Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 120/ / Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportista Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa asiassa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain (86/2000) 46 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on toimittanut vuotta 2014 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla --> Asiantuntijalle --> Jätehuolto --> Tilastot ja raportit --> ympäristöraportit.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus etelän suunnalta nähtynä. Käsittelykeskuksen lupatilanne Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. Tästä luvasta on Vaasan hallinto-oikeus antanut päätöksen, jossa lupaa ei juurikaan muutettu. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointilaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Aluehallintovirasto on antanut ympäristöluvan biojätteen kompostointi- ja mädätyslaitoksista. Espoon ympäristölautakunta on antanut vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristölupaa koskevista valituksista. Aluehallintovirasto on tarkistanut kaasupaikkavoimalan ympäristöluvan lupamääräyksiä. Käsittelykeskuksen toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui keväällä 2014 merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala käynnistyi ja kiinteistöjen sekajäte ohjattiin sinne polttoon. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä väheni huomattavasti. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotiin Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2014 oli tonnia, josta kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä tonnia sekä rakenteisiin ja muotoiluun yms tonnia. Loput vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vuonna 2014 kokonaisjätemäärä oli tonnia pienempi kuin vuonna Autokuormien määrä vuonna 2014 oli kpl ja vuonna 2013 määrä oli kpl. Vastaanotetusta jätteestä oli biojätettä tonnia, josta 94 % kompostoitiin omassa kompostointilaitoksessa. Loput toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusaineeksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Valmis tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Vuonna 2014 Kekkilä Oy käytti tuotannossaan HSY:n kompostimateriaalia tonnia. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat jätteet omatoimisesti eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, puujäte, risut, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä t/a ja vaarallisia jätteitä t/a. Vuonna 2014 asemalla otettiin vastaan jätettä tonnia, josta vaarallista jätettä oli 103 tonnia. Asiakkaita asemalla kävi henkilöä, vuonna 2013 asiakkaita oli Vantaan jätevoimalan aloitettua toimintansa asiakkaiden tuoma sekajäte on toimitettu polttoon kaatopaikalle viemisen sijaan. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet öljyillä tai polttoaineilla, kreosootilla, PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla, tributyylitinalla (TBT) tai muilla organotinayhdisteillä. Vuoden 2014 alusta lähtien HSY tiukensi sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanottoehtojaan hyväksymällä vain laboratorioanalyyseilla tutkittuja pilaantuneita maita Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla hyödynnettäviksi. Tämä näkyy vastaanotettavien maa-ainesten määrissä. Vuonna 2014 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan 789 tonnia. Lisäksi tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja, mutta kuitenkin pilaantuneiksi katsottuja maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Vuonna 2013 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Valtaosa maa-aineksista oli öljyllä pilaantuneita erilaisten vahinkotapausten seurauksena. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset on käytetty kaatopaikan rakenteissa ja muotoilussa. Kuonan käsittely Jätevoimalan kuonan vastaanotto kuonakentälle aloitettiin keväällä Vuoden aikana sitä vastaanotettiin tonnia. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Kuonasta on erotettu magneettinen ja ei-magneettinen metalli, jotka on myyty kierrättäjille. Käsittelyssä on meneillään koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta päätetään vuoden 2016 aikana. Tuhkien käsittely Keväällä 2014 otettiin käyttöön vaaralliseksi luokitellun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalue (tuhkalokero). Sinne sijoitetaan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan tuhkia. Esikäsitellyn tuhkan loppusijoitusalue on kallioon louhittuun kaivantoon toteutettu lokeromainen noin 40 m leveä ja noin 100 m pitkä ja 9,5-19,5 m korkea kaatopaikkasolu. Sen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimukset. Jätevoimalan tuhkaa sijoitettiin tuhkalokeroon tonnia vuonna Ennen loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Loppusijoitettavaa massaa syntyi tonnia. Ympäristölupa mahdollistaa erilaisten sideaineiden käytön. Jätevoimalatuhka on vaarallista jätettä ensisijaisesti sen sisältämän korkean kloridipitoisuuden takia. Stabiloidussa tuhkassa kloridien liukoisuus vaihteli mg/kg. Pitoisuudet alittivat ympäristöluvan raja-arvon mg/kg. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin kaatopaikan vanhalla osalla vuonna 1996 ja uudella osalla vuonna Kaatopaikkakaasu poltettiin aluksi soihtupoltinasemalla, mutta tällä hetkellä hyödynnetään kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Voimalaitoksessa on neljä saksalaista kaasumoottoria. Yhden moottorin sähköteho on 3,6 megawattia ja lämpöteho 4,2 megawattia. Lisäksi voimalan savukaasujen energia otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla. Lämpö hyödynnetään sähkön tuotannossa ORC prosessiyksikön (Organic Rankine Cycle) avulla, tästä saadaan 1,5 megawatin lisäteho. Laitos on pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala. Laitoksen sähkötuotto vastaa noin omakotitalon sähköntarvetta. Sähkö syötetään valtakunnanverkkoon Fortum Oy:n Järvikylän muuntoaseman kautta. Vuonna 2014 kaatopaikan vanhalta ja uudelta osalta kerättiin kaasua 47,23 milj. nm 3 (normikuutiometriä). Kaasua hyödynnettiin voimalaitoksessa 41,05 milj. nm 3 ja poltettiin soihtupolttimessa 6,18 milj. nm 3, jolloin hyödyntämisaste oli 88 %. Hyödyntämisaste nousi 8 % verrattuna vuoteen Laitos tuotti sähköä 88,98 GWh, josta Ämmässuolla käytettiin 14,67 GWh ja valtakunnanverkkoon myytiin 74,33 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin lisäksi hyödynnettävää lämpöä MWh, joka käytettiin alueen rakennusten lämmityksessä. Kompostointitoiminta Ämmässuolla kompostoidaan biojätteitä vuosina 1998 ja 2007 käyttöön otetuissa kompostointilaitoksissa. Biojäte otetaan vastaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi tehdään vanhassa laitoksessa. Kompostointilaitoksen prosessi perustuu tunnelikompostointitekniikkaan. Biojäte vastaanotetaan sisätiloissa ja siihen sekoitetaan tukiaines. Laitoksessa on 15 kompostointitunnelia, joiden täyttö ja tyhjennys on automatisoitu. Tunneleiden poistoilma puhdistetaan pesurilla ja biosuodattimella. Laitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Biojätettä kompostoidaan tunneleissa kolme viikkoa. Esikompostoitu biojäte siirretään vanhaan kompostointilaitokseen noin kahdeksi viikoksi jälkikompostointia varten. Lopuksi komposti viedään ulkoaumoihin. Alueella toimiva Kekkilä Oy jalostaa aumoissa kypsyneen kompostin mullan raaka-aineeksi. Vuonna 2014 otettiin vastaan tonnia biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin tonnia, Forssassa toimivaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle toimitettiin tonnia ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkokentällä avoaumoissa. Aumoja käännetään noin kolmen viikon välein. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 kuukautta. Kypsymistä seurataan lämpötila-antureilla. Aumojen katsotaan olevan kypsiä, kun lämpötila on o C. Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan kompostiaumojen käännöstä. --> Asukkaalle --> Millaista ilmaa hengität? --> Uutiset. Vuonna 2014 viherjätekentälle otettiin vastaan yhteensä tonnia viherjätettä. Viherjäte sisältää lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet). Kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin. Alkuvuodesta 2013 uuteen kompostointilaitokseen rakennettiin uusi poistoilman puhdistuslaitos, ns. biopesuri. Laitosten poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 ou/m 3 (uusi laitos) ja 1088 ou/m 3 (vanha laitos), kun raja-arvoksi laitosten ympäristöluvassa on määrätty ou/m 3. Ympäristöluvan mukaisesti poistoilman hajua mitataan kerran vuodessa. Hajuyksikön määrittäminen: Hajupitoisuudet määritetään aistinvaraisesti olfaktometrillä. Olfaktometri on kaasunlaimennin, joka tuottaa kaasua kahteen haistelupisteeseen. Toisessa pisteessä on näytekaasua ja toisessa puhdasta ilmaa. Määrityksen tekee hajuraati. Jäsen ei ennalta tiedä kummassa pisteessä on näytekaasua. Hajuraadin (vähintään neljä henkilöä) arvioinnin perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (D50) muodossa hajuyksikköä/m 3 (oue/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 50 % hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Hajupäästö saadaan laskennallisesti kertomalla hajupitoisuus poistuvan kaasun tilavuusvirtauksella. Hajunäytteenotto ja näytteiden hajukynnykset määritetään standardin SFS-EN mukaisesti. Suomessa hajumäärityksiä tekee mm. VTT. Vesiasiat Vuoden 2014 vesien tarkkailusta on laadittu yhteenvetoraportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM 10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei ylittynyt vuoden 2014 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan rajaarvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, ja Vuonna 2014 hajun maastohavainnot tehtiin syys-joulukuussa. Maastossa jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys prosentteina kokonaisajasta. Lisäksi määritettiin hajutilanne 4 jakoisen asteikon (0 = ei hajua, 1 = heikko haju, 2-3 = selvä haju, 3 = voimakas haju) mukaan. Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajun esiintymiselle. VTT soveltaa Tanskassa sovellettavia ohjearvoja. Tulosten mukaan suurin hajun esiintymistiheys havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja koillispuolella. Voimakkaimmat hajuhavainnot olivat käsittelykeskuksen luoteis- ja pohjoispuolella. Vuonna 2014 hajuvalituksia tuli HSY:n palautejärjestelmään jätteenkäsittelykeskuksen lähialueelta 17 kpl, vuonna 2013 valituksia oli 25 kpl. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2014 melumittaukset tehtiin huhti-, heinä-, loka- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat dbl Aeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä kesäkuussa Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä dbl Aeq. Melun päiväajan ohjearvo on 55 dbl Aeq. Ajankohtaista HSY:llä on vireillä aluehallintovirastossa ympäristölupahakemus louhinnalle ja murskaukselle tasoituslouhinnan tekemiseksi laajennusalueella. Kaatopaikan laajennusalueelle valmistui syksyllä 3000 m 2 :n laajuinen lajittelukatos, jonka 12 m korkea vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle käsittelytoiminnalle. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Tarkoituksena on suunnitella materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyi Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sortti-asema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. HSY selvittää kipsilevyjen keräystä erillisessä hankkeessa. Kipsilevyjätteitä aiotaan käsitellä erityisesti kipsijätteen käsittelyyn tehdyllä kalustolla vuonna Kierrätysyksikkö erottelee kipsin muista epäpuhtauksista.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Tiedoksi Biojätteen mädätyslaitoksen rakennustyöt jatkuivat ja laitoksen koekäyttö alkaa vuonna Biokaasu hyödynnetään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa voimalaitoksessa, jota suunnitellaan mädätyslaitoksen läheisyyteen.

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9