Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat"

Transkriptio

1 Katsaus LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa Juhani Pietilä, Petri Mäkinen, Seppo Pajari, Juha Elo ja Hannu Uusitalo Silmän taittovirheiden leikkaushoito eli refraktiivinen kirurgia on viime vuosina yleistynyt nopeasti. Uusia menetelmiä taittovirheiden korjaamiseen, lähinnä sarveiskalvon kaarevuutta muovaamalla, on kehitetty useita. Niistä refraktiivinen leikkaus eksimeerilaserin avulla on nykyisin ylivoimaisesti käytetyin. Katsauksessa esitellään uusin eksimeerilaserin käyttöön perustuva menetelmä, in situ -laserkeratomileusis eli LASIK. Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat (liki-, kauko ja hajataittoisuus) haittaavat yleensä vain vähän normaalia elämää ja aiheuttavat korkeintaan apuvälineiden (silmä- tai piilolasit) käytön tarpeen. Lasit voivat kuitenkin huomattavasti rajoittaa potilaan jokapäiväistä elämää ja olla esteenä työlle tai harrastuksille. Lääketieteen kehityksen samoin kuin parantuneen elintason ja lisääntyneiden vapaaajan harrasteiden myötä potilaiden odotukset silmäkirurgiaa kohtaan ovat kasvaneet. Tämän vuoksi taittovirheiden kirurgiseen korjaamiseen on jo pitkään pyritty kehittämään uusia, entistä tehokkaampia menetelmiä. Silmän rakenteessa on kaksi voimakkaasti valoa taittavaa osaa: sarveiskalvo ja mykiö. Sarveiskalvo taittaa valoa noin kaksi kertaa voimakkaammin kuin mykiö, ja lisäksi se on silmän pintakerroksena kirurgisesti helposti lähestyttävä kudos. Taittovirheiden (lähinnä likinäköisyyden) korjaamiseen on käytetty myös silmänsisäistä refraktiivista leikkausta (esim. kirkkaan mykiön poisto ja tekomykiö tai oman mykiön eteen asetettavat etu- ja takakammiolinssit), mutta sarveiskalvoon kohdistuva kirurgia ollut ylivoimaisesti yleisintä ja ilmeisesti myös pysyy sellaisena lähivuodet. Selvästi käytetyin refraktiivisen kirurgian menetelmä on nykyään fotorefraktiivinen keratektomia (PRK), jota on käsitelty aiemmin Aikakauskirja Duodecimissa (Takki 1993, Tuunanen ym. 1995, Vesaluoma ym. 1998). Tässä artikkelissa esitellään nopeasti yleistyvä sarveiskalvon lamellaarinen eksimeerilaserhionta in situ -laserkeratomileusis (LASIK) ja omat kokemuksemme sen käytöstä likitaittoisuuden hoidossa. Lamellaariset taittovirheleikkaukset Sarveiskalvon lamellaariset taittovirheleikkaukset aloitti Barraquer jo vuonna Hänen kehittämässään keratomileusismenetelmässä keskeiseltä sarveiskalvolta leikataan mikrokeratomilla lamellaarisesti kudospala, joka jäädytetään, ja sen sisäpinta muotoillaan hiomalla stroomaa. Sen jälkeen kudospala ommellaan sulatettuna takaisin alkuperäiseen asentoonsa sarveiskalvon pinnalle. Sarveiskalvon etupinnan kaarevuus muuttuu ja aiheuttaa samalla taittovoiman muuttumisen (Barraquer 1981). Ruiz kehitti 1980-luvulla in situ -keratomileusismenetelmän, jossa kudospalan sisäpinnan muotoilun sijaan tehdään mikrokeratomilla toinen leikkaus sisäpinnan alta paljastuvan leikkaushaavan pohjaan (Ruiz ja Rowsey 1988). Nykyisin kudospala jätetään kiinni nenänpuoleisesta reunastaan ohuella kannaksella, ja näin syntyvä läppä voidaan kääntää syrjään stroo- Duodecim 1999; 115:

2 Kuva 1. PRK-leikkauksen periaate. A) likitaittoisuuden hoidossa keskeisen sarveiskalvon pinnalta poistetaan eksimeerilaserilla kiekkomainen kudospala, jolloin sarveiskalvon etupinnan kaarevuus ja samalla sen taittovoima pienenee. B) Kaukotaittoisuuden hoidossa keskiosan kaarevuutta ja samalla sen taittovoimaa lisätään poistamalla kudosta sarveiskalvon periferiasta. A B man leikkaamisen ajaksi ja kääntää sen jälkeen helposti takaisin paikalleen. Koska lamellaariset menetelmät vaativat kirurgista harjaantuneisuutta ja niiden tulokset vaihtelevat, ne eivät ole saavuttaneet laajempaa suosiota taittovirheiden hoidossa. PRK-leikkaus Trokel ja Srinivasan esittivät vuonna 1983 eksimeerilaserin sopivan taittovirheitä korjaavan kirurgian työvälineeksi. PRK:ssa hiotaan tällaisella laserilla sarveiskalvon pintaa niin, että sarveiskalvon etupinnan kaarevuus ja samalla taittovoima muuttuvat (kuva 1). Menetelmän tuloksia on esitelty tässä lehdessä aiemmin (Vesaluoma ym. 1998). Menetelmä on myös omissa tutkimuksissamme todettu tehokkaaksi, ennustettavaksi ja turvalliseksi varsinkin lievien taittovirheiden korjauksessa (Pietilä ym. 1998). Likitaittoisuuden kasvaessa hoitotulokset kuitenkin huononevat ja sarveiskalvohaavan paranemisen aiheuttamat ongelmat arpisamentuma (haze) ja likitaittoisuuden palautuminen eli regressio yleistyvät. 160 µm:n paksuinen osa sarveiskalvon pintaa ja käsitellään sarveiskalvon stroomaosaa eksimeerilaserilla PRK:n tavoin. Menetelmän kehittäjistä Buratto (1992) irrotti sarveiskalvon pintaosan mikrokeratomilla kokonaan ja teki näin irrotetun osan stroomapintaan refraktiivisen hionnan eksimeerilaserilla kuten PRK:ssa. Pallikaris ym. (1991) puolestaan kehittivät nykyisin käytettävän menetelmän, jossa sarveiskalvon pintakerros avataan mikrokeratotomilla kuin saranoitu läppä jättämällä se yhdestä reunasta kiinni. Läppä käännetään sivuun, ja refraktiota korjaava laserointi tehdään läpän alta paljastuvaan stroomaan. Tämän jälkeen läppä käännetään takaisin paikalleen (kuva 2). sarveiskalvoläppä poistettava kudospala sarveiskalvon strooma sarveiskalvon epiteeli LASIK-leikkaus Kun in situ -keratomileusiksen ja PRK:n edut yhdistettiin, kehittyi LASIK-menetelmä, jossa mikrokeratomilla avataan»höyläten» noin 130 Kuva 2. LASIK-leikkauksen periaate. Mikrokeratomilla leikatun läpän alle tehdään eksimeerilaserilla stroomakudoksen poisto samoin kuin PRK:ssa J. Pietilä ym.

3 Leikkauksen kulku Ennen leikkausta potilaille tehdään normaalin silmätutkimuksen lisäksi sarveiskalvon paksuuden mittaus ultraäänipakymetrillä sekä selvitetään sarveiskalvon pinnan topografia. Tutkimuksilla suljetaan pois silmäsairaudet, varmistetaan, että sarveiskalvo on riittävän paksu leikattavaksi ja määritetään korjattavan taittovirheen ja hajataittoisuuden määrä, akseli ja sijainti. Itse leikkaus tehdään polikliinisesti. Puudutusaineena käytetään paikallisesti tippoina annosteltavaa oksibuprokaiinia. Mikrokeratomilla, joka on kiinnitetty alipaineella silmän pintaan, leikataan sarveiskalvon keskeiseltä alueelta noin µm paksu ja mm:n halkaisijainen pyöreä läppä, joka jätetään nenänpuoleisesta reunastaan ohuella kannalla kiinni sarveiskalvoon (kuva 3). Läppä käännetään sivuun, ja refraktiota muuttava laserointi tehdään PRK:n tapaan sarveiskalvon keskelle. Kuva 3. LASIK-leikkauksen vaiheet: A) Läpän leikkaus mikrokeratomilla. Moottoroitu, liikkuva terä halkaisee lamellaarisesti sarveiskalvolta pyöreän läpän. B) Leikattu läppä käännetään sivuun ennen laserointia. C) Laserointi eksimeerilaserilla läpän alta paljastuvaan stroomaan. D) Läppä käännetään takaisin alkuperäiselle paikalleen. LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa 2457

4 Mitä suurempi taittovirhe on, sitä syvemmältä stroomakudosta joudutaan poistamaan. Laserointialueen eli optisen leikkausalueen halkaisijan määräävät käytettävä laitteisto, potilaan sarveiskalvon paksuus, taittovirheen voimakkuus ja mustuaisaukon koko. Laseroinnin jälkeen läppä käännetään takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Läppä kiinnittyy muutamassa minuutissa alustaansa, ja sen paikallaan pysyminen varmistetaan tarvittaessa (ei rutiinitoimenpiteenä) vielä piilolasilla, jonka leikannut lääkäri poistaa seuraavana päivänä. Molemmat silmät on mahdollista leikata samalla kertaa. Jälkihoitona käytetään antibiootti- ja kortisonisilmätippoja kahden viikon ajan. Mitä LASIKilla hoidetaan? LASIK-menetelmällä hoidetaan nykyään lähinnä kohtalaista ( 6 10 D) ja voimakasta (> 10 D) likitaittoisuutta; jopa 29 D:n korjaus on raportoitu (Fiander ja Tayfour 1995). Myös tapauksissa, joissa PRK-leikkauksen jälkeen on ilmaantunut tavanomaista pahempi sarveiskalvon arpisamentuma tai silmä on jäänyt selvästi likitaittoiseksi, voidaan uusintaoperaatio tai toisen silmän leikkaus suorittaa LASIKmenetelmällä, vaikka taittovirhe olisi alle 6 D. LASIKia käytetään siis tilanteissa, joissa on odotettavissa voimakas paranemisreaktio arpisamentuman ja regression muodossa. Menetelmää käytetään kuitenkin yhä enemmän jo lievän (< 6 D) likitaittoisuuden hoitoon, lähinnä näön nopean palautumisen ja menetelmän kivuttomuuden ansiosta. Likitaittoisuuden lisäksi LASIKilla hoidetaan myös kaukotaittoisuutta ja hajataittoisuutta, joka liittyy usein voimakkaaseen liki- ja kaukotaittoisuuteen. Hajataittoisuutta hoidetaan hiomalla sarveiskalvon jyrkintä meridiaania tasaisemmaksi. Hajataittoisuus voidaan hoitaa samanaikaisesti liki- ja kaukotaittoisuuden eli sfäärisen taittovirheen kanssa. Kaukotaittoisen silmän hoidossa sarveiskalvolle hiotaan rengasmainen»vallihauta», jolloin sarveiskalvon keskiosa jyrkkenee ja optisen alueen taittovoima lisääntyy (kuva 1). Kaukotaittoisuutta PRK:lla hoidettaessa saavutettu leikkaustulos huononee herkemmin kuin likitaittoista silmää hoidettaessa. Tästä syystä LASIKia käytetään jo melko lievissä ( +4 D) kaukotaittoisuuden korjauksissa. Vasta-aiheet Vasta-aiheita LASIKille ovat keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma, glaukooma, harmaakaihi, uveiitti, aktiivinen luomitulehdus ja riippuluomi. Sydämentahdistinpotilaita ja raskaana olevia ei myöskään operoida. Sarveiskalvon paksuus asettaa omat rajoituksensa laseroinnin syvyydelle. Jos sarveiskalvo on tavallista ohuempi, joudutaan suurimmissa korjauksissa tyytymään taittovirheen vähentämiseen täydellisen korjauksen sijasta. Näin käy kuitenkin yleensä vasta, kun likitaittoisuutta on yli 15 D. Tuloksia Julkaistuissa tutkimuksissa LASIKilla hoidetuista likitaittoisista silmistä noin kahdessa kolmasosassa on saavutettu tavoiteltu taittovirheen korjaus eli jäljelle jäänyt taittovirhe on ollut korkeintaan ± 1 D (Pallikaris ja Siganos 1994, Kremer ja Dufek 1995, Güell ja Muller 1996, Marinho ym. 1996, Salah ym. 1996). Tätä pienemmällä taittovirheellä potilas näkee arkiaskareissa riittävän tarkasti ja tulee yleensä toi- Taulukko 1. Fotorefraktiivisen keratektomian (PRK)ja in situ -laserkeratomileusiksen (LASIK) eroja. PRK LASIK Tuloksen ennustettavuus lievä (< 6 D) myopia hyvä hyvä kohtalainen myopia (6 10 D) tyydyttävä hyvä voimakas myopia (> 10 D) välttävä tyydyttävä Kipu toimenpiteen jälkeen kohtalainen olematon kova vähäinen Näön palautuminen hidas nopea Sarveiskalvon arpisamentuma vähäinen olematon voimakas Tekninen vaativuus kohtalainen vaativa Taittokyvyn muutokset vähäinen suuri vähäinen laseroinnin jälkeen (regressio) 2458 J. Pietilä ym.

5 meen ilman lasikorjausta. Tuloksia voidaan pitää erinomaisina, sillä likitaittoisuus on leikatuissa silmissä ollut yleensä ennen leikkausta kohtalaista ( 6 10 D) tai voimakasta (> 10 D). Lievän likitaittoisuuden (< 6 D) hoidossa LASIKilla saavutetut tulokset näyttävät vastaavan PRK:n tuloksia taittovirheen korjauksen osalta (Kremer ja Dufek 1995, Salah ym. 1996). LASIKin edut muihin refraktiivisen kirurgian menetelmiin verrattuna tulevatkin parhaiten esille suuria taittovirheitä hoidettaessa (taulukko 1). Helmy ym. (1996) vertailivat PRK:ta ja LASIKia leikkaamalla 40 silmää kummallakin menetelmällä. Likitaittoisuus oli näissä silmissä ennen leikkausta 6 10 D. Vuoden kuluttua leikkauksesta taittovirhe oli 85.7 %:ssa LASIKilla leikatuista silmistä ja 64 %:ssa PRK:lla leikatuista korkeintaan ± 1 D. Pallikaris ja Siganos (1994) vertailivat PRK:n ja LASIKin tehokkuutta voimakkaan (> 10 D) likitaittoisuuden hoidossa. Heidän tutkimuksessaan LASIKilla leikatuista silmistä 66.6 %:ssa päästiin (± 1 D:n tarkkuuteen tavoitearvosta, PRK:lla leikatuista vain 10 %:ssa. Hersh ym. (1998) tutkivat menetelmien eroa kohtalaisen ja voimakkaan ( 6 15 D) likitaittoisuuden hoidossa satunnaistetussa tutkimuksessaan. Osuvuudessa (± 1 D 6 kk leikkauksesta) PRK osoittautui hivenen paremmaksi (57.4 ja 40.7 %). LASIKin etuna taas oli näön nopeampi palautuminen. Asiasta kiinnostuneelle lukijalle suosittelemme Farahin ym. (1998) laajaa katsausartikkelia, johon on kerätty LASIKista julkaistuja tuloksia. Omat potilaat Oma aineistomme koostuu lähinnä kohtalaisen tai huomattavan likitaittoisista silmistä. Mukaan otettiin ne kesäkuusta 1996 alkaen Kirurgipalvelussa Tampereella LASIKmenetelmällä leikatut 102 likitaittoista silmää, joista oli saatavissa vähintään yhden vuoden seurantatulos. Sarveiskalvoläppä tehtiin Automated Corneal Shaper (Chiron Vision) -mikrokeratomilla ja lasertoimenpide Meditec MEL 60 (Aesculap-Meditec) -eksimeerilaserilla. Optisen leikkausalueen halkaisija oli mm. Tulokset Likitaittoisuus oli ennen leikkausta keskimäärin 9.1 ± 2.5 D (vaihteluväli D) ja 12 kuukautta leikkauksen jälkeen 0.4 ± 0.8 D (vaihteluväli D). Poikkeama tavoitellusta korjauksesta eli leikkaustuloksen ennustettavuus on esitetty taulukossa 2 ja näöntarkkuus ilman laseja leikkauksen jälkeen taulukossa 3. Osassa voimakkaimmin likitaittoisista silmistä tavoitteena oli lievä alikorjaus sarveiskalvon rajallisen paksuuden takia. Taittovirheen määrä ennen ja jälkeen leikkauksen yksittäisissä silmissä on esitetty kuvassa 4. Taulukko 2. Tuloksen ennustettavuus eli poikkeama tavoitellusta taittovirheen korjauksesta LASIKleikkauksen jälkeen, kun likitaittoisuus ennen leikkausta oli lievää kohtalaista ( 10 D) tai voimakasta (> 10 D). Seuranta- 10 D > 10 D aika ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D n % n % n % n % n % n % 1 kk kk Taulukko 3. Korjaamaton näöntarkkuus Snellenin taululla mitattuna LASIK-leikkauksen jälkeen, kun likitaittoisuus ennen leikkausta oli lievää kohtalaista ( 10 D) tai voimakasta (> 10 D). Seuranta- 10 D > 10 D aika n % n % n % n % n % n % 1 kk kk LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa 2459

6 Taittovirhe leikkauksen jälkeen (D) Taittovirhe ennen leikkausta (D) Kuva 4. Taittovirheen määrä ennen LASIK-leikkausta (x-akseli) ja 12 kuukautta sen jälkeen (y-akseli) yksittäisissä silmissä. Taittovirheleikkausten turvallisuus mitataan yleensä parhaan lasikorjauksella saavutetun näöntarkkuuden muutoksena. Vuosi leikkauksen jälkeen tämä näöntarkkuus oli heikentynyt yhden rivin Snellenin taululla mitattuna viidellä potilaalla (5 %). Lopuilla näöntarkkuus lasein korjattuna oli pysynyt samana tai parantunut. Menetelmää voidaan näiden lukujen perusteella pitää turvallisena. Leikkaustuloksen pysyvyyttä arvioitiin taittovirheen muutoksena yhden kuukauden ja yhden vuoden kuluttua tehtyjen tutkimusten välillä. Likitaittoisuuden palautuminen ilmeni ensimmäisinä kuukausina leikkauksen jälkeen ja liittyi yleensä voimakkaaseen likitaittoisuuteen ennen leikkausta. Kun likitaittoisuus ennen leikkausta oli > 10 D, palautuma oli yli 1.0 D 16 %:ssa (4/25) silmistä, ja likitaittoisuuden ollessa 10 D osuus oli 1 % (1/69). Lähinnä likitaittoisuuden voimakkuuden vuoksi ensimmäisessä leikkauksessa ei aina päästä tavoiteltuun lopputulokseen, vaan yli- ja varsinkin alikorjauksia ilmenee. Yleensä ne korjataan uusintaleikkauksella muutaman kuukauden kuluttua. LASIK-leikkaus likitaittoisuuden korjaamiseksi oli klinikassamme tehty kesäkuuhun 1998 mennessä 482 silmään. Näistä 39 oli uusintaleikkauksia, seitsemän ylikorjauksen ja 32 alikorjauksen takia. Kuukausi uusintaleikkauksen jälkeen 36 silmää (92 %) poikkesi enintään ± 1.0 D tavoitellusta taittovirheestä ja 32 silmässä (82 %) näöntarkkuus oli parempi kuin 0.5 ilman lasikorjausta. LASIK on teknisesti vaativa LASIK on tähänastisissa tutkimuksissa osoittautunut erinomaiseksi taittovirheitä korjaavaksi menetelmäksi. Sen etuja PRK:hon verrattuna ovat kivuttomuus, näkökyvyn nopeampi palautuminen ja arpikudosmuodostuksen vähäisyys (taulukko 1). LASIK on kuitenkin menetelmänä vaativampi sekä tarvittavien instrumenttien että leikkaavan kirurgin taitojen suhteen. Tekniset ongelmat LASIKissa aiheutuvat mikrokeratomin käytön vaativuudesta; varsinainen laserointi on hyvin samankaltainen kuin PRK:ssa. Komplikaatiot Mikrokeratomi koostuu monesta pienestä osasta, jotka steriloidaan ennen jokaista leikkausta (leikkaava terä on kertakäyttöinen). Pienikin metallinsiru mikrokeratomin koneistossa saattaa aiheuttaa terän pysähtymisen, jolloin läppä jää vajaaksi. Alipaineimu saattaa irrota kesken leikkauksen, jolloin läpästä ei tule tasaisen pyöreää, tai läppä voi irrota kannastaan, jolloin syntyy irtonainen kudospala. Jos läpästä tulee epämuotoinen, leikkaus yleensä keskeytetään ja toimenpide voidaan tehdä uudelleen vasta muutaman kuukauden kuluttua. Pieni luomirako saattaa estää mikrokeratomin käytön tai ainakin vaikeuttaa sitä (Gimbel ym. 1996). Erittäin harvinainen komplikaatio LASIK-leikkauksissa on sarveiskalvon puhkaisu (Pallikaris ja Siganos 1997). Itse laserointiin liittyvä komplikaatio on leikkausalueen epäkeskisyys, joka syntyy, kun laserointi ei osu keskelle optista akselia. Alle 1 mm:n epäkeskisyydestä likitaittoisen silmän hoidossa on harvoin haittaa näöntarkkuudelle, ja epäkeskisyyttä voidaan omien kokemuksiemme mukaan hoitaa laseroimalla silmä uudelleen. Kaukotaittoisissa silmissä epäkeskisyyden korjaaminen on leikkausalueen muodon takia ongelmallisempaa J. Pietilä ym.

7 Leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista yleisin on viikkojen tai kuukausien kuluessa kehittyvä sarveiskalvon epiteelin kasvaminen läpän reunan alle. Läpän alle kasvanut epiteeli täytyy poistaa, jos epiteelikasvua on optisella alueella tai kasvu etenee sitä kohti. Yleensä epiteelikasvu kuitenkin häviää läpän alta seurannan aikana. Leikkauksen jälkeen läpän alle saattaa jäädä ylimääräistä materiaalia, kuten irtonaisia kuituja silmän kuivaamiseen käytetystä sienestä. Näistä ns. interface-roskista on äärimmäisen harvoin haittaa potilaalle. Läpän venyminen tai liiallinen kuivuminen leikkauksen aikana voi aiheuttaa läpän poimuilua (Gimbel ym. 1996). Leikkauksen jälkeisiä näkemisen laatuun liittyviä komplikaatioita ovat hämäränäön heikkeneminen (Güell ja Muller 1996), kontrastiherkkyyden väliaikainen huononeminen (Pérez-Santoja ym. 1998) sekä häikäisy (Marinho ym. 1996). Erittäin harvinaisia komplikaatioita ovat tehokasta hoitoa vaativa sarveiskalvon bakteeritulehdus (Reviglio ym. 1998) sekä helpommin rauhoittuva, ei-infektiivinen sarveiskalvon tulehdus, ns. diffuusi lamellaarinen keratiitti (Smith ja Maloney 1998). On myös kuvattu läpänalaiseen epiteelin kasvamiseen liittynyt läpän reunan sulaminen (Castillo ym. 1998). Omassa aineistossamme epiteelikasvua läpän alle ilmeni seitsemässä silmässä 102:sta. Yhdessä silmässä epiteelikasvu ulottui keskeiselle alueelle ja vaati läpän noston ja epiteelin poistamisen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kahdessa silmässä pieni epiteelitäplä pysyi ennallaan ja lopuissa epiteelikasvu hävisi läpän alta vuoden seuranta-aikana. Epiteelikasvu ei vaikuttanut näöntarkkuuteen näissä silmissä. Yhdessä silmässä läpän alle jäi ilmeisesti mikrokeratomin terästä irronnut metallisiru, ja yhdessä läpässä ilmeni lievää poimuilua. Kummassakaan tapauksessa näöntarkkuus ei huonontunut. Yhdessä silmässä lievä laserointialueen epäkeskisyys aiheutti varjokuvaa varsinkin hämärässä. Tilannetta korjattiin vuoden kuluttua uusintahionnalla, joka vähensi oireita. LASIK-hoidon jälkeisiä myöhäiskomplikaatioita ei ole raportoitu tosin leikkauksia on tehty vasta noin kahdeksan vuoden ajan. Oman ongelmansa lähinnä glaukoomaseulonnassa aiheuttavat silmänpainemittareiden liian pienet lukemat leikkauksen jälkeen. Omien tutkimustemme mukaan LASIK-leikkauksen jälkeen silmälääkärien käyttämä applanaatiotonometri näyttää 2 3 mmhg ja lähinnä optikoiden käyttämä ilmapuhallustonometri jopa 7 8 mmhg todellista pienempiä silmänpainearvoja (Pietilä ym. 1998). Lopuksi Tehokkuutensa ja turvallisuutensa ansiosta LASIK on lunastanut paikkansa tärkeänä refraktiivisen kirurgian menetelmänä. Huolimatta menetelmän teknisestä vaativuudesta ja suhteellisen pitkästä oppimisajasta LASIK on kokonaan syrjäyttänyt PRK:n voimakkaan ja osin kohtalaisenkin likitaittoisuuden hoidossa. Suurten taittovirheiden hoidossa ongelmana on ollut tulosten huono ennustettavuus; tähän ongelmaan LASIK näyttää tuoneen parannuksen. Sen käyttökelpoisuutta lisää myös helppo toistettavuus, jos ensimmäisellä leikkauksella ei päästä toivottuun lopputulokseen. Näkökyvyn nopean palautumisen ansiosta LASIK näyttää valtaavan alaa myös lievempien taittovirheiden hoidossa. Kirjallisuutta Barraquer J I. Keratomileusis for myopia and aphakia. Ophthalmology 1981; 88: Buratto L, Ferrari M, Rama P. Excimer laser intrastromal keratomileusis. Am J Ophthalmol 1992; 113: Castillo A, Diaz-Valle D, Gutierrez A R, Toledano N, Romero F. Peripheral melt of flap after laser in situ keratomileusis. J Refract Surg 1998; 14: Farah S G, Azar D T, Gurdal C, Wong J. Laser in situ keratomileusis: literature review of a developing technique. J Cataract Refract Surg 1998; 24: Fiander D C, Tayfour F. Excimer laser in situ keratomileusis in 124 myopic eyes. J Refract Surg 1995; 11 Suppl 3: S Gimbel H V, Basti S, Kaye G B, Ferensowicz M. Experience during the learning curve of laser in situ keratomileusis. J Cataract Refract Surg 1996; 22: Güell J L, Muller A. Laser in situ keratomileusis (LASIK) for myopia from 7 to 18 diopters. J Refract Surg 1996; 12: Helmy S A, Salah A, Badawy T T, Sidky A N. Photorefractive keratectomy and laser in situ keratomileusis for myopia between 6.00 and diopters. J Refract Surg 1996; 12: Hersh P S, Brint S F, Maloney R K, ym. Photorefractive keratectomy versus laser in situ keratomileusis for moderate to high myopia. A randomized prospective study. Ophthalmology 1998; 105: LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa 2461

8 Kremer F B, Dufek M. Excimer laser in situ keratomileusis. J Refract Surg 1995; 11 Suppl 3: S Marinho A, Pinto C M, Pinto R, ym. LASIK for high myopia: one year experience. Ophthalmic Surg Lasers 1996; 27 Suppl 5: S Pallikaris I G, Papatzanaki M E, Siganos D S, Tsilimbaris M K. A corneal flap technique for laser in situ keratomileusis. Human studies. Arch Ophthalmol 1991; 109: Pallikaris I G, Siganos D S. Excimer laser in situ keratomileusis and photorefractive keratectomy for correction of high myopia. J Refr Corneal Surg 1994; 10: Pallikaris I G, Siganos D S. Laser in situ keratomileusis to treat myopia: Early experience. J Cataract Refract Surg 1997; 23: Pérez-Santoja J J, Sakla H F, Alió J L. Contrast sensitivity after laser in situ keratomileusis. J Cataract Refract Surg 1998; 24: Pietilä J, Mäkinen P, Uusitalo H. Intraocular pressure after PRK and LASIK. XVIth Congress of the ESCRS, Nice 1998(a); abstract: 140. Pietilä J, Mäkinen P, Pajari S, Uusitalo H. Photorefractive keratectomy for 1.25 to diopters of myopia. J Refract Surg 1998(b); 14: Reviglio V, Rodriguez M L, Picotti G S, Paradello M, Luna J D, Juarez C P. Mycobacterium chelonae keratitis following laser in situ keratomileusis. J Refract Surg 1998; 14: Ruiz J, Rowsey J. In-situ keratomileusis. ARVO Abstracts. Invest Ophthalmol Vis Sci 1988; 29 Suppl 4: 392. Salah T, Waring G O III, El Maghraby A, ym. Excimer laser in situ keratomileusis under a corneal flap for myopia of 2 to 20 diopters. Am J Ophthalmol 1996; 121: Smith R J, Maloney R K. Diffuse lamellar keratitis. A new syndrome in lamellar refractive surgery. Ophthalmology 1998; 105: Takki K. Likinäköisyyden leikkaushoito. Duodecim 1993; 109: Trokel S L, Srinivasan R, Braren B. Excimer laser surgery of the cornea. Am J Ophthalmol 1983; 96: Tuunanen T, Tervo T, Karas J. Eksimeerilaserin käyttö sarveiskalvokirurgiassa. Duodecim 1995; 111: Vesaluoma M, Tuunanen T, Vannas A, Tervo T. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Duodecim 1998; 114: JUHANI PIETILÄ, LL, erikoislääkäri SEPPO PAJARI, LL, erikoislääkäri JUHA ELO, LL, erikoislääkäri Kirurgipalvelu Hämeenkatu 15 B Tampere Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi PETRI MÄKINEN, LL, apulaislääkäri HANNU UUSITALO, dosentti, apulaisopettaja TAYS:n silmätautien klinikka Tampere 2462

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsen näön tutkimisen haasteet Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsi näöntutkimuksessa Kuka on lapsi? alle 18v., alle 16v., alle 10v.? Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sen tarkemmin on mietittävä,

Lisätiedot

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin

Lisätiedot

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson Näkövirheet ja aberraatiot 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson Sisältö Perinteiset näkövirheet Muut näkövirheet Sfäärinen aberraatio Kliiniset seuraukset Aaltorintamamittaukset Tapaukset

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Nerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus

Nerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus Nerokasta näkemistä Näöntarkastuksen tulevaisuus Intensiivinen älylaitteiden käyttäminen lisää näköstressiä Tietokoneet, tablet-laitteet sekä älypuhelimet ovat tulleet olennaiseksi osaksi päivittäistä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan 2 Lisääntynyt Kevät 2 Syksy

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 1 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt 8 7 6 Pysynyt ennallaan 1 Lisääntynyt Kevät

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 10 mg karmelloosinatriumia. Yksi tippa

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Sekoitinsarja Käyttöohje

Sekoitinsarja Käyttöohje Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

1) Sivulasien asennus Valmistele alumiinilistat (sivu- ja alalistat U-, katonvastainen lista joko F- tai U-profiililla)

1) Sivulasien asennus Valmistele alumiinilistat (sivu- ja alalistat U-, katonvastainen lista joko F- tai U-profiililla) VIHTA-LASISEINÄN ASENNUSOHJE: Käymme tässä asennusohjeessa läpi lasiseinän asennuksen vaihe vaiheelta. Suorittamalla asennustyö huolella tämän ohjeen mukaan lasiseinän asennus sujuu vaivattomasti ja lasiseinän

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI 1 (6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy/ Tomi Valkeapää Tilaus-/ toimituspäivä: 13.01.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Louhentie 3 Näytetunnukset: 01.OH-RA, 02.OH-RA, 03.OU-RA Näytteiden

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Asennusohje LASISEINÄ

Asennusohje LASISEINÄ Asennusohje LASISEINÄ Käymme tässä asennusohjeessa läpi lasiseinän asennuksen vaihe vaiheelta. Suorittamalla asennustyö huolella tämän ohjeen mukaan lasiseinän asennus sujuu vaivattomasti ja taataan lasiseinän

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Kuva1. Tyypillinen katevaurio.

Kuva1. Tyypillinen katevaurio. Tässä artikkelissa käsitellään suurien muovikatehalkeamien korjaamista kotikonstein ja ilman muovihitsaamista. Menetelmä sopii hyvin pitkien katehalkeamien korjaamiseen. Mikäli esimerkiksi kiinnikekannakkeita

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited TANSUN QUARTZHEAT Käyttöohje Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU Valmistaja: Tansun Limited Asiakaspalvelukysymyksissä, ota yhteyttä maahantuojaan: Proviter Oy Tullikatu 12 A 4 21100

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Varilan kuntoradan putkisilta

Varilan kuntoradan putkisilta 4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

LAATURAPORTTI Iteraatio 1

LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI 2 (7) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 9.12.2006 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 Kaarlo Lahtela Korjauksia 1.0 Lauri Kiiski Katselmointi ja

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot