ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

Transkriptio

1 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 163

2 i HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT- KUNTAYHTYMÄ ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 214 Raportti Kirsi Heino Satu Ojala Jari Siltanen Sisällysluettelo: JOHDANTO... 1 TOIMINTA ALUEELLA TOIMINNOT TOIMINTAKUVAUKSET HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja suunnitellun Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitos Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto VOIMASSA OLEVAT TARKKAILUPERUSTEET HSY:N ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS ESPOON KAUPUNGIN ÄMMÄSSUONTIEN MAANLÄJITYSALUE JA KULMAKORVEN MAANKAATOPAIKKA SEKÄ KALLIOSUON JA SUUNNITELLUN TAKAPELLON YLIJÄÄMÄMAIDEN TÄYTTÖALUEET RUDUS OY, JERSANMÄEN LOUHINTA-, MURSKAUS- JA MAANLÄJITYSALUE KUUSAKOSKI OY, EKOPARK ESPOON RAKENNUSJÄTTEEN KIERRÄTYSLAITOS ESPOON KAUPUNGIN ÄMMÄSSUON SIIRTOAJONEUVOVARASTO TARKKAILUALUEEN YLEISKUVAUS MAAPERÄOLOSUHTEET POHJAVESIOLOSUHTEET Ämmässuontien maanläjitysalue HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalue Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon alue Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Asfaltti Oy:n alue HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kalliosuon maanläjitysalue Kulmakorven ja Takapellon alue PINTAVESIOLOSUHTEET Pintavesien kulkeutuminen Ämmässuon alueelta Pintavesien kulkeutuminen Kulmakorven alueelta VALUMAVESIEN JOHTAMINEN HSY jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueet, kaatopaikan laajennusalue ja hyötykäyttöalue Maanläjitysalueet Muut alueet SÄÄOLOSUHTEET VUONNA

3 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT VIEMÄRIIN JOHDETTAVAT VEDET TÄYTTÖJEN SISÄISET VEDET PINTAVESIPISTEET POHJAVESIPISTEET KAIVOVEDET TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU VIEMÄRIIN JOHDETTAVAT VEDET TÄYTTÖJEN SISÄISET VEDET PINTAVEDET Nupurinjärveen laskevat Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat Gumbölenjokeen laskevat Mankinjoen kautta laskevat POHJAVEDET Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue Rakennusjätteen käsittelylaitos ja siirtoajoneuvovarasto HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue Kulmakorven toiminnot... 4 TALOUSVESIKAIVOT YHTEENVETO VIITTEET ii LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 1. Liite 11. Kartta yhteistarkkailun havaintopisteistä Havaintopisteet ja näytekertojen lukumäärät Analyysimenetelmät ja niiden määritysrajat Viemäriin johdettavien vesien analyysitulokset Täyttöjen sisäisten vesien analyysitulokset Pintavesipisteiden virtaamat Pintavesipisteiden analyysitulokset Pohjavesipisteiden näytteenottotiedot Pohjavesipisteiden pinnankorkeudet Pohjavesipisteiden analyysitulokset Kaivovesien analyysitulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie 5 44 HELSINKI p

4 1. JOHDANTO Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 23 lähtien yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimaisuuden korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (Dnro 23/1/5). Vuoden 214 tarkkailu perustuu yhteistarkkailuohjelmaan (Ramboll Finland Oy 214), jonka työohjelma on päivätty Ohjelmassa on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassaan päätöksessä (Dnro UUS-26-Y ) esittämät asiat. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo. Tarkkailuohjelman mukaisesti tulokset tulee raportoida neljänä väliraporttina ja vuosiraporttina. Vuosi 214 oli laajan tarkkailun vuosi, joten määritykset tehdään laajan analyysivalikoiman mukaan. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli vuonna 29. Pohjavesinäytteiden metallimääritykset tehdään suodatetuista näytteistä tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä vuosiyhteenvedossa tarkastellaan vuoden 214 aikana otettujen Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuun kuuluvien pisteiden tuloksia. Näytepisteiden sijainti kartalla on esitetty liitteessä TOIMINTA ALUEELLA Toiminnot Tämä yhteistarkkailu kattaa seuraavien toimintojen erillistarkkailut: Ämmässuon alue: - HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue (jätetäyttöalueet 1-3 ja kompostointialueet) - Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue - Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos - Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto - Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos Kulmakorven alue: - Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet - Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue - Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Ohjelmassa on lisäksi huomioitu seuraavat toiminnon siltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa: - HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalue toimintoineen - HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille Tarkkailualueella on lisäksi muita toimintoja, joille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita. Näitä toimintoja ovat motocrossrata (Espoon moottorikerho Oy), kantojen haketus ja mullan valmistus (Hyvinkään Tieluiska Oy), polttonesteiden jakeluasema (Oy Shell Ab) ja betoniasema (Nurmijärven Betoni Oy). Lisäksi alueella on Rudus Oy:n käyttämätön betoniasema ja toimintansa lopettanut Rudus Asfaltti Oy:n kiinteä asfalttiasema. Caiwell Oy:n Kulmakorven kivenmurskaamo on saanut myös toiminnalleen Uudenmaan ympäristökeskuksen 1

5 myöntämän ympäristöluvan, jossa ei velvoiteta yhteistarkkailuun liittymistä. Näiden toimijoiden mahdollisia vesistövaikutuksia ei yhteistarkkailuohjelmassa ole huomioitu. 2 Kuva 1. Ämmässuon ja Kulmakorven alueilla suunnitteilla tai jo olemassa olevat toiminnot. TARKKAILUALUEEN TOIMINNOT (kuva 1) (tarkkailuvelvolliset tummennetulla) Ämmässuon alue 1. Entinen Esso Oy, D-jakeluasema 2. Espoon moottorikerho Oy, motocrossrata 3. Rudus Oy, betoniasema (ei käytössä) 4. Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema 5. Hyvinkään Tieluiska Oy, kantojen haketus ja mullan valmistus 6. Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto 7. Rudus Oy, Ämmässuo, kiviainespohjaisten rakennusmateriaalien kierrätysalue 8. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo, rakennusjätteiden kierrätyslaitos 9. Espoon kaupunki, Ämmässuontien suljettu maanläjitysalue 1. HSY, Sortti-asema

6 11. HSY, huolto ja varastotoimintojen alue 12. HSY, puutarhajätteen kompostointialue 13. HSY, kompostointilaitokset 14. HSY, biojätteen jälkikypsytysalue 15. HSY, rakenteilla oleva alue jätteenkäsittelytoiminnoille 16. HSY, vanha kaatopaikka, täyttöalueet HSY, vesiasema 18. HSY, kaasuvoimala 19. HSY, kaatopaikan laajennusalue, itäosa 2. HSY, tuhkan loppusijoitusalue 21. HSY, kaatopaikka, täyttöalue S1 22. HSY, vastaanotto- ja käsittelykenttä 23. HSY, kaatopaikan laajennusalueen allasalue 24. Espoon kaupunki, maanläjitysalue Kalliosuon täyttöalue Kulmakorven alue 1. Oy Shell Ab, polttoaineen jakeluasema 2. Nurmijärven Betoni Oy, betoniasema 3. Espoon kaupunki, maanläjitysalue Kulmakorven täyttöalue 4. Rudus Oy, Jersanmäen kalliolouhinta-, murskaus- ja maankaatopaikka-alue 5. Espoon kaupunki, maanläjitysalue Takapellon täyttöalue 6. Caiwell Oy, kivenmurskaamo Toimintakuvaukset Kunkin tarkkailun piirissä olevan kohteen osalta toimintakuvaus ja toimintamuutokset tarkkailuvuoden aikana on esitetty alla HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Noin 2 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden käsittely ja hyötykäyttö, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Sortti-asema jätteen pientuojille. Vuonna 214, Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käynnistyttyä, jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpolton kuonan käsittely kentällä sekä kattila- ja lentotuhkan käsittely ja loppusijoittaminen vaarallisen jätteen kaatopaikalla (tuhkalokero). Myös multakentän laajennus otettiin käyttöön. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsee vuodesta 27 lähtien käytössä olevan kaatopaikan lisäksi vanha kaatopaikka (käytössä vuosina ), jonne on otettu vastaan ainoastaan maamassoja jätteen loppusijoituksen siirryttyä kaatopaikalle. Toimintavuoden lopussa vanhan kaatopaikan pinta-alasta oli viimeistelty tiiviillä pintarakenteella noin 45 ha eli 85 % kokonaispinta-alasta. Vuonna 214 jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia. Sekajätteen määrä oli tonnia, joka oli noin 63 % edellisvuotta vähemmän. Sekajätteestä loppusijoitettiin 8 % kaatopaikalle. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 214 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen

7 käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Syksyllä 214 aloitettiin jätteenkäsittelykeskuksessa jätteiden lajittelu, hyödynnettävien ja loppusijoitettavien jätteiden erottelu, lajittelukatoksessa. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 214 aikana asiakasta, joka oli noin 9,7 % edellisvuotta vähemmän. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin 1 55 tonnia, joista suoraan sellaisenaan hyödynnettiin noin 5 22 tonnia kaatopaikan muotoiluissa ja jätteiden peittämisessä. Käsittelyyn (ennen hyödyntämistä) ohjautui 5 33 tonnia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita ja 789 tonnia vaarallisia maita. Puhdistetut maat hyödynnetään kaatopaikkojen muotoilussa ja peittämisessä muiden maamassojen tavoin. Vanhan kaatopaikan itäpuolella sijaitsevat vuosina 1997 ja 26 rakennetut kompostointilaitokset sekä kompostointi- ja hyötykäyttökentät. Kompostointilaitosten biojätteen nimelliskapasiteetti on 49 tonnia vuodessa. Toimintavuonna erilliskerätyn biojätteen määrä oli tonnia ollen näin 2 % edellisvuotta vähemmän. Biojätteestä käsiteltiin 99,8 % laitosmaisesti (99 % vuonna 213): Kompostoimalla jätteenkäsittelykeskuksessa 95 % (96 % vuonna 213) tai Forssan mädätyslaitoksella 4,8 % (2 428 tonnia). Lisäksi vastaanotettiin tonnia puutarhajätettä, josta 9 95 tonnia kompostoitiin viherjäteaumoissa ja loppu käytettiin tukiaineena biojätteen laitosmaisessa käsittelyssä. Vastaanotetun puutarhajätteen määrä oli 3 % vähemmän kuin vuonna 213, koska Kivikon ja Konalan Sortti-asemien risuja toimitettiin hyötykäyttöön muualle. Osa puutarhajätteenä Ämmässuolla vastaanotetuista risuista toimitettiin energiahyötykäyttöön. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella syntyneet kuormittuneet vesijakeet johdettiin puhdistettaviksi Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Toimintavuoden jätevesimäärä oli noin m 3, joka oli noin 7 % vähemmän kuin vuonna 213. Jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikoilta kerätty kaasu energiantuotannossa Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja suunnitellun Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet 4 Espoo kaupunkitekniikka-liikelaitos on hoitanut Espoossa ylijäämämassojen vastaanottoa kaupungin maanläjitysalueilla. Toiminnan tarkoituksena on turvata rakentamisen toimintaedellytyksiä tarjoamalla sijoituspaikkoja sellaisille puhtaille maa- ja kiviainesmassoille, joita ei voida muualla käyttää. Läjitysalueet palvelevat sekä yksityistä että kaupungin omaa rakennustuotantoa. Alueet sijaitsevat Kolmperän kaupunginosassa Ämmässuon-Kulmakorven alueella. Vuonna 214 vastaanotetut maamassat sijoitettiin Kalliosuon ja sen pohjoisen laajennusosan sekä Takapellon läjitysalueille. Vuonna 214 maa-massoja otettiin vastaan Kalliosuon alueelle yhteensä 38 17, Kalliosuon pohjoiselle laajennusosalle 69 8 ja Takapellon alueelle irtokuutiometriä. Kalliosuon pohjoisella laajennusosalla sijoitettiin YVA-menettelyn ulkopuoliselle alueelle 2835 kuormaa eli 496 tonnia (t). Lisäksi vastaanotettiin louhetta Kalliosuon välivarastointialueelle irtokuutiometriä ja samalta alueelta vietiin louhetta Espoon kaupungin omiin rakennuskohteisiin 678 irtokuutiometriä. Vuonna 214 vastaanotetuista massoista 91 % tuli yksityisiltä rakentajilta ja 9 % kaupungin omilta työmailta. Yksityisiin massoihin sisältyvät myös kaupungin urakalla teettämien töiden massat. Vuonna 214 vastaanotetuista massoista saven osuus oli 44 %, liejusaven osuus 4 %, louheen osuus 21 % ja kantavan maan osuus 28%.

8 Naapurikunnista tulevia massoja ei pääsääntöisesti ole otettu vastaan Espoon läjitysalueille. Espoon kaupungilla on kuitenkin vuoden 28 alusta voimassa oleva sopimus Kirkkonummen sekä maaliskuusta 214 Kauniaisten kanssa ylijäämämassojen vastaanottamiseksi Espoon maanläjitysalueelle. Kirkkonummelta maamassoja otettiin vastaan yhteensä ja Kauniaisista 6 1 irtokuutiometriä vuoden 214 aikana. Täytön maksimikorkeus oli vuoden 214 lopussa + 96 m. Kulmakorven alueella suoritetaan kantojen varastointia ja murskaamista. Kantokuormia vastaanotettiin 414 kpl. Vuonna 214 teitä suolattiin pölyämisen ehkäisemiseksi 3.4.(1 kg), 4.4.(4 kg), 16.4.(8 kg), 9.5.(1 kg), 19.5.(3 kg), 26.5.(3 kg), 14.7.(3 kg), 23.7.(3 kg) ja 31.7.(3 kg). Suolausta tehtiin siis yhteensä 29 kg, Takapellon, Kalliosuon sekä Kalliosuon pohjoisen laajennusosan täyttöalueelle Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Kulmakorven alueella toimiva Jersanmäki Oy on tehnyt kallion louhintaa ja murskausta Jersanmäen tilalla. Tilan Jersanmäki pinta-ala on 9,2 ha, josta kalliokiviainesta otetaan yhteensä noin 4 ha alueelta. Laitoksen toiminta käynnistyi kesällä Jersanmäen maanläjitysalue otettiin käyttöön Alueelle saa ottaa vastaan puhtaita maa- ja kalliomassoja. Täyttötilavuus oli ensimmäisessä suunnitelmassa noin 1 4 m3, mutta täyttötilavuus korotuksen jälkeen oli noin m3. Ylijäämämaita sai ottaa vastaan vuosittain 3 t eli noin 2 m3. Jersanmäki Oy:n omistusvastuu siirtyi syksyllä 24 Rudus Oy:lle. Alueella toimitaan Espoon kaupungin myöntämän maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Ympäristölupa kallion louhinnalle ja murskaukselle on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitos Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitoksessa vastaanotetaan ja käsitellään mm. purku- ja rakennusjätteitä sekä puu-, pakkaus- ja energiajätteitä. Esilajittelussa materiaalista poistetaan prosessilinjastolle kelpaamaton materiaali, kuten isommat metallit, puut, kivet sekä muut isokokoiset materiaalit. Materiaalin vastaanotto ja esilajittelu tehdään varastokentällä. Kierrätyspuu sekä pakkaus- ja energiajäte murskataan liikutettavilla murskaimilla varastokentällä. Pienet määrät renkaita varastoidaan varastokentällä ja lähetetään prosessoitavaksi muualle. Syntyvät tuotteet, kierrätyspuuhake ja kierrätyspolttoaine, varastoidaan myös kentällä. Kierrätyslaitoksen linjasto on toistaiseksi lopetettu ja alueella tapahtuu vain materiaalin vastaanottoa ja esilajittelua. Linjasto oli vuonna 214 käytössä ainoastaan viikot Linjaston lopettamisen jälkeen esilajiteltu materiaali on viety prosessoitavaksi muualle Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto Espoon kaupungin teknisen keskuksen romuajoneuvovarasto sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella. Romuautojen varastointi on alkanut vuoden 22 kesällä. Ympäristölupa nro 1583/72/22 oli voimassa määräaikaisena vuoden 21 loppuun. Espoon kaupungin tekninen keskus haki marraskuussa 21 uutta ympäristölupaa siirrettyjen ajoneuvojen nykyiselle varastointitoiminnalle kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Toiminnan jatkamiseksi Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt uuden ympäristöluvan

9 Vuonna 214 varastoalueelle on otettu 497 ajoneuvoa. Niistä 146 on poistunut, kun omistaja on hakenut sen pois ja 384 on poistettu muulla tavoin. Vuoden 214 aikana varastosta on poistettu kaikkiaan 53 ajoneuvoa. Vuoden 214 lopussa varastossa oli 142 ajoneuvoa. Varastossa ainoastaan säilytetään ajoneuvoja. Kaupungin omistukseen tulleet ja hävitettäväksi toimitettavat ajoneuvot noutaa kaupungin kanssa sopimuksen tehnyt toimija. Tasausaltaasta on poistettu roskia jatkuvasti tarpeen mukaan. Perusteellinen altaan puhdistus tehtiin kesällä 214, jolloin altaasta poistettiin roskat ja liete. Tällöin tehdyssä tarkastuksessa todettiin aistinvaraisesti veden olevan puhdasta tarkastuskaivossa VOIMASSA OLEVAT TARKKAILUPERUSTEET HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 553/ , että jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkavesien, kaatopaikan sisäisen veden ja salaojavesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava päivätyn Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti huomioiden Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (8.1.24) tarkkailuohjelmasta. Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (KHO:26:9). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristöluvan korvaava ympäristölupa on saatu Ympäristöluvasta on valitettu, eikä se ole vielä lainvoimainen. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen louhintaa ja kivenmurskaamoa koskevan ympäristöluvan No YS 1115/ Päätöksen mukaan toiminnan vesistövaikutuksia seurataan yhteistarkkailuohjelmassa. Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (taltionro 468). Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ongelmajätteen kaatopaikalle ympäristöluvan No YS 1627/ Päätöksen mukaan toiminnan kaatopaikkavesien sekä alueen pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 192/214/1 myöntänyt ympäristöluvan, joka koskee biojätteen käsittelyä. Luvasta on valitettu, eikä se ole vielä lainvoimainen. Päätöksen mukaan (lupamääräys D.1.) biojätteen käsittelylaitoksen toiminnoista muodostuvien jätevesien ja hulevesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. 3.2 Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja suunnitellun Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Ämmässuontien läjitysalueen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 476/ ja Kulmakorven läjitysalueen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 475/14.6.2, että läjitysalueen vaikutusten tarkkailua alueen pinta- ja pohjavesiin on jatkettava. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa määrättiin täydennettäväksi sekä pinta- että pohjavesipisteitä lisäämällä ja analyysivalikoimaa laajentamalla. 6

10 Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Kulmakorven maankaatopaikan toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1725/ (Dnro UUS-22-Y ), että Kulmakorven täyttöalueiden sekä Kulmakorven Kalliosuon ja Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueiden vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Vaasan hallinto-oikeus teki päätöksen No 4/558/1 ympäristöluvan No YS 1725, muuttamisesta. Kulmakorven maankaatopaikkatoimintaa koskeva ympäristölupa (No YS 1725) on voimassa toistaiseksi, mutta lupamääräysten tarkistamista edellytettiin vuoden 21 loppuun mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen (ESAVI/748/4.8/21) Kalliosuon maanläjitysaluetta koskevan ympäristöluvan No YS 1725, lupamääräysten tarkistamisesta. Maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun osallistumalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Nro 53/211/1, joka koskee Takapellon maankaatopaikan toimintaa. Maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä sekä läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla liittymällä Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelmaan. Esitys Takapellon maankaatopaikan liittämisestä yhteistarkkailuohjelmaan on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukseen Päätöstä tarkkailusta ei ole vielä annettu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Nro 137/212/1, joka koskee Kalliosuon maankaatopaikan laajentamista. Kalliosuon maankaatopaikan jatkealueen jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun osallistumalla. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt Dnro UUDELY/646/7./21 ja UUDELY/214/7./212 Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosan maisemointisuunnitelman. 3.3 Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristölupapäätöksen No YS 477, jossa on edellytetty alueen pinta- ja pohjavesien tarkkailun jatkamista täydentämällä aikaisempaa tarkkailuohjelmaa havaintopisteitä ja havaintokertoja lisäämällä. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Jersanmäen maankaatopaikan lupamääräysten olennaista muutosta koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 128/1.9.23, että maankaatopaikan vaikutuksia on seurattava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuun. Espoo ja Rudus Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kiviaineksen hyödyntämisestä ja puhtaiden maiden läjittämisestä Takapellon alueelle. Espoon kaupunki ja Rudus Oy ovat allekirjoitetulla yhteistoimintasopimuksella edelleen sopineet alueella tapahtuvasta yhteistyöstä. Yhteysviranomainen on antanut YVA- selvityksestä lausunnon toukokuussa 29, jonka jälkeen on alueelle haettu maa-aineslupaa sekä ympäristölupaa. Espoon kaupunki myönsi maa-ainesluvan Ympäristölupa on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta (nyk. Uudenmaan ELY- keskus). Ympäristöluvassa määrättiin täydennyksiä yhteistarkkaluun. Rudus Oy:llä on vireillä aikaisempien lupien yhteydessä esitetyt lupavaiheen 2 maa-aineksen otto- ja ympäristöluvat laajennusalueille. 7

11 3.4 Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos Uudenmaan ympäristökeskus antoi rakennusjätteen kierrätyslaitokselle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupapäätöksen (UUS-28-Y ) koskien annetun ympäristölupapäätöksen (Dnro UUS-26-Y ) lupamääräystä 27. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöstä on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä (Nro 1/33/1), joka on lainvoimainen. Ympäristölupapäätöksessä on määrätty, että Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. 3.5 Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston toiminnalle määräaikaisen ympäristöluvan ( nro 1583/72/22), joka on päättynyt Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt siirtoajoneuvovarastoalueelle uuden ympäristöluvan ( /11.1./211). Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on esitettävä viimeistään Siirtoajoneuvovarastoalueen vesien tarkkailu on sisällytetty Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Vesitarkkailu on suoritettava hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti TARKKAILUALUEEN YLEISKUVAUS Maaperäolosuhteet Ämmässuon alue on valtaosin kallioaluetta. Kalliomäkien välissä on soistuneita laaksopainanteita, joita peittää turvekerros. Irtomaa kallion päällä on ohut ja pääosin heikosti lajittunutta pohjamoreenia, joka on peittynyt laaksokohdissa turvekerroksen alle. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon, Ämmässuontien maanläjitysalueen, HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalueella sekä Kulmakorven maanläjitysalueen rakentamisen yhteydessä kalliomäkiä on louhittu ja syntynyttä louhetta on käytetty pohjan tasaukseen. Näiden lisäksi kalliolouhintaa on tehty Jersanmäen tilalla. Ekopark Espoon osalta tarkkoja louhinta-aluerajauksia ja -tasoja ei ole tiedossa. 4.2 Pohjavesiolosuhteet Ämmässuon ja Kulmakorven toiminta-alueilla tai niiden vaikutuspiirissä ei ole ympäristöhallinnon määrittelemiä pohjavesialueita. Pintarakenteiden, sadevesiviemäröintien ja heikosti vettä johtavan perusmaan ansiosta alueella muodostuva pohjavesimäärä on vähäinen. Suurin osa sadevedestä poistuu alueelta pintavaluntana. Pohjaveden virtausta tapahtuu lähinnä täyttökerroksissa, pohjamoreenissa sekä kalliohalkeamissa. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on pohjoisesta etelään. Ämmässuon alueen pohjoisosassa pohjavesi on tasossa ja eteläosassa tasossa Espoon kaupungin vanhan maanläjitysalueen ja Ekoparkin sekä Kulmakorven alueen pohjoisosista tapahtuu pohjaveden virtausta myös pohjoissuuntaan. Täyttö- ja moreenikerrosten pohjavesi purkautuu ympäröiville soille ja ojiin. Yksityispiirteisiin pohjaveden virtausreitteihin alueella vaikuttavat myös maanalaiset rakenteet kuten erilaiset johtokaivannot ja eristysrakenteet. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja HSY:n täyttöalueiden välille on rakennettu maansisäinen suojapato estämään pohjaveden virtaus HSY:n jätetäyttöalueen alle. Vedet on ohjattu ojituksella ja edelleen putkituksella havaintoputken 3A kohdalta alkavaan Kaakkoiseen avo-ojaan. 8

12 Kallioleikkauksista, joista merkittävimmät ovat HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen laajennusosan alueella, on nähtävissä, että alueen kallioperässä on halkeamia sen pintaosassa muutaman metrin syvyyteen asti ja syvemmällä kiviaines on ehjää. Näiden kalliohalkeamien (vaakarakoilu) välityksellä tapahtuva pohjaveden virtaus arvioidaan korkeustasojen perusteella päätyvän ympäröivien kalliopainanteiden suoalueille. Merkittävimmät kallioruhjeet Ämmässuon alueella suuntautuvat luoteesta havaintoputken 3A kautta etelään Högbergsbergetille sekä havaintoputken 31 kohdalta lounaaseen havaintoputkelle 42 (VTT, 1986), joka vuonna 27 korvattiin havaintoputkella 257/7. Lisäksi Bockträsket -järven kohdalla on itä-länsisuuntainen kalliopainanne. Kulmakorven alueelta suuntautuu kallioruhje havaintopisteen KP2A:n kohdalta eteläpuoliselle suoalueelle Ämmässuontien maanläjitysalue Ämmässuontien maanläjitysalue on rakennettu Ison Ämmässuon alueelle. Suoalueella turvekerroksen alla on savikerros ja sen alla kallion päällä vaihtelevan paksuinen moreenikerros. Suo sijaitsee vedenjakajalla, josta vesiä ohjautuu sekä pohjoiseen että etelään. Vedenjakajan tarkka sijainti ei ole selvillä. Ämmässuontien maanläjitysalueen itäosassa olleet kallioharjanteet on louhittu pois tasoon ennen täytön aloittamista. Maanläjitysalueen pohjoisosista pohjavesi virtaa pohjoiseen havaintoputkien P35 ja P33B suuntaan. Alueen luoteisosasta pohjavesi virtaa viereiselle suoalueelle. Suurin osa Ämmässuontien maanläjitysalueen valuma-alueesta muodostuu alueen eteläpuolelle, josta pohjaveden virtausta tapahtuu havaintoputken 21 suuntaan, jossa suotovesiä purkautuu maanläjitysalueen ja HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen väliselle suolle. Pohjaveden virtaus HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen alle on pyritty estämään tien kohdalle rakennetulla edellä esitetyllä maansisäisellä suojapadolla. Suolta pintavedet on ohjattu ojituksella ja edelleen putkituksella havaintoputken 3A kohdalta alkavaan Kaakkoiseen avo-ojaan HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalue Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 alueilla turve- ja liejukerrokset on korvattu rakentamisen yhteydessä moreenilla, jonka päälle pohjarakenne on tehty. Pohja on eristetty muovikalvolla ja salaojitettu. Kaatopaikan pohjoispuolelle on rakennettu edellä esitettyyn maansisäiseen suojapatoon liittyvä bentoniittipato estämään Espoon kaupungin maanläjitysalueen suunnasta tulevien vesien pääsy kaatopaikan kalvon alle. Täyttöalueen 3 pohja on pääosin kalliota. Kallio on kaatopaikan perustamisvaiheessa tehtyjen tutkimusten mukaan niin tiivistä, ettei erityisiä pohjantiivistysrakenteita katsottu tarpeellisiksi. Alueen eteläosasta (n. 3-4 ha) on rakentamisen yhteydessä poistettu turvetta, joka on korvattu rakennusmurskeella. Täyttöalueen 3 reuna-alueella on eristekalvo. HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen valuma-alue jakautuu kolmeen osaan. Täyttöalueen 3 länsiosasta sekä kaatopaikan laajennusalueelta pohjaveden virtaus suuntautuu lounaaseen. Suurimmasta osasta täyttöalueelta 3 pohjaveden virtaus suuntautuu etelään pohjavesihavaintopistettä 31 kohden. Myös täyttöalueilta 1 ja 2 virtaussuunta on etelään havaintopisteen 31 ja Ämmässuonojan suuntaan. Täyttöalueen II reuna-alueilta voi myös tapahtua vähäisempää suotautumista havaintoputken 3A suuntaan Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon alue Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon alueella kalliopintoja on tasattu louhinnalla ja kalliomursketta on käytetty alueen pohjarakenteisiin. Kenttäalue on sadevesiviemäröity ja alueen valumaveden kallistukset on ohjattu nykyiseltä materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta kiinteistön reunoja kohden. Käsittelyalueen eteläpuolelta valumavedet ohjataan palovesialtaaseen. Vähäisempää 9

13 suotautumista voi kuitenkin tapahtua asfalttialueen ulkopuolelta maaperään ja edelleen pohjaveteen. Suotautumista voi myös tapahtua, jos alueen asfaltti pääsee poikkeustilanteessa vaurioitumaan. Alueelta tapahtuu pohjaveden virtausta materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta pohjoiseen havaintoputken 27A ja etelään havaintoputken 26A suuntiin. Havaintopisteiden siiviläputket on asennettu kallioon, mutta pohjaveden painetaso on kallion päällä olevassa moreenikerroksessa. Pohjoisessa todennäköinen kulkeutumisreitti on havaintoputkelta 27A edelleen motocrossradan ali sen pohjoispuolella olevaan painanteeseen havaintopisteen 254/7 suuntaan. Toinen mahdollinen virtaussuunta on pohjoiseen motocrossradan länsireunaa kohden. Etelässä pohjaveden virtaus jatkuu havaintoputken 37 suuntaan ja edelleen HSY:n kompostointilaitoksen kautta Kaakkoisen avoojan suuntaan Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Asfaltti Oy:n alue Hyvinkään Tieluiska Oy:n kiinteistöltä pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Rudus Asfaltti Oy:n toiminta-alue sijoittuu vedenjakaja-alueelle, josta pohjavesi virtaa pohjoiseen tai etelään. Rudus Asfaltti Oy:n alueella ei ole ollut toimintaa vuonna HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointi- ja hyötykäyttöalue rakennettiin kallioalueelle, jossa kalliopintoja on tasattu louhimalla noin 2 hehtaarin alueelta ja mursketta on käytetty pohjan rakentamiseen (1-1,5 m). Kallio louhittiin länsi-itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla +64 ja länsipuoli tasolla +63. Pohjaveden virtaussuunta alueella on länteen ja lounaaseen jätetäyttöaluetta kohti. Jätetäyttöalueen ja kompostointilaitoksen välissä kulkee pohjoiseteläsuuntainen kallioon louhittu putkikanaali, joka ohjaa virtauksen etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Kompostointialueen pohjaveden likaantumisen seurauksena alueella on tehty pohjaveden suojapumppausta vuosina likaantuneen pohjaveden leviämisen estämiseksi. Pumppaus on lopetettu vuoden 23 lopussa. Pumppauksen pohjavettä alentava vaikutus näkyy vielä vuoden 23 havainnoissa Kalliosuon maanläjitysalue Toimintansa aloittaneelta Kalliosuon läjitysalueelta pohjavedet kulkeutuvat alueen pohjoisosassa aluetta ympäröiville soille ja edelleen etelään. Irtomaakerroksessa kulkeutuvan pohjaveden vedenjakaja kulkee Högsbergsbergin kohdalla, josta vedet kulkeutuvat etelään havaintoputken 44 suuntaan Kulmakorven ja Takapellon alue Kulmakorven toiminta-alueen itäosassa kallio on louhittu tasoon +6. Kulmakorven maanläjitysalueelta pohjavesi purkautuu Jersanmäen tilan eteläpuoliselle suoalueelle ja edelleen etelään päin suuntautuvaan kallioruhjeeseen kalliopohjavesipisteen 45 suuntaan. Alueen kalliopohjaveden pinnankorkeudet alueella vaihtelevat tasovälillä Pinnat tulevat laskemaan alueen louhintojen seurauksena. Lopulliset louhintatasot alueella ovat Pintavesiolosuhteet Pintavesien kulkeutuminen Ämmässuon alueelta Pääosin pintavedet virtaavat etelään. Valuma-alueen pohjoisreuna kulkee Ämmässuontien maanläjitysalueen keskivaiheilta rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Pääpurkusuuntana on

14 Kaakkoinen avo-oja. Lisäksi vesiä purkautuu jossain määrin myös Ämmässuonojaa pitkin. Molemmista ojista vesi virtaa edelleen Ämmässuonpuron kautta Loojärveen. Kaakkoiseen avo-ojaan johdetaan myös valtaosa Ison Ämmässuon valumavesistä sadevesiviemärillä, jonka suu on suon eteläreunassa, ja josta se kulkee hyötykäyttöalueen ja kaatopaikan jätepenkereen välistä hyötykäyttöalueen eteläpuolelle. Sadevesiviemäriin joutuu siten Ämmässuontien maanläjitysalueen valumavesiä ja siihen johdetaan myös vesiä rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosasta palovesialtaan kautta ja Ison Ämmässuon ojastoa pitkin. Hyötykäyttökenttien keräysaltaan alapuoliseen kaivoon kerätään salaojavesiä keräysaltaan alapuolelta. Vesien ollessa puhtaita tutkittujen parametrien (sähkönjohtokyky ja ph) osalta ne johdetaan kaivosta Kaakkoiseen avo ojaan. Pohjoisreunalle on louhittu avo-oja, jota pitkin Ämmässuontien maanläjitysalueen pohjoisosan vedet johdetaan pohjoiseen Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen ja edelleen Dämmanin vesistöön, jota käytetään raakavesilähteenä. Lännensuonojaan tulee myös vesiä polttoaineen jakeluaseman, motocrossradan, asfalttiaseman, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisreunalta ja mullanvalmistuksen alueilta. Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperänojan kautta Kolmperänjärveen ja sieltä edelleen Laitamaanpuroon. Kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesi virtaa lounaisen avo-ojan kautta Bockträskin pohjoispuolitse Laitamaan puroon ja edelleen Loojärveen Pintavesien kulkeutuminen Kulmakorven alueelta Pintavedet virtaavat pääosin kaakkoon Kulmakorvenpuroa pitkin Gumbölenjokeen ja edelleen Dämmanin vesistöön. Valuma-alueeseen kuuluvat nykyisistä toiminnoista Kulmakorven maanläjitysalue ja Rudus Oy:n Jersanmäen louhinta- sekä läjitysalue. Kulmakorven pohjoisreunalla on vedenjakaja, jonka pohjoispuolelta pieni osa alueen valumavesistä virtaa pohjoiseen Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen. Kulmakorven koillispuolella on Kakarlammen rauhoitusalue, mutta maanläjityksen valumavedet eivät kalliokynnyksen takia pääse rauhoitusalueelle Valumavesien johtaminen HSY jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueet, kaatopaikan laajennusalue ja hyötykäyttöalue Kaatopaikan täyttöalueiden rakenteet Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pohja (pinta-ala n. 2 ha) on eristetty muovikalvolla ja salaojitettu. Pehmeät turve- ja liejukerrokset on korvattu rakentamisen yhteydessä moreenilla, jonka päälle pohjarakenne on tehty. Täyttöalueen pohjan rakennekerrokset on ulotettu reunapenkereille (pato- ja liikennepenkereet) asti. Kaatopaikan pohjoispuolelle on rakennettu vuonna 2 pato estämään Espoon kaupungin maanläjitysalueen suunnasta tulevien vesien pääsy kaatopaikan kalvon alle. Vuonna 21 patoa jatkettiin Ämmässuon sisääntulotien länsireunalla toimistorakennuksen sisääntulotien tasolle asti. Täyttöalueen 3 pohja on pääosin kalliota. Kallio on kaatopaikan perustamisvaiheessa tehtyjen tutkimusten mukaan niin tiivistä, ettei erityisiä pohjantiivistysrakenteita katsottu tarpeellisiksi. Alueen eteläosasta, noin 3 4 ha:n alueelta on rakentamisen yhteydessä poistettu turvetta, joka on korvattu rakennusjätteellä. Kantavan

15 rakennusjätekerroksen päälle on tehty louhesalaojat. Täyttöalueella 3 on eristekalvo vain reunaalueilla. Reunapenkereiden muovinen eristyskalvo on ankkuroitu täyttöalueen puolella kallioon. Kaatopaikan laajennusalue Kaatopaikan laajennusalueen likaiset suoto- ja valumavedet ohjataan suotovesien keräilyaltaaseen ja edelleen koko toiminta-alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Kaatopaikan laajennusalueen puhtaat valumavedet johdetaan pintavesien tasausaltaisiin, josta vedet ohjataan laajennusalueelta lähtevään ja Bocktärskiin laskevaan avo-ojaan. Hyötykäyttöalue Kompostointilaitoksessa syntyvä prosessivesi käytetään pääosin hyväksi kompostointitunneleiden kastelussa. Ylijäämävesi ohjataan koko toiminta-alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Hyötykäyttö- ja kompostointikenttien kuormitteiset suoto- ja valumavedet sekä kenttien alapuoliset salaojavedet johdetaan keräysaltaan kautta jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Viemäriin johdettavat vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle ohjataan tarkkailualueen kuormitteiset vedet seuraavasti: - Kuormitteiset vedet, kuten jätepenkereistä tulevat suotovedet, kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttö- ja kompostointikentältä valuvat likaantuneet pintavedet sekä alueen teiltä valuvat pintavedet ohjataan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan edelleen jätevedenpuhdistamolle. Jätetäyttöpenkereen alla on salaojajärjestelmä, josta vedet ohjataan tasausaltaan kautta puhdistamolle. - Tasausaltaan alapuoliseen kaivoon kerätään salaojavesiä tasausaltaan alapuolelta. Kaivon veden laatua (sähkönjohtokyky ja ph) tarkkaillaan jatkuvatoimisella mittauksella ja jos sähkönjohtokyky nousee, vesi pumpataan tasausaltaaseen Maanläjitysalueet Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueiden pintavalunta ohjataan läjitysalueiden reunoille ja edelleen avo-ojiin. Osa sadannasta imeytyy suotovedeksi täyttöpenkereeseen. Pehmeät läjitysmaat on tuettu louheesta ja kantavista maamassoista rakennetuin tukipenkerein. Ne toimivat myös kuivatusjärjestelmänä, joka johtaa läjitykseen imeytyvän suotoveden hallitusti penkereen reunoilla sijaitseviin purkupaikkoihin estäen samalla veden patoutumisen täyttöön. Läjitettävän maaaineksen mukana tullut vesi purkautuu sekin tukipenkereitä pitkin. Läjitysalueen täyttyessä sen pinta peitetään tiiviillä maa-aineksella ja viimeistellään, jolloin sadannan imeytyminen vähenee ja pääosa sadannasta valuu pintaa pitkin läjitysalueen reunoille ja sieltä edelleen kuivatusojiin. Espoon kaupungin Kalliosuon ja Takapellon maanläjitysalueilla pintavalunta ja suotovesi johdetaan viettona selkeytysaltaaseen salaojina toimivien louhepenkereiden ja avo-ojien avulla. Selkeytysaltaasta vesi johdetaan ylivuodon kautta sorasuodatukseen ja edelleen alueen ulkopuolisiin pintavesiojiin. Ulkopuolisten vesien pääsy uusille täyttöalueille estetään niskaojien avulla. 12

16 13 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Muut alueet Rakennusjätteen käsittelylaitoksella eteläosan pintavalunta johdetaan ja pumpataan palovesi- /tasausaltaaseen, josta ne purkautuvat ylivuotona etelään kuivatusojastoa pitkin Ämmässuolle päätyen jätteenkäsittelykeskuksen alittavaan sadevesiviemäriin. Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston valumavedet johdetaan tasausaltaaseen, josta vesi purkautuu öljynerotukseen kautta laskuojaan ja edelleen kaakkoon Kulmakorven kuivatusojastoon. 5. SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 214 Vuodesta 214 Ämmässuon vesien tarkkailun raportoinnissa on käytetty Ämmässuon sääaseman mittaushavaintoja. Sääasema on HSY:n ylläpitämä. Sääasemalta on lämpötilatietoja käytettävissä vuodesta 23 alkaen ja sademäärän osalta vuoden 211 syksystä alkaen. Sademäärän keskiarvon laskennassa on käytetty ennen syksyä 211 Helsinki-Vantaan ja Nupurin sääasemien tietoja. Vuoden 214 aikana HSY:lla on siirrytty käyttämään uutta tiedonkeruujärjestelmää, jonka vuoksi lokakuun säätiedot voivat olla osin vajavaisia. Lokakuussa on ilmeisesti menetetty säädataa, minkä vuoksi sadannan mittaustulos on todennäköisesti liian pieni. Vuoden 214 alkukesä oli tavanomaista jonkin verran sateisempi ja hieman keskimääräistä viileämpi. Heinäkuu puolestaan oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja selvästi vähäsateisempi. Elokuussa taas satoi yli kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin ja lämpötila on kuukaudelle tavanomainen. Syys- ja lokakuu olivat lämpötiloiltaan ja sateisuudeltaan hyvin tavanomaisia. Lokakuu oli keskimääräistä selvästi kuivempi, mutta täytyy ottaa huomioon, että lokakuussa säädatan menetyksen vuoksi sadannan mittaustulos on todennäköisesti liian pieni. Marras- ja joulukuu olivat lämpötiloiltaan tyypillisiä, hieman vuotta 213 viileämpiä. Sademäärä oli marraskuussa alhainen pitkänajan keskiarvoon nähden ja yli puolet vähäisempi kuin vuoden 213 marraskuussa. Joulukuussa taas oli sateisempaa kuin vuonna 213 vastaavana aikana sekä vuosien keskiarvoon verrattuna. (Kuva 2) 2 lämpötila ( C) Ämmässuo Sadanta (mm) 17, Ämmässuo , 12 13, 8 11, 4-4 9, 7, 5, 3, -8 1, -12 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -1, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Ämmässuon keskimääräiset lämpötilat ja sademäärät vuonna 214 sekä pitkänajan keskiarvo vuosilta

17 6. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Vuosi 214 oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin kaikki määritykset tehdään laajan analyysivalikoiman mukaan. Tarkkailu toteutettiin yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson (päivitetty ) mukaisesti. Maaliskuun näytteistä ei analysoitu syanidia inhimillisen erehdyksen vuosi. Tarkkailuvuoden 214 havaintopisteet ja näytteenottotiheydet on esitetty liitteessä 2. Analyysit tehtiin yhteistarkkailuohjelman liitteiden 2 4 mukaisesti. Analyysimenetelmät ja niiden määritysrajat on esitetty liitteessä Viemäriin johdettavat vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavia vesiä eli viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan seitsemältä eri havaintopisteeltä: 14 Tunnus Piste Selite HKS pumppukaivo hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesi TAL2 keräysallas kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet KA I ja KA II kaivot kaatopaikan kalvon alapuolinen vesi TAL3 laajennusalueen kaatopaikan laajennusalueen suoto- ja valumavedet tasausallas TAL1 tasausallas kaikki em. kuormitteiset vedet T1 kaivo tuhkakaatopaikan suoto- ja valumavedet Ohjelman mukaan tasausaltaista TAL1 ja TAL3 näytteet otetaan 6 kertaa vuodessa ja keräysaltaasta TAL2 2 kertaa vuodessa. Muilta viemäriin johdettavilta tarkkailupisteiltä näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa. Vaarallisen jätteen kaatopaikan piste T1 edustaa tuhkakaatopaikalla syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä. Vedestä otettiin ensimmäinen näyte maaliskuussa 214. Koska kaivoon tuli vuonna 214 vettä vain vähän, otettiin näytteet kaivon pohjalla olevasta vedestä, eikä putken päästä. Viemäriin johdettavien vesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 4 ja vuonna 214 toteutunut näytteenotto taulukossa 1. Taulukko 1. Viemäriin johdettavien vesien toteutuneet näytteenottokerrat vuonna 214. Piste tammi maalis touko syys loka joulu HKS x x x x TAL2 x x KAI ja KAII x x x x TAL3 x x x x x x TAL1 x x x x x x T1 x x x x 6.2 Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien maanläjitysalueen sisäistä veden laatua kuvaa pohjaveden havaintopiste P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisen veden laatua kuvaa piste KP5A/11. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisten vesien vuonna 213 tuhoutuneiden putkien 52 ja 53 tilalle asennettiin heinäkuussa 214 uudet putket 52A/14 ja 53A/14.

18 Vain putkesta 52A/14 saatiin näyte vuoden 214 lokakuussa. Täyttöjen sisäisen veden pinnantason kuvaajat on esitetty liitteessä 9 ja analyysitulokset liitteessä 5. Jätetäyttöalueen sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa tarkkaillaan neljästä täytön läpäisevästä kaasukaivosta (P11, P3, 12 ja E14). Havaintopisteiden sijainnit on esitetty kartassa liitteessä Pintavesipisteet Vuonna 214 pintavesien seurantapisteitä oli tarkkailussa ohjelman mukaan 31 kappaletta. Näytteet otettiin yhteistarkkailuohjelman mukaisesti pääasiassa neljä kertaa vuodessa. Järvistä ja Rudus Oy:n selkeytysaltaasta näytteet otettiin kaksi kertaa vuodessa ja pisteeltä KKL1 vain kerran vuodessa. Järvistä näytteet otettiin Limnos-noutimella. Kolmperästä ja Loojärvestä näytteet otettiin kahdelta syvyydeltä: pinnasta 1 m syvyydeltä ja 1 m pohjan yläpuolelta. Nupurinjärvestä näyte otettiin pintavedestä 1 m syvyydeltä. Klorofyllinäytteet otettiin kokoomanäytteenä 2 metrin syvyydeltä. Pintavesien virtaamamittaukset tehtiin aina näytteenoton yhteydessä mikäli mahdollista. Virtaamat on esitetty liitteessä 6. Maaliskuussa pisteet K1, P1, P1, K2, P14 ja P15 sekä RVT olivat jäässä, kuivia tai vettä oli liian vähän, jotta näyte olisi ollut edustava. Toukokuussa pisteet RVT, K6, TMS, P14, K2, K3 olivat kuivia tai edustavan näytteen ottaminen ei muuten ollut mahdollista. Elokuussa pisteet K1, P17, P1, RVT, K6, TMS, P14, K2, K3 olivat kuivia tai muuten näytteen saaminen ei ollut mahdollista. Lokakuussa pisteet RVT, P14, K1, K2, K6 ja KMP olivat kuivia tai edustavan näytteen ottaminen ei muuten ollut mahdollista. (Taulukko 2) Taulukko 2. Vuonna 214 eri näytteenottokerroilla toteutuneiden ja ohjelmassa olleiden pintavesipisteiden lukumäärät. maalis touko elo loka toteutunut/ohjelmassa 2/27 22/28 19/28 21/ Pohjavesipisteet Vuonna 214 pohjaveden seurantapisteitä oli tarkkailussa 42 ja lokakuusta 214 alkaen 41 kappaletta ja pääasiassa näytteenottokertoja on 4 vuodessa. Pisteiltä KP1, 48, 259/7 Hp11, Hp12 ja Hp13 näytteenotto on kerran vuodessa. Pohjavesinäytteet otettiin uppopumpulla pumppaamalla. Näytteenoton yhteydessä mitattiin vedenpinnan taso. Pohjavesipisteiden kenttätiedot on esitetty liitteessä 8. Koska tarkkailualueen maaperä on paikoin ohut ja huonosti vettäjohtava, useiden pohjavesiputkien tuotto on huono ja näytteet saattavat jäädä sameiksi. Sameus ei kuitenkaan yleisesti vaikuta näytteen analyysituloksiin sillä mm. metallianalyysit tehdään pääsääntöisesti suodatetusta näytteestä, jolloin analysoitu pitoisuus kuvaa veteen liuenneen metallin määrää. Taulukossa 3 on esitetty vuonna 214 toteutuneet ja ohjelmassa olleet pohjavesipisteiden lukumäärä. Maaliskuun näytteenottokierroksella pohjavesinäytteet saatiin otettua 34 pisteeltä. Putki 11 oli kuiva eikä siitä saatu näytettä. Putket 258/7, 4 ja 49 olivat jäässä eikä näytettä pystytty ottamaan. Toukokuussa pohjavesinäyte saatiin otettua kaikista ohjelman mukaisista pisteistä. Elokuun ja lokakuun näytteenottokierroksilla pohjavesinäytteet saatiin otettua 34 ohjelman mukaisesta pisteestä. Pohjavesiputki 11 oli kuiva, eikä näytettä saatu.

19 16 Taulukko 3. Vuonna 214 eri näytteenottokerroilla toteutuneiden ja ohjelmassa olleiden pohjavesipisteiden lukumäärät. 6.5 Kaivovedet Kaivonäytteet otetaan kerran vuodessa toukokuussa neljästä yksityisestä talousvesikaivosta (PKK9, Ko1, Ko18 ja Ko6) suoraan vesihanasta Kolmperän asuinalueelta. Joulukuussa 213 näytteenottoohjelmaan lisättiin Mustapurontien ja Forsbackan alueen kaivot (Mu1, Mu23A, Mu23B, Mu25 ja Fo22). Kaivovesinäytteet vuonna 214 otettiin kesäkuussa, Kolmperän alueelta kaivosta Ko1 ei saatu näytettä, koska kiinteistön omistaja ei ollut paikalla. Kaivovesien analyysitulokset on esitetty liitteessä maalis touko elo loka toteutunut/ohjelmassa 34/38 38/38 34/35 34/35 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Viemäriin johdettavat vedet Viemäriin eli Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Viemäriin johdettavien vesien laatua tarkkaillaan seitsemältä havaintopisteeltä: HKS TAL2 keräysallas KA I ja KA II TAL3 TAL1 tasausallas T1 hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesi kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet vanhan kaatopaikan kalvon alapuolinen vesi laajennusalueen tasausallas kaikki edellä mainitut kuormitteiset vedet tuhkakaatopaikalla syntyvät likaiset suoto- ja valumavedet Hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesi johdetaan pumppukaivoon (HKS). Vuonna 214 veden laatu parani jonkin verran vuoteen 213 verrattuna. Erityisesti ravinnepitoisuudet ja humuksen määrä sekä alumiini- ja rautapitoisuudet laskivat pisteellä keskimäärin. Kiintoaineksen määrä oli aikaisempien vuosien tasoa. Veden hapenkulutusta kuvaavat parametrit olivat koholla, samoin orgaanisen kokonaishiilen määrä ja väriluku, mutta olivat edellisvuotta alhaisempia. Myös bakteeripitoisuudet olivat laskeneet pisteellä selvästi edellisvuodesta. Keräysaltaaseen (TAL2) kootaan kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet. Vuonna 214 pisteeltä saatiin näytteet vain touko- ja lokakuussa. Edellinen näyte oli otettu vuoden 213 lokakuussa. Vuoteen 213 verrattuna veden laatu ei kokonaisuutena tarkastellen merkittävästi eronnut tai pitoisuudet olivat alhaisempia vuonna 214. Vesi oli vuonna 214 kuitenkin selvästi väriltään tummempaa ja bakteeripitoisempaa. Bakteeripitoisuudet olivat vuoden 212 tasoa. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen pohjavesi kootaan salaojiin ja johdetaan kaatopaikan eteläpuolelle kaivoon (KAI ja KAII). Molemmilla näytepisteillä veden laatu vaihteli suhteellisen vähän vuoden aikana. Kaivon KAI pitoisuudet olivat pääosin hieman vuotta 213 alhaisempia tai samaa tasoa. Vesi oli hieman nitraattityppipitoisempaa vuonna 214. Kaivossa KAII vedenlaatu parani myös jonkin verran vuoteen 213 verrattuna. Vuonna 214 vesi oli kuitenkin väriltään tummempaa,

20 typpipitoisempaa ja humuspitoisempaa. Kokonaisuutena tarkastellen kaivojen veden laatu ei merkittävästi poikennut aiemmista tarkkailuvuosista. Laajennusalueen tasausallas (TAL3) otettiin mukaan yhteistarkkailuun maaliskuussa 28. Aiempaan tapaan altaan vesi oli erittäin ravinteikasta ja sen hapenkulutusta kuvaavat arvot olivat hyvin korkeat. Veden heikko laatu johtuu siitä, että se koostuu kaatopaikan suotovesistä. Vuoteen 213 verrattuna vesi oli vuonna 214 pääosin heikkolaatuisempaa. Erityisesti humuspitoisuudet, fosforipitoisuudet ja bakteeripitoisuudet olivat nousseet edellisvuodesta. Vesi sisälsi kuitenkin keskimäärin vähemmän typpeä kuin vuonna 213. Kokonaisuutena tarkastellen pitoisuudet olivat aiempien vuosien vaihteluvälillä. Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 214 jätevesiä pumpattiin viemäriin kaikkiaan m³ eli 1255 m³/d. Vuoteen 213 verrattuna määrä oli laskenut jonkin verran (kuva 3). Jätevesimäärät ovat kohonneet melko tasaisesti vuodesta 1993 lähtien, mutta vuonna 24 määrä kohosi selvästi ja määrä on pysytellyt yli 4 kuutiossa tämän jälkeen. Vaarallisen jätteen kaatopaikan piste T1 edustaa tuhkakaatopaikalla syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä. Vedestä otettiin ensimmäinen näyte maaliskuussa 214. Tuhkankäsittelyn alkuvaiheessa toiminnan käynnistyessä pisteeseen T1 pääsi pesuvesiä, kun tuhkalokeron sisäpuolella olevaa tuhkankäsittelylaitteistoa pestiin. Mahdollisia pesuvesiä pääsee edelleen kaivoon. Pesuvesien johtamiselle ollaan rakentamassa erillinen järjestelmänsä ja pisteen T1 kaivo tullaan imemään tyhjäksi ja saattamaan alkutilanteeseensa. Vesi pisteellä oli vuonna 214 emäksistä ja ravinteikasta. Vedenlaatu heikkeni touko- ja elokuussa. Erityisesti bakteeripitoisuudet kasvoivat ja olivat selvästi korkeammat lokakuussa kuin aiemmilla vuoden 214 näytekerroilla. Pitoisuudet olivat kuitenkin melko pieniä muihin viemäripisteisiin verrattuna. 17 (m 3 ) 6 Suomenojalle pumpattu jätevesimäärä vuodessa Kuva 3. Jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriverkostoon pumpatun jäteveden määrä vuosina