nivelreumaa sairastavat (taulukot 2 ja 3). Heitä löytyi seitsemän. Näistä kahden potilaan tulokset on aikaisemmin julkaistu tapausselostuksena (Kaipiainen Seppänen ja Tuppurainen 2002). Seitsemästä nivelreumapotilaasta yhdelle oli tehty sarveiskalvonsiirto tänä aikana molempiin silmiin. Lisäksi yhdelle potilaalle tehtiin seuranta aikana samaan silmään neljä kertaa uusintasiirto ja yhdelle potilaalle kerran uusintasiirto. Yhdelle potilaalle oli tehty aikaisemmin HYKS:ssa sarveiskalvonsiirto. Yhteensä seitsemälle nivelreumapotilaalle tehtiin siis kaikkiaan kolmetoista sarveiskalvonsiirtoa. Asiakirjoista kerättiin tiedot potilaiden iästä sarveiskalvosiirron aikaan, sukupuolijakaumasta, reumaansairastumisiästä, sairauden kestosta, reumalääkityksestä, muista silmäsairauksista, leikkausaiheista ja komplikaatioista sekä leikkauksen vaikutuksesta näöntarkkuuteen. Tiedot käsiteltiin potilaskohtaisesti. Tulokset KYS:ssa tehtiin vuosina yhteensä 246 sarveiskalvonsiirtoa (taulukko 1). Niistä 13 (0,05 %) tehtiin seitsemälle nivelreumapotilaille. Kaikista siirroista laskettu yleisin leikkauksen syy oli keratokonus (30 %). Aineiston nivelreumapotilaiden taustatiedot on esitetty taulukossa 2. Yhden potilaan ikä reumaan sairastuessa ei käynyt ilmi asiakirjoista. Leikkauksen aikaan kipulääkettä oli saanut 92 % potilaista ja kortikosteroideja 75 %. Muutamat potilaat olivat saaneet metotreksaattia, atsatiopriinia, penisillamiinia tai syklosporiinia. Kuudella aineiston seitsemästä nivelreumapotilaasta oli diagnosoitu kuivasilmäisyys syndrooma ja yhdellä diagnoosina oli Hallermann Streiffin syndrooma. Viimeksi mainittu on harvinainen synnynnäinen oireyhtymä, joka ilmenee kallon ja kasvojen osien kuten silmän Taulukko 3. Nivelreumaa sairastaneiden sarveiskalvonsiirtopotilaiden näöntarkkuudet ennen leikkausta ja kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen sekä viimeinen merkitty näöntarkkuus ja sarveiskalvon tila. SL = sormien luku, VH = valon havaitseminen, KL = käden liike. Potilas Silmä Näöntarkkuus Sarveiskalvon tila, viimeinen Ennen leikkausta 6 kk Viimeinen Aika leikkauksesta (kk) 2 oikea SL 1 m SL 1 m VH samea 91 3 vasen SL 0,5 m 0,05 0,3 poimuja 28 3 oikea VH 0,3 0,05 poimuja 18 4 oikea 0,1 SL 3 m KL kirkas 28 5 oikea KL ei merkintää proteesi 6 oikea VH 0,05 0,05 poimuja 23 7 vasen 0,4 0,16 0,6 kirkas 16 Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa 1449

4 epämuodostumina. Kolmentoista leikatun silmän joukossa yhdentoista silmän leikkaussyynä oli sarveiskalvon puhkeama (85 %) ja yhden oli band keratopatia eli sarveiskalvon vyömäinen samentuma ja arpisuus. Viimeksi mainitussa tapauksessa uusintaleikkauksen syynä oli siirteen hylkiminen. Myös kahdelle muulle potilaalle oli tehty sarveiskalvonsiirto aikaisemmin, toiselle heistä kolme kertaa. Kahdeksasta leikatusta silmästä viiteen oli jo aiemmin tehty kaihileikkaus (63 %), ja yhteen leikkaus tehtiin siirron yhteydessä. Vain yhteen silmään tehtiin lamellaarinen sarveiskalvonsiirto, muihin silmiin penetroiva, keskeinen siirto. Leikkauksenjälkeisiä komplikaatioita ilmaantui kolmessa tapauksessa (23 %). Yksi potilaista sai listeriasepsiksen ja menehtyi siihen kolmen päivän kuluttua leikkauksesta. Muina leikkauksenjälkeisinä komplikaatioina olivat yhdellä potilaalla löysät ompeleet (ne kiristettiin) ja yhdellä potilaalla siirteessä havaittu hidas epitelisaatio, joka hidasti leikkauksesta toipumista. Kaikki potilaat saivat ennen sarveiskalvonsiirtoleikkausta oraalista kortikosteroidilääkitystä, ja sitä jatkettiin leikkauksen jälkeen. Lisäksi kaikille potilaille aloitettiin hoito deksametasonisilmätipoilla. Immunosuppressiivisena lääkityksenä alettiin lisäksi antaa osalle potilaista syklosporiinia, atsatiopriinia, syklofosfamidia ja syklosporiinisilmätippoja. Kolmen leikkauksen jälkeen ei aloitettu mitään immunosuppressiivista lääkitystä. Leikkauksen jälkeen potilaat olivat osastohoidossa keskimäärin kymmenen vuorokautta (vaihteluväli 4 18 vrk). Toimenpiteitä ei tarvinnut tehdä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana yhdellekään potilaalle leikattuun silmään. Yksi potilas tarvitsi osastohoitoa kaksi kertaa leikkauksen jälkeen hylkimisreaktion takia. Potilaiden näöntarkkuus ennen leikkausta vaihteli 0,4:stä valon havaitsemiseen (taulukko 3). Kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta näöntarkkuus oli kolmella potilaalla parantunut, kahdella huonontunut ja yhdellä pysynyt samana. Potilaiden näkökyky tutkittiin viimeisen kerran keskimäärin 34 kuukauden kuluttua leikkauksesta, ja se oli neljässä tapauksessa lähtötilannetta parempi ja kahdessa huonompi. Yhdelle potilaalle tehtiin leikatun silmän protetisointi uusintapuhkeaman jälkeen potilaan toivomuksesta. Viimeisen silmätarkastuksen yhteydessä sarveiskalvo oli kahdella potilaalla kirkas. Pohdinta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina tehtyjen 246 sarveiskalvonsiirron tulokset vastaavat aikaisemmin julkaistuja (Williams ym. 1992, Maeno ym. 2000). Uusintaleikkausten määrä kasvaa tarkasteluajan pidentyessä (Maeno ym. 2000). Nivelreuman silmälöydökset ovat yleisiä. Sairauksia pystytään kuitenkin yleensä hoitamaan hyvin, ja vakavat komplikaatiot, kuten sarveiskalvon haavaumat ja puhkeamat, ovat harvinaisia. Kymmenen vuoden seuranta aikana noin 7 000:sta nivelreumaa sairastavasta KYS:n alueen potilaasta vain seitsemälle päädyttiin tekemään sarveiskalvon siirto (0,001 %). Sarveiskalvon reumaattisen sulamisen etiologia on epäselvä, mutta sen arvellaan johtuvan y d i n a s i a t Nivelreuman silmälöydökset, kuten sekundaariseen Sjögrenin syndroomaan liittyvä kuivasilmäisyys, kovakalvon tulehdukset ja sarveiskalvon reumaattinen sulaminen, ovat yleisiä. Silmäkomplikaatioita pystytään kuitenkin yleensä hoitamaan hyvin, ja vakavat, sarveiskalvonsiirtoa vaativat komplikaatiot ovat harvinaisia. Vaikka sarveiskalvonsiirron ennuste on nivelreumapotilailla näöntarkkuuden osalta huono, siirrolla voidaan vähentää riskiä menettää kokonaan näkö ja sairastunut silmä. Vähäinenkin näkökyky ylläpitää elämänlaatua ja säästää kustannuksia, joita sokeudesta aiheutuisi T. Simunaniemi ym.

5 immunologisista tekijöistä (Slansky ym. 1969, Eiferman ym. 1979, Kenyon 1982). Hypoteesin mukaan sarveiskalvossa olevien vasta ainekompleksien kertyminen aiheuttaa komplementin aktivaation ja leukosyyttien kemotaksiksen. Näiden vaikutuksesta vapautuu kollageenaasia ja proteaasia, jotka hajottavat sarveiskalvon kollageenia ja proteoglykaaneja. Vähäinen kyyneleritys ja sarveiskalvon epiteelin heikentyminen estävät sarveiskalvon normaalia korjautumista ja johtavat sarveiskalvon sulamiseen, haavaumiin ja puhkeamisiin. Itse uuden sarveiskalvon siirtäminen ei poista sulamiseen johtavaa immunologista syytä, vaan nivelreumasta johtuva lysosomaalisten entsyyminen eritys jatkuu sarveiskalvonsiirron jälkeenkin. Tästä syystä nivelreumapotilaiden sarveiskalvosiirteellä on suurentunut riski haavautua ja puhjeta uudelleen. Vain 31 % sarveiskalvosiirteistä säilyy hyväkuntoisena nivelreumapotilaalla ensimmäisen siirron jälkeen kahden vuoden aikana (Palay ym. 1992). Muilla siirre säilyy kahden vuoden seurannassa huomattavasti paremmin: esimerkiksi Fuchsin dystrofiassa osuus on 99 % (Priece ym. 1991), keratokonuksessa 96 % (Epstein ym. 1987) ja herpeettisessä keratiitissa 76 %. Pleyerin ym. (2002) aineistossa kahden vuoden kuluttua leikkauksesta leikatun silmän näöntarkkuus oli yli 0,1 vain 31%:lla potilaista. Samansuuntaisia tuloksia saivat myös Palay ym. (1992): keskimäärin 14 kuukauden kuluttua leikkauksesta näöntarkkuus oli yli 0,2 vain 21 %:lla potilaista (Palay ym. 1992). Uusintaleikkauksien yleisin syy on sarveiskalvon toistuva sulaminen. Omassa aineistossamme kolmeen silmään (38 %) jouduttiin tekemään kymmenen vuoden seuranta aikana uusintasiirto, yhdelle potilaalle neljä kertaa ja muille kerran. Aineistomme potilaat olivat sairastaneet keskimäärin yli kaksikymmentä vuotta nivelreumaa ennen sarveiskalvonsiirtoa. Lähtötilanteessa näöntarkkuus oli kuudessa silmässä seitsemästä alle 0,3, joka on WHO:n määritelmän mukaan näkövammaisuuden raja arvo. Sarveiskalvon siirrolla tilannetta saatiin hieman korjaantumaan. Keskimääräisessä 34 kuukauden seurannassa näöntarkkuus oli parantunut neljässä silmässä ja yksi leikattu silmä oli protetisoitu potilaan toivomuksesta uuden puhkeaman jälkeen. Näöntarkkuus oli kuitenkin vain kahdella potilaalla yli 0,05, ja heillä sarveiskalvosiirre oli kirkas. Lopuksi Sarveiskalvonsiirron tulokset näöntarkkuudella mitattuna ovat huonot. Sarveiskalvonsiirto on kuitenkin usein ainoa hoitotoimenpide, jolla näköä saadaan säilytettyä edes hieman eikä sairastunutta silmää menetetä. Sarveiskalvonsiirto on myös välttämätön toimenpide, sillä puhjennut silmä on suljettava. Vähäinenkin näkökyky ylläpitää elämänlaatua ja vähentää myös sokeuden aiheuttamia kustannuksia. Kirjallisuutta Aine E. Kyynelelimet ja kyynelelinten sairaudet. Kirjassa: Saari KM, toim. Silmätautioppi. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 1995, s. 41. Eiferman R, Carothers D, Yankeelov J. Peripheral rheumatoid ulceration and evidence for conjunctival collagenase production. Am J Ophthalmol 1979;87: Epstein R, Seedor J, Dreizen N. Penetrating keratoplasty for herpes simplex keratitis and keratoconus. Allograft rejection and survival. Ophthalmology 1987;94: Gripenberg M, Konttinen YT. Systeemiset sidekudostaudit. Kirjassa: Isomäki H, Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M, toim. Reumataudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1994, s Jabs D. Ocular manifestations of the rheumatic diseases. Kirjassa: Tasman W, Jaeger E. Duane s clinical ophthalmology. Philadelphia: J.B. Lippincott company, 1994, s. 4. Kaipiainen-Seppänen O. Krooninen niveltulehdus Suomessa. Duodecim 2000;116: Kaipiainen-Seppänen O, Tuppurainen K. Silmän puhkeamat kuivasilmäisillä nivelreumapotilailla. Duodecim 2002;118: Kenyon K. Decision-making in the therapy of external eye disease. Noninfected corneal ulcers. Ophthalmology 1982;89: Konttinen YT, Kontio R, Nordström D, Hietanen J, Malmström M. Sjögrenin oireyhtymä. Suom Lääkäril 1999;26: Lindquist T, McGlothan J, Rotkis W, Chandler J. Indications for penetrating keratoplasty. Cornea 1991;10: Lomholt J, Ehlers N. Graft survival and risk factors of penetrating keratoplasty for microbial keratitis. Acta Ophthalmol Scand 1997;75: Maeno A, Naor J, Lee H, Hunter W, Rootman D. Three decades of corneal transplantation: indications and patient characteristics. Cornea 2000;19:7 11. Mäkelä EA, Uusitalo R, Kivelä T, Papp A. Kudossiirteet ihmisen varaosina. Duodecim 2004;120: Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa 1451

6 Mäkitie J, Vannas A. Sarveiskalvo ja sen taudit. Kirjassa: Saari KM, toim. Silmätautioppi. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 1995, s. 66. Palay D, Stulting R, Waeing G, Wilson L. Penetrating keratoplasty in patients with rheumatoid arthritis. Ophthalmology 1992;99: Pierce F, WhitsonW, Marks R. Graft survival in four common groups of patients untergoing penetrating keratoplasty. Ophthalmology 1991;98: Pleyer U, Bertelmann E, Rieck P, Hartmann C. Outcome of penetrating keratoplasty in rheumatoid arthritis. Ophthalmologica 2002; 216: Slansky H, Gnädinger M, Itoi M, Dohlman C. Collagenase in corneal ulcerations. Arch Ophthalmol 1969;82: Sugar A, Sugar J. Techniques in penetrating keratoplasty. Cornea 2000;19: Waldock A, Cook S. Corneal transplantation: how successful are we? Br J Ophthalmol 2000; Williams K, Roder D, Esterman A, Muehlberg S, Coster D. Ophthalmology 1992;99: Tiina Simunaniemi, LL, FM, erikoistuva lääkäri Keski-Pohjanmaan keskussairaala Mariankatu 16 20, Kokkola Kaija Tuppurainen, dosentti, apulaisylilääkäri Hannu Uusitalo, professori KYS:n silmätautien klinikka PL 1777, Kuopio 1452

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Silmätaudit Minna Vesaluoma, Tuuli Valle ja Kari Krootila Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Tavanomaisessa lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa siirre sisältää kaikki sarveiskalvon kerrokset,

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Sarveiskalvon valokovetushoito

Sarveiskalvon valokovetushoito Sarveiskalvon valokovetushoito Juha Holopainen HUS/Silmäklinikka juha.holopainen@hus.fi CXL HYKS Dos. Risto Uusitalo El Timo Hellstedt El Sirje-Linda Ess Dos. Kari Krootila Seppo Pajari Sauli Forsman Sarveiskalvon

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa

Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa Reuma-lehti 2/2017 Teksti: Henna Laitio Kuva:Johanna Kokkola Silmän värikalvontulehdus iriitti on kuivasilmäisyyden ohella yleisin reumasairauksiin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Vatsa 4: maksa

Vatsa 4: maksa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Reumapotilaiden silmäongelmat

Reumapotilaiden silmäongelmat TIETEESSÄ KAISU KOTANIEMI silmätautien erikoislääkäri, dosentti HYKS silmäklinikka ja Kuntoutus Orton Reumapotilaiden silmäongelmat Reumasairauksiin liittyvät silmäongelmat ovat haasteellisia terveyskeskuslääkärin

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Latanoprost Pfizer 4.2.2014, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Glaukooma on toiseksi yleisin sokeuden aiheuttaja

Lisätiedot

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin

Lisätiedot

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Koska osa silmän rakenteista on suoraan

Koska osa silmän rakenteista on suoraan Näin hoidan Jaana Hietanen Silmän punoitus on tavallinen ongelma yleislääkärin vastaanotolla. Sen selvittäminen on haasteellista, sillä punoitus voi olla niin akuutin kuin kroonisenkin silmävaivan aiheuttamaa.

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus. Kaisu Kotaniemi

Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus. Kaisu Kotaniemi Katsaus Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus Kaisu Kotaniemi Krooninen oireeton värikalvontulehdus (iriitti eli etuosauveiitti) on lapsuusiällä alkaneeseen reumaan liittyvä vakava sairaus. Sitä esiintyy

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot