KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo"

Transkriptio

1 KATSAUS Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo Maassamme on tehty tuhansille potilaille sarveiskalvon taittovoiman korjausleikkaus eksimeerilaserilla (fotorefraktiivinen keratektomia, PRK). Olemme hoitaneet eksimeerilaserilla viiden vuoden ajan taittovirheitä sekä sarveiskalvon arpia ja degeneraatioita. Esittelemme kirjoituksessa sarveiskalvon likitaittoisuuden korjauksessa käytettävät tärkeimmät nykymenetelmät PRK:n ja in situ -laserkeratomileusiksen. Kuvaamme oman 110 potilaan PRK-aineiston kiinnittäen huomiota leikkaustuloksen ennustettavuuteen, toimenpiteen turvallisuuteen, hajataittoisuuden korjaukseen ja tulosten pysyvyyteen vähäisen, kohtalaisen ja vahvan myopian hoidossa. Eksimeerilaserilla leikatut potilaat tarvitsevat huolellista seurantaa sekä erityishuomiota, kun he aikanaan tarvitsevat kaihileikkausta. Vaikka potilaat ovat leikkaustulokseen lähes aina erittäin tyytyväisiä, on muistettava, että useimmiten kysymyksessä on täysin terveeseen silmään ilman pakottavaa syytä tehtävä peruuttamaton toimenpide, johon voi tosin harvoin liittyä näköä heikentäviä komplikaatioita. Sarveiskalvon taittovirheiden nykyisten kirurgisten korjausmenetelmien isänä voidaan pitää kolumbialaista Jose Ignacio Barraqueria, joka kehitti ns. keratomileusistekniikkaa luvun lopulta lähtien. Hän irrotti sarveiskalvon keskeltä epiteelikerroksen ja strooman etuosan käsittävän kudoskiekon, jota voitiin ohentaa sen jälkeen, kun se oli jäädytetty. Kun muotoiltu kiekko ommeltiin takaisin paikalleen, sarveiskalvon pintaprofiili litistyi keskiosasta niin, että sarveiskalvon taittovoima väheni. Alun perin japanilaisen professori Saton ideoima radiaalinen keratotomia (RK), sarveiskalvon viiltoleikkaus, otettiin käyttöön Neuvostoliitossa, kun professori Fjodorov havaitsi sattumalta 1970-luvun lopulla sarveiskalvovammapotilaan likitaittoisuuden vähentyneen onnettomuuden jälkeen. Fjodorovin sarveiskalvon endoteelia säästävä RK-tekniikka levisi Yhdysvaltoihin, jossa tänäkin vuonna korjataan arviolta noin potilaan vähäinen likitaittoisuus viiltotekniikalla. Nykyaikaiset taittovirhekirurgiset tekniikat saivat alkusysäyksen 1970-luvulla mm.»tähtien sota» -projektiin liittyneestä lasertekniikan kehityksestä. Vuonna 1983 yhdysvaltalainen Steven Trokel keksi ensimmäisenä eksimeerilaserin soveltuvan sarveiskalvokudoksen haihduttamiseen (fotorefraktiivinen keratektomia, PRK) (Trokel ym. 1983). Toimenpidettä on aikaisemminkin kuvattu tässä lehdessä (Takki 1993, Tuunanen ym. 1995). Kreikkalainen Ioannis Pallikaris yhdisti v Barraquerin kehittämän keratomileusiksen ja Trokelin PRK-tekniikan toisiinsa (Pallikaris ym. 1990). Näin alkoi in situ -laserkeratomileusiksen (LASIK) aikakausi. Tässä menetelmässä poistetaan kudosta eksimeerilaserin 1098 Duodecim 114: , 1998 M. Vesaluoma ym.

2 avulla sarveiskalvoläpän alta. On arvioitu, että maailmanlaajuisesti jo yli miljoona likitaittoista potilasta on hoidettu PRK:lla tai LASIKilla. Leikkaustekniikka ja jälkihoito Ihmisen sarveiskalvon rakenne on esitetty kuvassa 1. PRK:ssa sarveiskalvon pintaepiteeli poistetaan ensin paikallispuudutuksessa veitsellä raaputtaen, erikoisharjalla tai laserlaitteella. Sen jälkeen tietokoneohjatun lasersäteen avulla haihdutetaan kudosta sarveiskalvon strooman etuosasta. Mitä suurempi korjaus on kyseessä, sitä enemmän kudosta poistetaan. Leikkauksen lopuksi sidekalvolle laitetaan antibioottivoidetta. Olemme käyttäneet jälkihoidossa lappua kolmen päivän ajan, mutta myös kipua selvästi vähentävän terapeuttisen piilolasin käyttö on mahdollista. Siihen liittyy kuitenkin hieman lisääntynyt sarveiskalvotulehduksen ja steriilien infiltraattien riski. Piilolasilla hoidetuille pitäisikin tehdä tarkastus kahtena tai kolmena päivänä leikkauksen jälkeen. Useimmat potilaat tuntevat melko kovaakin kipua 1 2 vuorokauden ajan leikkauksen jälkeen. Sitä voidaan hoitaa esimerkiksi natriumdiklofenaakki- ja diatsepaamilääkityksellä. Neljännestä leikkauksen jälkeisestä päivästä lähtien potilaat käyttävät fluorometololitippoja, ja tätä lääkitystä vähennetään asteittain. Pienissä korjauksissa voidaan olla käyttämättä kortikosteroideja. Kortisonilääkityksen tarkoituksena on estää arpisamentuman muodostumista sekä leikkauksessa saavutetun tuloksen taantumista takaisin likitaittoisuuden suuntaan. Lopullinen tulos saavutetaan muutamien viikkojen tai kuukausien kuluttua. Kuvassa 2 on erään potilaan sarveiskalvo ennen uusintaleikkausta ja sen aikana. Korjausleikkaus tehtiin sarveiskalvoon syntyneen arpisamentuman ja likitaittoisuuden palautumisen vuoksi. LASIK-leikkauksessa höylätään aluksi sarveiskalvoon läppä mikrokeratotomilla. Sen alta haihdutetaan kudosta eksimeerilaserilla. Jotta läppä saadaan muodostetuksi, silmän sisäinen paine nostetaan 65 mmhg:iin. Silmänpaine voi viillon aikana kohota hetkellisesti jopa 140 mmhg:iin. Leikkauksen lopuksi läppä palautetaan takaisin paikalleen, ja se pysyy kiinni ompeleitta. Monet kirurgit asettavat potilaalle terapeuttisen piilolasin Kuva 1. Ihmisen sarveiskalvon rakenne. Epiteeli muodostuu noin 5 7 solukerroksesta. Stroomassa näkyy keratosyyttejä kollageenilamellien välissä. Sisimpänä on yhden solukerroksen muodostama endoteeli. muutaman päivän ajaksi. Potilaat ovat miltei kivuttomia heti leikkauksen jälkeen, ja he pystyvät heti hyödyntämään uutta näkökykyään. Toimenpiteen jälkeen ei tarvita kortisonihoitoa vaan paikallinen antibioottisuoja riittää. Haavan paraneminen Verrattaessa PRK:n ja LASIKin tuloksia on tärkeää ymmärtää näiden kahden tekniikan erilaisuudesta johtuvat erot syntyneissä kudosvaurioissa sekä haavan paranemisessa (taulukko 1). Taulukko 1. PRK:n ja LASIKin aiheuttamat kudosvauriot. PRK Epiteeli Keskeinen epiteeli poistetaan Bowmanin kerros Tuhoutuu LASIK Epiteelivaurio vain läpän reuna-alueelle Säästyy Epiteliostromaalinen viestinvälitys Keskeisesti ++ Läpän reunat +++ Keskeisesti ± Hermokudos Subepiteliaaliset ja etustrooman Hermot katkeavat, hermot tuhoutuvat kanavat säilyvät läpässä Läpän saranassa täysin ehyitä hermoja Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1099

3 A C B Kuva 2. A) PRK:n jälkeinen arpisamentuma (haze) sarveiskalvon keskellä. Samentumaa ei saatu vähenemään uudelleen aloitetulla kortisonitippalääkityksellä, vaan se vaikutti pysyvältä 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Samentuma-alueen halkaisija oli noin 3 mm. Samentuma (tiheys 2 asteikolla 0 4) aiheutti alkuperäisen leikkaustuloksen taantumisen taittoisuusarvoon ax 100. Tällaisella lasilla potilaan näöntarkkuus oli kuitenkin 1.0. Vuoden kuluttua leikkauksesta tehtiin korjaustoimenpide. B) PRK:lla tehdyssä korjausleikkauksessa epiteeli poistettiin. Huomaa stroomakerroksen mukulakivimäinen pinta, joka johtuu soluväliaineen muodostumisesta epiteelin ja alkuperäisen leikkauspinnan väliin. C) Pinta on ensin tasoitettu (vrt. kuva B), ja siihen on tehty tarpeellinen korjaus. Potilaan korjaamaton näöntarkkuuus oli kolme vuotta myöhemmin 1.0 ja taittoisuus ax 90. PRK:ssa sarveiskalvon strooman etuosan keratosyytit kuolevat ohjelmoituneen solukuoleman vaikutuksesta (apoptoosi), jonka välittäjinä toimivat vaurioituneesta epiteelistä vapautuvat sytokiinit (Wilson ym. 1996a, b). PRK:n jälkeen useiden sytokiinien vapautuminen kyynelnesteeseen lisääntyy siksi aikaa, kun haava on nähtävissä epiteelin alueella (Vesaluoma 1997, Vesaluoma ja Tervo 1998). Epiteelin ja strooman välisellä viestinsiirrolla ja sitä seuraavalla keratosyyttien apoptoosilla uskotaan olevan merkittävä osa haavan paranemisen alkuun saattamisessa (Wilson ym. 1996a). PRK:n tavallisin komplikaatio, arpisamentuman (haze) muodostus (kuva 2A) ja siihen liittyvä leikkauksen taittoisuustuloksen huonontuminen johtuvat haava-alueelle kertyvien aktivoituneiden keratosyyttien toiminnasta. Nykyisin hoitokeinoin voidaan vain osittain vaikuttaa arpeutumistaipumukseen. Toisin kuin PRK:ssa LASIKiin mahdollisesti liittyvä arpisamentuma ei esiinny optisen akselin alueella. PRK ja LASIK eroavat toisistaan myös hermovaurion osalta (taulukko 1). Vaikka hermot kasvavat uudelleen haava-alueelle, ne poikkeavat morfologialtaan normaaleista hermoista vielä vuosienkin kuluttua PRK:sta. Sarveiskalvon tunto näyttää palautuvan nopeammin LASIKin jälkeen (Kanellopoulos ym. 1997). PRK- ja LASIKleikkausten komplikaatioita on esitetty taulukoissa 2 ja 3. HYKS:ssa on käytössä in vivo -konfokaalimikroskooppi, jonka avulla on mahdollista tutkia ihmisen sarveiskalvoa solutasolla (kuva 3). LASIK-leikkauksen ongelmat liittyvät pääasiassa läppään (taulukko 3). Läpän alle voi kasvaa epiteeliä, mikä aiheuttaa arpimuodostusta. Korjaustoimenpiteet ovat kuitenkin melko yksinkertaisia, koska läppä voidaan irrottaa uudelleen, laserointia lisätä tai poistaa vaikkapa haavapintojen 1100 M. Vesaluoma ym.

4 Taulukko 2. PRK:n komplikaatiot. Eksimeerilaserin toimintahäiriöt Epiteelin epätäydellinen poisto Epäkeskeinen kudoksen poisto Epiteelin hidastunut paraneminen Tulehduspesäkkeet (liittyvät terapeuttisen piilolasin käyttöön) Keskeiset saarekkeet Ylikorjaus, alikorjaus, likitaittoisuuden palautuminen Muutokset kontrastiherkkyydessä Häikäistyminen, valokehäilmiöt Arpisamentumat Lääkitykseen liittyvät (glaukooma, harmaakaihi, steriilit pesäkkeet) Taulukko 3. LASIKin komplikaatiot. Mikrokeratotomiin liittyvät Epätäydellinen, irronnut, aaltomainen tai ohut läppä, puhkeama, etuosavauriot Kudoksen poistoon liittyvät Kuten PRK:ssa Leikkauksenaikaisen silmänsisäisen paineen nousuun liittyvät (näköhermovaurio, verisuonitukokset, verkkokalvonalainen verenvuoto) Leikkauksenjälkeiset läppäkomplikaatiot Epiteelin sisäänkasvu läpän alle Läpän virheasento Läpän välitilan vierasesineet (kuivurin osat, metallisirut) väliin kasvanut epiteelimatto. Käytännössä jopa 40 % potilaista joudutaan leikkaamaan useammin kuin kerran; PRK-leikkauksissa osuus on 3 5 %. Tuoreiden havaintojemme mukaan LASIK-läpän manipulaatio uusintaleikkauksissa voi kuitenkin aiheuttaa sarveiskalvolle ylimääräisiä vaurioita (Linna ym., julkaisematon havainto). Omat PRK-potilaat Tutkimukseen valittiin 46 miehen ja 64 naisen v ensin hoidettu silmä (Tuunanen ja Tervo 1998). Potilai- den keski-ikä oli 31.2 ± 8.5 vuotta (vaihteluväli v, mediaani 30 v). Kaikissa silmissä korjattu näöntarkkuus oli 0.5 ja likinäköisyys oli pysynyt ennallaan viimeisten kahden vuoden ajan. Perusteellisessa silmätutkimuksessa ei todettu muita sairauksia. Ennen PRK:ta silmä tarkastettiin biomikroskoopilla, tehtiin sarveiskalvon topografinen mittaus sekä tutkittiin korjaamaton ja paras korjattu näöntarkkuus käyttäen Snellenin taulua. Silmän taittovoima mitattiin sekä subjektiivisesti että sykloplegiaa apuna käyttäen. Silmänpohja tutkittiin mustuainen laajennettuna epäsuoralla oftalmoskoopilla. Leikkauksen jälkeen sarveiskalvon kirkkaus ja arpisamentuman määrä arvioitiin biomikroskoopilla käyttäen asteikkoa 0 4 (0 = ei arpisamentumaa, 1 = juuri havaittava, hento, vaalea heijastus etustroomassa, 2 = heikko, vaalea arpisamentumaheijastus, joka ei vaikuta silmän taittovoiman Kuva 3. Sarveiskalvon rakenteet PRK:n jälkeen in vivo konfokaalimikroskoopilla kuvattuna. a) epiteelisoluja, b) aktivoituneita keratosyyttejä, c) arpisamentumaa, d) endoteelisoluja, e) epiteelinalaisia hermoja, f) stroomahermo. (a e kuvattu päivää, f. kolme vuotta PRK:n jälkeen). Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1101

5 Taulukko 4. Keskimääräinen taittoisuus ± keskihajonta sfäärisinä ekvivalentteina pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina PRK:n jälkeen. Taittoisuusarvojen vaihteluvälit suluissa. Aika Ryhmä 1 Silmiä Ryhmä 2 Silmiä Ryhmä 3 Silmiä (kk) (52 silmää, (34 silmää, (24 silmää, D) D) D) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) 1 Ilman hajataittoisuuden korjauksia. määritykseen, 3 = kohtalainen vaalea heijastus ja arpisamentuma, joka heikentää näöntarkkuutta, 4 = tiivis arpisamentuma, joka estää silmän syvempien kudosten näkyvyyttä). Seurantakäyntien yhteydessä tarkastettiin subjektiivinen taittoisuus sekä korjaamaton ja paras korjattu näöntarkkuus. Silmä tutkittiin biomikroskoopilla joka käynnillä, ja sarveiskalvon tietokonetopografiatutkimus tehtiin 1, 3, 6, 12 ja 24 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Liki- ja hajataittoisuuden korjaukset. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään suunnitellun korjauksen perusteella (taulukko 4). Ryhmässä 1 päämääränä oli saavuttaa emmetropia, mutta ryhmässä 2 oli tarkoitus jättää silmä laseitta lukemisen helpottamiseksi hieman likitaittoiseksi kymmenellä potilaalla (29 %) ja ryhmässä 3 13 potilaalla (54 %). Potilaista 25 %:lla likinäköisyyteen yhdistyi hajataittoisuus. Näissä silmissä taittovoiman sfäärinen ekvivalenttiarvo ennen leikkausta vaihteli välillä D ja hajataittoisuuden arvo välillä D. Kaikissa silmissä pyrittiin hajataittoisuuden täyteen korjaukseen, mutta sfäärisen korjauksen arvo jätettiin kahdessa tapauksessa tarkoituksellisesti alikorjatuksi. Leikkauksissa käytettiin VisX 20/20-eksimeerilaseria (VisX inc, Sunnyvale, CA, USA). Ablaatioalue oli 6.0 mm 5 D:n korjaukseen saakka. Suuremmissa korjauksissa ( D) käytettiin kahden alueen korjausta siirtyen 6.0 mm:stä 5.5 mm:iin. Kolmen alueen korjausta (6.0, 5.5 ja 5.0 mm) käytettiin yli 8.0 D:n korjauksissa. Hajataittoisuuskorjaukset tehtiin elliptisellä tai»sequential mode» -ohjelmalla. Tulokset Subjektiivinen taittoisuus eri aikoina leikkauksen jälkeen on esitetty taulukossa 4, PRK:n tulosten ennustettavuus taulukossa 5, leikkauksen jälkeinen korjaamaton näöntarkkuus taulukossa 6 ja arpisamentuman määrä taulukossa 7. Parhaan korjatun näöntarkkuuden tutkiminen on tärkeää leikkauksen turvallisuuden arvioinnis- Taulukko 5. PRK:n tulosten ennustettavuus pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina toimenpiteen jälkeen. Ennustettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka lähelle suunniteltua korjausta päästään (poikkeama enintään ± 0.5 D, ± 1.0 D, ± 2.0 D). n = silmien lukumäärä. Aika Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 (kk) % (n) % (n) % (n) ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D 1 46 (23) 80 (40) 94 (47) 23 ( 7) 34 (10) 70 (21) 20 (4) 29 ( 6) 57 (12) 3 66 (29) 77 (34) 98 (43) 35 (11) 61 (19) 77 (24) 18 (4) 36 ( 8) 64 (14) 6 74 (31) 88 (37) 98 (41) 46 (13) 75 (21) 89 (25) 24 (5) 43 ( 9) 81 (17) (30) 87 (45) 100 (52) 50 (17) 79 (27) 88 (30) 29 (7) 67 (16) 88 (21) (24) 87 (34) 100 (39) 54 (13) 83 (20) 92 (22) 30 (6) 70 (14) 90 (18) 1 Ilman hajataittoisuuden korjauksia M. Vesaluoma ym.

6 Taulukko 6. Korjaamaton näöntarkkuus 0.8 ja 0.5 pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina PRK:n jälkeen. n = silmien lukumäärä. Aika Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 (kk) % (n) % (n) % (n) (32) 90 (45) 50 (15) 83 (25) 24 ( 5) 38 ( 8) 3 68 (30) 88 (39) 52 (16) 81 (25) 41 ( 9) 64 (14) 6 76 (32) 95 (40) 36 (10) 68 (19) 48 (10) 72 (15) (37) 88 (46) 39 (13) 68 (23) 42 (10) 68 (16) (29) 87 (34) 50 (12) 71 (17) 45 ( 9) 75 (15) 1 Ilman hajataittoisuuden korjauksia. sa. Pienessä ja keskisuuressa likitaittoisuudessa parani paras lasein saavutettava näöntarkkuus Snellenin taululla tutkittuna yhden rivin verran 15 potilaalla (14 %) ja kaksi riviä neljällä potilaalla (4 %). Potilaista 12 (11 %) näki uudella, aikaisempaa huomattavasti pienemmällä lasikorjauksella rivin huonommin kuin ennen leikkausta, ja kuudella potilaalla (6 %:lla) huononeminen oli merkittävämpi, kaksi riviä. Kaikissa ryhmissä PRK:n turvallisuus oli siten varsin tyydyttävä, eikä pahimpia mahdollisia komplikaatioita, kuten sarveiskalvotulehdusta tai sokeutumista, esiintynyt lainkaan. Hajataittoisuutta oli 27 potilaalla 0.75 D. Korjauksen keskimääräinen sfäärinen arvo oli 7.27 ± 3.20 D ja suunniteltu sylinterikorjaus oli 1.75 ± 0.64 D. Vuoden seurannassa keskimääräinen sfäärinen taittoisuustulos oli 1.16 ± 2.15 D (vaihteluväli D), ja keskimääräinen leikkauksen jälkeinen sylinterikorjaus oli 1.30 ± 0.55 D (vaihteluväli D). Hajataittoisuuden määrä väheni kaikissa silmissä D (keskiarvo 0.52 ± 0.42 D). Saavutettu hajataittoisuuden vähenemä oli kuitenkin vain 42.3 ± 28.1 %. PRK liki- ja hajataittoisuuden korjauksessa Sarveiskalvon pinnan eksimeerilaserkäsittelyä pidetään nykyisin turvallisena likitaittoisuuden hoitomuotona ja sen tuloksia riittävän hyvin ennustettavina ainakin 5.0 tai 6.0 D:aan saakka (Seiler ym. 1991, Ditzen ym. 1994, Dutt ym. 1994). Uusimmat laserit näyttävät tosin siirtävän tätä rajaa ylemmäksi. Useimmiten toimenpiteen tehokkuus ilmaistaan saavutettuna taittovoiman muutoksena tai korjaamattoman näöntarkkuuden paranemisena sekä suunnitellun taittovoiman muutoksen tarkkuutena. Alle 6.0 D:n likinäköisyydessä lopullisen korjauksen tarkkuus on alle ± 1.0 D emmetropiasta %:ssa toimen- Taulukko 7. Sarveiskalvon arpisamentuman esiintyminen pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina PRK:n jälkeen. Arpisamentuman tiheys 2 kuvaa vähäistä arpea, 3 kohtalaista ja 4 tiheää arpea. n = silmien lukumäärä. Aika Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 (kk) % (n) % (n) % (n) (27) 3 (1) 0 67 (21) 4 (2) 0 62 (13) 15 (3) (18) 15 (4) 0 48 (15) 17 (6) 3 (1) 65 (14) 9 (2) 5 (1) 6 38 (16) 2 (1) 0 43 (12) 14 (4) 8 (2) 38 ( 8) 25 (5) 5 (1) ( 6) 2 (1) 0 35 (12) 6 (2) 6 (2) 55 (13) 8 (2) 0 Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1103

7 piteistä (Gartry ym. 1992, Salz ym. 1993, O Brart ym. 1994, Talley ym. 1994, McCarty ym. 1996), mikä kuvastaa hyvin sekä leikkauksen tehokkuutta että tulosten ennustettavuutta. On tärkeätä, että taittoarvo on vakiintunut leikattavassa silmässä, sillä eksimeerilaserhoito ei estä likitaittoisuuden etenemistä. Ylikorjaus, likinäköisyyden palautuminen, leikkauksen jälkeinen hajataittoisuus ja etustrooman arpisamentuma ovat tuloksia heikentäviä leikkauskomplikaatioita. Joissakin tapauksissa myös paras korjattu näöntarkkuus voi huonontua preoperatiivisesta arvosta (Seiler ym. 1994), ja näin kävi pienelle osalle omistakin potilaistamme. Kimin ym. (1997) viisivuotisessa seurantatutkimuksessa likinäköisyyden palautuminen osoittautui PRK:n tärkeimmäksi komplikaatioksi. Yli 7.0 D:n korjauksissa likinäköisyyden palautumisen todennäköisyys oli kolminkertainen verrattuna alle 6.5 D:n korjauksiin. Omassa tutkimuksessamme 87 %:lla potilaista taittovoima oli vuoden kuluttua ± 1.0 D:n sisällä, kun lähtöarvo oli alle 6.0 D. On syytä pohtia, onko tämä riittävä tarkkuus kaikille potilaille, erityisesti vähäisen likinäköisyyden ryhmässä. Nuoret ihmiset pystyvät mukauttamalla korjaamaan näöntarkkuutensa +1.0 D:n hyperopiassa, mutta kun potilas saavuttaa vuoden iän, lukemisvaikeudet ovat huomattavia ilman laseja. Jos likinäköisyyden aste ennen leikkausta on ollut suuri, on 1.0 D:n tai jopa 1.5 D:n poikkeama emmetropiasta hyväksyttävissä, ja potilaat ovat sellaiseen tulokseen erittäin tyytyväisiä. Omat tuloksemme ovat tyydyttäviä, parhaiden ulkomaisten sarjojen tasoa, ja jokseenkin yhtä hyviä kuin julkaistut LASIK-leikkauksen tulokset. Leikkaustulosta arvioitaessa potilaan kannalta tärkein seikka lienee leikkauksen jälkeinen korjaamaton näöntarkkuus. Korjaamattomalla näöntarkkuudella 0.50 voi ajaa ilman silmälaseja autoa useimmissa maissa, ja potilaat, joiden likinäköisyyden lähtöarvo on ollut suuri, ovat usein tyytyväisiä 0.50:n korjaamattomaan näöntarkkuuteen. Jos likinäköisyyden lähtöarvo on alle 6.0 D, potilaat toivovat yleensä parempaa leikkauksen jälkeistä tarkkuutta ( 0.70). Hajataittoinen likinäköisyys on mahdollista korjata myös PRK:lla, vaikka eksimeerilaser ei näyttäisi tässä olevan yhtä tehokas kuin sfäärisen likinäköisyyden hoidossa (Taylor ym. 1993, Snibson ym. 1995, Hamberg-Nyström ym. 1996). Omassa sarjassamme hajataittoisuuden korjauksen teho oli vain 42 % eli selvästi likitaittoisuuden korjausta huonompi. Hajataittoisuutta esiintyi useimmiten vahvasti likinäköisillä potilailla, joilla oli näin ollen suurempi taipumus likinäköisyyden palautumiseen, mikä on saattanut vaikuttaa tuloksiimme. Uusimmilla lasereilla näyttää kuitenkin olevan saavutettavissa hieman parempi tulos hajataittoisuuden korjauksessa. Eksimeerilaserleikkauksen tulos riippuu jossain määrin poistettavan kudosalueen syvyydestä ja laajuudesta (Gartry ym. 1992, O Brart ym. 1994, Talley ym. 1994). Tulokset saattavat riippua myös erilaisista henkilökohtaisista tekijöistä, kuten iästä, sukupuolesta ja lääkityksestä (ehkäisytabletit) (Corbett ym. 1996). Vuodenajoilla ja varsinkin ultraviolettisäteilyllä on myös vaikutusta leikkaustulokseen. Potilaita kehotetaankin käyttämään ultraviolettisäteilyä suodattavia aurinkolaseja vähänkin kirkkaampina päivinä vähintään kahdeksan kuukauden ajan leikkauksen jälkeen arpisamentuman ehkäisemiseksi. Maassamme on sattunut tapauksia, joissa hyvä leikkaustulos on menetetty muutaman päivän intensiivisen auringonpaisteelle altistumisen vuoksi. LASIK-leikkauksen tulokset LASIK-leikkauksella on korjattu kaikenasteisia likitaittovirheitä ( 2 29 D). Tulosten seurantaaika on useimmissa tutkimuksissa ollut vain kuusi kuukautta, sillä PRK:ta uudempana leikkauksena LASIK on vasta aivan viime aikoina alkanut saavuttaa laajaa suosiota kirurgien keskuudessa. Laajimmassa yksittäisessä tutkimuksessa (143 silmän aineisto, lähtötason likitaittoisuus sfäärisinä ekvivalentteina 13.2 ± 2.9 D, vaihteluväli D) Pérez-Santonja ym. (1997) totesivat, että puoli vuotta leikkauksen jälkeen korjaamaton näöntarkkuus oli 46 %:lla potilaista 0.5. Paras korjattu näöntarkkuus pysyi vakaana kolmen kuukauden jälkeen. Puolen vuoden kuluttua tulos poikkesi 60 %:lla koko ryhmästä enintään ±1.0 D suunnitellusta korjauksesta. Kun likitaittoisuus oli ennen leikkausta D, vastaa M. Vesaluoma ym.

8 va luku oli 50 %, ja pienimmän korjauksen ryhmässä ( D) päästiin 72.4 %:iin. PRK ja LASIK kaukotaittoisuuden korjauksessa Kaukotaittoisuuden korjauksessa pyritään jyrkentämään keskeistä sarveiskalvoa. Tällöin poistetaan eksimeerilaserilla kudosta rengasmaisesti optisen alueen ulkopuolelta. Pietilä ym. (1997) ovat tutkineet Suomessa PRK:ta kaukotaitteisuuden hoidossa. Vuoden seurantatulokset saatiin 27 silmästä. Neljälläkymmenellä prosentilla potilaista, joiden lähtöarvo sfäärisinä ekvivalentteina oli välillä D:n (15 silmää), tulos poikkesi enintään 1.0 D emmetropiasta, ja 67 %:lla tämän ryhmän potilaista korjaamaton näöntarkkuus oli 0.5 leikkauksen jälkeen. Kun lähtöarvo oli ja D välillä, vain 17 %:lla tulos poikkesi vuoden kuluttua enintään 1.0 D emmetropiasta, ja 8 %:lla korjaamaton näöntarkkuus oli 0.5. Alustavien selvitysten mukaan (27 silmää, hyperopia D, astigmatia D) tulos poikkesi puolen vuoden kuluttua 82 %:lla LASIK-leikkauksella hoidetuista enintään 0.5 D suunnitellusta korjauksesta ja 96 %:lla enintään 1 D (Knorz 1997). Niistä potilaista, jotka ennen leikkausta näkivät lasikorjauksella 0.5, 86 % näki leikkauksen jälkeen yhtä hyvin ilman laseja. Sarveiskalvon taittovirhekirurgia ja paineenmittaus Alle 8 D:n likitaittokorjaus ei ilmeisesti juuri vaikuta silmänpaineen mittaukseen (Tuunanen ym. 1997), mutta on mahdollista, että suuremmissa korjauksissa mitattavat arvot ovat 2 3 mmhg todellisia pienempiä. Tällä saattaa olla merkitystä mm. epäiltäessä silmänsisäisen paineen nousua glaukoomassa tai päätettäessä glaukooman hoidon aloittamisesta. Sarveiskalvon taittovirhekirurgia ja verkkokalvo Eksimeerilaserleikkaus ei estä voimakkaaseen likitaittoisuuteen liittyvien verkkokalvoirtaumien ilmaantumista. Sen sijaan PRK:n jälkeiset, useimmiten tilapäiset arpisamentumat saattavat vaikeuttaa verkkokalvon repeämän tai irtauman välitöntä toteamista. Näön heikkeneminen tulkitaan usein sarveiskalvomuutoksesta johtuvaksi ja perusteellinen pohjatutkimus jää tekemättä. Toisaalta LASIK-leikkaukseen liittyy verkkokalvokomplikaatioita mahdollisesti leikkauksen aikaisen korkean paineen johdosta (taulukko 3). Silmänpohjan seuranta on siten taittovirheleikkauksen jälkeen vähintään yhtä tarpeellista kuin aikaisemminkin. Sarveiskalvon taittovirhekirurgia ja kaihileikkaus Yllättävän suurella osalla jo vuotiaista likitaittoleikkaukseen pyrkivistä potilaista todetaan alkavaa harmaakaihia etenkin mykiön takakotelossa. Jos kaihi haittaa jo näöntarkkuutta, kannattaa harkita suoraan kaihileikkausta. Yli 50- vuotiailla mykiön mukautumiskyky on jo niin heikko, ettei sen menettäminen tunnu juuri haitalta. Varsinkaan suurta sarveiskalvoon tehtävää taittovirhekorjausta ei suositella 50 ikävuoden jälkeen, jos alkavasta harmaakaihista on merkkejä. Potilaat ovat yleensä erittäin tyytyväisiä, kun heidän taittovirheensä on kaihileikkauksen yhteydessä korjattu sellaiseksi, että he näkevät lukea laseitta ja käyttävät kaukokatselussa n D:n vahvuisia laseja. Silmän sisäisen linssin laskenta on taittovirheleikkauksen jälkeen usein ongelmallista (Kalski ym. 1997). Kehitteillä olevat taittovirhekirurgiset menetelmät Ensimmäiset tulokset sarveiskalvon stroomaan asennettavien renkaiden ja rengassegmenttien käytöstä on jo julkaistu (Nosé ym. 1996, Schanzlin ym. 1997). Tulosten mukaan menetelmä sopii vähäisen (1 4 D) likinäköisyyden korjaamiseen hyvin. Korjauksen suuruutta voidaan säädellä käyttämällä eripaksuisia muovisia segmenttejä. Leikkauksen etuna on se, että optisen akselin alueeseen ei kajota. Toisaalta segmentit voidaan suhteellisen helposti poistaa, jolloin taittoi- Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1105

9 suus palautuu lähelle leikkausta edeltänyttä tilannetta. LASIK-läpän tekoon kokeillaan myös uusia menetelmiä, kuten vesisuihkuleikkuria. Kliinisen vaiheen tutkimukset ovat alkamassa myös stromaalisen geeliruiskeen käytöstä (gel injection adjustable keratoplasty, GIAK). Geeliruiskeen avulla pyritään muuttamaan sarveiskalvon muotoa niin, että saadaan aikaan taittovoiman muutos. Kiinnostavin uusi menetelmä lienee kuitenkin silmän sisään värikalvon ja oman linssin väliin asetettava silmänsisäinen piilolasi, jolla voidaan korjata käytännössä usean kymmenen dioptrian taittovirhe. Lopuksi Sarveiskalvoon kohdistuva taittovirhekirurgia on kehittynyt silmäkirurgian osa-alueista nopeimmin. Sarveiskalvon taittovirheleikkaus voi olla lääketieteellisesti perusteltu ja myös mahdollinen ainakin HYKS:ssa, mutta kysymyksessä on useimmiten lähinnä potilaan mukavuuteen tähtäävä, eivälttämätön toimenpide, joka voi jopa heikentää silmän suorituskykyä. Valtaosa potilaista kokee leikkauksen suuresti parantaneen heidän käytännön näkökykyään. Potilaiden huolellinen etukäteisinformointi, tarkka esitutkimus, tekniikan harkittu valinta ja hyvä hallinta sekä potilaiden seurantatutkimuksista huolehtiminen ovat onnistuneen hoidon välttämättömiä edellytyksiä. Taittovirheleikkaus ei enää ole potilaalle kohtuuton riski. Sellainen on suoritettu menestyksellisesti maassamme tuhansille potilaille myös useille silmälääkäreille ja muiden erikoisalojen kollegoille. *** Kiitämme Silmäsäätiötä, Silmä- ja kudospankkisäätiötä, Suomen Lääketieteen Säätiötä, Paulon Säätiötä, Instrumentariumin Tiedesäätiötä, Suomen Akatemiaa ja HYKS:aa taloudellisesta avusta. Kirjallisuutta Corbett M C, O Brart D P S, Warburton F G, ym. Biologic and environmental risk factors for regression after photorefractive keratectomy. Ophthalmology 1996; 103: Ditzen K, Anschutz T, Schroder E. Photorefractive keratectomy to treat low, medium, and high myopia: a multicenter study. J Cataract Refract Surg 1994; 20 Suppl: Dutt S, Steinert R F, Raizman M B, ym. One-year results of excimer laser photorefractive keratectomy for low to moderate myopia. Arch Ophthalmol 1994; 112: Gartry D S, Kerr M M, Marshall J. Excimer laser photorefractive keratectomy. 18-month follow-up. Ophthalmology 1992; 99: Hamberg-Nyström H, Fagerholm P P, Tengroth B M, ym. One year follow-up of photoastigmatic keratectomy (PARK) with the VisX 20/20 excimer laser. Ophthalmic Surg Lasers 1996; 27 Suppl 5: S Kalski R S, Danjoux J-P, Fraenkel G E, ym. Intraocular lens power calculation for cataract surgery after photorefractive keratectomy for high myopia. J Refr Surg 1997; 13: Kanellopoulos A J, Pallikaris I G, Donnenfeld E D, ym. Comparison of corneal sensation following photorefractive keratectomy and laser in situ keratomileusis. J Refr Surg 1997; 23: Kim J H, Kim M S, Hahn T W, Lee Y C, Sah W J, Park C K. Five years results of photorefractive keratectomy for myopia. J Cataract Refract Surg. 1997; 23: Knorz M C. Hyperopic LASIK. Kirjassa: Refractive surgery subspecialty DAY San Francisco: American Academy of Ophthalmology, 1997, s McCarty C A, Aldred G F, Taylor H R. Comparison of results of excimer laser correction of all degrees of myopia at 12 months postoperatively. The Melbourne Excimer Laser Group. Am J Ophthalmol 1996; 121: Nosé W, Neves R A, Burris T E, ym. Intrastromal corneal ring: 12-month sighted myopic eyes. J Refr Surg 1996; 12: O Brart D P, Gartry D S, Lohmann C P, ym. Excimer laser photorefractive keratectomy for myopia: comparison of and 5.00-millimeter ablation zones. J Refract Corneal Surg 1994; 10: Pallikaris I G, Papatzanaki M E, Siganos D S, ym. Laser in situ keratomileusis. Lasers Surg Med 1990; 10: Pérez-Santonja J J, Bellot J, Claramonte P, ym. Laser in situ keratomileusis to correct high myopia. J Cataract Refract Surg 1997; 23: Pietilä J, Mäkinen P, Pajari S, Uusitalo H. Excimer laser photorefractive keratectomy for hyperopia. J Refract Surg 1997: 13: Salz J J, Maguen E, Nesburn A B, ym. A two-year experience with excimer laser photorefractive keratectomy for myopia. Ophthalmology 1993; 100: Schanzlin D J, Asbell P A, Burris T E, ym. The intrastromal corneal ring segments. Phase II results for the correction of myopia. Ophthalmology 1997; 104: Seiler T, Wollensak J. Myopic photorefractive keratectomy with the excimer laser. One-year follow-up. Ophthalmology 1991; 98: Seiler T, Holschbach A, Derse M, Jean B, Genth U. Complications of myopic photorefractive keratectomy with the excimer laser. Ophthalmology 1994; 101: Snibson G R, Carson C A, Aldred G F, ym. One-year evaluation of excimer laser photorefractive keratectomy for myopia and myopic astigmatism. Melbourne Excimer Laser Group. Arch Ophthalmol 1995; 113: Takki K. Likinäköisyyden leikkaushoito. Duodecim 1993; 109:

10 Talley A R, Hardten D R, Sher N A, ym. Results one year after using the 193-nm excimer laser for photorefractive keratectomy in mild to moderate myopia. Am J Ophthalmol 1994; 118: Taylor H R, Guest C S, Kelly P, ym. Comparison of excimer laser treatment of astigmatism and myopia. The Excimer Laser and Research Group. Arch Ophthalmol 1993; 111: Trokel S L, Srinivasan R, Braren B. Excimer laser surgery of the cornea. Am J Ophthalmol 1983; 96: Tuunanen T H, Hämäläinen P, Mali M, ym. The effect of experimental photorefractive keratectomy on pneumatonometer readings. Invest Ophthalmol Vis Sci 1997; 37: Tuunanen T H, Tervo T M T. Comparison of results of PRK for corrections of low, moderate and high myopia. J Refr Surg 1998 (painossa). Tuunanen T, Tervo T, Karas J. Eksimeerilaserin käyttö sarveiskalvokirurgiassa. Duodecim 1995; 111: Vesaluoma M. Tenascin and cytokines in corneal wound healing. Tear fluid studies on photorefractive keratectomy (väitöskirja). Helsingin yliopisto Vesaluoma M, Tervo T. Tenascin and cytokines in tear fluid after PRK. J Refr Surg 1998 (painossa). Wilson S E, He Y-G, Weng J, Li Q, ym. Epithelial injury induces keratocyte apoptosis: hypothesized role for interleukin-1 system in the modulation of corneal organization and wound healing. Exp Eye Res 1996(a); 62: Wilson S E, Li Q, Weng J, ym. The Fas-Fas ligand system and other modulators of apoptosis in the cornea. Invest Ophthalmol Vis Sci 1996(b); 37: MINNA VESALUOMA, LT, tutkija TIINA TUUNANEN, LL, tutkija TIMO TERVO, dosentti, osaston ylilääkäri HYKS:n silmätautien klinikka PL HYKS ANTTI VANNAS, dosentti, ylilääkäri Keskussotilassairaala Tilkka PL Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson Näkövirheet ja aberraatiot 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson Sisältö Perinteiset näkövirheet Muut näkövirheet Sfäärinen aberraatio Kliiniset seuraukset Aaltorintamamittaukset Tapaukset

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto

Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Katse käytäntöön Refraktiivinen kirurgia ja moniammatillinen yhteistyö. Antti Viljanen Tiia Rosenlund Merja Nurmilehto Keitä me olemme? Antti Viljanen Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Medilaserin

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan 2 Lisääntynyt Kevät 2 Syksy

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 1 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt 8 7 6 Pysynyt ennallaan 1 Lisääntynyt Kevät

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsen näön tutkimisen haasteet Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsi näöntutkimuksessa Kuka on lapsi? alle 18v., alle 16v., alle 10v.? Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sen tarkemmin on mietittävä,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä

NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NUS001 Käyttöohjeet HyperBranch Medical Technology, Inc. 801-4 Capitola Drive Durham, NC 27713 USA 0344 MedPass International Limited Windsor House Barnwood Gloucester

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kompakti nenämaski suunniteltu sopimaan kaikille

Kompakti nenämaski suunniteltu sopimaan kaikille Kompakti nenämaski suunniteltu sopimaan kaikille Kaikki kasvot ovat erilaisia, ja uusi AirFit N20 -maskimme onkin helposti sovitettavissa useimmille. Kompakti nenämaski jättää näkökentän vapaaksi, ja maskin

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt OEN

Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt OEN Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt 27.11.2006 1.1 Odotukset ja motivaatio piilolasien hankintaan 1.2 Aikaisempi piilolasikokemus 1.3 Sairauksien ja mahdollisten lääkitysten kartoitus 1.4 Käyttöolosuhteiden

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä

Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä Lauri Tarkkonen: Validiteetti ja reliabiliteetti 1 Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä ole pohjaa. Rakennevaliditeetin estimoiminen 1. Mitattavan

Lisätiedot

Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi

Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi Älä jätä yksin! seminaari / Oulun Poikien Talo & Settelementti Oulu 13.10.2016 Tasavallan presidentti suurlähettiläspäivillä

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.

Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. 1(5) Tilaaja: Työtilaus: Osoite: Jouni Räsänen, kunossapitoinsinööri Kielotie 13 01300 VANTAA Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. Jokivarren koulu Sorvatie 11 01480 Vantaa

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Leikkaustaitojen arviointi. Reita Nyberg Presympiosium

Leikkaustaitojen arviointi. Reita Nyberg Presympiosium Leikkaustaitojen arviointi Reita Nyberg Presympiosium 13.4.2016 Miksi leikkaustaitoja tulisi arvioida? koulutuspaikan oman tavoitetason määrittäminen koulutettavan taitotason määrittäminen koulutusohjelman

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä.

A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Esimerkki otteluvoiton todennäköisyys A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Yksittäisessä pelissä A voittaa todennäköisyydellä p ja B todennäköisyydellä q =

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot