Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 131/ Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminnasta vuodelta 2016 Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova oli esteellisenä (palvelussuhdejäävi) poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2016 Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista sekä mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on toimittanut vuoden 2016 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille Raportti ilman liitteitä on oheismateriaalina.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Kuva 1. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus 2016 Toimintojen selitys: 1. Toimistorakennuksia 2. Sortti asema yksityisille jätteiden tuojille 3. Vaaka asema 4. Vanha kompostointilaitos 5. Mädätys-biokaasulaitos, käyttöön Uusi kompostointilaitos 7. Biokaasuvoimala 8. Kompostointilaitoksen biopesuri 9. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyhalli 10. Pilaantuneiden maa-ainesten varastointikenttä 11. Puhtaan puutavaran varastoalue 12. Vesiasema 13. Kaatopaikkakaasuvoimala 14. Vantaan jätevoimalan kuonakenttä 15. Jätevoimalan jätepaalien teko- ja varastokenttä 16. Kiviainespohjaisten lietteiden (mm. betoniasemat) selkeytysallas 17. Lajittelukatos 18. Pinnoitetun puutavaran kenttä 19. Louhekenttä, mm. Blominmäen louheille 20. Vantaan jätevoimalan vaarallisten tuhkien loppusijoitus 21. Vastaanottokenttä 22. Käytössä oleva kaatopaikka-alue 23. Suljettu, mutta viimeisteltävä kaatopaikan vanha osa 24. Öljyntorjuntakontti.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Käsittelykeskuksen lupatilanne Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. Jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvasta on korkein hallinto-oikeus antanut päätöksen, jossa lupaa ei juurikaan muutettu. Tämä lupa-asia oli lautakunnassa HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointi- ja mädätyslaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle. Jätteiden loppusijoitus Vantaan jätevoimala otettiin käyttöön syyskuussa Siitä lähtien kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä Ämmässuolla on vähentynyt merkittävästi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan vuonna 2016 jätettä ja maa-ainesta yhteensä tonnia, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kuitenkin vain tonnia jätettä, joka on 86 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 (normaali toimintavuosi ennen jätevoimalaa) kaatopaikalle sijoitettiin jätettä tonnia. Loppusijoitettava jätemäärä on siis vähentynyt 98 %. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin tonnia. Kaikki sekajäte on sijoitettu marraskuusta 2007 lähtien uudelle laajennusalueelle. Kaatopaikan vanhan osan lakialuetta viimeistellään ja muotoillaan edelleen stabiileilla (ei biohajoamista) jätejakeilla. Biojätteen käsittely Vastaanotettu biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen (mädätyslaitoksen) ja kompostointilaitoksen

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja/tai kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Mädätyslaitos otettiin käyttöön , mutta laitoksen ylösajo ja koekäyttö aloitettiin jo saman vuoden huhtikuussa. Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Biojätettä otettiin vastaan vuonna 2016 yhteensä tonnia. Mädätykseen syötettiin biojätettä tonnia ja kompostointiin tonnia. Muuta biojätettä (risuja, purua, kantoja, viherjätettä yms.) otettiin vastaan tonnia. Nämä haketettiin ja käytettiin pääasiassa kompostin seosaineena. Ympäristöluvan määräyksen mukaisesti tarkkaillaan kompostointilaitoksen biopesuria, vanhan kompostointilaitoksen happopesuria sekä laitosten biosuotimien toimintaa vähintään kerran vuodessa. Vanhalla ja uudella kompostointilaitoksella hajupäästö mitattiin kaksi kertaa vuoden 2016 aikana. Uuden kompostointilaitoksen hajupäästön keskiarvoksi mitattiin vuonna oue/m 3 (hajuyksikköä kuutiometrissä) ja vanhan kompostointilaitoksen arvoksi vastaavasti 235 oue/m 3, kun raja-arvoksi on ympäristöluvassa määrätty oue/m 3. Ammoniakkipäästön arvoksi saatiin uudella kompostointilaitoksella 4 ppm, vanhalla laitoksella 1 ppm. Raja-arvoksi ammoniakille on ympäristöluvassa annettu 5 ppm. Jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2016 yhteensä 11 kertaa. Vuonna 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 4 6 kuukautta ennen kuin komposti todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. Jätevesiliete Vuoden 2015 lopussa aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla. Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Vuonna 2016 käsiteltiin yhteensä noin tonnia jätevesilietettä. Toiminta on vakiintunutta ja optimaalinen käsittelymenetelmä on löydetty. Eviran on myöntänyt laitoshyväksynnän ja lopputuotetta (kompostia) on voitu luovuttaa hyötykäyttöön. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Vuonna 2016 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä tonnia Vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin 751 tonnia. Pääosa, tonnia, vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla tai otettiin käsiteltäviksi PIMA - hallille. Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin % tuntumaan. Kaikista vuonna 2016 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista, noin tonnia, valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Puhdistetut maa-ainekset käytetään saavutetun puhdistumisasteen mukaan mullan valmistuksessa, kaatopaikan peittomateriaalina tai rakentamisessa. Vantaan jätevoimalan kuona Jätteen poltossa syntyvä kuona on jäteluokituksessa tavanomaista jätettä. Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään tonnin erissä. Jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan tonnia vuonna Kuonaa käsiteltiin tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia tonnia ja tonnia ei-magneettista metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi. Käsittelystä jäi jäljelle noin tonnia mineraaliainesta. Vantaan jätevoimalan tuhka (vaarallinen jäte) Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin tonnia vuonna Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon tonnia. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet olivat hevosia ja riistahoitopiirin tuomia liikenteessä kuolleita peuroja sekä hirviä. Aiemmin raadot haudattiin kaatopaikalle, mutta vuoden 2016 alussa voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon johdosta raatojen käsittelytapaa muutettiin. Joulukuussa 2015 hankittiin raadoille kylmäkontti, josta kuolleiden eläinten valtakunnallinen käsittelijä, Honkajoki Oy, noutaa eläimet hyödynnettäväksi. Kivenmurskaus Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Rakentamisessa syntyvän louheen murskaus tehdään pääosin Ämmässuolla ja se kestää ainakin vuoden 2017 syksyyn asti. Louhetta arvioidaan tulevan noin m 3. Louheen murskaus aloitettiin vuonna Murskattu louhe pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vastaanotettiin yhteensä tonnia louhetta. Sortti asema Sortti asema palvelee omatoimisesti Ämmässuolle jätteitä tuovia asukkaita. Asemalla otetaan vastaan kaikkia kotitalouksissa syntyviä jätejakeita. Sortti-asemalla kävi vuoden 2016 aikana asiasta. Asiakkaita oli enemmän kuin vuonna Sortti-asemalla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kävijätiedot kirjataan. Jätettä tuotiin kaikkiaan tonnia. Eniten tuotiin sekajätettä 3 548t, puutavaraa t, puutarha- ja risujätettä t ja metalliromua 459 t. Vaarallisia jätteitä (jäteöljyjä, loistelamppuja, maaleja, akkuja jne.) tuotiin 128 t. Päästötarkkailu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan kahdella ilmanlaadun mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Tiedoksi Asiakaspalautteita vastaanotettiin 90 kappaletta koskien hajuja ja viisi kappaletta koskien melua. Hajuvalitusten määrä on poikkeuksellisen suuri, mutta HSY:n muut selvitykset eivät tue käsitystä hajutilanteen heikkenemisestä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan vuosittain neljä väliraporttia ja yksi vuosiraportti. Vuoden 2016 tarkkailun tuloksista on tehty lautakunnalle erillinen yhteenveto.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8