PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄN- TÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE 2004

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (15) JAKELU PLM:n päätös nro 2/2/RO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄN- TÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot Tällä asiakirjalla jaetaan määrärahat ja valtuudet sekä osoitetaan tuloarviot puolustusministeriölle, puolustusvoimille ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle liitteen 1 mukaisesti. Määrärahat ja valtuudet tulee jakaa edelleen puolustusvoimien sisällä tulosyksiköille mennessä. Määrärahojen vastaanottajat vastaavat niille osoitettujen määrärahojen ja valtuuksien edelleen jakamisesta sekä käytön suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Talousarvion täytäntöönpanoasiakirjassa määrärahat ja tuloarviot on jaoteltu valtion vuoden 2004 talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion tilijaottelu vuodelle 2004 on vahvistettu puolustusministeriön päätöksellä nro nro 2/2/RO Määrärahojen käytössä on noudatettava valtion talousarviosta annettua lakia ja asetusta, valtion talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä, valtion vuoden 2004 talousarvion momenttien päätösosien perusteluja (liite 2) sekä yksityiskohtaisten perustelujen yleistä-osaa (liite 3), joka sisältää mm. vakiosisältöisten menomomenttien asiasisällön. Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomäärärahaa), vaikka ko. yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä tarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin päätösosan perusteluissa on asiaa koskeva maininta. Käytännössä edellä oleva tarkoittaa sitä, että valtion talousarvion momenttien käyttöperustelut on määritetty siten, että kaikille menoille on vain yksi oikea momentti, jonka määrärahaa veloittaen ne on tarkoitettu maksettavaksi. Momentit ja talousarvion tilijaottelun mukaiset käyttösuunnitelmat sekä lisäjaottelut ovat käyttötarkoitukseltaan määrärahan käyttäjiä sitovia. Talousarvion tilijaottelun muuttamisesta on määrätty valtion talousarviosta annetun asetuksen 13 ja 18 :ssä.

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 2 (15) Tulostavoitteet Talousarvion tilijaottelun käyttösuunnitelmia ja lisäjaotteluja koskevat mahdolliset muutosesitykset on toimitettava tarkempine perusteluineen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikölle. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa on sovittu puolustusvoimille asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtaja ovat sopineet Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön sisäiset tulostavoitteet on asetettu kansliapäällikön ja osastopäälliköiden sekä erillisyksiköiden johtajien välisissä tulossopimuksissa. Keskeisimmät tulostavoitteet on esitetty valtion vuoden 2004 talousarviossa ja ne sisältyvät erikseen julkaistavaan puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjaan vuodelle Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaavat puolustusministeriön kanssa tehdyissä tulossopimuksissa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tulostavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida puolustusministeriölle tulossopimuksissa sovitulla tavalla. 2. PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT (MOMENTTI ) 2.1 Tilausvaltuudet valtion talousarviossa Puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät tilausvaltuudet ovat valtion talousarviosta annetun lain 10 :n mukaisia, talousarviokäsittelyn yhteydessä myönnettyjä määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtuuksia tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin talousarvioihin. Valtuutta, joka aina merkitään luvun tai momentin päätösosaan, saadaan käyttää vain sen varainhoitovuoden aikana, jolloin se on myönnetty. Poikkeussääntönä tähän on talousarviossa momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) perustelujen päätösosaan sisällytetty maininta, jonka mukaan sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa kyseisen talousarviovuoden aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset menot eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmassa esitettyjä määriä. Vastaava aikaisempien vuosien tilausvaltuuksien käyttämistä koskeva lausuma sisältyy myös momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) perustelujen päätösosaan. Kuten MATSI-työryhmän loppuraportissa todetaan, valtuusmenettely edellyttää kuitenkin sitä, että talousarvioon sisällytetyt tilausvaltuuksien määrärahat sidotaan koko tilausvaltuuden voimassaoloajalta jo tilausvaltuuden myöntämisvuonna. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon vuoden 2004 talousarviossa myönnettyjen uusien tilausvaltuuksien käyttämisessä.

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 3 (15) 2.2 Tilausvaltuuksien valuuttakurssitaso Momentille (Puolustusmateriaalihankinnat) on vuoden 2004 talousarviossa myönnetty uusina tilausvaltuuksina PROTO tilausvaltuus ja IHT tilausvaltuus. Momentin päätösosassa on todettu, että vuonna 2004 saa tehdä hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan liittyen sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Päätösosassa on todettu myös, että vuonna 2004 saa tehdä ilmavoimien hävittäjätorjunnan kehittämiseksi sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Eduskunta on päättänyt, että vuoden 2004 talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2004 alkaen. Tällöin valuuttakursseja ei noteerattu. Siten talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasona käytetään ensimmäisen arkipäivän mukaista valuuttakurssitasoa, joka on julkaistu seuraavana päivänä. Oheisena liitteenä 4 on Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärällä Vuonna 2004 puolustusvoimien käytettävissä olevien tilausvaltuuksien enimmäismäärät perustuvat asianomaisen vuoden talousarvion (tai lisätalousarvion) voimaantulopäivän valuuttakurssitasoon seuraavasti: Valuuttakurssitason Tilausvaltuus määräytymispäivä Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Merivoimien uudistaminen (MUT) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Hankevalmistelu ja sarjahankintaa edeltävä kehitystyö sekä protoversioiden hankinta 2004 (PROTO 2004) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Tilausvaltuuksien indeksisidonnaisuus Talousarvioperustelujen mukaan puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Tähän perustuen puolustusministeriö huomauttaa, että tilausvaltuuksiin perus-

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 4 (15) tuvien hankintojen on oltava indeksisidonnaisia, jotta tilausvaltuuteen perustuvat suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Hankinnan koko hinta ei kuitenkaan saa olla indeksisidonnainen, vaan hinnassa tulee aina olla kiinteää osuutta vähintään 10 %, mikäli puolustusministeriö ei poikkeustapauksissa muuta määrää. Kiinteähintaiset hankintasopimukset tehdään esittelyajankohdan mukaisessa hintatasossa. Vuonna 2004 puolustusvoimien käytettävissä oleviin tilausvaltuuksiin perustuvia hankintoja alaa kuvaavaan hintakehitykseen sidottaessa perushinta määräytyy eri tilausvaltuuksissa seuraavasti: Tilausvaltuus Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Merivoimien uudistaminen (MUT) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Hankevalmistelu ja sarjahankintaa edeltävä kehitystyö sekä protoversioiden hankinta (PROTO 2004) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Perushinnan hintakehityksen ajankohta 1998/1. vuosineljännes 2000/1. vuosineljännes 2000/1. vuosineljännes 2001/1. vuosineljännes 2001/2. vuosineljännes 2002/1. vuosineljännes 2002/1. vuosineljännes 2002/2. vuosineljännes 2003/1. vuosineljännes 2004/1. vuosineljännes 2004/1. vuosineljännes Jos sopimuksessa käytettävästä indeksistä ei julkaista vuosineljännesindeksiä, perusteena käytetään asianomaisen vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden indeksiä. 2.4 Hankintojen yleiset periaatteet ja kaupallinen käsittely puolustusministeriössä Kaikissa puolustusmateriaalihankinnoissa noudatetaan materiaalipoliittista ohjelmaa sekä puolustushallinnon hankintatoimesta annettuja ohjeita ja hankintojen ratkaisuoikeuksista annettuja hallinnollisia määräyksiä (PLM:n ak nro 10257/3910/ ). Ministeriön ohjeisiin on sisällytetty myös voimassa olevat yleiset hankintaperiaatteet, joiden osalta painotetaan erityisesti materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta, hankeyhteistyötä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä hankittavan materiaalin riittävää toiminnallista luotettavuutta. Hankinnoissa tulee noudattaa myös MATSI-työryhmän loppuraporttiin kirjattuja materiaalihankintoja koskevia suosituksia. Materiaalin on oltava vaatimuksiltaan NATO-yhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankitta-

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 5 (15) van materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan tarjouspyynnön asettamisessa, hankkeen aikautuksessa sekä elinkaaren hallinnassa huoltovarmuus mukaan lukien. Materiaalihankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti muiden suorittamia testejä. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita on sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös jo käynnissä oleviin ulkomaisiin hankkeisiin. Kaikki voimassa oleviin tilausvaltuuksiin perustuvat, puolustusministeriön käsittelyä edellyttävät hankinnat, niiden seurannaisvaikutukset ja aikataulut tullaan käymään läpi alkuvuoden 2004 aikana. Puolustusministeriö määrittää tällöin, mihin projekteihin se aikoo osallistua, ja mitä informaatiota se haluaa saada niiden etenemisestä. Vuoden 2004 aikana puolustusministeriön käsittelyä edellyttävistä hankinnoista tulee tehdä esitykset viimeistään mennessä. 2.5 Kotimainen puolustustarviketeollisuus Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Puolustusministeriö on antanut Pääesikunnalle puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuutta koskevan tulostavoitteen toteutumisen seurannasta ohjeet (PLM:n ak nro 774/0100/ ), joiden perusteella Pääesikunta on antanut seurannan edellyttämät lisäohjeet (PE:n ak nro R3071/12.7/D/II ). Tulostavoitteen toteutumisesta raportoidaan puolustusministeriölle näiden ohjeiden mukaisesti. Teollisuuden osaamiskeskusajattelua ja verkottumista tulee pyrkiä laajentamaan raskaan ampumatarviketeollisuuden lisäksi myös muille teollisuuden aloille (esim. simulaattorit, sensoriteknologiat). Järjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyvää vastuuta tulee myös pyrkiä siirtämään enenevässä määrin teollisuudelle. Eduskunnan aikaisempien vuosien talousarvioiden käsittelyn yhteydessä ottaman kannan mukaisesti puolustusvoimien kotimaiselta teollisuudelta tekemät tilaukset on pyrittävä ajoittamaan niin, että teollisuus pystyy suunnittelemaan toimintansa tarkoituksenmukaisesti ja käyttämään tehokkaasti valmistuskapasiteettiaan ja että myönnetyt määrärahat tulevat mahdollisimman tehokkaasti käytetyiksi siirtyvien erien minimoimiseksi.

6 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 6 (15) 2.6 Materiaalihankintamäärärahojen käytön tehostaminen Puolustusmateriaalihankintamäärärahojen käyttöä tulee tehostaa MATSI-työryhmän loppuraportissaan esittämin toimenpitein. Varainhoitovuodelle suunnitellut hankinnat on pyrittävä tekemään mahdollisuuksien mukaan etupainoisesti jo alkuvuoden aikana. Talousarvioon sisällytetyn tulostavoitteen mukaan käytettävissä olevista materiaalihankintamäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien määrä voi olla enintään 15 % ja sitomattomien määrärahojen osuus enintään 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. Vuodelta 2002 siirtyneet erät on käytettävä mennessä, ja vuodelta 2003 siirtyneistä puolustusmateriaalimäärärahoista käytetään mennessä 40 %, mennessä 65 % ja mennessä 100 %. Määrärahat käytetään myöntämisjärjestyksessä. Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 80 %. Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaa ja uudelleenkohdistamista on myös tehostettava siten, että käytettävissä olevat määrärahat saadaan nopeasti vastaamaan hyväksyttyjä käyttösuunnitelmia. Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien muutoksista on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa silloin, kun muutoksen arvo on yli 3,64 milj. euroa. Tilausvaltuusmäärärahaa tulee jakaa vain niille tulosyksiköille, joilla on todellinen ja välttämätön tilausvaltuuden käyttöperustelujen mukainen varojen käyttötarve. Tilausvaltuusmäärärahaa edelleen jaettaessa tulee huolehtia siitä, että määrärahan vastaanottaja on tietoinen kyseisen tilausvaltuuden talousarviossa hyväksytyistä käyttöperusteluista. 2.7 Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat ja niiden käyttö- ja sitomistilannetta koskeva raportointi Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriölle ajan tasalla olevat tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat kaikista voimassa olevista tilausvaltuuksista mennessä. Lisäksi Pääesikunnan tulee laatia momentilta (Puolustusmateriaalihankinnat) tilausvaltuuksittain eritelty raportti, joka sisältää valtiovarainministeriön (VM:n kirje nro VM 45/211/ ) edellyttämät tiedot kaikkien voimassa olevien tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanteesta tilausvaltuuksien perustelumuistioiden mukaisesti jaoteltuna. Samalla, kun edellä mainittu tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanneraportti toimitetaan puolustusministeriölle, on siihen sisällytettävä sellaiset käyttösuunnitelmiin tehdyt muutokset, jotka eivät edellytä puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön lupaa. Raportti tulee laatia talousarviokirjanpidon maalis-, heinä- ja joulukuun käyttölukujen ja vastaavan ajan määrärahojen ja valtuuksien sitomistilanteen perusteella. Heinäkuun lopun tilanteen mukainen raportti on sisällytettävä puolustusministeriölle elokuun loppuun mennessä toimitettavaan tulosraporttiin ja koko vuoden tilanteesta raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä.

7 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 7 (15) 3. PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAMENOT (MOMENTTI ) 3.1 Henkilöstömenot Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisessa puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaukset ja sen päämääränä on turvata puolustusvoimille riittävä henkilöstömäärä, -rakenne ja laatu tulevaisuuden toimintatarpeisiin nähden. Henkilöstöstrategiassa on linjattu henkilöstöalan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta sekä henkilöstövoimavaroja tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita, erityisesti ydinosaamisalueita. Puolustusvoimien henkilöstöstrategia päivitetään vuonna Selonteon toimeenpanon osalta puolustusvoimien toimintamenoissa tulee ottaa huomioon henkilöstön siirroista aiheutuvat menolisäykset. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvat menot Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä aiheutuvien menojen osittaisesta kattamisesta aiheutuvina menoina (VM:n rahoitusosuus). Puolustusvoimien tulee huolehtia palkkausjärjestelmäuudistukseen liittyen siitä, että jo tehtyjen voimaan tulleiden sopimusten vuodelle 2004 aiheuttamat lisämenot (ml. puolustusvoimien työnantajarahoitusosuus) kyetään kattamaan momentin määrärahasta. Palkkausmenojen hallinta- ja raportointivelvoitteet Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahasta maksettavat puolustusvoimien henkilöstön palkkausmenot 708,7 milj. euroa (ml. VM:n UPJosuus) ovat puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion suurin menoerä. Näiden menojen riittävyyden seuranta on hallinnonalan talouden kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Palkkausmenojen hallintaan liittyen Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriölle mennessä toteumatiedot vuonna 2003 puolustusvoimien toimintamenomomentilta maksetuista palkoista ja lisäksi kokonaisarvio em. momentilta maksettavista puolustusvoimien vuoden 2004 palkkausmenoista. Sekä vuoden 2003 toteumatieto että vuotta 2004 koskeva arvio on eriteltävä seuraavasti: - varsinaiset palkat - työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset - muut palkat - työnantajan eläkemaksut - työnantajan sosiaaliturvamaksut - muut työnantajamaksut.

8 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 8 (15) 3.2 Momentin tilausvaltuudet 3.3 Kiinteistömenot Momentin perustelujen päätösosassa on todettu, että vuonna 2004 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa. Momentin perustelujen päätösosassa on mainittu myös, että vuonna 2004 saa tehdä kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän käytön edellyttämän huoltoja ylläpitojärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia sopimuksia (KASI-järjestelmän huolto ja ylläpito -tilausvaltuus) siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Momentin päätösosassa on todettu myös Eduskunnan hyväksymä KASI-tilausvaltuuden tarkempi vuosittainen menoajoitus. Toimintamenomomentin tilausvaltuuksien osalta noudatetaan soveltuvin osin MATSI-työryhmän toimenpidesuosituksia. Tilausvaltuuksiin perustuvat sitoumukset tulee tehdä vuoden 2004 aikana. Vuoden 2004 talousarvion tilijaottelussa on momentilla (Puolustusvoimien toimintamenot) lisäjaottelukohta (Kiinteistömenot), jonka veloitukseksi tulee kirjata kaikki puolustusvoimien kiinteistömenot - pois lukien palvelussuhdeasuntoihin liittyvät tulot ja menot (ml. vuokraosuudet). Vastaavasti lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) hyvitykseksi tulee kirjata ko. momentille kertyvät nettobudjetoidut tulot siltä osin, kun niitä vastaavat menot on alun perin maksettu ko. lisäjaottelukohdalta. Puolustusministeriön vahvistama tilijaottelu merkitsee käytännössä sitä, että mitään puolustusvoimien kiinteistömenoja ja niihin liittyviä nettobudjetoituja kiinteistötuloja - palvelussuhdeasuntoihin liittyviä tuloja ja menoja lukuun ottamatta - ei saa kirjata millekään muulle lisäjaottelukohdalle kuin (Kiinteistömenot). Vastaavasti lisäjaottelukohdan määrärahaa ei saa käyttää mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen kuin kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitovuokriin, kiinteistöjen omistajille maksettaviin käyttöoikeuskorvauksiin sekä muihin kiinteistömenoihin. Lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) määräraha on euroa ja se sisältää sekä pääoma- että ylläpitovuokrat, kiinteistöjen omistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset sekä muut kiinteistömenot. Kiinteistömäärärahoihin sisältyy lisäyksenä euroa, joka on tarkoitettu uusien tai perusparannettujen toimitilojen vuokrien maksuun. Vastaava lisäys, euroa / vuosi, on sovittu myös vuosille

9 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 9 (15) Kiinteistömenojen seurantaan liittyen voidaan lisäksi todeta, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta on korostanut vuoden 2003 talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä vuokrakustannusten seurannan merkitystä kiinteistöuudistusta toteutettaessa riittävän kustannusvastuun ylläpitämiseksi. Valiokunta on lisäksi pitänyt olennaisena huolehtimista vuokra- ja kunnossapitomenojen kattamisesta niin, että maksettavat vuokrat eivät vie edellytyksiä puolustushallinnon varsinaiselta toiminnalta. 3.4 EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan ja hänen avustajiensa menot Talousarvion tilijaottelussa on EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan ja hänen avustajiensa palkkaus- ja muita menoja varten oma lisäjaottelunsa ( ), jolle kaikki kyseiset menot tulee kirjata Vapaudenristin Ritarikunnan menot Vuoden 2004 talousarvion mukaan momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahaa saa käyttää Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Puolustusministeriö toteaa, että tähän tarkoitukseen voidaan käyttää vuonna 2004 enintään euroa. Pääesikunnan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että Vapaudenristin Ritarikunnan menot ovat erotettavista muista menoista ja ministeriön näille menoille asettamaa enimmäismäärää voidaan noudattaa sekä että menoista voidaan tarvittaessa raportoida asianmukaisesti. 3.6 Maksullinen toiminta ja sitä koskeva raportointi Maksullisessa toiminnassa ja sitä koskevassa raportoinnissa tulee noudattaa puolustusministeriön hallinnonalan maksupolitiikasta ja puolustusministeriön hallinnonalan maksullisista suoritteista annetun puolustusministeriön asetuksen soveltamisesta annettuja ohjeita (PLM:n asiakirja nro 2134/3900/99/KE ). 3.7 Valtiontalouden tarkastusviraston huomautukset Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut puolustusvoimien tilintarkastuskertomuksen vuodelta Tarkastuskertomuksessa on todettu mm. seuraavaa: - Tulomomentille on virheellisesti kirjattu muita kuin irtaimen omaisuuden hankintaan liittyviä menoja. - Puolustusvoimien toimintamenomäärärahasta on maksettu myös sellaisia maanpuolustuskaluston hankinnasta aiheutuneita menoja, jotka olisi tullut kirjata momentille Puolustusministeriö edellyttää, että Pääesikunta huolehtii talousjärjestelmiinsä tehtävillä automaattisilla tarkistusestoilla, hankintoja valmistelevien ja tositteiden tiliöintitehtäviä suorittavan henkilöstön koulutuksella, asianmukaisella valvonnalla tai muilla tarpeellisilla tavoilla siitä, ettei Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa kuvattuja virheellisyyksiä tapahdu enää vuonna 2004.

10 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 10 (15) 3.8 Määrärahojen käytölle asetetut tulostavoitteet Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa on sovittu, että puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien osuus on enintään 3,5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista, ja ko. momentin selvitysosassa eriteltyjen määräahojen käyttötarkoitusten osalta varainhoitovuonna suunnitellun ja toteutuneen määrärahojen käytön poikkeama on korkeintaan 5 %. 3.9 Raportoinnin tulosyksikkörakenne Pääesikunnan tulee noudattaa vuonna 2004 puolustusministeriölle toimitettavissa taloutta koskevissa raporteissa tulosneuvotteluissa sovittua raportoinnin tulosyksikkörakennetta: - Pääesikunta - maavoimat - ilmavoimat - merivoimat - yhteiset menot. 4. VARUSKUNTIEN (VAST) YHDYSKUNTAPOLIITTINEN KEHITTÄMINEN JA YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMINTA 4. 1 Varuskuntien yhdyskuntapoliittinen kehittäminen Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla luodaan, ylläpidetään ja kehitetään maanpuolustuksen edellyttämät alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toimintaedellytykset kiinnittäen toiminnallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristönsuojelun ohella erityistä huomiota myös terveyteen ja turvallisuuteen. Vuonna 2004 saatetaan loppuun vuoden 2001 selonteosta aiheutuneet alue-, toimitila- ja ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Lisäksi osallistutaan vuoden 2004 selonteon valmisteluun ja valmistaudutaan siitä aiheutuvien alue-, toimitila- ja ympäristötoimenpiteiden toteuttamiseen. Vuonna 2004 aloitetaan maapeitteisten varastojen rakentaminen tavoitteena PRP:n edellyttämät varastot vuoteen 2012 mennessä. Alueiden ja toimitilojen käyttöä tulee tehostaa laatimalla vuonna 2003 aloitettu alueita ja toimitiloja koskeva kokonaisinventointi. Tavoitteena tulee olla joustavasti toiminnan muutoksia tukeva ja niihin sopeutuva tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas alue- ja toimitilahallinta, joka mahdollistaa nopean tarpeettomista alueista ja tiloista luopumisen. Kiinteistömenot tulee mahduttaa edellä kohdassa 3.3 mainittuun kiinteistömenojen kokonaismenokehykseen. Suunniteltaessa uusien alueiden ja toimitilojen vuokraamista tulee aina selvittää mahdollisuudet luopua vanhoista alueista ja toimitiloista.

11 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 11 (15) 4.2 Ympäristönsuojelutoiminta Alueita ja toimitiloja kehitetään sovittujen kehittämisohjelmien ja varuskuntasuunnitelmien mukaisesti. Uusien toimitilojen ja vuokravaikutteisten perusparannusten vuokriin (pääoma- ja ylläpitovuokrat) on käytettävissä luopumisten kautta saavutettavien vuokrasäästöjen lisäksi enintään vuotuinen 3 milj. euron kehyslisäys (ml. vuoden 2003 kehyslisäyksestä käyttämättä jäänyt siirtynyt määräraha). Toiminnan suunnitteluun (ml. investointien tarve- ja hankesuunnittelu) tulee varata resurssit niin, että puolustushallinto saa vuonna 2004 täyden hyödyn kiinteistöhallintouudistuksen mukaisesta investointitoiminnasta (uusinvestointi-, perusparannus- ja peruskorjaustoiminta). Pääesikunnan tulee tehdä asianmukaiset esitykset puolustusministeriölle hankkeista, jotka edellyttävät käsittelyä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjaus tapahtuu puolustusministeriön, puolustushallinnon kiinteistötoimen järjestämisestä , antaman ohjauskirjeen ja laitoksen kanssa tekemän tulossopimuksen mukaisesti. Pääesikunnan ohjaus kohdistuu ohjauskirjeen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen käytännön toimintaan. Nykyisenlaiseen sopimusmalliin perustuvan Pääesikunnan ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisen yhteistoiminnan tavoitteena tulee olla Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen puolustusvoimien kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita vastaavaksi kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankkija- ja tuottajaorganisaatioksi. Ympäristöpoliittisella toiminnalla edistetään ympäristövastuullisesti ympäristönsuojelutoimintaa tavoitteena haittojen ennaltaehkäisy ja minimointi. Vuoden 2004 aikana otetaan käyttöön raskaiden aseiden meluntorjuntaopas ja aloitetaan sen soveltaminen puolustusvoimien toimintaan ja toimintaedellytysten edunvalvontaan. Vuoden 2004 aikana ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on meluntorjunnan lisäksi, ympäristökoulutuksen, pohjavesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun ja jätehuollon (mm. PIMA- asiat) kehittäminen sekä ympäristötutkimusstrategian valmistelu. Puolustusvoimien vuoden 2004 toimintamenomäärärahasta tulee varata ympäristönsuojeluun 0,9 milj. euroa (ml. vuoden 2003 käyttämättä jääneet siirtyneet määrärahat). Vuoden 2004 talousarviossa on puolustusministeriön momentille (Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot) myönnetty euroa puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamiseen. Määrärahasta pääosa on tarkoitus käyttää käytöstä poistuvien polttoaineiden jakopaikkojen ympäristölliseen kunnostukseen. Määräraha on käytettävissä myös muihin likaantuneisiin

12 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 12 (15) alueisiin, ammusten yms. raivauksiin. Pääesikunnan tulee ajoissa valmistella määrärahan käyttöön liittyvät esitykset. 4.3 Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan seuranta ja raportointi Alue-, toimitila- ja ympäristöasioiden suunnittelua ja toteutusta tulee tehostaa niin, että vuodelle 2004 osoitetut määrärahat tulevat käytetyiksi vuoden aikana asianmukaisiin tarkoituksiin. Pääesikunnan ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välistä yhteistyötä kehitetään kiinteistöuudistuksen tavoitteiden ja puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti. Vuoden 2004 aikana kehitetään toimintamalli, joka mahdollistaa uudistuksen edellyttämän täyspainoisen toiminnan ja yhteistyön. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan seurannan ja raportoinnin kehittämistä jatketaan vuoden 2003 talousarvion täytäntöönpanoasiakirjan mukaisesti. Vuoden 2004 aikana laaditaan kiinteistöuudistuksesta ensimmäiset arviot myös uudistusta seuraavan parlamentaarisen neuvottelukunnan tarpeisiin. 5. RAUHANTURVAAMISTOIMINNAN MÄÄRÄRAHAT JA NIIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA RAPORTOINTI Puolustusvoimille osoitetaan käytettäväksi kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan myönnetyt momenttien (Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot) ja (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) määrärahat talousarviossa hyväksyttyjen käyttösuunnitelmien mukaisesti pl. käyttösuunnitelmakohdalta ulkoasiainministeriön käyttöönsä varaama euroa. Momentin käyttösuunnitelmassa ja vuoden 2004 talousarvion tilijaottelussa Varallakohtaan osoitettua määrärahaa käytetään sellaisten uusien rauhanturvaamisoperaatioiden menoihin, joita varten ei ole erityistä käyttösuunnitelmakohtaa. Jos momentin käyttösuunnitelmassa ja vuoden 2004 talousarvion tilijaottelussa Varalla-kohtaan osoitettua määrärahaa on tarpeen siirtää johonkin muuhun käyttösuunnitelmakohtaan, Pääesikunnan tulee tehdä momenttien ja osalta talousarvion tilijaottelun muuttamista koskevat esitykset puolustusministeriölle, kun siihen on olemassa riittävät perusteet. Ulkoasianministeriö tai puolustusministeriö tekevät tällaisen muutoksen osalta tarvittavan tilijaottelumuutoksen. Asiasta on tätä ennen pyydettävä lausunto valtiovarainministeriöltä. Uuden käyttösuunnitelmakohdan lisääminen momenteille ja edellyttää kuitenkin aina lisätalousarviomenettelyä. Puolustusvoimien tulee laatia varainhoitovuoden aikana käynnissä oleviin rauhanturvaamisoperaatioihin kohdistuvia muutoksia tai mahdollisesti käynnistettäviä uusia operaatioita valmisteltaessa momenttien ja osalta yksityiskohtaiset resurssitarvelaskelmat, jotta ne ovat käytettävissä operaatioihin osallistumista koskevaa päätöksentekoa, talousarvion tilijaottelun muuttamista tai mahdollisen lisä-

13 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 13 (15) talousarvioehdotuksen laatimista varten. Laskelmat tulee toimittaa hyvissä ajoin puolustusministeriön kansainvälisen puolustuspolitiikan yksikölle ja talousyksikölle. Rauhanturvaamistoiminnan tulot on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille (Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot) ja puolustusministeriön pääluokassa momentilla (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). Pääesikunnan tulee toimittaa ulkoasiainministeriölle ja puolustusministeriölle kalenterikuukausittain seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä tarvittavat tiedot rauhanturvaamistoiminnan määrärahojen käytöstä (tammikuun ja helmikuun osalta raportit on kuitenkin toimitettava maaliskuun loppuun mennessä). Raportoitavia tietoja ovat talousarvion käyttösuunnitelman mukaiset määrärahat, tulot ja menot momenteittain, tuotot ja kulut liikekirjanpidon tiliryhmittäin ja operaatioittain, henkilömäärät ja muut rauhanturvaamistoimintaan käytettävissä olevat resurssit, tilastot avoimista saatavista YK:lta ja niitä koskevat korvaussuoritukset. Vuoden 2004 talousarvioon sisältyy momentin (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) käyttösuunnitelmaan euron määräraha kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen kehittämisohjelmaan. Hankintojen toteuttamisen varmistamiseksi kehittämisohjelman määrärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi menoon sitoutumisen perusteella. Puolustusministeriölle on toimitettava mennessä ajan tasalla oleva käyttösuunnitelma kehittämisohjelmaan sisältyvistä hankinnoista. Kehittämisohjelman mukaisten hankintojen toteuttamisessa on soveltuvin osin noudatettava MATSI-työryhmän antamia suosituksia. Rauhanturvaamistoimintaa koskevissa raporteissa on selvitettävä kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen materiaalisen valmiusasteen kehittyminen ja käyttösuunnitelman toteutuminen. 6. MOMENTIN (ARVONLISÄVEROMENOT) KÄYTTÖ 7. KUMPPANUUSOHJELMA Puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluva arvonlisäveromeno kirjataan momentille Puolustusministeriö tekee tarvittaessa momenttia koskevan lisätalousarvioehdotuksen tai pyytää momentille myönnetyn määrärahan ( euroa) ylittämisestä arviomäärärahan ylityslupaa valtiovarainministeriöltä. Puolustusministeriö ei jaa edellä mainittua määrärahaa edelleen hallinnonalan tilivirastoille, mutta seuraa sen käyttöä. Erityisesti huomautetaan, että jos tilivirastojen käytettävissä on jonkun muun hallinnonalan (esim. työministeriön hallinnonalan) määrärahaa, myös kyseiseen menoon liittyvä arvonlisäveromeno tulee ehdottomasti kirjata asianomaisen hallinnonalan arvonlisäveromenomomentille.

14 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 14 (15) Hyväksyessään hallituksen vuoden 2004 talousarviota koskevat esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavan pääluokkaa 27. Puolustusministeriön hallinnonala koskevan lausuman: Eduskunta edellyttää, että puolustushallinnon kumppanuusohjelma tuodaan pilotointivaiheen jälkeen vielä erikseen eduskunnan arvioitavaksi. Tämä eduskunnan lausuma tulee ottaa huomioon kumppanuusohjelman toteuttamisessa ja pilotointivaiheen jälkeisessä päätöksenteossa. 8. TULOSYKSIKÖIDEN PIENEHKÖT LISÄMÄÄRÄRAHATARPEET Pienehköjä vahinkotapahtumiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin liittyviä lisämäärärahatarpeita ei ole syytä sisällyttää puolustusministeriön hallinnonalan lisätalousarvioehdotuksiin. Valtiovarainministeriö katsoo, että tällaisiin normaaliin toimintaan kuuluviin menoihin, jotka ovat vuosittain suunnilleen saman suuruisia, tulisi varautua talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tähän liittyen Pääesikunnan tulee määrärahojen jakopäätöksessään jättää varalle määrärahoja yllättävien ja puolustusvoimien käytettävissä oleviin määrärahoihin suhteutettuna pienehköjen lisätarpeiden (toiminnalliset järjestelyt, kalustovauriot, yms.) rahoittamiseen. 9. TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJAT JA MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖOHJEET Pääesikuntaa ja Puolustushallinnon rakennuslaitosta pyydetään lähettämään puolustusministeriön resurssipoliittiselle osastolle tiedoksi laatimansa talousarvion täytäntöönpanoasiakirjat ja pitämään puolustusministeriön talousyksikkö tietoisena kaikista sellaisista pysyväisluonteisista sekä vuoden 2004 määrärahojen käyttöä koskevista päätöksistään, määräyksistään ja ohjeistaan, joilla on oleellista merkitystä talousarvion toteutumisen tai kirjanpidon ja tilinpäätöksen osoittamien tietojen ymmärtämisen kannalta. Pääesikunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että kaikki sen alaisten tulosyksikköjen täytäntöönpanoasiakirjat annetaan mennessä. PUOLUSTUSMINISTERI Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola

15 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 15 (15) LIITTEET - Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot (liite 1) - Valtion vuoden 2004 talousarvion puolustusministeriön hallinnonalan momenttien ja momentin päätösosien perustelut (liite 2) - Valtion vuoden 2004 talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleistä-osa (liite 3) - Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärällä (liite 4) JAKELU TIEDOKSI PLM:n osastot ja yksiköt Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos PEsuunn-os PEtal-os PEkaup-os UM/hall-os/talouslinja VTV