Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016"

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

3 Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2016 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Näistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet em. vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia. Vuonna 2015 määrä oli tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2016 loppuun mennessä tonnia jätettä, joka on 86 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan tonnia vuonna Jätevoimalassa oli ennalta ilmoitetut huoltoseisokit ja Välivarastoitavaa jätettä vastaanotettiin kaikkiaan tonnia käsittelykeskukseen vuonna Jäte paalattiin pyöröpaaleihin laajennusalueen kentälle. Toukokuun huoltoseisokki kesti ennakoitua pidempään, josta johtuen jätettä sijoitettiin myös jyrättynä ja peitettynä kaatopaikan päälle. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin tonnia biojätettä sekä tonnia jätevesilietettä. Ämmässuolla on aloitettu kevään 2016 aikana HSY:n oma multatuotanto. Ämmässuolla valmistettiin noin tonnia multatuotteita vuonna Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi Vuoden 2016 aikana louhetta vastaanotettiin tonnia. Louheen murskaaminen aloitettiin toukokuussa. Kaatopaikkakaasua kerättiin 40,07 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 8 % pienempi kuin vuonna Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 91,6 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Vuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 84,42 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen omien toimintojen kulutus oli 16,8 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä m 3 vuonna Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 90 kappaletta koskien hajuja ja viisi kappaletta koskien melua. Hajuvalitusten määrä on poikkeuksellisen suuri, mutta HSY:n muut selvitykset eivät tue käsitystä hajutilanteen heikkenemisestä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Uuden tasausaltaan TAL 11 rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa Biokaasua hyödyntävä CHP-laitos biokaasuvoimala valmistui vuoden 2016 joulukuussa. Kompostointilaitoksen vierasaineen erottelujärjestelmän saneeraus valmistui. Sortti-aseman vaarallisen jätteen vastaanottokontti uusittiin ja sijoitettiin uuteen paikkaan. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo-konseptin mukainen yhteistyö on jo alkanut muutamien yritysten kanssa. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko käsittelykeskusta kattavilla tarkkailuilla. HSY:n toimintajärjestelmään (IMS) rakennettiin ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaa helpottava työkalu. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on viety järjestelmään ja seuraavan vuoden aikana on tarkoitus ottaa työkalu käyttöön myös muiden lupien osalta. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, kerrottiin NCC:n toiminnasta alueella sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Juha Uuksulainen, Roni Järvensivu Pvm: Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 74 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , faksi , 1

4 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Kuonakenttä 3. Vaaka-asema 15. Paalikenttä 4. Vanha kompostointilaitos 16. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 5. Biokaasulaitos 17. Lajittelukatos 6. Kompostointilaitos 18. Pinnoitetun puun kenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Louhekenttä 8. Biopesuri 20. Tuhkalokero 9. PIMA-halli 21. Vastaanottokenttä 10. PIMA-kenttä 22. Kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 23. Vanha kaatopaikka 12. Vesiasema 24. Öljyntorjuntakontti 2

5 Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Tarkkailusuunnitelmat Viranomaistarkastukset Kaavoitus Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Häiriöt ja lievät poikkeamat Poikkeukselliset aukioloajat Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Materiaalivirrat Viherjätteen käsittely Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Jätevesilietteen käsittely Kompostien jälkikypsytys Käsittelyprosessin tarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Haittaeläimet Kemikaalit Valmiin kompostin käyttö Multatuotanto Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Päästötarkkailu Vesi Ilma

6 7 Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Kiviainespitoinen liete Betoni yli 150 mm Asfaltti Kipsi Puu Pinnoitettu puu Puhdas puu Lajiteltava jäte Kuona Hävityskuormat Raadot Renkaat Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vanha kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Tuhkat Yleistä toiminnasta Tuhkan käsittely Päästötarkkailu Vesi Ilma Kemikaalit Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätepaalit ja jyräpaali Kipsi Painekyllästetty puu Lasi Metalli Kuona Louhe Pilaantuneet maat Bio- ja puutarhajäte Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Louhinta Kivenmurskaus Päästötarkkailu Vesi Ilma

7 Melu ja tärinä Toiminnassa syntyvät jätteet Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta Jätteen määrä Jätteen tuojien ja laadun valvonta Alueen hoito Päästötarkkailu Vesi Melu Haittaeläimet Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Kaasun keräys Kaasuvoimala Huolto- ja korjaustoimenpiteet Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Kemikaalit Toiminnassa syntyvät jätteet Ämmässuon ekoteollisuuskeskus NCC Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Ympäristötarkkailu Maapörssi Yleistä toiminnasta Delete Yleistä toiminnasta Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Jätteet ja polttoaineet Ympäristötarkkailu Gypsum Yleistä toiminnasta Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Käyttötarkkailu Huolto- ja korjaustoimenpiteet Pintavedet Jätevedet Kemikaalit

8 15.7 Häiriöt ja poikkeamat Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Rakentaminen Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Vesien keräys ja johtaminen Viimeistelyrakenteet Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Ympäristövaikutukset Sää Vesi Pintavedet Pohjavedet Jätevedet Jätetäyttöjen tila Painumatarkkailu Ilma Hiukkaset Hajut Metaanimittaukset Melu Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut Ympäristön ja viheralueiden hoito Roskaantuminen Haittaeläimet Linnut Terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen Työsuojelu ja turvallisuus Tutkimushankkeet Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Uusiutuvan energian esiselvitykset Katsaus tulevaan 73 Liitteet 74 Jakelu 75 6

9 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Keskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen teollisten symbioosien kehittäminen jatkui vuoden 2016 aikana. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella louheesta, hiekoitussepelistä, kipsijätteestä, betonijätteestä ja hevosten kuivikkeista jalostetaan hyötykäyttöön kelpaavia tuotteita. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimi vuoden 2016 aikana viisi eri yritystä HSY:n lisäksi. Yritysyhteistyötä on esitetty kappaleessa 14. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Biojätteen käsittely tehostui entisestään vuoden lopussa valmistuneella biokaasuvoimalalla. Biokaasuvoimalassa tuotetaan biokaasulaitoksen kaasusta sähköä ja lämpöä. Ämmässuolla vastaanotettiin, paalattiin ja välivarastoitiin Vantaan Energian jätevoimalan ennakoidun huoltoseisokin, sekä ennakoimattomien toimintakatkojen aikana kotitalouksien sekajätettä. Varastoitua sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen jätevoimalan normaalin toiminnan puitteissa. HSY:n jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2015) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001:2015) vuodesta 1999 lähtien. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001:2007) tullaan sertifioimaan keväällä Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Viimeisin ulkoinen auditointi tehtiin marras-joulukuussa Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista ( ja ), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18 7

10 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2016 on koottu taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Ongelmajätteen kaatopaikka Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Sekajätteen käsittelylaitos Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos Päätös lupamääräysten tarkistamisesta Vaasan hallinto-oikeudessa. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös Hakemus tarkkailuohjelman päivittämiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös Kaasuvoimalan ympäristölupa ESAVI:n päätös lainvoimainen. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne - Ei vireillä olevia lupahakemuksia. 8

11 Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Tilanne ESAVI:n hylkäävä päätös Vaasan hallinto-oikeudessa. Ympäristölupa myönnetty Vaasan hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto Lausunto koskien murskattavan kiviaineksen välivarastointiaikaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Espoon kaupunki Kannanotto koskien tuulivoimalan asemakaavatarvetta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Päätös koskien jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Evira Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päätös koskien jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Kannanotto koskien laajennusalueen moreenikentän käyttöä. Kannanotto koskien Helsinki-moreenin käyttöä pintarakenteissa. Kannanotto koskien hiekoitushiekan käsittelyn lupatarvetta. Ilmoitus asiakasrekisteriin merkitsemisestä, jätevesilietteen käsittely, T , / Laitoksen hyväksyntänumero FIC /2016NA UUDELY:n kannanottoja valvontaan liittyen, 13.4., 18.4., 19.4., 2.5., , Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma Päivitetty

12 o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma , täydennetty ESAVI:n päätös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma Vesien yhteistarkkailun työohjelma UUS:n päätös Ilmanlaadun mittaussuunnitelma UUDELY:n päätös Meluntarkkailusuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Uusi tarkkailuohjelma on toimitettu UUDELY:n Viranomaistarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin Biojätteen käsittelylaitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Pilaantuneiden maiden käsittely kuuluu valvontaluokkaan 2 ja tarkastus on joka toinen vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa. Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan käsittely. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki työsuojelutarkastuksen työtapaturmasta johtuen Tapaturma sattui HSY:n urakoitsijalle TAL11 työmaalla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suorittama palotarkastus Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaavoitus on vireillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle kaava hyväksymistä. 10

13 Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. 2.5 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkö Jukka Salmela on siirtynyt uusiin tehtäviin vuoden 2016 lopussa. Käyttöpäällikön sijaisena toimii Sauli Kopalainen. Käyttöpäällikkö vastaa alueella Jätteen vastaanotosta, käsittelytoiminnasta, vesienhallinasta, kaasunkeräyksestä ja hyötykäytöstä sekä Ekomotoiminnoista. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentamisesta, alueen louhinnoista ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaamisesta vastaa rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen. HSY:n Ämmässuon Sortti-aseman toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöinä toimii: Käsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat, ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Käsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja Vahti-raportointi, ympäristöinsinööri Roni Järvensivu. Jätteen vastaanotto ja Vahti-raportointi, toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen jalostus ja loppusijoitus, toimintovastaava Hannu Juntunen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto, kenttämestari Renja Rautiainen Pilaantuneiden maiden käsittely, toimintovastaava Aino Moisio Biojätteen käsittely, toimintovastaava Christoph Gareis Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta, toimintovastaava Sauli Kopalainen Vesien yhteistarkkailu, suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Kaatopaikkarakentaminen, rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen 11

14 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna Häiriöt ja lievät poikkeamat Tammikuussa 2016 kaatopaikalla olevien säätöasemien 12 ja 13 kaasun imulinjoja oli jäässä. Tämä aiheutti kaasupumppaamo 4:llä kerätyn kaasumäärän vähenemistä, imulinjat saatiin sulatettua routamattojen avulla tammikuun lopussa Ämmässuon vesienhallinnan automaatiojärjestelmä käänsi pohjaveden pumppaamon 5 vedet likaisen veden järjestelmään. Veden sähköjohtavuus oli lievästi kohonnut normaalista, joten sitä ei voitu johtaa maastoon. Häiriötä on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa Biokaasuvoimalan rakennustyömaalla rikkoutui kaivuutöiden yhteydessä prosessivesiputki. Kuormittuneen veden pumppaus jätevesiviemäriin aloitettiin heti, kun vuoto huomattiin. Vuoto sijaitsi kompostointilaitoksen turva-altaan sisäpuolella, joten kuormittunutta vettä ei päässyt maastoon. Vantaan Energian jätevoimalan huoltoseisokin ( ) jatkuminen ennakoitua pidempään aiheutti sen, että käsittelykeskuksessa jätettä jouduttiin sijoittamaan välivarastoon myös kaatopaikan päälle (ns. jyräpaali). Jätevoimalan toinen ennakolta ilmoitettu seisokki oli Loppuvuoden aikana on purettu sekä kaatopaikan päällä olevaa jätevarastoa että paaleja jätevoimalan kapasiteetin salliessa ajot. Ajosuunnittelussa on huomioitu myös sääolosuhteet hajuhaittojen vähentämiseksi. Varastotilanne vuoden lopussa on luvussa klo 7.05 palonalku kaatopaikalla välivarastokasassa. Palonalku sammutettiin nopeasti omilla toimenpiteillä Biokaasulaitoksen rikkivetypoistolaitteen vesilukko tyhjentyi urakoitsijan käyttövirheen vuoksi. Vesilukon kautta pääsi kentälle hapanta prosessivettä ja pieni määrä biokaasua. Prosessivesi ohjautui kentältä jätevesiviemäriin ja biokaasuvuoto oli niin vähäinen, ettei tapahtumasta aiheutunut ympäristöhaittaa Kompostiaumassa syttyi pienimuotoinen kytöpalo 22. Palo saatiin sammutettua pikaisesti omatoimisesti Louheauto kaatui kuormaa tyhjennettäessä. Autoa jouduttiin nostamaan illalla/yöllä ja se saatiin poistettua alueelta vasta puolen yön jälkeen. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

15 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2016 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello välisenä aikana. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy Kompostointilaitos, Lauantai kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin Arkipyhä vastaanotto Lauantai Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin Arkipyhä vastaanotto Sunnuntai Käsittelykeskus Arkipyhä Maanantai Käsittelykeskus Arkipyhä Torstai Kuonankäsittely Lauantai Käsittelykeskus ja Sortti-asema Lauantai Sortti-asema Lauantai Sortti-asema Maanantai Paalikenttä Tiistai Paalikenttä Keskiviikko Paalikenttä Torstai Paalikenttä Perjantai Paalikenttä Arkipyhä, poikkeuksellinen tilanne. Laiterikko Arkipyhä Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sunnuntai Käsittelykeskus Arkipyhä Lauantai Paalikenttä Sekajätteen paalaus Lauantai Käsittelykeskus Arkipyhä Maanantai Käsittelykeskus Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (7.5., 14.5., ja 21.5.). 13

16 4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia vuonna Louhetta vastaanotettiin varastoon yhteensä tonnia. Vuonna 2016 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 6. Taulukossa 7 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a ,4 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a t % ,1 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a t % Jätevoimalan tuhka (190113) ,6 Kaatopaikan rakenteet, t/a Pilaantuneet ja muut maat (170504A, P) ,4 Rakennusjäte (170302, , ,170102) Muu hyödynnettävä jäte (170201) ,0 Vanha kaatopaikka, t/a Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, P) ,3 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, , ,170102) Jalostus toiminta, t/a t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, , ,200140) ,6 Rakennuskipsi (170802) Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, P) ,0 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Maat (170504A, P) ,3 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a t % Jätevoimalan kuona (190112) ,5 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) ,6 Vaaralliset maat (170503) Kompostointi, t/a t % Kompostointilaitos (200108, ,190805) ,4 Viherjätekompostointi (020106, ) Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, ) ,5 Puhdistamoliete Välivarastointi, t/a t % Lasi 4) (150107, ) ,8 Kyllästetty puu (170204) Metalli (200140) ,5 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) Paalaus ,9 Jyräpaali

17 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso suoritteet tämän raportin luvusta 12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. Taulukko 7. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät (t) vuosien aikana. Ekomo toimintoihin vastaanotetut massat, t/a Vuosi EWC-koodi Delete, Betoni Gypsum, Rakennuskipsi NCC, Louhe A Maapörssi, Katujen puhdistusjäte Fortum, Horsepower (puru+lanta) , Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan jätteenkäsittelykeskuksessa. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2016 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 423 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 155 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 67 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan Espoon kunnan ympäristöviranomaisille sekä siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 12 jätekuormaa Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus 87 Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna

18 Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 160 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 8 kappaletta Kpl Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa

19 5 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 5.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. 5.2 Materiaalivirrat Vuosien käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 3. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä t / Tammi-kesäkuu Puu Eläinten kuivikkeet Kannot Muu viherjäte Risut Jätevesiliete Biojäte Kuva 3. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t)

20 5.3 Viherjätteen käsittely Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää mm. lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet). Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 8. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin kaksitoista kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä kertaa ja kantoja kaksi kertaa vuonna Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään mm. risumursketta. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Vuoden 2016 lopussa kentällä oli noin tonnia viherjätekompostia ja noin 500 tonnia kanto- ja risumursketta. Käsittelemätöntä viherjätettä kentällä varastoitiin noin tonnia. Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät 1) tonneittain (t) vuonna Viherjäte EWCkoodi Vastaanotettu Varastointi Kenttäkäsi ttely Murskattu tukiaineeksi Myyty energiantuotantoon hakkeena Risut Kannot Muu viherjäte Puu Yhteensä )Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. 5.4 Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 9 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa

21 Kuva 4. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 9. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuonna Biokaasun käsittelyssä kaasuun sekoitetaan noin 10 % ilmaa, mikä selittää eron muodostuneen biokaasun ja hyödynnetyn sekä soihdussa poltetun kaasun määrässä. Parametri Yksikkö 2016 Mädätykseen syötetty biojäte t Kompostointiin syötetty mädäte m Muodostunut biokaasu Nm Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm Biokaasu soihtuun Nm Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa. Seulottu, hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja siirretään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Hygienisoituneet panokset kannetaan pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Biojätteen käsittelyssä muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä, joka sisältää pääasiassa muovia, on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. 19

22 Taulukko 10. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain vuonna Jätelaji EWCkoodi Vastaanotettu Kompostointi Mädätys Kenttäkäsittely Muu biojätteenkäsittelylaitos Kaatopaikka Biojäte ) Eläinten kuivikkeet Yhteensä Osuus 53,1 % 46,3 % 0,3 % 0,3 % 0 % 1) Kenttäkäsitelty biojäte on kasviperäistä biojätettä, joka kompostoitiin viherjätteen seassa. Jätevesilietteen käsittely Vuoden 2015 lopussa aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla. Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Vuonna 2016 käsiteltiin yhteensä noin tonnia jätevesilietettä. Toiminta on vakiintunutta ja optimaalinen käsittelymenetelmä on löydetty. Eviran on myöntänyt laitoshyväksynnän ja lopputuotetta (kompostia) on voitu luovuttaa hyötykäyttöön. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2016 yhteensä 11 kertaa. Vuonna 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 4 6 kuukautta ennen kuin komposti todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. 5.5 Käsittelyprosessin tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Aumoja käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäyte sekä

23 5.6 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksessa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksen käyttökatkoksen. Biopesurin vesisäiliö tyhjennettiin toukokuun puolessa välissä kiintoaineiden poistamisen vuoksi. Lisäksi toteutettiin muutamia merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa. Vierasaineiden erottelua tehostettiin uudella rumpu-ilmaerottimella, jolla kompostista poistetaan biojätteen mukana tullutta muovia sekä metallia. Vanhaa tuuliseulaa hyödynnetään väliylitteen puhdistamisessa. Tuuliseulan rakennustyöt aloitettiin huhtikuun alussa ja tuuliseula luovutettiin käyttäjille kesäkuussa. Kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettavan biokaasuvoimalan rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2016 ja laitos otettiin käyttöön joulukuussa. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Alkuvuoteen vaikutti vuodenvaihteessa esiintynyt prosessihäiriö biokaasulaitoksessa. Biojätteen syöttö 2- reaktoriin lopetettiin väliaikaisesti kokonaan ja syöttöä 1-reaktoriin vähennettiin. Samanaikaisesti aloitettiin biojätteen syöttäminen 2-reaktoriin ja lipeän syöttäminen reaktoreihin mädätteen ph:n tasaamiseksi. Tammikuun puolivälin jälkeen biojätteen syöttöä kasvatettiin hitaasti 1-reaktoriin ja normaali syöttötaso saavutettiin maaliskuun alussa. 2-reaktorin ph vakiintui maaliskuun alussa, jolloin biojätteensyöttöä lisättiin. Normaalitasoon molempien reaktoreiden osalta päästiin toukokuun alussa. Mädätyksen häiriöstä johtuen osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Forssan mädätyslaitokseen käsiteltäväksi jouduttiin kuljettaa 151 tonnia biojätettä. Tammikuussa kovan pakkasen ja puutteellisen lämmöneristyksen takia rikkivedynpoistoyksikkö ei toiminut. Tästä ei aiheutunut ympäristöhaittaa, sillä rikkivety suodattuu aktiivihiilisuodattimissa pois kaasusta ja kaasu meni edelleen hyötykäyttöön kaasuvoimalaan. Tuuliseulan rakennustyön aikana komposti seulottiin vanhalla rumpuseulalla, jonka takia vierasaineita ei poistettu seulaylitteestä. Biokaasulaitoksen rikkivetypoistolaitteen vesilukko tyhjentyi urakoitsijan käyttövirheen vuoksi. Vesilukon kautta pääsi kentälle hapanta prosessivettä ja pieni määrä biokaasua. Prosessivesi ohjautui kentältä jätevesiviemäriin ja biokaasuvuoto oli niin vähäinen, ettei tapahtumasta aiheutunut ympäristöhaittaa. Kompostiaumassa syttyi pienimuotoinen kytöpalo 22. syyskuuta. Palo saatiin sammutettua pikaisesti omatoimisesti. 5.8 Päästötarkkailu Vesi Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteet otettiin ja Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista on esitetty taulukossa 11. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan VAHTI-järjestelmään. Viemäriin johdetun jäteveden määrä vuonna 2016 oli m³. 21

24 Taulukko 11. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m³). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l ph ,2 8,0 8,3 8,2 8,3 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2016 kompostointilaitoksen- sekä vanhan kompostointilaitoksen hajupäästöt mitattiin kaksi kertaa. Yhdessä kompostointilaitoksen mittauspisteessä näytteenotto suoritettiin kolme kertaa. Yhteenveto laitosten analyysituloksista on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinen (ka) laatu vuonna Parametri Yksikkö Raja-arvo Kompostointilaitos Vanha kompostointilaitos Haju oue/m³ Ammoniakki ppm Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku ) Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). 22

25 5.9 Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin 14 kertaa vuoden 2016 aikana. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 37 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää ja ravinneliuosta. Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä n. 133 tonnia, laimeampaa rikkihappoa käytettiin noin 20 litraa biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä ph:n säätöön, lipeää on käytetty yhteensä noin 72 tonnia jätevesien ph:n neutralointiin sekä biokaasureaktoreiden ph:n säätöön. NPK-ravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä noin 200 litraa Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2016 valmistui kahdeksan biojäte-erää, kolme viherjätekompostierää ja kaksi jätevesilietekompostierää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Lietekomposti Orgaaninen aines % Kokonaistyppi mg/kg ka Kokonaisfosfori mg/kg ka Kokonaiskalium mg/kg ka Luovutettu jatkojalostukseen t Multatuotanto Heinäkuussa aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Valmistettavia tuotteita on 2: bioja inframulta, joiden raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Toiminta on toistaiseksi pienimuotoista. Mullan tuotantomäärä vuonna 2016 oli n tonnia, josta tonnia inframultaa ja tonnia biomultaa. Biomultaa on tehty tonnia valmiiksi varastoon kevään myyntiä varten. 23

26 6 Pilaantuneet maat 6.1 Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Raportointivuosi oli neljäs laitosmittakaavan mukainen toimintavuosi, tosin jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa jatkui edelleen vuonna 2016, minkä seurauksena osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen varattuna kyseiseen toimintaan, toisin sanoen pois PIMA-toiminnon käytöstä. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei juurikaan pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä päivätyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2016 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminnon maakentälle vastaanotettiin 59 tonnia kuormantarkastuksia varten ja tonnia jätteiden poiserottelua varten. Lisäksi vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin 751 tonnia. Loput ( tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla ( tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (6 878 tonnia). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2016 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2016 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2016 jatkoi noin tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2016 aikana käsitellyistä maa-aineksista ( tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle tonnia ja vanhalle kaatopaikalle tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin tonnia. 24

27 Massamäärä (t) Vuosi Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina , , ,00 Massamäärä (t) 8 000, , ,00 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 2 000,00 0, Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät tonneina (t) vuosina

28 6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet PIMA-toiminnossa ei raportointivuonna ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 6.4 Päästötarkkailu Vesi PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma - asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Tarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta on esitetty taulukossa 14. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina Taulukko 14. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina Vuoden 2016 osalta taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukossa on esitetty myös teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Taulukon selitteet on esitetty taulukon alapuolella. Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 1) ja 2) ka ka ka min. maks. Arseeni 1) mg/l 0,1 0,0037 0,0040 0, , ,00820 Elohopea 1) mg/l 0,01 0,0002 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Hopea mg/l 0, Kadmium 1) mg/l 0,01 0,0001 0,0000 0, , ,00004 Kemiallinen hapenkulutus 1) mg/l - 135,8 126, Kiintoaine 1) mg/l - 59,8 21, Klooratut hiilivedyt 2) mg/l - 0,0000 0,0000 0, , ,00002 Kloorifenolit 2) mg/l Kloorivapaat VOC-yhdisteet 1) mg/l 3 0,0000 0,0001 0, , ,00020 Kokonaishiilivetypitoisuus 1) mg/l ,1 3) 0,1050 0,85 0,25 1,40 Kokonaiskromi 1) mg/l 1 0,0160 0,0023 0, , ,00760 Kokonaissyanidi 2) mg/l 0, Kromi (VI) 1) mg/l 0,1 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Kupari 1) mg/l 2 0,0141 0,0074 0, , ,02600 Lyijy 1) mg/l 0,5 0,0060 0,0015 0, , ,00340 MTBE 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Nikkeli 1) mg/l 0,5 0,0099 0,0035 0, , ,02300 PAH-yhdisteet 2) mg/l - 0,0001-0, , ,00240 PCB-yhdisteet 2) mg/l ph 1) ,2 7,3 7,3 6,7 8,4 Sinkki 1) mg/l 3 0,0625 0,0253 0, , ,02800 Sähkönjohtavuus 1) ms/m - 29,23 51,38 41,50 7,30 118,00 TAME 1) mg/l - 0,0000 0,0004 0,0000 0,0000 0,0000 Tina mg/l ) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma , taulukko 1. 2) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma , taulukko 2. 3) Vuoden 2014 vuosiraportissa virheellinen lukuarvo (100 mg/l), korjattu oikeaksi tähän taulukkoon. 26

29 6.4.2 Ilma PIMA-käsittelyn ilmapäästöjä on teknisesti ollut mahdollista tarkkailla alkaen. Vuonna 2016 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. Ilmanvaihdon kaasuanturit huollettiin ja kalibroitiin raportointijaksolla laitevalmistajien toimesta. PIMA-hallin yleisilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä ilmanvaihtojärjestelmän huoltojen aikana. 27

30 7 Jätteen käsittely kentillä 7.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon Maa-aines Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia, joka on noin viidesosa vähemmän kuin viime vuonna. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi tonnia. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. 7.2 Betoni yli 150 mm Yli 150 mm:n betonia tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä tonnia otettiin vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Yli 150 mm:n betonia tuli lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. 7.3 Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. 7.4 Kipsi Kipsiä tuli lajittelukatokseen 60 tonnia, josta 32 tonnia lajiteltiin sinne tulevasta jätteestä. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 7.5 Puu Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin tonnia. Valtaosa pinnoitetusta puusta on sorttiasemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin voimalaitosten polttoaineeksi. 28

31 7.5.2 Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 373 tonnia. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. 7.6 Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätemäärä väheni 4 prosenttia viime vuotisesta. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä tonnia, metallia 350 tonnia, puuta 272 tonnia, kipsiä 60 tonnia, kiviainesrejektiä tonnia ja loppusijoitettavaa jätettä 504 tonnia, sähköja elektroniikkaromua 13 tonnia ja auton renkaita 12 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja käsitellään kerran vuodessa. 7.7 Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuonan vastaanotto siirrettiin laajennusalueen S2- alueelle tehdylle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan tonnia vuonna Kuonaa käsiteltiin huhti-joulukuussa tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia tonnia ja tonnia ei-magneettista metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi. Käsittelystä jäi jäljelle noin tonnia mineraaliainesta. Magneettinen metalli myytiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat niistä uusioraaka-aineita. Kuonan käsittelyurakoitsija maksoi tonniperusteisen korvauksen käsittelemästään kuonasta ja ei-magneettinen metalli jäi urakoitsijan omaisuudeksi. Urakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä sekä kaatopaikan rakenteissa, että sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Mineraaliaineksesta rakennettiin mm. uudelle kuonan vastaanottopaikalle johtava tie (käytetty mineraaliainesta t) uuden kaatopaikan päälle. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille Lue tämän raportin luvusta 21.1 HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. Kesällä 2016 seurattiin kuonan käsittelyn aikaisia pölypäästöjä. Lue siitä tarkemmin tämän raportin luvusta Hävityskuormat Hävityskuormat ovat jätteitä, jotka jätteen toimittaja haluaa hävitettäväksi heti kuorman saavuttua. Yleensä kuormat ovat tullin valvomia hävityskuormia. Hävityskuormat 428 tonnia murskattiin seulamurskakauhalla. Käsittelyn jälkeen biojätekuormat kompostoitiin ja poltettavat kuormat, 286 tonnia, ohjattiin energianhyötykäyttöön. 29

32 7.9 Raadot Kuolleet eläimet olivat hevosia ja riistahoitopiirin tuomia liikenteessä kuolleita peuroja sekä hirviä 11 tonnia. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin jatkokäsittelyyn noin 12 tonnia Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. 30

33 8 Jätteen loppusijoitus 8.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin loppuvuodesta polttoon kelpaamatonta jätettä tonnia, josta oli asbestijätettä 803 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikenne- alueilla ja pintarakenteissa tonnia. Materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Kaatopaikan päällä vastaanotettiin ja varastoitiin Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokin aikaista jätettä. Jätettä otettiin jyräpaaliin tonnia. Jäte oli paalaukseen kelpaamatonta vaihtolavajätettä ja kotitalousjätettä. Jyräpaali on noin 50 metriä leveä kantavalla materiaalilla pinnoitettu vastaanottopaikka. Alueen reunoissa on noin 2,5 metrin korkuinen maavalli. Jyräpaali peitettiin muovilla ja hakkeella. 8.2 Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 6 hehtaarin alueella. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin tonnia kiviainespitoisia jätteitä. Vastaanotettavat jätteet olivat maa- ja kiviaines tonnia, Pilaantunut maa tonnia, Rakennusjätteen rejektiä tonnia, kuona tonnia, rakennusjätteen rejekti tonnia ja asfaltti 818 tonnia. Osa maa-aineksista varastoidaan kaatopaikalla ja tullaan käyttämään kaatopaikan pintarakenteen rakentamisessa. 8.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on 0,4 hehtaaria, josta käytössä oli noin 0,25 hehtaaria vuonna Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2016 stabiloitua jätevoimalatuhkaa tonnia. Vuoden 2016 loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 31

34 9 Tuhkat 9.1 Yleistä toiminnasta Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon (katso tämän raportin luku 8.3). 9.2 Tuhkan käsittely Tuhkan käsittely siirtyi urakoitsijalta HSY:n oman henkilökunnan operoitavaksi huhtikuussa Käsittelylaitteisto pysyi samana. Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin tonnia vuonna Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista sideja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon tonnia. Stabiloinnissa on käytetty tonnia vettä, 480 tonnia Plussementtiä ja 445 tonnia kuonan 0-5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille Päästötarkkailu Vesi Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Katso liite 4) Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Ämmässuon ilmanlaadun raportti, liite 7). 9.4 Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 480 tonnia plus sementtiä. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 16 kiloa. 32

35 10 Jätteen varastointi 10.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta Jätepaalit ja jyräpaali Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien vuoksi jätevoimalalle toimitettavaa jätettä vastaanotettiin Ämmässuolle. Vuosihuollon aikaisista jätteistä paalattiin paalikentälle pyöröpaaliin tonnia, sijoitettiin kaatopaikan päälle erillisrakennettuun jyräpaaliin tonnia. Jyräpaalissa oleva jäte oli paalaukseen soveltumatonta Sortti-asemien jätettä, vaihtolavajätettä ja kotitalousjätettä. Jätevoimalalle toimitettiin jätepaaleja tonnia ja jyräpaalin jätettä tonnia vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 lopussa jätevoimalan huoltoseisokkien aikaista välivarastoitua jätettä oli tonnia paaleissa ja tonnia jyräpaalissa. Sorttien paalaukseen soveltumatonta jätettä oli jyräpaalissa 530 tonnia Kipsi Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 60 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 622 tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasa tyhjennetään maaliskuun loppuun mennessä Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli tonnia Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia Kuona Jätevoimalakuonaa oli varastoituna vuoden vaihteessa tonnia. Kuona käsitellään seuraavana vuonna. 33

36 10.8 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi Louhetta otettiin vastaan louhekentälle tonnia. Louhetta otettiin vastaan edellisenä vuonna tonnia. Louheen käsittelijä myi ulos louheesta murskattua kiviainesmursketta tonnia Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5. 34

37 11 Kivenmurskaus ja louhinta 11.1 Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Rakentamisessa syntyvän louheen vastaanotto Ämmässuolla kestää ainakin vuoden 2017 syksyyn asti. Louhetta tulee kokonaisuudessaan noin m 3. Louheen murskaus aloitettiin vuonna Murskattu louhe pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vastaanotettiin yhteensä tonnia louhetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttöalueiden laajentuessa on tarpeen lisätä myös alueilla syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia, joten vesiaseman viereen, nykyisen tasausaltaan rinnalle, on rakentumassa uusi tasausallas. Tasausaltaan rakentaminen on edellyttänyt louhintatöitä Louhinta Tasausaltaan TAL 11 toteutuksen yhteydessä louhittiin yhteensä tonnia kalliota. Louheesta 750 tonnia hyödynnettiin allaskaivannon täyttöihin ja loput tonnia varastoitiin laajennusalueelle. Louhinnat tehtiin 15.6, 16.6, 20.6, 21.6, ja Käytetyt räjähteet olivat Oy Forcit AB:n Kemix -nimisiä räjähteitä Kivenmurskaus Alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia Päästötarkkailu Vesi Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4) Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7) Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Louhintatyölle asetettuja louhintatärinän raja-arvoja valvottiin urakkasuorituksen yhteydessä jatkuvatoimisilla tärinämittareilla. Louhintatärinä ei aiheuttanut vaurioita läheisissä rakenteissa, mikä todettiin mittauksien lisäksi katselmuksin Toiminnassa syntyvät jätteet Louhintatyön yhteydessä muodostui hyvin pieni määrä sekajätettä, mikä toimitettiin altaan TAL 11 rakennustyömaan sekajätteen keräyspisteeseen. Louhintaurakoitsija toimitti tyhjät räjähdysainelaatikot asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. 35

38 12 Ämmässuon Sortti-asema 12.1 Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen kontti korvattiin uudella tilavammalla kontilla Tilavampi vaarallisen jätteen kontti sijoitettiin lähemmäs alueen sisäänkäyntiä helpommin valvottavaan paikkaan. Uudella järjestelyllä saatiin myös öljyn vastaanottosäiliö kontin sisälle. Vaarallisen jätteen kontin lattia on varustettu valuma-altaalla. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä avoinna kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2016 aikana asiasta. Asiakkaita oli enemmän kuin vuonna Sortti-asemalla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kävijätiedot kirjataan. Ämmässuon Sorttiaseman asiakasmäärät vuosina on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina Asiakasmäärät Maksulliset asiakkaat Ilmaisasiakkaat Yhteensä Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 16 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet vuodelta Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät eivät ylitä ympäristöluvan enimmäismääriä. 36

39 Taulukko 16. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2015 ja 2016 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan Vuosi Muutos Suoritteet EWC-koodi t % Kipsijäte ,2 Kyllästetty puujäte ,3 Kylmälaitejäte ,3 Metallijäte ,1 Muu SER-jäte ,4 Puujäte ,8 Puutarhajäte ,9 Risujäte ,1 Sekajäte 1) ,9 Tv- ja monitorijäte ,6 Vaaralliset jätteet , , , , , , , , , ) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin Jätteen tuojien ja laadun valvonta ,6 Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa syksyllä Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 37

40 12.5 Päästötarkkailu Vesi Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan tällä hetkellä ilman öljynerotinta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksella. Lisäksi Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupapäätöksessä edellytetään, että Sortti- ja vaaka-alueiden hulevesille on järjestettävä öljynerotus. Öjynerotuskaivo toteutetaan vuoden 2017 aikana Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6) Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Asemalla on myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita ja alueella tehdään vuosittain tuholaistorjuntaan keskittynyt hygieniatarkastus Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla vaarallisten jätteiden kontin vieressä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2016 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. 38

41 13 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 13.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä Kaasun keräys Vuonna 2016 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 20,32 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 95 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 19,75 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 94 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 40,07 milj. nm 3 (189 GWh), jonka energiasisältö oli 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 3,73 milj. nm 3 (9 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin nm 3 /h (8 784 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 10,7 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin nm 3 /h (8 784 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 10,7 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 17. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2015 ja vuonna 2016 on esitetty kuvassa 7. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2015 ja 2016 on esitetty kuvassa 8. Taulukko 17. Kaasupumppaamoiden (1 4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta Yhteensä Käyntiaste % 96,7 99,1 97,7 99,0 Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % 45,3 51,5 42,7 49,5 Keskim virtaus m 3 /h Keskim teho kw Yhteensä Käyntiaste % 99,5 99,5 95,2 99,1 Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % 48,4 51,0 48,4 49,5 Keskim virtaus m 3 /h Keskim teho kw Yhteensä Käyntiaste % 98,9 97,0 98,1 98,3 Kaasumäärä m CH 4 -pitoisuus % 46,1 48,0 46,1 48,2 Keskim virtaus m 3 /h Keskim teho kw

42 Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) kerätty 2015 hyödynnetty 2016 kerätty Kuukausi Kuva 7. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina % kum kk 2016 kum Kuukausi Kuva 8. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina Kaasuvoimala Kaatopaikkakaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 36,34 milj. Nm 3 (173 GWh), hyödyntämisaste 91,6 %. Hyödyntämisaste laski vuoteen 2015 verrattuna 1,4 % -yksikköä. Biokaasulaitoksen biokaasua hyödynnettiin 3,39 milj. Nm 3 (17,4 GWh). Sähköä tuotettiin 84,42 GWh, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 16,79 GWh ja sähköä myytiin 67,80 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 9. 40

43 Milj. Nm Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Vuosi Kuva 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm 3 ) vuosina Taulukossa 18 on esitetty kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta Taulukko 18. Kaasumoottoreiden (1 4) kuukausikohtaiset tuotantotiedot ja polttoaineen laatu vuonna Vuosi 2016 (kuukaudet) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,618 0,739 0, ,529 1,161 1,170 0, ,749 0,269 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 2,943 3,295 0, ,574 5,942 5,972 2, ,547 1,238 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,559 0,967 1,131 1,182 1,015 1,057 1,071 1,174 1,099 1,080 0,801 1,065 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 2,670 4,364 5,077 5,511 4,978 5,183 5,478 5,993 5,445 5,138 3,793 4,966 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,913 0,833 1,212 1,196 0,964 0, ,599 0,952 1,126 0,524 1,010 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 4,310 3,738 5,442 5,561 4,733 2, ,049 4,711 5,354 2,471 4,708 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,735 0,747 1,248 1,175 1,027 1,181 1,109 0,598 0,861 1,158 1,114 1,078 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 3,488 3,333 5,602 5,461 5,036 5,807 5,674 3,044 4,259 5,506 5,286 5,023 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) ORC Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasuvoimalaan syötetty kaasu Polttoaineen CH 4 - pitoisuus (%) 46,50 47,10 45,20 46,90 48,60 49,70 51,80 51,50 50,20 48,10 48,00 47,10 Polttoaineen O 2 - pitoisuus (%) 1,40 1,50 1,60 1,80 2,10 1,30 1,00 0,90 1,10 1,40 1,60 1,40 Polttoaineen CO 2 - pitoisuus (%) 35,20 35,30 33,00 30,80 31,80 32,50 35,60 37,10 38,20 38,80 37,90 36,50 Polttoaineen H2S pitoisuus (ppm) Kaasuvoimalan lämmön tuotanto Hyödynnetty lämpö (MWh)

44 13.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja. Kaasumoottorin 1 generaattori huollettiin ajanjaksolla Kaasumoottorin 1 ohjauslogiikka oli rikki ajanjaksolla ja vaihdettiin uuteen Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Tammikuussa 2016 kaatopaikalla olevien säätöasemien 12 ja 13 kaasun imulinjoja oli jäässä. Tämä aiheutti kaasupumppaamo 4:llä kerätyn kaasumäärän vähenemistä, imulinjat saatiin sulatettua routamattojen avulla tammikuun lopussa Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain Ilma Uudessa ympäristöluvassa ( ) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus mg/n-m 3 O 2 5 % Kaasumoottori 1 Kaasumoottori 2 Kaasumoottori Kuukausi Kuva 10. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot 2016, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 %. Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosien ) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2016 päästöjä. Taulukossa 19 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta

45 Taulukko 19. Kaasumoottoreiden (1 4) moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuosina Vuosi 2014 Kaasumoottori ORC Yhteensä Tuotanto Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,318 9,181 11,530 10,019 41,048 Polttoaineen energiasisältö GWh 49,807 44,379 55,593 48, ,157 Käyntitunnit h Tuotettu sähkö MWh Tuotettu lämpö MWh Päästöt Yhteensä No x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a Vuosi 2015 Kaasumoottori Tuotanto ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,983 10,768 7,540 10,681 39,972 Polttoaineen energiasisältö GWh 54,125 53,082 36,984 52, Käyntitunnit h Tuotettu sähkö MWh Tuotettu lämpö MWh Päästöt Yhteensä No x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a Vuosi 2016 Kaasumoottori Tuotanto ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 5,737 12,202 9,763 12,031 39,733 Polttoaineen energiasisältö GWh 27,962 58,596 46,211 57, Käyntitunnit h Tuotettu sähkö MWh Tuotettu lämpö MWh Päästöt Yhteensä No x (NO 2) kg/a CO kg/a VOC kg/a NMVOC kg/a Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6) Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 177 tonnia ja ravinneliuosta kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. 43

46 13.8 Toiminnassa syntyvät jätteet Vuonna 2016 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä kg, käytettyjä öljynsuodattimia 120 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 3 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. 44

47 14 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Nykyisin alueella toimivien kumppaneiden tarkoituksena on jalostaa jätemateriaaleja, joko alueen sisällä tai muualla käytettäviksi uusiotuotteiksi. Alueelle on pyritty valitsemaan yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa infraa ja muiden toimijoiden sivuvirtoja tai tuotteita. Vuoden 2016 aikana osa yrityksistä aloitteli toimintaansa vastaanottamalla materiaaleja, kun taas toiset veivät toimintaansa jo pidemmälle jalostamalla jäteperäisistä materiaaleista uusiotuotteita. Lisäksi alueella oli käynnissä useita T&K&I-hankkeita liittyen jätemateriaalien hyötykäytön edistämiseen NCC Yleistä toiminnasta NCC Industry jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon alueella louhetta. HSY toimittaa louheen alueelle ja NCC Industry ottaa louheen vastaan sekä jalostaa kiviainestuotteiksi, murskaamalla. Vuoden 2016 aikana NCC Industry on jalostanut louhetta noin tonnia. Louhetta on vastaanotettu vuoden aikana tonnia, josta tonnia on Blominmäestä ja tonnia Finnoosta peräisin. Kiviainesta oli varastossa vuodenvaihteessa noin tonnia. Kiviainesta on käsitelty murskaamalla , ja Työmaapäiväkirjasta ilmenee päivät, jolloin murskaus on lopetettu etuajassa Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Alueelta muodostuvista hulevesistä on huomattu kuormittuneisuutta, jonka takia muodostuvat vedet on ohjattu likaisen veden järjestelmään. Asiaa on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa Louheautojen kaatumiset , ( ja ). Syntyneet öljypitoiset louheet ja murskeet on siivottu aina HSY toimesta. Louheautojen kaatumisen jälkeen vastaanottoalueen kuntoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja louheautojen kuljettajille on järjestetty turvallisuuskoulutusta kuorman tyhjennyksistä. Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry ei louhi Ämmässuon alueella Jätteet ja polttoaineet Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 7,2 tonnia metalliromua, 2,4 tonnia sekajätettä ja 0,5 tonnia ongelmajätettä. Toiminnassa on käytetty litraa kevytpolttoöljyä vuoden 2016 aikana. 45

48 Ympäristötarkkailu Toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä tarpeen mukaan. Murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). Murskauksen aloituksen yhteydessä toteutettiin Laitamaalla lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ympäristöluvassa vaadittu jatkuvatoiminen vähintään 60 vuorokauden mittainen hiukkaspitoisuuksien mittaus; mittauksissa ei ylitetty raja- ja ohjearvoja, ks. tarkemmin luvusta Murskauksen aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6) Maapörssi Yleistä toiminnasta Maapörssi ottaa Ämmässuolle vastaan kaduilta ja pihoilta poistettavaa hiekoitussepeliä vuosien aikana. Vuoden 2017 aikana alkaa pilotointi, jossa puhdistetaan vastaanotettua sepeliä. Vuoden 2016 aikana ei ole käsitelty hiekoitussepeliä. Hiekoitussepeliä on vastaanotettu Ämmässuolle tonnia Delete Yleistä toiminnasta Delete Finland Oy käsittelee alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete vastaanotti vuoden 2016 aikana Ämmässuolle tonnia betonijätettä, josta se jalosti tonnia hyödynnettävää materiaalia; 257 tonnia metallia ja tonnia maanrakennuskohteissa hyödynnettävää betonimursketta. Betonijätettä on käsitelty murskaamalla , ja Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 591/2006 (403/2009) mukaisesti Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Betonijätteen jalostuksessa ei ollut häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2016 aikana Jätteet ja polttoaineet Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä litraa vuoden aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. 46

49 Ympäristötarkkailu Toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). Murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). Murskauksen aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6) Gypsum Yleistä toiminnasta Gypsum Recycling vastaanottaa ja jalostaa kipsijätettä Ämmässuolla PIMA-hallissa. Mobiililla kierrätysjärjestelmällä erotellaan kipsijätteestä epäpuhtaudet ja lopputuotteeksi jää kipsipulveria ja paperia. Kierrätetty kipsipulveri toimitetaan eteenpäin kipsilevyjen valmistajille. Vuoden 2016 aikana ei ole käsitelty kipsijätteitä. Kipsijätettä on vastaanotettu Ämmässuolle 341 tonnia. 47

50 15 Vesienhallinta 15.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, voidaan ne myös ohjata käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Vuonna 2016 jatkettiin suotoveden kierrätystä vanhan kaatopaikan helmaan. Suotoveden kierrätyksen tarkoituksena on tehostaa vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotantoa. Vanhan kaatopaikan lakialueen imeytystä koekäytettiin vuoden 2016 kesän aikana. Lakialueen imeytys on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana. Kierrätyksen vaikutuksia on käsitelty tarkemmin tämän raportin liitteessä 5. Tämän raportin luvussa on esitetty biojätteen käsittelyn ja luvussa on esitetty pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta viemäriin johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset. Tuhkan käsittelyn osalta jäteveden laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa ja liitteessä 4. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa

51 15.6 Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Kemikaali vaihdettiin 2016 elokuussa kalsiumnitraatti pohjaiseen Nutriox tuotteeseen. Kemikaalin vaihtamisen jälkeen linjastossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Vuoden 2016 aikana Ferrinitraatti pohjaista kemikaalia syötettiin jäteveteen noin 53 tonnia ja kalsiumnitraatti pohjaista syötettiin 33 tonnia. Kemikaalin vaikutuksia jätevedestä vapautuvaan rikkivetyyn seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä Häiriöt ja poikkeamat Tammikuun lopussa havaittiin pohjaveden pumppaamon PVP5 sähköjohtavuuden lievä poikkeama normaalista. Automaatiojärjestelmä käänsi pumppaamon vedet likaisen veden järjestelmään ja sitä kautta jätevedenpuhdistamolle. Poikkeamaa selvitettiin vuoden 2016 aikana. Pumppaamon vesistä ja alueen muista näytteenottopisteistä otettujen näytteiden pohjalta sähköjohtavuutta on mahdollisesti nostanut typpipitoisuuksien kasvu, jonka voi aiheuttaa Blominmäestä tuotujen louheiden sisältämät räjähdysainejäämät. PVP5 pumppaa tasausallas TAL3 ja hulevesiallas HVA3 altaiden pohjavesiä. Aikaisemmin pumppaamon vesi on ollut yksi alueen suurimmista teknisen veden lähteistä ja loput vedestä on päästetty HVA3 altaan kautta maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. Pisteeltä P6 ei ole maaliskuun 2016 näytteenottokerran jälkeen saatu näytettä. TAL3 ja HVA3 altaiden kunto on tarkastettu ja alueelle tulevat jätevesilinjat on kuvattu vuotojen varalta. Talousvesilinja oli poikki koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Linja poikkesi, kun kaivinkoneella vahingossa osuttiin linjaan vaaka-aseman ja vanhan kompostointilaitoksen välissä. 49

52 16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 16.1 Kemikaalit Vahti-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.10, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2016 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. Loppuvuodesta 2016 on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen koottu keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille, jonne on myös kerätty paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. 50

53 17 Rakentaminen Vuoden 2016 aikana merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat edellisen vuoden tapaan biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen, sekä vesien hallintaan ja infraan liittyviin investointeihin. Ämmässuon alueen rakennushankkeet ja niiden sijoittuminen alueella on esitetty tämän raportin liitteessä Ympäristövaikutusten hallinta Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden tasausaltaan TAL 11 rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa Tasausallas valmistuu helmikuussa 2017 ja otetaan käyttöön myöhemmin kesällä. Jätevesipumppaamolla SVP1 toteutettiin putkistomuutoksia Viimeistelyrakenteet Kaatopaikalla toteutettiin vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue, jossa testattiin muun muassa jätevoimalan kuonan käyttöä kaatopaikan pinnan tiivisrakenteessa. Vuonna 2015 toteutetusta koerakenteesta kerätään tutkimustietoa niin, että kuonan hyödyntäminen olisi mahdollista vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavissa väliaikaisissa pintaranteissa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaatopaikan ja vahan kaatopaikan pinnan viimeistelyrakenteiden suunnitelmia ympäristöluvan muutoksen hakemista varten. Jatkossa pyritään hyödyntämään jätevoimalan kuonaa kaatopaikan pintarakenteissa Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksella toteutettiin tuuliseulonnan saneerausurakka, jolla tehostetaan muovien, pakkausjätteiden ja muiden vierasaineiden erottelua laitoskäsitellystä kompostista. Kompostointilaitoksilla on lisäksi tehty merkittäviä toimenpiteitä, joilla on parannettu laitosten työ- ja ympäristöturvallisuutta, kehitetty energiataloutta sekä tehostettu jätevesien sisäistä kierrätystä ja ravinteiden talteenottoa. Vuoden 2016 joulukuussa otettiin tuotantokäyttöön erillinen biokaasun hyödyntämiseen tarkoitettu leasingvoimala (biokaasuvoimala). Sähkön syöttötariffin mukaiseen uusiutuvalla energialla tuotettuun sähkön ja lämmöntuotantoon siirryttiin vuoden 2017 alusta Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueelle S2 valmistui kenttä jätevoimalan kuonan käsittelyä varten. Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt käynnistyivät ja ne valmistuvat vuoden 2017 aikana. Biojätteen käsittelyalueella tehtiin asfaltointitöitä 2,6 hehtaarin alueella. 51

54 18 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2.1). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti Sää Ämmässuon sääaseman vuoden 2016 keskiarvo oli 0,1 C kylmempi, kuin vertailukauden keskiarvo (5,9 C). Talvi oli lämmin, lukuun ottamatta tammikuun pakkasjaksoa. Toukokuu oli selkeästi tavanomaista lämpimämpi, kun taas heinä-, elo-, loka- ja marraskuu olivat puolestaan hieman keskimääräistä kylmempiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2016 on esitetty kuvissa 11 ja o C Kuukausi Kuva 11. Kuukausittaiset keksilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2016 että vuosina Helmikuu oli lauha ja sateinen. Maalis- ja toukokuu olivat keskimääräistä vähä sateisempia, kun taas huhtikuu oli sateinen. Kesä oli hieman tavanomaista sateisempi. Loka- ja marraskuu olivat poikkeuksellisen kuivat. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut sademäärät vuonna 2016 (vuosisadanta 708 mm) on esitetty kuvassa

55 mm Kuukausi Kuva 12. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lisäksi säähavaintoja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Kaisaniemen havaintoasemilta on käsitelty tarkemmin tämän raportin liitteissä 4, 7 ja Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Vuosi 2016 oli normaalin tarkkailun vuosi ja tarkkailu toteutettiin yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille maalis-, touko-, elo-, sekä lokakuussa sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kuvassa 13 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty vuoden 2016 havaintoja muutamien pisteiden osalta. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun koko raportti vuodelta 2016 on esitetty tämän raportin liitteessä 4. 53

56 Kuva 13. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3, P4, P6 ja P8 on ilmoitettu kuvassa 14. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tasolla. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena kemiallisen hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Veden keskimääräiset typpi- ja kloridipitoisuudet sekä sähköjohtavuus olivat hieman nousseet vuoden takaisesta. Bakteeripitoisuudet ja ravinteet laskivat pisteen normaalille tasolle. Havaintopisteen vesi oli hieman kirkkaampaa, mutta samalla tummempaa kuin vuonna Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus hieman laskivat edellisen vuoden tasosta. Veden ravinnepitoisuudet olivat samalla tasolla, kuin vuotta aikaisemmin. Pisteen typpipitoisuus oli edelleen korkea, mutta fosforipitoisuus oli laskenut rehevästä lievästi rehevälle tasolle. Veden 54

57 hygieeninen laatu lievästi heikkeni vuoden takaisesta, ollen kuitenkin tarkkailujakson keskimääräistä tasoa parempi. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 veden sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat hieman laskeneet. Veden bakteeri- ja typpipitoisuudet hieman nousivat vuoden 2015 poikkeuksellisen alhaisesta tasosta. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avoojan havaintopisteen P6 veden virtaus väheni vuoden 2016 aikana huomattavasti. Pisteeltä oli mahdollista ottaa näytteet vain maaliskuussa Maaliskuun näytekerralla pisteen typpipitoisuus oli hieman noussut edellisestä näytekerrasta ja pitoisuus oli edelleen pisteen normaalia tasoa korkeammalla. Pisteen virtaamaan vaikuttaa PVP5 vesien kääntö likaisenveden järjestelmään mg/l P2 P3 P4 P6 P Vuosi Kuva 14. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 15. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Tyypilliseen tapaan pohjavesi pisteellä MV6 oli hapetonta, minkä seurauksena rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Pisteen kemiallinen hapenkulutus oli edelleen koholla, mutta vuoden 2015 tasoa hieman alhaisempi. Kloridipitoisuus oli tarkkailujakson alhaisin. Alkaliniteetti oli noussut vuoden takaisesta. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteen 30A kevään ja syksyn näytteenotto kertojen tuloksissa oli selkeitä eroja. Keväällä vedessä oli enemmän happea ja sen sähköjohtavuus, kloridi- ja alkaliniteettipitoisuudet olivat syksyn tasoa alhaisemmat. Havaintopisteen keskimääräiset rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat hieman koholla ja vuoden 2015 tasoa korkeammat. Pisteen vesissä todettiin pieniä määriä bakteereita elo- ja maaliskuun näytteissä. 55

58 Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsevan pohjavesipisteen 31 vedenlaatu oli tavanomaiseen tapaan hyvä. Elokuun näytteessä todettiin pieniä määriä bakteereja ja marraskuussa pisteen kemiallinen hapenkulutus oli hieman normaalia tasoa korkeampi. Vedenlaatutuloksissa ei ollut havaittavissa täyttöalueiden vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Veden laatu pisteellä SK4B/09 palautui takaisin sen tavanomaiselle tasolle. Pisteen 257/07 veden laatu pysyi pitkälti vuosien 2014 ja 2015 kaltaisena. Pisteen alkaliniteetti laski vuoden takaisesta takaisin pisteen ominaiselle tasolle. Elo- ja lokakuussa pisteellä 257/07 havaittiin pieniä määriä bakteereja. mg/l Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 15. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli hieman heikentynyt vuoden 2015 tasosta. Pisteen keskimääräiset pitoisuudet ammoniumtypen, kloridin, alkaliniteetin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta olivat koholla. Ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Lisäksi pisteellä havaittiin suolistoperäisiä indikaattoribakteereita. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähköjohtavuus ja kloridipitoisuudet olivat hieman koholla. Pisteen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet olivat hieman koholla, mutta kuitenkin koko tarkkailujaksoon verrattuna pitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla. Pisteen sulfaattipitoisuus hieman laski, kun taas typpipitoisuus hieman nousi vuoden 2015 tasosta. Kalliopohjavesipisteen 101 sähkönjohtavuus laski tarkkailujakson alhaisimmalle tasolle. Pisteen kloridipitoisuus oli alhainen, kun taas alkaliniteetti oli puolestaan korkea. Pisteen bakteeripitoisuus oli hieman lähivuosia korkeampi. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä laajalta alueelta NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen happitilanne oli heikko ja sähköjohtavuus sekä alkaliniteettipitoisuudet olivat korkeat. Lisäksi pisteen ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus olivat koholla. Veden kloridi pitoisuus hieman laski. Raudan osalta pitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Vuonna 2016 pisteen 24B/05 happipitoisuus oli edelleen niukka ja alkaliniteettisekä rautapitoisuudet kohosivat aikaisempien vuosien tasosta. Tarkkailupisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat pääasiassa aikaisempien vuosien tasolla, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa vaikutusta. 56

59 Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2016 jätteenkäsittelykeskuksesta pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä yhteensä noin m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 7 % korkeampi kuin vuonna Vuonna 2016 vesinäytteitä otettiin seitsemän kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta yhden kerran vuonna 2016 TAL1:ssa. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina on esitetty taulukossa 20. Elohopean sekä monosyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet jäivät alle määritysrajan vuoden 2016 jokaisella näytteenottokerralla. Vuoden 2016 osalta virtaaman perusteella laskettu, viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti E-PRTRkynnysarvon arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. Vanhalle kaatopaikalle kierrätettiin m 3 Ämmässuon jätevesiä. Taulukko 20. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2016 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l Arseeni mg/l 0,1 0,03 0,03 0,01 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l Elohopea mg/l 0,01 < 0,0002 < 0,0001 < 0, Kadmium mg/l 0,01 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori mg P/l 6,4 4,6 2,9 1,9 4,0 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 200 0,5 0,3 0,24 0,16 0,5 Kokonaiskromi mg/l 1 0,16 0,16 0,10 0,03 0,17 Kokonaistyppi mg N/l Kupari mg/l 2 0,03 0,04 0,05 0,01 0,08 Lyijy mg/l 0,5 0,01 0,02 0,02 0,00 0,03 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l 3 0,002 0, Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,05 0,05 0,02 0,09 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l ph ,6 7,9 7,7 7,4 7,9 Sinkki mg/l 3 0,18 0,16 0,18 0,06 0,32 Sulfaatti mg SO 4/l Sähkönjohtavuus ms/m Parametri Yksikkö Vuosi Virtaama m

60 18.3 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetyttöjen tilasta. Tämän raportin liitteessä 5 esitetyssä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin yhteenvetoraportissa tammi-joulukuu 2016 on tarkasteltu muun muassa kaatopaikkojen suotovesien laadun kehittymistä sekä kaatopaikkojen vesitaseita ja metaanin muodostumista. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 123 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kolmesti vuonna Ensimmäinen mittaus tehtiin kesäkuussa, seuraava elokuussa ja kolmannen kerran joulukuussa. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Painumatarkkailun raportti vuodelta 2016 on liitteenä 6. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitainta kaatopaikan alareunassa, jossa painuminen on lähes pysähtynyt. Nopeinta painuminen on jäte-täytön keskellä yläosan itäpuolella, jossa painuminen on ollut noin cm vuoden 2016 aikana. Vuonna 2016 vanhan kaatopaikan painuminen on ollut kokonaisuudessaan vähäisempää kuin vuoden 2015 aikana tapahtunut painuminen Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 16). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa Ämmässuon ilmanlaaturaportti vuodelta 2016 on esitetty tämän raportin liitteessä 7. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku ). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku ). 58

61 Kuva 16. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuoden 2016 aikana. PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ) vuoden 2016 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10- pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 2,7 8,5 µg/m 3. Korkein PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin toukokuussa. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama vuorokausiohjearvo on 25 µg/m 3. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 2,1 5,9 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta on esitetty kuvassa

62 µg/m Vuosi PM10 Laitamaa PM10 Ämmässuo (Asema 1) PM2,5 Ämmässuo (Asema 1) PM10 Ämmässuo (Asema 2) PM2,5 Ämmässuo (Asema 2) Kuva 17. Ämmässuolla ja Laitamaalla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) ja Ämmässuolla mitattujen pienhiukkasten (PM2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuosina Kuonankäsittelyn pölypäästöjä mitattiin kaasuvoimalan länsisivustalla kuonakentän luiskan yläreunassa. Mittaus tehtiin jatkuvatoimisella Osiris-mittauslaitteella, joka mittasi ilman PM10-pitoisuutta kahdella LVS-PNS -keräimellä, joihin kerättiin 24 tunnin hiukkasnäytteet. Tarkempaan analysointiin toimitettiin hiukkasnäytteet päiviltä, jolloin PM10-keskiarvopitoisuus oli vähintään 15 µg/m 3. Pölyn metallipitoisuudet olivat huomattavasti alempia kuin haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot). NCC Industry aloitti louheen murskauksen Ämmässuon alueella toukokuussa 2016 (tarkemmin ks. kpl 14.1.). Murskauksen aloituksen yhteydessä toteutettiin Laitamaalla lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ympäristöluvassa vaadittu jatkuvatoiminen vähintään 60 vuorokauden mittainen hiukkaspitoisuuksien mittaus. Mittaussuunnitelma toimitettiin UUDELYyn sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristöviranomaisille tiedoksi. Mittausasema oli sijoitettuna Laitamaan omakotialueella noin 600 metrin päähän murskausalueesta. Näytteenottokorkeus oli 2,5 metriä maanpinnasta. Mittaukset toteutettiin kesällä välisenä aikana. Mittausasemalla mitattiin jatkuvatoimisesti PM10 pitoisuuksia lähes 90 päivän ajan. Mittauksen tavoitteen oli selvittää murskauksen aiheuttama hiukkaspitoisuuksien kasvu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Suurin mitattu tuntipitoisuus oli 74 µg/m 3 ja suurin vuorokausikeskiarvo 25 µg/m 3 (WHO vuorokausiohjearvo 50µg/m 3 ). Pitoisuudet selvästi alittivat asetetut ohje ja raja-arvot. Ilmanlaatu mittausasemalla oli pääasiassa hyvää/tyydyttävää Hajut Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi ja jätevoimalan seisokkien aikainen jätteen varastointi ja paalaus sekä myöhemmin sekajätevarastojen purku. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS- 60

63 pitoisuuksia. TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvo (10 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo) ylittyi kerran tammikuussa mittausasemalla 2. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 0,4 µg/m 3. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin tammikuussa (1,2 µg/m 3 ). Ilmanlaadun mittausasemalla 2 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 1,7 µg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo sekä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (11,9 µg/m 3 ) mitattiin tammikuussa. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 18. 4,0 3,5 3,0 µg/m 3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Vuosi TRS 1 TRS 2 Kuva 18. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m 3 ) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) vuosina Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Luku-määrällisesti eniten hajutunteja mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 helmikuussa (51 kpl). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 hajutuntien lukumäärä oli korkeimmillaan tammikuussa (13 kpl). HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2016 aikana yhteensä 90 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Hajuvalituksen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja ja vallitsevat sääolosuhteet. Kaikki hajuvalitukset ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa hajutiimissä. Vuosien hajupalautemäärä kuukausittain on esitetty kuvassa

64 25 20 Kpl Kuukausi Kuva 19. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden määrä (kpl) kuukausittain vuosina HSY ilmoittaa hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa Ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kartoitettiin jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevien hajujen esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinnin avulla 26 päivänä vuoden 2016 aikana (liite 15). Kenttähavainnointitutkimuksessa selvitetään aistinvaraisesti jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvien hajujen esiintymistä alueen ympäristössä. Tutkimuksen mukaan jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman hajun esiintymistiheys koko tutkimusalueella (kuva 20) oli yhteensä 20 % havainnoista. Selkeän hajun esiintymistiheys oli keskimäärin 3 % koko havaintoalueella. Kenttähavainnoista ei pystynyt erottelemaan jätteenkäsittelykeskuksen eri toimintojen hajuja toisistaan. Voimakkaimmat hajuhavainnot havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella. Selvää hajua havaittiin pääsääntöisesti jätteenkäsittelykeskuksen lähimaastossa. Tutkimuksen perusteella hajun esiintymistiheys on hieman kasvanut tutkimusalueen osilla B, D ja E (kuva 20). 62

65 Kuva 20. Hajukartoituksen tutkimusalue (A-I). Hajuhaittojen ehkäisemiseksi jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa HSY:n mittaukset (TRS asemilla 1 ja 2), hajun kenttähavainnointi ja muu aistinvarainen havainnointi eivät tue hajupalautteiden antamaa kuvaa huomattavasti heikentyneestä hajutilanteesta. Hajutuntien määrä ja TRSpitoisuuksien kuukausikeskiarvot ovat merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisempia. Vuoden 2017 aikana etsitään uusia keinoja hajun määrän vähentämiseen, hajutilanteen parempaan seurantaan sekä häiriötiedottamiseen Metaanimittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2016 metaanimittaukset toteutettiin sekä kaatopaikalla (liite 8) että vanhalla kaatopaikalla (liite 9). Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin vuosien tapaan, tarvittavalla laitteistolla varustetulla mönkijällä, elokuussa. Mitatulta alueelta havaittiin vuotokohtia hieman enemmän kuin vuonna Vuosien 2015 ja 2016 tulokset ovat vertailukelpoisia, sillä mönkijällä ajettu pituus on lähes sama. Vuoden 2014 tulos ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä tuolloin ajettu matka oli puolet lyhyempi. Pääosin vuotokohdista mitattiin pieniä pitoisuuksia ppm. Suurin osa löydetyistä vuotokohdista etenkin korkeamman pitoisuusluokan vuodoista löytyivät vanhan kaatopaikan lakialueelta, jossa viimeistelytyöt ovat vielä kesken. Kaatopaikalla mittauksia tehtiin vuoden aikana kaksi kertaa (touko- ja lokakuussa). Mönkijän käyttö ei soveltunut vuoden 2016 mittauksiin. Mittaukset eivät ole suoraan verrattavissa mönkijällä suoritettuihin mittauksiin. Mitatut pitoisuudet ovat edelleen kaatopaikalla selvästi suurempia kuin vanhalla kaatopaikalla. Pitoisuuksien ero johtuu 63

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 06.04.2017 Sivu 1 / 1 131/2017 11.01.00 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2017

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2017 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2016

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2016 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi kesäkuu 2018

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi kesäkuu 2018 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi kesäkuu 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti. Tammi-kesäkuu 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2018

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2018 HSY:n jätehuollon vuositilasto 218 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2016

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2016 HSY:n jätehuollon vuositilasto 216 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY 29.8.2019 Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa HSY Ekomo Haastavat materiaalit Ekomossa Sorttiasemille

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2017

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2017 HSY:n jätehuollon vuositilasto 217 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Lahden seudun kierrätyspuisto

Lahden seudun kierrätyspuisto Lahden seudun kierrätyspuisto Kujalan jätekeskus? Hajut, haittaeläimet? Vaarallinen jäte? Asukastilaisuudet 3. ja 4.6.2019 Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila Mielipiteissä ja kommenteissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KIVIKON JÄTEPALVELU- KESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ Christoph Gareis, HSY Historia ja lähtötilanne (1) Ennen 2015 käytettiin vanhaa kompostointilaitosta biojätteen jälkikompostointilaitoksena V. 2015 valmistunut

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 120/11.01.00/2015 33 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. 043 826 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma 2018-2022 OSA 1, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja sen nykytila OSA 2, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen investoinnit 2018-2022 14.8.2018 Helsingin

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 141/11.01.00/2014 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen Kiertokaari Oy Jätelain mukaisia kunnalle kuuluvia jätehuoltopalveluja tarjoava yhtiö (JL 32 ja 33 ) Toimialue 9 kuntaa, joista omistajia 8 Asukkaita reilut 270 000 Pääpaikka Ruskon jätekeskus, kunnissa

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KONALAN SORTTI-ASEMAN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 PÄÄTÖS UUDELY/54/07.04/2010 21.12.2010 HSY Jätehuolto Juha Uuksulainen PL 100 00521 Helsinki SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA 1. HANKKEESTA

Lisätiedot

Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018

Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018 Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Päätös. Nro 2/2011/2 Dnro ESAVI/228/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 2/2011/2 Dnro ESAVI/228/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Päätös Etelä-Suomi Nro 2/2011/2 Dnro ESAVI/228/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2011 ASIA Päätös HSY Jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muuttamista ja toimintaa koskevan

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LAITOSHANKINNASTA HSY:N KOMPOSTOINTILAITOKSET RAKENNUTTAMISPÄÄLLIKKÖ JUHA LIPSANEN

KOKEMUKSIA LAITOSHANKINNASTA HSY:N KOMPOSTOINTILAITOKSET RAKENNUTTAMISPÄÄLLIKKÖ JUHA LIPSANEN KOKEMUKSIA LAITOSHANKINNASTA HSY:N KOMPOSTOINTILAITOKSET RAKENNUTTAMISPÄÄLLIKKÖ JUHA LIPSANEN HSY:N JÄTEHUOLLON RAKENNUTTAMISYKSIKKÖ Rakennuttamisyksikkö vastaa Rakennushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1 13/11.01.00/2015 4 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston 8.10.2014 antamaa ympäristölupaa Espoon Ämmässuon

Lisätiedot

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki 5.11.2014 Etelä-Suomen NH 14, 11, 2014 Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki DNRO ESAVII Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie 127 30420 Forssa

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat: Etelä-suomen aluehallintovirasto Yrnpaistölupavaskaiakie Yinpäistaililarkastaja Kai Ratilainen SigerJaarfn katu 15 13100 Hätneenfma Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna 3 0, 05. 2013 DNRO ESAVI/

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Raholasta 4 kg/d Tammerkoskesta48 kg/d Keskuspuhdistamolta 15 kg/d (2024) Jätevedenpuhdistus tehostuu entisestään keskuspuhdistamon

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY Etelä-Suomi Päätös Nro 117/2014/1 Dnro ESAVI/331/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2014 ASIA Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee Ämmässuon sekajätteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 1217/ /2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 1217/ /2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2016 1 (1) 14 Asianro 1217/11.01.00/2012 Lausunto ympäristölupahakemuksesta / Ekokem-Palvelut Oy, teollisuusjätteen käsittelykeskus, Sorsasalo Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Ajankohtaista jätehuollosta

Ajankohtaista jätehuollosta Ajankohtaista jätehuollosta HSY:n isännöitsijäseminaari 9.11.2016 Petri Kouvo 1 Jätelakia muutetaan taas Jätelain muutoksen valmistelu on meneillään YM:ssä Sipilä hallitusohjelmassa kirjaus jossa kunnallisten

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1529

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1529 PÄÄTÖS Helsinki 31.10.2008 Dnro UUS 2007 Y 546 115 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1529 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Timo Heinonen marraskuu 2018 100 vuoden ratkaisu! Keskuspuhdistamo hanke: Sulkavuoren keskuspuhdistamo siirtoviemärit (paine

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

KIERTOTALOUSPUISTOT Case: Lahden seudun kierrätyspuisto

KIERTOTALOUSPUISTOT Case: Lahden seudun kierrätyspuisto KIERTOTALOUSPUISTOT Case: Lahden seudun kierrätyspuisto Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry, Lammin päivät 3.10.2018 Markit Likolammi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 1. Kiertotalouspuistot osana kiertotaloutta;

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 06.10.2016 Sivu 1 / 1 1137/2013 11.01.00 88 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Ekokem-Palvelu Oy:n ympäristölupahakemus koskien Juvanmalmin jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan

Lisätiedot

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten hyötykäyttö Circwaste: Edelläkävijäkuntien verkostopäivä: Rakennusjäte-teematilaisuus Antti Leiskallio Kehityspäällikkö 13.2.2019 Mitä on tehty ja koettu vuodet 1994-2000

Lisätiedot

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Eija Miettinen aika :32:40

Eija Miettinen aika :32:40 Eija Miettinen aika 05.06.2017 11:32:40 Vastaanottaja: "vaasa.hao@oikeus.fi" , Kopio: "pekka.kontio@etappi.com" , Mirva Hautala

Lisätiedot

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 187/2016 11.01.00 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Jätehuollon toimipisteiden roskaamispotentiaali. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE RoskatPois! -hankkeen sidosryhmäseminaari 12.4.

Jätehuollon toimipisteiden roskaamispotentiaali. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE RoskatPois! -hankkeen sidosryhmäseminaari 12.4. Jätehuollon toimipisteiden roskaamispotentiaali Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE RoskatPois! -hankkeen sidosryhmäseminaari 12.4.2019 Tavoitteet Arvioida roskien leviämisen mahdollisuuksia erityyppisiltä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Jätehuolto tärkeä tehtävä

Jätehuolto tärkeä tehtävä Jätehuolto tärkeä tehtävä Sabina Lindström ympäristökouluttaja Rosk n Roll -jätehuoltopalvelu 2018 Luennon sisältö Luennolla käydään läpi jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita Jätehuollon tärkeys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 1137/11.01.00/2013 Ympäristölautakunta 25 21.3.2013 114 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu-

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g)

Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) Etelä-Suomi Päätös Nro 98/2011/1 Dnro ESAVI/693/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2011 ASIA Päätös Suomen Kivisora Oy:n muun muassa puhtaiden maamassojen, louheen, murskeen ja betonijätteen käsittelyä

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot