Ympäristölautakunta Sivu 1 / 35. kehittämispäällikkö

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 35 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:35-19:33 Paikka Luontotalo Villa Elfvik, Elfvikintie 4 Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova, poissa esteellisenä klo käsittelyn ajan, tilalla varajäsen Ville Lappalainen Mauri Sauvola Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tuula Hämäläinen-Tyynilä Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 35 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mauri Sauvola Pekka Lempiäinen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 35 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 41 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 42 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 43 Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/ Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 12 muuttaminen 45 3 Maanrakennus Oy Laatutyö, Espoo Blominmäki, 16 ylijäämälouheen murskauslaitosta koskevan ympäristöluvan myöntäminen Oy Teboil Ab, polttonesteiden jakeluaseman 17 ympäristöluvan rauettaminen, Kilonkartanontie 1, Espoo 47 5 Oy Teboil Ab:n hakemus polttonesteiden jakeluaseman 18 toimintaa koskevan ympäristöluvan rauettamiseksi ja ympäristönsuojelulain 90 :n mukainen suunnitelma toiminnan päättämisen jälkeisistä toimista, Kivenlahdentie HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, polttonesteiden 19 jakeluaseman ympäristöluvan rauettaminen, Kukkaromäki 1, Espoo 49 Ympäristölautakunnan lausunto Finnoonsataman 20 ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 50 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu 25 vuonna Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mauri Sauvola ja Pekka Lempiäinen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) Tuija Nyyssönen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen ympäristölautakunnan seurantaraportin 04/2013 ja esittää kaupunginhallitukselle tuloarvion alentamista euroa EUtukien ja avustusten osalta. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/ Ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutuminen 4/2013 Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 35 Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-strategian tavoitteisiin perustuvat tulostavoitteet, määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja eritysperustelut. Lautakunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Ympäristölautakunnan vuoden 2013 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen on käsitelty lautakunnassa Kuntalaki edellyttää, että poikkeamat talousarvion sitovissa määrärahoissa, tuloarvioissa ja toiminnallisissa tavoitteissa viedään valtuustoon käsiteltäväksi. Talousarvion tai tavoitteen muutosehdotus on valmisteltava siten, että valtuusto ehtii käsitellä ne ennen tilikauden päättymistä. Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Heinäkuun lopun tilanteesta laaditaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Raportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta mukaan lukien keskeiset konserniyhteisöt. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia. Kaupunginhallitus käsittelee huhtikuun kuukausiraporttia Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lautakuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnalla ei ole määrärahavarausta talousarvion investointiosassa. Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti tuodaan tiedoksi lautakunnalle talousarvion seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 35 Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-strategiassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Valtuusto hyväksyy talousarviovuotta koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet taloussuunnitelman yhteydessä. Tulostavoitteiden toteutumisen seurantatiedot ja korjaavat toimenpiteet käsitellään kaupunginhallituksessa huhtikuun kuukausiraportin ja heinäkuun seurantaraportin yhteydessä. Tulostavoitteiden poikkeamat käsitellään valtuustossa lokakuun kuukausiraportin perusteella. Ympäristölautakunnan tulostavoitteet vuodelle 2013 Ympäristökeskuksen Espoo-strategiaan liittyvät toiminnan painopistealueet ovat ilmastostrategian toteuttamisen edistäminen, toimenpideohjelman täytäntöönpano ja ympäristöjohtamisen kehittäminen. Espoon Solvallassa avataan Metsähallituksen Haltialuontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS -seudun keskeisiä luontoarvoja. Toiminnan painopistealueista on kerrottu tarkemmin toimintasuunnitelmassa. Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan Targetor -järjestelmässä. Tulostavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite: Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa (3.12.). Tavoitteena on kaupungin ympäristöjohtamisen kehittäminen. Mittareina käytetään ekotukihenkilöiden määrää, ekotukikoulutusten määrää ja Vihreä Lippu -koulutuksiin osallistuneiden määrää/koulutuksien määrää. Sitova tulostavoite vuodelle 2013: Ekotukitoiminta kehittyy suunnitelman mukaisesti: koulutetaan 100 uutta ekotukihenkilöä, 5 peruskoulutusta, 4 jatkokoulutusta seudullisesti, 2 ekotukitreffit, 6 ekotuki-infokirjettä, hankintapalveluja tuetaan ympäristöasioissa, VL -kurssien määrä pysyy ennallaan, osallistutaan RCE (Regional centre of expertise in sustainable education) työhön

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 35 Toteutuminen : Peruskoulutuksia järjestetty 3 kpl, uusia ekotukihenkilöitä koulutettu 60 kpl, seudullisia jatkokoulutuksia 1 kpl, järjestetty 1 ekotukitreffit, infokirjeitä lähetetty 3 kpl Tavoite toteutuu Valtuustokauden tavoite: Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti (5.10.) Tavoitteena on ilmastostrategian toteuttaminen. Mittareina käytetään toimenpiteiden määrää, CO 2 - päästöjen kehitystä. Sitova tulostavoite vuodelle 2013: Päivitettyjä ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa toteutetaan, kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Toteutuminen Koordinaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti, ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa toteutettu, kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto: kokonaispäästöt kasvoivat 7 % vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011, asukaskohtaisten päästöjen kasvu 5 % vuonna 2012 verrattuna vuoteen Tavoite toteutuu osittain Yhteenveto ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutumisesta huhtikuun lopun tilanteessa on oheismateriaalina. Ympäristölautakunnan huhtikuun kuukausiraportti Huhtikuun kuukausiraporttiin kuuluvia kirjauksia tehdään kirjanpitoon saakka. Ennuste on laadittu tulostetun kirjanpidon tilanteen perusteella. Menoista puuttuu vielä joitakin kaupungin sisäisten palvelujen ostoon liittyviä kirjauksia, jotka eivät kuitenkaan ole suuruudeltaan merkittäviä. Varhe- ja eläkemenoperusteisten maksujen muutos Varhe- ja eläkemenoperusteisia maksuja on tarkistettu lautakunnan käyttösuunnitelmaan talousarvion hyväksymisen jälkeen. Maksujen tarkistaminen lisää ympäristölautakunnan menoja euroa. Kaupunkitasoinen tavoite parantaa toimintakatetta edellyttää kuitenkin eläkemenojen nousun sopeuttamista yksikön muista määrärahoista.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 35 Menojen ja tulojen toteutuminen Käyttötalouden menoihin on vuonna 2013 budjetoitu 2,682 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,633 milj. euroa, 23,6 %. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 19,5 %. Tulojen arvioidaan alittuvan talousarviosta euroa EU-tukien ja avustusten osalta. Tulot kertyvät Villa Elfvikin käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten taksaa on muutettu. Maksuja on korotettu 5 prosenttia vuoden 2013 alusta lukien. Ulkoisia maksutuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 26,5 %. Ulkoisia tukia ja avustuksia on budjetoitu euroa. EU-tukien osuus on euroa. Avustuksia ei kerry vuonna Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle tuloarvion alentamista euroa. Ympäristönsuojelutehtävistä saatavia tuloja on budjetoitu euroa. Toteuma on euroa, 18,6 %. Villa Elfvikin osalta tuloja on budjetoitu euroa. Toteuma on euroa, 22,6 %. Ulkoisiin toimintamenoihin on varattu 2,291 milj. euroa. Toteuma 0,527 milj. euroa, 23,0 %. Sisäisiin toimintamenoihin on varattu 0,391 milj. euroa. Toteuma 0,106 milj. euroa, 27,1 %. Henkilöstömenoihin on varattu 1,540 milj. euroa. Toteuma 0,434 milj. euroa, 28,2 %. Kasvua on 1,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on huhtikuussa 25. Villa Elfvikin luontotalon näyttelysihteerin toimi on muutettu suunnittelijan toimeksi vuoden 2013 alusta lukien. Palveluiden ostoon on budjetoitu 0,685 milj. euroa. Toteuma on euroa, 12,0 %. Asiantuntijapalveluihin on talousarviossa varattu 0,272 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty euroa, 8,4 %. Muihin ostopalveluihin on budjetoitu Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin. Määrärahaa on varattu 0,33 milj. euroa. Toteuma on euroa, 14,2 %. Ympäristönsuojelutehtäviin (kp 44001) on varattu 1,891 milj. euroa. Toteuma 0,461 milj. euroa, 24,4 %. Villa Elfvikin menoihin (kp 44002) on varattu 0,537 milj. euroa. Toteuma 0,143 milj. euroa, 26,5 %.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 35 Projektihankkeisiin (kp 44004) on budjetoitu 0,132 milj. euroa. Menojen toteuma on euroa, 12,5 %. Espoon maksuosuus Ilmastoinfon menoihin on noin euroa. Menot maksetaan vuonna 2013 keskushallinnon määrärahoista. Vesiensuojelutehtäviin (kp 44008) on budjetoitu 0,121 milj. euroa. Menojen toteuma on euroa, 10,2 %. Aineettomien hyödykkeiden (91) hankintaan tarvittavat määrärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon. Rahoitus myönnetään projektihakemusten perusteella. Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/2013 on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Anu Rajala, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Ympäristölautakunta Sivu 12 / / / Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Erja Tiihonen, puh. (09) Kari Kavasto, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää 1) hyväksyä liitteiden mukaiset Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksen ja muutosten perustelut nähtäville asettamista varten 2) pyytää ehdotuksesta lausuntoja ja mielipiteitä kuntalaisilta, järjestöiltä, naapurikunnilta ja viranomaisilta. Lausunto pyydetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä muilta viranomaisilta ja järjestöiltä, joiden toimenkuvaan tai tehtäviin ympäristönsuojelumääräysten muutosten arvioidaan vaikuttavan. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Mika Leppinen ehdotti, että ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksen 33 :n 1. kappaleen toinen ja kolmas virke muutetaan seuraavanlaiseksi: Pientaloihin voidaan rakentaa yksittäisiä lämpökaivoja, jos käytettävä lämpöjärjestelmä on varustettu parasta mahdollista tekniikkaa olevilla turva- ja seurantalaitteilla pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Pekka Lempiäinen ehdotti Taina Vilon kannattamana, että ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksen 24 :n 1. kappaleen lopussa olevan tai muu kirkollinen tilaisuus tilalle kirjoitetaan muu uskonnollinen tai sitä vastaava tilaisuus. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Leppisen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lempiäisen ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta päätti 1) hyväksyä liitteiden mukaiset kokouksessa muutetun Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksen ja muutosten perustelut nähtäville asettamista varten

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 35 2) pyytää ehdotuksesta lausuntoja ja mielipiteitä kuntalaisilta, järjestöiltä, naapurikunnilta ja viranomaisilta. Lausunto pyydetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä muilta viranomaisilta ja järjestöiltä, joiden toimenkuvaan tai tehtäviin ympäristönsuojelumääräysten muutosten arvioidaan vaikuttavan. Liite Selostus 1 Ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotus_kokouksessa muutettu 2 Muutosten perustelut Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa lähtien, lukuun ottamatta määräysten 11 :ää, joka tuli voimaan Määräyksiä on viimeksi päivitetty valtuustossa ja muutetut määräykset tulivat voimaan Ympäristönsuojelumääräyksiä on nyt tarpeen päivittää lainsäädännön muutosten ja valvontatyössä saatujen kokemusten vuoksi. Lisäksi voimaan tullut Espoon kaupungin uusi rakennusjärjestys ja voimaan tulleet pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleiset jätehuoltomääräykset aiheuttavat pieniä tarkistustarpeita ympäristönsuojelumääräyksiin. Muutosten perustelut on esitetty päätösehdotuksen liitteessä. Joiltakin osin määräyksiin on tehty pieniä sanamuotoiluun liittyviä tarkistuksia tai lainsäädäntöön liittyvät tekstit on päivitetty voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Näitä muutoksia ei ole perusteluissa erikseen selostettu, jos niillä ei ole vaikutusta määräysten asiasisältöön. Kaikki pienetkin muutokset kuitenkin näkyvät liitteenä olevassa muutosehdotuksessa (lisäykset alleviivattuina, poistot yliviivattuina). Kukin ympäristötarkastaja ja limnologit ovat vastanneet pääasiallisia tehtäviään koskevien ympäristönsuojelumääräysten päivittämisestä, ja näitä muutosehdotuksia on käsitelty ympäristökeskuksen yhteisissä kokouksissa. Muutoksia pohdittaessa on otettu huomioon myös Vantaan kaupungin muutetut ympäristönsuojelumääräykset ja Helsingin kaupungin valmisteilla olevat määräykset, jotta määräyksiin ei jäisi tarpeettomia kuntalaisten ja toiminnanharjoittajien tasapuoliseen kohteluun vaikuttavia eroavaisuuksia. Ympäristölautakunnan käsittelyn jälkeen liitteinä olevat ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotus ja muutosten perustelut asetetaan nähtäville kaupungin Internet-sivuille ja niistä pyydetään tarpeelliseksi katsottavat lausunnot muilta viranomaisilta ja järjestöiltä. Lausuntojen ja mielipiteiden jättämistä varten varatun määräajan jälkeen ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotusta tarkistetaan tarvittaessa. Muutettu ehdotus tuodaan uudestaan alkusyksystä ympäristölautakunnan käsittelyyn, jotta se voi esittää määräysten hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 35 Tavoitteena on, että määräykset tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta. Aikataulua saattaa kuitenkin hidastaa parhaillaan ympäristöministeriössä valmisteltavan uuden ympäristönsuojelulakiehdotuksen valmisteluaikataulu. Tarkoituksena on, että määräyksiin tehtäisiin uuden ympäristönsuojelulain mukaiset päivitykset, ennen kuin muutosehdotus saatetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan ympäristönsuojelulakiin ei ole tulossa ympäristönsuojelumääräyksiin vaikuttavia muutoksia, mutta uusi ympäristönsuojelulaki aiheuttaa kuitenkin joitakin tarkistuksia ympäristönsuojelumääräyksissä käytettyihin viittauksiin ympäristönsuojelulakiin. Uuden ympäristönsuojelulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Ympäristönsuojelumääräyksistä, muun muassa lainsäädännöllisestä perustasta, soveltamisalasta ja tarkoituksesta, on kerrottu ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksen alussa olevassa Lukijalle-osiossa. Olennaisimmat muutokset Ympäristönsuojelumääräysten pääasiallisin muutostarve johtuu uudesta valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (niin sanottu hajajätevesiasetus). Uudella asetuksella lievennettiin kumotun hajajätevesiasetuksen puhdistustasovaatimuksia. Kunta voi kuitenkin ympäristönsuojelulain ja asetuksen 4 :n nojalla edellyttää ympäristönsuojelumääräyksissään vähimmäisvaatimustasoa tiukempaa, asetuksen 4 :ssä säädettyä ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkillä alueilla. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueilla tai ranta-alueilla. Useat naapurikunnat ovat jo päivittäneet ympäristönsuojelumääräyksiään uuden asetuksen huomioon ottaen. Esimerkiksi Vantaalla tärkeillä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla talousjätevedet on ensisijaisesti käsiteltävä menetelmällä, jonka puhdistustaso täyttää valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaisen ohjeellisen puhdistustason. Muussa tapauksessa ne on johdettava pohjavesialueen ja/tai ranta-alueen ulkopuolelle. Käymäläjätevedet on puhdistettunakin johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös Helsingin ympäristönsuojelumääräysten muutosluonnoksessa tärkeillä pohjavesialueilla, rantavyöhykkeillä ja saaristossa talousjätevedet on käsiteltävä ohjeellisen puhdistustason mukaisesti tai johdettava käsiteltäväksi alueen ulkopuolelle. Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksessa jätevesiä käsittelevässä luvussa 2 esitetään, että tärkeillä pohjavesialueilla, vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueilla ja ranta-alueilla noudatetaan tiukempaa ohjeellista puhdistustasoa. Käymäläjätevedet tulisi kuitenkin tärkeillä pohjavesialueilla johtaa tiiviiseen säiliöön. Pääsääntöisesti Espoossa talousjätevedet on tärkeillä pohjavesialueilla johdettava tiiviiseen säiliöön jo Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen perusteella.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 35 Tiedoksi Nykyisten ympäristönsuojelumääräysten liitteenä olevat suositukset kemikaalien ja ongelmajätteiden säiliö- ja astiavarastoinnista on siirretty tarkistettuina määräyksiksi. Melun ja tärinän torjuntaa koskevassa 6 luvussa on yöaika muutettu alkamaan nykyisen klo sijasta klo Tämänhetkinen yöajan alkamisaika on ristiriidassa sekä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisen että EU:n lainsäädännössään käyttämän yöajan kanssa. Lisäksi kaikissa Espoon kehyskunnissa yöaika alkaa nyt klo 22.00, kun myös Vantaan kaupunki on ympäristönsuojelumääräyksiään päivittäessään muuttanut yöajan alkamaan klo Espoolla ei näin ollen ole perusteita säilyttää poikkeavaa yöajan alkamisaikaa. Ympäristönsuojelumääräyksiin on lisätty uusi määräys maalämpökaivojen sijoittamisesta tärkeille pohjavesialueille.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Ympäristölautakunta Sivu 16 / / / Maanrakennus Oy Laatutyö, Espoo Blominmäki, ylijäämälouheen murskauslaitosta koskevan ympäristöluvan myöntäminen. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää myöntää Maanrakennus Oy Laatutyölle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan ylijäämälouheen murskauslaitokselle Espoon Blominmäkeen. Lupapäätös liitteenä. Päätös Liite Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Maanrakennus Oy Laatutyö ympäristölupa Selostus Tiedoksi - Li Yi - Tonttiyksikkö, Tonttiyksikkö, sähköposti - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat - Maanrakennus Oy Laatutyö

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Ympäristölautakunta Sivu 17 / / / Oy Teboil Ab, polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan rauettaminen, Kilonkartanontie 1, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että Oy Teboil Ab:lle myönnetty ympäristölupa polttonesteiden jakeluaseman toimintaan osoitteessa Kilonkartanontie 1 raukeaa. Päätös Liite Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Oy Teboil Ab, Kilonkartanontie 1, ympäristöluvan rauettamispäätös Selostus Tiedoksi - Oy Teboil Ab, ote - Kiinteistöosakeyhtiö Kilon KB/39, ote - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Ympäristölautakunta Sivu 18 / / / Oy Teboil Ab:n hakemus polttonesteiden jakeluaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan rauettamiseksi ja ympäristönsuojelulain 90 :n mukainen suunnitelma toiminnan päättämisen jälkeisistä toimista, Kivenlahdentie 9 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että ConocoPhillips Finland Oy:lle (nykyinen Oy Teboil Ab) myönnetty ympäristölupa osoitteessa Kivenlahdentie 9 sijainneen polttonesteiden jakeluaseman toimintaan raukeaa. Päätös Liite Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Oy Teboil Ab, Kivenlahdentie 9, ympäristöluvan rauettamispäätös Selostus Tiedoksi - Oy Teboil Ab, ote - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat - Helsingin Osuuskauppa Elanto

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Ympäristölautakunta Sivu 19 / / / HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan rauettaminen, Kukkaromäki 1, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että Uudenmaan ABC Oy:lle (nykyinen HOK-Elanto Liiketoiminta O) myönnetty ympäristölupa polttonesteiden jakeluaseman toimintaan osoitteessa Kukkaromäki 1 raukeaa. Päätös Liite Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 HOK- Elanto Liiketoiminta Oy, Kukkaromäki 1, ympäristöluvan rauettamispäätös Selostus Tiedoksi - Jussi Eerolainen, Tonttiyksikkö - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat - HOK-Elanto Liiketoiminta Oy

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Ympäristölautakunta Sivu 20 / / / Ympäristölautakunnan lausunto Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Hämäläinen-Tyynilä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa Uudenmaan Ely-keskukselle seuraavan lausunnon: Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiohjelma (jäljempänä YVAohjelma) on laadittu YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti. Toteuttamalla ympäristövaikutusten arviointi ohjelmassa kuvatulla tavalla on mahdollista saada esiin hankkeen ympäristövaikutukset siten, että tietoja voidaan hyödyntää alueen kaavoituksessa, muussa päätöksenteossa ja mahdollisissa tulevissa ympäristölupahakemuksissa. Ympäristölautakunta haluaa varmistaa, että arvioinnissa on mukana myös todennäköinen ja todellinen vaihtoehto, jonka mukaan alue tullaan toteuttamaan. Alueen suunnittelu on edennyt siitä vaiheesta, joissa vaihtoehdot VE 1 ja VE 2 valittiin, ja on mahdollista, että arvioinnin päätyttyä ne eivät olekaan enää ajankohtaisia. VE 1 perustuu syksyllä 2012 päättyneen Finnoonsataman suunnittelukilpailun voittajaehdotuksiin, joita on työstetty eteenpäin siinä määrin, että ruoppaus- ja täyttömäärät ovat saattaneet muuttua ohjelmaan valitusta vaihtoehdosta. VE 2 perustuu aiemmin nähtävillä olleeseen osayleiskaavaluonnokseen, jossa ei ole huomioitu maakuntakaavan rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajausta ja jota Uudenmaan liitto pitää lausunnossaan maakuntakaavan tavoitteiden vastaisena. Siten on mahdollista, että alueen tuleva kaavoitus tulee poikkeamaan niistä suunnitelmista, joiden pohjalta vaihtoehdot ympäristövaikutusten arviointiin valittiin. Tällöin on mahdollista, että aikaa vievät ympäristöselvitykset tulee tehdä kaavoituksen yhteydessä uudestaan. Sen vuoksi ympäristölautakunta esittää, että ennen selvitysvaiheen aloittamista varmistetaan, että vertailtavat vaihtoehdot ovat todellisia ja toteutuskelpoisia ja tarpeen mukaan arviointiin lisätään uusien kaavasuunnitelmien mukainen vaihtoehto. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 35 Selostus Lausuntopyyntö Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on asettanut nähtäville Finnoon sataman rakennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman väliseksi ajaksi ja pyytää siitä lausuntoja ja mielipiteitä mennessä. Arviointiohjelma on toimitettu ympäristölautakunnan jäsenille huhtikuun kokousmateriaalin mukana. Siihen voi myös tutustua internetissä Espoon ajankohtaisista hankkeista kertovalla sivulla: Etusivu >Espoon kaupunki >Ajankohtaista >Kaikki hankkeet tai linkistä: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Liikenne/Liikennehankkeet/Ajankohtaiset_hank keet/finnoonsataman_ymparistovaikutusten_arviointiohjelma. Finnoonsataman hanke Finnoonsataman alue Espoossa kuuluu käynnistettyyn Finnoon aluekehityshankkeeseen, joka sisältää useita osahankkeita ja asemakaava-alueita. Finnoonsataman alueelle suunnitellaan asunto- ja toimitilarakentamista ja pienvenesataman laajennusta. Alueen toteuttaminen edellyttää nykyisen merialueen täyttöjä, jolloin luodaan uutta rakennusmaata. Täytettävä merialue Suomenojan venesataman edustalla on maaperältään suurelta osin useita metrejä paksun saven peittämä. Alueen kestävä rakentaminen edellyttää, että merenpohjassa tällä hetkellä oleva savi ruopataan pois ennen täyttöä. Pois ruopattu savi täytyy viedä pois alueelta, ja sitä varten etsitään Espoosta ulkomereltä sopivaa läjitysaluetta. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioidaan olevan niin mittavat, että niiden selvittämiseksi on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankealueen rajaus ja sijainti Hankealueeseen kuuluu Finnoonsatama, sen läheiset merialueet sekä ruoppausmassojen meriläjitysaluevaihtoehdot, jotka sijaitsevat Espoon ulkosaaristossa. Alue sijaitsee Finnoonlaaksossa omakotitalovaltaisten alueiden tuntumassa. Aluetta rajaa idässä Tiistilä, Nuottaniemi sekä Matinkylä ja lännessä Iivisniemi. Etelässa alue rajautuu saaristoon Ryssjeholmenin eteläpuolella. Alueella sijaitsee Suomenojan venesatama, joka on Espoon suurin pienvenesatama. Välittömästi venesataman pohjoispuolella sijaitsevat Fortumin lämpövoimalaitos sekä HSY:n jätevedenpuhdistamo. Voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon pohjoispuolella on linnustoltaan arvokkaaksi muodostunut jätevedenpuhdistamon virtaamien tasausallas sekä siihen liittyvä virkistysalue.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 35 Ympäristövaikutusten arviointiprosessin kulku YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely koostuu kahdesta päävaiheesta. Ensin laaditaan arviointiohjelma, joka on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma siitä, mitä ja miten hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan. Sen jälkeen tehdään varsinainen arviointi, jonka tulokset kootaan arviointiselostukseen. Menettely päättyy yhteysviranomaisena toimivan Ely-keskuksen lausuntoon. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei tehdä päätöksiä hankkeiden toteuttamisesta, vaan varmistetaan, että kaikki olennaiset tiedot ovat käytössä hankepäätöksiä tehtäessä. YVA-hankkeessa tutkitaan YVA-lain 2 :n mukaisesti hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 35 - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; - luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä - edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. YVA-ohjelman laatiminen on käynnistynyt syksyllä Ohjelma valmistui ja Ely-keskus asetti sen nähtäville ajalle Nähtävillä olon jälkeen yhteysviranomaisella on 30 päivää aikaa antaa siitä oma lausuntonsa, jossa huomioidaan pyydetyt lausunnot ja asukkaiden ja muiden osallisten kannanotot. YVA-selostuksen laatiminen alkaa välittömästi YVA-ohjelmavaiheen jälkeen. Kun arviointiselostus on valmistunut (arviolta syksyllä 2013), se asetetaan jälleen nähtäville kahden kuukauden ajaksi. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon viimeistään kaksi kuukautta selostuksen nähtävillä olon jälkeen. Tämä tapahtunee alkuvuodesta Tarkasteltavat vaihtoehdot Yva-menettelyssä on olennaista, että suunnitellulle hankkeelle on useita vaihtoehtoja, joiden tulee olla todellisia ja toteuttamiskelpoisia. Tässä menettelyssä vaihtoehdot eroavat toisistaan rakentamissuunnitelmien ja niiden vaatiman ruoppauksen, täytön ja läjityksen osalta. VE 0: Hanketta ei toteuteta VE 0+: Satama laajennetaan aiemmin laaditun sataman laajennuksen yleissuunnitelman mukaisesti, mutta alueelle ei suunnitella asuinrakentamista. Ruoppaustarve 0,3 milj.m 3, täyttötarve 0,3 milj.m 3. VE 1: Finnoonsataman suunnittelukilpailun pohjalta muodostettu vaihtoehto. Ruoppaustarve 1,6 milj.m 3, täyttötarve 1,8 milj.m 3. VE 2: Osayleiskaavaluonnoksen mukainen vaihtoehto. Ruoppaustarve 2,0 milj.m 3, täyttötarve 2,8 milj.m 3. Täyttömassalähteiden suhteen hankkeessa on kaksi erilaista periaatteellista ratkaisua. Joko täyttämiseen käytettävät massat saadaan yhdestä tai kahdesta suuresta lähellä sijaitsevasta lähteestä kerralla, tai sitten joudutaan turvautumaan kauempaa, mahdollisesti pienempinä erinä saataviin massalähteisiin. Finnoonsataman alueen rakentaminen pyritään ajoittamaan siten, että lähialueella käynnistyvän Länsimetron jatkeen louhintatyömaalla syntyvät louheet saadaan hyödynnettyä. Toinen lähialueen rakennustyö, josta täyttömassoja on saatavilla, on Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesitunnelityömaa. Jollei louheenhankinta lähialueilta onnistu esim. aikataulusyistä, voidaan joutua turvautumaan Espoon pohjoisosasta Kulmakorven alueelta tai jostain muualta tuotaviin massoihin.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 35 Ruoppausmassojen meriläjitysaluevaihtoehtoina tarkastellaan kolmea Espoon vesialueella sijaitsevaa mahdollista aluetta. Lisäksi tarkastelussa on mukana nykyisin Espoon käytössä oleva Rövargrundetin ruoppausmassojen läjitysalue, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää vaihtoehdossa 0+. Maalle sijoittaminen ei ole missään vaihtoehdossa realistinen vaihtoehto, sillä ruoppausmassamäärät ovat niin suuria ja ruopattava aines hyvin vetistä. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 25 / / / Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon Käsittely Asia käsiteltiin 42 jälkeen. Marika Visakova poistui esteellisenä (palvelussuhdejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo ja hänen tilallaan kokouksessa oli varajäsen Ville Lappalainen. Taina Vilo ehdotti Henna Partasen ja Katja Koivumäen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Selostusosasta tulee ilmetä selkeät syyt pitoisuuksien merkittäville muutoksille ja muutosten suunta kaatopaikka-alueen toiminnallisiin muutoksiin verrattuna. Keskustelun asian palauttamisesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vilon palautusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Selostusosasta tulee ilmetä selkeät syyt pitoisuuksien merkittäville muutoksille ja muutosten suunta kaatopaikka-alueen toiminnallisiin muutoksiin verrattuna. - Kartta pintavesihavaintopaikoista - Kartta pohjavesihavaintopaikoista Yleistä Ämmässuon alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen, aluksi Helsingin vesipiirin vesitoimiston hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 1992 tarkkailu laajeni Kulmakorpeen, kun siellä toimintansa aloittaneelle maankaatopaikalle alettiin toimittaa Suomenojan voimalaitoksen tuhkia. Vuodesta 2003 lähtien pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 35 sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Vuoden 2012 tarkkailu perustuu päivättyyn yhteistarkkailuohjelmaan. Ohjelmassa on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä esittämät asiat. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo. Vuoden 2012 tarkkailun suoritti ja yhteenvedon laati Ahma ympäristö Oy. Seuraavassa käsitellään tarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu vuosiyhteenvedossa noudatetun otsikoinnin mukaisesti. Kartat pintavesija pohjavesihavaintopaikoista ovat oheismateriaalina. Viemäriin johdettavat vedet Jätteenkäsittelyalueella muodostuvista vesistä kuormitetuimmat kerätään tasausaltaaseen, josta ne pumpataan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaaseen johdetaan hyötykäyttöalueen keräysaltaan ja ympäryssalaojien vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, käytöstä poistetun kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen vesi sekä uuden kaatopaikan suotovedet. Suomenojalle pumpattiin jätevesiä m 3 (1 651 m 3 /d). Jätevesimäärä oli 13 % suurempi kuin vuonna 2011 ja suurin Suomenojalle vuosina pumpattu, mikä johtui selvästi tavanomaista sateisemmasta vuodesta Suomenojalle pumpattu vesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Veden haitta-ainepitoisuudet alittivat HSY Vesihuollon asettamat raja-arvot. Vuosikuorma ylitti E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot kokonaistypen, arseenin, kromin, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC) osalta. Pintavedet Pintavesien näytteenottopaikkoja oli tarkkailussa mukana 30. Näytteitä otettiin oja- ja purohavaintopaikoilta neljä kertaa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Järvistä näytteitä otettiin maaliskuussa ja elokuussa. Nupurinjärveen laskevat vedet Nupurinjärven suuntaan ohjataan vesiä osasta Ämmässuon ja Kulmakorven maanläjitysalueita sekä Ämmässuon alueelta motocrossradalta, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisosasta ja mullanvalmistuksen laitosalueelta. Kulmakorven alueelta vesiä tulee myös betoniasemalta ja asfalttiasemalta. Ämmässuon läjitysalueen valumavesien havaintopaikalla P10 vedenlaatu ilmensi selvää yleiskuormitusta. Sähkönjohtavuus sekä kloridi-, sulfaatti-, typpi- ja rautapitoisuus olivat suuria. Pitoisuudet olivat keskimäärin edellisten vuosien tasolla.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 35 Kulmakorven maanläjitysalueelta johdettavien vesien havaintopaikan K1 vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittävää kuormitusta. Pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisinä vuosina. Nupurinjärven vedenlaadussa ei todettu toiminta-alueelta tulevan kuormituksen vaikutusta. Nupurinjärven ravinne- ja rautapitoisuudet olivat hieman aikaisempia mittauksia suurempia. Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat vedet Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperän järveen, ja siitä edelleen Loojärveen. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen eteläosan vedet virtaavat pääosin etelään lounaista avo-ojaa pitkin. Kolmperään laskevan puron havaintopaikan P1 vesi on tyypillistä suoalueen humus- ja rautapitoista vettä. Kolmperä on lievästi rehevä ja humusvetinen järvi. Hapen loppuminen pohjalta lisäsi veden rautapitoisuutta talvella ja kesällä. Ämmässuon kaatopaikan laajennusalueelta etelän suuntaan laskevassa avo-ojassa (P6) mitattu sähkönjohtavuus ilmensi voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuron kautta laskevien vesien havaintopaikoista. Havaintopaikan P6 tuloksista laskettu Loojärveen päätyvä kuormitus oli typen osalta 0,5-1,6 kg/d ja fosforin osalta 0,01-0,2 kg/d. Loojärven valuma-alueelta tuleva muu kuormitus (maanviljely, metsätalous, hajaasutus ja luonnonhuuhtouma) on typen osalta suuruusluokkaa 100 kg/d ja fosforin osalta suuruusluokkaa 10 kg/d (Paavo Ristola Oy 2005). Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat vedet Ämmässuonpuro virtaa kaatopaikalta etelään ja laskee Loojärveen. Ämmässuonpuroon tulee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen puhtaita pinta- ja hulevesiä sekä Ämmässuontien maanläjitysalueen ja rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosan valumavesiä. Puron läntisen latvahaaran (Ämmässuonoja) alkupään havaintopaikalla P3B toiminta-alueen vaikutus näkyi suurina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Mitatut pitoisuudet olivat pääsääntöisesti edellisvuotta pienempiä. Itäisen latvahaaran (kaakkoisen avo-ojan) havaintopaikan P8 vedenlaadussa näkyi jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama kuormitus kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena ja typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina kuten aiempinakin vuosina. Loojärvessä oli elokuussa runsaasti levää kuten aikaisempinakin vuosina. Maaliskuussa mitattu nitraattityppipitoisuus oli edellisvuosia suurempi. Toiminta-alueen ei arvioitu vaikuttaneen Loojärven vedenlaatuun.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 35 Gumbölenjokeen laskevat vedet Gumbölenjokeen laskevaan ojaan tulee vesiä Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston kentältä, Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alueelta ja Kulmakorven maanläjitysalueelta. Gumbölenjokeen laskevista vesistä kuormitteisimpia ovat Kulmakorven maanläjitysalueelta tulevat vedet. Havaintopaikalla K2 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Kulmakorven purossa (K5) toiminta-alueen vaikutus näkyi ajoittain räjähdysaineperäisen typen suurina pitoisuuksina. Gumbölenjoessa (KDM 1) ei havaittu toiminta-alueen vaikutuksia. Mankinjoen kautta laskevat vedet Vuonna 2012 Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueen poistovedet ohjattiin pois Dämmanin valuma-alueelta kohti Mankinjokea. Tämän takia yhteistarkkailuun lisättiin toukokuussa havaintopaikat K6 ja K7, joiden vedenlaatua on tarkkailtu aiemmin vuosina Jersinmäen louhinnan poistovesien vaikutuksesta Peringinojan keskimääräinen vedenlaatu huononi selvästi. Varsinkin sähkönjohtavuus ja typpipitoisuus olivat suurempia kuin vuosina Pohjavedet Ämmässuon ja Kulmakorven alue on kallioaluetta, jossa maakerros on ohut. Maaperä on pääosin moreenia ja hienoainesta. Kallioisten mäkien väliset notkot ovat soistuneet. Tällaisella alueella pohjavesien muodostuminen on vähäistä ja virtaus heikkoa. Pohjavedessä on usein vähän happea ja useiden metallien pitoisuudet ovat kohonneet varsinaisten pohjavesialueiden veteen verrattuna. Pohjavesien laatua tarkkailtiin 41 pohjavesiputkesta. Näytteitä otettiin useimmista havaintopaikoista neljä kertaa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Ämmässuon lopetettu maanläjitysalue Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus näkyi maanläjitysalueelta etelään virtaavissa pohjavesissä havaintopaikalla 201 kohonneena bariumpitoisuutena ja sähkönjohtavuutena. Maanläjitysalueelta pohjoiseen tai luoteeseen virtaavissa pohjavesissä ei havaittu tarkkailualueen vaikutuksia. Rakennusjätteen käsittelyalue ja romuautovarasto Rakennusjätteen käsittelyalueen, romuautovaraston ja asfalttiaseman toiminta näkyi pohjavedessä suurena sähkönjohtavuutena ja kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Tutkituista parametreista useat ylittivät talousveden laatusuositukset. Alueen havaintopaikoista selvästi kuormitetuin on 207A, jossa sähkönjohtokyky ja kloridipitoisuus ovat suurentuneet vuodesta 2003

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 29 / 35 lähtien. Havaintopaikan 254/07 kloridipitoisuus ilmensi toiminta-alueen pohjoispuolelle ulottuvia lieviä kuormitusvaikutuksia. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet ja Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueella sijaitsevalla havaintopaikalla 106 kuormitus näkyi lähes kaikissa kalliopohjavedestä tehdyissä analyyseissä, kuten sähkönjohtavuudessa, kemiallisessa hapenkulutuksessa, typpipitoisuuksissa, kloridipitoisuudessa ja lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrässä. Alueen pohjavettä kuormittavat myös Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitoksen, kaupungin romuautovaraston ja Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen toiminta. Toiminta-alueen eteläpuolella havaintopaikalla 252/05 pitoisuudet olivat pieniä eikä kuormituksen vaikutuksia ollut havaittavissa. HSY:n jätteenkäsittelyalue HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat nähtävissä jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsevilla pohjavesihavaintopaikoilla MV6 ja 30A mm. sähkönjohtavuudessa ja rauta- ja typpipitoisuuksissa. Muilla HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutusten tarkkailun havaintopaikoilla kuormitusta ei ollut havaittavissa. Kulmakorven toiminnot Kulmakorven alueella toimintojen vaikutus oli nähtävissä täyttöalueen eteläpuolella sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A sähkönjohtavuudessa ja kloridi-, barium- ja kalsiumpitoisuuksissa. Muilla alueen havaintopaikoilla kuormitusvaikutuksia ei havaittu. Talousvesikaivot Pohjaveden laatua Kolmperän asuinalueella tarkkailtiin neljästä yksityisestä talousvesikaivosta. Kaivojen vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta yhtä kaivoa, jossa ph ja väriluku eivät täyttäneet suosituksia, kuten aikaisempinakin vuosina. Samasta kaivosta tutkittiin myös lukuisia orgaanisia haitta-aineita niitä havaitsematta. Arviointi Ämmässuon ja Kulmakorven alueella on vaikea mitata ja erottaa eri toimintojen vaikutuksia toisistaan. Kuormituksen arvioimiseen käytetään indikaattoreita, jotka osittain ovat toiminnoille samoja ja voivat esiintyä muistakin syistä kohonneina pitoisuuksina. Yhteistarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen vaikutukset pohjavesiin rajoittuvat toiminta-alueeseen tai aivan sen läheisyyteen.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Ympäristölautakunta Sivu 30 / 35 Pintavesivaikutukset kohdistuvat selvimmin Ämmässuonpuroon, joka laskee Loojärveen. Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen kohdistuvaan kuormitukseen on kiinnitettävä huomiota, koska ne kuuluvat Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen suoja-alueeseen. HSY Vesihuolto saa myös tarkkailun tulokset ja yhteenvedot käytettäväkseen. Dämmanin suunnan kuormitusta pienensi Jersinmäen louhinnan ja maankaatopaikan poistovesien ohjaaminen Mankinjoen valuma-alueelle. Ämmässuon ja Kulmakorven alueelta tulevaa yleiskuormitusta ilmentävä sähkönjohtavuus on ojissa tapahtuvasta laimenemisesta huolimatta luonnontilaista suurempi vielä Loojärveen, Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen laskevien vesien havaintopaikoilla. Järvissä ja Gumbölenjoessa kuormituksen vaikutusta ei ole todettavissa niiden suuren vesimäärän takia. Jersinmäen louhinnan poistovedet kasvattivat Peringinojan sähkönjohtavuuden ja typpipitoisuuden moninkertaisiksi aiempaan verrattuna vielä 1,5 km päässä purkupaikasta. Toiminta-alueen ei tarkkailun tulosten perusteella havaittu kuormittavan Kolmperän järveä eikä Kolmperän asuinalueen pohjavesiä. Jätteenkäsittelyalueen ja Kolmperän asuinalueen välillä on kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen Kolmperän suuntaan. Tiedoksi -

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Ympäristölautakunta Sivu 31 / Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Ympäristökeskuksen kannanotto Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin maanalaiseen asemakaavaan Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta T Espoon ympäristökeskuksen lausunto Helsingin Suunnistajat ry:n poikkeuslupahakemuksesta koskien Sorvalampi-Häkläjärven ja Myllyjärvi- Hepolammen luonnonsuojelualueita Espoon ympäristökeskuksen lausunto Velskolan Pitkäjärven eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue Ympäristökeskuksen kannanotto Lasihytinrinteen asemakaavaehdotukseen, (korttelit 43060, , alue ) Espoon ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan ELY -keskukselle vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeistä kysymyksistä vuosille Espoon ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten (YVA) arviointiselostuksesta Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): STM Etelä-Suomi Oy, ympäristösuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja louheenajosta 23 / E.M. Pekkinen Oy, ympäristösuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta 24 / Graniittirakennus Kallio Oy, ympäristösuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus louhinnasta 25 / Purkupiha Oy, ympäristösuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus purkutyöstä 26 / Skanska Asfaltti Oy, ympäristösuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta 27 /

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Ympäristölautakunta Sivu 32 / 35 Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä / , 38 / Vapautuksen hakeminen yleiseen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämisestä 39 / Rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään: Tieto Finland Oy:n Tieto GDC:n varavoimalaitos osoitteessa Raasilanmäki 3 on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Tiedoksi lautakunnalle