Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien Kuusakoski Oy Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitoksen toiminnan lopettamisilmoitusta ESAVI/6721/2015 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Kuusakoski Oy Ekopark Espoon kierrätyslaitoksen toiminnan lopettamisilmoituksesta seuraavan lausunnon: Piha-alue ja maaperä Asiakirjojen mukaan piha-alue siivotaan huolellisesti ja maaperä ei tutkimusten mukaan ole pilaantunut. Tontille jäävä halli luovutetaan tyhjänä. Näiden osalta esitetyt toimenpiteet ovat riittävät. Vesistövaikutukset ja yhteistarkkailuraportit Vesistövaikutusten osalta toiminnanharjoittaja esittää omana yhteenvetonaan, että laitoksen toiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta pohja- tai pintavesien laatuun. Perusteluna on se, että pisteille tulee myös muiden toiminnanharjoittajien vesiä, joten näytetuloksista ei voi suoraan päätellä Ekopark Espoon toiminnan vaikutuksia. Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraporttien mukaan Ekopark Espoon alueelta tapahtuu pohjaveden virtausta pohjoiseen havaintoputken 207A ja etelään havaintoputken 206A suuntiin. Havaintopisteiden siiviläputket on asennettu kallioon, mutta pohjaveden painetaso on kallion päällä olevassa moreenikerroksessa. Tutkittavien pisteiden vaikutusalueella ovat Ekopark Espoo, Espoon kaupungin romuautovarasto, Ruskon Betoni Oy:n betoniasema ja Hyvinkään Tieluiska Oy:n mullanvalmistuslaitos. Vuoden 2013 yhteistarkkailuraportissa todetaan, että kalliopohjavesipisteen 207A veden laadussa on ollut havaittavissa alueen toiminnan vaikutuksia korkeana sähkönjohtavuutena sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat kohonneet vuodesta 2003 alkaen. Vuoteen 2012 asti pitoisuudet pysyivät melko tasaisina mutta vuonna 2012 ja 2013 pitoisuudet olivat nousseet entisestään. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta kehitys on ollut samanlaista mutta ammoniumtypen pitoisuudet lähtivät voimakkaammin nousuun vuonna Vuoden 2013 lopussa ammoniumtyppipitoisuus palautui vuoden 2007 tasolle. Kalliopohjavesipisteen 206A laadussa oli todettavissa lieviä kuormituksen vaikutuksia kuten aikaisempinakin

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 vuosina. Pohjaveden sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus sekä sulfaatti- ja kloridipitoisuus olivat hieman koholla. Tutkituissa yksityiskaivoissa ei todettu Ämmässuon ja Kulmakorven toimintojen vaikutusta veden laatuun. Vuoden 2014 yhteistarkkailuraportissa todetaan, että havaintopisteellä 207A pitkään jatkunut veden laadun heikkeneminen tasoittui lokakuussa 2013 sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden osalta ja pitoisuudet ovat edelleen laskeneet vuoden 2014 aikana. Kuitenkin ympäristölaatunormi ylittyi edelleen kloridin ja sulfaatin osalta. Runsaat bakteerimäärät pohjavedessä viittasivat pintavesien vaikutukseen. Edellinen laaja seuranta oli vuonna Siihen verrattuna biologinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen määrä pohjavedessä oli kohonnut. Sinkki-, arseeni- ja nikkelipitoisuudet olivat kohonneet. Vuonna 2014 pohjavedessä todettiin myös pieniä pitoisuuksia bentseeniä ja bensiinin lisäaineita, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä sekä syanidia, jonka pitoisuus oli 5 µg/l. Pisteen 206A tulokset olivat aiempien vuosien kaltaisia. Lieviä kuormitusvaikutuksia oli todettavissa kohonneen sähkönjohtavuuden ja metallipitoisuuksien perusteella. Tutkituissa Kolmperän tai Kulmakorven yksityiskaivoissa ei todettu Ämmässuon ja Kulmakorven toimintojen vaikutusta veden laatuun. Vuodelta 2015 on käytettävissä vesistötarkkailussa kolmen väliraportin tiedot. Syyskuussa 2015 otetuissa näytteissä havaintoputken 207A veden laatu vastasi alkuvuoden vesinäytteiden laatua lukuun ottamatta alkaliniteettia ja ammoniumtyppeä, joiden pitoisuudet olivat selvästi kohonneet. Vedessä oli selvä öljyn haju ja hiilivetyjä, jotka olivat laboratorion mukaan muun muassa alkyloituja fenoliyhdisteitä sekä PAHjohdannaisia. Vedessä todettiin pieninä pitoisuuksina MTBE:ä, TAME:a sekä bentseeniä. Havaintoputkella 206A vesi oli hapetonta ja neutraalia syyskuussa Lieviä kuormitusvaikutuksia oli todettavissa, sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat koholla. Rautapitoisuus oli edelleen korkea mutta ammoniumtypen pitoisuus laski selvästi. Espoon ympäristölautakunnan esitys Yhteistarkkailuraporttien perusteella on ilmeistä, että havaintopisteessä 207A pohjavesi on jossain määrin pilaantunut. Espoon ympäristölautakunta esittää, että aluehallintovirasto määrää toimenpiteitä pohjaveden tilan tarkemmaksi selvittämiseksi ja tarvittaessa sen puhdistamiseksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Selostus Taustaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Kuusakoski Oy Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitoksen toiminnan lopettamisilmoituksesta. Hakemusasiakirjat ovat luettavissa linkistä Sähköpostitse tulleessa lähetteessä todetaan, että ympäristölupa-asiaa koskeva lausuntopyyntö asiakirjoineen on lähetetty postitse. Postilakosta johtuen sama asia on lähetetty myös sähköpostilla, jotta pyyntö tulee ajoissa. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Lausunnon määräajalle on saatu aluehallintovirastolta pidennystä asti. Laitoksella on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa, jossa määrätään, että luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Kuva 1. Kuusakoski Oy Ekopark Espoon laitosalue Ämmässuontien varrella.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Lopettamisilmoitus ja suunnitelmat Lopettamisilmoituksen mukaan Ekopark Espoon kierrätyslaitoksen toiminta lopetetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Kuusakoski Oy:n tekemän maanvuokrasopimuksen muutoksen mukaisesti mennessä. Piha-alue ja maaperä Piha-alueella olevat jätemateriaalit toimitetaan eteenpäin luvan omaaville vastaanottajille. Hallissa oleva rakennusjätteen käsittelylinjasto puretaan viimeistään joulukuun 2015 aikana. Tontilla sijaitsevia rakennuksia ei pureta vaan halli ja konttoritilat jäävät tulevan toiminnanharjoittajan käyttöön. Mahdollisesti myös vaaka ja vaakakoppi sekä muuntamot jäävät uudelle toiminnanharjoittajalle. Tontille on tulossa NCC Roads Oy:n asfalttiasema. Kun piha-alue on tyhjennetty jätteistä, tontilla tehdään yhdessä HSY:n kanssa katselmus, jossa todetaan pihan rakenteiden kunto. Katselmuksen jälkeen tehdään tarvittavat korjaukset mm. asfalttiin. Pihan hiekanerotus- ja öljynerotuskaivot sekä keräyskaivot pestään. Lopettamisilmoituksen mukaan toiminta on tapahtunut koko ajan pinnoitetulla alueella, joten ei ole syytä epäillä maaperän pilaantuneen. Finnish Consulting Group Oy (FCG) on tehnyt maaperän haittaainetutkimuksen vuonna Tutkimuksissa kairattiin kahdeksan tutkimuspistettä kallionpintaan asti. Yhdessä pisteessä syvyydellä 1,8 2,2 metriä maanpinnan tasosta todettiin sinkkipitoisuus, joka ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon. Muita kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ei tutkimuksissa todettu. Ramboll Finland Oy on tehnyt Ekopark Espoon maaperän pilaantuneisuustutkimuksen vuonna Maanäytteiden otto toteutettiin FCG Oy:n vuoden 2010 maaperätutkimusten mukaisesti, koska tavoitteena oli selvittää Kuusakoski Oy:n toiminnasta mahdollisesti aiheutunut maaperän pilaantuneisuus. Maanäytteet otettiin kairaamalla yhteensä kahdeksan tutkimuspistettä samoihin kohtiin kuin vuoden 2010 tutkimuksissa. Maaperän pilaantuneisuuden kunnostuksen tarve tulee arvioida, mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNA 214/2007 kynnysarvot yhden tai useamman haitta-aineen osalta. Kohteesta analysoiduissa näytteissä haitta-ainepitoisuudet jäävät alle asetuksessa säädettyjen kynnysarvojen ja näin ollen kunnostustarvetta ei ole. Vesistövaikutukset Asiakirjat sisältävät toiminnanharjoittajana laatiman yhteenvedon toiminnan vesistövaikutuksista. Ekopark Espoon toiminnan vesistövaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtu osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen toimijoiden yhteistarkkailuun.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Pohjavesi Kuusakoski Oy:n toiminta-alue sijaitsee vedenjakajalla, mistä pohjavesi virtaa etelään havaintopisteiden 206A ja 37 suuntaan sekä pohjoiseen havaintopisteiden 207A, 254/07 ja 253/07 suuntaan. Kaikille näille pisteille tulee pohjavesiä myös muiden toiminnanharjoittajien alueilta, joten havaintopisteiden veden laadusta ei voida suoraan päätellä Kuusakoski Oy:n toiminnan vaikutuksia. Pohjaveden muodostuminen on vähäistä, koska toiminta-alue on pinnoitettu ja hulevedet keräillään alueelta. Ekopark Espoon toiminnan vaikutukset ovat näkyneet kalliopohjavesipisteissä 206A ja 207A. Vuonna 2013 Uudenmaan ELYkeskus pyysi Kuusakoski Oy:ltä selvitystä pohjavesinäytteiden poikkeavista pitoisuuksista. Toiminnanharjoittajan toimittaman selvityksen mukaan vuonna 2013 molempien havaintoputkien todettiin ilmentävän vaikutuksia ympäristöön, mutta pilaantuminen ei ollut kuitenkaan levinnyt kovinkaan suurelle alueelle. Veden laadun heikentyminen saattoi johtua putkien sijainnista louhepenkassa. Louhepenkkaan arvioitiin pääsevän suotautumaan pintavesiä, mutta penkasta vedet eivät kuitenkaan kulkeudu varsinaiseen kalliopohjaveteen. Mikäli kulkeutumista tapahtuu, se on hidasta. Putkessa 206A kuormitusta kuvaavien parametrien trendit olivat laskevia, mutta putkessa 207A vastaavasti nousevia. Pitoisuuksien normalisoitumiseen vievästä ajasta oli selvityksen mukaan vaikea tehdä arviota. Ensisijainen keino kääntää veden laatu paremmaksi olisi estää kuormittavan veden pääsy louhepenkkaan. Vuoden 2011 alussa pihalla varastoitu materiaalimäärä oli poikkeuksellisen suuri. Samana vuonna myös seulan alitetta varastoitiin poikkeuksellisen kauan. Näillä poikkeuksellisilla varastoilla on myös voinut olla vaikutusta pisteen 207A pitoisuuksien nousuun. Tämän jälkeen varastointimäärät on saatu pidettyä normaalilla tasolla. Vuosien vaihteessa rakennusjätteen kierrätyslaitoksella oli kytöpalo, jota sammutettiin lumella ja vedellä. Vettä ei kuitenkaan käytetty siinä määrin kuin varsinaisessa tulipalossa olisi käytetty. Ojaan menevä purkuputki suljettiin palon alussa, jotta sammutusvesiä ei pääsisi purkuojaan. Tulipaloilla on mahdollisesti voinut olla haitallisia vaikutuksia, jotka näkyivät kohonneina pitoisuuksina. Pintavedet Toiminta-alueen eteläosien pintavedet ohjataan hulevesialtaaseen ja veden laatua on seurattu tarkkailupisteessä (NOK). Varastoalueen hulevesien laatua on seurattu toisessa tarkkailupisteessä (HUL). Koska näyte otetaan purkuputken päästä, on näytepiste ollut usein kuiva eikä näytteitä ole saatu otettua. Virtaamatilanteet vaikuttavat huomattavasti hulevesien tarkkailussa todettuihin pitoisuuksiin. Hulevesien typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousevaa trendiä viime vuosien aikana, kun taas kloridi- ja sulfaattipitoisuudet hulevesialtaan vedessä näyttävät hieman laskeneen. Muilta osin hulevesien haitta-ainepitoisuudet ovat pysytelleet koko toiminnan ajan samalla tasolla, vaikkakin hulevesien laatu on vaihdellut näytteenottokerroittain. Hulevesien hygieeninen laatu on ollut heikko ja bakteeripitoisuudet ovat olleet ajoittain erittäin korkeita.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Rakennusjätteen käsittelyn toiminnan vaikutuksia pintavesiin on seurattu Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailussa neljässä pisteessä. Näihin pisteisiin tulee kuormitusta myös muiden toiminnanharjoittajien alueilta, joten veden laadusta ei yksiselitteisesti voida tehdä johtopäätöksiä Kuusakoski Oy Ekopark Espoon toiminnan vaikutuksista. Näytepisteiden tulosten tulkinnassa päädytään siihen, että näytteissä ei ole havaittu Ekopark Espoon toiminnan vaikutuksia veden laatuun. Haittaeläimet Ekopark Espoon haittaeläinten torjuntaa hoitaa Tähtipalvelut Stjerna Oy. Torjuntakäynnillä suoritetaan rotta-ansojen tarkastukset ja torjuntaaineiden lisäykset sekä vioittuneiden asemien korjaukset. Toiminnan aikana haittaeläintorjuntaa on tehty neljästi vuodessa ja lisäksi tarpeen vaatiessa. Toiminnan lopettamisen johdosta haittaeläinten torjuntaa on tehostettu siten, että syyskuussa alueelle on lisätty rotta-ansojen lukumäärä kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen. Lisäksi haittaeläintorjunta tarkastuksia tehdään joka kuukausi vuoden 2015 loppuun asti. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, sähköinen lomake

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7