Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Transkriptio

1 Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen

2 Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon päähän, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään Silmänpohjan ikärappeumataudin jälkeen yleisin näkövammaisuuden syy Suomessa yli 65-vuotiailla Suomessa noin ihmistä sairastaa glaukoomaa ja joka vuosi todetaan noin 3000 uutta glaukoomatapausta Esiintyvyys yli 50-vuotiailla on noin 1.5 % ja se kasvaa iän myötä

3

4 Luokitus: Taudin syntymekanismin mukaisesti: Primaariglaukooma Sekundaariglaukooma Kammiokulman anatomian mukaisesti: Avokulmaglaukooma Sulkukulma (ahdaskulma)glaukooma Sairastumisiän perusteella: Synnynnäin gl. Nuoruustyypin gl. Aikuistyypin gl. (Okulaarinen hypertensio) Aikuisiän primaari avokulmaglaukooma (POAG) on tavallisin glaukooman muoto Suomessa

5 V Suomessa henkilöllä oli oikeus erityiskorvattaviin glaukoomalääkkeisiin 7 plasta alle 5-v 1181 plasta v plasta > 40-v Ns. 50/50 sääntö: Puolella hoitoa saavista ei manifestia glaukoomaa, puolet glaukoomista löytymättä, puolet potilaista ei käytä lääkkeitä, puolet uusista glaukoomista käynyt silmälääkärissä ilman dg (etenkin matalapaineglaukoomia)

6 Oireet: Kyseessä on ääreisnäköä vaurioittava, hitaasti ja salakavalasti oireetta etenevä silmäsairaus -> löydetään usein sattumalöydöksenä silmätarkastuksen yhteydessä Jsks ensimmäinen oire on puutos näkökentässä Oireeton,koska keskeinen näkökyky heikkenee vasta taudin jo edettyä pitkälle silloin kun valtaosa hermosäikeistä on jo tuhoutunut. Hitaasti kohoava silmänpaine ei aiheuta särkyä avokulmaglaukoomassa Ns. normaalin silmänpaineen viitealue on mmhg ja glaukoomavaurioiden riski kasvaa, kun silmänpaine nousee. Kuitenkin puolella glaukoomaa sairastavista silmänpaine on normaali Tautimuutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa. On arvioitu, että hoitoa saavilla potilailla aika ensimmäisestä näkökenttäpuutoksesta mahdolliseen sokeuteen vaihtelee 30:stä 40 vuoteen Pienellä osalla tauti kuitenkin voi johtaa vakaviin vaurioihin jopa muutamassa kuukaudessa

7 Jopa puolella glaukoomaa sairastavista silmänpaine on normaali. Silmälääkärin tekemää terveystarkastusta suositellaan vuotiaille noin viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaille noin kolmen vuoden välein Tarkastus on syytä tehdä tarvittaessa useamminkin, mikäli silmälääkäri näin arvioi ja erityisesti silloin, kun on useita riskitekijöitä

8 Riskitekijät: Ikä (2 x joka 10. vuosi) Silmänpaine mmhg (10-13 x) >30-35 mmhg (yli 40 x) Sukurasitus (3-9 x) (geenitutkimuksissa löydetty 4 ehdokasgeniä: myosiliini,optineuriini,wdr36 ja CAV1 ja 2) Mykiön hilsetystauti (5-10 x) Likinäköisyys (2-3x) Alentunut perfuusiopaine Tumma ihonväri DM, hypertonia??

9 Käypä hoito -suositus glaukooman diagnostiikasta 1. Näkökenttätutkimus 2. Hermosäiekuva 3. Papillakuva -> Dg perustuu 2/3 sääntöön Näöntarkkuus ja silmänpohjan tutkiminen Silmänpaine Gonioskopia

10 GLAUKOOMAN VAURIOITTAMA NÄKÖHERMONPÄÄ GLAUKOOMAN VAURIOITTAMA NÄKÖKENTTÄ

11 Glaukooman aiheuttama hs-vaurio

12 Poikkeava Normaali 2 / 3 - sääntö Hermosäiekuva Papilla Glaukooma Diagnoosi selvä Näkökenttä Hermosäiekuva Papilla Glaukooma Todennäköisesti pieni papilla Näkökenttä Hoidon aloitus Hermosäiekuva Näkökenttä Preperimetrinen Sinikeltaperimetrialöydös, tai 8-10 (tai sen harkinta) Papilla glaukooma asteen näkökenttä voi olla poikkeava Muu kuin (ks. hoitosuunnitelma) Papilla Hermosäiekuva glaukooma? Glaukoomassa hyvin harvinainen, jos Näkökenttä (esim. neurolo- hermosäiekuva on laadukas* ginen sairaus) Seuraa ja odota, eteneekö Hermosäiekuva Papilla Preperimetrinen (Sinikeltaperimetrialöydös, tai 8-10 Näkökenttä glaukooma? asteen näkökenttä voi olla poikkeava) Papilla Hermosäiekuva Glaukooma- Iso papilla tai papilla-anomalia. Seuranta ilman hoitoa Näkökenttä epäily Seuraa ja odota, eteneekö (ellei paine yli 30 mmhg) Näkökenttä Hermosäiekuva Glaukooma- Näkökenttä testattava uudelleen Papilla epäily Muu syy kenttädefektiin?

13 1989 Normaalit kentät 1996

14

15 Hoitosuunnitelma: Huomioitava hoidon aloitusta harkitessa: Plaan ikä / odotettavissa oleva elinikä Taudin vaikeusaste, etenemisnopeus Silmänpaine (millä painetasolla muutokset tulevat) Riskitekijät Plaan muut sairaudet Hoito: silmänpaineen alentaminen: 1. Lääkkeet (PG-johdokset,timololi,α-agonisti, CAI-johdokset,pilokarpini, yhdistelmävalmisteet) 2. Kammiokulman laserhoito 3.Filtroivat leikkaukset / Shunttileikkaukset / Kaihileikkaus / Yhdistelmäleikkaukset/ Syklofotokoagulatio

16 Hoidon tavoite: Estää näkövammaisuuden syntyminen Jos hoito aloitetaan, tavoitepainetaso on yleensä vähintään 25 % alempi kuin lähtöpainetaso Määrittää sellainen silmänpainetaso jolla vaurioita ei synny / vauriot eivät etene Tavoitepainetaso voi olla matalampikin; määritetään kontrollien yhteydessä seuraamalla rakenne-ja kenttämuutosten etenemistä Pitkä prosessi: 3-5 v

17 Glaukooman seuranta 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi Erittäin hyvä taso* Papilla + hs-kuvat + NK Papilla + hs-kuvat NK Papilla + hs-kuvat + NK Hyvä taso Papilla tai hs-kuvat + NK NK Papilla tai hs-kuvat + NK Tyydyttävä taso NK NK NK NK NK NK Riittämätön taso Seuranta pelkästään silmänpaineen avulla

18

19 Segmentointi: Ei-kiireelliset lähetteet Silmälääkäri arvioi lähetteen ~ 20% ~ 80% Korkean riskin tai kiireellinen potilas Ei-kiireellinen potilas 1. Tutkimukset 2. Lääkäriaika 1. Tutkimukset 2. Lääkäri arvioi tutkimukset Hoito- ja seurantasuunnitelma

20 Hoito- ja seurantasuunnitelma esim.stabiili glaukooma 2 vuotta eteen päin Silmänpaine 6 kk välein Mittaaja: - Hoitaja (TAYS, tk) - Potilas itse - Joku muu Ideaalinen painetaso IOP:n lasku 25% Reagointitaso: Paine, jolla hoitoa muutetaan Tutkimukset 1-2 vuoden välein 1. Hoitovaihtoehto 2. Hoitovaihtoehto

21 Stabiilin eli hoitotasapainossa olevan glaukooman seuranta kilpailutettu ostopalveluna yksityiseltä silmälääkäriasemalta (Digifundus) Plas maksaa TAYS pkl maksun Tarvittaessa lähete ja operat. hoito TAYS:ssa

22 Lähteet: Tuulonen A et al. The Finnish evidencebased guideline for open-angle glaucoma. Acta Ophthalmol Scand 2003;81:3-18. KÄYPÄ-hoito suositus (Duodecim 2007) Forsman E et al. Avokulmaglaukooman geenitutkimuksen nykytilanne Suomessa. Duodecim 2011;14: