Hyväksytty: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Hyväksytty: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 1

2 TASA-ARVOSUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNGISSA 1. JOHDANTO Laki miesten ja naistentasa-arvosta astui voimaan v, Laki velvoittaa viranomaiset, työnantajat ja koulutuksesta ja opetuksesta vastaavat edistämään tasa-arvoa. Tasa-arvolakia muutettiin ja siinä sanotaan mm., että viranomaisille ja työnantajille asetetaan yhteinen velvollisuus edistää tasa-arvoa niin tavoitteellisesti kuin suunnitelmallisestikin. Kaupunginhallitus nimesi tasa-arvosuunnitelman laatijoiksi: ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet: Tuula Pakkanen, Terttu Toivonen, Anna- Maija Asikainen, Ritva Maurola, Reijo Järvinen ja henkilöstöpäällikkö Markku Toivola. Tasa-arvosuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Kaupunki osallistui Tasa-arvoinen ja hyvä työyhteisö hankkeeseen, jonka yhteydessä tehtyjen tutkimusten tietoja on käytetty tässä uudistetussa tasa-arvosuunnitelmassa Uudessa työryhmässä on edelleen ollut mukana ammattijärjestöjen edustajina: Tuula Pakkanen, Kai Jokinen, Reijo Järvinen, Päivi Himanen ja Ritva Viitala. Työnantajan edustana mukana on ollut Markku Toivola ja kaupunginhallituksen edustajana Arja Paakkanen. 2. TAVOITE JA ARVOT Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvoa niillä työpaikoilla, joissa kaupunki on työnantajana. Tasa-arvosuunnitelma on yksi keino toteuttaa ja kiinnittää huomiota tasa-arvoon. Tasa-arvolla tarkoitetaan sukupuolista tasa-arvoa, ammatillista tasa-arvoa ja ikääntymisen huomioimista tasa-arvossa. Tasa-arvo ja henkilöstön hyvinvointi korreloivat; mitä tasa-arvoisempi työyhteisö sitä paremmalla tasolla on henkilöstön hyvinvointi. Tasa-arvoinen työyhteisö on hyvä työyhteisö, jossa jokainen voi käyttää osaamistaan ja omia kykyjään hyödyntämään kaikkien työyhteisön jäsenten osaamista. Se tarjoaa mahdollisuuden kehittyä yhdessä ja yksilönä. Tasa-arvo on nähtävä laajemmin, kuin vain sukupuoleen liittyvänä asiana. Tasa-arvossa ei ole kysymys samanlaisuuden vaatimuksesta, vaan tasapuolisten mahdollisuuksien luomisesta miehille ja naisille ja työyhteisön eri-ikäisten välille. Hyviin tuloksiin päästään arvojen, asenteiden ja työpaikkojen arkikäytäntöjen muutoksilla. Tasa-arvo on selkeästi kytkettävä organisaation toiminta-ajatukseen, päämääriin ja tulostavoitteisiin. Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 2

3 Tasa-arvo tai sen puute ilmenee eri sukupuolten välillä eri ikäisten välillä eri koulutustaustan omaavien välillä eri asemassa olevien välillä eri työpisteiden välillä erilaisten ihmisten välillä Tasa-arvo parantaa viihtyvyyttä, vähentää eripuraisuutta ja vaikuttaa myönteisesti yrityskuvaan. Henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu on osa nykyaikaista työelämää. Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on toimia työyhteisössä keskustelufoorumina, jolla henkilöstön eri tahot voivat käydä vuoropuhelua työyhteisön tasa-arvon tilasta ja laatia kehittämistoimenpiteitä. Erityisiksi kehittämiskohteiksi on valittu tiedonkulku ja henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu. ARVOT Avoimuutta tiedonkulun edistäjänä tarvitaan lisää. Tiedonkulkua voidaan parantaa yhteisillä projekteilla, henkilöstön lainaamisella osastolta toiselle ja muodostamalla yhteistyöfoorumeja. Ilmapiiriä voidaan kehittää arvostamaan erilaisuutta, eri ammattiryhmiä ja kokemusta esim. yhteisellä vapaa-ajan toiminnalla ja laajentamalla tiimityötä. Esimiestyön kehittäminen. Esimiehille tulee hankkia enemmän taitoja ja resursseja luoda henkilöstölle kehitysmahdollisuuksia ja ohjata kehitystä pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Koko toiminnan ohjauksen kehittäminen niin, että tuloksissa huomioidaan myös pidemmän aikavälin tavoitteita ja panostuksia parantaa työpaikkaa ja sen ilmapiiriä. 3. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä selvitetään vuosittain henkilöstön ikärakenne, sekä miesten ja naisten jakautuminen eri tehtäviin ja organisaatiotasoille. Tavoitteena on tasapuolinen henkilöstörakenne eri tehtävissä ja hierarkiatasoilla. Tasapuolisessa henkilöstörakenteessa huomioidaan sukupuoli ja ikä Henkilöstöjohtaminen ja yhteistyö Henkilöstöjohtamisen merkitys ja painoarvo kasvaa jatkuvasti. Johtajille annettavan koulutuksen tulee sisältää myös vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Kaikkien tulosalueiden johtajien tulee mahdollisuuksien mukaan vuosittain osallistua vuorovaikutustaitojen kehittämiskoulutukseen. Tasa-arvotaidot ovat yksi johtamisen osa-alueista. Johtamiskoulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 3

4 Autoritäärinen johtamiskulttuuri tulee muuttaa osallistuvan ja avoimuuden suuntaan. Johtamisella pyritään toimintakulttuuria muokkaamaan sellaiseksi, että se mahdollistaa laadun kehittämistyön. Avoimuus, hyvä työilmapiiri ja henkilöstön tasapuolinen kohtelu ovat myös johtamisen keskeiset arvot. Johtamisella luodaan peruste hyvän ja tasa-arvoisen työyhteisön kehittämiselle. Jokaisen tulosyksikön esimiehen tulee vuosittain käydä henkilöstön kanssa henkilökohtainen (=kahdenkeskinen) tuloskeskustelu. Henkilöstöjohtamisessa tulee korostua vastuunottaminen ja tarkoituksenmukainen tehtävien, vastuun ja toimivallan jakaminen, tavoitteellisuus ja joustavuus. Henkilöstöllä on oikeus ja velvollisuus osallistua oman työnsä, työpisteen töiden ja tavoitteiden suunnitteluun ja sitä kautta koko kaupungin toimintaan. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus arvioida esimiesten johtamistapoja. Avoin keskustelu ja tiedonvälitys, kannustava johtaminen ja henkilöstön aktiivisuus ja toimivat henkilösuhteet ovat hyvän henkilöstöjohtamisen ja yhteistyön perustat. Johtamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvän työilmapiirin kehittämiseen sekä mehengen luomiseen. Henkilöstön ristiriitatilanteisiin ja syrjintään tulee esimiehen puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Ongelmien ratkaisuun saa apua työterveyshenkilöstöltä, työsuojeluhenkilöstöltä ja työsuojeluviranomaisilta. Myös A- klinikan henkilöstöltä saa tukea. Työpaikkademokratia on saatava toimivaksi kaikilla organisaatiotasoille ja jokaisessa tulosyksikössä on toimittava yhteistoimintaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Yleissopimuksesta järjestetään tarvittaessa koulutustilaisuuksia Nimitykset ja työhönotto Rekrytointi tulee olla riittävää ja avointa. Työhönottoprosessissa tulee huolehtia, ettei siihen sisälly avointa tai piilevää syrjintää. Työhönoton tavoitteena on saada tehtäviin pätevin ja sopivin henkilö. Työhönotossa ja nimityksissä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - tehtäväkuvaukset sekä tehtävään kuuluva valta ja vastuu on kirjallisesti määritelty ja hyväksytty kuten toimintasäännössä määrätään - käytettävän testin ja muut pätevyyden mittarit sekä lomakkeet ovat sukupuolineutraaleja - ansioita ja sopivuutta verrataan tehtävän edellyttämiin vaatimuksiin - työhönottoon osallistuvien tulee olla selvillä tasa-arvolain ja tämän suunnitelman periaatteista. Kaupungin tulee edistää miesten ja naisten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin kaikilla tasoilla. Ikä ei saa olla ratkaiseva kriteeri, eikä hakuilmoituksissa saa julkaista ikäsuosituksia hakijoille. Viranhakijoiden pätevyyttä ja muita ansioita arvioitaessa asiantuntijoina on käytettävä mahdollisuuksien mukaan sekä miehiä että naisia. Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 4

5 3.3. Henkilöstökoulutus ja kehittäminen Koulutus tulee kohdentaa tasapuolisesti eri ammattiryhmiin siten, että sukupuoli tai ikä ei vaikuta koulutuksen määrään tai laatuun. Muuttuvassa ja teknistyvässä työyhteisössä tulee työnantajan järjestää riittävät resurssit, jotta henkilöstöllä on riittävät tiedolliset ja taidolliset edellytykset suoriutua työtehtävistä. Vuosittain käytävissä tuloskeskusteluissa sovitaan henkilöstön työ- ja tulostavoitteet sekä sovitaan henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Kaupungin tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa tukemalla ammatillisten tutkintojen saaneiden osuuden lisäämistä. Henkilöstöä tulee tasapuolisesti tukea ja kannustaa myös jatko-opintoihin myöntämällä tarpeellisia virkavapauksia ja työlomia. Tulosyksiköiden tulee vuosittain varata koulutusohjelman toteuttamiseen riittävät resurssit Uralla eteneminen Urakehitys tulee tapahtua sukupuolesta riippumattomista syistä. Työpaikoilla pyritään henkilöstökoulutuksella, työhön opastamisella, kehityskeskusteluilla ja työssä kehittymisen säännöllisellä arvioinnilla tukemaan urakehitystä. Henkilökiertoa tulee käyttää uralla etenemistä ja tuleviin työtehtäviin pätevöitymistä tukevana keinona. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja varusmies- tai siviilipalvelus eivät saa vaikuttaa negatiivisesti urakehitykseen. Perhepoliittisilla vapailla oleville tulee toimittaa riittävästi informaatiota työpaikalla tapahtuneista muutoksesta ja tietoa henkilöstökoulutuksesta. He voivat myös osallistua vapaalla ollessaan tarpeelliseen henkilöstökoulutukseen. Vuotuisissa tuloskeskusteluissa neuvotellaan esimiehen kanssa urakehityksestä ja mahdollisista uusista työtehtävistä. Henkilökierrolla tarkoitetaan määräaikaista työtehtävien vaihtoa omassa organisaatiossa tai toiseen organisaatioon. Henkilökierto perustuu vapaaehtoisuuteen. Palvelussuhteen ehdot eivät saa heikentyä henkilökierron takia. Henkilökierron edellytyksiä parannetaan henkilöstöpankin avulla Työolosuhteet ja työsuojelu Tasa-arvolain mukaan työolojen tulee soveltua molemmille sukupuolille. Kummallekin sukupuolelle tulee järjestää mahdollisuuksien mukaan omat sosiaaliset tilat. Ergonomiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ilmapiirikartoituksilla pyritään tarvittaessa selvittämään eri työyhteisöissä työyhteisön ilmapiiriä. Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 5

6 Kehittämiskeskustelut käydään jokaisessa toimipisteessä vuosittain. Tasa-arvolain mukaan työnantajan tehtävänä on huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, etteivät työntekijät joudu alttiiksi sukupuoliselle häirinnälle. Mikäli häirintää tapahtuu voi häiritty saattaa asian vireille toimenpiteitä varten joko välittömän esimiehen tai työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelupäällikön tai ammattiyhdistyksen luottamusmiehen kautta. Yksi työsuojeluvaltuutettu on nimetty hoitamaan tasa-arvoasioihin liittyviä kysymyksiä. Henkilöstön keski-ikä nousee merkittävästi vuosittain henkilöstötilinpäätöksen osoittamalla tavalla. Henkilöstön ikääntyminen aiheuttaa erityistehtäviä johtamisessa, työsuojelussa ja työterveyshuollossa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan painopistettä suunnataan mahdollisuuksien mukaan ikäryhmään 45 vuotta ja vanhempiin. Ikääntyvää henkilöstöä pyritään saamaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa TYK ja ASLAK kursseille. Myös Terveenä työssä toimintaa kohdistetaan tällä ikäryhmälle. Terveystarkastuksia pyritään tekemään säännöllisesti riskiryhmälle. Sairaus poissaolojen seurantaa kehitetään ja esimiehille toimitetaan raportit. Ikääntyvän henkilökunnan työkyvystä tulee pitää erityistä huolta. Osaamisen jäämisestä organisaatioon huolehditaan tiimityön kehittämisellä ja työn opastuksella. Työkyvyn huonontuessa selvitetään henkilön mahdollinen uudelleenkoulutus uusiin tehtäviin ja työkierto. Eläkkeelle siirtymisen johdosta tarkistetaan aina ao. tehtävän hoidon järjestäminen joko palkkaamalla tilalle henkilö tai jakamalla tehtävät olemassa olevalle henkilöstölle. Myönteisessä työympäristössä työssä jatkaminen ei ole vastenmielistä, tällainen työpaikka tukee ikääntyvää työntekijää työkyvyn säilyttämisessä. Työpaikoilla tarvitaan työkykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi myös laaja-alaista johtamisen, töiden järjestelyn ja osaamisen kehittämistä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan työpaikan ja henkilöstön fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta. Työpisteen fyysinen turvallisuus niin työvälineiden kuin asiakaspalvelun suhteen on oltava kunnossa. Työvälineiden kunnosta ja turvallisuudesta vastaa sekä työntekijä että ao. esimies. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä ilmoittamalla asiasta perusteluineen ao. esimiehelle. Henkilöihin kohdistuvaa minkäänlaista syrjintää ei tule sallia. Työvuoro- tai vuosilomajärjestystä päätettäessä on noudatettava tasapuolisuutta. Vuosilomajärjestystä laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan annettava etusija pienten lasten vanhemmille viettää yhteinen loma. Tasa-arvolain mukaisiin oikeuksiin ja tasa-arvosuunnitelmaan vetoaminen on jokaisen työntekijän oikeus, josta ei saa seurata mitään vastatoimia Palkkaus Tasa-arvon tärkeimpiä tavoitteita on samapalkkaisuuden toteuttaminen. Samapalkkaisuudella tarkoitetaan sitä, että sukupuolesta johtuvaa palkkaeroa ei Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 6

7 ole olemassa. Palkan määrittämisen perusteena käytetään virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Työn vaativuuden arvioinnissa on tärkeätä varmistua siitä, että sekä naisten että miesten työtehtävissä ominaiset vaativuustekijät otetaan oikeudenmukaisesti huomioon. Työnantajan menettelyä on tasa-arvolain 8 mukaan pidettävä syrjintänä, jos työnantaja soveltaa työntekijään tai työntekijöihin sukupuolen perusteella epäedullisempia palkka- tai muita palvelusuhteen ehtoja kuin yhteen tai useampaan muuhun työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä olevaan työntekijään Perhepoliittiset vapaat Tasa-arvon tavoitteena on myös helpottaa työn ja perhe-elämän yhteen sovittamista. Tarkoitus on, että sekä miehet että naiset osallistuvat perhepoliittisten vapaiden käyttöön mahdollisimman tasapuolisesti ja että työnantaja tukee yhä laajemmin myös isien osallistumista niiden käyttöön. Pitkien vapaiden aikana on sovittava tarpeellisesta yhteydenpidosta ja lomalta paluun jälkeen mahdollisesti tarvittavasta täydennyskoulutuksesta ja työn opastamisesta Tasa-arvokoulutus ja informaatio Tavoitteena on, että kunnan luottamushenkilöt ja työntekijät ovat tietoisia tasaarvolain tavoitteista ja velvoitteista ja että he tuntevat kunnan tasaarvosuunnitelman siten, että tasa-arvoasiat voidaan ottaa luonnollisella tavalla huomioon ilman että niitä tarvitsee kenenkään erityisesti korostaa. Tasa-arvoisuus on luonnollinen osa koko työyhteisön toimintaa. 4. SEURANTA Tasa-arvosuunnitelma liitetään osaksi työsuojeluohjelmaa. Työsuojelutoimikunta nimeää keskuudestaan yhden jäsenen erityisesti tasa-arvoasian vastuuhenkilöksi. Henkilöstötaloudellisen tilinpäätöksen yhteydessä selvitetään erilaisin raportein tasa-arvoisuuden toteutumista. Henkilöstötilinpäätöksessä on tiedot mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työvoimakustannuksista, henkilöstön kehittämisestä ja sairastavuudesta. Henkilötilinpäätöstä kehitetään tarpeiden kartoittamisella, tiedotuksella sekä käyttötapojen konkretisoinnilla ja opastuksella. Tiedot analysoidaan ja ryhdytään tarpeellisiin korjaus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Työilmapiirikartoitukset tulee tehdä kaikissa tulosyksiköissä ja niiden tulee toistua säännöllisin väliajoin. Ilmapiirikartoituksen tulee olla vertailukelpoisia eri tulosyksiköiden välillä. Ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi laaditaan ohjelma toteutusaikatauluineen. Tuloskeskustelut tulee kaikissa tulosyksiköissä käydä vuosittain. Jämsän kaupunki Tasa-arvosuunnitelma 7