Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede Jukka Rantala

Transkriptio

1 Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede Jukka Rantala

2 Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon niin, että Riittävä eläketaso säilyy Meno- ja maksukehitys pysyy hallinnassa Ei synny yksilötason tai sukupolvien välisiä kohtuuttomuuksia Kansalaiset voivat luottaa eläketurvaan

3 Eläketurvakeskus 3

4 Eläkeuudistukselle sovitut tavoitteet Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna nousee vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä. Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5 vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5 vuotta. Eläkeuudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajeesta neljänneksen eli noin yhden prosenttiyksikön. Eläketurvakeskus 4

5 Taustatyötä uudistuksen tueksi The pension system in Finland: Adequacy, sustainability and system design (Barr 2013) The pension system in Finland: Institutional structure and governance (Ambachtsheer 2013) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2013 (Risku ym. 2013) Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? (Lassila ym. 2013) Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään (Uusitalo & Nivalainen 2013) Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen (ns. Pekkarisen ryhmän raportti 2013) Sosioekonomiset erot työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä (Järnefelt ym. 2014) Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin (Hietaniemi & Ritola 2014) Selvityksiä ja laskelmia Suomen eläkejärjestelmää koskeneen kansainvälisen arvion johdosta (Kautto 2014) 5 Eläketurvakeskus

6 Miten eläkejärjestelmää uudistetaan? Eläketurvakeskus 6

7 Eläkeiän nosto Ikärajan nosto 3 kk/vuosi 1955 syntyneistä lähtien kunnes alaikäraja on 65 vuotta ( syntyneet). Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä nousee niin, että eläkeikäisen elinajan odotteen ja laskennallisen työuran (aika 18 vuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään) suhde pysyy vakaana. Vuonna 2013 suhdeluku oli 47,6 prosenttia, vuonna 2025 arvion mukaan 46,4 % Alaikärajan nousun tarpeellisuutta tarkastellaan mm. työurasuhteen (18 v. työvoimaan kuulumisajan odote/18.v elinajan odote; 5 vuoden keskiarvot) kehityksen perusteella. Eläketurvakeskus 7

8 Eläkeikärajojen nousu Eläketurvakeskus 8

9 Eläkeikä Eläkeajan ja työntekoajan suhteen säilyttäminen ennallaan eliniän pidentyessä on looginen ja elegantti ratkaisu Mikä on eläkeaika suhteessa työntekoaikaan nyt?

10 Työuran ja eläkeajan kultainen leikkaus? Eläkeaika suhteessa työntekoaikaan on eri maissa hämmästyttävän lähellä kultaista leikkausta, desimaalilukuna 0,61803

11 Eläkeiän muutoksen sitominen eliniän muutokseen, ratkaisu uudistuksessa Todellisen työntekoajan ja eläkeajan pituudet eivät ole riittävän täsmällisiä mittareita eläkeiän pohjaksi Työntekoajaksi otettiin aika 18 ikävuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään ja Eläkeajaksi odotettavissa oleva elinaika alimmassa vanhuuseläkeiässä

12 Eläkeiän kehitys verrattuna siihen, että alaikäraja olisi kytketty 18-vuotiaan elinajanodotteeseen 2/3 suhteessa Vakiointi 2/3-kytkentä Eläketurvakeskus 12

13 Miksi vielä elinaikakerroinkin? Kaksi keinoa reagoida eliniän pitenemiseen: odotettavissa olevaan elinaikaan sidottu eläkeikä tai eläkkeen määrää säätelevä elinaikakerroin

14 Jos eläkeikää ei nosteta eliniän pidentyessä, elinaikakerroin täysimääräinen

15 Jos eläkeaika pidetään ennallaan eliniän pidentyessä, elinaikakerrointa ei tarvita

16 Jos eläkeikää nostetaan niin, että eläkeaikakin pitenee, elinaikakerroin tarvitaan, mutta lievennettynä

17 Elinaikakertoimen lievennys 2027 jälkeen Eläketurvakeskus 17

18 Rakenteellisia muutoksia Alimman eläkeiän jälkeen saatava kannustinkarttuma 4,5 % nykypalkasta muuttuu lykkäyskorotukseksi 4,8 %/v karttuneesta eläkkeestä Palkitsee tarkemmin eläkkeen myöhentämisestä Työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta Parantaa eläkekarttumaa vuodesta 2017 eteenpäin, vaikuttaa siis v ja sen jälkeen syntyneillä täysimääräisesti 1,9 %:n loppupalkkakorotus poistuu Vuoteen 2025 saakka siirtymäajan järjestely Osa-aikaeläkkeen tilalle osittainen vanhuuseläke Työuraeläke uusi eläkemuoto Eläketurvakeskus 18

19 Lisäksi Maksutasosta sovittiin 2019 saakka Eräitä rahoitustekniikkaan liittyviä muutoksia Eläketurvakeskus 19

20 Vaikutusarvioita Eläketurvakeskus 20

21 Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

22 Pomo ja Väisänen Talouselämä

23 Eläketurvakeskuksen PTS-mallilla tehty arvio Kuva: Antti Karkiainen

24 PTS PTS-mallilla arvioidaan eläkemenojen, -maksujen ja tasojen kehitystä pitkällä aikavälillä Laskenta tehdään vuositasolla ja käyttäen ikä- ja sukupuolikohtaista keskiarvotekniikkaa Väestö- ja elinaikaennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2012 Eläkealkavuuksia ja työvoimakäyttäytymistä on arvioitu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin perustuen Uudistusta koskevia laskelmia varten on tehty oletuksia ihmisten käyttäytymisestä, mm. ikärajojen nousun ja työuraeläkkeen vaikutuksista Suhdannekehitystä on päivitetty 2013 raportista Eläketurvakeskus 24

25 Tärkeimmät pitkän aikavälin taustaoletukset Väestökehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Kokonaishedelmällisyys 1,82 Nettosiirtolaisuus henkilöä/vuosi Kuolevuus: vuosien alenemistrendiä jatkettu vuoteen 2060 ja sen jälkeen puolitettu Talouskehitys Ansiotason (tuottavuuden) reaalikasvu 1,6 %/v (inflaatio 1,7 %/v) Rahastojen reaalinen (inflaation ylittävä) tuotto 3,5 %/v Työllisten määrään vaikuttaa työttömyys ja eläkkeelle siirtyminen (pidemmällä aikavälillä vuotiaiden työllisyysaste on noin 60 %, nousua nykytilaan noin 5 %- yksikköä, josta uudistuksen vaikutus noin 2 %-yksikköä) Eläketurvakeskus 25

26 Eläkkeelle siirrytään myöhemmin Eläkkeellesiirtymisiän odote, vuotta Eläketurvakeskus 26

27 Työllisyys paranee vanhemmissa ikäluokissa, esimerkkinä vuonna 1962 syntyneet 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% ikä Perus Vertailu Eläketurvakeskus 27

28 Eläkemenojen ja maksujen nousupaine pienenee % palkkasummasta Meno: Perus Vertailu Maksu: Perus Vertailu Eläkkeensaajia vuonna 2030: Nykylaki 1,70 milj. Uudistus 1,65 milj. Keskipitkällä aikavälillä eläkemenot ja maksut uudistuksen seurauksena nykylakia matalammat Eläkkeelle siirtyminen lykkäytyy Työllisyys kasvaa Julkisen talouden kestävyys paranee Vuosisadan loppupuolella menot saavuttavat nykytason Etuustaso nousee Eläketurvakeskus 28

29 Prosenttia palkkasummasta TyEL:n varat emupuskurit kuluvat ilman eri päätöksiäkin Varat, nykylaki Varat, uudistus Lähde: Kautto ja Risku (toim.). Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. ETK:n raportteja 02/2015. Eläketurvakeskus 29

30 Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet (toimeentulon näkökulma) Elinkaarella yhteensä saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut (millaisen tuoton maksuilleen saa) Yksilötasolla vaikutukset lienee syytä arvioida ensisijaisesti kuukausieläkkeitä tarkastelemalla Eläketurvakeskus 30

31 Kuukausieläkkeet kasvavat Pidemmät työurat Pidemmät laskennalliset työurat työkyvyttömille ja työttömille Elinaikakerroin lievenee 2030 jälkeen Työntekijän työeläkemaksu sisällytetään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan Eläketurvakeskus 31

32 Kuva: Kai Widell Eläketurvakeskuksen ELSI-malli

33 ELSI Laskenta tehdään yksilötasolla Voidaan mm. arvioida erilaisia jakaumatietoja (esim. eläkkeiden mediaani, alakvartiili, yläkvartiili) Lähtötilanteena nykyväestöä vastaava populaatio Kullekin mallin yksilölle arvotaan vuosittain kohtalo Jatkuuko työ, nouseeko palkka, tuleeko työkyvyttömäksi, onko vanhempainvapaalla jne. Tulokset esitetään sukupuolittain ja kahdella koulutustasolla Korkeintaan keskiasteen (ammattikoulu, lukio) tutkinnon suorittaneet Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Tähän ryhmään kuuluvat mm. vanhat opistoasteen tutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä kaikki yliopistotutkinnot. Eläketurvakeskus 33

34 Muutokset mediaanieläkkeissä koulutustasoittain Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Eläketurvakeskus 34

35 Muutokset eläketason mukaan Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Eläketurvakeskus 35

36 Johtopäätöksiä Kaikkien tarkasteltujen ryhmien kuukausieläkkeet ovat korkeammat uudistuksen mukaisessa laskelmassa kuin nykylakilaskelmassa Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja Eläketasot nousevat sitä enemmän, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse Uudistus kasvattaa matalammin koulutettujen eläkkeitä hieman enemmän kuin korkeakoulutettujen Kokonaisuudessaan uudistuksella on pitkällä aikavälillä eläke-eroja lievästi tasaava vaikutus Eläketurvakeskus 36

37 Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet Elinkaarella saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut Yksilötason vaikutukset on syytä arvioida ensisijaisesti vaikutuksilla kuukausieläkkeisiin Eri ryhmiä verrattaessa myös elinkaarella saatujen eläke-etuuksien ja maksettujen eläkemaksujen suhteella on merkitystä Perussääntö: mitä pidempi eläkeaika, sitä parempi tuotto eläkemaksuille Eläketurvakeskus 37

38 Nuoret ikäluokat hyötyvät uudistuksesta ja 1970-luvuilla syntyneiden elinkaaren eläketulot alenevat uudistuksen seurauksena luvulla tai sen jälkeen syntyneet ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta. Eläketurvakeskus 38

39 Naiset hyötyvät suhteellisesti enemmän Naiset ovat keskimäärin pidempään eläkkeellä, joten eläkeikien nosto lyhentää heidän eläkeaikaansa vähemmän suhteessa kuin miehillä. Eläketurvakeskus 39

40 Herkkysanalyysejä Eläketurvakeskus 40

41 Hitaan talouskasvun vaihtoehto Eläketurvakeskus 41

42 Kolme muutosta laskentaoletuksiin Laskelma 1: Työllisten lukumäärä peruslaskelmaa pienempi: 1 % v. 2015, 2 % v. 2016, 3 % v eteenpäin Laskelma 2: edellisen lisäksi reaalipalkkojen nousu (tuottavuuden kasvu) on 1 % (peruslaskelmassa 1,6 %) Laskelma 3: edellisten lisäksi eläkevarojen reaalituotto 3 % (peruslaskelmassa 3,5 %) Eläketurvakeskus 42

43 Em. oletusten kumuloituvat vaikutukset Laskelma on rakennettu välivaiheittain, jotta eri tekijöiden vaikutus tulisi näkyviin. Ensin pienennetään työllisten lukumäärää (laskelma 1) sitten ansiotason kasvuvauhtia (laskelma 2) ja lopuksi huomioidaan matalampi sijoitustuotto-oletus (laskelma 3) Eläketurvakeskus 43

44 Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % BKT:sta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 44

45 Keskieläke suhteessa keskiansioon (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % keskipalkasta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 45

46 TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % palkkasummasta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 46

47 Heikomman taloussuhdanteen vaihtoehto Eläketurvakeskus 47

48 Vaihtoehtolaskelma: heikompi taloussuhdanne Työllisten lukumäärä on vaihtoehtolaskelmassa prosentin peruslaskelmaa pienempi vuonna 2016, kaksi prosenttia pienempi vuonna 2017 ja kolme prosenttia pienempi vuosina Tämän jälkeen palataan perusuralle kolmen vuoden aikana. Työllisten määrä supistuu kaikkien työeläkelakien piirissä ja kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä samassa suhteessa. Ansiotason nimelliskasvu on nolla vuosina Ansiotason reaalikasvu on noin -1,5 prosenttia vuosina kun inflaatio huomioidaan. Eläkevarojen nimellistuotto on nolla vuosina 2016 ja Laskelma välivaiheittain kuten edellä (ensin pienennetään työllisten lukumäärää ja sitten ansiotason kasvuvauhtia, lopuksi huomioidaan sijoitustuottooletus.) Eläketurvakeskus 48

49 16 Kokonaismeno % BKT:sta Uudistus Laskelm a 1 Laskelm a 2 Laskelm a 3 Eläketurvakeskus 49

50 56 Keskieläke % keskipalkasta Uudistus Laskelm a 1 Laskelm a 2 Laskelm a 3 Eläketurvakeskus 50

51 % palkkasummasta32 26 TyEL-maksu % palkkasum m asta Uudistus Laskelm a 1 Laskelm a 2 Laskelm a 3 Eläketurvakeskus 51

52 Muita herkkyysanalyysejä Eläketurvakeskus 52

53 Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een eri kuolevuuksilla Keskieläke suhteessa keskiansioon eri kuolevuuksilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan eri kuolevuuksilla Sopimuslaskelma Matala kuolevuus Korkea kuolevuus Eläketurvakeskus 53

54 Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een eri vanhuuseläkealkavuuksilla Keskieläke suhteessa keskiansioon eri vanhuuseläkealkavuuksilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan eri vanhuuseläkealkavuuksilla Sopimuslaskelma Matala alkavuus Korkea alkavuus Eläketurvakeskus 54

55 Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een eri työkyvyttömyyseläkealkavuuksilla Keskieläke suhteessa keskiansioon eri työkyvyttömyyseläkealkavuuksilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan eri työkyvyttömyyseläkealkavuuksilla Sopimuslaskelma Matala alkavuus Korkea alkavuus Eläketurvakeskus 55

56 Yhteenvetoa herkkyysanalyyseistä Eläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä automaattisesti kohtalaisen hyvin väestöllisiin ja taloudellisiin muutoksiin, mutta Sijoitustuottojen pysyvä muutos heijastuu suoraan maksutasoon Uudistuksessa sovittu maksutaso 24,4 % joutuu koetukselle noin 2020 luvun alkupuolella Merkittäviä menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä vuoteen m merkittäviä menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä vuoteen menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä vuoteen Eläketurvakeskus 56

57 Vaikutusarvioiden pääviestit Eläketaso paranee Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvinne aikoihin nostaa jo sovittua tasoa korkeammalle Eläkkeellä oloaika pitenee nykyiseen aikaan verrattuna Siis WIN-WIN-WIN?

58 Lisäksi Uudistus vakauttaa eläkejärjestelmää, koska se vähentää eliniän pitenemiseen liittyvää epävarmuutta Myös julkisen talouden tasapaino paranee Eläketurvakeskus 58

59 WIN-WIN-WIN tilanteen hinta Työtä tehdään pidempään ja eläkkeellä ollaan lyhyempi aika kuin ilman uudistusta. Eläketurvakeskus 59