Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat"

Transkriptio

1 Katsaus LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa Juhani Pietilä, Petri Mäkinen, Seppo Pajari, Juha Elo ja Hannu Uusitalo Silmän taittovirheiden leikkaushoito eli refraktiivinen kirurgia on viime vuosina yleistynyt nopeasti. Uusia menetelmiä taittovirheiden korjaamiseen, lähinnä sarveiskalvon kaarevuutta muovaamalla, on kehitetty useita. Niistä refraktiivinen leikkaus eksimeerilaserin avulla on nykyisin ylivoimaisesti käytetyin. Katsauksessa esitellään uusin eksimeerilaserin käyttöön perustuva menetelmä, in situ -laserkeratomileusis eli LASIK. Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat (liki-, kauko ja hajataittoisuus) haittaavat yleensä vain vähän normaalia elämää ja aiheuttavat korkeintaan apuvälineiden (silmä- tai piilolasit) käytön tarpeen. Lasit voivat kuitenkin huomattavasti rajoittaa potilaan jokapäiväistä elämää ja olla esteenä työlle tai harrastuksille. Lääketieteen kehityksen samoin kuin parantuneen elintason ja lisääntyneiden vapaaajan harrasteiden myötä potilaiden odotukset silmäkirurgiaa kohtaan ovat kasvaneet. Tämän vuoksi taittovirheiden kirurgiseen korjaamiseen on jo pitkään pyritty kehittämään uusia, entistä tehokkaampia menetelmiä. Silmän rakenteessa on kaksi voimakkaasti valoa taittavaa osaa: sarveiskalvo ja mykiö. Sarveiskalvo taittaa valoa noin kaksi kertaa voimakkaammin kuin mykiö, ja lisäksi se on silmän pintakerroksena kirurgisesti helposti lähestyttävä kudos. Taittovirheiden (lähinnä likinäköisyyden) korjaamiseen on käytetty myös silmänsisäistä refraktiivista leikkausta (esim. kirkkaan mykiön poisto ja tekomykiö tai oman mykiön eteen asetettavat etu- ja takakammiolinssit), mutta sarveiskalvoon kohdistuva kirurgia ollut ylivoimaisesti yleisintä ja ilmeisesti myös pysyy sellaisena lähivuodet. Selvästi käytetyin refraktiivisen kirurgian menetelmä on nykyään fotorefraktiivinen keratektomia (PRK), jota on käsitelty aiemmin Aikakauskirja Duodecimissa (Takki 1993, Tuunanen ym. 1995, Vesaluoma ym. 1998). Tässä artikkelissa esitellään nopeasti yleistyvä sarveiskalvon lamellaarinen eksimeerilaserhionta in situ -laserkeratomileusis (LASIK) ja omat kokemuksemme sen käytöstä likitaittoisuuden hoidossa. Lamellaariset taittovirheleikkaukset Sarveiskalvon lamellaariset taittovirheleikkaukset aloitti Barraquer jo vuonna Hänen kehittämässään keratomileusismenetelmässä keskeiseltä sarveiskalvolta leikataan mikrokeratomilla lamellaarisesti kudospala, joka jäädytetään, ja sen sisäpinta muotoillaan hiomalla stroomaa. Sen jälkeen kudospala ommellaan sulatettuna takaisin alkuperäiseen asentoonsa sarveiskalvon pinnalle. Sarveiskalvon etupinnan kaarevuus muuttuu ja aiheuttaa samalla taittovoiman muuttumisen (Barraquer 1981). Ruiz kehitti 1980-luvulla in situ -keratomileusismenetelmän, jossa kudospalan sisäpinnan muotoilun sijaan tehdään mikrokeratomilla toinen leikkaus sisäpinnan alta paljastuvan leikkaushaavan pohjaan (Ruiz ja Rowsey 1988). Nykyisin kudospala jätetään kiinni nenänpuoleisesta reunastaan ohuella kannaksella, ja näin syntyvä läppä voidaan kääntää syrjään stroo- Duodecim 1999; 115:

2 Kuva 1. PRK-leikkauksen periaate. A) likitaittoisuuden hoidossa keskeisen sarveiskalvon pinnalta poistetaan eksimeerilaserilla kiekkomainen kudospala, jolloin sarveiskalvon etupinnan kaarevuus ja samalla sen taittovoima pienenee. B) Kaukotaittoisuuden hoidossa keskiosan kaarevuutta ja samalla sen taittovoimaa lisätään poistamalla kudosta sarveiskalvon periferiasta. A B man leikkaamisen ajaksi ja kääntää sen jälkeen helposti takaisin paikalleen. Koska lamellaariset menetelmät vaativat kirurgista harjaantuneisuutta ja niiden tulokset vaihtelevat, ne eivät ole saavuttaneet laajempaa suosiota taittovirheiden hoidossa. PRK-leikkaus Trokel ja Srinivasan esittivät vuonna 1983 eksimeerilaserin sopivan taittovirheitä korjaavan kirurgian työvälineeksi. PRK:ssa hiotaan tällaisella laserilla sarveiskalvon pintaa niin, että sarveiskalvon etupinnan kaarevuus ja samalla taittovoima muuttuvat (kuva 1). Menetelmän tuloksia on esitelty tässä lehdessä aiemmin (Vesaluoma ym. 1998). Menetelmä on myös omissa tutkimuksissamme todettu tehokkaaksi, ennustettavaksi ja turvalliseksi varsinkin lievien taittovirheiden korjauksessa (Pietilä ym. 1998). Likitaittoisuuden kasvaessa hoitotulokset kuitenkin huononevat ja sarveiskalvohaavan paranemisen aiheuttamat ongelmat arpisamentuma (haze) ja likitaittoisuuden palautuminen eli regressio yleistyvät. 160 µm:n paksuinen osa sarveiskalvon pintaa ja käsitellään sarveiskalvon stroomaosaa eksimeerilaserilla PRK:n tavoin. Menetelmän kehittäjistä Buratto (1992) irrotti sarveiskalvon pintaosan mikrokeratomilla kokonaan ja teki näin irrotetun osan stroomapintaan refraktiivisen hionnan eksimeerilaserilla kuten PRK:ssa. Pallikaris ym. (1991) puolestaan kehittivät nykyisin käytettävän menetelmän, jossa sarveiskalvon pintakerros avataan mikrokeratotomilla kuin saranoitu läppä jättämällä se yhdestä reunasta kiinni. Läppä käännetään sivuun, ja refraktiota korjaava laserointi tehdään läpän alta paljastuvaan stroomaan. Tämän jälkeen läppä käännetään takaisin paikalleen (kuva 2). sarveiskalvoläppä poistettava kudospala sarveiskalvon strooma sarveiskalvon epiteeli LASIK-leikkaus Kun in situ -keratomileusiksen ja PRK:n edut yhdistettiin, kehittyi LASIK-menetelmä, jossa mikrokeratomilla avataan»höyläten» noin 130 Kuva 2. LASIK-leikkauksen periaate. Mikrokeratomilla leikatun läpän alle tehdään eksimeerilaserilla stroomakudoksen poisto samoin kuin PRK:ssa J. Pietilä ym.

3 Leikkauksen kulku Ennen leikkausta potilaille tehdään normaalin silmätutkimuksen lisäksi sarveiskalvon paksuuden mittaus ultraäänipakymetrillä sekä selvitetään sarveiskalvon pinnan topografia. Tutkimuksilla suljetaan pois silmäsairaudet, varmistetaan, että sarveiskalvo on riittävän paksu leikattavaksi ja määritetään korjattavan taittovirheen ja hajataittoisuuden määrä, akseli ja sijainti. Itse leikkaus tehdään polikliinisesti. Puudutusaineena käytetään paikallisesti tippoina annosteltavaa oksibuprokaiinia. Mikrokeratomilla, joka on kiinnitetty alipaineella silmän pintaan, leikataan sarveiskalvon keskeiseltä alueelta noin µm paksu ja mm:n halkaisijainen pyöreä läppä, joka jätetään nenänpuoleisesta reunastaan ohuella kannalla kiinni sarveiskalvoon (kuva 3). Läppä käännetään sivuun, ja refraktiota muuttava laserointi tehdään PRK:n tapaan sarveiskalvon keskelle. Kuva 3. LASIK-leikkauksen vaiheet: A) Läpän leikkaus mikrokeratomilla. Moottoroitu, liikkuva terä halkaisee lamellaarisesti sarveiskalvolta pyöreän läpän. B) Leikattu läppä käännetään sivuun ennen laserointia. C) Laserointi eksimeerilaserilla läpän alta paljastuvaan stroomaan. D) Läppä käännetään takaisin alkuperäiselle paikalleen. LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa 2457

4 Mitä suurempi taittovirhe on, sitä syvemmältä stroomakudosta joudutaan poistamaan. Laserointialueen eli optisen leikkausalueen halkaisijan määräävät käytettävä laitteisto, potilaan sarveiskalvon paksuus, taittovirheen voimakkuus ja mustuaisaukon koko. Laseroinnin jälkeen läppä käännetään takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Läppä kiinnittyy muutamassa minuutissa alustaansa, ja sen paikallaan pysyminen varmistetaan tarvittaessa (ei rutiinitoimenpiteenä) vielä piilolasilla, jonka leikannut lääkäri poistaa seuraavana päivänä. Molemmat silmät on mahdollista leikata samalla kertaa. Jälkihoitona käytetään antibiootti- ja kortisonisilmätippoja kahden viikon ajan. Mitä LASIKilla hoidetaan? LASIK-menetelmällä hoidetaan nykyään lähinnä kohtalaista ( 6 10 D) ja voimakasta (> 10 D) likitaittoisuutta; jopa 29 D:n korjaus on raportoitu (Fiander ja Tayfour 1995). Myös tapauksissa, joissa PRK-leikkauksen jälkeen on ilmaantunut tavanomaista pahempi sarveiskalvon arpisamentuma tai silmä on jäänyt selvästi likitaittoiseksi, voidaan uusintaoperaatio tai toisen silmän leikkaus suorittaa LASIKmenetelmällä, vaikka taittovirhe olisi alle 6 D. LASIKia käytetään siis tilanteissa, joissa on odotettavissa voimakas paranemisreaktio arpisamentuman ja regression muodossa. Menetelmää käytetään kuitenkin yhä enemmän jo lievän (< 6 D) likitaittoisuuden hoitoon, lähinnä näön nopean palautumisen ja menetelmän kivuttomuuden ansiosta. Likitaittoisuuden lisäksi LASIKilla hoidetaan myös kaukotaittoisuutta ja hajataittoisuutta, joka liittyy usein voimakkaaseen liki- ja kaukotaittoisuuteen. Hajataittoisuutta hoidetaan hiomalla sarveiskalvon jyrkintä meridiaania tasaisemmaksi. Hajataittoisuus voidaan hoitaa samanaikaisesti liki- ja kaukotaittoisuuden eli sfäärisen taittovirheen kanssa. Kaukotaittoisen silmän hoidossa sarveiskalvolle hiotaan rengasmainen»vallihauta», jolloin sarveiskalvon keskiosa jyrkkenee ja optisen alueen taittovoima lisääntyy (kuva 1). Kaukotaittoisuutta PRK:lla hoidettaessa saavutettu leikkaustulos huononee herkemmin kuin likitaittoista silmää hoidettaessa. Tästä syystä LASIKia käytetään jo melko lievissä ( +4 D) kaukotaittoisuuden korjauksissa. Vasta-aiheet Vasta-aiheita LASIKille ovat keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma, glaukooma, harmaakaihi, uveiitti, aktiivinen luomitulehdus ja riippuluomi. Sydämentahdistinpotilaita ja raskaana olevia ei myöskään operoida. Sarveiskalvon paksuus asettaa omat rajoituksensa laseroinnin syvyydelle. Jos sarveiskalvo on tavallista ohuempi, joudutaan suurimmissa korjauksissa tyytymään taittovirheen vähentämiseen täydellisen korjauksen sijasta. Näin käy kuitenkin yleensä vasta, kun likitaittoisuutta on yli 15 D. Tuloksia Julkaistuissa tutkimuksissa LASIKilla hoidetuista likitaittoisista silmistä noin kahdessa kolmasosassa on saavutettu tavoiteltu taittovirheen korjaus eli jäljelle jäänyt taittovirhe on ollut korkeintaan ± 1 D (Pallikaris ja Siganos 1994, Kremer ja Dufek 1995, Güell ja Muller 1996, Marinho ym. 1996, Salah ym. 1996). Tätä pienemmällä taittovirheellä potilas näkee arkiaskareissa riittävän tarkasti ja tulee yleensä toi- Taulukko 1. Fotorefraktiivisen keratektomian (PRK)ja in situ -laserkeratomileusiksen (LASIK) eroja. PRK LASIK Tuloksen ennustettavuus lievä (< 6 D) myopia hyvä hyvä kohtalainen myopia (6 10 D) tyydyttävä hyvä voimakas myopia (> 10 D) välttävä tyydyttävä Kipu toimenpiteen jälkeen kohtalainen olematon kova vähäinen Näön palautuminen hidas nopea Sarveiskalvon arpisamentuma vähäinen olematon voimakas Tekninen vaativuus kohtalainen vaativa Taittokyvyn muutokset vähäinen suuri vähäinen laseroinnin jälkeen (regressio) 2458 J. Pietilä ym.

5 meen ilman lasikorjausta. Tuloksia voidaan pitää erinomaisina, sillä likitaittoisuus on leikatuissa silmissä ollut yleensä ennen leikkausta kohtalaista ( 6 10 D) tai voimakasta (> 10 D). Lievän likitaittoisuuden (< 6 D) hoidossa LASIKilla saavutetut tulokset näyttävät vastaavan PRK:n tuloksia taittovirheen korjauksen osalta (Kremer ja Dufek 1995, Salah ym. 1996). LASIKin edut muihin refraktiivisen kirurgian menetelmiin verrattuna tulevatkin parhaiten esille suuria taittovirheitä hoidettaessa (taulukko 1). Helmy ym. (1996) vertailivat PRK:ta ja LASIKia leikkaamalla 40 silmää kummallakin menetelmällä. Likitaittoisuus oli näissä silmissä ennen leikkausta 6 10 D. Vuoden kuluttua leikkauksesta taittovirhe oli 85.7 %:ssa LASIKilla leikatuista silmistä ja 64 %:ssa PRK:lla leikatuista korkeintaan ± 1 D. Pallikaris ja Siganos (1994) vertailivat PRK:n ja LASIKin tehokkuutta voimakkaan (> 10 D) likitaittoisuuden hoidossa. Heidän tutkimuksessaan LASIKilla leikatuista silmistä 66.6 %:ssa päästiin (± 1 D:n tarkkuuteen tavoitearvosta, PRK:lla leikatuista vain 10 %:ssa. Hersh ym. (1998) tutkivat menetelmien eroa kohtalaisen ja voimakkaan ( 6 15 D) likitaittoisuuden hoidossa satunnaistetussa tutkimuksessaan. Osuvuudessa (± 1 D 6 kk leikkauksesta) PRK osoittautui hivenen paremmaksi (57.4 ja 40.7 %). LASIKin etuna taas oli näön nopeampi palautuminen. Asiasta kiinnostuneelle lukijalle suosittelemme Farahin ym. (1998) laajaa katsausartikkelia, johon on kerätty LASIKista julkaistuja tuloksia. Omat potilaat Oma aineistomme koostuu lähinnä kohtalaisen tai huomattavan likitaittoisista silmistä. Mukaan otettiin ne kesäkuusta 1996 alkaen Kirurgipalvelussa Tampereella LASIKmenetelmällä leikatut 102 likitaittoista silmää, joista oli saatavissa vähintään yhden vuoden seurantatulos. Sarveiskalvoläppä tehtiin Automated Corneal Shaper (Chiron Vision) -mikrokeratomilla ja lasertoimenpide Meditec MEL 60 (Aesculap-Meditec) -eksimeerilaserilla. Optisen leikkausalueen halkaisija oli mm. Tulokset Likitaittoisuus oli ennen leikkausta keskimäärin 9.1 ± 2.5 D (vaihteluväli D) ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen 0.4 ± 0.8 D (vaihteluväli D). Poikkeama tavoitellusta korjauksesta eli leikkaustuloksen ennustettavuus on esitetty taulukossa 2 ja näöntarkkuus ilman laseja leikkauksen jälkeen taulukossa 3. Osassa voimakkaimmin likitaittoisista silmistä tavoitteena oli lievä alikorjaus sarveiskalvon rajallisen paksuuden takia. Taittovirheen määrä ennen ja jälkeen leikkauksen yksittäisissä silmissä on esitetty kuvassa 4. Taulukko 2. Tuloksen ennustettavuus eli poikkeama tavoitellusta taittovirheen korjauksesta LASIKleikkauksen jälkeen, kun likitaittoisuus ennen leikkausta oli lievää kohtalaista ( 10 D) tai voimakasta (> 10 D). Seuranta- 10 D > 10 D aika ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D n % n % n % n % n % n % 1 kk kk Taulukko 3. Korjaamaton näöntarkkuus Snellenin taululla mitattuna LASIK-leikkauksen jälkeen, kun likitaittoisuus ennen leikkausta oli lievää kohtalaista ( 10 D) tai voimakasta (> 10 D). Seuranta- 10 D > 10 D aika n % n % n % n % n % n % 1 kk kk LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa 2459

6 Taittovirhe leikkauksen jälkeen (D) Taittovirhe ennen leikkausta (D) Kuva 4. Taittovirheen määrä ennen LASIK-leikkausta (x-akseli) ja 12 kuukautta sen jälkeen (y-akseli) yksittäisissä silmissä. Taittovirheleikkausten turvallisuus mitataan yleensä parhaan lasikorjauksella saavutetun näöntarkkuuden muutoksena. Vuosi leikkauksen jälkeen tämä näöntarkkuus oli heikentynyt yhden rivin Snellenin taululla mitattuna viidellä potilaalla (5 %). Lopuilla näöntarkkuus lasein korjattuna oli pysynyt samana tai parantunut. Menetelmää voidaan näiden lukujen perusteella pitää turvallisena. Leikkaustuloksen pysyvyyttä arvioitiin taittovirheen muutoksena yhden kuukauden ja yhden vuoden kuluttua tehtyjen tutkimusten välillä. Likitaittoisuuden palautuminen ilmeni ensimmäisinä kuukausina leikkauksen jälkeen ja liittyi yleensä voimakkaaseen likitaittoisuuteen ennen leikkausta. Kun likitaittoisuus ennen leikkausta oli > 10 D, palautuma oli yli 1.0 D 16 %:ssa (4/25) silmistä, ja likitaittoisuuden ollessa 10 D osuus oli 1 % (1/69). Lähinnä likitaittoisuuden voimakkuuden vuoksi ensimmäisessä leikkauksessa ei aina päästä tavoiteltuun lopputulokseen, vaan yli- ja varsinkin alikorjauksia ilmenee. Yleensä ne korjataan uusintaleikkauksella muutaman kuukauden kuluttua. LASIK-leikkaus likitaittoisuuden korjaamiseksi oli klinikassamme tehty kesäkuuhun 1998 mennessä 482 silmään. Näistä 39 oli uusintaleikkauksia, seitsemän ylikorjauksen ja 32 alikorjauksen takia. Kuukausi uusintaleikkauksen jälkeen 36 silmää (92 %) poikkesi enintään ± 1.0 D tavoitellusta taittovirheestä ja 32 silmässä (82 %) näöntarkkuus oli parempi kuin 0.5 ilman lasikorjausta. LASIK on teknisesti vaativa LASIK on tähänastisissa tutkimuksissa osoittautunut erinomaiseksi taittovirheitä korjaavaksi menetelmäksi. Sen etuja PRK:hon verrattuna ovat kivuttomuus, näkökyvyn nopeampi palautuminen ja arpikudosmuodostuksen vähäisyys (taulukko 1). LASIK on kuitenkin menetelmänä vaativampi sekä tarvittavien instrumenttien että leikkaavan kirurgin taitojen suhteen. Tekniset ongelmat LASIKissa aiheutuvat mikrokeratomin käytön vaativuudesta; varsinainen laserointi on hyvin samankaltainen kuin PRK:ssa. Komplikaatiot Mikrokeratomi koostuu monesta pienestä osasta, jotka steriloidaan ennen jokaista leikkausta (leikkaava terä on kertakäyttöinen). Pienikin metallinsiru mikrokeratomin koneistossa saattaa aiheuttaa terän pysähtymisen, jolloin läppä jää vajaaksi. Alipaineimu saattaa irrota kesken leikkauksen, jolloin läpästä ei tule tasaisen pyöreää, tai läppä voi irrota kannastaan, jolloin syntyy irtonainen kudospala. Jos läpästä tulee epämuotoinen, leikkaus yleensä keskeytetään ja toimenpide voidaan tehdä uudelleen vasta muutaman kuukauden kuluttua. Pieni luomirako saattaa estää mikrokeratomin käytön tai ainakin vaikeuttaa sitä (Gimbel ym. 1996). Erittäin harvinainen komplikaatio LASIK-leikkauksissa on sarveiskalvon puhkaisu (Pallikaris ja Siganos 1997). Itse laserointiin liittyvä komplikaatio on leikkausalueen epäkeskisyys, joka syntyy, kun laserointi ei osu keskelle optista akselia. Alle 1 mm:n epäkeskisyydestä likitaittoisen silmän hoidossa on harvoin haittaa näöntarkkuudelle, ja epäkeskisyyttä voidaan omien kokemuksiemme mukaan hoitaa laseroimalla silmä uudelleen. Kaukotaittoisissa silmissä epäkeskisyyden korjaaminen on leikkausalueen muodon takia ongelmallisempaa J. Pietilä ym.

7 Leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista yleisin on viikkojen tai kuukausien kuluessa kehittyvä sarveiskalvon epiteelin kasvaminen läpän reunan alle. Läpän alle kasvanut epiteeli täytyy poistaa, jos epiteelikasvua on optisella alueella tai kasvu etenee sitä kohti. Yleensä epiteelikasvu kuitenkin häviää läpän alta seurannan aikana. Leikkauksen jälkeen läpän alle saattaa jäädä ylimääräistä materiaalia, kuten irtonaisia kuituja silmän kuivaamiseen käytetystä sienestä. Näistä ns. interface-roskista on äärimmäisen harvoin haittaa potilaalle. Läpän venyminen tai liiallinen kuivuminen leikkauksen aikana voi aiheuttaa läpän poimuilua (Gimbel ym. 1996). Leikkauksen jälkeisiä näkemisen laatuun liittyviä komplikaatioita ovat hämäränäön heikkeneminen (Güell ja Muller 1996), kontrastiherkkyyden väliaikainen huononeminen (Pérez-Santoja ym. 1998) sekä häikäisy (Marinho ym. 1996). Erittäin harvinaisia komplikaatioita ovat tehokasta hoitoa vaativa sarveiskalvon bakteeritulehdus (Reviglio ym. 1998) sekä helpommin rauhoittuva, ei-infektiivinen sarveiskalvon tulehdus, ns. diffuusi lamellaarinen keratiitti (Smith ja Maloney 1998). On myös kuvattu läpänalaiseen epiteelin kasvamiseen liittynyt läpän reunan sulaminen (Castillo ym. 1998). Omassa aineistossamme epiteelikasvua läpän alle ilmeni seitsemässä silmässä 102:sta. Yhdessä silmässä epiteelikasvu ulottui keskeiselle alueelle ja vaati läpän noston ja epiteelin poistamisen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kahdessa silmässä pieni epiteelitäplä pysyi ennallaan ja lopuissa epiteelikasvu hävisi läpän alta vuoden seuranta-aikana. Epiteelikasvu ei vaikuttanut näöntarkkuuteen näissä silmissä. Yhdessä silmässä läpän alle jäi ilmeisesti mikrokeratomin terästä irronnut metallisiru, ja yhdessä läpässä ilmeni lievää poimuilua. Kummassakaan tapauksessa näöntarkkuus ei huonontunut. Yhdessä silmässä lievä laserointialueen epäkeskisyys aiheutti varjokuvaa varsinkin hämärässä. Tilannetta korjattiin vuoden kuluttua uusintahionnalla, joka vähensi oireita. LASIK-hoidon jälkeisiä myöhäiskomplikaatioita ei ole raportoitu tosin leikkauksia on tehty vasta noin kahdeksan vuoden ajan. Oman ongelmansa lähinnä glaukoomaseulonnassa aiheuttavat silmänpainemittareiden liian pienet lukemat leikkauksen jälkeen. Omien tutkimustemme mukaan LASIK-leikkauksen jälkeen silmälääkärien käyttämä applanaatiotonometri näyttää 2 3 mmhg ja lähinnä optikoiden käyttämä ilmapuhallustonometri jopa 7 8 mmhg todellista pienempiä silmänpainearvoja (Pietilä ym. 1998). Lopuksi Tehokkuutensa ja turvallisuutensa ansiosta LASIK on lunastanut paikkansa tärkeänä refraktiivisen kirurgian menetelmänä. Huolimatta menetelmän teknisestä vaativuudesta ja suhteellisen pitkästä oppimisajasta LASIK on kokonaan syrjäyttänyt PRK:n voimakkaan ja osin kohtalaisenkin likitaittoisuuden hoidossa. Suurten taittovirheiden hoidossa ongelmana on ollut tulosten huono ennustettavuus; tähän ongelmaan LASIK näyttää tuoneen parannuksen. Sen käyttökelpoisuutta lisää myös helppo toistettavuus, jos ensimmäisellä leikkauksella ei päästä toivottuun lopputulokseen. Näkökyvyn nopean palautumisen ansiosta LASIK näyttää valtaavan alaa myös lievempien taittovirheiden hoidossa. Kirjallisuutta Barraquer J I. Keratomileusis for myopia and aphakia. Ophthalmology 1981; 88: Buratto L, Ferrari M, Rama P. Excimer laser intrastromal keratomileusis. Am J Ophthalmol 1992; 113: Castillo A, Diaz-Valle D, Gutierrez A R, Toledano N, Romero F. Peripheral melt of flap after laser in situ keratomileusis. J Refract Surg 1998; 14: Farah S G, Azar D T, Gurdal C, Wong J. Laser in situ keratomileusis: literature review of a developing technique. J Cataract Refract Surg 1998; 24: Fiander D C, Tayfour F. Excimer laser in situ keratomileusis in 124 myopic eyes. J Refract Surg 1995; 11 Suppl 3: S Gimbel H V, Basti S, Kaye G B, Ferensowicz M. Experience during the learning curve of laser in situ keratomileusis. J Cataract Refract Surg 1996; 22: Güell J L, Muller A. Laser in situ keratomileusis (LASIK) for myopia from 7 to 18 diopters. J Refract Surg 1996; 12: Helmy S A, Salah A, Badawy T T, Sidky A N. Photorefractive keratectomy and laser in situ keratomileusis for myopia between 6.00 and diopters. J Refract Surg 1996; 12: Hersh P S, Brint S F, Maloney R K, ym. Photorefractive keratectomy versus laser in situ keratomileusis for moderate to high myopia. A randomized prospective study. Ophthalmology 1998; 105: LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa 2461

8 Kremer F B, Dufek M. Excimer laser in situ keratomileusis. J Refract Surg 1995; 11 Suppl 3: S Marinho A, Pinto C M, Pinto R, ym. LASIK for high myopia: one year experience. Ophthalmic Surg Lasers 1996; 27 Suppl 5: S Pallikaris I G, Papatzanaki M E, Siganos D S, Tsilimbaris M K. A corneal flap technique for laser in situ keratomileusis. Human studies. Arch Ophthalmol 1991; 109: Pallikaris I G, Siganos D S. Excimer laser in situ keratomileusis and photorefractive keratectomy for correction of high myopia. J Refr Corneal Surg 1994; 10: Pallikaris I G, Siganos D S. Laser in situ keratomileusis to treat myopia: Early experience. J Cataract Refract Surg 1997; 23: Pérez-Santoja J J, Sakla H F, Alió J L. Contrast sensitivity after laser in situ keratomileusis. J Cataract Refract Surg 1998; 24: Pietilä J, Mäkinen P, Uusitalo H. Intraocular pressure after PRK and LASIK. XVIth Congress of the ESCRS, Nice 1998(a); abstract: 140. Pietilä J, Mäkinen P, Pajari S, Uusitalo H. Photorefractive keratectomy for 1.25 to diopters of myopia. J Refract Surg 1998(b); 14: Reviglio V, Rodriguez M L, Picotti G S, Paradello M, Luna J D, Juarez C P. Mycobacterium chelonae keratitis following laser in situ keratomileusis. J Refract Surg 1998; 14: Ruiz J, Rowsey J. In-situ keratomileusis. ARVO Abstracts. Invest Ophthalmol Vis Sci 1988; 29 Suppl 4: 392. Salah T, Waring G O III, El Maghraby A, ym. Excimer laser in situ keratomileusis under a corneal flap for myopia of 2 to 20 diopters. Am J Ophthalmol 1996; 121: Smith R J, Maloney R K. Diffuse lamellar keratitis. A new syndrome in lamellar refractive surgery. Ophthalmology 1998; 105: Takki K. Likinäköisyyden leikkaushoito. Duodecim 1993; 109: Trokel S L, Srinivasan R, Braren B. Excimer laser surgery of the cornea. Am J Ophthalmol 1983; 96: Tuunanen T, Tervo T, Karas J. Eksimeerilaserin käyttö sarveiskalvokirurgiassa. Duodecim 1995; 111: Vesaluoma M, Tuunanen T, Vannas A, Tervo T. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Duodecim 1998; 114: JUHANI PIETILÄ, LL, erikoislääkäri SEPPO PAJARI, LL, erikoislääkäri JUHA ELO, LL, erikoislääkäri Kirurgipalvelu Hämeenkatu 15 B Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi PETRI MÄKINEN, LL, apulaislääkäri HANNU UUSITALO, dosentti, apulaisopettaja TAYS:n silmätautien klinikka Tampere 2462

KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo

KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo KATSAUS Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo Maassamme on tehty tuhansille potilaille sarveiskalvon taittovoiman

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) * Puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Femtosecond vs. mikrokeratomi

Femtosecond vs. mikrokeratomi Femtosecond vs. mikrokeratomi Kahdella eri läpäntekomenetelmällä saatujen tulosten vertailu myooppisiin silmiin tehdyissä LASIK-leikkauksissa Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 31.10.2008

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Zyoptix LASIK. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa

Zyoptix LASIK. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa Zyoptix LASIK Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa Optometrian koulutusohjelma Optometristi Opinnäytetyö Syksy 2007 Päivi Salmela HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sarveiskalvon valokovetushoito

Sarveiskalvon valokovetushoito Sarveiskalvon valokovetushoito Juha Holopainen HUS/Silmäklinikka juha.holopainen@hus.fi CXL HYKS Dos. Risto Uusitalo El Timo Hellstedt El Sirje-Linda Ess Dos. Kari Krootila Seppo Pajari Sauli Forsman Sarveiskalvon

Lisätiedot

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla

Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla Sidonnaisuudet: HYKS Silmaklinikka Os S4,S7, Paiki, osastonlääkäri Jukka Moilanen, LT, FEBO TKOS/AMC, Silmätautien ylilääkäri TraFi, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Kaihi

Käypä hoito -suositus. Kaihi Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä Kaihi Päivitetty kohdennetusti 16.9.2013 Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Uudenaikaiset tekomykiöt

Uudenaikaiset tekomykiöt Uudenaikaiset tekomykiöt Vanhanaikaiset tekomykiöt? (a)sfäärinen linssi, jolla pyritään tuottamaan riittävän siedettävä sfäärinen ekvivalenssi Yleensä vaatii silmälasin käyttöä postoperatiivisesti Haavan

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Silmätaudit Minna Vesaluoma, Tuuli Valle ja Kari Krootila Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Tavanomaisessa lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa siirre sisältää kaikki sarveiskalvon kerrokset,

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa

Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Alkuperäistutkimus Tiina Simunaniemi, Kaija Tuppurainen ja Hannu Uusitalo Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Kuopion yliopistollisen sairaalan tulokset 10 vuodelta Nivelreuma on nivelten

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA 1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Phakic intraocular lenses ICL & PRL

Phakic intraocular lenses ICL & PRL Phakic intraocular lenses ICL & PRL Silmänsisäiset piilolinssit ja niiden tuottamat tulokset Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 31.03.2009 Silvia Komssi Henny Tirkkonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

valokuituratkaisut TAKUULLA VALOKUITU TYÖKALUTON JÄRJESTELMÄ APS-Lan SCSFO Ominaisuudet ja hyödyt

valokuituratkaisut TAKUULLA VALOKUITU TYÖKALUTON JÄRJESTELMÄ APS-Lan SCSFO Ominaisuudet ja hyödyt ja työkalut APS:n Opternan pikaliittimet on suunniteltu nopeaan paikan päällä tehtävään asennukseen. Ne tunnetaan myös nimellä valmiiksi hiotut NPC-liittimet (NPC = No Polish Connector). Voimaa tai erikoishiontatekniikkaa

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehittyminen ja lasten näön äöntutkiminen Raija Voutilainen KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehitys Silmän rakenteen ja hermokudoksen anatomiset ja fysiologiset

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS 321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

G. Teräsvalukappaleen korjaus

G. Teräsvalukappaleen korjaus G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 HUS Silmäklinikka Takaosakirurgiset silmäpotilaat Ablatio eli verkkokalvon irtauma Diabeettinen vitrectomia

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen

Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Terhi Veijanen Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS yhteisnäkö kentät laite Värinäkö Tarkka Heikko Värisokea ituus, mikä kojeen käyttö ajettaessa ole käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 RINTEL OY uh. (09) 829 4600

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Näkemisen laatu monitehotekomykiöllä

Näkemisen laatu monitehotekomykiöllä Huyen Tran ja Samira Zagai Näkemisen laatu monitehotekomykiöllä Tarkastelun kohteena Alcon AcrySof ReSTOR Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö 30.10.2012

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit Näin hoidan Karsastuksen tutkimus ja hoito Marjatta Lappi Karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä. Kun karsastus havaitaan, on tärkeää selvittää heti sen syy. Tutkimukseen kuuluvat karsastustestien

Lisätiedot

silmät näköhermot näköaivokuori

silmät näköhermot näköaivokuori Näön tutkiminen ja tulkinta Terveydenhoitajapäivät 6.2.2009 Oulu Taru Korja Toimitusjohtaja, optikko, KM Optisen Alan Tiedotuskeskus www.optometria.fi 1 Näkeminen on aivotyötä silmät näköhermot näköaivokuori

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Palveluseteli erikoissairaanhoidossa

Palveluseteli erikoissairaanhoidossa Palveluseteli erikoissairaanhoidossa Hans Ramsay Klinikkaryhmän johtaja, vastaava ylilääkäri Pään ja kaulan alueen kirurgia Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esh-palvelujen järjestämistavat julkisella sektorilla:

Lisätiedot

METALLI. Kouriintuntuvaa edistystä: FEIN ErgoGrip. FEIN-kulma- ja suorahiomakoneiden uusi sukupolvi. UUTTA

METALLI. Kouriintuntuvaa edistystä: FEIN ErgoGrip. FEIN-kulma- ja suorahiomakoneiden uusi sukupolvi. UUTTA METALLI Kouriintuntuvaa edistystä: FEIN ErgoGrip. FEIN-kulma- ja suorahiomakoneiden uusi sukupolvi. UUTTA Uudet FEIN-hiomakoneet FEIN ErgoGrip-kahvalla väsymättömään hiontaan. Pidon lisääminen lisää turvallisuutta,

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Mekaaninen leikkaus

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Mekaaninen leikkaus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Mekaaninen leikkaus www.ruukki.fi Lujien terästen leikkaamiseen suositellaan suorateräistä leikkaamista, joka yleensä on saksimainen leikkausmenetelmä. Erityisesti teräslajien

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS!

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Yleistä akkujen ylläpidosta Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Akut sisältävät syövyttävää happoa. Tämän vuoksi on oltava varovainen sekä käytettävä asianmukaisia suojavarusteita työskenneltäessä akkujen

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Biomateriaalitekniikoita sovelletaan oftalmologiassa

Biomateriaalitekniikoita sovelletaan oftalmologiassa Biomateriaalit HANNU UUSITALO Biomateriaaleja käytetään jo hyvin laajasti silmäsairauksien hoidossa ja taittovirheiden korjaamisessa. Biomateriaaliteknologian nopea kehittyminen on osaltaan mahdollistanut

Lisätiedot

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 21.11.2007 Eve Anteroinen Pauliina Maattola-Enqvist HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN TARVITTAVIIN KOHTIIN 1 Tisseel A. Valmisteyhteenveto Seuraavat muutokset on tehtävä Tisseel -valmisteen ja muilla myyntinimillä myytävien valmisteiden

Lisätiedot