Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018"

Mika Honkanen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018

2 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion laajuudesta Leesion iästä Perustuu solunsisäisten ja ulkoisten fluoroforisten yhdisteiden määrän mittaamiseen Solunsisäisiä mm. nukleiinihapot, proteiinit, lipofuskiini, melaniini, rodopsiini Lipofuskiini pääasiallinen autofluorenssin lähde silmänpohjissa; jopa 25 % RPE-volyymista voi koostumia lipofuskiinista Solunulkoisia mm. drusenit Proteiinikertymät autofluoresoivat voimakkaasti (oksidatiivinen stressi)

3 Autofluoresenssikuvaus Tyypillisesti autofluoresoivat yhdisteet eksitoituvat aallonpituudella nm (sininen) ja emittoivat aallonpituutta nm (vihreä).

4 Hyperautofluoresenssi

5 Hypoautofluoresenssi

Kuiva ikärappeuma Drusenit joko hypo-, iso- tai hyperfluoresoivia; lähinnä koosta riippuen, isot yleensä hyperautofluoresoivia Atrofiset alueet hypoautofluoresoivia Reuna-alueen hyperautofluoresoiva

6 Kuiva ikärappeuma Drusenit joko hypo-, iso- tai hyperfluoresoivia; lähinnä koosta riippuen, isot yleensä hyperautofluoresoivia Atrofiset alueet hypoautofluoresoivia Reuna-alueen hyperautofluoresoiva rengas paljastaa etenemissuunnan Atrofinen alue FAF-kuvissa voi olla suurempi kuin mikroskoopissa/pohjakuvissa! Diffuusi- ja band-muodot-> suurin riski kuivan muodon etenemiselle Patchy > suurin riski kostean ikärappeuman kehittymiselle

7 Kuiva ikärappeuma Geografisen eteneminen kahden vuoden aikana Gabai et al. Indian J Ophthalmol May; 63(5):

Kostea ikärappeuma CNV alkuvaiheessa hypoautofluoresoiva, samoin vuodot Anti-VEGF hoidon jälkeen yleensä nähtävissä autofluoresenssin lisääntyminen Lisääntynyt autofluoresenssi ennen hoitoa ennustaa

8 Kostea ikärappeuma CNV alkuvaiheessa hypoautofluoresoiva, samoin vuodot Anti-VEGF hoidon jälkeen yleensä nähtävissä autofluoresenssin lisääntyminen Lisääntynyt autofluoresenssi ennen hoitoa ennustaa huonompaa lopputulosta (Heimes B et al. Graefes Arch Clin Exp Ophthalmol Sep; 246(9): Tyypin 1 CNV (=cnv rpe:n alla) ennen (A) ja jälkeen (B) anti- VEGF hoidon Lee et al. Korean J Ophthalmol Feb; 30(1):

9 Kostea ikärappeuma A) FAG, B) FAF ennen hoitoa, D) FAF Hoidon jälkeen, C ja E) OCT-kuvat. Lee et al. Korean J Ophthalmol Feb; 30(1):

Tilan jatkuessa hyperautofluoresenssia lisääntyen erityisesti reunaalueille

10 Chorioretinopatia centralis serosa Alkuvaiheessa hypoautofluoresenssi subretinaaliseen nesteilyyn liittyen Gabai et al. Indian J Ophthalmol May; 63(5): Tilan jatkuessa hyperautofluoresenssia lisääntyen erityisesti reunaalueille (fotoreseptorijätettä + makrofageja) Kroonisessa muodossa atrofiaan liittyvä hypoautofluoresenssi, reuna-alueilla voi olla hyperautofluoresenssia

11 Chorioretinopatia centralis serosa

Stargardtin tauti Alkuvaiheessa lisääntynyt hyperautofluoresenssi Myöhäisemmässä vaiheessa makulan hypoautofluorensessi, ympärillä

12 Stargardtin tauti Alkuvaiheessa lisääntynyt hyperautofluoresenssi Myöhäisemmässä vaiheessa makulan hypoautofluorensessi, ympärillä hyperfluoresoivia hippuja Tyypillisesti peripapillaarinen säästyminen (rengas) FAF erityisen hyödyllinen varhaisessa diagnostiikassa!

13 Stargardtin tauti

14 Bestin tauti

15 Retinitis pigmentosa Tyypillisesti hyperautofluoresoiva rengas, jonka sisäpuolella fotoreseptorit vielä toimivia Gabai et al. Indian J Ophthalmol May; 63(5):

16 Lääketoksisuus, oksikloriini A) normaali pohja B) parafoveaalinen C) sekatyyppinen D) perisentraalinen

Melanosyyttiset tuumorit A: suonikalvon pigmenttineevus Pigmentoitunut alue hypoautofluoresoiva samoin kuin päällä oleva RPE, drusenit lievästi hyperfluoresoivia B: Apigmentoitunut neevus Halo

17 Melanosyyttiset tuumorit A: suonikalvon pigmenttineevus Pigmentoitunut alue hypoautofluoresoiva samoin kuin päällä oleva RPE, drusenit lievästi hyperfluoresoivia B: Apigmentoitunut neevus Halo lievästi hypofluoresoiva ja neevus lievästi hyperfluoresoiva C: Pieni suonikalvomelanooma, oranssipigmenttiä Pigmentti on reilusti hyperautofluoresoiva ja kasvain muutoin hypofluoresoiva D: Amelanoottinen melanooma, päällä lipofuskiinia (ruskean värinen) Lipofuskiini hyperfluoresoi, muutoin kasvain hypofluoresoi. A B C D Almeida et al. Curr Opin Ophthalmol 2013, 24:

18 Lopuksi Autofluoresenssikuvaus on nopea ja noninvasiivinen kuvausmenetelmä Yksinään ei ole (yleensä) riittävä diagnostiikkaan, mutta on apuna erotusdiagnostisesti Erinomainen Centralis Serosan erotusdiagnostiikassa! Mittaa solutason vaurioastetta! Hyödyllinen arvioitaessa taudin vaikeusastetta, leesion ikää ja mahdollista etenemistä

Samankaltaiset tiedostot

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto