Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2017

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 37 / 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2017 Eurofins Nab Labs Oy Arja Palomäki

2 Sisällys 1 JOHDANTO TOIMINTA ALUEELLA Toiminnot Toimintakuvaukset HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet Rudus Oy, Jersanmäen ja Takapellon louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalueet NCC Industry Oy:n asfalttiasema (ent. Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelylaitos) Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto VOIMASSA OLEVAT TARKKAILUPERUSTEET Espoon kaupunki ja Fortum, Ämmässuontien maanläjitysalue (alue 1) NCC Roads Oy, ent. Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelyalue (alue 2) Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos (alue 4) Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto (alue 3) HSY, jätteenkäsittelykeskus (alue 5) Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalue (alue 6) Espoon kaupunki, Kulmakorven maanläjitysalue (alue 8) Rudus Oy, Jersanmäen ja Takapellon louhinta- ja murskausalue (alue 9) Rudus Oy ja Espoon kaupunki, Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue (alue 10) TARKKAILUALUEEN YLEISKUVAUS Maaperäolosuhteet Pohjavesiolosuhteet Ämmässuontien maanläjitysalue HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalue NCC Industry Oy:n alue (ent. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo) Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alue HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kalliosuon maanläjitysalue Kulmakorven ja Takapellon alue Pintavesiolosuhteet Pintavesien kulkeutuminen Ämmässuon alueelta Pintavesien kulkeutuminen Kulmakorven alueelta Valumavesien johtaminen Ämmässuon alue Maanläjitysalueet Muut alueet VUODEN 2017 SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Viemäriin johdettavat vedet Täyttöjen sisäiset vedet Pintavesipisteet Pohjavesipisteet Kaivovedet TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Viemäriin johdettavat vedet Täyttöjen sisäiset vedet Pintavedet Nupurinjärveen laskevat Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat Gumbölenjokeen laskevat Mankinjoen kautta laskevat... 37

3 7.4 Pohjavedet Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue (A) NCC Industry Oy:n asfalttiasema (entinen rakennusjätteen käsittelylaitos), Espoon kaupungin siirtoajoneuvovarasto sekä Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos (B) HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue (C) HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue (D) Kulmakorven toiminnot (E) Talousvesikaivot YHTEENVETO VIITTEET LIITELUETTELO Jyväskylä Arja Palomäki Ympäristöasiantuntija , arja.palomaki@nablabs.fi Eurofins Nab Labs Oy Jyväskylän toimipaikka Survontie 9 D, Jyväskylä

4 3 1 JOHDANTO Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien yhteistarkkailuna. Vuonna 2017 noudatettiin Ramboll Finland Oy:n laatimaa yhteistarkkailuohjelmaehdotusta ( ), jota ei ollut vielä raportin laatimisvaiheessa hyväksytty Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös (UUS-2006-Y ) velvoitti toimittamaan Uudenmaan ELY-keskukselle uuden yhteistarkkailuohjelmaehdotuksen mennessä. Ennen tarkkailuohjelman tekemistä laadittiin erillinen esiselvitys, jossa arvioitiin mahdollisia muutostarpeita yhteistarkkailun, tarkkailupisteisiin, näytteenottotiheyteen ja analyysivalikoimaan (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, esiselvitys työohjelman päivityksestä, Ramboll Finland Oy, ). Esiselvityksen lähtöaineistona käytettiin yhteistarkkailun tuloksia, alueen toimijoiden ympäristölupia ja alueella tehtyjä erillisselvityksiä. Tarkkailuohjelman lisäksi laaditaan erillinen tarkkailun työohjelma, jossa esitetään tarkemmin tarkkailun toteutus. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella vuonna 2017 olivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja NCC Industry Oy. Kuusakoski Oy:n vuokrasopimus alueella päättyi ja tarkkailuvelvoitteet ovat siirtyneet vuoden 2016 alusta alueen uudelle vuokralaiselle NCC Industry Oy:lle. Tarkkailuohjelman mukaisesti tulokset tulee raportoida neljänä väliraporttina sekä vuosiraporttina. Vuosi 2017 oli normaalitarkkailun vuosi, joten määritykset tehtiin normaalin analyysivalikoiman mukaan. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli vuonna Tässä vuosiyhteenvedossa tarkastellaan vuoden 2017 aikana otettujen Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuun kuuluvien pisteiden tuloksia. Näytepisteiden sijainti kartalla on esitetty liitteessä 1. 2 TOIMINTA ALUEELLA 2.1 Toiminnot Tämä yhteistarkkailu kattaa seuraavien toimintojen erillistarkkailut (kuva 1): Ämmässuon alue: - HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue (jätetäyttöalueet 1-3 ja kompostointialueet) - Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue - NCC Industry Oy:n asfalttiasema (vuodesta 2016 alkaen), ent. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos - Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto - Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos Kulmakorven alue: - Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet - Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue - Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Ohjelmassa on lisäksi huomioitu seuraavat toiminnot siltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa:

5 4 - HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalue toimintoineen - HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille Kuva 1. Ämmässuon ja Kulmakorven alueiden toiminnot vuonna Ämmässuon alue (kuva 1) 1. Espoon kaupunki, Ämmässuontien maanläjitysalue 2. NCC Industry Oy, asfalttiasema, entinen Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelyalue (Ekopark Espoo) 3. Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto 4. Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos 5. HSY, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus: a. viherjätteen käsittely b. kompostointilaitokset ja biokaasulaitos (valmistui vuonna 2015) c. biojätteen jälkikypsytysalue d. hyötykäyttöalue e. vanha kaatopaikka, täyttöalueet 1-3 f. laajennusalueen jätteiden käsittelyn kenttäalue g. tuhkan loppusijoitusalue T1 h. kaatopaikka, täyttöalue S1 i. vastaanotto- ja käsittelykenttä Kulmakorven alue 6. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalue 7. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalueen jatke 8. Espoon kaupunki, Kulmakorven maanläjitysalue 9. Rudus Oy, Jersanmäen louhinta- murskaus- ja maanläjitysalue 10. Espoon kaupunki ja Rudus Oy, Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue

6 5 Tarkkailualueella on lisäksi muita toimintoja, joille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita. Näitä toimintoja ovat motocrossrata (Espoon moottorikerho Oy), kantojen haketus ja mullan valmistus (Hyvinkään Tieluiska Oy), polttonesteiden jakeluasema (Oy Shell Ab) ja betoniasema (Nurmijärven Betoni Oy). Lisäksi alueella on Rudus Oy:n käyttämätön betoniasema ja toimintansa lopettanut Rudus Asfaltti Oy:n kiinteä asfalttiasema. Caiwell Oy:n Kulmakorven kivenmurskaamo on saanut myös toiminnalleen Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan, jossa ei velvoiteta yhteistarkkailuun liittymistä. Näiden toimijoiden mahdollisia vesistövaikutuksia ei yhteistarkkailuohjelmassa ole huomioitu. 2.2 Toimintakuvaukset Kunkin tarkkailun piirissä olevan kohteen osalta toimintakuvaus ja toimintamuutokset tarkkailuvuoden aikana on esitetty alla HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) noin 200 hehtaarin laajuisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Sortti-asema jätteen pientuojille. Vuonna 2017 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä tonnia. Yhdyskuntajätteen päivittäinen läjitys kaatopaikalle on lopetettu orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä vuoden 2016 alussa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsee vuodesta 2007 lähtien käytössä olevan kaatopaikan lisäksi vanha kaatopaikka (käytössä vuosina ), jonne on otettu vastaan ainoastaan maamassoja jätteen loppusijoituksen siirryttyä kaatopaikalle. Toimintavuoden lopussa vanhan kaatopaikan pinta-alasta oli viimeistelty tiiviillä pintarakenteella noin 45 ha eli 85 % kokonaispinta-alasta. HSY aloitti puhtaan louheen vastaanoton jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelle. Louhe tuodaan Blominmäen jäteveden puhdistamon työmaalta. Louheesta murskataan kiviainestuotteita. Jätevoimalan kuonia vastaanotettiin tonnia. Kuonaa käsiteltiin tonnia jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen materiaalinkäsittelykentällä. Jätevoimalan pohjatuhkaa vastaanotettiin tonnia, joka stabiloitiin tuhkalokeroon. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin tonnia, joista suoraan sellaisenaan hyödynnettiin noin tonnia kaatopaikan muotoiluissa ja jätteiden peittämisessä. Vuonna 2017 ei pilaantuneita maita loppusijoitettu lainkaan (jäteverollisena) kaatopaikalle. Käsittelyyn (ennen hyödyntämistä) ohjautui tonnia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita ja tonnia vaarallisia maita. Puhdistetut maat hyödynnetään kaatopaikkojen muotoilussa ja peittämisessä muiden maamassojen tavoin. Vanhan kaatopaikan itäpuolella sijaitsevat vuosina 1997 ja 2006 rakennetut kompostointilaitokset, 2015 valmistunut biokaasulaitos, 2016 valmistunut biokaasuvoimala sekä kompostointi- ja hyötykäyttökentät. Biojätteen käsittelylaitosten nimelliskapasiteetti on tonnia vuodessa. Toimintavuonna erilliskerätyn biojätteen määrä oli tonnia ollen noin 9 % edellisvuotta

7 6 enemmän. Lisäksi vuonna 2017 käsiteltiin Suomenojan jätevedenpuhdistamon mädätettyä jätevesilietettä noin tonnia kompostoimalla. Puutarhajätettä vastaanotettiin tonnia, josta osa kompostoitiin viherjäteaumoissa ja loppu käytettiin tukiaineena biojätteen laitosmaisessa käsittelyssä. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2017 aikana asiakasta, joka oli noin 6 % edellisvuotta enemmän. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella syntyneet kuormittuneet vesijakeet johdettiin puhdistettaviksi Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Toimintavuoden jätevesimäärä oli noin m3, joka oli noin 32,9 % enemmän kuin vuonna Jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikoilta kerätty kaasu energiantuotannossa. Vuonna 2017 käyttöönotetussa biokaasuvoimalaitoksessa on hyödynnetty biojätteenkäsittelyssä muodostuva biokaasua energiantuotannossa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on omavarainen sähkön ja lämmöntuotannon suhteen Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet Vuonna 2017 vastaanotetut maamassat sijoitettiin Kalliosuon jatkeen ja Takapellon läjitysalueille. Vuonna 2017 maamassoja otettiin vastaan Kalliosuon jatkeelle sekä Takapellon alueelle irtokuutiometriä. Lisäksi vastaanotettiin louhetta Takapeltoon yhteensä sekä Kalliosuon jatkeelle irtokuutiometriä. Vuonna 2017 vastaanotetuista massoista 87 % tuli yksityisiltä rakentajilta ja 13 % kaupungin omilta työmailta. Yksityisiin massoihin sisältyvät myös kaupungin urakalla teettämien töiden massat. Vuonna 2017 vastaanotetuista massoista savien osuus oli yhteensä 61 %, josta liejusaven osuus oli 9 %. Louheen osuus massoista oli 18 %. Kantavien maa-ainesten kuten moreenin ja pintamaan osuus tuoduista massoista oli 21 %. Naapurikunnista tulevia massoja ei pääsääntöisesti ole otettu vastaan Espoon läjitysalueille. Espoon kaupungilla on kuitenkin vuodesta 2008 sopimus Kirkkonummen kanssa ja vuodesta 2014 sopimus Kauniaisten kanssa ylijäämämassojen vastaanottamiseksi Espoon maanläjitysalueille. Kirkkonummelta maamassoja otettiin vastaan yhteensä ja Kauniaisista yhteensä irtokuutiometriä vuoden 2017 aikana. Kulmakorven alueella suoritetaan kantojen varastointia ja murskaamista. Vuonna 2017 kantokuormia vastaanotettiin 646 kpl. Teiden suolausta tehtiin pölyämisen ehkäisemiseksi (5 000 kg) Rudus Oy, Jersanmäen ja Takapellon louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalueet Kulmakorven alueella toiminut Jersanmäki Oy teki kallion louhintaa ja murskausta Jersanmäen tilalla. Louhinta ja murskaus toiminnot käynnistyivät kesällä Jersanmäen maanläjitysalue

8 7 otettiin käyttöön Alueelle saa ottaa vastaan puhtaita maa- ja kalliomassoja. Jersanmäki Oy:n omistusvastuu siirtyi syksyllä 2004 Rudus Oy:lle. Rudus Oy:n Kulmakorven tuotantoalueella on ollut toimintaa vuoden 2017 aikana lähes koko vuoden ajan. Vuonna 2017 Rudus Oy on louhinut alueelta tonnia ( m 3 ) kalliota, joka on jalostettu rakennusmateriaaleiksi murskaamalla. Kallion louhinnalla valmistellaan aluetta maankaatopaikkatoiminnalle, jota hoitaa Espoon Kaupunkitekniikan keskus. Kiviaineksen ottotoimintaa toteutetaan suunnitelmien ja lupien mukaan ja alueen pohjataso muodostuu noin tasolle Kallio louhitaan kahdessa tasossa turvallisuuden varmistamiseksi Kiviaineksen murskausmäärä on ollut vuonna 2017 kaikkiaan tonnia, ja vastaanotetun ylijäämälouheen määrä tonnia. Rudus Oy ei ole aloittanut alueella ylijäämämaiden vastaanottotoimintaa vuonna Tuotantoalueelle ei ole otettu vastaan pintamaita eikä kantoja tuotantoalueen ulkopuolelta. Tuotantoalueelta kuoritut pintamaat sekä poistetut kannot viedään suoraan Espoon kaupungin maankaatopaikalle. Pintamaita ei ole kuorittu eikä kantoja toimitettu käsiteltäväksi vuonna NCC Industry Oy:n asfalttiasema (ent. Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelylaitos) NCC Industry Oy:n uusi asfalttitehdas pystytettiin alkukevään-kesän aikana ja se aloitti toimintansa elokuussa Alueella toimi aiemmin Kuusakosken Ekopark Espoon rakennusjätteen käsittelylaitos, jonka vuokrasopimus päättyi Varsinaiset asfalttitehdastoiminnot on keskitetty alueen eteläpuolelle, joka on päällystetty vettä läpäisemättömällä asfalttibetonilla. Muuta aluetta käytetään lähinnä asfaltin raaka-aineiden varastointiin. Asfaltissa käytettävä kiviaines toimitetaan pääosin Ämmässuon alueelta, minkä ansiosta kuljetusetäisyydet ovat pieniä. Alueelle vastaanotetaan myös käytöstä poistettua asfalttia, jota kierrätetään uuden asfaltin valmistuksessa. Keskeinen sijainti läntisellä pääkaupunkiseudulla vähentää myös työmaakuljetuksista aiheutuvia päästöjä, koska etäisyys päällystystyömaille on lyhyempi. Asfalttitehtaan tuotantokapasiteetti on noin 240 t/h ja vuosittaiset tuotantomäärät vaihtelevat tilauskannan mukaan Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto Vuonna 2017 varastoalueelle on otettu 544 ajoneuvoa. Niistä 138 on poistunut, kun omistaja on hakenut sen pois. Vuoden 2017 aikana varastolta on poistunut 216 ajoneuvoa muulla tavoin kuin omistajan hakemalla. Vuoden 2017 aikana varastosta on poistettu kaikkiaan 541 ajoneuvoa. Vuoden 2017 lopussa varastossa oli 239 ajoneuvoa. Varastossa ainoastaan säilytetään ajoneuvoja. Kaupungin omistukseen tulleet ja hävitettäväksi toimitettavat ajoneuvot noutaa kaupungin kanssa sopimuksen tehnyt toimija. Tasausaltaasta on poistettu roskia jatkuvasti tarpeen mukaan. Perusteellinen altaan puhdistus tehtiin , jolloin altaasta poistettiin roskat ja liete. Tällöin tehdyssä tarkastuksessa todettiin aistinvaraisesti veden olevan puhdasta tarkastuskaivossa.

9 8 3 VOIMASSA OLEVAT TARKKAILUPERUSTEET 3.1 Espoon kaupunki ja Fortum, Ämmässuontien maanläjitysalue (alue 1) Ämmässuontien maanläjitysalueella läjitys on päättynyt ja alue on peitetty tiivistyskerroksella ja viimeistelty ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Alueelle on 1990-luvulla sijoitettu Suomenojan voimalaitoksen kivihiilituhkaa ja rikinpoistotuotetta, minkä vuoksi sen vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin seurataan. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Ämmässuontien maanläjitysalueelle ympäristölupapäätöksen (No YS 476), jossa luvan saajaa velvoitetaan tarkkailemaan alueen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. 3.2 NCC Roads Oy, ent. Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelyalue (alue 2) Kuusakoski Oy:n vuokrasopimus alueella on päättynyt , ja NCC Industry Oy on aloittanut toimintansa alueella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt NCC Industry Oy:lle luvan (Nro 337/2016/1) rakennusjätteiden käsittelylaitoksen toiminnan muuttamiseen ja toiminnan aloittamiseen. NCC vastaa Kuusakoski Oy:lle myönnetyn rakennusjätteen kierrätyslaitoksen tarkkailuvelvoitteista. Rakennusjätteen kierrätyslaitoksella oli Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2007 myöntämä ympäristölupa (Dnro UUS-2006-Y , ), jota muutettiin vuonna 2009 (UUS-2008-Y ) koskien lupamääräystä 27. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöstä on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä (Nro 10/0033/1). Ympäristölupapäätöksessä on määrätty, että Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitos toimi pääkaupunkiseudun rakennus-, purku- ja puujätteen vastaanottolaitoksena. Kierrätyslaitoksessa on vastaanotettu ja käsitelty mm. purku- ja rakennusjätteitä sekä puu-, pakkaus- ja energiajätteitä. 3.3 Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos (alue 4) Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksella murskataan ja välivarastoidaan erilaisista purkukohteista tullutta betoni- ja tiilijätettä. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan (No YS 520, Dnro UUS2005Y403111) vuonna Lupamääräyksessä (nro 17) velvoitetaan luvan saajaa tarkkailemaan selkeytysaltaasta johdettavan veden laatua kahdesti vuodessa (huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa). Vesinäytteistä on analysoitava vähintään kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sulfaatti (SO42), ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, mineraaliöljy- ja kokonaishiilivetypitoisuus sekä CODCr. Tarkkailu voidaan liittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Vuonna 2008 Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan (No YS 122, Dnro UUS2007Y357111) ylijäämälouheen, betoni- ja tiilijätteen vastaanotolle, välivarastoinnille ja murskaukselle sekä kivihiilen polton lento- ja pohjatuhkan vastaanotolle ja välivarastoinnille. Alueella ei tällä hetkellä käsitellä kivihiilen polton lehto- ja pohjatuhkaa.

10 9 3.4 Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto (alue 3) Espoon kaupungin teknisen keskuksen siirtoajoneuvovarasto aloitti toimintansa alueella vuonna Varastossa ainoastaan säilytetään ajoneuvoja eikä huolto- tai purkutoimintoja alueella tehdä. Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt siirtoajoneuvovarastoalueelle ympäristöluvan (1091/ /2011). Lupapäätöksessä edellytetään, että siirtoajoneuvo-varastoalueen vesiä on tarkkailtava ja luvan saajan on osallistuttava Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. 3.5 HSY, jätteenkäsittelykeskus (alue 5) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan varaisia toimintoja ovat jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden käsittely ja hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa sekä kaasuvoimala. Vuonna 2014 jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpolton kuonan käsittely kentällä sekä kattila- ja lentotuhkan käsittely ja loppusijoittaminen vaarallisen jätteen kaatopaikalla (tuhkalokero T1). Myös multakentän laajennus otettiin käyttöön. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesien yhteistarkkailua koskevien ympäristölupien tilanne. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa Ongelmajätteen kaatopaikan ympäristölupa Sekajätteen käsittelylaitos ympäristölupa Biojätteen käsittely ympäristölupa Kaasuvoimala ympäristölupa Tilanne ESAVI myöntämä ympäristölupapäätös (ESAVI/705/04.08/2010 ja Dnro ESAVI/510/04.08/2010) Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ESAVI myöntämä ympäristölupapäätös (Dnro ESAVI/294/04.08/2012) Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UU- DELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. UYK myöntämä ympäristölupa (UUS-2008-Y ) Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. UYK myöntämä ympäristölupa (UUS-2003-Y ) Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös ESAVI myöntämä ympäristölupapäätös (Dnro ESAVI/125/04.08/2011) Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä (Dnro ESAVI/362/04.08/2013) ESAVI:n päätös lainvoimainen.

11 10 HSY:n vanhan kaatopaikan käyttö jätteen loppusijoitusalueena päättyi vuonna Tämän jälkeen jätteen loppusijoitus siirtyi jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle kaatopaikalle, jonka pohja on louhittua kalliota ja pohja- ja eristysseinärakenteet täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikoille esitetyt vaatimukset. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella oleva vaarallisen jätteen kaatopaikka (solu T1) on otettu käyttöön keväällä Tuhkalokeron pohja- ja eristeseinärakenteet on toteutettu ko. kaatopaikalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen (UUS-2008-Y ) mukaisesti. Tuhkalokero T1 on katettu sääsuojalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on lukuisia ympäristölupapäätöksiä, joista yhteistarkkailun kannalta oleellisempien toimintojen ympäristölupapäätösten tilanne on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja kenttätoiminnoille, pilaantuneiden maiden käsittelylle, tarkkailuille sekä vanhan kaatopaikan jatkokäytölle on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro ESAVI/705/04.08/2010 ja Dnro ESAVI/510/04.08/2010). Päätöksestä valitettiin ja päätös on käsittelyssä Korkeimmassa hallintooikeudessa. Ympäristölupamääräyksessä A.26 todetaan, että Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen sisäisen veden, kaatopaikkavesien ja muiden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista muodostuvien jätevesien, hulevesien ja salaojavesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Kaatopaikoilla muodostuvien kaatopaikkavesien ja pintavesien määrää ja sähkönjohtavuutta on mitattava jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja muissa likaisissa vesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista on laadittava erillisselvitys. Selvityksessä on esitettävä vähintään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 :ssä ja liitteessä 1 A) mainittujen aineiden esiintyminen kaatopaikka- ja muissa likaisissa vesissä. Ympäristölupamääräyksessä H.24 todetaan, että Kaatopaikan laajennusalueen kaatopaikkavesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien ja talousvesikaivojen veden laatua on tarkkailtava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen (No YS 357, ) mukaisesti seuraavin lisäyksin. Yhteistarkkailuohjelmaan on lisättävä kaatopaikan laajennusalueella jätetäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeuden ja lämpötilan mittaamista varten mittauspisteitä vähintään yksi kahta hehtaaria kohden. Rejektien ja tuhkan loppusijoitusalueiden suoto- ja valumavesien sekä jätepolttoainevaraston valumavesien tasausaltaiden vesien laadun tarkkailu on suoritettava samoin kuin nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan vesien tarkkailu. Puh-

12 11 taiden pintavalumavesien tasausaltaan vettä on tarkkailtava Ämmässuon alueen pintavesitarkkailun mukaisesti. Tasausaltaiden vesien määrä ja sähkönjohtavuus on mitattava jatkuvatoimisesti. Laajennusalueen louhinnalle ja kivenmurskaamon toiminnalle Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt vuonna 2003 ympäristöluvan (No YS 1115). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Nro 209/2015/1 ( ) koskien ympäristöluvan No YS 1115 lupamääräysten tarkistamista. Ympäristöluvan määräyksen 35 mukaisesti louhinnan ja murskauksen mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle on Uudenmaan ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan (Dnro UUS-2008-Y ). Päätös tuli lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Lupamääräyksessä 25 todetaan, että Ongelmajätteen kaatopaikan kaatopaikkavesien sekä alueen pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ongelmajätteen kaatopaikalla muodostuvien kaatopaikkavesien ja pintavesien määrää ja sähkönjohtavuutta on mitattava jatkuvatoimisesti. Ongelmajätteen kaatopaikan vaikutuksia ympäristön pintavesien laatuun on tarkkailtava yhteistarkkailuohjelman havaintopisteissä P6, P7, Y3 ja TL2. Vaikutuksia pohjaveden laatuun on tarkkailtava havaintopisteissä 24B/05, 34, 41, 49, 50, 256/07 ja 257/07. Kaatopaikkavesien laatua on tarkkailtava yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 1 mukaisesti. Kaatopaikka-alueen ympäristössä pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 2 mukaisesti. Biojätteen käsittelylle on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro ESAVI/125/04.08/2011). Päätös on käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa. Ympäristölupamääräyksessä D.10. todetaan, että Kompostointilaitoksen prosessivesisäiliön vedestä ja vanhan kompostointi-laitoksen takana olevasta jätevesipumppaamon vedestä sekä kaasun-hyödyntämisyksikön jätevesistä on otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on tutkittava vähintään seuraavat biojätteen käsittelylaitoksen jätevesistä seurattavat parametrit: ammoniumtyppi, biologinen hapenkulutus, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja virtaama sekä merkitykselliset E-PRTR-raportointiin liittyvät aineet. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnoista muodostuvien jätevesien ja hulevesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista on laadittava erillisselvitys. Selvityksessä on esitettävä vähintään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 :ssä ja liitteessä 1 A) mainittujen aineiden esiintyminen biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä.

13 12 Suunnitelma selvityksen laatimiseksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä ja selvitys on toimitettava mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Lupamääräyksen D.10. määräaikaa pidennettiin annetulla ESAVI:n päätöksellä (Dnro ESAVI/11588/04.08/2014), niin että suunnitelma selvityksen laatimisesta on toimitettava ja selvitys Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalue (alue 6) Kalliosuon maankaatopaikan toiminnalle on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 71/2011/1, Dnro ESAVI/748/04.08/2010). Kalliosuon maankaatopaikka luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Lupamääräyksessä nro 17 velvoitetaan luvan saajaa tarkkailemaan maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin sekä osallistuttava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Kalliosuon maankaatopaikan laajentamiselle (Kalliosuon jatke) on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut ympäristölupapäätöksen (Nro 137/2012/1). Kalliosuon maankaatopaikan laajennus (Kalliosuon jatke) luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Lupamääräyksessä 6 todetaan, että läjitysalueen esikäsitellyt valumavedet voidaan johtaa Peringinojan kautta Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle Mankinjokeen laskevaan ojaan. Lupamääräyksessä 18 todetaan, että luvan saajan on tarkkailtava maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin sekä osallistuttava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. 3.7 Espoon kaupunki, Kulmakorven maanläjitysalue (alue 8) Kulmakorven maanläjitysalueella läjitys on päättynyt ja alue on peitetty tiivistyskerroksella ja viimeistelty ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Alueelle on 1990-luvulla sijoitettu Suomenojan voimalaitoksen kivihiilituhkaa ja rikinpoistotuotetta, minkä vuoksi sen vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin seurataan. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Kulmakorven maanläjitysalueen toiminnalle ympäristölupapäätöksen (No YS 1725, Dnro UUS-2002-Y ). Lupa tuli lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä (No 04/0558/1). Lupamääräyksissä edellytetään, että alueen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on annetulla päätöksellään Nro107/2011/1 (Dnro ESAVI/16/04.08/2011), muuttanut Kulmakorven maankaatopaikkaa koskevaa Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämää ympäristölupaa No YS 475, Muutoksessa on annettu lisämääräys 19.1., jossa määrätään, että Kulmakorven vanhalta maanläjitysalueelta tulevat Takapellon maankaatopaikan länsipuolelle purkautuvat suoto- ja valumavedet on johdettava pois Dämmanin valuma-alueelta.

14 Rudus Oy, Jersanmäen ja Takapellon louhinta- ja murskausalue (alue 9) Jersanmäen alueella on tehty kallion louhintaa ja murskausta vuodesta 1998 lähtien ja maanläjitystä vuodesta 2002 lähtien. Alueelle saa ottaa vastaan puhtaita maa- ja kalliomassoja. Alue siirtyi Rudukselle vuonna Rudus Oy:lla on Espoon Kulmakorven alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (No YS 1695, Dnro UUS-2009-Y ) kallion louhinnalle, louheen murskaukselle sekä ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle Jersanmäen kiinteistöllä ja Takapellon alueella. Vaasan hallinto-oikeus on täydentänyt lupapäätöstä (lupamääräysten 1., 5., 12. ja 30. osalta) ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (Dnro ESAVI/259/04.08/2011) muuttanut lupamääräystä 31. Lupamääräyksissä (nrot 6 ja 7) todetaan, että vedet tulee johtaa vähintään laskeutusaltaan kautta Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle. Yhteistarkkailua koskevissa lupamääräyksissä (nrot 25-26) todetaan, että toiminnan vaikutuksia on tarkkailtava yhteistarkkailun tarkkailupisteistä KP2A, KP10, 45, 48, K2, K3, J1a, J2, K5, Y2, K6, K7, KDM1 ja KKL. Analyysivalikoima on yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukainen. Pohjavedenpinnankorkeuksia tulee seurata 3 krt/a pohjavesiputkista 499, 500, 501, 502, 503, 639, 640, 641, HP1001, HP1002, HP1003. Pohjaveden laatua tulee seurata 1krt/a pohjavesiputkista HP1002, HP1003, 501 ja 502. Analyysivalikoima on yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 mukainen ja lisäksi näytteistä tulee analysoida mangaani, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt (C 11-C 39). Kaivovesien laatua on seurattava viidestä kaivosta 1 krt/a. Analyysivalikoima on yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 4 mukainen. Selkeytysaltaista lähteviä vesiä tulee seurata 2krt/a määritysvalikoiman 3 mukaisin analyysein sekä lisäksi öljyhiilivedyt (C 11-C 39). 3.9 Rudus Oy ja Espoon kaupunki, Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue (alue 10) Rudus Oy:llä on ympäristölupa kallion louhinnalle Takapellon alueella ns. lupavaiheen 1:n alueella (Nu YS 1695, Dnro: UUS-2009-Y ). Espoon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristöluvan (DNo 14/ /2015, annettu ) kallion louhinnalle käynnissä olevan louhinta-alueen laajentamiseksi sekä kiven ja ylijäämälouheen murskaukselle Kulmakorven alueella. Lupa koskee osa-alueita II-VI. Hankkeen pinta- ja pohjavesivaikutuksia seurataan osana alueen vesien yhteistarkkailua. Lupa ei ole vielä lainvoimainen. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan maa-ainesten ottamiseen lupavaiheelle 1 (vaiheet I-IV). Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on myöntänyt Rudus Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen osa-alueilla V-VI (Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelulautakunta, , 164, 4711/ /2014). Lupa ei ole vielä lainvoimainen. Vesi- ja pohjavesien tarkkailu koskevat lupaehdot (12-14) ovat seuraavat: - Toiminnan harjoittajan on osallistuttava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. - Kakarlammen vedenpinnan tarkkailua tulee suorittaa jatkuvatoimisella vedenpinnan korkeuden mittauslaitteella.

15 14 - Takapellon ja Kulmakorven alueen eteläosaan tulee asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea, jotka myöhemmin liitetään vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Tarkkailuputkiin tulee asentaa automaattiset pohjavedenpinnan korkeusmittarit. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Espoon kaupungin Takapellon maanläjitysalueelle ympäristöluvan (Nro 53/2011/1, Dnro ESAVI/488/01.08/2010). Lupa koskee puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoimintaa Takapellon alueelle. Tarkkailua koskevassa lupamääräyksessä (nro 19) on todettu, että luvan saajan on liityttävä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Lisäksi lupamääräyksessä 8 on määrätty, että maankaatopaikka-alueelta tulevat esikäsitellyt hulevedet on johdettava Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle siten, että ne eivät voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa Dämmanin vedenottamolle. 4 TARKKAILUALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Maaperäolosuhteet Ämmässuon alue on valtaosin kallioaluetta. Kalliomäkien välissä on soistuneita laaksopainanteita, joita peittää turvekerros. Irtomaa kallion päällä on ohut ja pääosin heikosti lajittunutta pohjamoreenia, joka on peittynyt laaksokohdissa turvekerroksen alle. Nykyisen NCC Industry Oy:n asfalttiaseman, Ämmässuontien maanläjitysalueen, HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalueella sekä Kulmakorven maanläjitysalueen rakentamisen yhteydessä kalliomäkiä on louhittu ja syntynyttä louhetta on käytetty pohjan tasaukseen. Näiden lisäksi kalliolouhintaa on tehty Jersanmäen tilalla. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on rakennustöiden yhteydessä otettu käyttöön ja tullaan ottamaan käyttöön uusia toiminta-alueita, joilla maaperä on muuttunut massanvaihtojen, leikkausten ja pengerrysten seurauksena. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta-alueiden ulkopuolella maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Ämmässuon alueella vuoden 2007 päivättyyn tarkkailuohjelmaan verrattuna. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelle toteutettujen jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalueiden rakenteet ovat voimassa olevien ympäristölupamääräysten mukaisia. Jätteenkäsittelykeskusta ympäröi kallioisiin, rinneosistaan moreenipeitteisiin maastokohoumiin rajoittuva valumaalue. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla valuma-alueen reunaosissa. Kalliosuo ja Kalliosuon pohjoispuolella olevan Kalliosuon jatke -alue ovat rakentuneet Ämmässuon ja Takapellon alueen väliin. Alueen maaperä koostuu pääosin kallioselänteistä, joiden rinneosia peittävät paikoin moreenialueet. Alavimmilla alueilla maaperä on paikoin soistunut. Pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Kulmakorven Takapellon alueen maaperä on myös pääosin kallioista. Alueen maapeitteet ovat kallioselänteiden kohdalla suhteellisen ohuita. Selänteiden välissä olevissa painanteissa maakerrosten paksuudet ovat paikoin toistakymmentä metriä. Paksuimmat maakerrokset on tavattu Takapellon alueen länsipuolella olevassa painanteessa, jossa kerrosten paksuus on ollut suurimmillaan noin 20 m. Maakerrokset ovat pääosin savea, jonka päällä on turvekerroksia ja alapuolella

16 15 on paikoin hiekka- ja moreenikerroksia. Takapellon alueen länsipuolella kulkee luode-kaakko - suuntainen kallioperän heikkousvyöhyke sekä kaakkoispuolella koillinen-lounas -suuntainen heikkousvyöhyke. Kyseiset alueet on jätetty alueella toteutettavan kiviainestenottotoiminnan ulkopuolelle. 4.2 Pohjavesiolosuhteet Ämmässuon ja Kulmakorven toiminta-alueilla tai niiden vaikutuspiirissä ei ole ympäristöhallinnon määrittelemiä pohjavesialueita. Pintarakenteiden, sadevesiviemäröintien ja heikosti vettä johtavan perusmaan ansiosta alueella muodostuva pohjavesimäärä on vähäinen. Suurin osa sadevedestä poistuu alueelta pintavaluntana. Pohjaveden virtausta tapahtuu lähinnä täyttökerroksissa, pohjamoreenissa sekä kalliohalkeamissa. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on pohjoisesta etelään. Espoon kaupungin vanhan maanläjitysalueen, NCC Industry Oy:n asfalttiaseman, Rudus Oy:n murskauslaitoksen alueen sekä Kulmakorven alueen pohjoisosista tapahtuu pohjaveden virtausta myös pohjoissuuntaan. Täyttö- ja moreenikerrosten pohjavesi purkautuu ympäröiville soille ja ojiin. Yksityispiirteisiin pohjaveden virtausreitteihin alueella vaikuttavat myös maanalaiset rakenteet, kuten erilaiset johtokaivannot ja eristysrakenteet. Kallioleikkauksista, joista merkittävimmät ovat HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen laajennusosan alueella, on nähtävissä, että alueen kallioperässä on halkeamia sen pintaosassa muutaman metrin syvyyteen asti ja syvemmällä kiviaines on ehjää. Näiden kalliohalkeamien (vaakarakoilu) välityksellä tapahtuva pohjaveden virtaus arvioidaan korkeustasojen perusteella päätyvän ympäröivien kalliopainanteiden suoalueille. Merkittävimmät kallioruhjeet Ämmässuon alueella suuntautuvat luoteesta havaintoputken 30A kautta etelään Högbergsbergetille sekä havaintoputken 31 kohdalta lounaaseen havaintoputkelle 42 (VTT, 1986), joka vuonna 2007 korvattiin havaintoputkella 257/07. Lisäksi Bockträsket -järven kohdalla on itä-länsisuuntainen kalliopainanne. Kulmakorven alueelta suuntautuu kallioruhje havaintopisteen KP2A:n kohdalta eteläpuoliselle suoalueelle Ämmässuontien maanläjitysalue Ämmässuontien maanläjitysalue on rakennettu Ison Ämmässuon alueelle. Suoalueella turvekerroksen alla on savikerros ja sen alla kallion päällä vaihtelevan paksuinen moreenikerros. Suo sijaitsee vedenjakajalla, josta vesiä ohjautuu sekä pohjoiseen että etelään. Vedenjakajan tarkka sijainti ei ole selvillä. Ämmässuontien maanläjitysalueen itäosassa olleet kallioharjanteet on louhittu pois tasoon ennen täytön aloittamista. Maanläjitysalueen pohjoisosista pohjavesi virtaa pohjoiseen havaintoputkien P35 ja P33B suuntaan. Alueen luoteisosasta pohjavesi virtaa viereiselle suoalueelle. Suurin osa Ämmässuontien maanläjitysalueen valuma-alueesta muodostuu alueen eteläpuolelle, josta pohjaveden virtausta tapahtuu havaintoputken 201 suuntaan, jossa suotovesiä purkautuu maanläjitysalueen ja HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen väliselle suolle. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja HSY:n täyttöalueiden välille on rakennettu maansisäinen suojapato estämään pohjaveden virtaus HSY:n jätetäyttöalueen alle. Vedet on ohjattu ojituksella ja edelleen putkituksella havaintoputken 30A kohdalta alkavaan Kaakkoiseen avo-ojaan.

17 HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalue Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 alueilla turve- ja liejukerrokset on korvattu rakentamisen yhteydessä moreenilla, jonka päälle pohjarakenne on tehty. Pohja on eristetty muovikalvolla ja salaojitettu. Kaatopaikan pohjoispuolelle on rakennettu edellä esitettyyn maansisäiseen suojapatoon liittyvä bentoniittipato estämään Espoon kaupungin maanläjitysalueen suunnasta tulevien vesien pääsy kaatopaikan kalvon alle. Täyttöalueen 3 pohja on pääosin kalliota. Kallio on kaatopaikan perustamisvaiheessa tehtyjen tutkimusten mukaan niin tiivistä, ettei erityisiä pohjantiivistysrakenteita katsottu tarpeellisiksi. Alueen eteläosasta (n. 3-4 ha) on rakentamisen yhteydessä poistettu turvetta, joka on korvattu rakennusmurskeella. Täyttöalueen 3 reuna-alueella on eristekalvo. HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen valuma-alue jakautuu kolmeen osaan. Täyttöalueen 3 länsiosasta sekä kaatopaikan laajennusalueelta pohjaveden virtaus suuntautuu lounaaseen. Suurimmasta osasta täyttöalueelta 3 pohjaveden virtaus suuntautuu etelään pohjavesihavaintopistettä 31 kohden. Myös täyttöalueilta 1 ja 2 virtaussuunta on etelään havaintopisteen 31 ja Ämmässuonojan suuntaan. Täyttöalueen II reuna-alueilta voi myös tapahtua vähäisempää suotautumista havaintoputken 30A suuntaan NCC Industry Oy:n alue (ent. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo) NCC Industry Oy:n alueella kalliopintoja on tasattu louhinnalla ja kalliomursketta on käytetty alueen pohjarakenteisiin. Kenttäalue on sadevesiviemäröity ja alueen valumaveden kallistukset on ohjattu nykyiseltä materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta kiinteistön reunoja kohden. Käsittelyalueen eteläpuolelta valumavedet ohjataan palovesialtaaseen. Vähäisempää suotautumista voi kuitenkin tapahtua asfalttialueen ulkopuolelta maaperään ja edelleen pohjaveteen. Suotautumista voi myös tapahtua, jos alueen asfaltti pääsee poikkeustilanteessa vaurioitumaan. Alueelta tapahtuu pohjaveden virtausta materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta pohjoiseen havaintoputken 207A ja etelään havaintoputken 206A suuntiin. Havaintopisteiden siiviläputket on asennettu kallioon, mutta pohjaveden painetaso on kallion päällä olevassa moreenikerroksessa. Pohjoisessa todennäköinen kulkeutumisreitti on havaintoputkelta 207A edelleen motocrossradan ali sen pohjoispuolella olevaan painanteeseen havaintopisteen 254/07 suuntaan. Toinen mahdollinen virtaussuunta on pohjoiseen motocrossradan länsireunaa kohden. Etelässä pohjaveden virtaus jatkuu havaintoputken 37 suuntaan ja edelleen HSY:n kompostointilaitoksen kautta Kaakkoisen avo-ojan suuntaan Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alue Hyvinkään Tieluiska Oy:n kiinteistöltä pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Rudus Oy:n murskauslaitoksen toiminta-alue sijoittuu vedenjakaja-alueelle, josta pohjavesi virtaa pohjoiseen tai etelään HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointi- ja hyötykäyttöalue rakennettiin kallioalueelle, jossa kalliopintoja on tasattu louhimalla noin 20 hehtaarin alueelta ja mursketta on käytetty pohjan rakentamiseen (1-1,5 m). Kallio

18 17 louhittiin länsi-itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla +64 ja länsipuoli tasolla +63. Pohjaveden virtaussuunta alueella on länteen ja lounaaseen jätetäyttöaluetta kohti. Jätetäyttöalueen ja kompostointilaitoksen välissä kulkee pohjoiseteläsuuntainen kallioon louhittu putkikanaali, joka ohjaa virtauksen etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Kompostointialueen pohjaveden likaantumisen seurauksena alueella on tehty pohjaveden suojapumppausta vuosina likaantuneen pohjaveden leviämisen estämiseksi. Pumppaus on lopetettu vuoden 2003 lopussa. Pumppauksen pohjavettä alentava vaikutus näkyy vielä vuoden 2003 havainnoissa Kalliosuon maanläjitysalue Kalliosuon alueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Läjitysalueelta pohjavedet kulkeutuvat alueen pohjoisosassa aluetta ympäröiville soille ja edelleen etelään. Irtomaakerroksessa kulkeutuvan pohjaveden vedenjakaja kulkee Högsbergsbergin kohdalla, josta vedet kulkeutuvat etelään havaintoputken 44 suuntaan Kulmakorven ja Takapellon alue Kulmakorven toiminta-alueen itäosassa kallio on louhittu tasoon +60. Kulmakorven maanläjitysalueelta pohjavesi purkautuu Jersanmäen tilan eteläpuoliselle suoalueelle ja edelleen etelään päin suuntautuvaan kallioruhjeeseen kalliopohjavesipisteen 45 suuntaan. Alueen kalliopohjaveden pinnankorkeudet alueella vaihtelevat tasovälillä Pinnat tulevat laskemaan alueen louhintojen seurauksena. Lopulliset louhintatasot alueella ovat Kulmakorven Takapellon alueella pohjavesi kulkeutuu pääosin alueella olevissa ruhjeissa ja niihin kerrostuneissa maakerroksissa. Pohjaveden virtauksen suhteen alueen kallioperän luodekaakko suuntaiset rakenteet on arvioitu merkittävimmiksi. 4.3 Pintavesiolosuhteet Pintavesien kulkeutuminen Ämmässuon alueelta Pääosin pintavedet virtaavat etelään. Valuma-alueen pohjoisreuna kulkee Ämmässuontien maanläjitysalueen keskivaiheilta rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Pääpurkusuuntana on Kaakkoinen avo-oja. Lisäksi vesiä purkautuu jossain määrin myös Ämmässuonojaa pitkin. Molemmista ojista vesi virtaa edelleen Ämmässuonpuron kautta Loojärveen. Kaakkoiseen avo-ojaan johdetaan myös valtaosa Ison Ämmässuon valumavesistä sadevesiviemärillä, jonka suu on suon eteläreunassa, ja josta se kulkee hyötykäyttöalueen ja kaatopaikan jätepenkereen välistä hyötykäyttöalueen eteläpuolelle. Sadevesiviemäriin joutuu siten Ämmässuontien maanläjitysalueen valumavesiä ja siihen johdetaan myös vesiä rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosasta palovesialtaan kautta ja Ison Ämmässuon ojastoa pitkin. Hyötykäyttökenttien keräysaltaan alapuoliseen kaivoon kerätään salaojavesiä keräysaltaan alapuolelta. Vesien ollessa puhtaita tutkittujen parametrien (sähkönjohtokyky ja ph) osalta ne johdetaan kaivosta Kaakkoiseen avo ojaan. Pohjoisreunalle on louhittu avo-oja, jota pitkin Ämmässuontien maanläjitysalueen pohjoisosan vedet johdetaan pohjoiseen Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen ja edelleen Dämmanin vesistöön, jota on aiemmin käytetty raakavesilähteenä. Raakaveden tuotanto

19 18 päättyi Dämmanin laitos puretaan heti, kun siihen on saatu lupa. Lännensuonojaan tulee myös vesiä polttoaineen jakeluaseman, motocrossradan, asfalttiaseman, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisreunalta ja mullanvalmistuksen alueilta. Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperänojan kautta Kolmperänjärveen ja sieltä edelleen Laitamaanpuroon. Kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesi virtaa lounaisen avo-ojan kautta Bockträskin pohjoispuolitse Laitamaan puroon ja edelleen Loojärveen Pintavesien kulkeutuminen Kulmakorven alueelta Pintavesi yhteys Kulmakorven alueelta Kulmakorvenpuroon ja Dämmanin valuma-alueelle on estetty patoamalla Kulmakorvenpuron alkupää Takapellon alueen kohdalta ja kaivamalla uusi ojayhteys, jonka kautta vedet ohjataan Peringinojaan. Pintavesiyhteyden muutoksen jälkeen pintavedet kulkeutuvat Kulmakorven alueelta pääosin etelään avo-ojiin, joista vedet kulkeutuvat Peringinojaan ja edelleen Mankinjokeen. Valuma-alueeseen kuuluvat nykyisistä toiminnoista Kalliosuon jatke, Kulmakorven vanha maanläjitysalue, Jersanmäki ja Takapellon alue. 4.4 Valumavesien johtaminen Ämmässuon alue Ämmässuon alue HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminta-alueilla muodostuvat puhtaat sekä jäte- ja likaantuneet hulevedet pidetään erillään. Puhtaat hulevedet kerätään ojilla ja viemäreillä hulevesialtaisiin, joista niitä joko käytetään jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä tai ne johdetaan maastoon. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtokykymittareiden avulla. Jos hulevesialtaiden vedet todetaan likaantuneiksi, ne saadaan tarvittavissa johdettua hulevesialtaista likaisten vesien tasausaltaisiin. Kuormitteiset vedet ohjataan tasausaltaisiin, joista ne ohjataan vesiasemalle. Vesiasemalla jätevesien laatu ja määrä kontrolloidaan, jonka jälkeen vedet ohjataan painovoimaisesti tasausaltaaseen (TAL1). Tasausaltaasta vedet joko kierrätetään vanhalle kaatopaikalle tai pumpataan siirtoviemärissä Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan täyttöalueiden rakenteet Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pohja (pinta-ala n. 20 ha) on eristetty muovikalvolla ja salaojitettu. Pehmeät turve- ja liejukerrokset on korvattu rakentamisen yhteydessä moreenilla, jonka päälle pohjarakenne on tehty. Täyttöalueen pohjan rakennekerrokset on ulotettu reunapenkereille (pato- ja liikennepenkereet) asti. Kaatopaikan pohjoispuolelle on rakennettu vuonna 2000 pato estämään Espoon kaupungin maanläjitysalueen suunnasta tulevien vesien pääsy kaatopaikan kalvon alle. Vuonna 2001 patoa jatkettiin Ämmässuon sisääntulotien länsireunalla toimistorakennuksen sisääntulotien tasolle asti. Täyttöalueen 3 pohja on pääosin kalliota. Kallio on kaatopaikan perustamisvaiheessa tehtyjen tutkimusten mukaan niin tiivistä, ettei erityisiä pohjantiivistysrakenteita katsottu tarpeellisiksi. Alueen eteläosasta, noin 3 4 ha:n alueelta on rakentamisen yhteydessä poistettu turvetta, joka on korvattu rakennusjätteellä. Kantavan rakennusjätekerroksen päälle on tehty louhesalaojat. Täyttöalueella 3 on eristekalvo vain reunaalueilla. Reunapenkereiden muovinen eristyskalvo on ankkuroitu täyttöalueen puolella kallioon.

20 19 Kaatopaikan laajennusalue Kaatopaikan laajennusalueen likaiset suoto- ja valumavedet ohjataan suotovesien keräilyaltaaseen ja edelleen koko toiminta-alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Kaatopaikan laajennusalueen puhtaat valumavedet johdetaan pintavesien tasausaltaisiin, josta vedet ohjataan laajennusalueelta lähtevään ja Bockträskiin laskevaan avo-ojaan. Hyötykäyttöalue Kompostointilaitoksessa syntyvä prosessivesi käytetään pääosin hyväksi kompostointitunneleiden kastelussa. Ylijäämävesi ohjataan koko toiminta-alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Hyötykäyttö- ja kompostointikenttien kuormitteiset suoto- ja valumavedet sekä kenttien alapuoliset salaojavedet johdetaan keräysaltaan kautta jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Viemäriin johdettavat vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle ohjataan tarkkailualueen kuormitteiset vedet seuraavasti: Kuormitteiset vedet, kuten jätepenkereistä tulevat suotovedet, kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttö- ja kompostointikentältä valuvat likaantuneet pintavedet, vaarallisen jätteen kaatopaikalla muodostuvat vedet ja laajennusalueen pinnoitetuilla kentiltä, joilla käsitellään jätteitä, valuvat likaantuneet vedet sekä alueen teiltä valuvat pintavedet ohjataan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan edelleen jätevedenpuhdistamolle. Jätetäyttöpenkereen alla on salaojajärjestelmä, josta vedet ohjataan tasausaltaan kautta puhdistamolle. Tasausaltaan alapuoliseen kaivoon kerätään salaojavesiä tasausaltaan alapuolelta. Kaivon veden laatua (sähkönjohtokyky ja ph) tarkkaillaan jatkuvatoimisella mittauksella ja jos sähkönjohtokyky nousee, vesi pumpataan tasausaltaaseen Maanläjitysalueet Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueiden pintavalunta ohjataan läjitysalueiden reunoille ja edelleen avo-ojiin. Osa sadannasta imeytyy suotovedeksi täyttöpenkereeseen. Pehmeät läjitysmaat on tuettu louheesta ja kantavista maamassoista rakennetuin tukipenkerein. Ne toimivat myös kuivatusjärjestelmänä, joka johtaa läjitykseen imeytyvän suotoveden hallitusti penkereen reunoilla sijaitseviin purkupaikkoihin estäen samalla veden patoutumisen täyttöön. Läjitettävän maa-aineksen mukana tullut vesi purkautuu sekin tukipenkereitä pitkin. Läjitysalueen täyttyessä sen pinta peitetään tiiviillä maa-aineksella ja viimeistellään, jolloin sadannan imeytyminen vähenee ja pääosa sadannasta valuu pintaa pitkin läjitysalueen reunoille ja sieltä edelleen kuivatusojiin. Espoon kaupungin Kalliosuon ja Takapellon maanläjitysalueilla pintavalunta ja suotovesi johdetaan viettona selkeytysaltaaseen salaojina toimivien louhepenkereiden ja avo-ojien avulla. Selkeytysaltaasta vesi johdetaan ylivuodon kautta sorasuodatukseen ja edelleen alueen ulkopuolisiin pintavesiojiin. Ulkopuolisten vesien pääsy uusille täyttöalueille estetään niskaojien avulla. Kulmakorven alueen valumavedet johdetaan nykyisin Peringinojaan. Entinen purkureitti Kulmakorvenpuroon on tukittu. Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisen laajennusosan (Kalliosuon jatke) maantäyttöalueen vedet johdetaan alueelle rakennetun selkeytysaltaan (KMP) kautta ete-

21 20 lään suuntaaviin avo-ojiin, josta vedet kulkeutuvat edelleen uuden pintavesireitin kautta Peringinojaan. Jersanmäen toiminta-alueen vedet johdetaan toiminta-alueen länsipuolella kulkeviin avoojiin ja edelleen Peringinojaan. Takapellon louhosalueen hulevedet ja maantäyttöalueen suotovedet ohjataan selkeytysaltaaseen (TMS), josta vedet pumpataan alueen länsipuolella kulkevaan avo-ojaan, josta vedet kulkeutuvat Stormossenin kautta Peringinojaan Muut alueet Rakennusjätteen käsittelylaitoksella eteläosan pintavalunta johdetaan ja pumpataan palovesi-/tasausaltaaseen, josta ne purkautuvat ylivuotona etelään kuivatusojastoa pitkin Ämmässuolle päätyen jätteenkäsittelykeskuksen alittavaan sadevesiviemäriin. Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston valumavedet johdetaan tasausaltaaseen, josta vesi purkautuu öljynerotukseen kautta laskuojaan ja edelleen kaakkoon Kulmakorven kuivatusojastoon. 5 VUODEN 2017 SÄÄOLOT JA VIRTAAMAT Vuodesta 2014 alkaen Ämmässuon vesien tarkkailun raportoinnissa on käytetty Ämmässuon sääaseman mittaushavaintoja. Sääasema on HSY:n ylläpitämä. Sääaseman lämpötilatietoja on käytettävissä vuodesta 2003 alkaen ja sademäärän osalta vuoden 2011 syksystä alkaen. Sademäärän keskiarvon laskennassa on käytetty ennen syksyä 2011 Helsinki-Vantaan ja Nupurin sääasemien tietoja. Vuosi 2017 oli keskimääräiseltä lämpötilaltaan hyvin lähellä vuosien keskimääräistä tasoa, mutta selvästi keskimääräistä sateisempi (33 %). Vuoden 2017 tammi-maaliskuu olivat tavanomaista leudompia, ja näiden kuukausien sadekertymä oli keskimääräisellä tasolla. Huhtija toukokuu olivat keskimääräistä viileämpiä. Huhtikuu oli normaalisateinen, mutta toukokuu oli kuiva. Kesäkuukaudet olivat kevään tavoin tavanomaista viileämpiä. Sadetta kertyi kesä- ja elokuussa jonkin verran keskimääräistä enemmän. Syksyn lämpötilat olivat lähellä normaalia, mutta joulukuu oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Syyskuu oli normaalisateinen, mutta loppuvuonna satoi runsaasti, lokakuussa peräti kolme kertaa enemmän kuin jaksolla keskimäärin (Kuva 2). Espoonjoen virtaama vaihteli sateisuuden mukaan: sateinen syksy heijastui joessa keskivirtaaman ylittävinä virtaamina, mutta muina kuukausina virtaama jäi keskimääräistä pienemmäksi (taulukko 1, kuva 3). Koko vuoden keskivirtaama oli 82 % pitkän ajan keskivirtaamasta.

22 Lämpötila 10 oc Sadanta mm Kuva 2. Ämmässuon kuukauden keskimääräiset lämpötilat ja kuukausittaiset sademäärät vuonna 2017 sekä keskiarvot vuosilta Virtaama Espoonjoki Q_2017 Q_ka Q_min Q_max 8 6 m 3 /s Kuva 3. Espoonjoen virtaamat vuonna 2017 sekä virtaaman keski- ja ääriarvot jaksolla (asteikko , vesistöalue , F = 130 km 2, L = 6,4 %).

23 22 Taulukko 2. Espoonjoen kuukausikeskivirtaamat vuonna 2017 (asteikko , vesistöalue , F = 130 km 2, L = 6,4 %). kk Virtaama m 3 /s % 2017 keskiarvo I 0,62 3,12 20 II 0,37 1,92 19 III 1,73 2,45 71 IV 1,29 3,93 33 V 0,66 1,91 34 VI 0,67 0,83 80 VII 0,70 0,75 92 keskiarvosta VIII 0,71 0,75 95 IX 0,61 0,71 85 X 3,48 1, XI 3,66 2, XII 4,38 2, ka. 1,57 1, NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan kevätnäytteet otetaan maalis-huhtikuussa, kesänäytteet touko-kesäkuussa, syksynäytteet syyskuussa ja talvinäytteet loka-marraskuussa. Näytteet on tarkoitus ottaa ylivirtaamakausina. Joka toinen kuukausi otettavat näytteet otetaan tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vuosi 2017 oli tarkkailuvuosi, jolloin määritykset tehtiin normaalien tai supistettujen analyysivalikoimien mukaisesti niiden havaintopaikkojen osalta, joilla laaja tarkkailu tehdään joka viides syksy. Havaintopaikoilla, joilla laaja tarkkailu tehdään joka toinen syksy, analysointi tehtiin laajan analyysipaketin mukaisesti. Tarkkailu toteutettiin loppuvuonna 2015 laaditun (vahvistamattoman) yhteistarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti. Tarkkailuvuoden 2017 havaintopisteiden lukumäärät ja näytteenottotiheydet on esitetty liitteessä 2. Analyysit tehtiin Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman liitteiden 1 (liite päivitetty ), 2 ja 3 mukaisesti. Analyysimenetelmät ja niiden määritysrajat on esitetty liitteessä Viemäriin johdettavat vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavia vesiä eli viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan kuudelta eri havaintopisteeltä: Tunnus Piste Selite TAL2 keräysallas kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet KA I ja KA II kaivot vanhan kaatopaikan kalvon alapuolinen vesi T1 kaivo tuhkakaatopaikan suoto- ja valumavedet TAL3 laajennusalueen kaatopaikan laajennusalueen suoto- ja valumavedet tasausallas TAL1 tasausallas kaikki em. kuormitteiset vedet

24 23 Ohjelman mukaan tasausaltaista TAL1 näytteet otetaan 6 kertaa vuodessa ja muista havaintopisteistä 2 kertaa vuodessa. TAL1-pistettä lukuun ottamatta näytteet otettiin touko- ja syyskuussa. Viemäriin johdettavien vesien analyysitulokset on esitetty liitteessä Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien maanläjitysalueen sisäistä veden laatua kuvaa pohjaveden havaintopiste P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisen veden laatua kuvaa piste KP5A/11. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisten vesien vuonna 2013 tuhoutuneiden putkien 52 ja 53 tilalle asennettiin heinäkuussa 2014 uudet putket 52A/14 ja 53A/14. Putki 53A/14 on ollut asennuksesta lähtien jokaisella näytteenottokierroksella kuiva eikä putkesta ole saatu otettua näytteitä. Vuonna 2017 saatiin täyttöjen sisäisten vesien näytteet otettua ohjelman mukaisesti, lukuun ottamatta putkea 53A/14. Täyttöjen sisäisen veden pinnantason korkeudet on esitetty liitteessä 9 ja analyysitulokset liitteessä 5. Lisäksi jätetäyttöalueen sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa tarkkaillaan neljästä täytön läpäisevästä kaasukaivosta (P11, P3, 102 ja E14). Havaintopisteiden sijainnit on esitetty kartassa liitteessä 1. Marraskuussa 2015 täyttöalueelle S1 asennettiin seitsemän uutta sisäisen veden tarkkailuputkea (P1/15-P7/15), joista seurataan automaattimittauksin vedenkorkeutta sekä lämpötilaa. 6.3 Pintavesipisteet Vuonna 2017 pintavesien seurantapisteitä oli tarkkailussa ohjelman mukaan 29 kappaletta. Pintavesinäytteet otetaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti 1-4 kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelman mukaan Kolmperä-järvestä ja Loojärvestä otetaan näytteet syksyllä (otettiin syyskuussa) ja Nupurinjärvestä keväällä ja syksyllä (otettiin maalis- ja syyskuussa). Pisteeltä KKL1 näytteet otetaan vain kerran kahdessa vuodessa (otettiin vuonna 2017). Järvistä näytteet otettiin Limnos-noutimella. Kolmperästä ja Loojärvestä näytteet otettiin kahdelta syvyydeltä: pinnasta 1 m syvyydeltä ja 1 m pohjan yläpuolelta. Nupurinjärvestä näyte otettiin pintavedestä 1 m syvyydeltä. Klorofyllinäytteet otettiin kokoomanäytteenä 0 2 metrin syvyydeltä. Kevätkierroksella pisteillä P6, RTV ja KMP ei ollut virtausta eikä näytteitä saatu otetuksi. Syksyllä pisteiltä P6 ja RTV ei niin ikään saatu näytettä, ei myöskään pisteeltä K3. Näytteenottokaivon NOK sijainnista oli epäselvyyttä kevään ja kesän näytteenottokierroksilla, ja näytteet jäivät silloin ottamatta. Korvaavat näytteet otettiin heinä- ja elokuussa. Hulevesipurku HUL oli liettynyt umpeen, joten siitä ei saatu näytteitä kevään ja kesän näytteenottokerroilla. Kaivo puhdistettiin, ja korvaavat näytteet otettiin heinä- ja elokuussa. Havaintopisteiltä P2, P8 ja P3B kesäkierroksen näytteet jäivät erehdyksessä ottamatta, joten näytteet otettiin elokuun lopulla.

25 24 Pintavesien virtaamamittaukset tehtiin aina näytteenoton yhteydessä mikäli mahdollista. Virtaamat on esitetty liitteessä Pohjavesipisteet Vuonna 2017 pohjaveden seurantapisteitä oli tarkkailussa 41 kappaletta ja näytteenottokertoja on 1-4 vuodessa. Pohjavesinäytteet otettiin uppopumpulla pumppaamalla, huonotuottoisilla havaintoputkilla putket tyhjennettiin ja annettiin palautua, jonka jälkeen näytteet otettiin kertakäyttönoutimella. Näytteenoton yhteydessä mitattiin vedenpinnan taso. Pohjavesipisteiden kenttätiedot on esitetty liitteessä 8. Koska tarkkailualueen maaperä on paikoin ohut ja huonosti vettä johtava, useiden pohjavesiputkien tuotto on huono ja näytteet saattavat jäädä sameiksi. Pohjavesinäytteiden metallimääritykset tehtiin suodatetuista näytteistä tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjavesinäytteet saatiin otettua kaikista ohjelman mukaisista pisteistä. 6.5 Kaivovedet Kaivonäytteet otetaan kerran vuodessa syksyllä neljästä yksityisestä talousvesikaivosta (PKK9, Ko10, Ko18 ja Ko6) suoraan vesihanasta Kolmperän asuinalueelta. Joulukuussa 2013 näytteenotto-ohjelmaan lisättiin Mustapurontien ja Forsbackan alueen kaivot (Mu10, Mu23A, Mu23B, Mu25 ja Fo22). Kaivovesinäytteet, kaivoa Ko10 lukuun ottamatta, otettiin vuonna 2017 ohjelman mukaisesti syyskuussa. Osoitteessa Kolmperäntie 10 sijaitsevan kiinteistön omistajaa ei tavoitettu, joten kaivosta ei saatu näytettä. Kaivovesien analyysitulokset on esitetty liitteessä TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 7.1 Viemäriin johdettavat vedet Viemäriin eli Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Viemäriin johdettavien vesien laatua tarkkaillaan kuudelta havaintopisteeltä: TAL2 keräysallas KA I ja KA II TAL3 TAL1 tasausallas T1 kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet vanhan kaatopaikan kalvon alapuolinen vesi laajennusalueen tasausallas kaikki edellä mainitut kuormitteiset vedet tuhkakaatopaikalla syntyvät likaiset suoto- ja valumavedet Keräysaltaaseen (TAL2) kootaan kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet. Kevään näytteenottokierroksella vesi oli erittäin huonolaatuista. Pitoisuudet olivat kauttaaltaan selvästi suurempia kuin edellisinä vuosina. Öljyhiilivetyjen pitoisuus oli huomattavan suuri, mutta raskasmetallien pitoisuudet olivat kohtalaisen pieniä. Syksyn näytteenottokerralla vesi oli huomattavasti laimeampaa kuin keväällä, ja pitoisuudet olivat palautuneet edellisten vuosien tasolle. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen pohjavesi kootaan salaojiin ja johdetaan kaatopaikan eteläpuolelle kaivoon (KAI ja KAII). Näytteet otettiin

26 25 nyt keväällä ja syksyllä, eikä vuosien 2015 ja 2016 tapaista pitoisuuksien nousua loppuvuodesta siten havaittu pisteellä KAI. Keskimääräiset vuoden 2017 pitoisuudet olivat pisteille ominaisia. Laajennusalueen tasausallas (TAL3) otettiin mukaan yhteistarkkailuun maaliskuussa Tasausaltaan vesi koostuu kaatopaikan suotovesistä, ja vedenlaatu on heikko. Altaan veden laatu on vaihdellut suuresti näytteenottokerrasta toiseen. Toukokuussa 2017 laatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa useimpien parametrien osalta. BOD-arvo oli kuitenkin huomattavasti keskimääräistä pienempi. Syyskuussa vesi oli kaikkiaan keskimääräistä laimeampaa. Vaarallisen jätteen kaatopaikan piste T1 edustaa tuhkakaatopaikalla syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä. Vedestä otettiin ensimmäinen näyte maaliskuussa Tuhkankäsittelyn alkuvaiheessa toiminnan käynnistyessä pisteeseen T1 pääsi pesuvesiä, kun tuhkalokeron sisäpuolella olevaa tuhkankäsittelylaitteistoa pestiin. Tämän jälkeen pesuvesille on rakennettu oma järjestelmänsä. Toukokuussa 2017 sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat suuria, samoin kromin pitoisuus oli korkeahko. Syyskuussa nikkelin pitoisuus oli tavanomaista korkeampi. Muuten veden laatu ei poikennut oleellisesti aiempien vuosien mittaustuloksista. Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2017 jätevesiä pumpattiin viemäriin kaikkiaan m³ eli 2053 m³/d (kuva 4). Vuoteen 2016 verrattuna pumpattavan veden määrä nousi noin 33 % samoin kuin vuoden sademäärä (kuva 5). Jätevesimäärät ovat kohonneet melko tasaisesti vuosina , mutta vuonna 2004 määrä kohosi selvästi ja määrä on pysytellyt yli kuutiossa tämän jälkeen. Vuonna 2017 lokakuun sademäärä oli erittäin suuri, mikä näkyy syksyn korkeina jätevesimäärinä. m Suomenojalle pumpattu jätevesimäärä vuodessa Kuva 4. Jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriverkostoon pumpatun jäteveden määrä vuosina

27 26 m Jätevesimäärä Sadanta mm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 5. Jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriverkostoon pumpatun jäteveden määrä (TAL1, m 3 ) ja sademäärä (mm) Ämmässuon sääasemalla kuukausittain vuonna Tasausaltaan (TAL1) vesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä, jonka pitoisuudet olivat korkeat (liite 4). Viemäriin johdettavien vesien haitta-ainepitoisuuksille on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavan veden teollisuusjätevesisopimuksessa. Vuonna 2017 pitoisuudet pääosin alittivat asetetut raja-arvot. Poikkeuksena oli sulfaatti, jonka pitoisuus (570 mg/l) ylitti raja-arvon (400 mg/l) heinäkuun näytteenottokerralla. Heinä- ja syyskuun näytteenottokerroilla veden nitraatti- ja kokonaistyppipitoisuus nousi huomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Samalla barium- ja kalsiumpitoisuus olivat selvästi tavanomaista korkeampia, jossain määrin myös nikkelipitoisuus. Lyijyn ja sinkin pitoisuudet olivat heinäkuussa hieman suurempia kuin muilla näytteenottokerroilla. Typpi- ja kalsiumpitoisuuksien kohoaminen saattoi johtua linjaan syötettävästä hajunpoistokemikaalista, joka on valunut linjassa taaksepäin näytteenottokohtaan. Kemikaali on kalsiumnitraattia. Kuivina jaksoina voi käydä niin, että jätevesivirtaamaa ei ole tai se on hyvin pieni, jolloin kalsiumnitraatin vaikutus näkyy selvästi vesinäytteessä. Metallipitoisuuksien nousulle samaan aikaan ei kuitenkaan löytynyt syytä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle kohdistuva keskimääräinen vuorokausikuormitus on esitetty taulukossa 3. Viemäriin pumpatun jäteveden keskimääräinen virtaamapainotettu vuorokausikuormitus oli osin noussut ja osin laskenut vuoteen 2016 verrattuna. Happea kuluttava kuorma (BOD, COD) on pienentynyt huomattavasti vuodesta 2014 alkaen ja oli vuonna 2017 edelleen pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kiintoainekuorma oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta pitemmän ajan keskiarvon tasolla. Typpikuorma oli yli kolminkertainen kolmeen edeltävään vuoteen verrattuna, ja kalsiumin kuorma oli noin 10-kertainen keskimääräiseen verrattuna. Sulfaatin vuorokausikuormitus oli vuonna 2016 selkeästi suurempi verrattuna vuosien tasoon, ja vuonna 2017 kuorma oli edelleen keskimääräistä suurempi.

28 27 Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot kokonaistypen, arseenin, nikkelin ja TOC:n osalta. Taulukko 3. Viemäriin pumpatun jäteveden keskimääräinen virtaamapainotettu vuorokausikuormitus vuosina Vesimäärä m3/d Kiintoaine kg/d CODCr kg/d BOD7 kg/d ,1 Rauta kg/d Kok.N kg/d NH4-N kg/d Kloridi kg/d Sulfaatti kg/d Kok.P kg/d Alumiini kg/d 0, Kalsium kg/d Magnesium kg/d Arseeni kg/d 0,07 0,03 0,05 0,02 0,02 0,02 0,03 0,04 0,03 0,06 0,02 Kadmium kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kromi kg/d 0,25 0,14 0,13 0,11 0,14 0,16 0,21 0,29 0,20 0,13 0,13 Kupari kg/d 0,59 0,44 0,46 0,03 0,03 0,03 0,03 0,08 0,04 0,09 0,09 Lyijy kg/d 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,01 0,01 0,04 0,02 0,03 0,02 Nikkeli kg/d 0,14 0,10 0,11 0,06 0,06 0,07 0,07 0,09 0,06 0,06 0,12 Sinkki kg/d 0,24 0,87 0,84 0,19 0,12 0,14 0,12 0,37 0,22 0,31 0,19 Koboltti kg/d 0,03 0,02 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,02 0,01 0,01 0,02 Elohopea kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Fenoli kg/d 0,11 0,29 0,20 0,22 0,09 0,05 0,01 0,01 0,01 0,00 0,00 Mineraaliöljyt kg/d 0,5 0,6 1,2 1,4 0,99 0,5 0,5 0,06 0,37 0,44 0,36 TOC kg/d AOX kg/d 1,0 0,8 0,4 0,5 0,6 0,6 0,4 0,7 0,3 0,001 0,5 PAH kg/d 0,01 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,002 0, Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa edellytetään täyttöalueiden sisäisten vesien tarkkailua. Tähän tarkkailuun kuuluu 4 kaivoa (P11, P3, 102, E14) jätetäyttöalueella, joista ei oteta vesinäytteitä, vaan niistä seurataan vain vedenpinnankorkeutta ja lämpötilaa. Marraskuussa 2015 täyttöalueelle S1 asennettiin seitsemän uutta sisäisen veden tarkkailuputkea, joista seurataan automaattimittauksin vedenkorkeutta sekä lämpötilaa. Lisäksi seurantaa tehdään neljästä maankaatopaikkojen sisäisestä pohjavesiputkesta (P36, KP5A/11, 53A/14, 52A/14), joista näytteet otetaan uuden ohjelman mukaan kaksi kertaa vuodessa. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisten vesien havaintoputket 52A/14 ja 53A/14 asennettiin heinäkuussa 2014 vuonna 2013 tuhoutuneiden putkien 52 ja 53 tilalle. Putkeen 53A/14 ei kerry vettä, joten siitä ei ole saatu otettua näytettä kertaakaan asennuksen jälkeen. Havaintopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1, pinnankorkeudet liitteessä 9 ja analyysitulokset liitteessä 5. Taulukossa 4 on esitetty vanhalta kaatopaikka-alueelta mitatut kaivojen korkeus- ja lämpötilatiedot vuonna Kaivoissa P11 ja E14 vedenpinnan korkeus vaihteli vain vähän ja kaivossa 102 vaihtelua oli vuoden aikana 2,9 metriä. Kaivon P3 vedenkorkeusmittauksessa oli häiriö, sillä vedenkorkeus oli vuoden alusta syyskuun loppupuolelle samalla tasolla (60,55 m) ja muuttui sen

29 28 jälkeen äkillisesti noin 8 metrillä. Myös putken E14 mittari ei ole ollut toimintakunnossa vuoden alusta elokuun loppuun. Vialliset mittarit on vaihdettu elo-syyskuun vaihteessa, jonka jälkeen mittaus alkoi toimia oikein. Taulukossa on esitetty vain ne mittaustulokset, joiden voidaan arvioida olevan oikeita. Taulukko 4. Vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen kaivojen pinnankorkeudet ja lämpötilat vuonna Automaattimittauksissa on ollut häiriöitä seuraavissa pisteissä: *) mittaustulos ollut sama vuoden alusta saakka, **) tulos on sama vuoden alusta saakka ja ***) mittaustulosten mukaan lämpötila oli -2,5 vuoden alusta saakka. Tunnus Vesipinta (m) Lämpötila ( C) P11 61,47-61,52 17,3 21,1 P3 *60,55 61,55 19,5-19, ,31 73,24-0,7 17,8 E14 **66,75-66,99 ***? 30,2 mmpy Pinnankorkeus S1-P1-15 S1-P2-15 S1-P3-15 S1-P4-15 S1-P5-15 S1-P6-15 S1-P7-15 C Lämpötila S1-P1-15 S1-P2-15 S1-P3-15 S1-P4-15 S1-P5-15 S1-P6-15 S1-P7-15 Kuva 6. S1-alueen täyttöjen sisäisten vesien automaattiset pinnankorkeus- ja lämpötilamittaukset vuonna 2017.

30 29 Kuvassa 6 on esitetty marraskuussa 2015 täyttöalueelle S1 asennettujen sisäisen veden tarkkailuputkien vedenkorkeus ja lämpötila vuoden 2017 aikana. Putkien P4-15 ja P7-15 mittauksista on poistettu alkuvuoden virheellisiä mittaustuloksia. Automaattimittarit oli joulukuussa irroitettu kaasulinjaan liitosta varten, jonka jälkeen mittarit oli kytketty väärin päin. Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen sisäistä veden laatua kuvaa havaintopiste P36. Analyysivalikoima on pienentynyt uudessa tarkkailuohjelmassa edellisestä, joten kaikilta osin vertailua aikaisempaan ei voida tehdä. Kokonaistypen pitoisuus oli edelleen korkeahko ja sähkönjohtavuus oli koholla, vaikka se onkin keskimäärin pienentynyt tarkkailujakson aikana. Koholla oleva sähkönjohtavuus (kuva 7) ja typpipitoisuus ilmensivät kaatopaikalle läjitettyjen ainesten vaikutusta. Veden keskimääräinen kloridipitoisuus oli pieni ja laski edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Sulfaattipitoisuus oli samoin pieni. Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisten vesien laatua ilmentää havaintopiste KP5A/11. Vuoden 2017 näytekierrosten vedenlaatutulokset olivat suhteellisen tasaisia. Sähkönjohtavuus (kuva 7) sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat erittäin korkeita ja osoittivat maanläjitysalueen vaikutuksia. Kuten vuonna 2016, sähkönjohtavuus oli selvästi aiempia tarkkailuvuosia korkeampi. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisiä vesiä kuvaavan havaintopisteen 52A/14 vedenlaatu oli myös heikkoa; sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat korkeahkoja, ja kokonaistypen pitoisuus oli hyvin korkea. Keskimäärin sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus laskivat hieman vuodesta 2016, kun taas typpipitoisuus nousi. Sähkönjohtavuus (ms/m) P36 KP5A/11 52a/ Kuva 7. Täyttöjen sisäistä vettä edustavien pisteiden KP5A/11, P36 ja 52a/14 sähkönjohtavuuden kehitys vuosien aikana. 7.3 Pintavedet Pintavesipisteiden virtaamamittaustulokset ovat esitettynä liitteessä 6 ja vesinäytteiden analyysitulokset liitteessä 7. Vuonna 2017 määritykset tehtiin normaalien tai supistettujen analyysivalikoimien mukaisesti niiden havaintopaikkojen osalta, joilla laaja tarkkailu tehdään joka viides syksy. Havaintopaikoilla, joilla laaja tarkkailu tehdään joka toinen syksy, analysointi tehtiin laajan analyysipaketin mukaisesti.

31 Nupurinjärveen laskevat Ämmässuontien maanläjitysalueelta (P10), Kulmakorven maanläjitysalueelta (K1) ja Kakarlammesta (KKL1) vedet kulkeutuvat Lännensuonojan (P17) ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen (PNJ1). Piste HUL kerää hulevesiä NCC:n alueelta. NCC:n kenttäalue on sadevesiviemäröity ja alueen valumaveden kallistukset on ohjattu nykyiseltä materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta kiinteistön reunoja kohden. Sadevesiviemäreistä vesi ohjataan purkuputken kautta alueen viereiseen ojaan. Pisteen HUL näyte otetaan purkuputken päästä. Ämmässuon ja Kulmakorven maankaatopaikkojen kuormitusta ilmentäviä muuttujia ovat mm. sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, metallit (barium, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy) ja ravinteet. Motocrossradan alueelta voi kulkeutua mineraaliöljyjä, BTEX -yhdisteitä (bensiinin komponenttiyhdisteitä) ja bensiinin lisäaineita (mm. MTBE). Asfaltti- ja betoniasemien indikaattoreita voivat olla mm. mineraaliöljyt, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja ph. Mullanvalmistusalueelta voi kulkeutua ravinteita ja orgaanista ainesta. Alueella aiemmin sijainneen rakennusjätteen käsittelylaitoksen toiminnan seurauksena ympäristöön on voinut kulkeutua mahdollisesti mineraaliöljyjä ja metalleja (sinkki, lyijy, kromi). Arviolta noin puolet Ämmässuontien maanläjitysalueen valunnasta kulkee pisteen P10 kautta. Pisteen P10 vedenlaatu ilmensi selvää yleiskuormitusta, joka oli nähtävissä kohonneena sähkönjohtavuutena sekä kloridi-, sulfaatti-, kokonaistyppi- ja bariumpitoisuutena kuten aikaisempinakin vuosina (kuva 8). Keväällä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat aiempaa matalammalla tasolla. Syksyn näytteenottokerralla kiintoaineen määrä, sameus ja fosforipitoisuus olivat aiempaan verrattuna huomattavan suuria, mikä johtunee sateiden alkamisesta juuri lokakuun alussa. Kulmakorven maanläjitysalueen vaikutuksia indikoivan havaintopisteen K1 kautta kulkee arviolta 10 % alueen valumavesistä. Toiminnan vaikutus näkyy lähinnä sähkönjohtavuuden kohoamisena. Fosforipitoisuus oli varsin pieni. Tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja edellisen vuoden tuloksiin. Kakarlammesta laskevan puron veden laatua tarkkaillaan havaintopisteestä KKL1 uuden tarkkailuohjelman mukaan kerran kahdessa vuodessa. Näytettä ei otettu vuonna Lännensuonojan piste P17 edustaa toiminta-alueen pohjoisosien vesien kokonaisvaikutusta. Pisteen veden laatuun vaikuttaa myös läheisen tien ja peltoalueiden mahdollinen kuormitus. Kuormituksen vaikutus näkyy lähinnä lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Kloridipitoisuus oli pienentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Lokakuun alussa veden sameus, kiintoainepitoisuus ja fosforipitoisuus olivat huomattavan suuria, kuten todettiin myös pisteellä P10. Muiden mitattavien parametrien osalta taso oli aiemman kaltainen. Nupurinjärven (PNJ1) vesi on tummaa, ja ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi on rehevä. Sähkönjohtavuus oli pisteelle tyypillisellä tasolla. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat pienehköjä.

32 31 Sähkönjohtavuus (ms/m) K1 P10 P17 PNJ Kloridi (mg/l) K1 P10 P17 PNJ Kuva 8. Nupurinjärveen laskevien ojien sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina HUL-hulevesipiste oli vuoden alkupuoliskon ajan liettynyt umpeen, ja se puhdistettiin imuautolla heinäkuussa. Näytteet otettiin elo-, syys- ja marraskuussa. Yksi kerta ohjelman mukaisesta neljästä näytteenottokerrasta jäi ottamatta. Veden sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat korkeita ja vesi oli hieman emäksistä. Vedessä oli melko runsaasti orgaanista ainetta (COD, TOC). Typpipitoisuus oli melko pieni, mutta fosforipitoisuus korkea. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat kohonneet. Raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Vedessä oli vain muutamia suolistoperäisiä bakteereja Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat Iso Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperänojan (P1) kautta Kolmperänjärveen (PKJ1). Järven luusuan kautta vedet laskevat Laitamaanpuroon (P7). Kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesiä virtaa lounaisen avo-ojan (P6) kautta Bockträskin kautta Laitamaanpuroon (Y3) ja edelleen Loojärveen (TL2). Ämmässuon maankaatopaikan kuormitusta ilmentäviä muuttujia ovat mm. kloridi, sulfaatti, metallit (arseeni, barium, molybdeeni, vanadiini, kromi ja kadmium) ja ravinteet sekä mahdollisesti mineraaliöljyt. Kaatopaikan pintavesien tuoman kuormituksen indikaattoreita ovat mm. sähkönjohtavuus, kloridi, kemiallinen hapenkulutus, ravinteet ja metallit. Kaatopaikan laajennusalueen räjäytystöiden vaikutus voi näkyä kohonneina nitraattityppipitoisuuksina. Pisteiden sähkönjohtavuus ja kokonaistypen pitoisuus on esitetty kuvassa 9.

33 32 Vuoden 2016 raportissa todettiin hieman virheellisesti: Normaalisti pisteelle P6 johdettavat vedet johdettiin maaliskuun näytekerran jälkeen niin sanotulle likaiselle puolelle, minkä vuoksi näytteitä ei saatu otettua loppuvuoden aikana. Korjauksena tähän mainittakoon: 2016 alkuvuodesta huomattiin, että pumppaamolla PVP5 kohosi sähköjohtavuus normaalista ja näytteistä selvisi, että veden typpipitoisuudet olivat kohonneet merkittävästi (loppuvuodesta 2015 alettiin vastaanottaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakennustyömaalta louhetta), joten vedet käännettiin ns. likaiselle puolelle. Aikaisemmin vesi pumpattiin hulevesialtaaseen (HVA3), jonne kerätään laajennusalueen pintavaluntavesi, tiealueiden vesiä ja muita laajennusalueen puhtaita vesiä. Vain PVP5 vedet käännettiin likaiselle puolelle, eli pisteelle P6 silti tulee edelleen laajennusalueen hulevedet. PVP5 vedet ohjataan puhdistamolle niin kauan, kunnes typpipitoisuudet palaavat normaalille tasolle. Vuonna 2017 PVP5:n vedet ovat edelleen johdettu puhdistamolle. Poikkeuksena olivat kaksi juoksutustilannetta, joihin jouduttiin syksyn erittäin runsaiden sateiden takia ( ja ). Jälkimmäisen juoksutuksen aikana vettä johdettiin maastoon noin m 3. Juoksutuksella vältyttiin suotovesien ja jätevesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Maastoon juoksutettu vesi on peräisin pumppaamolta PVP5, jonne kuormittunutta vettä päätyy pääasiassa Blominmäen louheista. Juoksutetut vedet on purettu hulevesiallas 3:n kautta, joka laskee pieneen lampeen. Lammesta vedet valuivat ylivuotona tarkkailupisteelle P6, josta ne kulkeutuivat Bockträsk-suon kautta Laitamaanpuroa pitkin pisteelle Y3 ja Loojärveen. Havaintopiste P1 sijaitsee Ämmässuon maanläjitysalueen ja Kolmperän välissä olevassa purossa. Puron vesi oli lokakuun alussa hyvin hapanta (ph 3,9). Vesi on aiemmin ollut tummaa ja hyvin humus- ja rautapitoista, mikä on tyypillistä suoalueiden vesille, kuten myös happamuus. COD-arvo oli nytkin hyvin korkea. Happipitoisuus oli kohtalainen. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli korkea ja hygieeninen laatu siten huono. Edellisinä vuosina suolistoperäisiä bakteereja on havaittu vain vähäisiä määriä. Kolmperänjärvi (PKJ1) on lievästi humuspitoinen järvi. Ravinnepitoisuudet olivat lähes karun järven tasolla, ja klorofyllipitoisuus ilmensi lievää rehevyyttä. Hygieeninen laatu oli hyvä. Tutkituissa parametreissa ei ollut todettavissa selviä toiminta-alueen vaikutuksia. Happitilanne oli syyskuun puolivälissä hyvä. Veden laadussa ei ollut havaittavissa muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Laitamaanpurossa pisteellä P7 veden laatu ei myöskään ilmentänyt varsinaista kuormitusta. Kuten aiemminkin vesi oli tummaa johtuen humuspitoisuudesta. Veden hygieeninen laatu oli syksyn havaintokerralla huono, sillä suolistoperäisten koliformien määrä oli selvästi kohonnut. Pisteellä P6 ei ollut virtausta 2017 kevään ja syksyn kierroksilla, eikä näytteitä saatu otettua. Kesäkuussa kokonaistypen pitoisuus oli tavanomaista korkeampi, ja marraskuussa pitoisuus oli huomattavan korkea. Marraskuussa mitattuun typpipitoisuuteen on todennäköisesti vaikuttanut jälkimmäinen PVP5:n vesien juoksutus maastoon. Näiden vesien korkean typpipitoisuuden taustalla ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen toimitetut HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamotyömaan louheet, jotka saattavat sisältää jäämiä räjähdysaineista. Sähkönjohtavuus sekä marraskuussa myös fosforipitoisuus olivat alueen tyypillistä tasoa korkeampia. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin aiemminkin.

34 33 Laitamaanpurossa noin 500 m pintavesipisteiden P7 ja P6 alapuolella sijaitsee havaintopiste Y3. Pisteen Y3 veden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut vuodesta 2013 alkaen, mutta vuonna 2015 typpipitoisuus laski alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2010, ja pitoisuus jatkoi laskuaan vuonna Vuoden 2017 syksyllä ja talvella typpipitoisuus oli jälleen melko korkea, mikä johtui pisteen P6 kautta tulevista typpipitoisista vesistä. Syksyn näytteenottokerralla veden sameus ja kiintoaineen määrä olivat huomattavasti normaalitasoa suurempia. Muuten veden laatu ei poikennut aiemmista vuosista. Veden hygieeninen laatu oli huono, sillä bakteerimäärät olivat huomattavasti koholla. Loojärvi (TL2) on ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella hyvin rehevä, mikä ilmeisesti johtuu pääasiassa järveä ympäröivästä maanviljelyksestä ja hajakuormituksesta (Paavo Ristola Oy 2005). Loojärven vesi oli hyvin samankaltaista kuin aikaisempina vuosina. Veden hygieeninen laatu oli hyvä, vaikka suolistoperäisiä bakteereja havaittiinkin jonkin verran. Sähkönjohtavuus (ms/m) P6 P7 Y3 P Kok.N (µg/l) P6 P7 Y3 P Kuva 9. Loojärveen Haapajärven puron kautta laskevien pintavesien sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus vuosina

35 Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat Ämmässuonpuroon (P4) laskevaan Kaakkoiseen avo-ojaan (P8) kulkeutuu valtaosa Ison Ämmässuon valumavesistä sadevesiviemärillä, jonka suu on suon eteläreunassa (P2), josta se kulkee hyötykäyttöalueen ja kaatopaikan jätepenkereen välistä hyötykäyttöalueen eteläpuolelle. Sadevesiviemäriin joutuu siten Ämmässuontien maanläjitysalueen valumavesiä ja siihen johdetaan myös vesiä rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosasta palovesialtaan (NOK) kautta ja Ison Ämmässuon ojastoa pitkin. Eteläinen avo-oja yhtyy Ämmässuonojaan, joka laskee Ämmässuonpuroon hieman ennen pistettä P4. Eteläisessä avo-ojassa sijaitsevalta pisteeltä P3b seurataan HSY:n suljetun kaatopaikan mahdollisia kuormitusvaikutuksia Loojärven suuntaan. Kalliosuon maanläjitysalueen rakentamiseen liittyen Kaakkoisen avo-ojan vedet on syksyllä 2007 ohjattu sadevesiviemärillä kulkemaan Kalliosuon maanläjitysalueen länsipuolella. Aikaisempi avo-oja on padottu ja vedet on ohjattu putkeen. Putki ohjaa vedet uuteen avouomaan Kalliosuon alueen lounaiskulman kohdalla. Kaakkoisen avo-ojan vedet kulkeutuvat järjestelyn seurauksena pistettä P16 kohti. Kalliosuon maanläjitysalueen eteläpäässä on selkeytysallas (KMS), jonka ylivuotona maanläjitysalueen vedet puretaan maastoon. Osa ylivuodosta ohjautuu kohti pistettä P15. Ämmässuon maankaatopaikan kuormitusta ilmentäviä muuttujia ovat mm. kloridi, sulfaatti, metallit (arseeni, barium, molybdeeni, vanadiini, kromi, kadmium) ja ravinteet sekä mahdollisesti mineraaliöljyt. Asfaltti- ja betoniasemien indikaattoreita voivat olla mm. mineraaliöljyt, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja ph. Alueella aiemmin sijainneen rakennusjätteen käsittelylaitoksen toiminnan seurauksena ympäristöön on voinut kulkeutua mahdollisesti mineraaliöljyjä ja metalleja (sinkki, lyijy, kromi). Kaatopaikan pintavesien tuomaa kuormitusta ilmentäviä muuttujia ovat mm. sähkönjohtavuus, kloridi, kemiallinen hapenkulutus, ravinteet ja metallit. Kompostointia ilmentäviä muuttujia ovat mm. orgaaniset yhdisteet ja ravinteet. Kompostointi- ja hyötykäyttökentän valumavedet kerätään kentän ympärysojien kautta keräysaltaaseen, josta ne ohjataan edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle, joten ne eivät aiheuta pintavesikuormitusta. NCC Industry Oy:n asfalttiaseman eteläpuolelta valumavedet johdetaan palovesi-/tasausaltaaseen, jonka jälkeen ne johdetaan öljynerottimen kautta näytteenottokaivoon (NOK). Veden laatu on parantunut viime vuosina, ja useimmat pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Myös ravinnepitoisuudet olivat edelleen pienentyneet. Hygieeninen laatu oli hyvä. Pitoisuuksien selvään laskuun vaikuttaa todennäköisesti alueen toiminnan luonteen vaihtuminen vuoden 2015 lopun ja vuoden 2016 alun välisenä aikana. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Ylijäämämaista huuhtoutuu happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, mikä on ilmennyt korkeahkoina kemiallisen hapenkulutuksen arvoina tällä pisteellä. Maanläjitysalueen kuormitus näkyy pisteellä myös korkeina typpi-, barium- ja rautapitoisuuksina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena ja sähkönjohtavuutena. Keskimääräiset pitoisuudet olivat hyvin samankaltaisia kuin aikaisempina vuosina. Kaakkoisen avo-ojan veden laatua tarkkaillaan havaintopisteestä P8. Pisteen P2 vedet johdetaan tälle pisteelle sekä lisäksi muita vesiä. Kaakkoiseen avo-ojaan ei kulkeudu valumavesiä kompostointi- ja hyötykäyttökentän alueelta, koska valumavedet on johdettu järjestelmällisesti salaojien,

36 35 viemärien ja tiiviiden asfalttipäällysteiden avulla kompostointikentän tasausaltaaseen. Kuten aikaisempinakin vuosina veden laadussa näkyi jätteenkäsittelyalueen kuormitusvaikutus kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena sekä typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Vesi oli kevään näytteenottokerralla sameaa ja siinä oli runsaasti kiintoainetta. Keskimääräinen typpipitoisuus oli jonkin verran edellisvuotista pienempi. Muiden mitattavien parametrien osalta pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin aiemminkin. Kalliosuon selkeytysaltaan pisteellä KMS kuormitusvaikutus oli vuonna 2017 havaittavissa selvästi kohonneena sähkönjohtavuutena ja korkeahkoina kloridi-, sulfaatti- ja typpipitoisuuksina. Keskimääräiset pitoisuudet olivat yleensä pisteelle tyypillisellä tasolla. Typpipitoisuudet olivat pysyneet pisteen tyypilliseen tasoon nähden melko alhaisina. Kaakkoisessa avo-ojassa Kalliosuon maanläjitysalueen alapuolella pisteen P15 veden laatu oli jonkin verran parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna tarkkailujaksolla Sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä COD-arvo olivat edellisvuotta pienempiä. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Kaakkoisen avo-ojan vedet on johdettu syksystä 2007 lähtien putkella pisteen P16 suuntaan. Havaintopisteessä P16 toiminta-alueen vaikutus tuli näkyviin heti lokakuussa 2007 kohonneena sähkönjohtavuutena, jonka arvot jatkoivat kohoamista vuoteen 2009 asti, mutta ovat sen jälkeen laskeneet vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 sähkönjohtavuus, sulfaatti- ja kloridipitoisuus kohosivat jälleen hieman. Myös ravinnepitoisuudet kohosivat ja elokuussa 2013 todettiin pisteellä koko tarkkailujakson korkein kokonaistypen pitoisuus. Vuonna 2017 pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Veden hygieeninen laatu oli välttävä, sillä bakteerimäärät olivat melko korkeita. Eteläisen avo-ojan alkupäässä on piste P3b, jonka avulla seurataan Ämmässuonojaan kohdistuvaa kuormitusta. Toiminta-alueen kuormitus näkyi pisteellä korkeina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Vuonna 2017 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edellisen vuoden tasolla. Typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin vuonna 2016, mutta fosforipitoisuus oli hyvin pieni. Vesi oli hyvin kirkasta ja vähähumuksista. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Kaatopaikalta laskeva Ämmässuonoja yhtyy Ämmässuonpuroon, josta veden laatua tarkkaillaan havaintopisteessä P4. Kuormitus on näkynyt sähkönjohtavuuden, kloridi-, sulfaattipitoisuuden lievänä kohoamisena sekä jonkin verran kohonneena typpipitoisuutena. Vuonna 2017 pitoisuudet olivat edellisvuotisella tasolla eli pisteelle tyypillistä tasoa alhaisemmat. Muuten pitoisuudet olivat pisteellä pääsääntöisesti pysyneet tavanomaisella tasollaan. Kaakkoinen avo-oja laskee myös Ämmässuonpuroon. Avo-ojan havaintopisteen P16 vedenlaadun vaikutus näkyy pisteellä P4. Samoin kuin aikaisempina vuosina, niin myös vuonna 2017 pisteen P4 vedenlaatu on lähempänä pisteen P16 vedenlaatua kuin pisteen P3b. Näin voidaan arvioida, että Kaakkoisesta avo-ojasta on tullut enemmän kuormittavaa vettä Ämmässuonpuroon kuin Ämmässuonojasta. Ämmässuonpuron kautta laskevissa vesissä sähkönjohtavuudet ovat yleisesti olleet sisävesiemme sähkönjohtavuutta (5-10 ms/m) korkeammat, mikä saattaa kuvastaa toiminta-alueelta tulevia lieviä kuormitusvaikutuksia (kuva 10).

37 36 Kuva 10. Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevien vesien sähkönjohtavuudet alueen pohjois- ja eteläosissa vuosina Gumbölenjokeen laskevat Kesällä 2012 tehdyn ojan siirron seurauksena Gumbölenjokeen laskevia pintavesipisteitä on tarkkailussa ennen Kvarnträsk-järveä enää kaksi eli pisteet K5 ja KDM1. Loput alueen pisteet siirtyivät Mankinjoen valuma-alueelle. Kvarnträsk-järvestä vedet virtaavat edelleen Dämman-järveen, jonka vettä käytetään Espoon vesilaitoksen raakavetenä. Pisteiden virtaamat on esitetty liitteessä 6. Kulmakorven purossa havaintopisteessä K5 pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla vuonna 2017 (kuva 7-8). Vesi oli humuksista, sähkönjohtavuus hieman koholla ja vesi oli kohtalaisen ravinteikasta. Happipitoisuus vedessä oli kuitenkin hyvällä tasolla. Kulmakorven puro yhtyy Gumbölenjokeen, jonka virtaama on moninkertainen sivupuroon verrattuna. Gumbölenjoen pisteen KDM1 veden laatu oli edellisvuoden tasolla. Vesi oli hieman sameaa ja humuspitoista. Happipitoisuus oli hyvä, sähkönjohtavuus oli tyypillisellä sisävesien tasolla ja fosforipitoisuus kuvasti rehevähköä veden tilaa. Kuormituksen vaikutusta ei voinut havaita veden laadussa.

38 37 Sähkönjohtavuus (ms/m) K5 KDM Kuva 11. Gumbölenjoen valuma-alueen pintavesien sähkönjohtavuudet vuosina Mankinjoen kautta laskevat Kesällä 2012 tehdyn ojan siirron seurauksena suurin osa Gumbölenjokeen laskevista tarkkailupisteistä siirtyi Mankinjoen valuma-alueelle. Pisteet K6 ja K7 ovat olleet aikaisemmin tarkkailussa vuosina ja ne liitettiin uudelleen tarkkailuun toukokuussa Vuonna 2017 alueelta tarkkailtiin pisteitä K7, K3, RVT, TMS, KMP, Se ja J1a. Piste J1a oli aiemmin tuhoutunut louhintatöiden yhteydessä, ja edelliset näytteet olivat vuodelta 2012, mutta vuonna 2017 piste oli jälleen käytössä. Pisteellä RVT ei ollut kummallakaan näytteenottokerralla virtaavaa vettä eikä näytteitä saatu. Pisteeltä KMP ei saatu näytettä kevään näytteenottokerralla eikä pisteeltä K3 syksyn näytteenottokerralla. Siirtoajoneuvovaraston alueelta voi kulkeutua mahdollisesti mineraaliöljyjä ja metalleja (kupari, sinkki). Kulmakorven maankaatopaikan kuormitusta ilmentäviä muuttujia ovat mm. kloridi, sulfaatti, metallit (arseeni, barium, molybdeeni, vanadiini, kromi, kadmium) ja ravinteet. Jersanmäen louhinta-alueen indikaattori on pääasiassa typpi ja maankaatopaikalta voi kulkeutua lähinnä kiintoainesta. Siirtoajoneuvovaraston piha-alueelta muodostuvat pintavedet johdetaan tasausaltaaseen (RVT), josta vedet purkautuvat öljynerotuksen kautta ojaan ja edelleen kaakkoon Kulmakorven alueelle. Vuonna 2017 pisteeltä ei saatu otettua näytteitä. Mankinjokeen laskevien pintavesien tarkkailuun kuuluu Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen selkeytysallas (Se). Selkeytysaltaan veden ph oli vuonna 2017 tavanomaista matalampi eli lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuus olivat laskeneet alhaisimmalle tasolle tarkkailujaksolla Kiintoaineen määrä oli suuri ja vesi oli erittäin sameaa. Tarkkailuohjelman mukaan pisteellä TMS tarkoitetaan Takapellon louhinta- ja maantäyttöalueen valumavesien selkeytysaltaalta lähtevää vettä; alueen valumavedet kootaan selkeytysaltaaseen, josta vedet pumpataan Stormossenin ojastoon, josta vesi virtaa edelleen Peringinojaan. Allasta ja pumppaamoa ei ole kuitenkaan vielä rakennettu. Vuoden 2017 näytteet otettiin havaintopaikalla virtaavasta pienestä ojasta. Piste sijaitsi aiemmin noin 300 m luoteeseen nykyiseltä pisteeltä, lähellä pistettä J1a, ja sillä seurattiin Jersanmäen louhinta-alueelta tulevan valumaveden laatua

39 38 Vuonna 2017 veden laatu oli havaintopaikan vaihdoksesta johtuen selvästi parempi kuin aiempina vuosina. Sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat selvästi pienentyneet edellisen vuoden ja aiemman tarkkailujakson arvoista (kuva 12). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli huomattavasti pienempi, mutta oli silti melko korkea. Nitraattitypen osuus kokonaistypestä oli aiempaan tapaan huomattavan korkea. Rautapitoisuus oli melko pieni. Pisteen K7 vesi oli väriltään hyvin tummaa. Sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuus olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kokonaistyppipitoisuus oli laskenut alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2012, ja ammoniumtyppipitoisuus oli pieni. Muuten veden laatu oli pisteelle tyypillisellä tasolla. Pisteeltä KMP on otettu näytteet vasta vuosina Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Happitilanne oli hyvä. Sähkönjohtavuus oli edellisen vuoden tasolla ja jonkin verran koholla verrattuna sisävesien normaaliin tasoon. Typpipitoisuus oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Alumiinipitoisuus oli hyvin pieni, ja rautapitoisuus oli edelleen sisävesille tyypillisellä tasolla. Sähkönjohtavuus (ms/m) K3: 400 ms/m Se: 389 ms/m TMS K7 K3 Se KMP Kuva 12. Mankinjoen kautta laskevien pintavesien sähkönjohtavuudet vuosina Pohjavedet Tarkkailtavat pohjavesipisteet jaettiin kuormittajien mukaan seuraavasti: A. Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue B. NCC:n asfalttiasema (entinen rakennusjätteen käsittelylaitos), Espoon siirtoajoneuvovarasto sekä Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos C. HSY:n hyötykäyttö ja kompostointialueet sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue D. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue E. Kulmakorven toiminnot Kaatopaikka-alue sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Maaperä on pääosin moreenia ja hienoainesta. Kalliomäkien väliset notkot ovat soistuneet. Tällaisella alueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja virtaus heikkoa. Pohjavedet ovat usein vähähappisia ja raudan, mangaanin sekä muiden metallien pitoisuudet ovat kohonneet varsinaisten pohjavesialueiden veden laatuun verrattuna. Maaperän hienojakoisuudesta johtuen näytteet ovat usein sameita.

40 39 Syken (2017) Vesitilanne-tiedotteen mukaan maan etelä- ja keskiosassa pohjaveden pinnat olivat alkuvuodesta laskussa ja vaihtelivat suuresti keskiarvojen molemmin puolin. Maaliskuussa pinnat nousivat maan etelä- ja keskiosissa lumien sulamisvesien myötä, mutta kääntyivät taas laskuun jo huhtikuussa eli noin kuukauden keskimääräistä aiemmin. Etelässä ja maan keskiosissa pohjaveden pinnat olivat syys lokakuuhun asti 5 50 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Sateinen loppuvuosi nosti kuitenkin jälleen pintoja ja vuoden vaihtuessa ne olivat cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella (ks. kuva 13, Siuntion mittausaseman 0101 pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2017). Myös Ämmässuon alueella sadanta oli loppuvuonna selvästi keskimääräistä suurempi ja pohjaveden pinnankorkeus oli joissakin havaintoputkissa tavanomaista suurempi. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen pohjavesihavaintopisteiden pohjavedenpinnan korkeudet vuonna 2016 on esitetty liitteessä 8 ja vesinäytteiden analyysitulokset liitteessä 9. Kuva 13. Pohjaveden pinnankorkeus havaintoasemalla Siuntio 0101 vuonna Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue (A) Ämmässuontien vanhan maanläjitysalueen vaikutuksia pohjaveteen tarkkailtiin vuonna 2017 havaintopisteiltä P29B, 201, P35 ja P33B. Havaintopisteet sijaitsevat osittain soistuneella alueella, mikä selittää osin pohjaveden vähähappisuuden, värin, sameuden ja korkeat rautapitoisuudet. Ämmässuontien maanläjitysalueen indikaattoreita ovat mm. sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, metallit (arseeni, barium, molybdeeni, kromi, kadmium, vanadiini, sinkki) ja ravinteet. Vuonna 2017 pinnankorkeus mitattiin neljä kertaa pisteeltä 201 ja muilta pisteiltä vain syksyn näytteenottokierroksella. Pohjaveden pinta oli pisteessä P33B syksyllä hieman tavallista matalammalla (kuva 14). Kalliopohjaveden havaintopisteellä 201 pinnankorkeuksissa ei tavanomaisesti juurikaan tapahdu vaihtelua, ja pinnankorkeus pysyi lähes saman joka mittauskerralla. Muissa alueen putkissa vedenpinta oli syksyllä hieman tavanomaista korkeammalla, mikä johtunee runsaista sateista. Pinnanmittaustulokset on esitetty liitteessä 8.

41 40 66,0 Ämmässuon lopetettu maanläjitysalue 65,0 64,0 63,0 62,0 m mpy 61,0 60,0 59,0 58,0 P35 P33B 201 P29B 57,0 56,0 55,0 54, Kuva 14. Lopetetun maanläjitysalueen pohjavedenpinnankorkeudet vuosina Ämmässuon maankaatopaikan ja HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen välissä sijaitseva kalliopohjavesipiste 201 edustaa maanläjitysalueelta virtaavia pohjavesiä. Alue on ojitettua suometsämaata. Pohjavesi oli kevään ja kesän havaintokerroilla erittäin sameaa, mutta sameus pienentyi selvästi loppuvuodesta, lähemmäksi normaalitasoa. Vesi on tavallisestikin varsin sameaa. Vesi oli pisteelle tavanomaiseen tapaan hapetonta sekä jonkin verran hapanta. Kemiallinen hapenkulutus oli korkeahkolla tasolla, mikä johtuu humuspitoisista suovesistä. Veden sähkönjohtavuus oli edellisvuosia korkeampi. Kloridipitoisuus vedessä oli koholla. Huonosta happitilanteesta johtuen veden rautapitoisuus oli erittäin korkea, myös ammoniumtypen pitoisuus oli korkea ja edeltävien vuosien tasolla. Bariumin pitoisuus oli tavanomaisella tasolla. Veden sulfaattipitoisuus oli erittäin pieni. Pisteestä P29B tarkkaillaan Ämmässuontien maanläjitysalueen luoteeseen virtaavien vesien mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteellä P29B veden laatu oli tasaista ja useiden parametrien osalta pysynyt aikaisemman kaltaisena. Rautapitoisuus oli alhaisen happipitoisuuden takia selvästi aiempaa suurempi. Muuten ainepitoisuudet olivat edelleen hyvin alhaisia. Ämmässuontien maanläjitysalueen pohjoispuolella painanteessa, pohjaveden virtaussuunnan alapuolella sijaitsee pohjavesipiste P33B ja painanteen toisella puolella sijaitsee kalliopohjavesipiste P35. Pisteellä P33B veden väri ja COD-arvo sekä sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kokonaistypen pitoisuus olivat huomattavasti aiempia, varsin matalia arvoja suurempia. Myös rautapitoisuus oli jonkin verran kasvanut. Kuormitusvaikutus näyttäisi kasvaneen edeltäviin vuosiin verrattuna.

42 41 Pisteellä P35 happipitoisuus nousi vuodesta Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat tasaiset, alhaiset ja aiempien vuosien tasolla. Sulfaattipitoisuus oli jonkin verran koholla. Vedessä oli kohtalaisesti sameutta, ja väriarvo oli huomattavan korkea aiempaan tasoon verrattuna NCC Industry Oy:n asfalttiasema (entinen rakennusjätteen käsittelylaitos), Espoon kaupungin siirtoajoneuvovarasto sekä Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos (B) Kuusakosken Ekopark Espoon rakennusjätteen käsittelylaitoksen vuokrasopimus päättyi ja uuden vuokralaisen NCC Industry Oy:n asfalttiasema on aloittanut toimintansa kyseisellä alueella. Tällä hetkellä NCC:n alueelle on pääosin läjitetty asfalttiainesta. Alueella B on asfalttiaseman (entisen rakennusjätteiden käsittelyalueen) lisäksi Espoon kaupungin siirtoajoneuvovarasto, Rudus Oy:n murskauslaitos sekä alueella tehdään myös kantojen haketusta sekä mullan valmistusta. Näiden nykyisten toimintojen sekä jo loppuneen käsittelytoiminnan mahdollisia indikaattoreita ovat mm. mineraaliöljyt ja metallit (sinkki, lyijy, kromi, kupari). NCC Industry Oy:n asfalttiaseman, Ruduksen murskauslaitoksen ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston alueilta tapahtuu pohjaveden virtausta lähinnä kalliopohjavetenä pohjoiseen havaintoputken 207A suuntaan ja etelään havaintoputken 206A suuntaan. Etelässä virtaus jatkuu havaintoputken 37 suuntaan, ja edelleen HSY:n kompostointilaitoksen kautta kohti Kaakkoista avo-ojaa. 66,0 Entinen rakennusjätteen käsittelylaitos ja siirtoajoneuvovarasto 65,0 64,0 63,0 m mpy 62,0 61,0 60,0 59,0 58,0 57,0 253/07 254/07 207A A 37 56,0 55,0 54, Kuva 15. NCC Industry Oy:n asfalttiaseman (ent. rakennusjätteen käsittelylaitoksen) ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston havaintopisteiden pohjavedenpinnankorkeudet vuosina Pohjoisessa pohjaveden virtaus etenee kahdelle eri valuma-alueelle, joista toista edustaa pohjavesiputki 253/07, jolla on tarkoitus seurata NCC Industry Oy:n (entisen Ekopark Espoon) mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana laitosalueesta. Toista asfalttiaseman pohjoiseen

43 42 suuntautuvaa valuma-aluetta edustaa havaintoputki 254/07. Havaintoputkella 40 seurataan pääosin siirtoajoneuvovaraston mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen. Havaintoputkien vedenpinnan korkeudet esitetty kuvassa 15 sekä liitteessä 8. Kalliopohjavesipisteen 207A veden laadussa on ollut havaittavissa alueen toiminnan vaikutuksia korkeana sähkönjohtavuutena sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Vuonna 2016 todettu lasku sähkönjohtavuuden, kloridin sekä alkaliniteetin (kuvat 16 ja 19) arvoissa jatkui vuonna Ammoniumtypelle ja sulfaatille asetetut ympäristölaatunormipitoisuudet ylittyivät selkeästi vuonna Aiempaan tapaan korkeita pitoisuuksia todettiin myös raudan osalta. Bakteereja ei todettu. Piste 207A on selkeästi kuormitteisin piste alueella. Kuva 16. Kalliopohjavesiputken 207A sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina Pohjaveden virtaussuunnassa alempana on kalliopohjavesipiste 37, jonka veden laatu oli parempaa kuin yläpuolisella pisteellä 206A (kuva 18). Veden laatu oli aiempien vuosien keskimääräisellä tasolla lukuun ottamatta kokonaistyppeä, jonka pitoisuus oli tavallista korkeampi. Pohjavedessä havaittiin jonkin verran kohonneita määriä suolistoperäisiä indikaattoribakteereja syyskuussa. Pisteiden 206A ja 37 veden laatuun saattaa vaikuttaa NCC:n nykyisen asfalttiaseman

44 43 alueen lisäksi Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Oy:n murskauslaitoksen alueet sekä Espoon kaupungin siirtoajoneuvovarasto. Lisäksi entisen Ekopark Espoon kuormitusvaikutus saattaa vielä näkyä pohjaveden laadussa. Havaintoputken 207A alapuolisella havaintoputkella 254/07 veden laatu oli parempaa, eikä merkittäviä muutoksia veden keskimääräisessä laadussa ollut todettavissa. Kloridipitoisuus oli laskusuuntainen ja keskimääräinen pitoisuus olikin tarkkailujakson alhaisin (14 mg/l). Alkaliniteetti oli pieni, mutta hienoista nousua aiempaan tasoon oli havaittavissa. Veden happitilanne oli syyskuussa hyvä, mutta rautapitoisuus oli edellisvuotisella tavallista korkeammalla tasolla. Kuva 17. Kalliopohjavesipisteen 206A sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden sekä kemiallisen hapenkulutuksen ja ammoniumtypen kehitys vuosina

45 44 Kuva 18. Kalliopohjavesipisteen 37 sähkönjohtavuuden ja kloridin kehitys vuosina mmol/l Alkaliniteetti 207A: 8/13: 21,49 9/15: 16,25 10/13:21,49 10/15:19, A 207A 253/07 254/07 Kuva 19. NCC Industry Oy:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston pohjavesiputkien alkaliniteetti (mmol/l) vuosina Myös toisella alapuolisella havaintoputkella 253/07 veden laatu oli melko hyvää, kuten aiemmillakin näytekerroilla. Happitilanne oli putkea 254/07 heikompi, kun taas rautapitoisuus oli alhainen. Bakteerimäärät olivat alle laboratorion määritysrajan putkessa 254/07, mutta putkessa 253/07 todettiin kohonneet bakteerimäärät. Kokonaisuutena tarkastellen pisteillä 254/07 ja 253/07 ei ollut havaittavissa selviä kuormitusvaikutuksia.

46 45 Lännensuonojan suuntaan mahdollisesti tulevia toiminta-alueen vaikutuksia tarkkaillaan kalliopohjavesipisteestä 40. Vesi oli niukkahappista ja sähkönjohtavuus oli tavanomaisella tasolla. Alkaliniteetti oli koholla ja jonkin verran korkeampi kuin aikaisempina vuosina keskimäärin (kuva 17). Muilta osin pisteen vedenlaatu oli pääosin hyvää vuonna 2017 ja rautapitoisuus oli pieni HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue (C) Toiminnan mahdolliset vaikutukset voivat ilmetä näissä pohjavedenhavaintopisteissä esimerkiksi kohonneena sähkönjohtavuutena sekä kohonneina kloridi- ja ravinnepitoisuuksina. m mpy HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialue 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59, A /05 260/13 50,0 HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen eteläpuoliset havaintoputket 48,0 m mpy 46,0 44,0 42,0 40, /07 259/07 Kuva 20. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen pohjavedenkorkeudet vuosina

47 46 Pohjavedenpinnan korkeuksien vaihtelut vuosina on esitetty kuvassa 20 sekä liitteessä 8. Hyötykäyttö ja kompostointialueella sijaitsevien havaintoputkien pinnankorkeudet olivat tavanomaisella tasolla. Kalliopohjavesiputki 35A sijaitsee HSY:n hyötykäyttöalueeseen nähden pohjaveden virtaussuunnan yläpuolella vedenjakaja-alueella. Piste sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoiminta-alueen alapuolella. Havaintopisteen vesi oli sameahkoa ja hieman emäksistä. Sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat aiempien vuosien tasolla ja johtavuutta lukuun ottamatta melko pieniä. Rautapitoisuus oli aiempia vuosia suurempi. Vedenlaatu oli pääosin hyvää, lukuun ottamatta jonkin verran kohonnutta sähkönjohtavuutta ja alkaliniteettia (kuva 7-19). Kalliopohjavesipisteet 36 ja 101 sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisen ruhjeen kohdalla, johon kulkeutuu vesiä aina NCC:n asfalttiaseman, Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston, Rudus Oy:n murskauslaitoksen ja HSY:n kompostointialueelta. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet olivat hieman koholla ja aiempien vuosien keskimääräisellä tasolla (kuva 21). Alkaliniteetti oli samoin koholla (kuva 23). Sulfaatin keskimääräinen pitoisuus laski jonkin verran edellisvuosien tasosta. Typpi esiintyi pääosin nitraattityppenä, jonka pitoisuus nousi hieman vuodesta Näytteessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä bakteereja. Lieviä kuormitusvaikutuksia ilmentävät hieman koholla olevat sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus sekä alkaliniteetti. Kuva 21. Kalliopohjavesipisteen 36 sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden kehitys vuosina Pisteen 101 pohjavesinäytteen sähkönjohtavuus oli koholla, joskin johtavuus oli edellisvuoden tapaan aiempaa hieman pienempi. Kloridipitoisuus oli alhainen. Alkaliniteetti oli puolestaan koholla (kuva 19). Pohjavesi oli jonkin verran sameaa, lievästi värillistä ja kemiallinen hapenkulutus oli jonkin verran koholla. Kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran edellisvuotta korkeampia, mutta nitraattitypen pitoisuus puolittui vuoden 2016 keskimääräisestä tasosta. Bakteerimäärät olivat pieniä.

48 47 Kalliopohjavesipiste 106 sijaitsee HSY:n hyötykäyttöalueella, mutta pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC Industry Oy:n (entisen Ekopark Espoon), Rudus Oy:n murskauslaitoksen ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston alueilta. Veden laatu oli sameuden, värin, kokonais-, ammonium- ja nitraattityppipitoisuuden osalta parantunut edellisestä vuodesta, jolloin veden laatu oli keskimääräistä huonompi. Veden laatu on yleensäkin vaihdellut erittäin paljon tarkkailuvuodesta toiseen. Sähkönjohtavuus, alkaliniteetti sekä kloridipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat aiempaan tapaan korkeita (kuvat 22 ja 23). Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuus ylittivät pohjaveden ympäristölaatunormin. Myös rautapitoisuus oli korkeahko. Pohjavedessä todettiin selvästi kohonneita suolistoperäisiä indikaattoribakteerimääriä. Kuva 22. Kalliopohjavesipisteen 106 sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden sekä kemiallisen hapenkulutuksen ja ammoniumtypen kehitys vuosina Toiminta-alueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana toiminta-alueesta tarkkaillaan pisteiltä 44, 258/07 ja 259/07. Kalliopohjavesipiste 44 sijaitsee laaksopainanteessa Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen eteläpäässä. Pisteestä tarkkaillaan maanläjityksen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Vuonna 2017 pohjavesi oli aiempaan tapaan emäksistä, ja keskimääräinen sähkönjohtavuus sekä kloridipitoisuus olivat edellisvuoden tasolla. Pitoisuudet ovat nousseet hienoisesti koko tarkkailujakson ajan. Kloridipitoisuus oli kuitenkin edelleen alhainen. Alkaliniteetti oli koholla (kuva 23), mutta muilta osin veden laatu oli hyvää.

49 48 mmol/l 12 Alkaliniteetti A / Kuva 23. Hyötykäyttö- ja kompostointialueen pohjaveden alkaliniteetti (mmol/l) vuosina Kalliopohjavesipiste 258/07 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolella kallioiden ympäröimässä painanteessa. Pohjavesipisteeltä seurataan toiminta-alueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana ympäristössä. Kalliosuon maanläjitysalueen rakentamisen yhteydessä syksyllä 2007 Kaakkoisen avo-ojan vedet käännettiin sadevesiviemärillä painanteessa kulkevaan ojaan. Vuonna 2017 rautapitoisuus oli tyypillisesti jonkin verran koholla. Muilta osin pohjavesi oli hyvälaatuista eikä suuria muutoksia aiempaan verrattuna ollut nähtävillä. Kalliopohjavesipiste 259/07 sijaitsee Stormossenin suon eteläreunalla. Pohjavesi oli syyskuussa 2017 niukkahappista ja ph oli lähellä neutraalia. Rautapitoisuus oli koholla ja aiempien vuosien vaihteluvälillä, muilta osin vedenlaatu oli hyvää ja samankaltaista kuin aiemminkin. Pohjavesipisteellä ei ole havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue (D) HSY:n jätetäyttöalueen vaikutuksia tarkkaillaan pohjavesipisteistä MV6, 30A ja 31. Jätetäyttöalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen tarkkaillaan kahdeksalta kalliopohjavesipisteeltä SK4B/09, 257/07, 24B/05, 256/07, 41, 34, 50 ja 49. Toiminta-alueen mahdollisia indikaattoreita ovat mm. sähkönjohtavuus, kloridi, orgaaniset yhdisteet, ravinteet ja metallit.

50 49 Käsittelykeskuksen pohjavedenpinnantasot alueen pohjoisella puolella olivat vuonna 2017 normaalitasolla pisteillä MV6 ja41, pisteellä 30A pinnankorkeudet olivat mittausajankohtina hieman tavallista matalammalla. Eteläisellä puolella pinnankorkeudet olivat normaalitasolla (kuva 24). m mpy HSY:n jätteenkäsittelyalue, pohjoinen 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 57,5 57,0 56,5 56,0 55,5 55,0 54,5 54, MV6 30A 41 m mpy HSY:n jätteenkäsittelyalue, etelä 51,0 49,0 47,0 45,0 43,0 41,0 39,0 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27, /07 24B/05 256/07 34 SK4B/ Kuva 24. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen (etelä ja pohjoinen) pohjavedenpinnankorkeudet vuosina Pohjavesiputki MV6 sijaitsee HSY:n vanhan kaatopaikan täyttöalueiden itäreunalla. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Piste edustaa HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen I reuna-alueilta suotautuvien vesien vaikutusta. Vuonna 2017 pohjavesi oli vä-

51 50 hähappista, mutta happipitoisuus oli kuitenkin tavallista suurempi. Ilmeisesti tästä johtuen ammoniumtyppipitoisuus oli selvästi tavanomaista suurempi, ja rautapitoisuus oli pieni, kun se tavallisesti on ollut erittäin korkea. Väri ja kemiallinen hapenkulutus olivat myös aiempaa pienempiä (kuva 25). Kloridipitoisuus pisteellä oli edelleen pienentynyt vuodesta Alkaliniteetti oli keskimääräisellä tasolla. Näytteessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä enterokokkeja. Kuva 25. Pohjavesipisteen MV6 kemiallisen hapenkulutuksen ja ammoniumtypen kehitys vuosina Pohjavesipiste 30A sijaitsee kaakkoisen avo-ojan länsipuolella ja se kuvastaa vanhan kaatopaikan täyttöalueen II itäreunasta ojaan purkautuvan pohjaveden laatua. Syksyllä vesi oli lähes hapetonta ja sen seurauksena ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja kloridipitoisuus olivat koholla, mutta edellisen vuoden tasolla (kuva 26). Myös kemiallinen hapenkulutus oli koholla, mutta vastasi pisteelle ominaista tasoa. Pisteellä oli nähtävillä kuormitusvaikutuksia. Suolistoperäisiä bakteereja ei todettu. Kuva 26. Pohjavesipisteen 30A sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden kehitys vuosina

52 51 Pohjavesipiste 31 sijaitsee etelään laskevassa laaksopainanteessa Ämmässuonojan läheisyydessä. Suurimmasta osasta täyttöalueelta III pohjaveden virtaus suuntautuu etelään pohjavesihavaintopistettä 31 kohden. Myös täyttöalueilta I ja II virtaussuunta on etelään havaintopisteen 31 ja Ämmässuonojan suuntaan. Pohjavesipisteen 31 pitoisuudet olivat vuonna 2017 aikaisempaan tapaan alhaiset. Keskimäärin veden laatu oli hyvä, eikä toiminta-alueen vaikutuksia ollut havaittavissa. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat HSY:n jätetäyttöalueelta etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Kalliopohjavesipiste SK4B/09 (korvannut pisteen SK4A lokakuussa 2009) sijaitsee lähellä pohjavesipistettä 31. Pisteessä SK4B/09 pohjaveden laatu oli hyvä. Alkaliniteetti oli hieman koholla ja vedessä todettu typpi esiintyi pääasiassa nitraattityppenä; kokonaisja nitraattitypen pitoisuus oli keskimääräistä suurempi. Muilta osin vedessä ei todettu merkittäviä muutoksia, eikä varsinaisia kuormitusvaikutuksia ollut havaittavissa. Kalliopohjavesipisteen 257/07 veden väriarvo ja COD-arvo olivat selvästi tavanomaista suurempia, kuten myös kokonaistypen pitoisuus. Fosforipitoisuus oli melko korkea. Sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat pieniä. Vedessä oli jonkin verran alumiinia. Näytteessä havaittiin pieni määrä suolistoperäisiä bakteereja. Pisteellä ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Kalliopohjavesipiste 24B/05 sijaitsee kaatopaikan laajennusalueelta suuntautuvassa kalliopainanteessa. Painanteen pohjavedet virtaavat lounaaseen. Kalliopohjavesipiste 256/07 sijaitsee kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella olevalle Bockträskin alueella, jonne purkautuu pohjavesiä jätetäyttöalueelta. Pisteistä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Kalliopohjavesipiste 49 sijaitsee Bockträskin lounaispuoleisessa laaksopainanteessa. Havaintopiste on toiminta-alueen lounaisin kalliopohjaveden tarkkailupiste. Kalliopohjavesipisteessä 24B/05 vesi oli syksyllä käytännössä hapetonta, ja rautapitoisuus nousi huomattavasti aiempaan tasoon verrattuna, ja edelliseen vuoteen verrattuna se oli kaksinkertainen. Alkaliniteetti oli jonkin verran koholla. Väriarvo oli tavanomaista suurempi. Muuten pisteellä ei ollut havaittavissa selviä kuormitusvaikutusta. Tarkkailupisteen 256/07 veden happitilanne oli kohtalainen. ph oli hieman neutraalin yläpuolella. Sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat jonkin verran koholla, mutta muuten veden kemiallinen laatu oli hyvä. Syksyllä todettiin selvästi kohonnut suolistoperäisten enterokokkien määrä. Pääosin vedenlaatutulokset olivat tavanomaisella tasollaan, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa vaikutusta. Laitamaanpuron laaksopainanteessa sijaitsevat kalliopohjavesipisteet 41, 34 ja 50. Näistä pisteistä kalliopohjavesipiste 41 sijaitsee kaatopaikan länsipuolella ja pisteestä seurataan mahdollisia kalliopohjavesivaikutuksia Laitamaan suuntaan. Kalliopohjavesipiste 34 sijaitsee kaatopaikan lounaispuolella, pisteestä tarkkaillaan kaatopaikan laajennusalueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Kalliopohjavesipiste 50 sijaitsee etelämpänä laaksopainanteessa ja se edustaa mahdollisen kallioruhjeen kautta jätteenkäsittelyalueelta kulkeutuvien kalliopohjavesien vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteillä 34, 41 sekä 50 veden laatu oli vuonna 2017 pääosin hyvää ja aiempaa vastaavaa. Pisteellä 34 kokonaistypen pitoisuus oli tavanomaista suurempi, ja pisteellä 50 alkaliniteetti oli koholla.

53 Kulmakorven toiminnot (E) Kulmakorven toimintojen ympäristöön suuntautuvia vaikutuksia tarkkaillaan pohjoisessa pohjaveden virtaussuunnassa Shell-jakeluaseman alapuolella sijaitsevasta pohjavesipisteestä 46/05 ja etelässä Rudus Oy:n Jersanmäen louhinta- ja maanläjitysalueen alapuolella sijaitsevista kalliopohjavesipisteistä KP2A. Kauempana toiminta-alueesta sijaitsevat kalliopohjavesipisteet 45 ja 48. KP10 sijaitsee maankaatopaikan ja Kakarlammen välissä. Jersanmäen ja Takapellon pohjavesipisteet 500 ja 501 on otettu tarkkailuun toukokuussa vuonna Pisteiltä HP1001, HP1002 ja HP1003 näytteet on otettu ja analysoitu kerran vuodessa vuoden 2012 toukokuusta alkaen. Takapellon pisteet 640 ja 641 on asennettu ja otettu mukaan tarkkailuun maaliskuussa Havaintopisteet HP1004, HP1005 ja HP1006 perustettiin vuonna 2017, ja ensimmäiset näytteet otettiin syksyn näytteenottokierroksella. Kalliopohjavesipisteellä HP1004 seurataan Takapellon alueen koillispuolen kalliopohjaveden laatua, pisteellä HP1005 alueen kaakkoispuolen kalliopohjaveden laatua ja pisteellä HP1006 alueen länsipuolen kalliopohjaveden laatua. Kulmakorven läjitysalueen indikaattoreita ovat mm. kloridi, sulfaatti, metallit (arseeni, molybdeeni, kromi, kadmium) ja ravinteet. Jersanmäen kallionlouhinnan indikaattoreita ovat mm. typpiyhdisteet ja sähkönjohtavuus. Aiemmasta poiketen pohjavedenpinnan korkeuden vaihtelut olivat vähäisiä pisteellä 641. Pisteellä 640 vuodenaikaisvaihtelut näkyivät selvemmin. Muilla pisteellä pinnankorkeudet olivat tavanomaisella tasolla (kuvat 27 ja 28). m mpy Kulmakorven toiminnot, pohjoinen 64,0 63,0 62,0 61,0 60,0 59,0 58,0 57,0 56,0 55,0 54,0 53,0 52,0 51,0 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 45,0 44,0 43, /05 KP10 KP2A HP1001 HP Kuva 27. Kulmakorven toimintojen pohjoispuolisten tarkkailupisteiden pohjavedenpinnankorkeudet vuosina

54 53 m mpy Kulmakorven toiminnot, etelä 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 45,0 44,0 43,0 42,0 41,0 40,0 39,0 38,0 37,0 36,0 35,0 34,0 33,0 32,0 31, HP Kuva 28. Kulmakorven toimintojen eteläpuolisten tarkkailupisteiden pohjavedenpinnankorkeudet vuosina Kulmakorven pohjoispuolella sijaitsevan pohjavesipisteen 46/05 vesi oli vuonna 2017 sameaa ja hapanta. Kohonnut typpipitoisuus muodostui kokonaan nitraattitypestä, ja pitoisuus oli selvästi vuotta 2016 suurempi. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat jonkin verran aiempaa suurempia. Fosforipitoisuus oli varsin korkea. Kuva 29. Pohjavesipisteen KP2A sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden kehitys vuosina

55 54 Kulmakorven maanläjitysalueen ja Jersanmäen louhinta-alueen eteläpuolella sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A kuormitusta ilmensivät korkeat sähkönjohtavuuden ja kloridin pitoisuudet, jotka kohosivat edelleen aiemmasta tasosta (kuva 29). Myös raudan korkea pitoisuus kohosi edelleen. Bariumin pitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus olivat koholla, mutta pisteelle tyypillisellä tasolla. Muilta merkittäviä muutoksia veden laadussa ei todettu. Kulmakorven maankaatopaikan mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen Kakarlammen suuntaan seurataan kerran vuodessa toukokuussa pisteestä KP10. Kuten aiemminkin, vuonna 2016 veden ph oli selkeästi hapanta ja siinä oli paljon väriä. Happitilanne oli melko huono, ja veden kemiallinen hapenkulutus oli koholla ja kasvanut edellisvuodesta. Rautapitoisuus ylitti talousveden laatuvaatimuksen, ja kohosi edelleen aiemmin todetuista pitoisuuksista. Kokonaistypen pitoisuus oli tavanomaista suurempi. Kauempana Kulmakorvesta sijaitsevilla kalliopohjavettä kuvaavilla pisteillä 45 ja 48 vesi oli jonkin verran emäksistä ja tutkitut pitoisuudet olivat aiempaan tapaan alhaisia. Pisteellä 45 vesi oli tavallista vähemmän sameaa, mutta veden väriarvo oli aiempaa selvästi korkeampi. Muuten vedenlaatu oli tasaista. Pisteessä 48 vesi oli huonohappista ja siitä johtuen rautapitoisuus oli hieman tavallista suurempi. Muuten veden laatu oli aiempien vuosien kaltainen. Putkien 45 ja 48 pohjavedessä ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteiden 640 ja 641 avulla tarkkaillaan Takapellon toiminta-alueen mahdollisia pohjavesivaikutuksia. Pisteellä 640 veden ph laski keskimäärin hieman vuodesta 2016, mutta vesi oli edelleen emäksistä (ph 8,4). Muilta osin vedenlaatu oli tasaista ja tutkituilta osin hyvää. Pisteellä 641 veden ph oli happaman puolella. Kemiallinen hapenkulutus oli jonkin verran koholla. Rautapitoisuus oli huomattavasti pienempi kuin edellisvuonna, koska happitilanne oli näytteenottoajankohtana hyvä. Kokonais- ja nitraattitypen pitoisuudet kasvoivat edellisvuodesta lähemmäs keskimääräistä tasoa. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat edellisvuoden tasolla. Pohjavesiputket 500 ja 501 edustavat Takapellon toiminta-alueen mahdollisia vaikutuksia. Pisteillä ei todettu pohjaveden laadussa vuonna 2017 merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Vesinäytteet olivat lievästi emäksisiä, sähkönjohtavuus oli lievästi koholla ja kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat alhaisia. Takapellon toiminta-alueen kalliopohjavesivaikutuksia kauempana alueesta edustaa pisteet Hp1001, Hp1002 ja Hp1003. Pisteet ovat olleet seurannassa toukokuusta 2012 alkaen. Näytteet on otettu aiemmin maaliskuussa, mutta uuden ohjelman mukaisesti ne otettiin vuonna 2017 syksyn kierroksella. Vuonna 2016 pisteen Hp1003 näyte otettiin poikkeuksellisesti toukokuussa. Vesi oli lievästi emäksistä ja kaikilla pisteillä sähkönjohtavuus oli vain vähän koholla, ja kloridi-, sulfaatti- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Pisteellä Hp1003 todettiin edellisvuoden tapaan aiempaa enemmän typpeä, joka oli pääosin nitraattityppenä. Uusista pohjavesiputkista HP1004, HP1005 ja HP1006 otettiin syksyn näytteenottokierroksella ensimmäiset näytteet, ja ne analysoitiin tarkkailuohjelman laajan analyysipaketin mukaisesti. Putkien HP1004 ja HP1006 vesi oli sameaa ja putkessa HP1005 kohtalaisen sameaa. Sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita; korkeimmat pitoisuudet mitattiin putkesta HP1006. Väri ja COD-arvo olivat pieniä putkissa HP1004 ja HP1005 ja selvästi suurempia put-

56 55 kessa HP1006. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä metallipitoisuudet olivat pieniä kaikissa putkissa. Syanidipitoisuus oli kaikissa putkissa alle määritysrajan. Vain putkessa HP1004 todettiin muutamia suolistoperäisiä bakteereja. Putkessa HP1006 todettiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä sekä PAH-yhdisteitä, mutta muissa putkissa pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Näytteissä ei havaittu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) eikä fenolisia yhdisteitä. 7.5 Talousvesikaivot Yksityisten talousvesikaivojen analyysitulokset on esitetty liitteessä 10. Kolmperän asuinalueen pohjaveden laatua tarkkailtiin kolmesta yksityisestä talousvesikaivosta: PKK9, Ko6 ja Ko18. Kaivon Ko10 näytettä ei saatu otettua, koska asukasta ei tavoitettu useista yrityksistä huolimatta. Kulmakorven alueen vaikutuksia tarkkaillaan viideltä kaivolta: Mu10, Mu23A, Mu23B, Mu25 ja Fo22. Kaivojen veden laatua verrattiin talousveden laatuvaatimuksiin ja suosituksiin, jotka on asetettu yksityiskaivoille (401/2001). Kolmperän alueella kaivojen Ko18 ja Ko6 vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Poikkeuksena oli kaivon Ko6 COD-arvo, joka hieman ylitti suosituksen. Porakaivossa PKK9 ph alitti edelleen alemman tavoitearvon 6,5. Muilta osin vedenlaatu oli hyvää ja vastasi aiempien vuosien analyysituloksia. Kulmakorven alueella porakaivossa Mu23A vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Sähkönjohtavuus sekä kemiallinen hapenkulutus samoin kuin nitraattitypen ja sulfaatin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin vuonna Kaivossa Mu23B ph ei täyttänyt talousveden laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Vesi ei myöskään täyttänyt hygieenisiä laatuvaatimuksia, sillä kaivonäytteessä todettiin 39 pmy/100 ml suolistoperäisiä enterokokkeja. Muilta osin tutkitut parametrit täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Kaivoissa Mu10, Mu25 ja Fo22 vedenlaatu täytti talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. 8 YHTEENVETO Vuonna 2017 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien tarkkailu tehtiin yhteistarkkailuohjelmaehdotuksen n (Ramboll Finland Oy, ) mukaisesti. Vuosi 2017 oli tarkkailuvuosi, jolloin määritykset tehtiin normaalien tai supistettujen analyysivalikoimien mukaisesti niiden havaintopaikkojen osalta, joilla laaja tarkkailu tehdään joka viides syksy. Havaintopaikoilla, joilla laaja tarkkailu tehdään joka toinen syksy, analysointi tehtiin laajan analyysipaketin mukaisesti. Vuosi 2017 oli keskimääräiseltä lämpötilaltaan hyvin lähellä vuosien keskimääräistä tasoa, mutta selvästi keskimääräistä sateisempi (33 %). Vuoden 2017 tammi-maaliskuu olivat tavanomaista leudompia, ja mutta sadekertymä oli keskimääräisellä tasolla. Huhti- ja toukokuu olivat keskimääräistä viileämpiä. Huhtikuu oli normaalisateinen, mutta toukokuu oli kuiva. Kesäkuukaudet olivat tavanomaista viileämpiä. Sadetta kertyi kesä- ja elokuussa jonkin verran keskimääräistä enemmän. Syksyn lämpötilat olivat lähellä normaalia, mutta joulukuu oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Syyskuu oli normaalisateinen, mutta loppuvuonna satoi runsaasti, lokakuussa peräti kolme kertaa enemmän kuin jaksolla keskimäärin.

57 56 Espoonjoen virtaama vaihteli sateisuuden mukaan: sateinen syksy heijastui joessa keskivirtaaman ylittävinä virtaamina, mutta muina kuukausina virtaama jäi keskimääräistä pienemmäksi. Koko vuoden keskivirtaama oli 82 % pitkän ajan keskivirtaamasta. Maan etelä- ja keskiosassa pohjaveden pinnat olivat alkuvuodesta laskussa ja vaihtelivat suuresti keskiarvojen molemmin puolin. Maaliskuussa pinnat nousivat maan etelä- ja keskiosissa lumien sulamisvesien myötä, mutta kääntyivät taas laskuun jo huhtikuussa eli noin kuukauden keskimääräistä aiemmin. Etelässä ja maan keskiosissa pohjaveden pinnat olivat syys lokakuuhun asti 5 50 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Sateinen loppuvuosi nosti kuitenkin jälleen pintoja ja vuoden vaihtuessa ne olivat cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Myös Ämmässuon alueella sadanta oli loppuvuonna selvästi keskimääräistä suurempi ja pohjaveden pinnankorkeus oli joissakin havaintoputkissa tavanomaista ylempänä. Tasausaltaan TAL1 vesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä, jonka pitoisuudet olivat korkeat. Vuonna 2017 viemäriin johdettavien vesien haitta-ainepitoisuudet pääosin alittivat teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot. Poikkeuksena oli sulfaatti, jonka pitoisuus ylitti raja-arvon heinäkuun näytteenottokerralla. Heinä- ja syyskuun näytteenottokerroilla veden nitraatti- ja kokonaistyppipitoisuus nousi huomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Samalla barium- ja kalsiumpitoisuus olivat selvästi tavanomaista korkeampia, jossain määrin myös nikkelipitoisuus. Lyijyn ja sinkin pitoisuudet olivat heinäkuussa hieman suurempia kuin muilla näytteenottokerroilla. Typpi- ja kalsiumpitoisuuksien kohoaminen saattoi johtua linjaan syötettävästä hajunpoistokemikaalista (kalsiumnitraatti), joka on valunut linjassa taaksepäin näytteenottokohtaan, kuten voi käydä kuivina jaksoina. Keräysaltaan TAL2 vesi oli kevään näytteenottokierroksella erittäin huonolaatuista. Pitoisuudet olivat kauttaaltaan selvästi suurempia kuin edellisinä vuosina. Öljyhiilivetyjen pitoisuus oli huomattavan suuri, mutta raskasmetallien pitoisuudet olivat kohtalaisen pieniä. Syksyn näytteenottokerralla vesi oli huomattavasti laimeampaa kuin keväällä, ja pitoisuudet olivat palautuneet edellisten vuosien tasolle. Vanhan kaatopaikan eteläpuolisen kaivon KAI ja KAII keskimääräiset vuoden 2017 pitoisuudet olivat pisteille ominaisia. Laajennusalueen tasausaltaan vesi koostuu kaatopaikan suotovesistä, ja vedenlaatu on heikko. Altaan veden laatu on vaihdellut suuresti näytteenottokerrasta toiseen. Toukokuussa 2017 laatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa useimpien parametrien osalta. BOD-arvo oli kuitenkin huomattavasti keskimääräistä pienempi. Syyskuussa vesi oli kaikkiaan keskimääräistä laimeampaa. Vaarallisen jätteen kaatopaikan piste T1 edustaa tuhkakaatopaikalla syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä. Toukokuussa 2017 sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat suuria, samoin kromin pitoisuus oli korkeahko. Syyskuussa nikkelin pitoisuus oli tavanomaista korkeampi. Muuten veden laatu ei poikennut oleellisesti aiempien vuosien mittaustuloksista. Täyttöjen sisäisiä vesiä tarkkailtiin pohjavesiputkista P36, KP5A/11 ja 52A/14. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisten vesien putki 53A/14 oli jokaisella näytteenottokierroksella kuiva, joten siitä ei saatu näytteitä. Vedenpinnankorkeutta sekä lämpötilaa seurattiin automaattimittauksin kaivoista P11, P3, 102, E14 sekä täyttöalueelle S1 asennetuista seitsemästä sisäisen veden tarkkailuputkesta.

58 57 Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen sisäistä veden laatua kuvaa havaintopiste P36. Kokonaistypen pitoisuus oli korkeahko ja sähkönjohtavuus oli koholla, vaikka se onkin keskimäärin pienentynyt tarkkailujakson aikana. Koholla oleva sähkönjohtavuus ja typpipitoisuus ilmensivät kaatopaikalle läjitettyjen ainesten vaikutusta. Veden keskimääräinen kloridipitoisuus oli pieni ja laski edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Sulfaattipitoisuus oli samoin pieni. Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisten vesien laatua ilmentää havaintopiste KP5A/11. Vuoden 2017 näytekierrosten vedenlaatutulokset olivat suhteellisen tasaisia. Sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat erittäin korkeita ja osoittivat maanläjitysalueen vaikutuksia. Kuten vuonna 2016, sähkönjohtavuus oli selvästi aiempia tarkkailuvuosia korkeampi. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisiä vesiä kuvaavan havaintopisteen 52A/14 vedenlaatu oli myös heikko; sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat korkeahkoja, ja kokonaistypen pitoisuus oli hyvin korkea. Keskimäärin sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus laskivat hieman vuodesta 2016, kun taas typpipitoisuus nousi. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Nupurinjärveen laskevista puroista yleiskuormitusta ilmensivät edellisten vuosien tapaan havaintopisteiden P10 ja P17 veden laatu. Nupurinjärven veden laatu oli hyvin samankaltaista kuin vuonna HUL-hulevesikaivo oli vuoden alkupuoliskon ajan liettynyt umpeen, ja se puhdistettiin imuautolla heinäkuussa. Näytteet otettiin elo-, syys- ja marraskuussa. Yksi kerta ohjelman mukaisesta neljästä näytteenottokerrasta jäi ottamatta. Kaivon veden sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat korkeita ja vesi oli hieman emäksistä. Vedessä oli melko runsaasti orgaanista ainetta (COD, TOC). Typpipitoisuus oli melko pieni, mutta fosforipitoisuus korkea. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat kohonneet. Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevien pintavesipisteiden osalta suurinta kuormitusta ilmentää yleensä piste P6, johon kerääntyy kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesiä alkuvuodesta huomattiin, että pumppaamolla PVP5 kohosi sähköjohtavuus normaalista ja näytteistä selvisi, että veden typpipitoisuudet olivat kohonneet merkittävästi (loppuvuodesta 2015 alettiin vastaanottaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakennustyömaalta louhetta), joten vedet käännettiin ns. likaiselle puolelle. Aikaisemmin vesi pumpattiin hulevesialtaaseen (HVA3), jonne kerätään laajennusalueen pintavaluntavesi, tiealueiden vesiä ja muita laajennusalueen puhtaita vesiä. Pisteelle P6 silti tulee edelleen laajennusalueen hulevedet. PVP5 vedet ohjataan puhdistamolle niin kauan, kunnes typpipitoisuudet palaavat normaalille tasolle. Vuonna 2017 PVP5:n vedet ovat edelleen johdettu puhdistamolle. Poikkeuksena olivat kaksi juoksutustilannetta, joihin jouduttiin syksyn erittäin runsaiden sateiden takia ( ja ). Jälkimmäisen juoksutuksen aikana vettä johdettiin maastoon noin m 3. Juoksutuksella vältyttiin suotovesien ja jätevesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Maastoon juoksutettu vesi on peräisin pumppaamolta PVP5, jonne kuormittunutta vettä päätyy pääasiassa Blominmäen louheista. Juoksutetut vedet on purettu hulevesiallas 3:n kautta. Havaintopiste P1 sijaitsee Ämmässuon maanläjitysalueen ja Kolmperän välissä olevassa purossa. Puron vesi oli lokakuun alussa hyvin hapanta (ph 3,9). Vesi on aiemmin ollut tummaa ja hyvin humus- ja rautapitoista. COD-arvo oli nytkin hyvin korkea. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli korkea ja hygieeninen laatu siten huono.

59 58 Loojärven vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selkeitä muutoksia aikaisempiin vuosiin nähden. Ämmässuonpuron kautta Loojärveen laskevista vesistä kuormitteisimmat pisteet olivat edelleen kuormituslähdettä lähinnä sijaitsevat pisteet P2 ja P8. Pitoisuudet olivat keskimääräisiä pisteellä P2. Pisteellä P8 vesi oli kevään näytteenottokerralla sameaa ja siinä oli runsaasti kiintoainetta. Keskimääräinen typpipitoisuus oli jonkin verran edellisvuotista pienempi. Muuten pitoisuudet olivat pisteelle tyypillisellä tasolla. Loojärveen laskevaan Ämmässuonpuroon tulee vesiä sekä Kaakkoisesta avo-ojasta että Ämmässuonojasta. Ämmässuonpuron vedenlaatu on lähempänä Kaakkoisen avo-ajan kuin Ämmässuonojan vettä. Voidaan arvioida, että Kaakkoisesta avo-ojasta on tullut enemmän kuormittavaa vettä Ämmässuonpuroon kuin Ämmässuonojasta. Kesällä 2012 tehdyn ojan siirron seurauksena Gumbölenjokeen laskevista tarkkailupisteissä mukana on enää pisteet K5 ja KDM1. Pisteillä ei ollut havaittavissa selkeitä muutoksia pitoisuuksissa. Mankinjoen kautta laskeviin tarkkailupisteisiin siirtyi ojan siirron seurauksena osa Gumbölenjokeen laskevista tarkkailupisteistä vuonna Tämä on vaikuttanut pisteen K7 keskimääräisiin pitoisuuksiin ja pisteellä on havaittavissa kuormitusvaikutuksia. Pisteeltä TMS näyte on aikaisemmin otettu suoraan louhinta-alueen valuma-altaasta, mutta lokakuussa 2014 asiakkaan kanssa sovittiin, että näytteet otetaan altaasta lähtevän poistoletkun päästä. Pisteen vaikutus näkyy pisteellä K7. Muutokset pitoisuuksissa johtuvat todennäköisesti Kulmakorven alueella tehtävistä louhinnoista. Mankinjoen kautta Gumbölenjokeen laskeviin pisteisiin uutena pisteenä otettiin mukaan piste KMP vuonna 2015, joka liittyy Kalliosuon maankaatopaikan laskeutusaltaan tarkkailuun. Piste edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisen laajennusosan selkeytysaltaan ylivuotoa ja pisteestä seurataan maanläjitysalueen laajennusosasta tulevan valumaveden laatua. Typpipitoisuus oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjaveden laatua tarkasteltaessa on huomioitava, että tutkimusalue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Ämmässuon maankaatopaikan ja HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen välissä sijaitseva kalliopohjavesipiste 201 edustaa maanläjitysalueelta virtaavia pohjavesiä. Alue on ojitettua suometsämaata. Pohjavesi oli kevään ja kesän havaintokerroilla erittäin sameaa, mutta sameus pienentyi selvästi loppuvuodesta, lähemmäksi normaalitasoa. Vesi on tavallisestikin varsin sameaa. Vesi oli pisteelle tavanomaiseen tapaan hapetonta sekä jonkin verran hapanta. Kemiallinen hapenkulutus oli korkeahkolla tasolla, mikä johtuu humuspitoisista suovesistä. Veden sähkönjohtavuus oli edellisvuosia korkeampi. Kloridipitoisuus vedessä oli koholla. Huonosta happitilanteesta johtuen veden rautapitoisuus oli erittäin korkea, myös ammoniumtypen pitoisuus oli korkea ja edeltävien vuosien tasolla. Bariumin pitoisuus oli tavanomaisella tasolla. Veden sulfaattipitoisuus oli erittäin pieni. Pisteellä P33B veden väri ja COD-arvo sekä sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kokonaistypen pitoisuus olivat huomattavasti aiempia, varsin matalia arvoja suurempia. Myös rautapitoisuus oli jonkin verran kasvanut. Kuormitusvaikutus näyttäisi kasvaneen edeltäviin vuosiin verrattuna. Pisteellä P35 happipitoisuus nousi vuodesta Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat tasaiset, alhaiset ja aiempien vuosien tasolla. Sulfaattipitoisuus oli jonkin verran koholla. Vedessä oli kohtalaisesti sameutta, ja väriarvo oli huomattavan korkea aiempaan tasoon verrattuna.

60 59 NCC Industry Oy:n asfalttiaseman (entinen rakennusjätteen käsittelylaitos), Rudus Oy:n murskauslaitoksen ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston vaikutusalueella selkeästi kuormitteisin piste oli edellisten vuosien tapaan kalliopohjaveden havaintoputki 207A. Veden laadussa on ollut havaittavissa alueen toiminnan vaikutuksia korkeana sähkönjohtavuutena sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Vuonna 2016 todettu lasku sähkönjohtavuuden, kloridin sekä alkaliniteetin arvoissa jatkui vuonna Ammoniumtypelle ja sulfaatille asetetut ympäristölaatunormipitoisuudet ylittyivät selkeästi. Aiempaan tapaan korkeita pitoisuuksia todettiin myös raudan osalta. Pohjaveden virtaussuunnassa alempana on kalliopohjavesipiste 37, jonka veden laatu oli parempaa kuin yläpuolisella pisteellä 206A. Veden laatu oli aiempien vuosien keskimääräisellä tasolla lukuun ottamatta kokonaistyppeä, jonka pitoisuus oli tavallista korkeampi. Pohjavedessä havaittiin jonkin verran kohonneita määriä suolistoperäisiä indikaattoribakteereja syyskuussa. Muilla alueen pisteillä ei ollut havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen vaikutukset olivat nähtävissä selvimmin hyötykäyttöalueen kalliopohjavesipisteellä 106 sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden sekä ravinteiden ja alkaliniteetin osalta. Pisteellä todettiin aiempaan tapaan myös bakteereja ja korkea rautapitoisuus. Pisteillä 36, 101 ja 260/13 oli havaittavissa lievää kuormitusvaikutusta kohonneen sähkönjohtavuuden sekä alkaliniteetin osalta. Alkaliniteetti oli koholla myös pisteillä 44 sekä 35A. Kauempana toiminta-alueesta sijaitsevilla pisteillä 258/07 sekä 259/07 kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alueen vaikutuksia oli nähtävissä pohjavesipisteillä 30A ja MV6. Pisteellä MV6 pohjavesi oli vähähappista, mutta happipitoisuus oli kuitenkin tavallista suurempi. Ilmeisesti tästä johtuen rautapitoisuus oli pieni, kun se tavallisesti on ollut erittäin korkea. Väri ja COD olivat myös aiempaa pienempiä. Kloridipitoisuus pisteellä oli edelleen pienentynyt vuodesta Näytteessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä enterokokkeja. Pisteellä 30A vesi oli syksyllä lähes hapetonta ja sen seurauksena ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja kloridipitoisuus olivat koholla, mutta edellisen vuoden tasolla. Myös kemiallinen hapenkulutus oli koholla, mutta vastasi pisteelle ominaista tasoa. Pisteellä oli nähtävillä kuormitusvaikutuksia. Kulmakorven maanläjitysalueen ja Jersanmäen louhinta-alueen eteläpuolella sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A kuormitusta ilmensivät korkeat sähkönjohtavuuden ja kloridin pitoisuudet, jotka kohosivat edelleen aiemmasta tasosta. Myös raudan korkea pitoisuus kohosi edelleen. Bariumin pitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus olivat koholla, mutta pisteelle tyypillisellä tasolla. Pisteellä 46/05 nitraattitypen pitoisuus oli alueen korkein, myös pisteen KP10 hapenkulutus ja rautapitoisuus olivat koholla. Muilla tarkkailupisteillä ei varsinaisia kuormitusvaikutuksia ollut havaittavissa. Uusista pohjavesiputkista HP1004, HP1005 ja HP1006 otettiin syksyn näytteenottokierroksella ensimmäiset näytteet, ja ne analysoitiin tarkkailuohjelman laajan analyysipaketin mukaisesti. Putkien HP1004 ja HP1006 vesi oli sameaa ja putkessa HP1005 kohtalaisen sameaa. Sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita; korkeimmat pitoisuudet mitattiin putkesta HP1006. Väri ja COD-arvo olivat pieniä putkissa HP1004 ja HP1005 ja selvästi suurempia putkessa HP1006. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä metallipitoisuudet olivat pieniä kaikissa putkissa. Syanidipitoisuus oli kaikissa putkissa alle määritysrajan. Vain putkessa HP1004 todettiin muutamia suolistoperäisiä bakteereja.

61 60 Putkessa HP1006 todettiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä sekä PAH-yhdisteitä, mutta muissa putkissa pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Näytteissä ei havaittu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) eikä fenolisia yhdisteitä. Yksityisten talousvesikaivojen pohjaveden laatua verrattiin Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetukseen 401/2001, jossa on säädetty pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista. Tutkittujen parametrien osalta kiinteistöjen talousvedet täyttivät pääosin laatuvaatimukset ja -suositukset. Kolmperän alueella kaivojen Ko18 ja Ko6 vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Poikkeuksena oli kaivon Ko6 COD-arvo, joka hieman ylitti suosituksen. Porakaivossa PKK9 ph alitti edelleen alemman tavoitearvon 6,5. Muilta osin vedenlaatu oli hyvää ja vastasi aiempien vuosien analyysituloksia. Kulmakorven alueella porakaivossa Mu23A vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Sähkönjohtavuus sekä kemiallinen hapenkulutus samoin kuin nitraattitypen ja sulfaatin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin vuonna Kaivossa Mu23B ph ei täyttänyt talousveden laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Vesi ei myöskään täyttänyt hygieenisiä laatuvaatimuksia, sillä kaivonäytteessä todettiin 39 pmy/100 ml suolistoperäisiä enterokokkeja. Muilta osin tutkitut parametrit täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Kaivoissa Mu10, Mu25 ja Fo22 vedenlaatu täytti talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. 9 VIITTEET Ahma ympäristö Oy, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien tarkkailu vuonna Raportti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, HSY Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Loojärven valuma-alueen kuormitusselvitys. Työnumero Ramboll Finland Oy Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, yhteistarkkailuohjelma Ramboll Finland Oy Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, tarkkailujakso Työohjelma. Syyskuu Suomen ympäristökeskus 2017: Vesitilanne vuoden 2017 lopussa ( ). Saatavissa: kehittaminen/vesi/vesitilanne_vuoden_2017_lopussa_vedet_ko(45607)

62 61 LIITELUETTELO Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Kartta yhteistarkkailun havaintopisteistä Havaintopisteet ja näytekertojen lukumäärät Analyysimenetelmät ja niiden määritysrajat Viemäriin johdettavien vesien analyysitulokset Täyttöjen sisäisten vesien analyysitulokset Pintavesipisteiden virtaamat Pintavesipisteiden analyysitulokset Pohjavesipisteiden pinnankorkeudet Pohjavesipisteiden analyysitulokset Kaivovesien analyysitulokset

63 W:\1386\HSY\ _Ämmässuo-Kulmakorpi\arcGis\Työtilat\Piirustus_3_pohjavedet_ja_täytön_sis.mxd Alueen toiminnat Liite 1. Nro Kolmperäntie 18 Kolmperänoja P33B Härklammenoja Kolmperäntie /07 Kolmperänkuja 6 PKK9 P35 P3/15 Vaarallisen jätteen kaatopaikka 5g P4/15 5h P6/15 P5/ I III 5e P7/15 IV 102 5f 24B/ Sadevesiviemäri 1000 B/Ek-B 35A 5b 7 SK4B/ KP5A/11 Mustanpurontie 23A 641 KP2A P3 6 Mustanpurontie 23B HP1004 HP Mustanpurontie 10 Mustanpurontie 25 HP A/14 260/13 Kaakkoinen avo-oja /07 Laitamaan puro KP10 8 Kalliosuon jatke 106 5c 30A Vesiaseman hulevesiallas Maapohjaveden valuma-alue 5a 36 MV6 II 46/05 5d Haapajärvenpuro 34 P11 Pohjaveden virtaussuunta 3 37 P1/15 Kaivo 4 206A P2/15 Täytönsisäinen tarkkailupiste 207A 2 E14 Kalliopohjavesipiste i Pohjavesipiste Lännensuonoja 254/07 P36 P29B 41 Tarkkailupisteet HP1005 HP A/ Ämmässuon oja 257/07 258/07 45 Kulmakorven puro HP /07 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu Piirustus 3 Pohja- ja kalliopohjavesipisteiden, kaivojen sekä täyttöjen sisäisten vesien havaintopisteiden sijainnit 1: /J.Huuhko/PIVK Forsbackantie 22 Gumbölenjoki Ämmässuonpuro Peringinoja 0 0,5 Pohjakartta Maanmittauslaitos 02/ Km

64 W:\1386\HSY\ _Ämmässuo-Kulmakorpi\arcGis\Työtilat\Piirustus_2_pintavedet_A3.mxd Alueen toiminnat PKJ1 Nro Viemäriin johdettavien vesien tarkkailupisteet Kaivo Kolmperänoja Pintavesipisteet P10 P17 Härklammenoja P1 Gumbölenjokeen laskevat Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat Lännensuonoja Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat HUL Mankinojaan laskevat 2 1 Nupurinjärveen laskevat 4 NOK Hulevesiallas Pintaveden virtaussuunta 3 Selkeytysallas Valuma-alueen raja P2 5i Sadevesiviemäri 1000 B/Ek-B III 5h Vaarallisen jätteen kaatopaikka I 5e Hyötykäyttöalue T1 II IV KA I ja II 5f tasausallas, TAL1 P7 Laitamaan puro tasausallas, TAL3 P3B P6 P8 Vesiaseman hulevesiallas KKL1 K1 5a 5b keräysallas, TAL2 5g Haapajärvenpuro Kompostointialue RVT 7 5c PNJ1 8 Kalliosuon jatke KMP K3 9 5d 6 Kaakkoinen avo-oja 10 J1a Y3 Ämmässuon oja TMS KMS K5 P16 Kulmakorven puro P15 P4 Y2 Ämmässuonpuro Gumbölenjoki Peringinoja KDM1 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu Piirustus 2 Viemäriin johdettavien vesien ja pintavesien havaintopisteiden sijainnit 1: /J.Huuhko/PIVK K7 TL2 0 0,5 1 Km Pohjakartta Maanmittauslaitos 04/2017

65 Liite 2. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2017 Havaintopisteet ja näytekertojen lukumäärät Näytteenottokierros Kevät Kesä Syksy Talvi Ohjelmassa Viemäriin johdettavat Täyttöjen sisäiset Pintavedet Pohjavedet Kaivot Yhteensä Toteutuneet Viemäriin johdettavat Täyttöjen sisäiset Pintavedet Pohjavedet Kaivot Yhteensä

66 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2017 Havaintopisteet ja näytekertojen lukumäärät Näytepisteet Ohjelmassa Otettu Näytepisteet Ohjelmassa Otettu Viemäriin johdettavat vedet Pohjavedet TAL1 tasausallas A 2 2 TAL 2 keräysallas A 4 4 KA I / KA II / TAL T Täyttöjen sisäiset vedet MV6 1 1 KP5A/ A 2 2 P SK4B/ A/ A/ Pintavedet 24B/ K KDM / P P / P A 1 1 Y NOK P P / P3B / KMS P / P P29B 1 1 P4 4 4 P Selkeytysallas (Rudus) 2 2 P33B 1 1 RTV KMP / K3 4 3 KP J1a TMS K7 4 4 KP2A 2 2 HUL P K P PKJ1 1 1 HP TL2 1 1 HP PNJ1 2 2 HP HP1004* 1 1 HP1005* 1 1 HP1006* 1 1 Kaivot PKK9 1 1 Ko6 1 1 Ko Ko Mu Mu23A 1 1 Mu23B 1 1 Mu Fo * tarkkailu aloitettu syksyllä 2017

67 1(2) Menetelmätiedot 2143-TiY MENETELMÄTIEDOT Analyysi AkkreditoituMenetelmä Matriisi Mittausepävarmuus A-klorofylli Kyllä SFS 5772:1993 Luonnonvesi 1-4 μg/l: ±0,4 μg/l; > 4 μg/l: 10 % Alkaliniteetti Kyllä J-016: titrimetrinen (ph 4,5 & 4,2) Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi ja pohjavesi 0,01-0,1 mmol/l: ± 0,01 mmol/l; > 0,1 mmol/l: 10 % (vanha: 0,01-0,1 mmol/l: ± 0,005 mmol/l; > 0,1 mmol/l: 5 %) Ammoniumtyppi (fotom.) Kyllä SFS 3032:1976 Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja 2-20 μg/l: ± 2 μg/l; > 20 μg/l: 10 % Ammoniumtyppi (FIA) Kyllä SFS-EN ISO 11732:2005 Luonnonvesi, pohjavesi ja 5-20 μg/l: ± 3 μg/l; μg/l: 15 %; > 50 μg/l: 10 % Ammoniumtyppi (Aquakem) Kyllä Sis. men. J-046 (Aquakem) Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi ja pohjavesi 3-15 μg/l: ± 2 μg/l; > 15 μg/l: 15 % BOD 7 (ATU) Kyllä SFS-EN :1998 Jätevesi 3-5 mg/l: ± 1 mg/l; > 5 mg/l: 20 % BOD 7 Kyllä SFS-EN :1998 Luonnovesi 0,5-2 mg/l: ± 0,5 mg/l; > 2 mg/l: 20 % CODCr Kyllä SFS 5504:1988 Jätevesi 12 % CODMn Kyllä SFS 3036:1981 Luonnonvesi, talousvesi ja pohjavesi 0,5-5 mg/l: ± 0,3 mg/l; > 5 mg/l: 6 % Fluoridi (IC) Kyllä SFS-EN ISO :2009 Luonnonvesi, talousvesi ja pohjavesi μg/l: ± 10 μg/l; > 100 μg/l: 10 % Fosfaattifosfori (A/G) Kyllä Sis. men. J-041 (Aquakem) Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja 2-20 μg/l: ± 2 μg/l; > 20 μg/l: 10 % --> 2-15 μg/l: ± 1,5 μg/l; > 15 μg/l: Happi Kyllä SFS -EN Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi ja pohjavesi 0-5 mg/l: ± 0,4 mg/l; > 5 mg/l: 8 %--> 0,5-2 mg/l ± 0,2 mg/l; > 2 mg/l: Hiilidioksidi Ei Sis. men. A20: titrimetrinen (ph 8,3) Luonnonvesi, talousvesi ja pohjavesi 0-10 mg/l: ± 0,5 mg/l; > 10 mg/l: 5 % Hehkutushäviö Kyllä SFS-EN 872:2005 Jätevesi 20 % Kiintoaine GF/A Kyllä SFS-EN 872:2005 Jätevesi 20 % Kiintoaine GF/C,GF/F, Nuclepore ja 0,45 μm Kyllä SFS-EN 872:2005 Luonnonvesi ja jätevesi 0,5-4,0 mg/ l: ± 0,3mg/l; > 4 mg/l: 15 % Kloridi (IC) Kyllä SFS-EN ISO :2009 Luonnonvesi, talousvesi ja pohjavesi 0,1-1,0 mg/l: ± 0,1 mg/l; > 1,0 mg/l: 10 % Kokonaisfosfori (AQ) Kyllä Sis. men. J 40 (Aquakem) Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja yhdyskuntajätevesi 3-20 μg/l: ± 2 μg/l; > 20 μg/l: 10 %-->3-15 μg/l: ±1,5 μg/l; > 15 μg/l: 10 % Kokonaisfosfori (Ganimede) Ei Ganim. J-059 Luonnonvesi, yhdyskunta ja elintarviketeollisuuden jätevesi 0,01-0,1 mg/l: ± 15 %; > 0,1 mg/l: ±10 % Kokonaistyppi (FIA) Kyllä SFS-EN ISO : 1998 (FIA) Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi μg/l: ± 15 μg/l; > 100 μg/l: 15 % (ennen 15%) --> μg/l: ± 10 μg/l; > 100 μg/l: 10 % Kokonaistyppi (Kjeldahl) Ei SFS 5505:1988 Jätevesi 15 % Nitraattityppi ja nitriitti- ja nitraattitypen summa Kyllä SFS-EN ISO 13395: 1997 Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi 2-20 μg/l: ± 1,6 μg/l; > 20 μg/l: 8 % -->2-20 μg/l: ± 2 μg/l; > 20 μg/l: 10 Nitraattityppi ja nitriitti- ja nitraattitypen summa Kyllä Sis. men. J-042 (Aquakem) Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi 3-20 μg/l: ± 2 μg/l; > 20 μg/l: 10 % Nitriittityppi (FIA) Kyllä SFS-EN ISO 13395: 1997 Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi 2-10 μg/l: ± 1 μg/l; > 10 μg/l: 10 % Nitriittityppi (Aquakem) Kyllä Sis. men. J-042 (Aquakem) Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi 2-10 μg/l: ± 1 μg/l; > 10 μg/l: 10 % ph Kyllä SFS 3021:1979 Vesi ± 0,2 ph-yksikköä Sameus Kyllä SFS-EN ISO 7027:2000 Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi 0-1 FNU: ± 0,1 FNU; > 1 FNU: 15 % Sulfaatti (IC) Kyllä SFS-EN ISO :2009 Luonnonvesi, talousvesi ja pohjavesi 0,3-1,0 mg/l: ± 0,1 mg/l; > 1,0 mg/l: 8 % Sähkönjohtavuus 25 C Kyllä SFS-EN 27888:1994 Vesi 5 % TOC Kyllä SFS-EN 1484:1997 Luonnonvesi, talousvesi, pohjavesi ja jätevesi 0,4-2 mg/l: ± 0,4 mg/l; > 2 mg/l:10 % Väriluku Kyllä SFS-EN ISO 7887:2012, komparatiivinen Luonnonvesi, talousvesi ja pohjavesi 0-50: ±5 mg Pt/l; : ±10 mg Pt/l; >100: 10 %