EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011"

Taisto Leppänen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIITE 15 Vastaanottaja Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä, Ekokymppi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Lokakuu, 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011

2 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN 2011 Päivämäärä 12/10/2011 Laatija Kuvaus Kai Sormunen ja Eero Parkkola Jätekeskuksen vesien hallinnan kehittäminen - pumppauskokeiden tulosten tarkastelut Viite Ramboll Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ P F

3 VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN 2011 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Kohdekuvaus ja vesitase Kesän 2011 pumppauskokeiden tarkastelut 2 4. Johtopäätökset 2 5. Jatkotoimenpiteet 3 LIITTEET Liite 1 Pitoisuudet Liite 2 Vesipintojen korkeudet vanhassa kaupungin jätetäytössä (alue A)

4 VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN JOHDANTO Tässä työssä on tarkasteltu Majasaaren jätekeskuksen vesienhallintaa kesän 2011 pumppauskokeiden ja aiempien selvitysten perusteella. Aiemmissa selvityksissä on todettu, että merkittävä osuus jätekeskuksen vesistä päätyy ympäristöön käsittelemättöminä. Vuoden 2010 vesitaseen perusteella jätekeskusalueelta muodostui jätevesiä noin m 3 ja mittapadon kautta maastoon johdettiin puhdistettuja jätevesiä noin 1750 m 3. Tämän perusteella maastoon hallitsemattomasti päätyi vesiä noin m 3. Syksyllä 2010 suoritetussa pumppauskokeilussa saatiin viitteitä siitä, että vanhan kaatopaikan vesiä purkautuu uuden jätetäytön suuntaan. Purkautumisreitistä oli viitteitä myös sähkömagneettisissa mittauksissa (GTK 2007). Kesällä 2011 vesiä pumpattiin porakaivosta 8 (vanhan ja uuden täytön välissä) kyseisen alueen vesien johtavuuden ja mahdollisen kulkeutumisreitin selvittämiseksi. 2. KOHDEKUVAUS JA VESITASE 2010 Kohdekuvaus on esitetty kansikuvassa. Tarkastettavilta alueilta vedet johdetaan joko käsittelyn kautta maastoon tai pumpataan alueelle A jätetäytön kasteluvedeksi. Vesien määrää ja sähkönjohtavuutta on tarkkailtu jatkuvatoimisin mittauksin (pnet) ja vesien ominaisuuksia näytteenotoin kesä-elokuussa Vesien pumppaus porakaivosta on ollut käynnissä alkaen ja sitä jatketaan toistaiseksi. Vesimäärä on ollut noin 8 m 3 /h. Takapumppaamosta suotovesiä ei ole enää kierrätetty vanhaan jätetäyttöön (alue A). Vedet on johdettu joko puhdistamolle, penkan 2 imeytykseen (alue B) ja sadettamalla kaupungin penkan päälle (alue A). Pumppaamotietojen perusteella vuonna 2010 jätetäyttöön kierrätettiin vesiä noin m 3 (pumppaamot 1, 3 ja 4, taulukko 1), mikä on selvästi edellisvuotta enemmän. Pumppaamoiden 5 ja 6 vesimääriä ei pystytä vertaamaan teoreettisiin vesimääriin, koska niiden pumppaamia vesimääriä ei ole mitattu. Taulukko 1. Pumppaamojen vesimäärät ja laskennalliset vesimäärät 2010 Pumppaamo Vesimäärä (pumpattu) Vesimäärä (teoreettinen) m 3 (Arvioitu) 6050 m 2 (Alue D) m 3 (mitattu) m 2 (Alue E) m 3 (mitattu) 1) m 2 (Alueet A, B ja E) m 3 (mitattu) m 2 (Alue C) 5-2) - 2) 6-2) - 2) 1) Määrässä on jätetäyttöön ja puhdistamolle johdettu vesimäärä. Pumppaamoon johdetaan myös pumppaamon 5 vesiä, 2) Pumpataan pumppaamon 3 kautta jätetäyttöön ja puhdistamolle tai jätetäytön B päälle, ei mitattu.

5 VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN KESÄN 2011 PUMPPAUSKOKEIDEN TARKASTELUT Porakaivosta on pumpattu vesiä alkaen vesien määrän ja laadun selvittämiseksi. Pumpattujen vesien määrä oli 3 kk:n aikana (n m 3 ) koko jätekeskuksen vesimäärään nähden hyvin merkittävä, sillä laskennallinen vuosittainen vesimäärä oli m 3 vuonna Porakaivovesien ammoniumtyppipitoisuus ( mg/) ei ole pumppauksesta huolimatta muuttunut ja pitoisuus oli vastaava kuin vuoden 2010 pumppauskokeilussa (tällöin porakaivo 7, 140 mg/l). Vesimäärän ja laadun sekä porakaivon sijainnin perusteella se on vanhan alueen kaatopaikkavettä. Suotovesiä voi olla varastoitunut jätetäyttöön merkittäviä määriä ja kaivon ollessa hyvin vesiä johtavassa kohdassa. Tällöin suotovesiä on myös pumpattavissa suuria määriä pitoisuuden muuttumatta. (liite 1) Ojarumpumittapadon typpipitoisuudet laskivat aluksi merkittävästi pumppausjakson aikana, mutta pitoisuudet alkoivat kohota elo-syyskuussa Typpipitoisuuksien alenema aluksi viittasi pumppauksen ympäristökuormitusta vähentävään vaikutukseen, mutta tilanne alkoi muuttua entiselleen elo-syyskuussa Kokonaiskuormitusmittapadon virtaama on 2-3-kertaistunut (8 l/s à l/s) kesä-elokuussa, mikä viittaa pumppauksen tehostavan hallittua vesien purkautumisreittiä, mutta kyseiseen virtaamaan vaikuttaa myös valunta suoalueilta. Lisäksi mittapadolla havaittiin turvepaakku esteenä , mikä on voinut aiheuttaa todellista suuremman virtaamatuloksen. Vesimäärän lisääntyminen on kuitenkin laimentanut typpipitoisuuksia samassa suhteessa, mikä viittaa siihen että ympäristökuormitus on pysynyt ennallaan, mutta vesien kulkeutumisreitit ovat vaan muuttuneet. Vesipinnoista havaittu seuraavaa kehitystä: Biopumppaamo A:n ja etupumppaamo A:n laski aikana, mutta vesipinnat ovat syyskuussa taas kohonneet Biopumppaamossa B ei muutosta Etupumppaamo B:n vesipinta laski kesä-elokuussa noin 1 metrin, eikä muutosta sen jälkeen. Lisäksi myös takapumppaamon B:ssä oli kesä-heinäkuussa viitteitä pinnan laskusta (n. 1 m). Biopumppaamo A ja B, etupumppaamo A ja B sekä takapumppaamo A ja B ovat vanhan kaupungin jätetäytön (alue A) tarkkailukaivoja, jotka eivät sijaitse aivan samoilla kohdilla kansikuvassa esitettyjen porakaivojen kanssa. Vanhan kaatopaikan eteläpuolen suolla olevien havaintoputkien (pp2 ja pp6) vesipinnat ovat noin 2 metriä korkeammalla kuin pumppuporakaivossa eli sen suuntaan voi kulkeutua vesiä myös etelän suunnasta. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Pumppauksella saadaan kerättyä merkittävä määrä kaatopaikkavesiä, jotka ovat aiemmin purkautuneet todennäköisesti uuden loppusijoitusalueen suuntaan ja osin sen ali ympäristöön). Porakaivopumppaus laskee merkittävästi vesipintoja ja vesien väkevyyden perusteella, sillä saadaan kerättyä lähinnä kaatopaikkavesiä. Kokonaiskuormitusmittapadon kautta kulkeutuva typpikuormitus ei ole kuitenkaan alustavien tarkastelujen seurauksen vähentynyt. Vedenpinta pumppuporakaivossa on selvästi muuta ympäristöä alempana eli vedet virtaavat ko. kaivon suuntaan. Vesiä voi kulkeutua pumppuporakaivon suuntaan myös etelän suunnasta (pp2 ja pp6), jossa vesipinnat ovat korkeammalla.

6 VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN JATKOTOIMENPITEET Havaintojen perusteella ehdotetaan seuraavia jatkotoimenpiteitä. 1) Myös jätetäytön sisäisen veden ominaisuuksien seuranta (esim. sähkönjohtokyky, kloridi, ammoniumtyppi) vesien laimenemisen arvioimiseksi 2) Pumppauksella saavutettava hyödyn tarkastelu koko jätekeskuksen vesitaseena (tarkastelu vuoden lopussa) 3) Pumpattavan vesimäärän optimointi, jotta vähennetään ympäristöstä tulevien puhtaiden vesien joutumista käsittelyyn 4) Vesien käsittelykapasiteettia tarvitaan lisää (esim. nykyistä puhdistuskapasiteetti lisäämällä tai selkeytysaltaan ja sorasuodatuksen tms. tapaan lämpimänä vuoden aikana) 5) Selvitettävä ko. tarkoitukseen soveltuvia vesien käsittely menetelmiä. Jyväskylässä Kai Sormunen Projektipäällikkö Eero Parkkola Ryhmäpäällikkö

7 LIITE 1 PITOISUUDET 0-1

8 0-2 Majasaarenkankaan jäteasema, sähkönjohtavuus (ms/m) PP5 takapumppaamo ojarumpu-mittapato simira-mittapato porakaivo Majasaarenkankaan jäteasema, kokonaistyppi (µg/l) PP5 takapumppaamo ojarumpu-mittapato simira-mittapato porakaivo Majasaarenkankaan jäteasema, ammoniumtyppi (µg/l) PP5 takapumppaamo ojarumpu-mittapato simira-mittapato kokonaiskuormitusmittapato kokonaiskuormitusmittapato kokonaiskuormitusmittapato porakaivo

9 LIITE 2 VESIPINTOJEN KORKEUDET VANHASSA KAUPUNGIN JÄTETÄYTÖSSÄ (ALUE A) 0-3

10 0-4 Biopumppaamo A Biopumppaamo B

11 0-5 Etupumppaamo A Etupumppaamo B

12 0-6 Takapumppaamo A Takapumppaamo B

Samankaltaiset tiedostot

EKOKYMPPI JÄTEKESKUKSEN VESI- TASE 2014

LIITE 9 Vastaanottaja Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä, Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.2.2015 EKOKYMPPI JÄTEKESKUKSEN VESI- TASE 2014 EKOKYMPPI JÄTEKESKUKSEN VESITASE 2014 Päivämäärä 27/2/2015 Laatijat