PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE 2005

Transkriptio

1 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (20) JAKELU PLM:n päätös nro 1/1/RO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJA VUODELLE MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET 1.1 Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot Tällä asiakirjalla jaetaan määrärahat ja valtuudet sekä osoitetaan tuloarviot puolustusministeriölle, puolustusvoimille ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle liitteen 1 mukaisesti. Määrärahat ja valtuudet tulee jakaa edelleen puolustusvoimien sisällä tulosyksiköille mennessä. Määrärahojen vastaanottajat vastaavat niille osoitettujen määrärahojen ja valtuuksien edelleen jakamisesta sekä käytön suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Talousarvion täytäntöönpanoasiakirjassa määrärahat ja tuloarviot on jaoteltu valtion vuoden 2005 talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion tilijaottelu vuodelle 2005 on vahvistettu puolustusministeriön päätöksellä nro 1/1/RO Määrärahojen käytössä on noudatettava valtion talousarviosta annettua lakia ja asetusta, valtion talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä, valtion vuoden 2005 talousarvion momenttien päätösosien perusteluja (liite 2) sekä yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset -osaa (liite 3), joka sisältää mm. vakiosisältöisten menomomenttien asiasisällön. Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomäärärahaa), vaikka ko. yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä tarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin päätösosan perusteluissa on asiaa koskeva maininta. Käytännössä edellä oleva tarkoittaa sitä, että valtion talousarvion momenttien käyttöperustelut on määritetty siten, että kaikille menoille on vain yksi oikea momentti, jonka määrärahaa veloittaen ne on tarkoitettu maksettavaksi. Momentit ja talousarvion tilijaottelun mukaiset käyttösuunnitelmat sekä lisäjaottelut ovat käyttötarkoitukseltaan määrärahan käyttäjiä sitovia. Talousarvion tilijaottelun muuttamisesta on määrätty valtion talousarviosta annetun asetuksen 13 ja 18 :ssä.

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 2 (20) Talousarvion tilijaottelun käyttösuunnitelmia ja lisäjaotteluja koskevat mahdolliset muutosesitykset on toimitettava tarkempine perusteluineen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikölle Tulossopimukset ja asetetut tulostavoitteet Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa on sovittu puolustusvoimille asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtaja ovat sopineet Puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön sisäiset tulostavoitteet on asetettu kansliapäällikön ja osastopäälliköiden sekä erillisyksiköiden johtajien välisissä tulossopimuksissa. Keskeisimmät tulostavoitteet on esitetty valtion vuoden 2005 talousarviossa ja ne sisältyvät erikseen julkaistavaan puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjaan vuodelle Puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaavat puolustusministeriön kanssa tehdyissä tulossopimuksissa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tulostavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida puolustusministeriölle tulossopimuksissa sovitulla tavalla. Puolustusvoimien tulee jatkaa tulosohjausjärjestelmänsä kehittämistä puolustusministeriön tulosohjauksen terävöittämisen työryhmän suositusten perusteella tehtyjen linjausten mukaisesti. 2. PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT (MOMENTTI ) Erityisesti huomautetaan, että momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) määräraha on vuoden 2005 talousarviossa muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 2.1 Hankintojen yleiset periaatteet ja kaupallinen käsittely puolustusministeriössä Kaikissa puolustusmateriaalihankinnoissa noudatetaan materiaalipoliittista ohjelmaa sekä puolustushallinnon hankintatoimesta annettuja ohjeita ja hankintojen ratkaisuoikeuksista annettuja hallinnollisia määräyksiä (PLM:n ak nro 10257/3910/ ). Ministeriön ohjeisiin on sisällytetty myös voimassa olevat yleiset hankintaperiaatteet, joiden osalta painotetaan erityisesti materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta, hankeyhteistyötä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä hankittavan materiaalin riittävää toiminnallista luotettavuutta. Materiaalin on oltava vaatimuksiltaan NATO-yhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan tarjouspyynnön asettamisessa, hankkeen aikautuksessa sekä elinkaaren hallinnassa huoltovarmuus mukaan lukien.

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 3 (20) Materiaalihankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti muiden suorittamia testejä. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita on sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös jo käynnissä oleviin ulkomaisiin hankkeisiin. Kaikki voimassa oleviin tilausvaltuuksiin perustuvat, puolustusministeriön käsittelyä edellyttävät hankinnat, niiden seurannaisvaikutukset ja aikataulut tullaan käymään läpi alkuvuoden 2005 aikana. Puolustusministeriö määrittää tällöin, mihin projekteihin se aikoo osallistua, ja mitä informaatiota se haluaa saada niiden etenemisestä. Vuoden 2005 aikana puolustusministeriön käsittelyä edellyttävistä hankinnoista tulee tehdä esitykset viimeistään mennessä. 2.2 Kotimainen puolustusteollisuus Kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Puolustusministeriö antoi hallinnollisen ohjeen nro 164/94/RO (PLM:n ak nro 10976/3050/2003) teollisen yhteistyön velvoitteiden määrittelystä ulkomaisissa puolustusmateriaalihankinnoissa. Ohjeessa siirrettiin suoran teollisen yhteistyön eli hankinnan toteuttamiseen välittömästi liittyvän teollisen osallistumisen ohjausvastuu puolustusvoimissa pääesikunnalle ja valmisteluvastuu edelleen maavoimille maavoimien hankinnoissa ja meri- ja ilmavoimille näiden puolustushaarojen hankinnoissa. Samalla edellytettiin, että teollisen yhteistyön määrittely liitetään osaksi puolustusvoimien ulkomaisten hankintojen suunnittelua, valmistelua ja toteuttamista. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden kanssa tapahtuva yhteistyö on teollisen yhteistyön säännöissä etusijalla. Yhteistyön mahdollisuudet ulkomaisiin puolustushankintoihin liittyen tulee käyttää entistä tehokkaammin hyväksi, joten suoran teollisen yhteistyön valmistelu tulee yhdistää entistä kiinteämmäksi osaksi puolustusvoimien ja asianomaisen hankintayksikön hanke- ja hankintavalmistelua. Samalla tulee teollisen yhteistyön määrittelyssä lisätä yhteistyötä kotimaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisön kanssa sekä aloittaa selvitykset entistä aikaisemmassa vaiheessa. Puolustusministeriö on antanut Pääesikunnalle puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuutta koskevan tulostavoitteen toteutumisen seurannasta ohjeet (PLM:n ak nro 774/0100/ ), joiden perusteella Pääesikunta on antanut seurannan edellyttämät lisäohjeet (PE:n ak nro R3071/12.7/D/II ). Tulostavoitteen toteutumisesta raportoidaan puolustusministeriölle näiden ohjeiden mukaisesti kuitenkin siten täsmennettynä, että laskelman kohdassa 3. huomioidaan

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 4 (20) puolustusmateriaalihankinnoista maksettujen ennakkojen vuotuinen muutos raportoitavalta varainhoitovuodelta. Teollisuuden osaamiskeskusajattelua ja verkottumista tulee pyrkiä laajentamaan raskaan ampumatarviketeollisuuden lisäksi myös muille teollisuuden aloille (esim. simulaattorit, sensoriteknologiat). Järjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyvää vastuuta tulee myös pyrkiä siirtämään enenevässä määrin teollisuudelle. Eduskunnan aikaisempien vuosien talousarvioiden käsittelyn yhteydessä ottaman kannan mukaisesti puolustusvoimien kotimaiselta teollisuudelta tekemät tilaukset on pyrittävä ajoittamaan niin, että teollisuus pystyy suunnittelemaan toimintansa tarkoituksenmukaisesti ja käyttämään tehokkaasti valmistuskapasiteettiaan ja että myönnetyt määrärahat tulevat mahdollisimman tehokkaasti käytetyiksi siirtyvien erien mini-moimiseksi. Varainhoitovuodelle suunnitellut hankinnat on pyrittävä tekemään mahdollisuuksien mukaan etupainoisesti jo alkuvuoden aikana. 2.3 Materiaalihankintamäärärahojen käytön tehostaminen Momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) määrärahalla tehtävien puolustusmateriaalihankintojen toteuttamisessa tulee puolustusvoimissa edelleen noudattaa menettelyä, jossa mahdollisuuksien mukaan kaikki tarjouspyynnöt lähetetään mahdollisille toimittajille syksyn aikana, kun puolustusvoimien tuleva määrärahataso on ollut riittävän tarkasti tiedossa. Pyydettävien tarjousten tulee olla voimassa vähintään seuraavan vuoden tammikuun loppuun saakka. Tavoitteena on, että puolustusvoimilla on talousarvion voimaantullessa hyvä valmius puolustusmateriaalihankintojen välittömään toteuttamiseen (PLM:n kirje 406/3010/ ). Puolustusmateriaalihankintojen osalta puolustusministeriö asettaa vuodelle 2005 seuraavat tulostavoitteet: Tulostavoite toteutunut ennakoitu arvio Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään 25,5% 15% 14% ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus on korkeintaan 2,5% 5% 5% Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 80% 85% Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon 78,7% vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. 50% 50% Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaa ja uudelleenkohdentamista on myös tehostettava siten, että käytettävissä olevat määrärahat saadaan nopeasti vastaamaan hyväksyttyjä käyttösuunnitelmia.

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 5 (20) Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien muutoksista on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa silloin, kun muutoksen arvo on yli 3,64 milj. euroa. Tilausvaltuusmäärärahaa tulee jakaa vain niille tulosyksiköille, joilla on todellinen ja välttämätön tilausvaltuuden käyttöperustelujen mukainen varojen käyttötarve. Tilausvaltuusmäärärahaa edelleen jaettaessa tulee huolehtia siitä, että määrärahan vastaanottaja on tietoinen kyseisen tilausvaltuuden talousarviossa hyväksytyistä käyttöperusteluista. 2.4 Tilausvaltuudet valtion talousarviossa Puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät tilausvaltuudet ovat valtion talousarviosta annetun lain 10 :n mukaisia, talousarviokäsittelyn yhteydessä myönnettyjä määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtuuksia tehdä sopimuksia ja antaa sitou- muksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin talousarvioihin. Valtuutta, joka aina merkitään luvun tai momentin päätösosaan, saadaan käyttää vain sen varainhoitovuoden aikana, jolloin se on myönnetty. Valtuusmenettely edellyttää talousarvioon sisällytettyjen tilausvaltuuksien sitomista koko tilausvaltuuden voimassaoloajalta jo tilausvaltuuden myöntämisvuonna. Tämä on ehdottomasti otettava huomioon käytettäessä vuoden 2005 talousarviossa myönnettyä uutta tilausvaltuutta. Poikkeuksena edellä esitettyyn on talousarviossa momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) perustelujen päätösosaan sisällytetty maininta, jonka mukaan sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2005 aikana tehdä sopimuksia Valmiusyhtymien varustamisen (VYV 1) ( euron osalta), Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkimisen (TVJ 2000) ( euron osalta), Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen (ITTT) ( euron osalta), Merivoimien uudistamisen (MUT) ( euron osalta), Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittämisen (HTH) ( euron osalta), Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen (PPK) ( euron osalta), Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen (TTK) sekä Valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen (VYV 2) ( euron osalta) tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset menot eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. 2.5 Tilausvaltuuksien valuuttakurssitaso Momentille (Puolustusmateriaalihankinnat) on vuoden 2005 talousarviossa myönnetty uutena tilausvaltuutena PVKEH 2005 tilausvaltuus. Momentin perustelujen mukaisesti vuonna 2005 saa tehdä merivoimien ja tiedustelun kehittämiseen liittyen sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion

6 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 6 (20) voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Eduskunta on päättänyt, että vuoden 2005 talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2005 alkaen. Tällöin valuuttakursseja ei noteerattu. Siten talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasona käytetään ensimmäisen arkipäivän mukaista valuuttakurssitasoa. Oheinen liite 4 sisältää Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärällä Vuonna 2005 puolustusvoimien käytettävissä olevien tilausvaltuuksien enimmäismäärät perustuvat asianomaisen vuoden talousarvion tai lisätalousarvion voimaan-tulopäivän valuuttakurssitasoon seuraavasti: Valuuttakurssitason Tilausvaltuus määräytymispäivä Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Merivoimien uudistaminen (MUT) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Hankevalmistelu ja sarjahankintaa edeltävä kehitystyö sekä protoversioiden hankinta 2004 (PROTO 2004) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn enintään Yhdysvaltain dollarin määräisen Suomen ja Venäjän velkakonversiosopimukseen liittyvät hankinnat tilausvaltuuden osalta noudatetaan tästä erikseen sovittuja menettelytapoja. 2.6 Tilausvaltuuksien indeksisidonnaisuus Talousarvioperustelujen mukaan puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Tähän perustuen puolustusministeriö huomauttaa, että tilausvaltuuksiin perustuvien hankintojen on oltava indeksisidonnaisia, jotta tilausvaltuuteen perustuvat suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Hankinnan koko hinta ei kuitenkaan saa olla indeksisidonnainen,

7 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 7 (20) vaan hinnassa tulee aina olla kiinteää osuutta vähintään 10 %, mikäli puolustusministeriö ei poikkeustapauksissa muuta määrää. Kiinteähintaiset hankintasopimukset tehdään tarjouksen tekohetken mukaisessa hintatasossa. Vuonna 2005 puolustusvoimien käytettävissä oleviin tilausvaltuuksiin perustuvia hankintoja alaa kuvaavaan hintakehitykseen sidottaessa perushinta määräytyy eri tilausvaltuuksissa seuraavasti:

8 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 8 (20) Tilausvaltuus Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Merivoimien uudistaminen (MUT) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Hankevalmistelu ja sarjahankintaa edeltävä kehitystyö sekä protoversioiden hankinta (PROTO 2004) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Perushinnan hintakehityksen ajankohta 1998/1. vuosineljännes 2000/1. vuosineljännes 2000/1. vuosineljännes 2001/1. vuosineljännes 2001/2. vuosineljännes 2002/1. vuosineljännes 2002/1. vuosineljännes 2002/2. vuosineljännes 2003/1. vuosineljännes 2004/1. vuosineljännes 2004/1. vuosineljännes 2005/ 1.vuosineljännes Jos sopimuksessa käytettävästä indeksistä ei julkaista vuosineljännesindeksiä, perusteena käytetään asianomaisen vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden indeksiä. Indeksi- ja/tai valuuttakurssisidonnaisia hankkeita tulee seurata tilausvaltuuksittain siten, mitä erikseen on sovittu puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä. Päivitetyt seurantatiedot tulee toimittaa tai olla muutoin puolustusministeriön talousyksikön käytettävissä sovitulla tavalla. 2.7 Valtuuskirjanpito, tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat ja niiden käyttö- ja sitomistilannetta koskeva raportointi Puolustusvoimien tulee järjestää valtuuskirjanpito sekä valtuuksien käyttö- ja sidontatilanteen seuranta ja raportointi valtiokonttorin määräyksen (326/03/ ) mukaisesti. Valtiokonttorin määräyksen mukaan valtuuskirjanpidossa tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa, mikä merkitsee mm. sitä, että - valtuuskirjanpito tuottaa oikeat ja riittävät tiedot myönnetyistä valtuuksista ja niiden käytöstä - valtuuskirjanpidon yhteydessä seurataan valtuuden käytöstä aiheutuvia menoja ja määrärahatarpeita - valtuuskirjanpito on ajantasaista, yhdenmukaista ja dokumentoitua. Pääesikunnan tulee huolehtia siitä, että edellä mainitut Valtiokonttorin määräysten mukaiset tiedot ovat puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikön käytettävissä kuukausittain.

9 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 9 (20) Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriön talousyksikköön ajan tasalla olevat tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat kaikista voimassa olevista tilausvaltuuksista mennessä. Lisäksi Pääesikunnan tulee laatia momentilta (Puolustusmateriaalihankinnat) tilausvaltuuksittain eritelty raportti, joka sisältää valtiovarainministeriön (VM:n kirje nro VM 45/211/ ) ja puolustusministeriön erikseen antamien ohjeiden (mm. Tilausvaltuuden seurannan kehittäminen (TILKE) taulukko) edellyttämät tiedot kaikkien voimassa olevien tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanteesta tilausvaltuuksien perustelumuistioiden mukaisesti jaoteltuna. Samalla, kun edellä mainittu tilausvaltuuksien käyttö- ja sitomistilanneraportti toimitetaan puolustusministeriölle, on siihen sisällytettävä sellaiset käyttösuunnitelmiin tehdyt muutokset, jotka eivät edellytä puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön lupaa. Raportti tulee laatia talousarviokirjanpidon maalis-, heinä- ja joulukuun käyttölukujen ja vastaavan ajan määrärahojen ja valtuuksien sitomistilanteen perusteella. Maaliskuun lopun tilanteen mukainen raportti on toimitettava puolustusministeriölle huhtikuun loppuun mennessä, heinäkuun lopun tilanteen mukainen raportti on sisällytettävä puolustusministeriölle elokuun loppuun mennessä toimitettavaan tulosraporttiin ja koko vuoden tilanteesta raportoidaan tiliviraston tilinpäätöksen yhteydessä. 3. PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAMENOT (MOMENTTI ) 3.1 Henkilöstömenot Menokohta on poistettu ja asianomaisen lisäjaottelukohdan uusi tilikoodi on (Muut toimintamenot). Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikan tehtävänä on turvata puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka hallinnonalalle annetut resurssit huomioon ottaen on laadultaan ja määrältään riittävä sodan ajan rauhan ajan tarpeisiin. Henkilöstöpolitiikassa otetaan huomioon valtioneuvoston ja Valtion työmarkkinalaitoksen linjaukset ja ohjeet. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa on yksilöity henkilöstöalan tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. Henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan puolustusvoimien kehitettäviä osaamisalueita erityisesti ydinosaamisessa ja kansainvälistymisen vaatimuksia. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvat menot Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä aiheutuvien menojen osittaisesta kattamisesta aiheutuvina menoina (VM:n rahoitusosuus). Puolustusvoimien tulee huolehtia palkkausjärjestelmäuudistukseen liittyen siitä, että jo tehtyjen sopimusten vuodelle 2005 aiheuttamat lisämenot puolustusvoimien työnantajarahoitusosuuden osalta kyetään kattamaan momentin määrärahasta. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvien menojen osalta kullekin siirtymäkauden vuodelle arvioitu kustannus on alusta alkaen suunniteltu ja sovittu

10 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 10 (20) rahoitettavaksi seuraavasti: 1/3 pv:n työnantajarahoitus, 1/3 VM:n työnantajarahoitus ja 1/3 virastokohtaiset liitto- ja vastaavat erät. Vuoden 2005 talousarvio sisältää puolustusvoimien työnantajarahoitusosuuden ja valtiovarainministeriön rahoitusosuuden. Maaliskuun 1. päivästä 2005 lukien toteutettava liittoerä (0,54 %) käytetään kokonaisuudessaan uuden palkkausjärjestelmän rahoitukseen. Liittoerän ja yleiskorotuksen (1,9 %) osalta rahoitus toteutetaan käyttäen lisätalousarviomenettelyä. Valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välisen, uusien palkkausjärjestelmien kattavasta toteutuksesta valtionhallinnossa, tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaan puolustusvoimien vielä UPJ:n ulkopuolella olevan henkilöstön ja PhRakL:n osalta uusista palkkausjärjestelmistä on saavutettava neuvottelutulos mennessä. Näihin liittyvien korotusten rahoitus tarkistetaan erikseen valtiovarainministeriön kanssa. Palkkausmenojen hallinta- ja raportointivelvoitteet Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahasta maksettavat puolustusvoimien henkilöstön palkkausmenot 708,9 milj. euroa (ml. VM:n UPJosuus) ovat puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion suurin menoerä. Näiden menojen seuranta on hallinnonalan talouden kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Puolustusvoimien tulee toimintavuonna jatkaa toimenpiteitä, joilla puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoteen 2008 mennessä. Palkkausmenojen hallintaan liittyen Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriölle mennessä toteumatiedot vuosina 2003 ja 2004 puolustusvoimien toimintamenomomentilta maksetuista palkoista ja lisäksi kokonaisarvio em. momentilta maksettavista puolustusvoimien vuoden 2005 palkkausmenoista. Vuosien 2003 ja 2004 toteumatiedot että vuotta 2005 koskeva arvio on eriteltävä seuraavasti: - varsinaiset palkat - työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset - muut palkat - työnantajan eläkemaksut - työnantajan sosiaaliturvamaksut - muut työnantajamaksut. 3.2 Momentin tilausvaltuudet Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2005 enintään euroa. Näistä euroa aiheutuu vuoden 2003 toimintamenojen tilausvaltuudesta, josta euroa saadaan sitoa vielä vuonna 2005, euroa vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuudesta ja euroa vuonna 2004 myönnetystä KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito tilausvaltuudesta.

11 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 11 (20) 3.3 Kiinteistömenot Momentin perustelujen päätösosassa on todettu, että vuonna 2005 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa. Vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuuteen perustuvat sitoumukset on tehtävä vuoden 2005 aikana. Momentin perustelujen mukaan vuonna 2005 saa tehdä ilmatorjuntajärjestelmä 90:n käytön edellyttämän huolto- ja ylläpitojärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia sopimuksia (ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuus) siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Momentin perusteluissa on esitetty myös Eduskunnan hyväksymä ItOhj90-järjestelmän huolto - tilausvaltuuden tarkempi vuosittainen menoajoitus. ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuuteen perustuvat sitoumukset on tehtävä vuoden 2005 aikana. Lisäksi todetaan, että KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpitosopimuksesta ja ItOhj90- järjestelmän huoltosopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat valuuttakurssien ja indeksien noususta aiheutuvat lisämenot maksetaan puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettävistä määrärahoista. Valtion vuoden 2005 talousarvion tilijaotteluun on perustettu uusi menokohta (Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot) on jaettu edellä olevan mukaisesti alatileihin seuraavasti: Vuoden 2003 toimintamenojen tilausvaltuus (EK) Vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuus (EK) KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus(ek) Vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuus (EK) ItOhj90-järjestelmän huolto- tilausvaltuus (EK) Vuoden 2005 talousarvion tilijaottelussa on momentilla (Puolustusvoimien toimintamenot) uusi lisäjaottelukohta (Kiinteistömenot), jonka veloitukseksi tulee kirjata kaikki puolustusvoimien kiinteistömenot - pois lukien palvelussuhdeasuntoihin liittyvät tulot ja menot. Vastaavasti lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) hyvitykseksi tulee kirjata ko. momentille kertyvät nettobudjetoidut tulot siltä osin, kun niitä vastaavat menot on alun perin maksettu ko. lisäjaottelukohdalta. Puolustusministeriön vahvistama tilijaottelu merkitsee käytännössä sitä, että mitään puolustusvoimien kiinteistömenoja ja niihin liittyviä nettobudjetoituja kiinteistötuloja - palvelussuhdeasuntoihin liittyviä tuloja ja menoja lukuun ottamatta - ei saa kirjata millekään muulle lisäjaottelukohdalle kuin (Kiinteistömenot). Vastaavasti lisäjaottelukohdan määrärahaa ei saa käyttää mihinkään muuhun käyttötarkoitukseen kuin kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitovuokriin,

12 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 12 (20) kiinteistöjen omistajille maksettaviin käyttöoikeuskorvauksiin, investointien hankesuunnittelumenoihin sekä muihin kiinteistömenoihin. Kiinteistömenoissa on myös otettava huomioon puolustusministeriön hallinnonalan tukeman museotoiminnan edellyttämät pääoma- ja ylläpitovuokramenot (ml. Ilmatorjuntamuseon lisärakennuksesta aiheutuvat menot sekä hallinnon alan ulkopuolisten sotahistoriallisiksi erikoismuseoiksi nimettyjen Tieliikennemuseo Mobilian sekä merikeskus Forum Marinumin kiinteistökustannuksiin liittyvät avustusosuudet puolustusministeriön hallinnonalan osalta). Puolustusministeriö pitää tarpeellisena osallistumista RAKLI:n toimintaan yhteisesti Pääesikunnan ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. RAKLI:n jäsenmaksuosuuden rahoitus tulee hoitaa niin, että Puolustushallinnon rakennuslaitos maksaa jäsenmaksun ja sisällyttää sen kustannuksena laskutukseensa. Lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) määräraha on euroa ja se sisältää sekä pääoma- että ylläpitovuokrat, kiinteistöjen omistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset, investointien hankesuunnittelumenot sekä muut kiinteistömenot. Kiinteistömäärärahoihin sisältyy lisäyksenä euroa, joka on tarkoitettu uusien tai perusparannettujen toimitilojen vuokrien maksuun Vapaudenristin Ritarikunnan menot Vuoden 2005 talousarvion mukaan momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahaa saa käyttää Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Puolustusministeriö toteaa, että tähän tarkoitukseen voidaan käyttää vuonna 2005 enintään euroa. Pääesikunnan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että Vapaudenristin Ritarikunnan menot ovat erotettavista muista menoista ja ministeriön näille menoille asettamaa enimmäismäärää voidaan noudattaa sekä että menoista voidaan tarvittaessa raportoida asianmukaisesti. 3.5 Maksullinen toiminta ja sitä koskeva raportointi Maksullisessa toiminnassa ja sitä koskevassa raportoinnissa tulee noudattaa puolustusministeriön hallinnonalan maksupolitiikasta ja puolustusministeriön hallinnonalan maksullisista suoritteista annetun puolustusministeriön asetuksen soveltamisesta annettuja ohjeita (PLM:n asiakirja nro 2134/3900/99/KE ). 3.6 Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toiminta (varuskuntien kehittäminen, alueet ja toimitilat sekä ympäristönsuojelu) Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla kiinteistömenojen (kohta 3.3) puitteissa luodaan, ylläpidetään ja kehitetään maanpuolustuksen edellyttämät alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvät toimintaedellytykset kiinnittäen

13 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 13 (20) toiminnallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristönsuojelun ohella huomiota myös terveyteen, turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Vuonna 2005 saatetaan loppuun vuoden 2001 selonteosta aiheutuvat alueisiin, toimitiloihin ja ympäristönsuojeluun liittyvät muutostoimenpiteet. Vuonna 2005 aloitetaan vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon johdosta alueisiin, toimitiloihin ja ympäristöön liittyvien toimenpiteiden valmistelu ja toteuttaminen. Alueita ja toimitiloja kehitetään sovittujen kehittämisohjelmien ja varuskuntasuunnitelmien mukaisesti. Kiinteistömenot tulee sovittaa edellä kohdassa 3.3 mainittuun kiinteistömenojen kokonaismenokehykseen. Suunniteltaessa uusien alueiden ja toimitilojen vuokraamista tulee samalla selvittää mahdollisuudet luopua tarpeettomista alueista ja toimitiloista. Uusien toimitilojen ja vuokravaikutteisten perusparannusten vuokriin (pääoma- ja ylläpitovuokrat) on käytettävissä luopumisten kautta saavutettavien vuokrasäästöjen lisäksi enintään vuotuinen 3 milj. euron kehyslisäys (ml. edellisen vuoden kehyslisäyksestä käyttämättä jäänyt siirtynyt määräraha). Toiminnan suunnitteluun (ml. investointien tarve- ja hankesuunnittelu) tulee varata resurssit niin, että puolustushallinto saa vuonna 2005 täyden hyödyn kiinteistöhallintouudistuksen mukaisesta investointitoiminnasta (uusinvestointi-, perusparannus- ja peruskorjaustoiminta). Pääesikunnan tulee tehdä annetun ohjeistuksen mukaiset esitykset puolustusministeriölle hankkeista, jotka edellyttävät käsittelyä valtioneuvoston rahaasiainvaliokun-nassa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ohjaus tapahtuu puolustusministeriön, puolustushallinnon kiinteistötoimen järjestämisestä , antaman ohjauskirjeen ja laitoksen kanssa tekemän tulossopimuksen mukaisesti. Pääesikunnan ohjaus kohdistuu ohjauskirjeen mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitoksen käytännön toimintaan. Vuoden 2005 aikana jatketaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita vastaavaksi kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankkija- ja tuottajaorganisaati-oksi. Ympäristöpoliittisella toiminnalla edistetään ympäristövastuullisesti ympäristönsuojelutoimintaa tavoitteena haittojen ennaltaehkäisy ja minimointi. Vuoden 2005 aikana otetaan käyttöön raskaiden aseiden meluntorjuntaopas ja aloitetaan sen soveltaminen puolustusvoimien toimintaan ja toimintaedellytysten edunvalvontaan. Vuoden 2005 aikana ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskeistä on meluntorjunnan lisäksi, ympäristökoulutuksen, pohjavesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun, jätehuollon (mm. PIMA- asiat) ja ympäristötutkimuksen kehittäminen.

14 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 14 (20) Puolustusvoimien vuoden 2005 toimintamenomäärärahasta tulee varata ympäristönsuojeluun 1,4 milj. euroa (ml. vuoden 2004 käyttämättä jääneet siirtyneet määrärahat). Alue-, toimitila- ja ympäristöasioiden suunnittelua ja toteutusta tulee tehostaa niin, että vuodelle 2005 osoitetut määrärahat tulevat käytetyiksi vuoden aikana asianmukaisiin tarkoituksiin. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan seurannan ja raportoinnin kehittämistä jatketaan. Vuoden 2005 aikana tulee osallistua kiinteistöuudistuksen toisen väliarvion laatimiseen kiinteistöuudistusta seuraavan parlamentaarisen neuvottelukunnan tarpeisiin. 4. MUUT PUOLUSTUSVOIMIEN MÄÄRÄRAHOJA KOSKEVAT ERITYISOHJEET 4.1 Raportoinnin tulosyksikkörakenne Pääesikunnan tulee noudattaa vuonna 2005 puolustusministeriölle toimitettavissa taloutta koskevissa raporteissa tulosneuvotteluissa sovittua raportoinnin tulosyksikkörakennetta: - Pääesikunta - maavoimat - ilmavoimat - merivoimat - yhteiset menot 4.2. Valtiontalouden tarkastusviraston huomautukset Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut puolustusvoimien tilintarkastuskertomuksen vuodelta Tarkastuskertomuksessa on todettu mm. seuraavaa: - Puolustusvoimien toimintamenomäärärahasta on maksettu myös sellaisia maanpuolustuskaluston hankinnasta aiheutuneita menoja, jotka olisi tullut kirjata momentille (Puolustusmateriaalihankinnat) - Suoriteperusteisesti budjetoidulle momentille (Muut puolustusmateriaalihankinnat) sisältyy Puolustusvoimien tilinpäätöksessä maksuperusteisesti käsiteltyjä eriä yhteensä n euroa, mikä on lisännyt momentin nettokäyttöä vastaavasti - Tarkastuksessa on tullut esiin, että puolustusmateriaalihankinnat-momentille sisältyy käyttönä noin 2,0 miljoonaa euroa sellaisia eriä, jotka on talousarvion soveltamista koskevien määräysten vastaisesti maksettu ennen laskun eräpäivää tai sopimuksen mukaisen maksuehdon täyttymistä. Virheelliset tapahtumat liittyvät vuodenvaihteeseen ja niillä on ollut maksuperusteisesti budjetoidun momentin nettokäyttöä lisäävä ja siirtyvää määrää pienentävä vaikutus.

15 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 15 (20) Puolustusministeriö edellyttää, että Pääesikunta huolehtii talousjärjestelmiinsä tehtävillä automaattisilla tarkistusestoilla, hankintoja valmistelevien ja tositteiden tiliöintitehtäviä suorittavan henkilöstön koulutuksella, asianmukaisella valvonnalla tai muilla tarpeellisilla tavoilla siitä, ettei edellä kuvattuja virheellisyyksiä tapahdu enää vuonna Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on puolustusministeriön vuositilintarkastuksesta 2003 antamassaan yhteenvedossa todennut puolustusministeriön asettaman puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien määrää koskevan tulostavoitteen osalta mm. seuraavaa: - Kyseinen tulostavoite saattaa aikaansaada painetta suunnittelemattomien hankintojen suorittamiseen varainhoitovuoden aikana käytettävissä olevien määrärahojen käyttämiseksi. Puolustusministeriöllä ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa Valtiontalouden tarkastusviraston esittämän kannanoton perusteista. Momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) käytettävissä olevista määrärahoista valtaosa muodostuu aikaisempien vuosien talousarvioissa myönnettyjen tilausvaltuuksien maksatusmäärärahoista, jotka on budjetoitu varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. Näiden aikaisempien vuosien tilausvaltuuksiin perustuvat sopimukset on talousarviolain (423/1988) 10 :n mukaisesti pitänyt tehdä jo asianomaisten tilausvaltuuksien myöntämisvuosien aikana, mikäli eduskunta ei ole talousarvioiden yhteydessä antanut lupaa valtuuksien uudistamiseen. Tämän vuoksi Valtiontalouden tarkastusviraston toteamus suunnittelemattomien hankintojen suorittamisesta kohdistuu lähinnä muihin puolustusmateriaalihankintoihin eli ns. kertahankintoihin, joiden osuus on vain noin 6 % momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) käytettävissä olevista määrärahoista. Muihin puolustusmateriaalihankintoihin on viime vuosina talousarvioissa voitu osoittaa määrärahoja huomattavasti puolustusvoimien esittämiä tarpeita vähemmän. Vuoden 2005 osalta muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevaa määrärahaa on vielä talousarviokäsittelyn yhteydessä pienennetty huomattavasti puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa esitetystä määrästä. Tämän johdosta puolustusministeriön mielestä edellä mainitun tulostavoitteen ei käytännössä pitäisi missään nimessä aikaansaada painetta suunnittelemattomien hankintojen suorittamiseen. Edellä esitettyyn perustuen ja huolimatta siitä, ettei puolustusministeriö tältä osin yhdy Valtiontalouden tarkastusviraston esittämiin näkemyksiin, puolustusministeriö edellyttää kuitenkin, että kaikissa puolustusvoimien eri tasoilla tehtävissä talousarvion toimeenpanoasiakirjoissa menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määrärahan jaon on perustuttava määrärahan vastaanottajien esittämiin luotettaviin ja välttämättömiin vuotta 2005 koskeviin määrärahatarpeisiin sekä hankintavalmiudeltaan asianmukaisiin ja vuoden 2005 aikana toteutettavissa oleviin hankintasuunnitelmiin. Millekään puolustusvoimien

16 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 16 (20) hallintoyksikölle ei saa jakaa menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määrärahaa ennen kuin sille on osoitettu edellä asetettujen ehtojen mukainen käyttötarve. Mahdollisesti jakamatta jäävät määrärahat on palautettava Pääesikunnalle uudelleenkohdentamista varten. Puolustusministeriö katsoo edellä kuvatut toimenpiteet välttämättömiksi, jotta menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määräraha tulee optimaalisella tavalla jaettua välttämättömiin menotarpeisiin. 5. RAUHANTURVAAMISTOIMINNAN MÄÄRÄRAHAT JA NIIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA RAPORTOINTI Puolustusvoimille osoitetaan käytettäväksi kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan myönnetyt momenttien (Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot) ja (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) määrärahat talousarviossa hyväksyttyjen käyttösuunnitelmien mukaisesti pl. käyttösuunnitelmakohdalta ulkoasiainministeriön käyttöönsä varaama euroa. Jos momentin käyttösuunnitelmassa ja vuoden 2005 talousarvion tilijaottelussa Varalla-kohtaan osoitettua määrärahaa on tarpeen siirtää johonkin muuhun käyttösuunnitelmakohtaan, Pääesikunnan tulee tehdä momenttien ja osalta talousarvion tilijaottelun muuttamista koskevat esitykset puolustusministeriölle, kun siihen on olemassa riittävät perusteet. Ulkoasianministeriö tai puolustusministeriö tekevät tällaisen muutoksen osalta tarvittavan tilijaottelumuutoksen. Asiasta on tätä ennen pyydettävä lausunto valtiovarainministeriöltä. Uuden käyttösuunnitelmakohdan lisääminen momenteille ja edellyttää kuitenkin aina lisä-talousarviomenettelyä. Puolustusvoimien tulee laatia varainhoitovuoden aikana käynnissä oleviin rauhanturvaamisoperaatioihin kohdistuvia muutoksia tai mahdollisesti käynnistettäviä uusia operaatioita valmisteltaessa momenttien ja osalta yksityiskohtaiset resurssitarvelaskelmat, jotta ne ovat käytettävissä operaatioihin osallistumista koskevaa päätöksentekoa, talousarvion tilijaottelun muuttamista tai mahdollisen lisätalousarvioehdotuksen laatimista varten. Laskelmat tulee toimittaa hyvissä ajoin puolustusministeriön kansainvälisen puolustuspolitiikan yksikölle ja talousyksikölle. Rauhanturvaamistoiminnan tulot on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille (Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot) ja puolustusministeriön pääluokassa momentilla (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). Vuoden 2005 talousarvioon sisältyy momentin (Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) käyttösuunnitelmaan euron määräraha kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen kehittämisohjelmaan. Hankintojen toteuttamisen varmistamiseksi kehittämisohjelman määrärahat on kohdennettu ta-lousarviossa varainhoitovuoteen

17 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 17 (20) kuuluviksi menoon sitoutumisen perusteella. Puolustusministeriölle on toimitettava mennessä ajan tasalla oleva käyttösuun-nitelma kehittämisohjelmaan sisältyvistä hankinnoista. Painopiste kansainvälisessä kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taistelujoukkoihin. Pääesikunnan tulee toimittaa ulkoasiainministeriölle ja puolustusministeriölle kalenterikuukausittain seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä tarvittavat tiedot rauhanturvaamistoiminnan määrärahojen käytöstä (tammikuun ja helmikuun osalta raportit on kuitenkin toimitettava maaliskuun loppuun mennessä). Raportoitavia tietoja ovat talousarvion käyttösuunnitelman mukaiset määrärahat, tulot ja menot momenteittain, tuotot ja kulut liikekirjanpidon tiliryhmittäin ja operaatioittain, henkilömäärät ja muut rauhanturvaamistoimintaan käytettävissä olevat resurssit, tilastot avoimista saatavista YK:lta ja niitä koskevat korvaussuoritukset. Edellä olevan lisäksi rauhanturvaamistoimintaa koskevissa raporteissa on selvitettävä kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen materiaalisen valmiusasteen kehittyminen ja käyttösuunnitelman toteutuminen.

18 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 18 (20) 6. MOMENTIN (ARVONLISÄVEROMENOT) KÄYTTÖ Puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluva arvonlisäveromeno kirjataan momentille Puolustusministeriö tekee tarvittaessa momenttia koskevan lisätalousarvioehdotuksen tai valmistelee momentille myönnetyn euron määrärahan arviomäärärahan ylitysluvan. Puolustusministeriö ei jaa edellä mainittua määrärahaa edelleen hallinnonalan tilivirastoille, mutta seuraa sen käyttöä. Erityisesti huomautetaan, että jos tilivirastojen käytettävissä on jonkun muun hallinnonalan (esim. työministeriön hallinnonalan) määrärahaa, myös kyseiseen menoon liittyvä arvonlisäveromeno tulee ehdottomasti kirjata asianomaisen hallinnonalan arvonlisäveromenomomentille. 7. KURSSIVAIHTELUT (MOMENTTI ) Vuoden 2005 talousarviossa momentin (Kurssivaihtelut) nettobudjetoidun arviomäärärahan käyttöperusteita on täsmennetty siten, että sitä saa käyttää suomalaisista rauhanturvajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa syntyviin kurssieroihin. 8. TULOT IRTAIMEN OMAISUUDEN MYYNNISTÄ JA ROJALTIMAKSUISTA (MOMENTTI ) Vuoden 2005 talousarviossa momentin (Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista) nettobudjetoidun tuloarvion käyttöperusteita on täsmennetty siten, että momentille kertyviä tuloja saa käyttää irtaimen omaisuuden myynnistä aiheutuviin menoihin, kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa tehtävistä materiaalin vaihtosopimuksista aiheutuviin menoihin sekä muihin irtaimen omaisuuden hankintamenoihin. 9. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT TULOT (MOMENTTI ) Vuoden 2005 talousarviossa momentin (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot) tuloarvion käyttöperusteita on täsmennetty siten, että momentille kertyviä tuloja ovat rauhanturvaamistoimintaan liittyvät kustannusten korvaukset ja muut tulot sekä hallinnonalan tilivirastojen sellaiset tulot, joita ei ole budjetoitu muille momenteille. 10. TULOSYKSIKÖIDEN PIENEHKÖT LISÄMÄÄRÄRAHATARPEET Pienehköjä vahinkotapahtumiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin liittyviä lisämäärärahatarpeita ei ole syytä sisällyttää puolustusministeriön hallinnonalan lisätalousarvioehdotuksiin. Valtiovarainministeriö katsoo, että tällaisiin normaaliin

19 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 19 (20) toimintaan kuuluviin menoihin, jotka ovat vuosittain suunnilleen saman suuruisia, tulisi

20 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 20 (20) varautua talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tähän liittyen Pääesikunnan tulee määrärahojen jakopäätöksessään jättää varalle määrärahoja yllättävien ja puolustusvoimien käytettävissä oleviin määrärahoihin suhteutettuna pienehköjen lisätarpeiden (toiminnalliset järjestelyt, kalustovauriot, yms.) rahoittamiseen. 11. TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAKIRJAT JA MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖOHJEET Pääesikuntaa ja Puolustushallinnon rakennuslaitosta pyydetään lähettämään puolustusministeriön resurssipoliittiselle osastolle tiedoksi laatimansa talousarvion täytäntöönpanoasiakirjat ja pitämään puolustusministeriön talousyksikkö tietoisena kaikista sellaisista pysyväisluonteisista sekä vuoden 2005 määrärahojen käyttöä koskevista päätöksistään, määräyksistään ja ohjeistaan, joilla on oleellista merkitystä talousarvion toteutumisen tai kirjanpidon ja tilinpäätöksen osoittamien tietojen ymmärtämisen kannalta. Pääesikunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että kaikki sen alaisten tulosyksikköjen täytäntöönpanoasiakirjat annetaan mennessä. PUOLUSTUSMINISTERI Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola LIITTEET - Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot (liite 1) - Valtion vuoden 2005 talousarvion puolustusministeriön hallinnonalan momenttien ja momentin päätösosien perustelut (liite 2) - Valtion vuoden 2005 talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset -osa (liite 3) - Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärällä (liite 4) JAKELU TIEDOKSI PLM:n osastot ja yksiköt Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos PEsuunn-os PEtal-os PEkaup-os UM/hall-os/talouslinja VTV