Espoon seudun ympäristöterveyden katsaus Ämmässuon alueen toimintoihin ja valvontaan

Transkriptio

1 Sivu 1 / 7 Oheismateriaali 4 Espoon seudun ympäristöterveyden katsaus Ämmässuon alueen toimintoihin ja valvontaan Tiina-Kaisa Lauksio Ympäristölupa Terveydensuojelulain (763/ ) mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöluvan tarvitsevaa toimintaa valvotaan koko elinkaaren ajan. Ympäristölupien valvonnasta vastaavat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Kaikki laitokset tarkastetaan määräajoin. Tarkastuksissa seurataan lupamääräysten, esimerkiksi päästörajojen noudattamista. Jos laitoksella tapahtuu häiriöitä tai lyhytaikaiset päästörajaarvot ylittyvät, laitos on velvoitettu lähettämään raportin valvontaviranomaiselle välittömästi. Ämmässuo-Kulmakorven alueen uusien hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan YVAmenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä tietyistä YVA-laissa ja asetuksessa luetelluista hankkeista, joilla on merkittäviä ympäristöön tai terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. YVA-ohjelmassa esitetään suunnitelma ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arvioinnin tulokset kootaan YVA-selostukseen. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut yhteysviranomaiselle (ELY-keskus) lausunnon useista Ämmässuo-Kulmakorven alueen arviointiselostuksista. Yhteysviranomainen antaa lausuntojen pohjalta suosituksia ja ohjeita hankevastaavalle. YVA-selostuksessa arvioidaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa. Selostuksessa arvioidaan hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arvioinneissa tarkastellaan eri vaikutusten merkittävyyttä ja suunnitellaan haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteitä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käsitellään mm. hankkeen lähiasukkaiden kokemuksia, huolia ja pelkoja. YVA-menettelyn avulla kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia pyritään lisäämään. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen uudet toiminnot ja hankkeet pyritään ottamaan mukaan Ämmässuo - Kulmakorven alueen tarkkailu- ja seurantaohjelmiin. Laajemmilla seurantaohjelmilla pyritään lieventämään ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Yleensä vaikutusten merkittävyys on arvioitu erityisesti lähimpien asuinalueiden sekä virkistysalueiden kannalta. On kuitenkin huomioitava, että tarkkailu- ja seurantaohjelmissa ohjearvoja alempikin esimerkiksi melu- tai hajuhaitta voi olla häiritsevää lähimmissä asutuskohteissa epäsuotuisissa tuuli- ja sääolosuhteissa ja mahdollisissa häiriötilanteissa. 2. Ämmässuo-Kulmakorven alueen toimintaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon kaatopaikka avattiin vuonna Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätoiminnot ovat tällä hetkellä biojätteen käsittely, jätevoimalan tuhkan ja kuonan käsittely, kaatopaikkakaasun keräys ja

2 Sivu 2 / 7 hyödyntäminen, pilaantuneen maan käsittely ja kaatopaikkakäsittely ja loppusijoitus. Alueella on myös Sortti-asema henkilö- ja pakettiautoille. Jätteenkäsittelykeskuksen kokonaispintaala on noin 150 hehtaaria. Ämmässuolle ohjautuvan jätteen määrä on lähes puolittunut aikaisemmasta Vantaalle Långmossebergeniin rakennetun jätevoimalan käynnistyttyä vuonna Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset ympäristöön ovat vähentyneet ja vähentyvät edelleen jo toteutuneiden ja toteuttamisvaiheessa olevien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutuksesta. Jätteenpolttoon siirtyminen lopettaa laajamittaisen kaatopaikkatoiminnan Ämmässuolla ja vanha kaatopaikka tullaan sulkemaan. Jatkossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tullaan kehittämään biojätteiden käsittelyä. Myös kaatopaikkakaasun talteenoton kehittäminen ja siirtyminen kaasun hyödyntämiseen omassa sähköntuotannossa vaikuttavat myönteisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksiin ympäristöön. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ohjaavat lainsäädäntö, ympäristölupien määräykset ja toimintaan liittyvät standardit. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle on myönnetty yhteensä 8 lainvoimaista ympäristölupaa tai -päätöstä, joita ELY-keskus valvoo säännöllisin tarkastuksin. Yksi ympäristölupa on vireillä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty yhteensä 6 tarkkailusuunnitelmaa tai -ohjelmaa liittyen vesien, ilmanlaadun, melun ja jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailuun sekä biojätteen käsittelyyn. Ämmässuon ja Kulmakorven maantäyttöalueet Espoon kaupungin käytössä on ollut maantäyttöalueita Ämmässuo Kulmakorven alueella vuodesta 1989 alkaen. Ämmässuon maantäyttöalue oli käytössä vuosina Kulmakorven täyttöaluetta käytettiin vuosina Vuonna 2004 otettiin käyttöön Kalliosuon täyttöalue, jonka täyttö jatkuu viimeistelytöinä. Kalliosuon täyttöaluetta laajennettiin pohjoiseen ympäristöluvan muutoksella vuonna Kulmakorven alueella maantäyttöalueita rakennetaan louhimalla lisätilavuutta kallioon ja maantäyttö tullaan tekemään louhokseen. Louhinta on alkanut vuonna 1995 Jersinmäen tilalla. Jersinmäen tila siirtyi vuonna 2005 Rudus Oy:n omistukseen ja vuonna 2012 Espoon kaupungin omistukseen. Louhinta on ollut välillä keskeytyksissä. Louhinta on jatkunut alueella yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen ja jatkuu suunnitelman mukaan noin vuoteen 2018 (hankkeen 1. vaihe). Louhinnan jatkon (2. vaihe) ympäristölupa on parhaillaan vireillä. Alueen siirryttyä kaupungin omistukseen koko täyttöalueesta käytetään yhtä nimeä Takapelto. Louhinnan ja maantäytön toimintaa ohjaavat mm. maa-ainesluvat ja ympäristöluvat. ELYkeskus valvoo ympäristölupien toteutumista säännöllisin tarkastuksin. Ämmässuon, Kulmakorven, Kalliosuon ja Takapellon täyttöalueet ovat mukana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa. Rudus Oy:n räjäytysten ja louhinnan aiheuttamaa maaperän tärinää ja melua mitataan jatkuvatoimisilla tärinämittareilla ja melumittauksella. Mittauspisteiden asukkaat voivat seurata tuloksia reaaliaikaisesti netissä. Muu toiminta. Ämmässuon alueella toimii Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoo, jonka rakennusjätteen kierrätyslaitoksessa vastaanotetaan ja käsitellään mm. purku- ja rakennusjätteitä sekä puu-, pakkaus- ja energiajätteitä. Kuusakoski Oy kuuluu Ämmässuo - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Espoon kaupunki on aloittanut romuautojen varastoinnin Ämmässuo - Kulmakorven alueella vuonna Toiminnalle myönnetty ympäristölupa oli voimassa määräaikaisena vuoden 2010 loppuun. Toiminnalle on myönnetty uusi ympäristölupa vuonna 2011 (Espoon

3 Sivu 3 / 7 ympäristölautakunta). Siirtoajoneuvovarasto kuuluu Ämmässuo - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ämmässuo - Kulmakorven alueella toimii myös motocrossrata (Espoon moottorikerho Oy), kantojen haketusta ja mullan valmistusta (Hyvinkään Tieluiska Oy), polttonesteiden jakeluasema (Oy Shell Ab) ja betoniasema (Nurmijärven Betoni Oy). Lisäksi alueella on Rudus Oy:n käyttämätön betoniasema ja toimintansa lopettanut Rudus Asfaltti Oy:n kiinteä asfalttiasema. Näille toimijoille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita. Caiwell Oy:n Kulmakorven kivenmurskaamo on saanut toiminnalleen Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan, jossa ei velvoiteta yhteistarkkailuun liittymistä. 3. Toiminnan valvonta Espoon seudun ympäristöterveydessä on käyty läpi useita viranomaisraportteja ja kannanottoja, ympäristölupaan liittyviä tarkastuksia, toiminnanharjoittajien vuosiraportteja sekä Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportteja. Katsausta varten on lisäksi perehdytty useisiin Ämmässuo - Kulmakorven alueen arviointiselostuksiin ja niistä annettuihin lausuntoihin ja käyty läpi asukastapaamisten yhteenvetoja ja sidosryhmäkokousten pöytäkirjoja. Lisäksi on tutustuttu vireillä olevista tai jo käynnissä olevista hankkeista tehtyihin valituksiin ja niistä annettuihin lausuntoihin. Myös Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n tekemään Mustanpurontien kaivovesiselvitykseen on tutustuttu. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa on kartoitettu käymällä läpi vuosiraportteja, jotka perustuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Vuosiraporteista selviää alueella tehdyt valvontatarkastukset sekä tehdyt mittaukset, joilla toiminnan vaikutuksia seurataan. Tarkkailutuloksissa ei vuonna 2014 ja tammi-kesäkuussa 2015 ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa eivätkä ohje- ja raja-arvot ylittyneet ilmanlaatua, hajuja, melua ja vesiä koskevissa mittauksissa. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kpl tammi-kesäkuussa 2015, kun vuonna 2014 hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kappaletta. Meluvalituksia oli vuonna 2014 yksi kappale ja vuonna 2015 tammikesäkuussa kaksi kappaletta. Mitatut meluarvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmätapaamisia on pidetty useiden vuosien ajan. Sidosryhmätapaamisissa Ämmässuon alueen asukkaat ovat voineet tuoda esiin sen hetkisiä huolenaiheitaan. Sidosryhmien kokouspöytäkirjoja on tarkasteltu vuosilta Tarkastelujakson alussa asukkaiden suurimpana huolenaiheena oli ilmanlaatu, erityisesti hengitettävien hiukkasten määrä, polttoprosessissa muodostuvat aineet ja savukaasut sekä vedet (päästövedet, hulevedet ja raportointi). Myöhemmin huolenaiheeksi ovat tulleet mikrobiologiset päästöt, kompostointilaitoksen häiriötilanteet ja kuljetusten päästöt. Vuonna 2009 tuli esiin Mustanpurontien kaivojen veden laatu sekä hajuhaitat talviaikaan. Vuodesta 2010 alkaen asukkaiden huolena on erityisesti ollut Takapellon alueelta kantautuva melu ja pöly. Vuonna 2015 on tuotu esiin alueen kaikkien toimintojen mahdolliset yhteisvaikutukset.

4 Sivu 4 / 7 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle myönnettyihin ympäristölupiin on tehty vuosien mittaan useita valituksia. Katsausta varten on tutustuttu Ämmässuon alueen asukkaiden tekemiin valituksiin ja niihin annettuihin vastineisiin. Asukkaiden valituksissa on vaadittu Ämmässuo - Kulmakorven alueen toimintojen terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia. Lisäksi asukkaiden mielestä jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on aiheutunut ja aiheutuu terveydellistä haittaa lähialueen asukkaille. Tilapäisetkin päästöpiikit ovat asukkaiden mielestä terveyshaitta. Kaikkia päästöjä ei voi asukkaiden mielestä aistinvaraisesti arvioida ja vaikutukset tulevat vasta vuosien kuluttua. Toimenpiteisiin tulisi ryhtyä sairastumisriskin poistamiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt valituksia vedoten THL:n tekemään selvitykseen biologisen jätteenkäsittelyn mikrobiologisten päästöjen määrästä ja koostumuksesta sekä hiukkaspäästöjen biologisesta aktiivisuudesta. Selvityksen mukaan mikrobipitoisuudet ovat normaalilla taustatasolla noin 200 metrin etäisyydellä päästölähteestä. Biojätteen käsittelyalueelta on etäisyys lähimpään asutukseen 1400 m. Lausuja katsoo, että biojätteen käsittelykeskuksen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia on selvitetty riittävästi. Vaasan hallinto-oikeus on osittain muuttanut ja täydentänyt ympäristölupia ja antanut määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja. Vaasan hallinto-oikeus on myös todennut, että toimintojen toimiessa lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa lähialueen asukkaille. Annetut lupamääräykset ovat riittävät terveyshaittojen ehkäisemiseksi kun valvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia lisätarkkailua tai toimenpiteitä haittojen torjumiseksi ja tarkkailua voidaan myös muuttaa tulosten perusteella. Katsausta varten on käyty läpi myös useita arviointiohjelmia ja -selostuksia Ämmässuo - Kulmakorven alueella ja kiinnitetty erityisesti huomiota asukkaiden antamaan palautteeseen työpajoissa sekä ryhmähaastatteluissa. Kulmakorpi I YVA-menettelyn asukashaastatteluissa on käynyt ilmi, että asukkailla on huoli eri toimintojen aiheuttamista terveysvaikutuksista. Asukkaat kaipaavat kattavaa selvitystä terveydentilastaan, esimerkiksi kirjeitse tehtävää kyselyä Ämmässuon lähialueiden asukkaille. Kyselyssä tulisi olla mahdollisuus vapaaseen palautteeseen ja vastaamiseen nimettömästi. Terveysvaikutusten arvioinnissa asukkaat pitivät tärkeinä, että arvioinnin tekisi toksikologi, lääkäri tai jokin muu alan osaava henkilö. ELY-keskus tekee ympäristöluvan valvontaan liittyviä määräaikaistarkastuksia. Tarkastuksissa seurataan lupamääräysten, esimerkiksi päästörajojen noudattamista. Laitosten on raportoitava määräajoin laitoksen päästöistä ja toiminnasta. Jos laitoksella tapahtuu häiriöitä tai lyhytaikaiset päästöraja-arvot ylittyvät, laitos on velvoitettu lähettämään raportin valvontaviranomaiselle välittömästi. Kaikki laitokset tarkastetaan määräajoin ja tarkastustiheyteen vaikuttaa laitoksen riskiluokitus. Tarkastuskäyntejä tehdään myös kansalaisten ilmoitusten perusteella ja häiriötilanteissa. Kaikista tarkastuskäynneistä tehdään raportti Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI). Ympäristöluvan valvontatarkastuksissa on käyty läpi useita toiminta-alueita ja annettu tarvittaessa lisäohjeita tai täydennyskehotuksia. Tarkastuksissa selvitetään esimerkiksi, onko päästöjä seurattu lupamääräysten mukaisesti. Jos luvassa ei ole määritelty päästöraja-arvoja, keskitytään selvittämään,

5 Sivu 5 / 7 toimiiko laitos luvassa kuvatulla tavalla. Lisäksi tarkastetaan, onko laitoksella suunnitteilla toimenpiteitä, jotka voisivat edellyttää uuden luvan hakemista. Tarkastettavia osa-alueita ovat myös olleet mm. voimassaolevat luvat ja vireillä olevat hakemukset, yhteyshenkilöt, pelastussuunnitelmat ja kriisiviestintäohjeet, vahinko- ja onnettomuustilanteet, häiriötilanteet, haittaeläinten torjunta, seuranta- ja tarkkailuohjelmat, kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteet, vesien hallinta ja käsittely ja asukasvalitukset. Rudus Oy:n toimintaa on kartoitettu käymällä läpi Rudus Oy:n Kulmakorven tuotantoalueen toimintakertomuksia vuosilta Vuosiraporteista selviää vuoden aikana suoritettujen tarkkailujen tulokset ja häiriötilanteet ja onnettomuudet. Lisäksi on käyty läpi ELY-keskuksen Rudus Oy:n toiminnasta suorittamia määräaikaistarkastuksia ja kehotuksia. Rudus Oy seuraa tärinäpäästöjä ympäristöluvan mukaisesti lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta (Finnrock Oy). Mittaamiseen on käytetty ilmanpaine- ja tärinämittareita. Vuosiraporttien mukaan havaintopisteissä ei ole mitattu louhintapäivinä tärinän ohje-arvojen ylityksiä vuosina Rudus Oy ei ole tehnyt melumittauksia vuosina Vuosina on tullut muutamia melureklamaatioita. Ympäristö-melua on alettu mitata jatkuvatoimisesti kahdesta mittauspisteestä alkaen. Mittaustulokset kootaan kuukausittain raporttiin. Turunväylän osuus äänimaisemassa ja keskiäänitasoissa on ollut merkittävä. Kiviainesten ottotoiminnasta johtuvia ääniä ei ääninäytteissä ole raportin mukaan kuulunut. Rudus Oy on seurannut alueen ilmapäästöjä aistinvaraisesti vuosina Kyseisinä vuosina ilmoituksia häiritsevistä pölypäästöistä ei ollut tullut Rudus Oy:n tietoon. Vuonna 2014 Espoon ympäristökeskukselle oli tehty ilmoitus alueen pölyämisestä. Rudus Oy on aloittanut pölypäästöjen määrän selvittämisen mittauksin Mittaukset kestävät 90 päivää ja ne toteutetaan hyväksytyn mittaussuunnitelman mukaisesti osoitteessa Mustanpurontie 25. Rudus Oy kuuluu Ämmässuo - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Vuonna 2015 lähialueen asukkaat ovat valittaneet Kulmakorven alueella syntyvistä pölypäästöistä sekä tärinästä. Toukokuussa 2015 ELY-keskus on kieltänyt Rudus Oy:tä toimimasta voimassa olevan ympäristöluvan vastaisesti ja antanut kehotuksen suunnitella räjäytystöiden mitoitukset siten, etteivät louhinnat aiheuta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy Ekopark. Näytteitä otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa. Yksityiskaivoista näytteitä otetaan kerran vuodessa. Tulokset raportoidaan neljänä väliraporttina ja vuosiraporttina. Ämmässuon alueella tarkkailu koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta, Ämmässuontien maanläjitysaluetta (Espoon kaupunki), Kuusakoski

6 Sivu 6 / 7 Oy:n rakennusjätteen kierrätyslaitosta, Ämmässuon siirtoajoneuvovarastoa (Espoon kaupunki) ja Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitosta. Kulmakorven alueella tarkkailu koskee Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueita, Takapellon louhinta- ja maanläjitysaluetta (Espoon kaupunki ja Rudus Oy) sekä Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysaluetta (Rudus Oy). Lisäksi ohjelmassa on huomioitu kaatopaikan laajennusalue toimintoineen ja HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille. Tarkkailualueella on lisäksi muita toimintoja, joille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita. Näitä toimintoja ovat mm. motocrossrata (Espoon moottorikerho Oy), polttonesteiden jakeluasema (Oy Shell Ab), betoniasema (Nurmijärven Betoni Oy) sekä Caiwell Oy:n Kulmakorven kivenmurskaamo. Näiden toimijoiden mahdollisia vesistövaikutuksia ei yhteistarkkailuohjelmassa ole huomioitu. Tarkkailun yhteenvedossa tuloksia verrataan pääasiassa edelliseen vuoteen ja edelliseen analyysivalikoimaltaan laajan tarkkailun vuoteen (2009 ja 2014). Yhteistarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen selvät vaikutukset pohjavesiin rajoittuvat toiminta-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Runsassateisen elokuun vuoksi vuonna 2014 pohjavedessä oli runsaasti suolistoperäisiä indikaattori-bakteereita, mikä viittaa pintavesien vaikutukseen. Yksityisten talousvesikaivojen vesi täytti pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Tarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoilla ei ollut vaikutusta kaivojen vedenlaatuun. Mustanpurontien ja Forsbackan alueen yksityiskaivoissa havaittujen vedenlaatuongelmien takia Espoon kaupunki ja Rudus Oy aloittivat vuonna 2014 laajennetun kaivovesitarkkailun, jossa vesinäytteitä otetaan seitsemästä kaivosta kolmesti vuodessa. Laajennettua kaivotarkkailua jatketaan vuonna Espoon kaupunki ja Rudus Oy tarkkailevat Mustanpurontien ja Forsbackantien alueen yksityiskaivojen veden laatua. Näytteenotto on liittynyt Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun, jolla seurataan mm. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen mahdollisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin sekä talousvesikaivoihin. Yhteistarkkailu on ympäristölupapäätöksiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Vesinäytteissä on todettu bakteereita, jotka rajoittavat kaivoveden käyttöä talousvetenä. Selvitysalueen kaivojen vedestä on säännöllistä seurantatietoa vuodesta 2013 lähtien. Seurantaa on laajennettu koskemaan useampia kaivoja vv Kaivojen veden laadussa on vaihtelua kaivojen välillä sekä yksittäisestä kaivosta eri aikoina otetuissa näytteissä. Osa kaivoista ei täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia tai -suosituksia ja osa kaivoista täyttää laatuvaatimukset. Tutkimustulosten perusteella todetut bakteeripitoisuudet näyttävät johtuvan maan pinnalla kulkeutuvan veden pääsystä kaivoihin. Osa selvitysalueella olevista jätevesien käsittelyjärjestelmistä sijaitsee alueella olevien yksityiskaivojen muodostumisalueella. Järjestelmien toimivuudesta ja teknisestä toteutuksesta suositellaan tehtävän erillinen tarkastus. Bakteerien kulkeutuminen pohjaveden mukana pitkiä matkoja ei ole todennäköistä, mutta mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. Selvitys esittää uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista Takapellon ja Mustanpurontien väliselle alueelle.

7 Sivu 7 / 7 4. Johtopäätökset YYA-menettelyillä on pyritty vähentämään tai kokonaan estämään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia sekä huomioimaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden tai toimintojen kanssa. YVA-menettelyillä on myös pyritty arvioimaan hankkeiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristöluvat on myönnetty sillä edellytyksellä, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Espoon ympäristöterveys toteaa, että toimijoita, joilla on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja ja joille on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, valvotaan Ämmässuo - Kulmakorven alueella asianmukaisesti. Tarvittaessa on annettu kehotuksia tai määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi. Suurimmat toimijat ovat raportoineet toiminnastaan vuosittain. Tarkkailujen tulokset ja raportit ovat olleet viranomaisten nähtävillä. Toimijat ovat myös pyrkineet tiedottamaan ja antamaan reaaliaikaista tietoa lähialueen asukkaille mittauksista ja häiriötilanteista. Toimijoiden ja asukkaiden välillä on ollut yhteisiä tilaisuuksia ja tiedon vaihtoa. Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen tarkkailuun (vesi). Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden valituksiin ja huolenaiheisiin aloittamalla mittauksia ja selvityksiä, joiden avulla epäkohtia ja haittoja on pyritty kartoittamaan ja vähentämään tai kokonaan poistamaan. Osa toimijoista on aloittanut mittauksia myös vapaaehtoisesti ilman ympäristöluvassa olevia velvoitteita. ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja. Tällä hetkellä koko Ämmässuo - Kulmakorven alueella on yhteistarkkailuna ainoastaan vesi. Ottaen huomioon alueen laajuuden ja erityyppisten toimijoiden suuren lukumäärän, ympäristöön kohdistuvien yhteisvaikutusten arvioiminen helpottuisi, jos saataisiin yhteisiä tarkkailuohjelmia muiltakin ympäristövaikutusten alueilta kuin vesien tarkkailusta. Esimerkiksi melua tai pölyä aiheuttavat toimijat voisivat liittyä yhteiseen melun- tai pölyntarkkailuohjelmaan. Yhteisten tarkkailuohjelmien tulokset ja valvovien viranomaisten valvontaraportit sekä myös toimijoiden vuosiraportit olisi hyvä koota keskitetysti yhteiseen tietopankkiin kaikkien viranomaisten saataville. Näin koko Ämmässuo - Kulmakorven alueen valvonta ja yhteisvaikutusten tarkkailu kaikilta osa-alueilta helpottuisi. Avoimuuden lisäämiseksi sekä valvonnan yleisen näkyvyyden lisäämiseksi asukkaiden informoiminen kaikista Ämmässuo - Kulmakorven alueen häiriötilanteista ja tulevista tapahtumista olisi hyvä keskittää yhteiseen tiedotuskanavaan, jolloin tieto eri toimijoiden tilanteesta tulisi kaikkien tietoon, niin asukkaiden kuin muidenkin toimijoiden. Myös toimijoiden vuosiraportteja, tarkkailujen tuloksia sekä valvontaraportteja voisi olla asukkaiden saatavilla yhteisestä tiedotuskanavasta tai tietopankista.