Hannu Uusitalo Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

Transkriptio

1 Hannu Uusitalo Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

2 Esityksen sisältö eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa Suomen eläkepolitiikan pitkä linja väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos eläketurvan lyhyt oppimäärä eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat kehittyneet eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät Hannu Uusitalo

3 Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat pakollinen vapaaehtoinen Suomi: lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella eläketurvalla on täydentävä rooli työperusteinen asumisperusteinen Suomi: vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen asumisperusteinen kansaneläke (ja takuueläke) etuusperusteinen maksuperusteinen Suomi: vahvasti etuusperusteinen rahastoiva jakojärjestelmä Suomi: ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin rahastoituja Hannu Uusitalo

4 Kokonaiseläke ja asumistuki vuonna 2014 Knuuti ja Ritola 2014 Hannu Uusitalo

5 Suomen eläkepolitiikan iso kuva kansaneläke luku: yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetaso 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke sopeuttamisen kausi parannuksista heikennyksiin väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti 2005: työeläkehistorian suurin uudistus 2017 uudistus vähittäisten uudistusten tie Hannu Uusitalo

6 Eläkepolitiikan sopeuttamisen pitkän aikavälin ajurit Hannu Uusitalo

7 Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa Vanhushuoltosuhde (65+/15 64-vuotiaat) EU-maissa , % Slovakia Portugali Saksa Puola Italia Kreikka Kroatia Itävalta Bulgaria Unkari Hollanti EU 28 Viro Suomi Slovenia Romania Malta Espanja Sveitsi Tšekki Tanska Ranska Norja Belgia Iso-Britannia Ruotsi Luxemburg Kypros Islanti Latvia Irlanti Liettua Eurostat- Population Projections 2010-based (EUROPOP2010) Hannu Uusitalo

8 Lkm Työvoimapotentiaalin tarjonnan kehitys Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) Tilastokeskus, väestöennuste 2012 Hannu Uusitalo

9 Sopeuttavien eläkeuudistusten tavoitteet 1990-luku: - parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä - rajoittaa eläkemenojen kasvua - muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle 2005: - siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella - sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen - vähentää eläkemaksujen nousupainetta 2017: - työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, julkisen talouden tasapainon parantaminen, eläkkeiden tason turvaaminen Hannu Uusitalo

10 Perustelut, syyt ja taustat: mistä eläketurvan heikentäminen johtuu? perustelut väestörakenteesta ja työllisyyden näkymistä lama, kriisitietoisuus, hyvinvointivaltio puolustuskannalle laaja ja vähitellen rakennettu yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen ja hallitusten kesken AKAVAn (ja STTKn 2002) vastahanka sosialismin romahdus, globalisaatio, EU:n voimistunut ote erityisesti 2017 uudistuksen valmistelussa voimasuhteiden muutokset: työnantajat niskan päällä Hannu Uusitalo

11 Eläketurvan lyhyt oppimäärä Hannu Uusitalo

12 Eläketurvan tavoitteet ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta köyhyyden vähentäminen tulojen uudelleenjako taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa vanhuusajan toimeentuloa Barr ja Diamond 2008 Hannu Uusitalo

13 Taloudelliset, väestölliset ja eläkejärjestelmän tekijät, jotka vaikuttavat eläketasoon, menoihin ja maksuihin tuottavuus, kasvu työllisyysaste väestön (ikä)rakenne ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot eläkepalkan määrittely eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon karttumisprosentit eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana elinaikakerroin eläketaso ja menot eläkemaksut sijoitusten tuotto Hannu Uusitalo

14 2005 uudistuksen keskeiset muutokset ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot eläkepalkan määrittely eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon karttumisprosentit eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana elinaikakerroin joustava vanhuuseläkeikä 63-68, varhaiseläkemuutokset koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahintaindeksin paino 20 %) kannustinkarttuma iässä 4,5 % työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %) Hannu Uusitalo

15 Työeläkeindeksi Eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka kompensoi kuluttajahintaindeksin mukaisen hintojen muutoksen ja ottaa lisäksi huomioon 20 prosenttia ansiotason muutoksesta. Eläkkeen muutos eläkevuosien mukaan Ansiotason reaalimuutos 1,75 % vuodessa % Eläke keskipalkasta, % Reaalinen eläke, e/kk Eläkevuodet / kk Hannu Uusitalo

16 Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmät indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa johtopäätös eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide Hannu Uusitalo

17 Elinaikakertoimen idea 1947 syntynyt 1977 syntynyt eläkevarallisuus = eläke / kk > eläkekuukausia Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Lokakuu 2034 < Tammikuu 2040 Helmikuu 2040 Lokakuu 2064 Marraskuu 2068 Hannu Uusitalo

18 Hannu Uusitalo

19 Eläkkepolitiikan tuloksellisuus eläkkeiden riittävyys Hannu Uusitalo

20 Keskimääräinen kokonaiseläke ja suhde keskiansioon vuoden 2013 rahassa Eläketurvakeskus, Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo

21 Eläketurvakeskus, Taskutilasto 2014 Hannu Uusitalo

22 Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo

23 Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo

24 Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo

25 Eläkepolitiikan tuloksellisuus riittävyyden näkökulmasta: yhteenvetoa eläkkeiden reaaliarvo on noussut selvästi pysynyt suunnilleen ansiotason nousun tahdissa (50 %) moodieläke vaatimaton: eläkeläiskotitalouksien sisäisessä tulonjaossa ei muutoksia eläkeläiskotitalouksien toimeentulossa verrattuna ammatissa toimiviin kotitalouksiin ei muutosta (< 70 %) eläkeläistalouksien suhteellinen köyhyysriski korkeampi kuin koko väestössä (60 prosentin köyhyysriskiraja) tai samalla tasolla (50 prosentin köyhyysriskiraja) ei trendinomaista muutosta, vaihtelee suhdanteiden mukaan Hannu Uusitalo

26 Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän aikavälin näkymät Ismo Risku, Jukka Appelqvist, Mikko Sankala, Hannu Sihvonen, Heikki Tikanmäki ja Risto Vaittinen: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2013. Hannu Uusitalo

27 Työeläkejärjestelmän rahavirrat 2013 Eläketurvakeskus Katsaus eläketurvaan vuonna 2013 Hannu Uusitalo

28 Oletukset väestöstä ja työllisyydestä väestöennuste (Tilastokeskus 2012): - kokonaishedelmällisyys 1,82 lasta naista kohden - nettosiirtolaisuus henkilöä vuodessa - kuolevuuden havaittu aleneva trendi jatkuu vuoteen 2060 väestö (tuhansia) koko väestö vuotiaita täyttäneitä Eläketurvakeskuksessa laadittu työllisyysennuste työllisyysasteessa positiivinen trendi 1990-luvun jälkeen - erityisesti ikääntyneiden työllisyys kehittynyt myönteisesti työllisyysaste (%) 68,1 72,2 72,3 72,0 työlliset (tuhansia) Hannu Uusitalo

29 Oletukset ansiotason kasvusta ja eläkevarojen tuotosta eläkevarojen reaalituotto 3,5 % /v ansiotason reaalikasvu 1,6 % /v samat oletukset vuoden 2011 laskelmassa Hannu Uusitalo

30 Menetelmä: Eläketurvakeskuksen PTS-malli jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa nykylain ja muutosehdotusten mallinnus luonteeltaan trendiennuste staattinen (vs. dynaaminen) deterministinen (vs. stokastinen) Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään mallin tilasta toiseen vuosi kerrallaan Hannu Uusitalo

31 Eläketurvakeskus, PTS 2013 Hannu Uusitalo

32 Hannu Uusitalo

33 Työeläkemeno ja maksu PROSENTTIA Työeläkemaksu ja -meno TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta Maksu Meno Menoprosentin kasvutrendi : i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet täysiä vuodesta Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun. 1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: maksu ja meno ovat liki yhtä suuria ja pian jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. Hannu Uusitalo

34 Yhteenveto eläkemaksut maksuissa ei sovittujen korotusten ja 2017 muutosten jälkeen nousupainetta etuustaso työeläkkeiden tasoa alennettu Kelan eläkkeet jäävät jälkeen ansiotasosta (ilman säännöllisiä tasokorotuksia) eläkkeiden reaaliarvo kasvaa, mutta alenee suhteessa ansiotasoon riskit ja mahdollisuudet jos talouskasvu ja sijoitustuotot heikkoja, kustannustaso voi nousta nopea ansiotason kasvu ja pitenevä elinaika) voi johtaa mataliin korvausasteisiin -> 2017 uudistus pitkät työurat lääke etuus- ja kustannustasoon Hannu Uusitalo

35 Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä laman/taantuman vaikutukset työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun. ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan. työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin Hannu Uusitalo

36 Johtopäätöksiä väestön ikärakenteen muutoksesta huolimatta: lakisääteisen työeläketurvan taso säilyy riittävänä menot ja maksut nousevat hallinnassa olevalla tavalla eläkepoliittinen kompromissi: väestön vanhenemisen aiheuttamaa muutosta hoidetaan neljällä konstilla: jos talous kehittyy oletetulla tavalla jos väestökehitys ei muutu merkittävästi huonompaan suuntaan jos osa pidentyvästä elinajasta käytetään työurien pidentämiseen 1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä Hannu Uusitalo

37 Eläketurvasta enemmän Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa Hannu Uusitalo