Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari Jukka Rantala

Transkriptio

1 Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari Jukka Rantala

2 Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2

3 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset tilit pois, siirtyminen tasaeläkkeeseen ja jakojärjestelmään Työmarkkinajärjestöille pettymys Eläkekomitea TEL ja LEL voimaan 1962 edustaja-aloitteen pohjalta

4 4 Myöhempi kehitys Etuuksien lisäämisen aika 1980-luvun loppupuolelle saakka Etuuslajit, vakuutettujen joukko, etuuksien taso 1990-luvulta lähtien maksun nousun hillintä Pitkän aikavälin menopaineita purettu yhteensä lähes 10 % palkoista laskettuna Yksityisen ja julkisen sektorin lähentyminen sekä eduissa että toimeenpanossa

5 Tarkempaa tietoa:

6 Nykytila

7 Eläkeläisten toimeentulo

8 Eläkepolitiikka vilkasta luvulla Työeläkkeet Kansaneläke Verotus Työeläkeuudistus 2005 TYEL 2007 Sijoitusuudistus 2007 Sosiaalitupo 2009 Työurien pidennystavoite Työeläkeindeksi nousi 7 prosenttia Tasokorotus 2001 Tasokorotus 2003 Tasokorotus 2007 Kuntakalleusluokituksen poisto 2008 Tasokorotus 2008 Indeksisuojaus 2010 (Takuueläke 2011) Kansaneläkkeen reaalinen kasvu 13 prosenttia Eläketulovähennyksen nostot Tuloveronalennukset Taulukkotarkistukset Eläkkeensaajan verotus palkansaajan verotuksen tasolle (2008) Puolison verotuskohtelu Eläkkeensaajien veroaste keveni 3 prosenttiyksikköä Eläketurvakeskus 8

9 Aikavälillä eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20%) Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet neljänneksellä (25%) Eläkeläisistä ¾ (72%) kokee toimeentulon olevan helppoa ennemmin kuin hankalaa Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt Kaksi keskeistä selitystä suurista ikäluokista on siirrytty vanhuuseläkkeelle aikaisempaa selvästi suuremmilla eläkkeillä (pitkät työurat, täydet eläkeoikeudet) eläkkeellä olleiden asemaa ovat parantaneet kansaneläkkeissä tapahtuneet tasokorjaukset ja muut muutokset Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt Eläketurvakeskus 9

10 Tarkastellaan ensin kaikkia eläkkeensaajia Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) vuosina eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Keskimääräinen vanhuuseläke nousi 26 % Eläketurvakeskus 10

11 Tarkastellaan seuraavaksi uusia eläkkeensaajia Omaeläkkeelle vuosina siirtyneiden keskimääräinen omaeläke *) eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Uudet vanhuuseläkkeet 33 % korkeampia vuonna 2010 kuin vuonna 2000 Eläketurvakeskus 11

12 Entä eläketulon kehitys niillä, jotka ovat olleet koko ajan eläkkeellä? Koko ajan eläkkeillä olleilla eläkeläisellä bruttoeläkkeet nousivat reaalisesti keskimäärin 13 % Ostovoima kasvoi työeläkeindeksiä (7 %) enemmän Selitys: kansaneläkkeiden tasokorotukset ja muut muutokset eläkkeissä Suhteessa keskiansioihin tapahtui lievää heikentymistä: 50 % v % v Eläketurvakeskus 12

13 Suomalaisten eläkeikäisten toimeentulo eurooppalaista keskitasoa Ostovoimalla eurooppalaista keskitasoa Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 % työikäisten tuloista (alle EUkeskitason, mutta kuten S ja DK) Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet (20/80 suhde) Määritelmästä riippuen eläkeikäisten köyhyysriski on keskimääräistä isompi (60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 % köyhyysraja) Palveluiden saannilla tai kokemuksilla mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa 65 vuotta täyttäneiden mediaanitulon (vuositulo) ostovoima EU-maissa 2008 Eläketurvakeskus 13

14 Luottamus eläketurvaan

15 3,3 2,8 5,0 8,2 7,2 12,4 11,9 14,1 18,4 18,4 17,9 25,1 23,6 26,9 30,1 32,1 33,7 38,1 38,1 36,5 42,8 48,9 48,4 56,2 Odotukset eläkelupauksen toteutumisesta: Arvio toimeentulosta eläkkeellä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Hyvä tai melko hyvä Kohtalainen Huono tai melko huono EOS Eläketurvakeskus 15

16 Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 14,5 13,8 2,8 4,9 16,6 16,1 10,0 11,2 11,1 12,5 4,1 9,0 19,1 19,5 14,1 21,9 16,0 23,8 50 % 39,0 39,7 40,7 40 % 30 % 39,0 34,0 32,8 20 % 10 % 27,1 25,5 26,2 21,4 18,9 15,0 0 % Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä EOS Eläketurvakeskus 16

17 Eläkkeitä pitäisi nostaa, vaikka maksut nousisivatkin 100 % 90 % 80 % 70 % 11,6 8,5 7,3 3,9 3,7 6,4 5,9 7,1 4,4 7,0 9,6 6,8 9,6 16,5 12,4 13,0 18,0 17,3 60 % 50 % 40 % 45,2 48,5 41,5 41,2 40,2 34,9 30 % 20 % 10 % 23,4 18,1 24,3 32,0 40,6 41,3 0 % Samaa mieltä Osittain eri mieltä Ei kantaa / vastaus puuttuu Osittain samaa mieltä Eri mieltä Eläketurvakeskus 17

18 Tulevaisuus

19 Lähde: Tilastokeskus Eläketurvakeskus 19

20 Eläkkeensaajat, keskieläke euroina ja prosentteina keskipalkasta Eläketurvakeskus 20

21 Onko tällainen eläkkeiden nousu mahdollista: keskimääräinen työeläke 1970, 2010 ja 2050 /kk vuoden 2010 tasossa Valtio TEL/TyEL TEL/TyEL/YEL, MyEL Täysi kansaneläke Noin 2 prosenttia vuoden 1970 eläkkeistä ylitti vuoden 2010 TyEL keskieläkkeen.

22 Keskimääräinen kokonaiseläke* ja suhde keskipalkkaan 1970, 2010 ja Kokonaiseläke Suhde keskipalkkaan *Vuoden 1970 eläke TyEL omaeläke.

23 Työeläkemeno ja -maksu PROSENTTIA Työeläkemaksu ja -meno TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta 1. Menoprosentin kasvutrendi : i) etuuksien asteittainen voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2. Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet täysiä vuodesta Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3. Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa Maksu Meno ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun. 1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: Lähivuosina maksu ja meno ovat yhtä suuria ja tämän jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. Eläketurvakeskus 23

24 Sukupolvivaikutuksista

25 Kuusi esimerkkitapausta Seuraavassa tarkastellaan uutta esimerkkihenkilöä, joista kaksi on syntynyt vuonna 1945 ja kaksi vuonna Esimerkit edustavat TEL/TyEL-vakuutettuja miehiä. 1) 1935 syntynyt, vanhuuseläke iässä 65 vuotta, elinaika 82 vuotta 2) 1935 syntynyt, työkyvyttömyyseläke iässä 59 vuotta, elinaika 82 vuotta 3) 1945 syntynyt, vanhuuseläke iässä 63 vuotta, elinaika 84 vuotta 4) 1945 syntynyt, työkyvyttömyyseläke iässä 59 vuotta, elinaika 84 vuotta 5) 1975 syntynyt, vanhuuseläke iässä 63 vuotta, elinaika 89 vuotta 6) 1975 syntynyt, työkyvyttömyyseläke iässä 61 vuotta, elinaika 89 vuotta Kaikissa tapauksissa työura alkaa 20 vuoden iässä tilapäistöiden muodossa. Iästä 25 vuotta lähtien jatkuva täysiaikainen työ eläkkeellesiirtymiseen saakka. Työkyvyttömyyseläketapaukset pyrkivät kuvaamaan keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Eläketurvakeskus 25

26 Taulukko 5. Eläkemaksut ja eläkkeet esimerkkitapauksissa. Syntymävuosi Eläkkeen alkuikä Eläkelaji VE TK VE TK VE TK TK Alkueläke % palkasta* Aktuaarisuusaste (3,5 % reaalikorko) Sisäinen reaalituotto eläkemaksuille Eläkemaksu % palkoista keskimäärin Elinkaaren eläketulot/eläkemaksut * 60 % korvausaste aiheutuu yhteensovituksesta, 1975 syntyneen eläkkeeseen vaikuttaa elinaikakerroin, viimeinen sarake laskettu ilman elinaikakertoimen vaikutusta. Aktuaarisuusaste Sisäinen reaalituotto eläkemaksuille Eläkemaksu % palkoista keskimäärin Elinkaaren eläketulot/eläkemaksut Eläketulojen ja eläkemaksujen pääoma-arvojen suhde Laskennallinen korkotuotto jonka vakuutettu saa eläkemaksuilleen Työuran aikaiset eläkemaksut % ansiotuloista, rahapainotettu Elinkaaren eläketulojen suhde elinkaaren eläkemaksuihin, ei korkoutusta inflaation vaikutus poistettu Eläketurvakeskus 26

27 27 Sukupolvittainen TEL- tuottoennuste Lähde: Korkman ym.: Hyvinvointivaltion rahoitus riittävätkö rahat, kuka maksaa? ETLA 2007

28 Olisiko eläkemaailma parempi, jos suuret ikäluokat eivät olisi niin suuria?

29 Vaihtoehtoishistorian oletukset Syntyvyys: väestön uusiutumistaso Kuolevuus: toteutuneet kuolleisuusluvut Muuttoliike: ei maahan- eikä maastamuuttoa Vuodesta 2009 eteenpäin oletukset samat kuin ETK:n pitkän aikavälin peruslaskelmassa 2009 Eläketurvakeskus 29

30 Eläketurvakeskus 30

31 Eläketurvakeskus 31

32 Johtopäätös Suuret ikäluokat eivät ole tulevaisuuden korkeiden eläkemenojen syy (suurten ikäluokkien vaikutus eläkemenoon vuoden 2050 jälkeen on olematon), mutta viivästyttivät tulossa olleen muutoksen näkyviin tuloa parilla kymmenellä vuodella Aiheesta tarkemmin Kalle Elo: Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia, Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):4, löytyy osoitteesta Eläketurvakeskus 32

33 Miksi jatkoa vuoden 2005 uudistukselle?

34 Vuoden 2005 uudistuksesta Vuoden 2005 uudistuksessa työeläkejärjestelmää modernisoitiin vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksia. Uudistus on onnistunut, erityisesti rakenteeltaan, joka sisältää joustavuutta eläkkeellesiirtymisessä ja turvaa eläkkeen karttumisen oikeudenmukaisesti erilaisissa ja eripituisissa työsuhteissa Työeläkkeeseen vaikuttavissa ympäristötekijöissä on kuitenkin uudistuksen valmisteluaikaan verrattuna tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen arvioida uudelleen uudistuksessa asetettujen tavoitteiden tasoa ja toteutumismahdollisuuksia. Eläketurvakeskus 34

35 Elinaikaennusteet ovat muuttuneet radikaalisti Vuoden 2005 eläkeuudistuksen valmistelun aikaan 62- vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioitiin vuoteen 2050 mennessä kasvavan reilulla 3 vuodella silloisesta tilanteesta. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen (2009) mukaan kasvu on yli 8 vuotta. Arvio vuoden 2050 elinaikakertoimen eläkettä pienentävästä vaikutuksesta noussut 12 %:sta 20 %:iin Eläketurvakeskus 35

36 Elinaikakertoimen ennustettu vaikutus Eläketurvakeskus 36

37 Taloudelliset näkymät ovat synkentyneet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Tämä näkyy eläkelaskelmissa kohonneina menoina ja maksuina, mutta toisaalta alempana eläketasona Valtio velkaantuu EMU-kriteereitä ajatellen liian nopeasti Julkisen talouden kestävyysvajeesta on tullut uusi ja keskeinen mittari valtioiden maksukykyä arvioitaessa. Eläketurvakeskus 37

38 Eläkeuudistuksia Euroopassa Useimmissa Euroopan maissa eläkejärjestelmiin on tehty suuria eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläkemenon alentamiseen tähtääviä toimia EU15-maissa 65 vuoden eläkeikä on varsin yleinen ja useat uusimmista jäsenmaista ovat nostamassa eläkeikiä samalle tasolle reilun kymmenen vuoden kuluessa. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Hollannissa, Italiassa, Kreikassa ja Tanskassa eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen. Eläkeiän muutokset ajoittuvat pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille. On merkkejä siitä, että luottamus eläketurvan tasoon ja eläkelupauksen luotettavuuteen on heikentynyt, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa Eläketurvakeskus 38

39 Vuoden 2025 tavoitteesta Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen toteuttaisi suurelta osin olosuhteiden muutoksista lähivuosille seuraavat vaatimukset Tavoite on kunnianhimoinen eikä se ole saavutettavissa ilman uusia toimia Eläkejärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ja julkisen talouden kestävyysvajetta arvioitaessa on katsottava pidemmälle kuin vuoteen 2025 saakka Eläketurvakeskus 39

40 Eläkkeellesiirtymisiän odote Tavoitteet ja todellisuus Odote 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 Tavoite (2009) 25-vuotiaan odote Odotteen arvioitu nousu (2004 arvio) 58, Eläketurvakeskus 40

41 Työurat Suomessa eivät lyhyitä Suomalaisten työurien pituus on nyt kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla Eri mittareilla mitaten n. 35 vuotta Silti vuoden 2005 uudistukselle tarvitaan muuttuneiden olojen takia jatkoa, jotta muuttuneissakin oloissa varmistetaan riittävä eläketaso, kestävä rahoitus ja eläkejärjestelmän uskottavuus Toimenpiteet on syytä valita niin, etteivät ne pahenna nykyistä huonoa suhdannevaihetta Työurien pidentyminen eliniän pidentyessä on tehokkain keino kaikkien mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen Eläketurvakeskus 41

42 Työurasopimus

43 Päälinjaukset eläkejärjestelmäuudistuksen jatkamisesta Uudistuksen tavoite Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen ( ,5 v) Tehdään ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys uudistustyön pohjaksi Eläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut Neuvottelujen kohteena ovat: Elinajan odotteen laskun huomioon ottaminen Eläkejärjestelmän ikärajat Varhaiseläkejärjestelmät Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta Indeksit Eläke-edut turvaava maksukehitys» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään

44 Millainen työeläketurva kestää isältä pojalle? Se on oikeudenmukainen ja tehokkaasti järjestetty Siihen luotetaan ja se on keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta Se kykenee uusiutumaan vastaamaan muuttuvia olosuhteita Eläketurvakeskus 44