Rääpiälän alue sijaitsee Vuorentaan kaupunginosassa, Vanhan Härkätien ja Marssitien kainalossa.

Transkriptio

1 RÄÄPÄLÄ

2 Maja s e kukj. Pikkuhaanie n He H k K aviou ra M r 0 Pajaneenk. Tela. Laavu. ie 0 00 ie Manereenk. sonkivenie Ellilänie Korpiniiynie mmi ula a l m e Hirvonniiy M änymäenie Takkuniiyn. nie Suokorven. 0 0 Hirvon H TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Golf Rääpiälään on makaa noin, ajokilomeriä Hämeenlinnan keskusasa läneen. Kommila Marssiie on erikoiskuljeusreii, johon opaseaan kuljeukse, joka eivä mahdu silojen AULANKO ala. Taurunie Louhoksenie 0 Majarinne Ma janiem i lve ska llion ie Tiirinkoski n iem enie Haanie HATTULA 0 H akio nie 0 ämeen Härkäie Suokorpi Parolannumm enie TRNKOSK Ta rk anm äki Yllölänie Nummi Hakionsuo Perä-Terin ie K ol osk j. Kepposkj Hirvilampi H irvila m m Y li-raakkula nie Vekarakau V allaom ank. 0 en Kausan. PKKU-PAROLA Parolankangas Parolannummenie Vekkulinkau Viikarinkau ie 0 0 Viniönkau Kivijalank. Nukarinie M e Ali-R aak ku lan ie Parola Arinakj. Lohkokivenkj. Varik on ie Vuorenaan koulu Kilinie V uoren p e Pihakuusenkj. l 0 Kärryp. Haansuonpolku Kiesikj. Raas. Marssiie Tohkakallionk. Pikku-Parola Parolanie Tan ssih a rjunie lo nie VUORENTAKA 0 Sarka. Liukuuskallion. Koirien kouluus Kausanie 0 Tuliininpelo Rauamonoja Vu orenaanie Viisari 0 Vuorenharjun Mäkelä Pieilänie Viisari nie A M äkelä nie Vuorenaan hauausmaa Kainala Kukkopill inkuja Kommilanie Vankila 0 Ka h oilam m enie Tölkkimäenkj. V isak Riisuunniemi Lähimmä päiväkodi Alajärvi on Ahvenison varhaiskasvauskeskus (n., km) ja Ojoisen varhaiskasva- Variksenlahi Kosaari 0 Viima. Riis u Pouap. Sumup. Kuurap. u nran Riiep. a Tuulip. Huurrep. Raep. R iekonie Kirsi. Hallap.Lumip. N aakanie H e po niem enkärki 0 V a rikse n lahden. Talviie Pakkas. Kimmelp. 0 0 Kasep. 0 Palokärjen. Kurkelan u ja Pelolanmäki Heponiemenie Laurilan m äki ankaan. Ahvenisonharju T a k um äen ie Takumäenkj. Jussilan. K auksa a i ren Pälkäneenie Kainalanie Tuiskulanie Rauamonojanie Pikku-Parolanie Vällänie Sähkömesarin. T ölkkim äenie 0 Tuiskulankuja e Huhasen. Paroinen Wariamäe nie 0 u orinka ip Täh Parolanie lv esie Tähdenlennonk. Tähik. AHVENSTO Pik äan Halmekau A Moooriraa Paroisenie Tiiriö h uank. Leeenoja Vällänmäki Hyppyrimäki Luolajanie Rajakorven. 0 Paroisenr. 0 Tiiriönie 0 Kedon. 0 Pälkäneenie Kas as usm iehenie 0 Mesonp. 0 0 Pullerinmäenk. Ampumaraa Eeronkj. Jukolanr. Kirsulan puisoie Uuraanie F asa a n Pullerin. K S Suksip. H iihom ä 0 inie Mesonie v osm iehen. Haulanselkä Kirsulansalmi Haunniemi Kirsulanie Haunniemenie ivennavan. a kkolanie enie ä J Muolaanie M.kj. Jääskenie Aninkuja Ahvenisonjärvi Ulkoilukeskus Ahvenison hauausmaa Härkäm.kj. lve s j. kj mpiv.kj. Palhoilanie Simeoninkj. Timonkj. 0 a umäk i n iks enkj. Jä nik s enpolku Kärpän A Anreankj. Anreanie Soravalanie 0 0 Pel op y yn ie Laaokanie T Ravikau Polinahonie Rinkelinmäenk. Palhoila R ap amäenp. 0 Päivämäen. S.p. Kuokkalankj. T.p. Ahvenisonkj. Liivuoren. Rapamäenie 0 Sudenie B Härkilu hda nie Karhunie V uoksenie eer enie A Rinkelinmäenkj. Koi Paukkulanie O ravan. Härkäie Meijerikau 0 Golfkenä Aronlahi 0 K uu 0 Poliisi A Herne. 0 Ojoisenk. Omenap. A ulan g on k u Kylpylä Hoelli Hakalanniemi - s Hakalanniemen. isonie Tampereenie 0 Oravanp. Keumäenie Talik kalanie OJONEN Laukkaie 0 Hipposk. Korvenorpan. B Maijan. Männisönie r ak oulunkau Jäähalli Jukolanr. A Rinkelinkau 0 Kiekkoriarikj. Lasareinkj. R a Ol ympiakau 0 Tallimesarin. U ur Rapamäki am on p. L a sare i np. Kaarink. Mäyr ä 0 Mainie 0 Keunp. nie lku Koiran po Ha llinie 0 Sillanpäänp. 0B Ojoisen Lasenalo Puisonmäenie Kiiskin ie Killinie Uhrikivenk. Larin Kyösin kau 0 i ehisönk. Kruununk. k u unan ka u Ahvenison koulu U p Turunie 0 Ruisie Vehnäie Raasniiy s e erikj. 0 Kaurialankau Kaurap. Kauraie Taimi sonie B Violan. 0 0 Peninp. Urh eiluk. Kisakj. 0 0 Karhunp. Sipu l i E ino Leinon kau Cygnaeuksenkau A A Kaurialan kenä Soraharjunkau p. 0A Järvikj. 0 Naurisp. Parkkimäenie 0 ja Sillanpään. Kaurialan koulu KAURALA 0 0 Mai Alangon kau Ka 0 ajisonie K urkk u. Kääneenaro Parolanie 0 Puhelink. Porin- vari- jank. Ohra. Talkkunap. Nu pp ola n 0 Arm onlaa ksonie ie Hiekkak. ennis L ao karan 0B A ulangonie Eroajakau Seminaarin koulu ie porin Rehbinderinie Kaupungin puiso Brahenkau 0 ik. Tor Punaporink. Tauno Palon raii Mailanie 0 nkj. o Kaurialan lukio P uisok aarr e Lepikönrinne T anh ukau Pellavaie Pajulan. P.kj. Turunie Myllymäen koulu Myllymäenkau Haelmalanie Koko nniem enie Ko ko n k är ki Vuorenaka Kokon niem enrinne Majalahdenie Näsiä Esikonie S ammo norpa nie 0 nie S am mo n Kä enm i 0 Sam monm ä n un. n ie l a hd en p.. Kis ke l sa lon n - Hirsimäki n K issa Oravanmarjan. Minup. Mesäähden. käpälä n 0 ie Sammaleisen. Kuusiso 0 Lehd ok Talvikinie in ie Hippaskj. Peilikj. 0 Kielonkuja V anam o n 0 ie Men- ninkäisen. Mesäkukanie Maa- hisen. M esä lamm enie LOMA LAHT Nurkkajussinkj. S am m on s uon Naaakj. ie Loimalahi S amm onojanie T erv apadan kau Vuokonie Tervaniemi 0 Vähä-Terinie K ä m m e Lakee k änie Päiv änsäeen. 0 0 Nummen koulu lk - Saunalahi 0 H e vosenk engänie Loimalah de n ie uie Kur. Pilvip. Lauha. Kesäuulen. Hirsimäenkau M esänväe K uokkam aanie Viljapellonie Riuakj Ranaviivanie 0 jenkorvenie Sänkipellonie Muurahaisenp. Myyränp. Viia Lakeenpellon. 0 0 Auerp. Lemmonp. Tuulenuiv.. T.pesän. Tuulenhenk.. Vähä Ku kk Myllyoja 0 l anie a Tuulikinp. Kukkaronnyörin. Saukonp. Poronp. 0. Kinosp. Hankip. Markanlanin. Killinki. Penninpyörylän. Vaskip. Kokonpolku Liedonp. Lemminkäisen. Va- sanp. Peuranp. Kauriinp. H u Saajanrinne 0 Tellervon. M y Ahmanp. Ainonie Unamonp. Kolkanmäki Sau n ala Joukahaisen. Vellamonp. Ahdinp. Louhenie Ku ller von llyojan. Hiisip. Hirve n. uhkajan. Leho kerunp. Loim a Korpinie l Kuralanie Paljusanp. Mesänpiian. Tuulenvirin. Mesänhalian. Mesänneidon. Naavaparran. Pyry. Poukamapol- ku Keinupallonkj. Kellonveäjänkj. Tervap. Kurjenpolven. i e Ainonkj. h de nie Kann aksenie Louhenp. Saajanmäki Vipusenp. Tapionp. Majalahi Jääkärinie Pioneerin. 0 Kalevan. VOUTLA Korpraalinie Pion.p. Kersaninie lmarinie Sammonie Jyräie 0 Lanap. Nurmip. Töpinä. Korsukj. Vääpelinie Onnenp. Pihap. Nummen koulu Nummi Jyräp. Loimalahdenie Kivisenojanie a h- den polku 0 Leinun. Arselanp. A Saunap. Hara. Lei- nunp. 0 Marssiie Korsuie Koip. 0 A Karhiie 0 Mesä-Rydönie Kangaspellonie Valmunie Kyläie Kivisenoja Kana-Hämeen keskussairaala 0A Sahra. 0 - Mäen- alusan. Härmiälänie 0 Aseveliie Maisenkj. Revonie Maisenie Ahvenisonie Hovilanie Silapolku Laineen. Päisipolku N u m m enie 0 Toukolanr. Vouilanie Hongis.kj. Riim up. Aroniiunkj. Juhaninkj. J.p. P uim uripolku 0 K eskusie E.p. Aaponkj. Talliie m p. - p. Jukola Laurinkj. Somp ionk j. Tammi H el m s.kj Vier o Aleksis Kiven Luolajanie Ruunap. Auraie Vesiie lankj. Mäkilaurilanie Jukolan koulu Pollenie S a n Tuomaankj. i aulu nie Ko janie kau 0 Koikun na Torunink. Koikoivunkau iuvan. Taula-Main ie Uppsalank. Cellenk. Opinie 0 Kajas ank. 0 K.kj. Marankj. Sipilänp. uks en. rin k. Nikkilänkj. Luolajankj. Luolajanp. Vouilakeskus Baerumink. Kaisanpiha W eim a Kivelänie P e 0 M änylän. l Sipilänkau o lan. 0 Käpy. K äpypolku Hieronie Enneie Puueenp. Rengonie 0 Verhonkau B Muunajak. Ahok. 0 Korsikj. Vihnekj. Riihipellonie Riihip. Hakak. Näsiänp. Teruseljan. Kulapiiskun. Sammonoja Salkopallonkj. Haelmalanjärvi ja osa mahdollisesi Sammonlahi jo 00-luvula. Keskeisimmä aluee jäeään rakenamaa. LUOLAJA Kokko Polopallonkj. Keinukj. Honkavaara Torik. Kalliokj. 0 K a l bergin Seminaarink. 0 A nkerinkau Armas Launiksenk. 0 Linnanen ie K äy räka u Sairionrannanraii Muurahaismäki Muonamiehen. Kahoilampi Luonnonsuojelualue Toverihaudanie Eureninkau Suomen kasarmi Jaakonkau Koipihankau Koiporinkau KANKAAN- TAUSTA Risivuori Louhimokau 0 Kivikkorinne Jaakopinkj. 0 Ma Riihikj. Ja ak- k olanie ilankj. Akanap. Risivuoren. Toivonie A Ansionrinne 0 Olki. 0 Kilomerimäki B Lin Van ha n-kau pun g.k. Tampereenie Suokau n Po hja - k au Selkäsuonkau 0 Tähkä. Vuorikau Ranalanie 0 Lassilanie Niiyk. 0 a n ieme nk. Saarisenp. 0 Kaivokau Linnan kasarmi Kuninkaanläheenk. Päkäp. 0 0 Pajakau Ty- kisö. Mäkikuja Salokanelenk. Markkulanie Rinneie Saaris. koulu 0 Saarisenkau 0 Hevosm.kj. Rauasillan. Golundinkj. Turkisie Aulangon- Heikkilänie 0 Aulangon ulk.maja Luonnonsuojelualue Ku s 0 Koulukau Turun. Linna Kirj.k Lahdensivunie Korkeakoulunk. 0 A n sio nmä enie Rinnekj. Havuie aa :n kau Niiykau Lukiokau 0 Kaivop. 0 Kasarmikau Häm.- s.kj Birger 0 Lyseon koulu Eeläkau Hämeensaaren. N Jaarlin Sibeliuksenkau 0 Porikau Näköorni Rahkoilankau 0 Vierokau H a Harjukau H.kj. Kirjaso Tori Lyseon lukio usk. kau Linnankau Palokunnankau Uimarin. Sairionrannank. Linnansalmi Hämeensaarenp. Vane rie h Vikmaninlahi Virvelinie Nuuilanie Kankaanausanie 0 Rinneie A ikkilä nie aan. Kirkkor. u hon k. Rauhankau Salomaank. Raaihuoneenkau Weerhoff.k. Uimarinp. A Uimahalli Hämeensaaren kenä Helsinki - Keu nl u kon. A Linnunraa Karhunlukonie Vierasvenelaiuri Tehaank. Huopaossukj. Lankarullakj. Tuliikkukj. Kirkkosillank. Rushollin. Rälssiilan. Paalukj. Kynöjäljenkj. Lukkarinkj. Kk. Tavasia Kk. Tavasia Amm. aik.koul.kesk. Kk. Tavasia Vällänlahi Rasumiehen. Hakap. MYLLY- MÄK Myrskyp. Armijärvi 0 0 Kanak o u lunie Me Lapionie Pekolankau la- monk. SARO Vanhankaupunginlahi Jousenlampi Mesälampi Luhakj. Aulangonvuori Tölkkimäki Härkiluhdankj. PUSTON- MÄK Lumikon. Teerenkj. Tuikkeenk. Kuunsillank. Kuunsirpink. Veeraanip. Täydenkuunk. Tähisumunk. Tiiriönsuon. Kasasusm.kj. Urheilu alo Palloilu- Pullerin halli kenä Fanerikj. Niemenausan. 0 Ansarikj. Haelmalanharju Luolajan koulu Rääpiälän alueella on sijainnu osa vanhasa Vuorenaan kyläonisa, josa varhaisemma maininna ova vuodela 0. Alueela on löyyny arkeologisissa koekaivuksissa rakeneia 00-luvula PALVELUT Päivähoio Kolkanmäen. Tikanie Ha ukanie Maauimala Hinrikan piha Kreeankj. Kal- vean i.kj. An- nanpiha Juholanp. Tve- Tve rin- kau -rinp. 0 Kumpulanie Kekkurinkj. Venlanraii Käpyp. Kaniinip. Seurap. Varsap. 0 Va rsa Luolajanra 0 ii Teollisuuskau Korjaamonie Suvikkaankuja As enajan Aleksis Kiven ie L eppiniem enie Varasokau Leveämäki kau Turun valaie Ls.alue Laajamäenie Harjunausan. Terminaaliie Länsi Taipaleenie Kesäie Paunin. P ä HATTELMALA Hansaie Hamk Kaniininkj. Alueen kaavoiuksella äydenneään Vuorenaan koulun ympärisöön 0-luvulla rakenneua pienaloaluea sekä vanhempaa haja-asuusaluea. Tuiskula Alueen reunalla sijaisee Rääpiälän auismikeskus, jolle esiään uua oimipaikkaa ja kiineisön uleva Siirolapuuarha KRSTULA Kirsulan karanokäyö on avoinna. Aluea ympäröivä pello ova edelleen viljelyksessä. Mänykärki h Jokelanpelo k inä ku ja V an ha L a s sila 0 h iläisenie O nn ela nie Tyrynoja S oiinko Korpimäki Virvelinrana 0 Mesip. Tampere Kimalaisen. Mesi. Vasamäenp. 0 0 Takamaa 0 0 Rauaienkau valaie rpi Hiidenmäki Käenlinna 0 Leve Orsiie Rajalank. Sairionkau Pekanp. Arvi Karison kau Laivarana Halli- L-auoasema PULLERN- MÄK Rinkelinmäki Tenniskeskus 0 Aaunp. A 0 0 Aaun. 0 K Aula 0 Ju Ri Sair.p. Pekanie Terv kesk Paasikiven Vanajav Visakuja 0 Pikkuvirvelin. Lahdensivunie E Vanha Helsinginie -P appilan. u Pikk Vaarinpelo e m Koipelo Meripelo ä ki Rusinpelo Virveli Neliap Poppelik V isam Tyrynoja Tervahaua 0 Halla- Enonpelo Kiiliäine Nikkarinkj. Kumpulanp. Nisulanp. Härmiälänp. Laio- h H iirihaukanie Pinomäk Salons

3 uskeskus (n. km). Koulu Lähin alakoulu Vuorenaan koulu sijaisee aivan alueen vieressä Marssiien oisella puolella. Yläkouluikäise oppilaa kuuluva Ahvenison kouluun, jonne makaa on n. km. Muu palvelu Lähimmä kaupa sijaiseva Tiiriössä n., kilomerin päässä Rääpiälän alueela. Rauaieasemalle makaa on n. km ja moooriielle n. km. Ahvenison harjun lakipolkua pikin voi paikoida Hirvilammen maasosa Ahvenison ja Luolajanvuoren kaua Haelmalanharjulle luonopolkua pikin. Uimaan pääsee puhdasveisen Ahvenisonjärven ja Kahoilammen uimarannoilla. Talvisin käyössä on kaava valaisu lauverkoso. Yhdysladu yhdisävä Ahvenison alueen Tervaniemeen, Hiihomaahan ja Aulankoon. ALUEEN ASEMAKAAVA JA RAKENTAMSTAPAOHJEET Alueen asemakaava on esiey sivuilla -. Asemakaavassa on määräy mm. rakennusen kerrosluku, joka on ny jaossa olevilla oneilla ai u/. arkoiaa ehdoomasi käyävän kerrosluvun eli kaksikerroksisa aloa. u/ arkoiaa rakennuksen suurina salliua kerroslukua, eli näillä oneilla voi rakenaa -kerroksisen ai,-kerroksisen alon. Rakennusoikeua omakoioneilla on 0-0 k-m, jonka lisäksi on varau alousrakennukselle rakennusoikeua 0 k-m. Asuinpienaloonilla AP on kaksi erillisä rakennuspaikka, joille molemmille on rakenneava omakoialo. Asemakaavassa on rajau rakennusala, jolle rakennus on sijoieava. Tonia hakiessa kannaaa arkisaa, eä mahdollisesi ajaelu rakennusyyppi mahuu rakennusalalle. Lisäksi kaavassa on merkiy mm. harjansuuna. Kaavan yleismääräyksissä on mainiu mm. asemakaavan osoiamille päärakennuksen rakennusaloille saa sijoiaa yhden asunnon eli parialo ei ole salliuja ällä alueella. Asemakaavassa osoieun rakennusoikeuden lisäksi saa oneille sijoiaa AO-onilla yhden eninään 0 k-m suuruisen kylmän alousrakennuksen ja AP-onilla kaksi eninään 0 k-m suuruisa kylmää alousrakennusa. Alueelle on laadiu rakenamisapaohjee, joka on ehy helpoamaan suunnielijoiden, rakenajien ja rakennusvalvonnan yöä. Yheise ennakola sovieu avoiee nopeuava rakennussuunnielua ja rakennuslupahakemuksen käsielyä. Samalla rakennusapaohjee anava alueen uleville asukkaille mahdollisuuden saada eukäeen valia mielymyksensä mukainen koreli ja asuinympärisö. Rakennusapaohjee ova oninluovuuksessa rakenajaa ja oninhalijaa siovia. Ohjeessa esieään periaaee rakennusen sijoiumisesa onilla, onin rakenamisesa ja pihajärjeselyisä sekä rakennusen muodosa ja käyeävisä maeriaaleisa. Ohjee ova ämän esieen sivuilla -. Rakennussuunnielijan äyyy äyää Suomen rakenamismääräyskokoelman A A-vaaimusluokan vaaimukse. Suunnielussa kannaaa ehdä yheisyöä rakennusvalvonnan kanssa. Alkuvaiheessa käyni rakennusvalvonnassa lupa-arkkiehdin juusilla ensimmäisen luonnosen, oiveiden

4 ja arpeiden kanssa kannaaa, joa rakennuslupaprosessi menee jousavasi eeenpäin. Seuraavaan lupakuvien ennakkokäsielyyn ulee jo osallisua hankkeen pääsuunnielijan. TEDOT TONTESTA Rääpiälän alueella on omakoionia (AO) ja yksi asuinpienalooni (AP). Kaava-alue sijaisee asaisella peloalueella ja sen sivusalla olevalla Hämeenlinnan kaupungin puunaimien isuusaluella. Kaupunki siirää alueella olevia puunaimia puisoalueille, joen oneilla oleva puu eivä välämää jää oneille. Tonien raja on merkiy maasoon puupaaluilla ja kyleillä. Toni on lohkou kaupungin oimesa. Omakoioneisa 0 on myynionia (kuva ohessa). Muu oni voi osaa ai vuokraa. Rääpiälän omakoionien myynihina on /m. Vuokra laskeaan omakoioneilla %:n mukaan KEK 0= keski-indeksi 0. Vuokraonin voi lunasaa iselleen milloin vain. Hinna arkiseaan myynihekellä iedossa olevaa indeksiä vasaavaksi. Kauppahinnan lisäksi osaja (vuokraaja) jouuu maksamaan normaali maksu mm.: varainsiiroveron % kauppahinnasa veroajalle (ei vuokraaessa) onin lainhuudauksen (vuokraoikeuden kirjaamismaksun) maanmiausoimisoon sähköliiymän Elenia Oy:lle vesi- ja viemärilaiosmaksu Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle muu mahdollise liiymismaksu ao. yhiöille ajoneuvoliiymän rakenamisesa aiheuuva maksu kaupungille kaikki onin rakenamiseen liiyvä maksu Myyni ai vuokraus Myyni Liiekara Rääpiälän alueen luovuusapa Oe asemakaavasa Vapaana oleva oni Kiineisöunnus Osoie Pina-ala n. m Rak.oik. k-m Kaavamääräykse ja muua eriyisä Myynihina Vuosivuokra (KEK 0) -- Lohkokivenkuja AO 0 DBa 00

5 MAAPERÄ JA KUNNALLSTEKNKAN RAKENTAMNEN Maaperälään alue on pääosin siliä, eeläosassa silin alla on paikoin savea, paikoin hiekkaa. Koko alueella moreeni on,-, merin syvyydessä. Maaperäkairauskara ja kairausdiagrammi ova sivuilla -. Erillisä perusamisapalausunoa ei ole ehy. Tonin osaja / vuokraaja vasaa onin rakenamiskelpoisuuden yksiyiskohaisesa selviämisesä sekä perusamisavan suunnielusa ja oeuuksesa. Alueen kunnallisekniikka on valmis ja oneille pääsee rakenamaan hei rakennusluvan saamisen jälkeen. Kau- ja vesihuolosuunnielma kara on esieen liieenä. Osaa oneisa äyyy äyää. Alueelle ei ole saaavilla kaukolämpöä eikä maakaasua. Alueen vieressä oleva hiekkapinainen Nukarinie saaaa aiheuaa pölyhaioja lähimmille oneille. OMAKOTTONTTEN HAKEMNEN Toni on viikoiaisessa haussa eli maananaisa perjanaihin. Hakemuksen on olava perillä ennen hakuajan pääymisä perjanaina klo. Omakoionia haeaan äyämällä omakoionihakemus, joka palaueaan Maaomaisuuden hallinaan, Raaihuoneenkau,. krs. ennen hakuajan pääymisä. Kaikki hakija ova samassa asemassa. Yksi hakemus / perhe. Tarkemma ohjee varaus- ja luovuusehdoisa löyyvä omakoionihakemuksen käänöpuolela. Toni arvoaan, jos useampi hakija on hakenu samaa onia. Varausmaksu on 0 euroa ja se ulee maksaa kaupungin läheämän laskun mukaisesi. Varaus ei ule lainkaan voimaan ellei varausmaksua maksea viimeisään eräpäivänä. Varausmaksu 0 euroa hyvieään varaajalle onin hinnassa ai vuokrassa. Varausaika oneilla on kuusi kuukaua. Kauppakirja ai vuokrasopimus on ehävä varausaikana. RAKENTAMSVELVOTE Hyväksyyjen piirususen mukaise rakennukse on rakenneava asuavaan kunoon (käyöönookaselmus kunoon) kolmen vuoden kuluessa onin vuokraamisesa ai ososa. LSÄTETOJA Toni,hakulomakkee ja niiden palauus: Hämeenlinnan kaupunki, Maaomaisuuden hallina, Raaihuoneenkau. krs, PL, 0 Hämeenlinna palveluasianunija Sirpa Rahikainen, puh. (0), sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi Rakenamisapaohjee: Rakennusvalvona Raaihuoneenkau,. krs, lupa-arkkiehi Mia nkerö, puh. 0 0, mia.inkero@hameenlinna.fi

6 LTTEET Oe kanakarasa Oe asemakaavasa ja sen määräyksisä Rakenamisapaohjee Kara oneisa Kairauspisekara ja kairausdiagrammi Kau-ja vesihuolosuunnielma kara nerneissä:

7 ..0 Oe kanakarasa..0 MK :00.. LOHKOKVENKUJA m

8 Z sm- Z..0.0 Mikkola.0.. k... :.. 0 kv pm. 0. l u/ VL 0 0 VL-a VL-a AURAJÄLJENPUSTO. MAAJÄLJENPUSTO 0 0 VL 0 0 : 0 0 AO AP MAAJÄLJENPUSTO dBA AO 0 pp/ 0 0dBA dba pp dba 0 VL 0. 0 a 0 db AO 0.. PAALUKUJA u/.. Pumppu-@kai. u/. KVJALANKATU AO 0 db 0 0dBA pp. ARNAKUJA KYNTÖJÄLJENKUJA Pp.ie AO 0 0dBA a RÄLSSTLANTE dBA RUSTHOLLNTE a v r VANHAKYLÄNPUSTO u/ MARSSTE u/ sm AO PHTAKUUSENKUJA LOHKOKVENKUJA u/ RÄLSSTLANTE RUSTHOLLNTE..0. 0dBA Pp.ie p / 0 /. k p p k AR AR p. 0 VK / v r v r.0.00 VU e=0,0 VL V u o r e n a k a :0.. :.0.. u/ PHTAKUUSENKUJA VUORENPELLONTE u/ sp VUORENTAAN KOULU k YO a r k e=0. : k pp.ie Vuorenaan koulu Z 0.. A.0 YLESMÄÄRÄYKSÄ:. Asemakaavan osoiamille päärakennuksen rakennusaloille asunnon. Asemakaavassa osoieun rakennusoikeuden lisäksi rakenn sijoiaa AO-onilla yhden eninään 0 k-m² suuruisen kylm AP-onilla kaksi eninään 0 k-m² suuruisa kylmää alousra naapurionin rajasa on olava vähinään m ja puison raja kv Talousrakennuksen keskimääräinen räysäskorkeus ei saa Jos auosuojaan ajeaan suoraan kadula on suojan ja ien ilaa. AO- ja AP-koreleissa onien kauun rajauuva sivu ulee puuaidalla. Marssiien varressa aidan on olava maahan as Lähivirkisysalueelle rajoiuvalle onin rajalle ulee isuaa pensasryhmiä vähinään 0 cm rajan sisäpuolelle.. Auopaikkoja on varaava: ALT-/s- korelissa - auopaikkaa / asuinhuoneiso - auopaikka oimiilana palvelevaa 00 k-m² kohi Z - auopaikka liikeilana palvelevaa 0 k-m² kohi. AO- ja AP- koreleissa auopaikka / oni..

9 0 VL-a VL-a AO AO AP pp/ VL VL VL 0dBA 0dBA 0dBA db db AO 0 pp : a v r Pp.ie 0 kv Z AURAJÄLJENPUSTO MAAJÄLJENPUSTO ARNAKUJA LOHKOKVENKU PAALUKUJA KVJALANKATU VANHAKYLÄNPUSTO KYNTÖJÄLJENKUJA MAAJÄLJENPUSTO MARSSTE pm u/ u/ u/ u/ u/ u/ sm- sm- l Oe asemakaavasa MK :000

10 0 0 AO AO pp/ VL 0dBA 0dBA 0dBA 0dBA Y VK p : 0 kv Z 0 0 LJENPUSTO ARNAKUJA LOHKOKVENKUJA JA KVJALANKATU VANHAKYLÄNPUSTO KYNTÖJÄL / u/ u/ u/ u/ u/ sm- sm- Oe asemakaavasa MK :000

11 VU e=0, p..00 :.00 0 VUORENTAAN KOULU k. YO.00 pp.ie Vuorenaan koulu k sp a r k e= pp/h VL HAANSUONPOLKU dba k 0.00 HAANSUONPOLKU AO k pp.00.0 KÄRRYPOLKU Z YLESMÄÄRÄYKSÄ: Asemakaavan osoiamille päärakennuksen rakennusaloille saa sijoiaa yhden asunnon. Asemakaavassa osoieun rakennusoikeuden lisäksi rakennusalan ulkopuolelle saa sijoiaa AO-onilla yhden eninään 0 k-m² suuruisen kylmän alousrakennuksen ja AP-onilla kaksi eninään 0 k-m² suuruisa kylmää alousrakennusa. Eäisyys naapurionin rajasa on olava vähinään m ja puison rajasa vähinään m. Talousrakennuksen keskimääräinen räysäskorkeus ei saa yliää meriä. Jos auosuojaan ajeaan suoraan kadula on suojan ja ien väliin jäeävä meriä ilaa. AO- ja AP-koreleissa onien kauun rajauuva sivu ulee aidaa 00 cm korkealla puuaidalla. Marssiien varressa aidan on olava maahan asi umpinainen. Lähivirkisysalueelle rajoiuvalle onin rajalle ulee isuaa vapaasi kasvavia puu- ja pensasryhmiä vähinään 0 cm rajan sisäpuolelle. :.. pp.ie

12 A S E M A K A A V A M E R K N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : AP AO ALT-/s VL VL-a Asuinpienalojen korelialue. Erillispienalojen korelialue. Asuin-, liike- ja oimisorakennusen sekä ympärisöhäiriöiä aiheuamaomien eollisuus- ja varasorakennusen korelialue, jolla ympärisö säilyeään. Alueelle saa sijoiaa myös näyelyiloja. Korelialueelle saa sijoiaa asuinilaa eninään 0 % ja liikeilaa eninään 0 % päärakennukselle osoieusa kerrosalasa. Alueen kuluurihisoriallise ja kaupunkikuvan kannala arvokkaa rakennukse sekä ympärisö ulee säilyää. Uudis-, äydennys- ja korjausrakenaminen ulee sopeuaa olemassaoleviin rakennuksiin ja ympärisöön. Lähivirkisysalue. Lähivirkisysalue, joka säilyeään avoimena. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korelin, korelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja. VUO Kaupunginosan numero ja nimi. Korelin numero. Ohjeellisen onin/rakennuspaikan numero. MAAJÄLJENPUS Kadun, ien, kauaukion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. 0 Rakennusoikeus kerrosalaneliömereinä. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. u/ Muroluku roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa ullakon asolla saa käyää kerrosalaan lueavaksi ilaksi. Alleviivau merkinä osoiaa ehdoomasi käyeävän kerrosluvun, rakennusoikeuden ai muun määräyksen. Rakennusala, jolle saa sijoiaa alousrakennuksen. Puisomuunamon paikka.

13 pm Puisomuunamon paikka. l Telelaiesuojan paikka. 0dBA Merkinä osoiaa rakennusalan sivun, jonka puoleisen rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakeneiden äänenerisävyyden liikennemelua vasaan on olava vähinään 0 dba. sueava alueen osa. Säilyeävä/isueava puurivi. Jalankululle ja polkupyöräilylle varau alueen osa. Kau. pp/ Jalankululle ja polkupyöräilylle varau kau/ie, jolla onille/rakennuspaikalle ajo on salliu. z Johoa varen varau alueen osa. z- sähköjoho Kaualueen rajan osa, jonka kohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. sm- Alueen osa, jolla sijaisee muinaismuisolailla rauhoieu kiineä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peiäminen, muuaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuisolain nojalla kielley. Aluea koskevisa oimenpieisä ja suunnielmisa on kuulava Museovirasoa. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERKSEEN LAADTTAVA RAKENTAMSTAPAOHJE. POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOTUSMTTAUKSSTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATMUKSET. RAUNO LEPSTÖ KNTESTÖNSNÖÖR RÄÄPÄLÄ ASEMAKAAVA:. KAUP.OSA, KORTTELT - sekä LÄHVRKSTYS- ja KATUALUEET. HÄMEENLNNAN KAUPUNK YHDYSKUNTA- JA YMPÄRSTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNTTELU SUHDE :000 PVM...00 HYV. VAHV. SUUNN. SALMENPERÄ/ MS PRT. KÄÄNTÄ N:O

14

15

16

17

18

19

20 0

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30 0

31

32 Näissä karoissa voi olla epäarkkuuksia 00 VL-a pm AURAJÄLJENPUSTO l VL.0 AP m² VL.. MAAJÄLJENPUSTO VL-a PAALUKUJA m². m².0... m². 0 m² AO 0 m² 0 AO m² m². pp/ KVJALANKATU m².. KYNTÖJÄLJENKUJA VANHAKYLÄNPUSTO. ARNAKUJA m² sm VL. 0 m² sm m².0 LOHKOKVENKUJA m² m². 00

33 sm ²... m². AO 0 m². m². MAAJÄLJENPUSTO ANKATU 0... ARNAKUJA m² m² m² 0..0 LOHKOKVENKUJA m² 0 m² m² AO m² Näissä karoissa voi olla epäarkkuuksia m² m². ön.xy

34

35 Kairauspisekara

36

37

38

39

40 0

41

42

43

44 ..0