Ympäristölautakunta Sivu 1 / 42. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 42 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:31-19:23 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Magnus Selenius Bjarne Häggman Riina Kosonen Nasu Kuuvalo Pekka Lempiäinen Timo Tilli Niina Karvinen Taina Vilo Joni Vainikainen Ilkka Hirvelä Henrik Vuornos, saapui klo käsittelyn aikana Marika Visakova, poissa esteellisenä klo ja klo Ahti Ortju Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Jouni J. Särkijärvi Leena Sjöblom Erja Tiihonen ympäristöjohtaja kaupunginhallituksen edustaja johtava ympäristöasiantuntija sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 42 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Riina Kosonen Ahti Ortju Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 42 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 32 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 33 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ehdotus Espoon ympäristötavoitteiksi (Kh-asia) Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n kivenmurskaamo, 9 Lommilanrinne 5, ympäristöluvan muutos 36 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksista, jotka 10 koskivat Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen laajennusalueen louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu 24 vuonna Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelu 30 Oy:n ympäristöluvasta koskien Juvanmalmin jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan olennaista muuttamista sekä toiminnan aloituslupaa 41 Ympäristölautakunnan evästykset Espoo-tarinan 32 päivitykseen 42 Ympäristölautakunnan kokouspaikan 35 vaihtaminen 43 Ympäristölautakunnan syksyn 2017 kokoukset Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen ympäristökeskuksen viranhaltijoiden päätöksiin 38

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Riina Kosonen ja Ahti Ortju.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / Ehdotus Espoon ympäristötavoitteiksi (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Sjöblom, puh etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi Espoon ympäristötavoitteet vuosille Käsittely Bjarne Häggman ehdotti Ahti Ortjun kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Henna Partanen ja Marika Visakova ilmoittivat vastustavansa Häggmanin ehdotusta asian pöydälle jättämisestä, joten siitä oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattava Häggmanin ehdotusta asian jättämisestä pöydälle, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät ei. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Puheenjohtaja totesi ympäristölautakunnan 10 äänellä 2 vastaan yhden ollessa poissa hylänneen Häggmanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Henna Partanen ehdotti Henrik Vuornoksen kannattamana, että liitteen sivulta 19 poistetaan teksti: Ei kaavoiteta lisää asumista melualueille. Bjarne Häggman ilmoitti vastustavansa ehdotusta. Henna Partanen ehdotti Marika Visakovan kannattamana, että liitteen sivulle 16 lisätään uusia toimenpiteitä kohtaan "Mitä voin itse tehdä?" 3. Suosi liikkumisessa kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. 4. Poista hiekka pihalta kastelemalla ja harjaamalla. Lehtipuhaltimen käyttö hiekan poistamiseen on kiellettyä Espoon ympäristösuojelumääräysten mukaan. Edelleen Partanen ehdotti Visakovan kannattamana, että liitteen sivulle 20 lisätään uusia toimenpiteitä kohtaan "Mitä voin itse tehdä?" 3. Älä tuota itse melua. Suosi liikkumisessa kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko nämä jälkimmäiset ehdotukset hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen ne. Melualueille kaavoittamista koskevasta ehdotuksesta oli äänestettävä.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 42 Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat hänen muutosehdotustaan, äänestävät ei. Lautakunta hyväksyi äänestysesityksen. Puheenjohtaja totesi ympäristölautakunnan 9 äänellä 3 vastaan yhden ollessa poissa hyväksyneen hänen muutosehdotuksensa. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin siten, että liitteeseen tehdään seuraavat muutokset: Sivulle 16 lisätään uusia toimenpiteitä kohtaan "Mitä voin itse tehdä?" 3. Suosi liikkumisessa kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. 4. Poista hiekka pihalta kastelemalla ja harjaamalla. Lehtipuhaltimen käyttö hiekan poistamiseen on kiellettyä Espoon ympäristösuojelumääräysten mukaan. Sivulta 19 poistetaan teksti: Ei kaavoiteta lisää asumista melualueille. Sivulle 20 lisätään uusia toimenpiteitä kohtaan "Mitä voin itse tehdä?" 3. Älä tuota itse melua. Suosi liikkumisessa kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. Lisäksi teknisenä korjauksena liitteen sivulla 27 viimeinen virke geotermistä lämpöä tuottavaa hanketta koskevassa kappaleessa muutetaan muotoon: Laitos on Suomen ensimmäinen, ja se valmistuu näillä näkymin vuonna Liite Selostus Muutokset tehdään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esitettävään liitteeseen. 1 Luonnos Espoon ympäristötavoitteiksi Äänestyslista 34 Ympäristönsuojeluohjelma on laadittu Espoossa säännöllisesti vuodesta 1979 alkaen, milloin nimellä ympäristöpoliittinen toimenpideohjelma, milloin ympäristönsuojeluohjelma tai ympäristöohjelma ja milloin ympäristöpolitiikka. Nimestä riippumatta tavoitteena on ollut koota yksiin kansiin Espoon ympäristötyön tavoitteet. Viimeisin ohjelma, Espoon ympäristöpolitiikka, on laadittu vuosille Se hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa Ympäristölautakunnan alkuvuosina ympäristönsuojeluohjelma laadittiin osana kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS). Sittemmin ympäristötyö Espoossa on vahvistunut ja saanut lisää resursseja. Myös lainsäädäntö on kehittynyt, ja monet asiat, joista alussa sovittiin ympäristöohjelmassa, ovat nykyään lakisääteisiä. Lisäksi 2010-luvulle tultaessa tärkeimmistä ympäristöasioista on valmisteltu ja hyväksytty omat sektoriohjelmansa. Näitä ovat mm. ilmansuojelun toimintaohjelma, luonnon

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 42 monimuotoisuuden suojelun toimenpideohjelma, ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjuntasuunnitelma, pyöräilyn edistämisohjelma, ilmastoohjelma ja vesiensuojelun toimenpideohjelma. Lisäksi Espoossa on valtuustokauden alussa käynnistetty poikkihallinnollinen kehitysohjelmatyö, jossa erityisesti kestävän kehityksen ohjelman alla on linjattu ja edistetty monia ympäristöasioita. Ympäristölautakunnan johtosäännön (25 ) mukaan ympäristölautakunta laatii ehdotuksen kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi. Kaupunginhallituksen johtosäännön kaupunginhallitus päättää kaupungin ympäristöpolitiikan periaatteista (3 ). Nyt käsittelyssä oleva Espoon ympäristötavoitteet on laadittu kutsuvaksi ja helposti omaksuttavaksi esitteeksi ja verkkomateriaaliksi, joka kokoaa yhteen olemassa olevien ympäristöteemaisten sektoriohjelmien tavoitteet. Se nostaa esiin olennaisia, asukkaita ja päätöksentekijöitä kiinnostavia kärkiä Espoon ympäristötyössä. Näin asukkaille ja päättäjille tähdentyy, mihin kaupungin ympäristötyöllä pyritään. Parhaimmillaan tieto innostaa myös asukkaita tekemään oman osansa viihtyisän ja ekologisen kaupungin eteen. Espoo on asettanut paljon hyviä tavoitteita erilaisissa sektoriohjelmissa, ja tärkeämpää kuin asettaa yhä uusia yksityiskohtaisia tavoitteita on nyt nostaa esiin ja kirkastaa jo sovittua. Tämä edesauttaa myös ympäristötavoitteiden integroimista kaikkien tulosyksiköiden normaaliin toimintaan. Tavoitepaperi on laadittu ympäristökeskuksessa. Valmisteluvaiheessa teemoista on käyty pyöreän pöydän keskustelu, johon osallistui kaupunkisuunnittelukeskuksen, kaupunkitekniikan keskuksen, liikunta- ja nuorisopalveluiden ja teknisen toimen esikunnan edustajia. Ympäristötavoitteiden luonnos on ollut asukkaiden kommentoitavana Espoon kaupungin verkkosivuilla ja sitä on nostettu esiin maaliskuun ajan ympäristökeskuksen Facebook-sivulla. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta Sivu 9 / / Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n kivenmurskaamo, Lommilanrinne 5, ympäristöluvan muutos Valmistelijat / lisätiedot: Lasse Kämpe, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää muuttaa liitteen mukaisesti Kalliorakennus- Yhtiöt Oy:n Lommilassa sijaitsevan kivenmurskaamon ympäristölupaa. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Ympäristöluvan muutos - Ympäristölupa Kalliorakennus-Yhtiöt Oy hakee kivenmurskaamon ympäristöluvan muutosta Espoon Lommilassa. Murskaamolle on myönnetty ympäristölupa Lupaan haetaan muutosta, joka sallii murskauksen myös silloin kuin noin 150 metrin päässä murskaamoalueesta oleva asuinrakennus on asuinkäytössä. Toiminnan aiheuttamien melu- ja pölypäästöjen on todettu tehtyjen mittausten perusteella olevan riittävän alhaisella tasolla. Lisäksi muutetaan melun ja pölyn tarkkailumääräyksiä. Tiedoksi - Espoon seudun ympäristöterveys - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat - Kalliorakennus-Yhtiöt Oy

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 10 / / Vaasan hallinto-oikeuden päätös valituksista, jotka koskivat Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen laajennusalueen louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamasta ympäristöluvasta tehtyjä valituksia. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Aluehallintovirasto ympäristölupa Vaasan hallinto-oikeus päätös Taustaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristöluvan, joka koski HSY:n hakemaa louhinnan ja murskauksen ympäristölupaa. Hankkeessa louhitaan lisää kenttäaluetta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen laajennusalueella, kuva 1. Louhittava kiviainesmäärä näillä neljällä osa-alueella on yhteensä m 3 ktr (1,8-1,85 milj. tonnia). Lisäksi HSY haluaa murskata muualta tuotavaa louhetta, joka on pääosin peräisin Blominmäen puhdistamon louhintahankkeesta. Murskattava määrä on yhteensä tonnia vuodessa. Esitetyt määrät ovat enimmäismääriä ja todelliset määrät voivat jäädä selvästi pienemmiksi. Aluehallintoviraston ympäristöluvan mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa murskata alueelta louhittua louhetta yhteensä enintään tonnia vuodessa. Lisäksi alueella saa vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta louhetta ja maa-aineskuormissa ollutta puhdasta kiveä yhteensä enintään tonnia vuodessa. Ympäristölautakunta antoi lausunnon lupahakemuksesta ja lausunnon lupaa koskevista valituksista

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 42 Tiedoksi Kuva 1. Louhinta-alueiden sijaintipaikat 1 4. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Aluehallintoviraston päätöksestä valitti hallinto-oikeuteen 13 lähialueen asukasta sekä Kolmperän asukasyhdistys ry. Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin siinä oli sallittu murskata louhetta yli tonnia vuodessa. Hallinto-oikeus palautti asian aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus edellytti, että toiminnan harjoittajan on liitettävä hakemukseen meluselvitys, jossa on otettu huomioon kaikkien alueella melua aiheuttavien toimintojen yhteisvaikutus. Tämän jälkeen aluehallintoviraston tulee käsitellä hakemus uudelleen yli t/a koskevan murskauksen osalta. Oheismateriaalina on aluehallintoviraston ympäristölupapäätös ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös Valitusaika hallinto-oikeuden päätökseen päättyi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 12 / / Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminnasta vuodelta 2016 Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova oli esteellisenä (palvelussuhdejäävi) poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2016 Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista sekä mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on toimittanut vuoden 2016 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille Raportti ilman liitteitä on oheismateriaalina.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 42 Kuva 1. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus 2016 Toimintojen selitys: 1. Toimistorakennuksia 2. Sortti asema yksityisille jätteiden tuojille 3. Vaaka asema 4. Vanha kompostointilaitos 5. Mädätys-biokaasulaitos, käyttöön Uusi kompostointilaitos 7. Biokaasuvoimala 8. Kompostointilaitoksen biopesuri 9. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyhalli 10. Pilaantuneiden maa-ainesten varastointikenttä 11. Puhtaan puutavaran varastoalue 12. Vesiasema 13. Kaatopaikkakaasuvoimala 14. Vantaan jätevoimalan kuonakenttä 15. Jätevoimalan jätepaalien teko- ja varastokenttä 16. Kiviainespohjaisten lietteiden (mm. betoniasemat) selkeytysallas 17. Lajittelukatos 18. Pinnoitetun puutavaran kenttä 19. Louhekenttä, mm. Blominmäen louheille 20. Vantaan jätevoimalan vaarallisten tuhkien loppusijoitus 21. Vastaanottokenttä 22. Käytössä oleva kaatopaikka-alue 23. Suljettu, mutta viimeisteltävä kaatopaikan vanha osa 24. Öljyntorjuntakontti.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 42 Käsittelykeskuksen lupatilanne Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. Jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvasta on korkein hallinto-oikeus antanut päätöksen, jossa lupaa ei juurikaan muutettu. Tämä lupa-asia oli lautakunnassa HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointi- ja mädätyslaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle. Jätteiden loppusijoitus Vantaan jätevoimala otettiin käyttöön syyskuussa Siitä lähtien kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä Ämmässuolla on vähentynyt merkittävästi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan vuonna 2016 jätettä ja maa-ainesta yhteensä tonnia, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kuitenkin vain tonnia jätettä, joka on 86 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 (normaali toimintavuosi ennen jätevoimalaa) kaatopaikalle sijoitettiin jätettä tonnia. Loppusijoitettava jätemäärä on siis vähentynyt 98 %. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Kaikki sekajäte on sijoitettu marraskuusta 2007 lähtien uudelle laajennusalueelle. Kaatopaikan vanhan osan lakialuetta viimeistellään ja muotoillaan edelleen stabiileilla (ei biohajoamista) jätejakeilla. Biojätteen käsittely Vastaanotettu biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen (mädätyslaitoksen) ja kompostointilaitoksen

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 42 muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja/tai kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Mädätyslaitos otettiin käyttöön , mutta laitoksen ylösajo ja koekäyttö aloitettiin jo saman vuoden huhtikuussa. Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Biojätettä otettiin vastaan vuonna 2016 yhteensä tonnia. Mädätykseen syötettiin biojätettä tonnia ja kompostointiin tonnia. Muuta biojätettä (risuja, purua, kantoja, viherjätettä yms.) otettiin vastaan tonnia. Nämä haketettiin ja käytettiin pääasiassa kompostin seosaineena. Ympäristöluvan määräyksen mukaisesti tarkkaillaan kompostointilaitoksen biopesuria, vanhan kompostointilaitoksen happopesuria sekä laitosten biosuotimien toimintaa vähintään kerran vuodessa. Vanhalla ja uudella kompostointilaitoksella hajupäästö mitattiin kaksi kertaa vuoden 2016 aikana. Uuden kompostointilaitoksen hajupäästön keskiarvoksi mitattiin vuonna oue/m 3 (hajuyksikköä kuutiometrissä) ja vanhan kompostointilaitoksen arvoksi vastaavasti 235 oue/m 3, kun raja-arvoksi on ympäristöluvassa määrätty oue/m 3. Ammoniakkipäästön arvoksi saatiin uudella kompostointilaitoksella 4 ppm, vanhalla laitoksella 1 ppm. Raja-arvoksi ammoniakille on ympäristöluvassa annettu 5 ppm. Jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2016 yhteensä 11 kertaa. Vuonna 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 4 6 kuukautta ennen kuin komposti todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. Jätevesiliete Vuoden 2015 lopussa aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla. Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 42 jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Vuonna 2016 käsiteltiin yhteensä noin tonnia jätevesilietettä. Toiminta on vakiintunutta ja optimaalinen käsittelymenetelmä on löydetty. Eviran on myöntänyt laitoshyväksynnän ja lopputuotetta (kompostia) on voitu luovuttaa hyötykäyttöön. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Vuonna 2016 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä tonnia Vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin 751 tonnia. Pääosa, tonnia, vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla tai otettiin käsiteltäviksi PIMA - hallille. Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin % tuntumaan. Kaikista vuonna 2016 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista, noin tonnia, valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Puhdistetut maa-ainekset käytetään saavutetun puhdistumisasteen mukaan mullan valmistuksessa, kaatopaikan peittomateriaalina tai rakentamisessa. Vantaan jätevoimalan kuona Jätteen poltossa syntyvä kuona on jäteluokituksessa tavanomaista jätettä. Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan tonnia vuonna Kuonaa käsiteltiin tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia tonnia ja tonnia ei-magneettista metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi. Käsittelystä jäi jäljelle noin tonnia mineraaliainesta. Vantaan jätevoimalan tuhka (vaarallinen jäte) Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 42 Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin tonnia vuonna Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon tonnia. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet olivat hevosia ja riistahoitopiirin tuomia liikenteessä kuolleita peuroja sekä hirviä. Aiemmin raadot haudattiin kaatopaikalle, mutta vuoden 2016 alussa voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon johdosta raatojen käsittelytapaa muutettiin. Joulukuussa 2015 hankittiin raadoille kylmäkontti, josta kuolleiden eläinten valtakunnallinen käsittelijä, Honkajoki Oy, noutaa eläimet hyödynnettäväksi. Kivenmurskaus Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Rakentamisessa syntyvän louheen murskaus tehdään pääosin Ämmässuolla ja se kestää ainakin vuoden 2017 syksyyn asti. Louhetta arvioidaan tulevan noin m 3. Louheen murskaus aloitettiin vuonna Murskattu louhe pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vastaanotettiin yhteensä tonnia louhetta. Sortti asema Sortti asema palvelee omatoimisesti Ämmässuolle jätteitä tuovia asukkaita. Asemalla otetaan vastaan kaikkia kotitalouksissa syntyviä jätejakeita. Sortti-asemalla kävi vuoden 2016 aikana asiasta. Asiakkaita oli enemmän kuin vuonna Sortti-asemalla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kävijätiedot kirjataan. Jätettä tuotiin kaikkiaan tonnia. Eniten tuotiin sekajätettä 3 548t, puutavaraa t, puutarha- ja risujätettä t ja metalliromua 459 t. Vaarallisia jätteitä (jäteöljyjä, loistelamppuja, maaleja, akkuja jne.) tuotiin 128 t. Päästötarkkailu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan kahdella ilmanlaadun mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 42 Tiedoksi Asiakaspalautteita vastaanotettiin 90 kappaletta koskien hajuja ja viisi kappaletta koskien melua. Hajuvalitusten määrä on poikkeuksellisen suuri, mutta HSY:n muut selvitykset eivät tue käsitystä hajutilanteen heikkenemisestä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan vuosittain neljä väliraporttia ja yksi vuosiraportti. Vuoden 2016 tarkkailun tuloksista on tehty lautakunnalle erillinen yhteenveto.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 19 / / Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Espoon kaupungin maantäyttöalueiden toiminnasta vuodelta Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Maanläjitysalueiden vuosiraportti 2016 ilman liitteitä - Rudus Oy vuosiraportti 2016 ilman liitteitä Taustaa Espoon kaupungin käytössä on ollut maantäyttöalueita Ämmässuon Kulmakorven alueella vuodesta 1989 alkaen. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Ämmässuon maantäyttöalue marraskuussa Alue oli käytössä maaliskuuhun 2003 saakka. Alueen täyttömäärä on irto-m 3. Vuonna 1992 käyttöön otettiin Kulmakorven täyttöalue, jonka oli käytössä marraskuuhun 2007 saakka. Sen täyttömäärä on irto m 3. Vuonna 2004 käyttöön otettiin Kalliosuon täyttöalue, jonka täyttö jatkuu viimeistelytöinä. Sen täyttötilavuus on 3,5 milj. irto-m 3. Tätä aluetta on laajennettu pohjoiseen ympäristöluvan muutoksella , jolloin uutta täyttötilavuutta saatiin 1,9 milj. irto-m 3.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 42 Kuva 1. Kulmakorven, Kalliosuon ja Takapellon maantäyttöalueet Vihreä alue on Kulmakorven täyttöalue, oikealla Kalliosuo ja taustalla Takapellon louhinta- ja täyttöalue. Oikeassa laidassa Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus. Maantäyttöalueen rakentaminen Maantäyttöaluetta rakennetaan Kulmakorven alueelle louhimalla lisätilavuutta kallioon ja maantäyttö tullaan tekemään louhokseen. Louhinta on alkanut vuonna 1998 hankealueen pohjoisosasta tilalla Jersinmäki. Louhinta alkoi yksityisen omistajan Jersanmäki Oy:n hankkeena, urakoitsija oli Lemminkäinen Oy. Jersinmäen tila siirtyi vuonna 2005 Rudus Oy:n omistukseen ja vuonna 2012 Espoon kaupungin omistukseen. Louhinta on ollut välillä keskeytyksissä. Louhinta on jatkunut alueella yhtäjaksoisesti vuodesta Jersinmäen alueelle tuotiin luvun alussa silloisen omistajan toimesta täyttömaita noin irto-m 3. Alueen siirryttyä kaupungin omistukseen koko täyttöalueesta käytetään yhtä nimeä Takapelto, nimi Jersinmäki säilyy tilan nimenä. Louhinnan jatkon luvat, maa-aineslupa ja ympäristölupa on myönnetty (kaupunkisuunnittelulautakunta) ja (ympäristölautakunta). Maa-aineslupa on lainvoimainen, mutta ympäristölupaa koskeva valitus on edelleen Vaasan hallinto-oikeudessa. Murskauksen toimintajaksot vuonna 2016 ovat olleet ja Laitos on toiminut pääasiassa yhdessä pidennetyssä vuorossa noin 48 h/viikossa. Viime vuonna alueella on toiminut Rudus Oy:n murskauslaitoksen lisäksi Lemminkäinen Oy:n murskauslaitos kahdessa vuorossa klo

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 42 Takapellon alueelta on louhittu loppuun mennessä kiveä yhteensä m 3 ktr (tilalta Jersinmäki m 3 ktr ja Takapellon alueelta m 3 ktr). Louhinta tehdään pengerlouhintana, jolloin irrotetaan kerralla pääsääntöisesti m paksu kerros kalliota. Vuoden 2016 aikana räjäytettiin panostettuja kenttiä 27 kertaa. Kalliota louhittiin m 3 ktr ja mursketta tuotettiin tonnia (1 m 3 = 2,65 tonnia). Vaikutusten seuranta Räjäytykset, tärinä. Louhinnan räjäytykset aiheuttavat tärinä- ja ilmanpainevaikutuksia lähialueella. Finnrock Oy mittaa Rudus Oy:n toimeksiannosta maaperän tärinää jatkuvatoimisella tärinämittarilla 9 mittauspisteessä: Ämmässuon kompostointilaitoksella sekä kiinteistöillä Mustanpurontie 11 A, 11 B, 17, 25 sekä Nupurintie 14, Nupurinkallionkuja 5 ja Notkoniityntie 5. Mittauspisteiden asukkaat voivat seurata tuloksia reaaliaikaisesti netissä. Työministeriö on antanut räjäytysten voimakkuudesta (heilahdusnopeus) rakennuksissa raja-arvot, jotka on julkaistu käsikirjassa Rakentamisen aiheuttamat tärinät, RIL Finnrock Oy teki vauriokatselmuksen vuonna 2009 lähimmän asuinalueen Mustanpurontien rakennuksissa. Katselmuksessa tarkastettiin 17 rakennusta. Asukkaiden pyynnöstä katselmuksia on tehty sen jälkeen tarpeen mukaan. Vuoden 2016 aikana on yhdessä havaintopisteissä mitattu tärinän lievä ohje-arvon ylitys elokuussa louhintapäivinä. Muutoin vuoden 2016 aikana tärinämittarit ovat rekisteröineet asetettuja ohje-arvoja voimakkaampia tärinöitä ainoastaan sellaisina ajankohtina kun Rudus Oy:lla ei ole ollut räjäytyksiä. Melu. Rudus Oy on mitannut jatkuvatoimisella melumittauksella melua itäpuolisella Mustanpurontien asuinalueella syyskuussa 2014, ja lähtien. Mittauksessa on ollut teknisistä syistä keskeytyksiä. Mittauspiste sijaitsee kiinteistöllä Mustanpurontie 25 noin 600 m etäisyydellä louhinta- ja murskausalueesta. Asukkaat siirsivät omatoimisesti melumittarin paikkaa noin 5 metriä mielestään parempaan paikkaan. Mittauspisteestä kerättyjen ääninäytteiden perusteella Turunväylän osuus äänimaisemassa keskiäänitasoissa on merkittävä. Kiviainesten ottotoiminnasta johtuvia ääniä ei ääninäytteissä kuulunut. Asukkaat ja muut kiinnostuneet voivat seurata melu- ja tärinämittauksen tuloksia netin välityksellä reaaliaikaisesti. Pöly. Promethor Oy on mitannut pölyn hengitettävien hiukkasten PM 10 pitoisuutta louhinta ja murskaustoiminnan aikana toiminta alueen itäpuolella sijaitsevan asuinrakennuksen piha alueella osoitteessa Mustanpurontie 23. Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Mittausjakson pituus oli 111 vuorokautta. Rudus Oy:n murskaustoimintaa oli mittausjakson aikana arkipäivisin ja ja räjäytyksiä oli 19.5., 28.5., 11.6., 6.7., 27.7., ja 6.8.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 42 Mittauspisteessä Mustanpurontiellä pitoisuus alitti kaikkina mittauspäivinä vuorokausikeskiarvon raja-arvon 50 μg/m 3 ja koko mittausjakson aikainen keskiarvopitoisuus alitti vuosikeskiarvolle annetun raja-arvon 40 μg/m 3. Toimintapäivinä vuorokausipitoisuus vaihteli välillä 1 22 μg/m 3. Viikonloppuina mitattujen taustapitoisuuspäivien vuorokausiarvot vaihtelivat välillä 3 16 μg/m 3. Olosuhteet louhinta-alueella eivät ole muuttuneet merkittävästi eikä uutta mittausta ole toistaiseksi harkittu. Vesien tarkkailu. Rudus Oy:n ympäristöluvan lupaehdon mukaan alueella muodostuvat hulevedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan. Alueelta lähtevään pintavesien laskuojaan päätyy vesiä myös Ämmässuolla sijaitsevan siirtoajoneuvovaraston alueelta, Rudus Oy:n Ämmässuon betonijätteen murskaus- ja varastoalueelta, Kulmakorven ja Takapellon maanläjitysalueilta. Laskuoja, Peringinoja, oli ennen poistovesien uudelleenohjausta kesällä 2012 luonnonvarainen. Ojan vedenlaatu on heikentynyt lähes kaikkien analysoitavien parametrien kohdalla. Vuosien tulosten perusteella vedenlaadun heikkeneminen on loppunut. Joulukuussa 2013 Mustanpurontien alueella otettiin neljä kaivoa mukaan vesientarkkailuun. Muutamassa kaivossa havaittiin heti ulosteperäisiä bakteereita. Asukkaat katsovat, että bakteereiden esiintymisen syynä on räjäytysten aiheuttamat muutokset kallioperässä. Bakteereiden esiintymisen syistä kaivoissa tehtiin erillinen selitys, jota käsiteltiin ympäristölautakunnassa Louhinta-alue ulottuu lähimmillään 300 m etäisyydelle Kakarlammesta, joka sijaitsee perustetulla luonnonsuojelualueella. Louhinnan vaikutuksista lampeen tehtiin selvitys vuonna 2001 (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry). Lampi on noin 1 ha laajuinen ja sen vesisyvyys on noin 1 metri. Selvityksen mukaan lampi kasvaa vähitellen pohjanmyötäisesti umpeen. Kakarlammen pohja on tasolla +57 m mpy ja 300 m etäisyydellä olevan louhoksen pohja tasolla +38 m mpy. Lammen pohjaa tutkittiin jään lävitse viidestä kairauspisteestä. Tutkimuksen mukaan lampi muodostaa tiivispohjaisen painanteen, jonka pohjan lävitse ei tapahdu veden liikkumista kumpaankaan suuntaan. Lammen vedenpinnan tasoa seurataan netin välityksellä jatkuvatoimisella mittauksella. Louhinnan mahdollisesti aiheuttaman pohjaveden tason muutoksia seurataan 10 pohjavesiputkesta, jotka on sijoitettu louhinta-alueen ympäristöön ja talousvesikaivojen varassa olevien rakennusten (Mustanpurontie Forsbackantie) väliselle alueelle. Louhinta-alueen Mustanpurontien asuinalueen välillä on kaksi pohjavesiputkea. Niistä otettujen näytetulosten mukaan sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat alhaisia. Forsbackan alueen suunnalla sijaitsevassa pohjavesiputkessa havaittiin aiempaa enemmän typpeä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 42 Tiedoksi Maantäyttötoiminta 2016 Vuonna 2016 vastaanotetut maamassat sijoitettiin Kalliosuon ja sen pohjoisen laajennusosan sekä Takapellon läjitysalueille. Vuonna 2016 maamassoja otettiin vastaan Kalliosuon alueelle yhteensä m 3 irt, Kalliosuon pohjoiselle laajennusosalle m 3 irt ja Takapellon alueelle m 3 irt. Massojen vastaanotto Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoiselle jatkealueelle käynnistyi keväällä Tuotavien kuormien määrä on vaihdellut kuorman (v. 2005) ja kuorman (v. 2013) välillä. Viime vuonna tuotiin kuormaa. Espoon kaupungilla on vuoden 2008 alusta voimassa oleva sopimus Kirkkonummen sekä maaliskuusta 2014 Kauniaisten kanssa ylijäämämassojen vastaanottamiseksi Espoon maanläjitysalueelle. Kirkkonummelta maamassoja otettiin vastaan yhteensä m 3 irt ja Kauniaisista m 3 irt vuoden 2016 aikana. Alueelta käännytettiin vuoden 2016 aikana vain yksi kuorma, joka sisälsi maanläjitysalueelle kelpaamatonta ainesta, kantoja ja risuja. Kelpaamatonta materiaalia sisältävät kuormat on ohjattu HSY:n jätteenkäsittelykeskukseen. Kulmakorven suljetulla maantäyttöalueella suoritetaan kantojen varastointia ja murskaamista. Kannot ovat peräisin kaupungin omilta raivausalueilta. Kantokuormia vastaanotettiin 621 kpl. Vuonna 2016 kantoja ei haketettu. Ämmässuon, Kulmakorven, Kalliosuon ja Takapellon täyttöalueet ovat mukana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa. Tarkkailusta on laadittu vuosiraportti, josta on laadittu erillinen yhteenveto.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 24 / / Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti raportin liitteet Yleistä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Yhteistarkkailu kattaa seuraavat toiminnot: Ämmässuon alue: HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue NCC Industry Oy:n asfalttiasema (ent. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos) Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos Kulmakorven alue: Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 42 Tarkkailusta vastasi ja vuosiyhteenvedon laati Ahma ympäristö Oy. Vuosiyhteenveto on oheismateriaalina ja nähtävillä kokouksessa. Seuraavassa käsitellään vuoden 2016 tarkkailun tulokset yhteenvedossa noudatetun otsikoinnin mukaisesti. Näytteenotto ja analyysit Vuosi 2016 oli normaalin tarkkailun vuosi. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli Tarkkailuun kuuluu 7 jätevesiviemäriin johdettavien vesien havaintopaikkaa, 4 täyttöjen sisäisten vesien havaintopaikkaa, 29 pintavesihavaintopaikkaa, 39 pohjavesiputkea ja 9 talousvesikaivoa. Näytteitä otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan myös tammi- ja joulukuussa. Yksityiskaivoista otettiin näytteet toukokuussa. Tulokset ja tulosten tarkastelu Viemäriin johdettavat vedet HSY:n Ämmässuon Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL 1) ja edelleen siirtoviemäriä pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaaseen johdetaan hyötykäyttöalueen keräysaltaan ja ympäryssalaojien vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, käytöstä poistetun kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen vesi sekä uuden kaatopaikan suotovedet. Suomenojalle pumpattiin jätevesiä m 3 (1 545 m3/ d ), joka oli 7 % enemmän kuin vuonna Jätevesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Marraskuussa viemäriin johdetun veden sulfaattipitoisuus oli sama kuin sille asetettu raja-arvo 400 mg/l. Muilta osin haitta-aineiden pitoisuudet alittivat HSY Vesihuollon asettamat raja-arvot. Jäteveden haitta-ainepitoisuudet olivat pääosin edellisvuotta pienempiä. Täyttöjen sisäiset vedet Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisessä vedessä mm. sähkönjohtavuus, ammoniumtyppipitoisuus ja kloridipitoisuus olivat suuria kuvastaen maanläjityksen vaikutuksia. Sähkönjohtavuus oli suurempi ja typpipitoisuus pienempi kuin Myös Kalliosuon maanläjitysalueen sisäinen vesi oli huonolaatuista. Vesi oli sameaa ja sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus ja ammoniumtyppipitoisuus olivat suuria. Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen sisäisen veden laatu parani hieman verrattuna edellisvuoteen, mutta kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus ja typpipitoisuudet olivat yhä suuria.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 42 Pintavedet Nupurinjärveen laskevat vedet Nupurinjärven suuntaan ohjataan vesiä osasta Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueita sekä Ämmässuon alueelta motocrossradalta, asfalttiaseman pohjoisosasta ja mullanvalmistuksen laitosalueelta. Kulmakorven alueelta tulee kuormitteisia vesiä myös betoniasemalta ja asfalttiasemalta. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen valumavedet (P10) ilmensivät selvää yleiskuormitusta, joka oli nähtävissä kohonneena sähkönjohtavuutena ja kloridi-, sulfaatti-, typpi-, kalsium- ja bariumpitoisuutena. Havaintopaikan P10 kautta johdetaan noin puolet Ämmässuontien läjitysalueen valumavesistä. Lännensuonojan havaintopaikka P17 edustaa toiminta-alueen pohjoisosien kokonaisvaikutusta. Vedenlaatuun vaikuttaa myös pelloilta tuleva kuormitus. Havaintopaikalla vesi oli sameampaa kuin edellisinä vuosina. Härklammenojan (P12) kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ilmensivät lievää kuormitusta. Nupurinjärven vesi oli sameampaa ja tummempaa kuin Sähkönjohtokyky oli järvelle tyypillisellä tasolla. Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat vedet Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperän järveen, ja siitä edelleen kohti Loojärveä. Kolmperään laskevan puron (P1) vesi on tyypillistä suoalueen hapanta ja humuksen värjäämää vettä. Kolmperä on lievästi rehevä ja humusvetinen järvi. Järven vedenlaadussa ei ollut havaittavissa toimintaalueen vaikutuksia. Ämmässuon kaatopaikan laajennusosan alueelta laskevan ojan (P6) vedenlaatu ilmentää yleensä voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevissa vesissä. Maaliskuussa ojan vedet ohjattiin HSY:n toimesta jätevesiviemäriin, minkä jälkeen oja oli loppuvuoden kuiva. Ojavedessä havaittu korkea sähkönjohtokyky ja typpipitoisuus johtuivat todennäköisesti alueelle varastoitujen Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaan louheiden räjähdysainejäämistä. Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat vedet Ämmässuonpuron kautta Loojärveen päätyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ämmässuontien maanläjitysalueen ja NCC Industry Oy:n asfalttiaseman eteläosan valumavesiä. Asfalttiaseman näytteenottokaivon (NOK) vesi oli parempilaatuista kuin aikaisempina vuosina, mikä johtunee toiminnan vaihtumisesta. Toiminta-alueelta Ämmässuonpuron itäisen haaran (kaakkoisen avo-ojan) kautta tuleva kuormitus näkyi havaintopaikolla P8 kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena ja typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 42 kuten edellisinäkin vuosina. Bakteeri- ja ravinnepitoisuudet olivat laskeneet havaintopaikalle tyypilliselle tasolle vuoden 2015 poikkeuksellisen suurista pitoisuuksista. Ämmässuonpuron läntisen haaran (Ämmässuonoja) alkupään havaintopaikalla P3b toiminta-alueen vaikutus näkyi suurina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Toiminta-alueen ei havaittu olevan vaikutusta Loojärven vedenlaatuun. Gumbölenjokeen laskevat vedet Gumbölenjokeen ei ole johdettu toiminta-alueen kuormittamia vesiä vuoden 2012 jälkeen, jolloin Kulmakorvenpuron alkupää padottiin ja louhinta- ja maanläjitysalueiden poistovedet ohjattiin kohti Mankinjokea. Gumbölenjoen (KDM1) vedenlaatu oli parempi kuin kertaakaan aikaisemmin tarkkailujaksolla Mankinjoen kautta laskevat vedet Mankinjokeen päätyy vesiä Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston kentältä, Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alueelta, Kulmakorven maanläjitysalueelta ja Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueelta. Betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen selkeytysaltaassa (Se) sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat alhaisimmalla tasolla jaksolla Jersinmäen louhinta-alueen poistovesien selkeytysaltaassa (TMS) sähkönjohtavuus ja kloridi- ja sulfaattipitoisuus olivat laskeneet hieman edellisvuoden tarkkailujakson suurimmista arvoista. Typpipitoisuudet olivat tarkkailujakson pienimpiä, mutta pitoisuudet olivat yhä suuria. Louhintojen vaikutus näkyi suurina typpipitoisuuksina Mankinjokeen laskevien vesien havaintopaikoilla K6 ja K7. Pohjavedet Ämmässuon ja Kulmakorven alue on kallioaluetta, jossa maakerros on ohut. Maaperä on pääosin moreenia ja hienoainesta. Kallioisten mäkien väliset notkot ovat soistuneet. Tällaisella alueella pohjavesien muodostuminen on vähäistä ja virtaus heikkoa. Pohjavedessä on tyypillisesti vähän happea ja useiden metallien pitoisuudet ovat kohonneet varsinaisten pohjavesialueiden veteen verrattuna. Maaperän hienojakoisuuden takia vesi on usein sameaa. Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus pohjaveteen oli havaittavissa havaintopaikalla 201, jossa kemiallinen hapenkulutus ja kloridi-, ammoniumtyppi- ja bariumpitoisuudet olivat korkeat. Pohjaveden laatuun vaikuttaa myös alueen soistunut maaperä.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 42 Asfalttiasema ja siirtoautovarasto Asfalttiaseman ja siirtoajoneuvovaraston toiminnan vaikutukset näkyivät edellisten vuosien tapaan etenkin havaintopaikalla 207A. Vaikka vedenlaatu havaintopaikalla on parantunut vuodesta 2013 lähtien kloridin, sulfaatin ja ammoniumtypen pitoisuudet ylittivät ympäristölaatunormin. Putkessa 206A oli myös todettavissa toiminta-alueen vaikutuksia, mutta selvästi lievempinä. Tarkkailun perusteella kalliopohjaveden pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet ja Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen toiminnan vaikutukset näkyivät selvimmin kalliopohjavesihavaintopaikalla 106 suurena sähkönjohtavuutena, alkaliteettinä ja kloridipitoisuutena. Havaintopaikalle kulkeutuu vesiä myös rakennusjätteen käsittelyalueen ja siirtoautovaraston alueilta. Havaintopaikoilla 36, 101 ja 260/13 lievää kuormitusta ilmensivät luonnontilaisesta kohonnut sähkönjohtavuus ja alkaliteetti. Kauempana toiminta-alueesta vaikutuksia ei ollut havaittavissa. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat nähtävissä jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsevilla pohjavesihavaintopaikoilla 30A ja MV6. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutus näkyi mm. suurina ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuuksina sekä kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, alkaliteettinä ja sähkönjohtavuutena. Jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolelta pohjavedet virtaavat etelään kohti laaksonpainanteessa sijaitsevaa pohjavesihavaintopaikkaa 31, jossa vedenlaatu oli hyvä eikä toiminta-alueen vaikutuksia ollut havaittavissa. Kulmakorven toiminnot Kulmakorven alueella toimintojen vaikutus pohjaveden laatuun oli edellisvuosien tapaan nähtävissä maanläjitysalueen eteläpuolella sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A, jossa sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus kasvoivat edelleen. Havaintopaikalla 46/05 nitraattipitoisuus oli alueen korkein. Havaintopaikoilla 641 ja KP10 kemiallinen hapenkulutus oli koholla ja havaintopaikalla 640 ph oli edelleen korkea (9,0 9,2). Muilla alueen havaintopaikoilla kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Talousvesikaivot Yksityisten talousvesikaivojen vedenlaatua tarkkailtiin kolmesta kaivosta Kolmperän alueella ja viidestä kaivosta Mustapuron ja Forsbackan alueilla. Kaivojen vedenlaatu täytti pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Tarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoilla ei ollut vaikutusta kaivojen vedenlaatuun.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 29 / 42 Tiedoksi Arviointi Toiminnan vaikutukset pintavesiin Vuonna 2016 pintavesien laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen vaikutukset pintavesiin kohdistuvat selvimmin Loojärveen laskevaan Ämmässuonpuroon ja Mankinjokeen laskevaan Peringinojaan. Toiminta-alueen yleiskuormitusta ilmentävä sähkönjohtavuus oli laimenemisesta huolimatta luonnontilaista selvästi suurempi vielä Loojärveen, Nupurinjärveen ja Mankinjokeen laskevissa puroissa. Järvissä kuormitus ei ole enää havaittavissa laimenemisen takia. Tarkkailun perusteella toiminta-alue ei kuormita Kolmperän järveä. Nupurinjärvi ja Gumbölenjoki kuuluvat Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen suoja-alueeseen. Dämmanin kuormitus pieneni huomattavasti, kun Jersinmäen louhinnan ja maankaatopaikan poistovedet ohjattiin Mankinjoen valuma-alueelle. Talousveden tuotanto Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella päättyi marraskuussa Toiminnan vaikutukset pohjaveteen Vuonna 2016 pohjaveden laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Yhteistarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen selvät vaikutukset pohjaveteen rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Toiminnoilla ei havaittu olevan vaikutusta yksityiskaivojen vedenlaatuun.