Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Valmistelijat / lisätiedot: Sisko Rantamäki, puh

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Sisko Rantamäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Anu Hilpi Johtokunta merkitsee saadun tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Tuloslaskelma lokakuu Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön 5 :n mukaan johtokunnan tehtävänä on huolehtia toiminnan tulosten ja talousarvion toteutumisen seurannasta sekä toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien Espoon kaupungin sisäisten ohjeiden mukaan tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Liikelaitoksien seurantaa suorittavat viranhaltijat, toimialat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. 1. Toimintakatsaus Kaupunkitekniikan toiminta on ollut keväästä lähtien, alhaisesta tilauskannasta ja tingityistä hinnoista johtuen, erittäin haasteellinen. Liikelaitoksella on ollut rajallisesti aikaa sopeuttaa toimintaansa suuriin muutoksiin. Kaupunkitekniikka onkin tehnyt kovasti töitä kaikissa yksiköissään saadakseen aikaan kustannussäästöjä sekä tuotannon tehostumista. Erityishuomiota on kiinnitetty niihin osa -alueisiin, joihin liikelaitos on voinut itse vaikuttaa mm. kone- ja autoresursseihin, työtapoihin, kulujen karsimiseen, lisätöihin, eri yksiköiden välisiin henkilösiirtoihin sekä sähköisen laskutuksen kehittämiseen. Metsänhoidossa on laadittu parhaillaan työkortteja ja siirrytty tilaajan

2 Sivu 2 / 2 haluamaan yksikköhintaiseen tilauskäytäntöön. Kustannuksia on karsittu vähentämällä ulkoisten palveluiden ostoja, sanomalla irti 3000 m ² toimitiloja ja jättämällä vapautuneita vakansseja täyttämättä. Mikkelän toimitilaan on laadittu käytön tehostamissuunnitelma, ja se on jo toteutusvaiheessa. Lisää tilauskantaa on pyritty saamaan neuvotteluilla tilaajan sekä mm. HSY:n ja Espoon Asunto Oy:n kanssa. Katurakentamisen osalta on hienoista elpymistä loppuvuoden osalle näkyvissä, ja rakentamisen ennustetaankin pääsevän nolla tulokseen. Ylläpidon tilauskanta on ollut aiempia vuosia huomattavasti suppeampi, johtuen vuoden 2014 sopimuksen sisällöstä. Toteuma, näin ollen, tullee olemaan alijäämäinen. Ylläpidon tuloksen ennustaminen on pitkälle riippuvainen sääolosuhteista mm. lumentulosta tai myrskyn aiheuttamista ylityökustannuksista. Ympäristöpalveluiden toteuma tulee olemaan positiivinen, lähinnä maavastaanottotulojen ja hyvän tilauskannan ansiosta. Loppuvuosi voi olla hiljaisempi, koska yksityinen yritys alkaa myös operoida maavastaanottoalueella. Maata on 10/2014 vastaanotettu m³ (10/ m³). Maavastaanotossa on otettu käyttöön Helsingin ja Vantaan kanssa yhteinen sähköinen tunnistusjärjestelmä ja laskutus, jonka avulla saadaan aikaan kustannus- ja resurssisäästöjä. 2. Talous Liikelaitoksen tuloksen osalta ei tulla saavuttamaan valtuuston hyväksymää talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tuloksenparannustavoitetta, vaikka ohjelmaan sisältyvät yksittäiset tavoitteet saavutetaankin. Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen osalta tuloksen pitäisi olla 1,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. 2.1 Tulot Liikelaitoksen kumulatiivinen liikevaihdon toteuma on 39,3 milj. euroa. Koko vuoden toteuman ennustetaan olevan 1,6 milj. euroa alijäämäinen. Tämä johtuu lähinnä rakentamisen, varsinkin viherrakentamisen, ja ylläpidon budjetoitua pienemmästä toteumasta 2.2 Kulut Liikelaitoksen kumulatiivinen käyttömenojen toteuma on 41,4 milj. euroa. Kaupunkitekniikka on kyennyt vähentämään palveluiden ja materiaalien ostoja sekä henkilöstömenojen osuutta merkittävästi. Liiketoiminnan muut kulut mm. vuokrat ovat lähes talousarvion mukaiset. 2.3 Tulos Liikelaitoksen lokakuun lopun tulos on 2,04 milj. euroa alijäämäinen, mutta tuloksen arvioidaan hieman parantuvan vuoden loppuun mennessä.

3 Sivu 3 / Investoinnit Liikelaitoksen investoinnit 10/2014 ovat 0,178 milj. euroa. Investoinnit on käytetty lumen- ja maanvastaanoton sähköisiin järjestelmiin. Investointien ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 2.5 Tuottavuusmittarit Alla olevista mittareista katu- ja viheralueiden ylläpitokustannukset ennuste 2014 toteutuu, maansiirtoautojen käyttöaste % ei ole vielä toteutunut, mutta järjestelmää on kehitetty ja paranneltu. Mittarit TOT 2012 TOT 2013 Ennuste 2014 TA 2015 Katualue indeksoidut 2,00 1,97 1,35 1,35 ylläpitokustannukset /m² 2.luokka Viheralue indeksoidut 1,01 0,81 0,80 ylläpitokustannukset /m² A3-luokka Maansiirtoautojen käyttöaste % Henkilöstö Liikelaitoksessa on 10/2014 vakinaisia henkilöitä 318 (10/ ), määräaikaisia 30 (10/ ) ja työllistettyjä 2 (10/2013 7), yhteensä 350 henkilöä. Tapaturmat ovat vähentyneet merkittävästi ja lokakuun loppuun mennessä tapaturmia oli sattunut 27 kertaa kun viimevuoden lokakuun loppuun verrattuna (10/2013) oli 53 tapaturmaa. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet sekä päivien lukumäärän että kertojen mukaan 11 %. Tuntipalkkaisten TVA:t on tehty lokakuun aikana. Henkilöstölle on pidetty Info-tilaisuus Kaupunkitekniikan tuotannon uudelleen organisoinnista, liittyen omistaja-tilaaja-tuottaja menettelyn arviointiin. 4. Tavoitteet Sitovat tulostavoitteet 1) Peruspääoman tuottovaatimus 5 %. Tavoite toteutuu. 2) Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tavoite ei toteutune. 3) Liikelaitoksen investoinnit ovat maksimissaan 0,330 milj. euroa. Tavoite toteutuu. Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet 1. Toiminnan tehokkuuden, joustavuuden ja kustannushallinnan lisääminen Liikelaitoksessa on käynnissä useita toimintaan, tuottavuuteen sekä kustannushallintaan vaikuttavia kehityshankkeita. Suurimman hankeen TOIVOn pitäisi olla käytössä vuoden 2015 aikana. Henkilöstöresurssien siirtymistä eri yksiköiden välillä on lisätty. Näillä siirtojen joustoilla pyritään välttämään tyhjäkäyntiä, ja tarpeellinen työvoima on siellä, missä sitä tarvitaan.

4 Sivu 4 / 4 Palvelukykyä on kehitetty pilotoimalla joustavaa toimintamallia HSY:n ja Espoon Asunnot Oy:n uusien tilausten myötä. Tekijät on koottu eri yksiköistä, hyödyntäen vapaita resursseja ja osaamista yli yksikkörajojen. 2. Henkilö- ja koneresurssien optimoinnin toimeenpano Henkilöstöresurssien optimointi on onnistunut yli tavoitteiden. Koneresurssien järjestelmä on laadittu ja sitä on parannettu, mutta mittaustuloksissa ei vielä ole edistytty. 3. Tarjouslaskenta on yhtenäistetty FORE- kustannuslaskentaohjelmaa hyödynnetään kaikissa palveluyksiköissä niillä osa-alueilla, mihin ohjelma soveltuu. 4. Työmaiden turvallisuus Tapaturmat ovat vähentyneet merkittävästi, ja MVR mittaukset ovat hyvää tasoa 5. Tilauskannan ja rakennushankkeiden operatiivinen seuranta on ajan tasalla Hankkeiden taloutta seurataan säännöllisesti kuukausiraportein, ja hankkeista laaditaan hankeselostus. 5. Riskit Keskeisimpinä toteutuneena riskinä on ollut teknisen ja ympäristötoimen siirtyminen monituottajamalliin ja muutoksesta Espoo Kaupunkitekniikalle aiheutunut tilauskannan puute. Riskiin varautuminen ei ollut mahdollista kun tilauskanta poikkeaa huomattavasti sovitusta talousarviosta. Espoo Kaupunkitekniikassa voimakkaat kulujen supistukset nopeassa aikataulussa eivät ole mahdollisia, koska henkilöstökulut mukaan luettuna kiinteät kulut ovat noin 50 %. Rakentamisen koko konekalusto tulee yksityiseltä, joten palveluiden ostoa ei pystytä laskemaan riittävästi, koska se tarkoittaisi tuotannon lopettamista ja samaan aikaan kiinteät kulut juoksisivat edelleen. Tuotantotiloja on irtisanottu 3000 m2, mutta tulevat säästöt eivät tule kattamaan tämän vuoden vuokrankorotuksia. Osaaminen heikentyy. Heikon taloustilanteen vuoksi henkilöstöä ei kouluteta muuten kuin lain edellyttämät koulutukset eikä henkilöstöä rekrytoida avaintehtäviinkään mikä aiheuttaa henkilöstölle epätasaista työkuormaa.

5 Sivu 5 / 5 Kaupunkitasoisena riskinä on lakisääteinen varautuminen poikkeustilanteisiin. Vastuut tulisi määrittää pikaisesti. Espoo Kaupunkitekniikka on ylläpitänyt valmiusjoukkoja, varautunut kaupungin lakisääteisiin poikkeusolosuhteisiin ja hoitanut ns. viranomaistehtäviä. Tiedoksi

6 Sivu 6 / 6