KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa. Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo"

Transkriptio

1 KATSAUS Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa Minna Vesaluoma, Tiina Tuunanen, Antti Vannas ja Timo Tervo Maassamme on tehty tuhansille potilaille sarveiskalvon taittovoiman korjausleikkaus eksimeerilaserilla (fotorefraktiivinen keratektomia, PRK). Olemme hoitaneet eksimeerilaserilla viiden vuoden ajan taittovirheitä sekä sarveiskalvon arpia ja degeneraatioita. Esittelemme kirjoituksessa sarveiskalvon likitaittoisuuden korjauksessa käytettävät tärkeimmät nykymenetelmät PRK:n ja in situ -laserkeratomileusiksen. Kuvaamme oman 110 potilaan PRK-aineiston kiinnittäen huomiota leikkaustuloksen ennustettavuuteen, toimenpiteen turvallisuuteen, hajataittoisuuden korjaukseen ja tulosten pysyvyyteen vähäisen, kohtalaisen ja vahvan myopian hoidossa. Eksimeerilaserilla leikatut potilaat tarvitsevat huolellista seurantaa sekä erityishuomiota, kun he aikanaan tarvitsevat kaihileikkausta. Vaikka potilaat ovat leikkaustulokseen lähes aina erittäin tyytyväisiä, on muistettava, että useimmiten kysymyksessä on täysin terveeseen silmään ilman pakottavaa syytä tehtävä peruuttamaton toimenpide, johon voi tosin harvoin liittyä näköä heikentäviä komplikaatioita. Sarveiskalvon taittovirheiden nykyisten kirurgisten korjausmenetelmien isänä voidaan pitää kolumbialaista Jose Ignacio Barraqueria, joka kehitti ns. keratomileusistekniikkaa luvun lopulta lähtien. Hän irrotti sarveiskalvon keskeltä epiteelikerroksen ja strooman etuosan käsittävän kudoskiekon, jota voitiin ohentaa sen jälkeen, kun se oli jäädytetty. Kun muotoiltu kiekko ommeltiin takaisin paikalleen, sarveiskalvon pintaprofiili litistyi keskiosasta niin, että sarveiskalvon taittovoima väheni. Alun perin japanilaisen professori Saton ideoima radiaalinen keratotomia (RK), sarveiskalvon viiltoleikkaus, otettiin käyttöön Neuvostoliitossa, kun professori Fjodorov havaitsi sattumalta 1970-luvun lopulla sarveiskalvovammapotilaan likitaittoisuuden vähentyneen onnettomuuden jälkeen. Fjodorovin sarveiskalvon endoteelia säästävä RK-tekniikka levisi Yhdysvaltoihin, jossa tänäkin vuonna korjataan arviolta noin potilaan vähäinen likitaittoisuus viiltotekniikalla. Nykyaikaiset taittovirhekirurgiset tekniikat saivat alkusysäyksen 1970-luvulla mm.»tähtien sota» -projektiin liittyneestä lasertekniikan kehityksestä. Vuonna 1983 yhdysvaltalainen Steven Trokel keksi ensimmäisenä eksimeerilaserin soveltuvan sarveiskalvokudoksen haihduttamiseen (fotorefraktiivinen keratektomia, PRK) (Trokel ym. 1983). Toimenpidettä on aikaisemminkin kuvattu tässä lehdessä (Takki 1993, Tuunanen ym. 1995). Kreikkalainen Ioannis Pallikaris yhdisti v Barraquerin kehittämän keratomileusiksen ja Trokelin PRK-tekniikan toisiinsa (Pallikaris ym. 1990). Näin alkoi in situ -laserkeratomileusiksen (LASIK) aikakausi. Tässä menetelmässä poistetaan kudosta eksimeerilaserin 1098 Duodecim 114: , 1998 M. Vesaluoma ym.

2 avulla sarveiskalvoläpän alta. On arvioitu, että maailmanlaajuisesti jo yli miljoona likitaittoista potilasta on hoidettu PRK:lla tai LASIKilla. Leikkaustekniikka ja jälkihoito Ihmisen sarveiskalvon rakenne on esitetty kuvassa 1. PRK:ssa sarveiskalvon pintaepiteeli poistetaan ensin paikallispuudutuksessa veitsellä raaputtaen, erikoisharjalla tai laserlaitteella. Sen jälkeen tietokoneohjatun lasersäteen avulla haihdutetaan kudosta sarveiskalvon strooman etuosasta. Mitä suurempi korjaus on kyseessä, sitä enemmän kudosta poistetaan. Leikkauksen lopuksi sidekalvolle laitetaan antibioottivoidetta. Olemme käyttäneet jälkihoidossa lappua kolmen päivän ajan, mutta myös kipua selvästi vähentävän terapeuttisen piilolasin käyttö on mahdollista. Siihen liittyy kuitenkin hieman lisääntynyt sarveiskalvotulehduksen ja steriilien infiltraattien riski. Piilolasilla hoidetuille pitäisikin tehdä tarkastus kahtena tai kolmena päivänä leikkauksen jälkeen. Useimmat potilaat tuntevat melko kovaakin kipua 1 2 vuorokauden ajan leikkauksen jälkeen. Sitä voidaan hoitaa esimerkiksi natriumdiklofenaakki- ja diatsepaamilääkityksellä. Neljännestä leikkauksen jälkeisestä päivästä lähtien potilaat käyttävät fluorometololitippoja, ja tätä lääkitystä vähennetään asteittain. Pienissä korjauksissa voidaan olla käyttämättä kortikosteroideja. Kortisonilääkityksen tarkoituksena on estää arpisamentuman muodostumista sekä leikkauksessa saavutetun tuloksen taantumista takaisin likitaittoisuuden suuntaan. Lopullinen tulos saavutetaan muutamien viikkojen tai kuukausien kuluttua. Kuvassa 2 on erään potilaan sarveiskalvo ennen uusintaleikkausta ja sen aikana. Korjausleikkaus tehtiin sarveiskalvoon syntyneen arpisamentuman ja likitaittoisuuden palautumisen vuoksi. LASIK-leikkauksessa höylätään aluksi sarveiskalvoon läppä mikrokeratotomilla. Sen alta haihdutetaan kudosta eksimeerilaserilla. Jotta läppä saadaan muodostetuksi, silmän sisäinen paine nostetaan 65 mmhg:iin. Silmänpaine voi viillon aikana kohota hetkellisesti jopa 140 mmhg:iin. Leikkauksen lopuksi läppä palautetaan takaisin paikalleen, ja se pysyy kiinni ompeleitta. Monet kirurgit asettavat potilaalle terapeuttisen piilolasin Kuva 1. Ihmisen sarveiskalvon rakenne. Epiteeli muodostuu noin 5 7 solukerroksesta. Stroomassa näkyy keratosyyttejä kollageenilamellien välissä. Sisimpänä on yhden solukerroksen muodostama endoteeli. muutaman päivän ajaksi. Potilaat ovat miltei kivuttomia heti leikkauksen jälkeen, ja he pystyvät heti hyödyntämään uutta näkökykyään. Toimenpiteen jälkeen ei tarvita kortisonihoitoa vaan paikallinen antibioottisuoja riittää. Haavan paraneminen Verrattaessa PRK:n ja LASIKin tuloksia on tärkeää ymmärtää näiden kahden tekniikan erilaisuudesta johtuvat erot syntyneissä kudosvaurioissa sekä haavan paranemisessa (taulukko 1). Taulukko 1. PRK:n ja LASIKin aiheuttamat kudosvauriot. PRK Epiteeli Keskeinen epiteeli poistetaan Bowmanin kerros Tuhoutuu LASIK Epiteelivaurio vain läpän reuna-alueelle Säästyy Epiteliostromaalinen viestinvälitys Keskeisesti ++ Läpän reunat +++ Keskeisesti ± Hermokudos Subepiteliaaliset ja etustrooman Hermot katkeavat, hermot tuhoutuvat kanavat säilyvät läpässä Läpän saranassa täysin ehyitä hermoja Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1099

3 A C B Kuva 2. A) PRK:n jälkeinen arpisamentuma (haze) sarveiskalvon keskellä. Samentumaa ei saatu vähenemään uudelleen aloitetulla kortisonitippalääkityksellä, vaan se vaikutti pysyvältä 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Samentuma-alueen halkaisija oli noin 3 mm. Samentuma (tiheys 2 asteikolla 0 4) aiheutti alkuperäisen leikkaustuloksen taantumisen taittoisuusarvoon ax 100. Tällaisella lasilla potilaan näöntarkkuus oli kuitenkin 1.0. Vuoden kuluttua leikkauksesta tehtiin korjaustoimenpide. B) PRK:lla tehdyssä korjausleikkauksessa epiteeli poistettiin. Huomaa stroomakerroksen mukulakivimäinen pinta, joka johtuu soluväliaineen muodostumisesta epiteelin ja alkuperäisen leikkauspinnan väliin. C) Pinta on ensin tasoitettu (vrt. kuva B), ja siihen on tehty tarpeellinen korjaus. Potilaan korjaamaton näöntarkkuuus oli kolme vuotta myöhemmin 1.0 ja taittoisuus ax 90. PRK:ssa sarveiskalvon strooman etuosan keratosyytit kuolevat ohjelmoituneen solukuoleman vaikutuksesta (apoptoosi), jonka välittäjinä toimivat vaurioituneesta epiteelistä vapautuvat sytokiinit (Wilson ym. 1996a, b). PRK:n jälkeen useiden sytokiinien vapautuminen kyynelnesteeseen lisääntyy siksi aikaa, kun haava on nähtävissä epiteelin alueella (Vesaluoma 1997, Vesaluoma ja Tervo 1998). Epiteelin ja strooman välisellä viestinsiirrolla ja sitä seuraavalla keratosyyttien apoptoosilla uskotaan olevan merkittävä osa haavan paranemisen alkuun saattamisessa (Wilson ym. 1996a). PRK:n tavallisin komplikaatio, arpisamentuman (haze) muodostus (kuva 2A) ja siihen liittyvä leikkauksen taittoisuustuloksen huonontuminen johtuvat haava-alueelle kertyvien aktivoituneiden keratosyyttien toiminnasta. Nykyisin hoitokeinoin voidaan vain osittain vaikuttaa arpeutumistaipumukseen. Toisin kuin PRK:ssa LASIKiin mahdollisesti liittyvä arpisamentuma ei esiinny optisen akselin alueella. PRK ja LASIK eroavat toisistaan myös hermovaurion osalta (taulukko 1). Vaikka hermot kasvavat uudelleen haava-alueelle, ne poikkeavat morfologialtaan normaaleista hermoista vielä vuosienkin kuluttua PRK:sta. Sarveiskalvon tunto näyttää palautuvan nopeammin LASIKin jälkeen (Kanellopoulos ym. 1997). PRK- ja LASIKleikkausten komplikaatioita on esitetty taulukoissa 2 ja 3. HYKS:ssa on käytössä in vivo -konfokaalimikroskooppi, jonka avulla on mahdollista tutkia ihmisen sarveiskalvoa solutasolla (kuva 3). LASIK-leikkauksen ongelmat liittyvät pääasiassa läppään (taulukko 3). Läpän alle voi kasvaa epiteeliä, mikä aiheuttaa arpimuodostusta. Korjaustoimenpiteet ovat kuitenkin melko yksinkertaisia, koska läppä voidaan irrottaa uudelleen, laserointia lisätä tai poistaa vaikkapa haavapintojen 1100 M. Vesaluoma ym.

4 Taulukko 2. PRK:n komplikaatiot. Eksimeerilaserin toimintahäiriöt Epiteelin epätäydellinen poisto Epäkeskeinen kudoksen poisto Epiteelin hidastunut paraneminen Tulehduspesäkkeet (liittyvät terapeuttisen piilolasin käyttöön) Keskeiset saarekkeet Ylikorjaus, alikorjaus, likitaittoisuuden palautuminen Muutokset kontrastiherkkyydessä Häikäistyminen, valokehäilmiöt Arpisamentumat Lääkitykseen liittyvät (glaukooma, harmaakaihi, steriilit pesäkkeet) Taulukko 3. LASIKin komplikaatiot. Mikrokeratotomiin liittyvät Epätäydellinen, irronnut, aaltomainen tai ohut läppä, puhkeama, etuosavauriot Kudoksen poistoon liittyvät Kuten PRK:ssa Leikkauksenaikaisen silmänsisäisen paineen nousuun liittyvät (näköhermovaurio, verisuonitukokset, verkkokalvonalainen verenvuoto) Leikkauksenjälkeiset läppäkomplikaatiot Epiteelin sisäänkasvu läpän alle Läpän virheasento Läpän välitilan vierasesineet (kuivurin osat, metallisirut) väliin kasvanut epiteelimatto. Käytännössä jopa 40 % potilaista joudutaan leikkaamaan useammin kuin kerran; PRK-leikkauksissa osuus on 3 5 %. Tuoreiden havaintojemme mukaan LASIK-läpän manipulaatio uusintaleikkauksissa voi kuitenkin aiheuttaa sarveiskalvolle ylimääräisiä vaurioita (Linna ym., julkaisematon havainto). Omat PRK-potilaat Tutkimukseen valittiin 46 miehen ja 64 naisen v ensin hoidettu silmä (Tuunanen ja Tervo 1998). Potilai- den keski-ikä oli 31.2 ± 8.5 vuotta (vaihteluväli v, mediaani 30 v). Kaikissa silmissä korjattu näöntarkkuus oli 0.5 ja likinäköisyys oli pysynyt ennallaan viimeisten kahden vuoden ajan. Perusteellisessa silmätutkimuksessa ei todettu muita sairauksia. Ennen PRK:ta silmä tarkastettiin biomikroskoopilla, tehtiin sarveiskalvon topografinen mittaus sekä tutkittiin korjaamaton ja paras korjattu näöntarkkuus käyttäen Snellenin taulua. Silmän taittovoima mitattiin sekä subjektiivisesti että sykloplegiaa apuna käyttäen. Silmänpohja tutkittiin mustuainen laajennettuna epäsuoralla oftalmoskoopilla. Leikkauksen jälkeen sarveiskalvon kirkkaus ja arpisamentuman määrä arvioitiin biomikroskoopilla käyttäen asteikkoa 0 4 (0 = ei arpisamentumaa, 1 = juuri havaittava, hento, vaalea heijastus etustroomassa, 2 = heikko, vaalea arpisamentumaheijastus, joka ei vaikuta silmän taittovoiman Kuva 3. Sarveiskalvon rakenteet PRK:n jälkeen in vivo konfokaalimikroskoopilla kuvattuna. a) epiteelisoluja, b) aktivoituneita keratosyyttejä, c) arpisamentumaa, d) endoteelisoluja, e) epiteelinalaisia hermoja, f) stroomahermo. (a e kuvattu päivää, f. kolme vuotta PRK:n jälkeen). Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1101

5 Taulukko 4. Keskimääräinen taittoisuus ± keskihajonta sfäärisinä ekvivalentteina pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina PRK:n jälkeen. Taittoisuusarvojen vaihteluvälit suluissa. Aika Ryhmä 1 Silmiä Ryhmä 2 Silmiä Ryhmä 3 Silmiä (kk) (52 silmää, (34 silmää, (24 silmää, D) D) D) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) ± ± ± ( ) ( ) ( ) 1 Ilman hajataittoisuuden korjauksia. määritykseen, 3 = kohtalainen vaalea heijastus ja arpisamentuma, joka heikentää näöntarkkuutta, 4 = tiivis arpisamentuma, joka estää silmän syvempien kudosten näkyvyyttä). Seurantakäyntien yhteydessä tarkastettiin subjektiivinen taittoisuus sekä korjaamaton ja paras korjattu näöntarkkuus. Silmä tutkittiin biomikroskoopilla joka käynnillä, ja sarveiskalvon tietokonetopografiatutkimus tehtiin 1, 3, 6, 12 ja 24 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Liki- ja hajataittoisuuden korjaukset. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään suunnitellun korjauksen perusteella (taulukko 4). Ryhmässä 1 päämääränä oli saavuttaa emmetropia, mutta ryhmässä 2 oli tarkoitus jättää silmä laseitta lukemisen helpottamiseksi hieman likitaittoiseksi kymmenellä potilaalla (29 %) ja ryhmässä 3 13 potilaalla (54 %). Potilaista 25 %:lla likinäköisyyteen yhdistyi hajataittoisuus. Näissä silmissä taittovoiman sfäärinen ekvivalenttiarvo ennen leikkausta vaihteli välillä D ja hajataittoisuuden arvo välillä D. Kaikissa silmissä pyrittiin hajataittoisuuden täyteen korjaukseen, mutta sfäärisen korjauksen arvo jätettiin kahdessa tapauksessa tarkoituksellisesti alikorjatuksi. Leikkauksissa käytettiin VisX 20/20-eksimeerilaseria (VisX inc, Sunnyvale, CA, USA). Ablaatioalue oli 6.0 mm 5 D:n korjaukseen saakka. Suuremmissa korjauksissa ( D) käytettiin kahden alueen korjausta siirtyen 6.0 mm:stä 5.5 mm:iin. Kolmen alueen korjausta (6.0, 5.5 ja 5.0 mm) käytettiin yli 8.0 D:n korjauksissa. Hajataittoisuuskorjaukset tehtiin elliptisellä tai»sequential mode» -ohjelmalla. Tulokset Subjektiivinen taittoisuus eri aikoina leikkauksen jälkeen on esitetty taulukossa 4, PRK:n tulosten ennustettavuus taulukossa 5, leikkauksen jälkeinen korjaamaton näöntarkkuus taulukossa 6 ja arpisamentuman määrä taulukossa 7. Parhaan korjatun näöntarkkuuden tutkiminen on tärkeää leikkauksen turvallisuuden arvioinnis- Taulukko 5. PRK:n tulosten ennustettavuus pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina toimenpiteen jälkeen. Ennustettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka lähelle suunniteltua korjausta päästään (poikkeama enintään ± 0.5 D, ± 1.0 D, ± 2.0 D). n = silmien lukumäärä. Aika Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 (kk) % (n) % (n) % (n) ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D ± 0.5 D ± 1.0 D ± 2.0 D 1 46 (23) 80 (40) 94 (47) 23 ( 7) 34 (10) 70 (21) 20 (4) 29 ( 6) 57 (12) 3 66 (29) 77 (34) 98 (43) 35 (11) 61 (19) 77 (24) 18 (4) 36 ( 8) 64 (14) 6 74 (31) 88 (37) 98 (41) 46 (13) 75 (21) 89 (25) 24 (5) 43 ( 9) 81 (17) (30) 87 (45) 100 (52) 50 (17) 79 (27) 88 (30) 29 (7) 67 (16) 88 (21) (24) 87 (34) 100 (39) 54 (13) 83 (20) 92 (22) 30 (6) 70 (14) 90 (18) 1 Ilman hajataittoisuuden korjauksia M. Vesaluoma ym.

6 Taulukko 6. Korjaamaton näöntarkkuus 0.8 ja 0.5 pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina PRK:n jälkeen. n = silmien lukumäärä. Aika Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 (kk) % (n) % (n) % (n) (32) 90 (45) 50 (15) 83 (25) 24 ( 5) 38 ( 8) 3 68 (30) 88 (39) 52 (16) 81 (25) 41 ( 9) 64 (14) 6 76 (32) 95 (40) 36 (10) 68 (19) 48 (10) 72 (15) (37) 88 (46) 39 (13) 68 (23) 42 (10) 68 (16) (29) 87 (34) 50 (12) 71 (17) 45 ( 9) 75 (15) 1 Ilman hajataittoisuuden korjauksia. sa. Pienessä ja keskisuuressa likitaittoisuudessa parani paras lasein saavutettava näöntarkkuus Snellenin taululla tutkittuna yhden rivin verran 15 potilaalla (14 %) ja kaksi riviä neljällä potilaalla (4 %). Potilaista 12 (11 %) näki uudella, aikaisempaa huomattavasti pienemmällä lasikorjauksella rivin huonommin kuin ennen leikkausta, ja kuudella potilaalla (6 %:lla) huononeminen oli merkittävämpi, kaksi riviä. Kaikissa ryhmissä PRK:n turvallisuus oli siten varsin tyydyttävä, eikä pahimpia mahdollisia komplikaatioita, kuten sarveiskalvotulehdusta tai sokeutumista, esiintynyt lainkaan. Hajataittoisuutta oli 27 potilaalla 0.75 D. Korjauksen keskimääräinen sfäärinen arvo oli 7.27 ± 3.20 D ja suunniteltu sylinterikorjaus oli 1.75 ± 0.64 D. Vuoden seurannassa keskimääräinen sfäärinen taittoisuustulos oli 1.16 ± 2.15 D (vaihteluväli D), ja keskimääräinen leikkauksen jälkeinen sylinterikorjaus oli 1.30 ± 0.55 D (vaihteluväli D). Hajataittoisuuden määrä väheni kaikissa silmissä D (keskiarvo 0.52 ± 0.42 D). Saavutettu hajataittoisuuden vähenemä oli kuitenkin vain 42.3 ± 28.1 %. PRK liki- ja hajataittoisuuden korjauksessa Sarveiskalvon pinnan eksimeerilaserkäsittelyä pidetään nykyisin turvallisena likitaittoisuuden hoitomuotona ja sen tuloksia riittävän hyvin ennustettavina ainakin 5.0 tai 6.0 D:aan saakka (Seiler ym. 1991, Ditzen ym. 1994, Dutt ym. 1994). Uusimmat laserit näyttävät tosin siirtävän tätä rajaa ylemmäksi. Useimmiten toimenpiteen tehokkuus ilmaistaan saavutettuna taittovoiman muutoksena tai korjaamattoman näöntarkkuuden paranemisena sekä suunnitellun taittovoiman muutoksen tarkkuutena. Alle 6.0 D:n likinäköisyydessä lopullisen korjauksen tarkkuus on alle ± 1.0 D emmetropiasta %:ssa toimen- Taulukko 7. Sarveiskalvon arpisamentuman esiintyminen pienessä (ryhmä 1), keskisuuressa (ryhmä 2) ja suuressa (ryhmä 3) likitaittoisuudessa eri ajankohtina PRK:n jälkeen. Arpisamentuman tiheys 2 kuvaa vähäistä arpea, 3 kohtalaista ja 4 tiheää arpea. n = silmien lukumäärä. Aika Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 (kk) % (n) % (n) % (n) (27) 3 (1) 0 67 (21) 4 (2) 0 62 (13) 15 (3) (18) 15 (4) 0 48 (15) 17 (6) 3 (1) 65 (14) 9 (2) 5 (1) 6 38 (16) 2 (1) 0 43 (12) 14 (4) 8 (2) 38 ( 8) 25 (5) 5 (1) ( 6) 2 (1) 0 35 (12) 6 (2) 6 (2) 55 (13) 8 (2) 0 Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1103

7 piteistä (Gartry ym. 1992, Salz ym. 1993, O Brart ym. 1994, Talley ym. 1994, McCarty ym. 1996), mikä kuvastaa hyvin sekä leikkauksen tehokkuutta että tulosten ennustettavuutta. On tärkeätä, että taittoarvo on vakiintunut leikattavassa silmässä, sillä eksimeerilaserhoito ei estä likitaittoisuuden etenemistä. Ylikorjaus, likinäköisyyden palautuminen, leikkauksen jälkeinen hajataittoisuus ja etustrooman arpisamentuma ovat tuloksia heikentäviä leikkauskomplikaatioita. Joissakin tapauksissa myös paras korjattu näöntarkkuus voi huonontua preoperatiivisesta arvosta (Seiler ym. 1994), ja näin kävi pienelle osalle omistakin potilaistamme. Kimin ym. (1997) viisivuotisessa seurantatutkimuksessa likinäköisyyden palautuminen osoittautui PRK:n tärkeimmäksi komplikaatioksi. Yli 7.0 D:n korjauksissa likinäköisyyden palautumisen todennäköisyys oli kolminkertainen verrattuna alle 6.5 D:n korjauksiin. Omassa tutkimuksessamme 87 %:lla potilaista taittovoima oli vuoden kuluttua ± 1.0 D:n sisällä, kun lähtöarvo oli alle 6.0 D. On syytä pohtia, onko tämä riittävä tarkkuus kaikille potilaille, erityisesti vähäisen likinäköisyyden ryhmässä. Nuoret ihmiset pystyvät mukauttamalla korjaamaan näöntarkkuutensa +1.0 D:n hyperopiassa, mutta kun potilas saavuttaa vuoden iän, lukemisvaikeudet ovat huomattavia ilman laseja. Jos likinäköisyyden aste ennen leikkausta on ollut suuri, on 1.0 D:n tai jopa 1.5 D:n poikkeama emmetropiasta hyväksyttävissä, ja potilaat ovat sellaiseen tulokseen erittäin tyytyväisiä. Omat tuloksemme ovat tyydyttäviä, parhaiden ulkomaisten sarjojen tasoa, ja jokseenkin yhtä hyviä kuin julkaistut LASIK-leikkauksen tulokset. Leikkaustulosta arvioitaessa potilaan kannalta tärkein seikka lienee leikkauksen jälkeinen korjaamaton näöntarkkuus. Korjaamattomalla näöntarkkuudella 0.50 voi ajaa ilman silmälaseja autoa useimmissa maissa, ja potilaat, joiden likinäköisyyden lähtöarvo on ollut suuri, ovat usein tyytyväisiä 0.50:n korjaamattomaan näöntarkkuuteen. Jos likinäköisyyden lähtöarvo on alle 6.0 D, potilaat toivovat yleensä parempaa leikkauksen jälkeistä tarkkuutta ( 0.70). Hajataittoinen likinäköisyys on mahdollista korjata myös PRK:lla, vaikka eksimeerilaser ei näyttäisi tässä olevan yhtä tehokas kuin sfäärisen likinäköisyyden hoidossa (Taylor ym. 1993, Snibson ym. 1995, Hamberg-Nyström ym. 1996). Omassa sarjassamme hajataittoisuuden korjauksen teho oli vain 42 % eli selvästi likitaittoisuuden korjausta huonompi. Hajataittoisuutta esiintyi useimmiten vahvasti likinäköisillä potilailla, joilla oli näin ollen suurempi taipumus likinäköisyyden palautumiseen, mikä on saattanut vaikuttaa tuloksiimme. Uusimmilla lasereilla näyttää kuitenkin olevan saavutettavissa hieman parempi tulos hajataittoisuuden korjauksessa. Eksimeerilaserleikkauksen tulos riippuu jossain määrin poistettavan kudosalueen syvyydestä ja laajuudesta (Gartry ym. 1992, O Brart ym. 1994, Talley ym. 1994). Tulokset saattavat riippua myös erilaisista henkilökohtaisista tekijöistä, kuten iästä, sukupuolesta ja lääkityksestä (ehkäisytabletit) (Corbett ym. 1996). Vuodenajoilla ja varsinkin ultraviolettisäteilyllä on myös vaikutusta leikkaustulokseen. Potilaita kehotetaankin käyttämään ultraviolettisäteilyä suodattavia aurinkolaseja vähänkin kirkkaampina päivinä vähintään kahdeksan kuukauden ajan leikkauksen jälkeen arpisamentuman ehkäisemiseksi. Maassamme on sattunut tapauksia, joissa hyvä leikkaustulos on menetetty muutaman päivän intensiivisen auringonpaisteelle altistumisen vuoksi. LASIK-leikkauksen tulokset LASIK-leikkauksella on korjattu kaikenasteisia likitaittovirheitä ( 2 29 D). Tulosten seurantaaika on useimmissa tutkimuksissa ollut vain kuusi kuukautta, sillä PRK:ta uudempana leikkauksena LASIK on vasta aivan viime aikoina alkanut saavuttaa laajaa suosiota kirurgien keskuudessa. Laajimmassa yksittäisessä tutkimuksessa (143 silmän aineisto, lähtötason likitaittoisuus sfäärisinä ekvivalentteina 13.2 ± 2.9 D, vaihteluväli D) Pérez-Santonja ym. (1997) totesivat, että puoli vuotta leikkauksen jälkeen korjaamaton näöntarkkuus oli 46 %:lla potilaista 0.5. Paras korjattu näöntarkkuus pysyi vakaana kolmen kuukauden jälkeen. Puolen vuoden kuluttua tulos poikkesi 60 %:lla koko ryhmästä enintään ±1.0 D suunnitellusta korjauksesta. Kun likitaittoisuus oli ennen leikkausta D, vastaa M. Vesaluoma ym.

8 va luku oli 50 %, ja pienimmän korjauksen ryhmässä ( D) päästiin 72.4 %:iin. PRK ja LASIK kaukotaittoisuuden korjauksessa Kaukotaittoisuuden korjauksessa pyritään jyrkentämään keskeistä sarveiskalvoa. Tällöin poistetaan eksimeerilaserilla kudosta rengasmaisesti optisen alueen ulkopuolelta. Pietilä ym. (1997) ovat tutkineet Suomessa PRK:ta kaukotaitteisuuden hoidossa. Vuoden seurantatulokset saatiin 27 silmästä. Neljälläkymmenellä prosentilla potilaista, joiden lähtöarvo sfäärisinä ekvivalentteina oli välillä D:n (15 silmää), tulos poikkesi enintään 1.0 D emmetropiasta, ja 67 %:lla tämän ryhmän potilaista korjaamaton näöntarkkuus oli 0.5 leikkauksen jälkeen. Kun lähtöarvo oli ja D välillä, vain 17 %:lla tulos poikkesi vuoden kuluttua enintään 1.0 D emmetropiasta, ja 8 %:lla korjaamaton näöntarkkuus oli 0.5. Alustavien selvitysten mukaan (27 silmää, hyperopia D, astigmatia D) tulos poikkesi puolen vuoden kuluttua 82 %:lla LASIK-leikkauksella hoidetuista enintään 0.5 D suunnitellusta korjauksesta ja 96 %:lla enintään 1 D (Knorz 1997). Niistä potilaista, jotka ennen leikkausta näkivät lasikorjauksella 0.5, 86 % näki leikkauksen jälkeen yhtä hyvin ilman laseja. Sarveiskalvon taittovirhekirurgia ja paineenmittaus Alle 8 D:n likitaittokorjaus ei ilmeisesti juuri vaikuta silmänpaineen mittaukseen (Tuunanen ym. 1997), mutta on mahdollista, että suuremmissa korjauksissa mitattavat arvot ovat 2 3 mmhg todellisia pienempiä. Tällä saattaa olla merkitystä mm. epäiltäessä silmänsisäisen paineen nousua glaukoomassa tai päätettäessä glaukooman hoidon aloittamisesta. Sarveiskalvon taittovirhekirurgia ja verkkokalvo Eksimeerilaserleikkaus ei estä voimakkaaseen likitaittoisuuteen liittyvien verkkokalvoirtaumien ilmaantumista. Sen sijaan PRK:n jälkeiset, useimmiten tilapäiset arpisamentumat saattavat vaikeuttaa verkkokalvon repeämän tai irtauman välitöntä toteamista. Näön heikkeneminen tulkitaan usein sarveiskalvomuutoksesta johtuvaksi ja perusteellinen pohjatutkimus jää tekemättä. Toisaalta LASIK-leikkaukseen liittyy verkkokalvokomplikaatioita mahdollisesti leikkauksen aikaisen korkean paineen johdosta (taulukko 3). Silmänpohjan seuranta on siten taittovirheleikkauksen jälkeen vähintään yhtä tarpeellista kuin aikaisemminkin. Sarveiskalvon taittovirhekirurgia ja kaihileikkaus Yllättävän suurella osalla jo vuotiaista likitaittoleikkaukseen pyrkivistä potilaista todetaan alkavaa harmaakaihia etenkin mykiön takakotelossa. Jos kaihi haittaa jo näöntarkkuutta, kannattaa harkita suoraan kaihileikkausta. Yli 50- vuotiailla mykiön mukautumiskyky on jo niin heikko, ettei sen menettäminen tunnu juuri haitalta. Varsinkaan suurta sarveiskalvoon tehtävää taittovirhekorjausta ei suositella 50 ikävuoden jälkeen, jos alkavasta harmaakaihista on merkkejä. Potilaat ovat yleensä erittäin tyytyväisiä, kun heidän taittovirheensä on kaihileikkauksen yhteydessä korjattu sellaiseksi, että he näkevät lukea laseitta ja käyttävät kaukokatselussa n D:n vahvuisia laseja. Silmän sisäisen linssin laskenta on taittovirheleikkauksen jälkeen usein ongelmallista (Kalski ym. 1997). Kehitteillä olevat taittovirhekirurgiset menetelmät Ensimmäiset tulokset sarveiskalvon stroomaan asennettavien renkaiden ja rengassegmenttien käytöstä on jo julkaistu (Nosé ym. 1996, Schanzlin ym. 1997). Tulosten mukaan menetelmä sopii vähäisen (1 4 D) likinäköisyyden korjaamiseen hyvin. Korjauksen suuruutta voidaan säädellä käyttämällä eripaksuisia muovisia segmenttejä. Leikkauksen etuna on se, että optisen akselin alueeseen ei kajota. Toisaalta segmentit voidaan suhteellisen helposti poistaa, jolloin taittoi- Sarveiskalvokirurgian nykymenetelmät taittovirheiden korjauksessa 1105

9 suus palautuu lähelle leikkausta edeltänyttä tilannetta. LASIK-läpän tekoon kokeillaan myös uusia menetelmiä, kuten vesisuihkuleikkuria. Kliinisen vaiheen tutkimukset ovat alkamassa myös stromaalisen geeliruiskeen käytöstä (gel injection adjustable keratoplasty, GIAK). Geeliruiskeen avulla pyritään muuttamaan sarveiskalvon muotoa niin, että saadaan aikaan taittovoiman muutos. Kiinnostavin uusi menetelmä lienee kuitenkin silmän sisään värikalvon ja oman linssin väliin asetettava silmänsisäinen piilolasi, jolla voidaan korjata käytännössä usean kymmenen dioptrian taittovirhe. Lopuksi Sarveiskalvoon kohdistuva taittovirhekirurgia on kehittynyt silmäkirurgian osa-alueista nopeimmin. Sarveiskalvon taittovirheleikkaus voi olla lääketieteellisesti perusteltu ja myös mahdollinen ainakin HYKS:ssa, mutta kysymyksessä on useimmiten lähinnä potilaan mukavuuteen tähtäävä, eivälttämätön toimenpide, joka voi jopa heikentää silmän suorituskykyä. Valtaosa potilaista kokee leikkauksen suuresti parantaneen heidän käytännön näkökykyään. Potilaiden huolellinen etukäteisinformointi, tarkka esitutkimus, tekniikan harkittu valinta ja hyvä hallinta sekä potilaiden seurantatutkimuksista huolehtiminen ovat onnistuneen hoidon välttämättömiä edellytyksiä. Taittovirheleikkaus ei enää ole potilaalle kohtuuton riski. Sellainen on suoritettu menestyksellisesti maassamme tuhansille potilaille myös useille silmälääkäreille ja muiden erikoisalojen kollegoille. *** Kiitämme Silmäsäätiötä, Silmä- ja kudospankkisäätiötä, Suomen Lääketieteen Säätiötä, Paulon Säätiötä, Instrumentariumin Tiedesäätiötä, Suomen Akatemiaa ja HYKS:aa taloudellisesta avusta. Kirjallisuutta Corbett M C, O Brart D P S, Warburton F G, ym. Biologic and environmental risk factors for regression after photorefractive keratectomy. Ophthalmology 1996; 103: Ditzen K, Anschutz T, Schroder E. Photorefractive keratectomy to treat low, medium, and high myopia: a multicenter study. J Cataract Refract Surg 1994; 20 Suppl: Dutt S, Steinert R F, Raizman M B, ym. One-year results of excimer laser photorefractive keratectomy for low to moderate myopia. Arch Ophthalmol 1994; 112: Gartry D S, Kerr M M, Marshall J. Excimer laser photorefractive keratectomy. 18-month follow-up. Ophthalmology 1992; 99: Hamberg-Nyström H, Fagerholm P P, Tengroth B M, ym. One year follow-up of photoastigmatic keratectomy (PARK) with the VisX 20/20 excimer laser. Ophthalmic Surg Lasers 1996; 27 Suppl 5: S Kalski R S, Danjoux J-P, Fraenkel G E, ym. Intraocular lens power calculation for cataract surgery after photorefractive keratectomy for high myopia. J Refr Surg 1997; 13: Kanellopoulos A J, Pallikaris I G, Donnenfeld E D, ym. Comparison of corneal sensation following photorefractive keratectomy and laser in situ keratomileusis. J Refr Surg 1997; 23: Kim J H, Kim M S, Hahn T W, Lee Y C, Sah W J, Park C K. Five years results of photorefractive keratectomy for myopia. J Cataract Refract Surg. 1997; 23: Knorz M C. Hyperopic LASIK. Kirjassa: Refractive surgery subspecialty DAY San Francisco: American Academy of Ophthalmology, 1997, s McCarty C A, Aldred G F, Taylor H R. Comparison of results of excimer laser correction of all degrees of myopia at 12 months postoperatively. The Melbourne Excimer Laser Group. Am J Ophthalmol 1996; 121: Nosé W, Neves R A, Burris T E, ym. Intrastromal corneal ring: 12-month sighted myopic eyes. J Refr Surg 1996; 12: O Brart D P, Gartry D S, Lohmann C P, ym. Excimer laser photorefractive keratectomy for myopia: comparison of and 5.00-millimeter ablation zones. J Refract Corneal Surg 1994; 10: Pallikaris I G, Papatzanaki M E, Siganos D S, ym. Laser in situ keratomileusis. Lasers Surg Med 1990; 10: Pérez-Santonja J J, Bellot J, Claramonte P, ym. Laser in situ keratomileusis to correct high myopia. J Cataract Refract Surg 1997; 23: Pietilä J, Mäkinen P, Pajari S, Uusitalo H. Excimer laser photorefractive keratectomy for hyperopia. J Refract Surg 1997: 13: Salz J J, Maguen E, Nesburn A B, ym. A two-year experience with excimer laser photorefractive keratectomy for myopia. Ophthalmology 1993; 100: Schanzlin D J, Asbell P A, Burris T E, ym. The intrastromal corneal ring segments. Phase II results for the correction of myopia. Ophthalmology 1997; 104: Seiler T, Wollensak J. Myopic photorefractive keratectomy with the excimer laser. One-year follow-up. Ophthalmology 1991; 98: Seiler T, Holschbach A, Derse M, Jean B, Genth U. Complications of myopic photorefractive keratectomy with the excimer laser. Ophthalmology 1994; 101: Snibson G R, Carson C A, Aldred G F, ym. One-year evaluation of excimer laser photorefractive keratectomy for myopia and myopic astigmatism. Melbourne Excimer Laser Group. Arch Ophthalmol 1995; 113: Takki K. Likinäköisyyden leikkaushoito. Duodecim 1993; 109:

10 Talley A R, Hardten D R, Sher N A, ym. Results one year after using the 193-nm excimer laser for photorefractive keratectomy in mild to moderate myopia. Am J Ophthalmol 1994; 118: Taylor H R, Guest C S, Kelly P, ym. Comparison of excimer laser treatment of astigmatism and myopia. The Excimer Laser and Research Group. Arch Ophthalmol 1993; 111: Trokel S L, Srinivasan R, Braren B. Excimer laser surgery of the cornea. Am J Ophthalmol 1983; 96: Tuunanen T H, Hämäläinen P, Mali M, ym. The effect of experimental photorefractive keratectomy on pneumatonometer readings. Invest Ophthalmol Vis Sci 1997; 37: Tuunanen T H, Tervo T M T. Comparison of results of PRK for corrections of low, moderate and high myopia. J Refr Surg 1998 (painossa). Tuunanen T, Tervo T, Karas J. Eksimeerilaserin käyttö sarveiskalvokirurgiassa. Duodecim 1995; 111: Vesaluoma M. Tenascin and cytokines in corneal wound healing. Tear fluid studies on photorefractive keratectomy (väitöskirja). Helsingin yliopisto Vesaluoma M, Tervo T. Tenascin and cytokines in tear fluid after PRK. J Refr Surg 1998 (painossa). Wilson S E, He Y-G, Weng J, Li Q, ym. Epithelial injury induces keratocyte apoptosis: hypothesized role for interleukin-1 system in the modulation of corneal organization and wound healing. Exp Eye Res 1996(a); 62: Wilson S E, Li Q, Weng J, ym. The Fas-Fas ligand system and other modulators of apoptosis in the cornea. Invest Ophthalmol Vis Sci 1996(b); 37: MINNA VESALUOMA, LT, tutkija TIINA TUUNANEN, LL, tutkija TIMO TERVO, dosentti, osaston ylilääkäri HYKS:n silmätautien klinikka PL HYKS ANTTI VANNAS, dosentti, ylilääkäri Keskussotilassairaala Tilkka PL Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat

Lievimmissä muodoissaan silmän taittoviat Katsaus LASIK-menetelmä silmän taittovirheiden hoidossa Juhani Pietilä, Petri Mäkinen, Seppo Pajari, Juha Elo ja Hannu Uusitalo Silmän taittovirheiden leikkaushoito eli refraktiivinen kirurgia on viime

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

Sarveiskalvon valokovetushoito

Sarveiskalvon valokovetushoito Sarveiskalvon valokovetushoito Juha Holopainen HUS/Silmäklinikka juha.holopainen@hus.fi CXL HYKS Dos. Risto Uusitalo El Timo Hellstedt El Sirje-Linda Ess Dos. Kari Krootila Seppo Pajari Sauli Forsman Sarveiskalvon

Lisätiedot

Uudenaikaiset tekomykiöt

Uudenaikaiset tekomykiöt Uudenaikaiset tekomykiöt Vanhanaikaiset tekomykiöt? (a)sfäärinen linssi, jolla pyritään tuottamaan riittävän siedettävä sfäärinen ekvivalenssi Yleensä vaatii silmälasin käyttöä postoperatiivisesti Haavan

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) * Puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Femtosecond vs. mikrokeratomi

Femtosecond vs. mikrokeratomi Femtosecond vs. mikrokeratomi Kahdella eri läpäntekomenetelmällä saatujen tulosten vertailu myooppisiin silmiin tehdyissä LASIK-leikkauksissa Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 31.10.2008

Lisätiedot

Zyoptix LASIK. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa

Zyoptix LASIK. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa Zyoptix LASIK Sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa Optometrian koulutusohjelma Optometristi Opinnäytetyö Syksy 2007 Päivi Salmela HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Silmävammat. Näin hoidan

Silmävammat. Näin hoidan Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,

Lisätiedot

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan

Lisätiedot

Phakic intraocular lenses ICL & PRL

Phakic intraocular lenses ICL & PRL Phakic intraocular lenses ICL & PRL Silmänsisäiset piilolinssit ja niiden tuottamat tulokset Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 31.03.2009 Silvia Komssi Henny Tirkkonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina

Lisätiedot

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Kaihi

Käypä hoito -suositus. Kaihi Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä Kaihi Päivitetty kohdennetusti 16.9.2013 Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla

Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla Sidonnaisuudet: HYKS Silmaklinikka Os S4,S7, Paiki, osastonlääkäri Jukka Moilanen, LT, FEBO TKOS/AMC, Silmätautien ylilääkäri TraFi, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa

Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Silmätaudit Minna Vesaluoma, Tuuli Valle ja Kari Krootila Uusia hoitomenetelmiä sarveiskalvokirurgiassa Tavanomaisessa lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa siirre sisältää kaikki sarveiskalvon kerrokset,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA 1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen

Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Terhi Veijanen Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 HUS Silmäklinikka Takaosakirurgiset silmäpotilaat Ablatio eli verkkokalvon irtauma Diabeettinen vitrectomia

Lisätiedot

Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa

Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Alkuperäistutkimus Tiina Simunaniemi, Kaija Tuppurainen ja Hannu Uusitalo Nivelreumapotilaat ongelmaryhmä sarveiskalvon siirroissa Kuopion yliopistollisen sairaalan tulokset 10 vuodelta Nivelreuma on nivelten

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Biomateriaalitekniikoita sovelletaan oftalmologiassa

Biomateriaalitekniikoita sovelletaan oftalmologiassa Biomateriaalit HANNU UUSITALO Biomateriaaleja käytetään jo hyvin laajasti silmäsairauksien hoidossa ja taittovirheiden korjaamisessa. Biomateriaaliteknologian nopea kehittyminen on osaltaan mahdollistanut

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Akuutti silmävamma kuinka hoidan?

Akuutti silmävamma kuinka hoidan? kättä pidempää tieteessä Anna-Kaisa Haavisto LL, erikoistuva lääkäri HYKS, silmätautien klinikka anna-kaisa.haavisto@hus.fi Tiina Leivo LT, erikoislääkäri HYKS, silmätautien klinikka, okuloplastia- ja

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella

Lisätiedot

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehittyminen ja lasten näön äöntutkiminen Raija Voutilainen KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehitys Silmän rakenteen ja hermokudoksen anatomiset ja fysiologiset

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 21.11.2007 Eve Anteroinen Pauliina Maattola-Enqvist HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI TEHTÄVÄPAKETTI Tämä tehtäväpaketti on suunniteltu optometrian opiskelijoille/opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Optometrian opiskelijat voivat hyödyntää tehtäviä muun muassa tenttiin valmistautumisessaan.

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia näkemisestään monovision LASIK -leikkauksen jälkeen

Potilaiden kokemuksia näkemisestään monovision LASIK -leikkauksen jälkeen Potilaiden kokemuksia näkemisestään monovision LASIK -leikkauksen jälkeen Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 20.10.2009 Pia Purhonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta

Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS REILUA alusta loppuun Palautustarkastuksemme suorittaa riippumaton ulkopuolinen yritys. Kaikkien palautuvien leasingautojen palautustarkastukset suoritetaan saman prosessin

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Nuorison TERVEYSTODISTUS 321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot