TYÖELÄKEINDIKAATTORIT
|
|
- Niko Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖELÄKEINDIKAATTORIT 1
2 työuran pituus eläkkeiden taso eläkemenot ja rahoitus Eläkkeellesiirtymisiän odote 5 Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote 9 Työllisyysaste 11 Eläkkeelle siirtyneiden työuran pituus 13 Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke 15 Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke suhteessa keskiansioon 17 Keskimääräinen kokonaiseläke suhteessa keskiansioon vuosina Eläkkeen korvausaste 21 Esimerkkilaskelma eläkkeiden korvausasteiden kehityksestä 23 Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen 25 Työeläkemeno suhteessa työtulosummaan 27 TyEL:n meno- ja maksuprosentti 29 Karttuneet eläkeoikeudet ja rahastointiaste 31 2
3 Työeläkeindikaattorit 2016 antavat kuvan työeläketurvan tilasta sekä toteutuneesta ja ennakoidusta kehityksestä. Mittareilla seurataan työuran pituutta, eläkkeiden tasoa ja eläketurvan rahoitusta. Tässä taskupainoksessa on esitetty eri aihealueiden ydinindikaattorit. Kunkin indikaattorin osalta on lyhyesti kuvattu kehitystä. Laajemmat mittarit ja niiden kuvaukset löytyvät etk.fi/julkaisut -sivuilta Työeläkeindikaattorit verkkojulkaisusta. 3
4 Eläkkeellesiirtymisiän odote Odote 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 62,8 50-vuotiaan odote 61,1 25-vuotiaan odote Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina , kaikki työeläkkeelle siirtyneet 4
5 Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille vakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei oteta mukaan odotetta laskettaessa. Eläkkeellesiirtymisiän odote voidaan laskea minkä ikäiselle henkilölle tahansa. Perusindikaattoriksi on valittu 25-vuotiaan odote. 25-vuotiaan odote on noussut 2,2 vuotta eläkeuudistusta edeltävästä tasosta (2003). Vuonna 2015 odotteen arvo 25-vuotiaalle oli 61,1 vuotta, joka on 0,1 vuotta matalampi kuin edellisenä vuonna. Jos henkilö oli vielä 50-vuotiaana työeläkevakuutettuna eikä ollut eläkkeellä, hänen eläkkeellesiirtymisiän odotteensa vuonna 2015 oli 1,7 vuotta korkeampi eli 62,8 vuotta. Tämä 50-vuotiaan odote oli sama kuin edellisenä vuonna. Lisätietoa: Eläkkeellesiirtymisikä Suomen työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 03/
6 Eläkkeellesiirtymisiän odote Odote 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 Toteutunut eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle Eläketurvakeskuksessa tehty vuoden 2017 työeläkeuudistuksen mukainen ennuste Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopima tavoite 62,4 vuotta vuonna Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina : toteuma, tavoite ja ennuste 6
7 Vuonna 2009 hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt asettivat tavoitteeksi, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulisi nousta vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen. Eläkkeelle siirtymisikää koskevan tavoitteen toteuttamiseksi vahvistettiin tammikuussa 2016 hallituksen esitykset työeläkelakien muuttamiseksi. Uudet työeläkelait tulevat voimaan Eläkkeellesiirtymisiän odote oli vielä 2000-luvun alussa 59 vuoden tuntumassa. Odote nousi välisenä aikana maltillisesti. Vuoden 2005 jälkeen odote on noussut selvästi. Nopeaan muutokseen erityisesti vuoden 2009 jälkeen on osaltaan vaikuttanut työttömyyseläkkeen poistuminen. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että odote jatkaa nousuaan vuoden 2015 tasolta 1,3 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Eläketurvakeskuksen tekemässä vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutusarviossa on laskettu, että uudistuksen seurauksena eläkkeellesiirtymisiän odote nousisi tavoitellulle tasolle vuoden 2025 tietämissä (Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Hallituksen esitykseen perustuvat arviot. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2015). 7
8 Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote Odote, vuosia Työvoimaan kuulumisajan odote 37,5 35 Työllisen ajan odote 34 33, vuotiaan työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote vuosina
9 Työvoimaan kuulumisajan odote kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina 15-vuotiaan henkilön voidaan odottaa lukeutuvan työvoimaan jäljellä olevana elinaikanaan, jos kyseisen vuoden työvoimaosuudet muodostuisivat pysyviksi. Työllisen ajan odote kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina 15-vuotiaan henkilön voidaan odottaa olevan työsuhteessa tai yrittäjänä jäljellä olevana elinaikanaan, jos kyseisen vuoden työssäoloasteet muodostuisivat pysyviksi. Sen vuosittaiset arvot ovat samalla tavalla suhdanneherkkiä kuin työllisyysaste. Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistoon. Käytetyt suureet ovat työvoimaosuus ja työllisyysaste. Laskelmat on tehty Eläketurvakeskuksessa. Työllisen ajan odote on vuosina noussut 33,3 vuodesta 33,9 vuoteen. Vuonna 2009 odote aleni, mutta on sen jälkeen pysynyt suhteellisen vakaana. Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odotteen välinen noin kolmen vuoden ero johtuu työttömyydestä. 9
10 Työllisyysaste % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 74,8 68,3 45,3 14, Työllisyysaste ikäryhmittäin vuosina
11 Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikeskiarvoihin. Tavallisesti työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Näin ollen vuotiaat eivät vaikuta koko väestön työllisyysasteeseen. Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä vuotiaiden työllisyysaste on ollut koko työikäisen väestön työllisyysastetta korkeammalla vuodesta 2008 asti. Ikäryhmän työllisyysaste on noussut trendinomaisesti ja oli vuonna 2015 korkeammalla kuin kertaakaan 2000-luvulla (74,8 prosenttia). Edellisvuodesta työllisyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä. Myös ja vuotiaiden työllisyys on parantunut merkittävästi. Näissäkin ikäryhmissä työllisyysaste on noussut finanssikriisin jälkeen 2000-luvun ennätystasolle vuotiaiden työllisyysaste nousi 45,3 prosenttiin ja vuotiaiden 14,2 prosenttiin vuonna Molemmat nousivat prosenttiyksikön verran vuodesta luvulla työllisyysaste nousi finanssikriisiin 2008 saakka. Erityisen suotuisaa kehitys on ollut 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vuotta täyttäneiden työllisyyden myönteisestä kehityksestä huolimatta koko väestön työllisyys on polkenut paikallaan. Koko vuotiaan väestön työllisyys on jäänyt selvästi alle 70 prosentin tasolle. Vuonna 2015 työllisyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä.
12 Eläkkeelle siirtyneiden työuran pituus Keskiarvo Mediaani Kaikki vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneet Kaikki 32,7 36,9 Miehet 33,4 37,8 Naiset 32,0 36,1 Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneet Kaikki 35,5 38,8 Miehet 36,3 39,4 Naiset 34,7 38,1 Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneiden työuran pituus vuosina 12
13 Työuran pituudella tarkoitetaan tässä työssäoloajan pituutta kuukausina tai vuosina siten kuin se on työeläkerekistereistä saatavissa. Tällöin työurassa otetaan huomioon vain työeläkevakuutettu työ tai yrittäjätoiminta. Työuran katsotaan alkavan aikaisintaan 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, koska siitä alkaa nykyisin eläkkeen karttuminen. Kaikkien vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyneiden työuran pituus ennen eläkkeelle siirtymistä oli keskimäärin 32,7 vuotta. Koska työuran pituuden jakauma on voimakkaasti vino, keskiarvoa paremmin työssäoloajan pituutta kuvaa mediaani. Sen mukaan vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyneistä puolet oli työskennellyt vähintään 36,9 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. 13 Koska osa eläkkeelle siirtyneistä on jättänyt työelämän työkyvyttömyyden perusteella, mikä lyhentää työuraa, on luontevaa tarkastella erikseen vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän työuraansa. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden työura oli keskimäärin 35,5 vuotta ja mediaani 38,8 vuotta. Toisin sanoen puolet vanhuuseläkkeelle siirtyneistä teki töitä 38,8 vuotta ennen eläkeaikaa. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien miesten työura oli 1,6 vuotta pitempi kuin naisten. Ero miesten ja naisten välillä on hieman pienempi, kun tarkastellaan kaikkia eläkkeelle siirtyneitä (1,4 vuotta). Perhevapaat ja lastenhoitoon liittyvät vapaat lienevät keskeisiä syitä miesten ja naisten väliseen eroon. Sen sijaan eläkkeellesiirtymisikä ei eroa selitä, sillä miehet ja naiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin samassa iässä. Vuonna 2015 eläkkeellesiirtymisiän keskiarvo oli 60,7 vuotta ja mediaani 63,1 vuotta.
14 Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke /kk Vanhuuseläke Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kaikki* *Sisältää työttömyyseläkkeet vuoteen 2014 asti. Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta. Vuodesta 2011 alkaen kansaneläke sisältää takuueläkkeen osuuden. Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke vuosina eläkelajin mukaan vuoden 2015 rahassa 14
15 Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke kuvaa Suomessa asuvien työ- ja/ tai kansaneläkejärjestelmästä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräistä kokonaiseläkettä. Eläke sisältää henkilön oman työ- ja kansaneläkkeen sekä leskeneläkkeen. Kokonaiseläke sisältää myös tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilastapaturma- ja sotilasvammalain mukaiset eläkkeet sekä Kelan maksamat rintamalisät, lapsikorotukset ja takuueläkkeet. Vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke on kasvanut tarkastelujaksolla reaalisesti 16 prosenttia. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke on pysynyt tasoltaan samansuuruisena lähes koko tarkastelujakson. Vuosina 2006 ja 2007 se oli hieman korkeampi, sillä tällöin oli vielä voimassa yksilöllisiä varhaiseläkkeitä, jotka olivat tasoltaan keskimäärin parempia kuin varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Myös osatyökyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke on ollut tasoltaan ajanjaksolla sangen vakaa. Määritelmän mukaan osatyökyvyttömyyseläke on puolet täyden eläkkeen suuruudesta. Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat kuitenkin suhteellisesti parempia kuin täydet eläkkeet. Vuonna 2015 osatyökyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke oli 68 prosenttia täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden kokonaiseläkkeestä. 15
16 Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke suhteessa keskiansioon % Vanhuuseläke Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kaikki* *Sisältää työttömyyseläkkeet vuoteen 2014 asti. Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta. Vuodesta 2011 alkaen kansaneläke sisältää takuueläkkeen osuuden. Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke vuosina prosentteina kyseisen vuoden keskiansiosta eläkelajin mukaan 16
17 Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke on Suomessa asuvien työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke. Eläke sisältää henkilön oman työ- ja kansaneläkkeen sekä leskeneläkkeen. Kokonaiseläke sisältää myös tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilastapaturmaja sotilasvammalain mukaiset eläkkeet sekä Kelan maksamat rintamalisät, lapsikorotukset ja takuueläkkeet. Keskiansio perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tietoon ammatissa toimivien keskimääräisistä palkka- ja yrittäjätuloista. Kaikkien eläkkeensaajien ja työssäkäyvien tulosuhde on pysynyt koko tarkasteluajanjakson 50 prosentin vaiheilla. Vähäistä laskua oli 2000-luvun puolivälin jälkeen, mutta loppuvuosina taso nousi tarkastelujakson 17 alun tasolle. Tulosuhteen pysyminen lähes samana johtuu vanhuuseläkkeiden kehityksestä. Keskimääräinen vanhuuseläke suhteessa työssäkäyvien keskiansioihin on pysynyt 50 prosentin tuntumassa, loppuvuosina jopa ylittänyt sen. Viime vuosien suhdeluvun kehitykseen on vaikuttanut myös maltilliset muutokset keskiansioissa. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden asema suhteessa työssäkäyviin on heikentynyt tarkastelujaksolla. Työkyvyttömyyseläkkeensaajilla tulosuhde työssäkäyviin pieneni 42 prosentista 37 prosenttiin. Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneiden ja työssäkäyvien tulosuhde oli koko tarkastelujakson noin 25 prosenttia.
18 Keskimääräinen kokonaiseläke suhteessa keskiansioon vuosina Keskieläke suhteessa ko. vuoden keskiansioon, % Keskieläke, /kk 2014 hinnoin Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke vuoden 2014 rahassa ja prosentteina kunkin vuoden keskiansiosta vuosina
19 Arvio omaeläkkeensaajien keskimääräisen kokonaiseläkkeen kehityksestä vuodesta 2015 vuoteen 2080 perustuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Eläketurvakeskuksessa laadittuihin arvioihin (Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Hallituksen esitykseen perustuvat arviot. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2015). Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke on Suomessa asuvien työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke. Eläke sisältää henkilön oman työja kansaneläkkeen sekä leskeneläkkeen. Kokonaiseläke sisältää myös tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilastapaturma- ja sotilasvammalain mukaiset eläkkeet sekä Kelan maksamat rintamalisät, lapsikorotukset ja takuueläkkeet. 19 Ennustejakson aikana keskimääräisen eläke kasvaa yli kaksinkertaiseksi eli vuoden 2014 hintatasossa eläke nousee runsaasta eurosta noin euroon kuukaudessa. Eläkkeiden ostovoiman kasvu on pääosin seurausta yleisen ansiotason noususta. Keskimääräinen eläke oli hieman yli puolet vakuutettujen keskiansiosta vuonna Työeläkkeiden suhde ansiotasoon kasvaa vielä hieman keskiansioiden hitaan kasvun ja työeläkejärjestelmän voimaantulon vuoksi luvulta lähtien eläkkeiden tason kasvu jää kuitenkin jälkeen ansiotason kasvusta. Pääosin tämä johtuu elinaikakertoimesta. Lisäksi julkisen sektorin yksityistä korkeampien karttumien poistaminen 1990-luvulla ja työntekijän eläkemaksun nousu alentavat keskieläkkeen suhdetta keskiansioon. Kelan eläkkeiden indeksointi seuraa laskelmassa puoliksi hintatasoa ja puoliksi ansiotasoa. Tämän vuoksi Kelan eläkkeet kasvavat ansiotasoa hitaammin.
20 Eläkkeen korvausaste Alin desiili eli 10 % Korvausaste Keskiarvo Alakvartiili eli 25 % Mediaani eli 50 % Yläkvartiili eli 75 % Ylin desiili eli 90 % Kaikki siirtyneet Kaikki Miehet Naiset Palkansaajat Kaikki Miehet Naiset Vuonna 2015 työstä työeläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden korvausasteet 20
21 Eläkkeen korvausaste kuvaa työstä työeläkkeelle siirtyneen henkilön työeläkkeen prosenttiosuutta eläkettä edeltävästä ansiotasosta. Työeläkkeeseen on laskettu mukaan kaikki työeläkkeenä maksetut omaeläkkeet. Ansiotaso on määritelty kaksi ja kolme vuotta ennen eläkkeen alkamisvuotta saatujen ansioiden perusteella. Tarkastelussa ovat mukana vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat työskennelleet vuodet 2012 ja 2013 eläkettä kartuttavassa työssä. Tarkastelusta on siten rajattu pois ne eläkkeelle siirtyneet, joilla ei ole ollut ansioita tarkasteltujen kahden kalenterivuoden aikana. Lisäksi tuona aikana osa-aikaeläkettä saaneet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Rajaukset karsivat eläkkeelle siirtyneistä pois noin puolet. Tarkastelun ulkopuolelle rajatuista moni jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden tai työttömyyden jälkeen. 21 Tarkastelussa mukana olleiden vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyneiden eläkkeen korvausaste oli keskimäärin 61 prosenttia. Korvausasteen vaihtelu on suurta. Jos viimeisten työvuosien ansiot poikkeavat merkittävästi työuran keskiansioista, korvausaste voi olla hyvin korkea tai hyvin matala. Korvausasteen mediaani oli 59 prosenttia, ja se kuvaa melko hyvin eläkkeen korvaustasoa. Joka toisella korvausaste oli välillä prosenttia. Palkansaajien korvausaste oli hieman matalampi kuin yrittäjien. Myös hajonta oli pienempi kuin yrittäjillä. Vuonna 2015 palkansaajien korvausaste oli keskimäärin 59 prosenttia. Myös mediaani oli 59 prosenttia. Esitetyt korvausasteiden perusluvut ovat luonteeltaan melko stabiileja. Viime vuosina ne eivät olekaan juuri muuttuneet vaan muutokset ovat olleet vähäisiä.
22 Eläkkeellesiirtymisikä Esimerkkilaskelma eläkkeiden korvausasteiden kehityksestä 63 50, ,1 Korvausaste 1953 syntyneet 1962 syntyneet 1985 syntyneet 65 57,9 49, ,9 53, ,9 57,1 49, ,0 61,0 52, syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta ja 1985 syntyneillä 67 vuotta. Vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen mukaiset eläkkeiden korvausasteet vuosina 1953, 1962 ja 1985 syntyneille henkilöille 22
23 Eläkkeen korvausasteella tarkoitetaan tässä alkavan eläkkeen määrää suhteessa viimeiseen ansaittuun palkkaan. Esimerkkilaskelmien avulla voidaan nähdä, miten eläkejärjestelmän laskentasäännöt vaikuttavat alkavan eläkkeen tasoon. Korvausaste on laskettu olettaen työuran alkaneen 25-vuotiaana ja jatkuneen keskeytyksettä eläkkeelle siirtymiseen saakka. Ansioiden oletetaan laskelmassa kehittyvän kumpumaisen ansioprofiilin mukaisesti, jossa ansio on työuran alkaessa 75 prosenttia ja lopussa 105 prosenttia keskiansiosta. Samaa ansioprofiilia käytetään EU:ssa korvausasteindikaattoria laskettaessa. Laskelmassa käytetyt ennusteet perustuvat vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Eläketurvakeskuksessa laadittuihin arvioihin. Alla kuvataan kolmen eri kohortin, vuosina 1953, 1962 ja 1985 syntyneiden henkilöiden korvausastetta esimerkkilaskelmien avulla. Laskelmassa esitetään korvausaste samalle kohortille eläkkeelle siirtymisiän mukaan. Työuran oletetaan olevan yhtä pitkä eri kohorteilla. Esimerkkilaskelmien mukaan eläkkeiden korvausasteet alenevat vanhimmasta kohortista nuorempiin siirryttäessä. Väestöennusteen mukaan elinajanodote pidentyy, jolloin elinaikakerroin alentaa eläkkeiden tasoa ja korvausastetta. Pidempään työssä jatkaminen parantaa kussakin kohortissa korvausasteita. 23
24 Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen % Ennustelaskelma SOLITA 1 Kela 2 VEKL 3 Julkinen sektori Yksityinen sektori Sotilastapaturma- ja sotilasvamma- sekä liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslait. 2 Sisältää kansaneläkkeet ja takuueläkkeet. 3 Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta. Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina
25 Arvio lakisääteisten eläkemenojen suhteesta bruttokansantuotteeseen perustuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Eläketurvakeskuksessa laadittuihin arvioihin (Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Hallituksen esitykseen perustuvat arviot. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2015). Lakisääteiset eläkemenot olivat noin 10 prosenttia BKT:sta ennen syksyllä 2008 alkanutta taantumaa. Vuoden 2009 jälkeen eläkemenot ovat nousseet, ja eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut voimakkaasti. Menojen suhteellisen määrän ennakoidaan kasvavan 2020-luvun alkuun asti, jolloin eläkemenot ovat vajaat 15 prosenttia BKT:sta. Lähivuosina menojen kasvu on pääosin seurausta keskieläkkeen noususta BKT:n kasvun jäädessä hitaaksi. Tämän jälkeen seuraavan 30 vuoden aikana eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen laskee noin 13 prosenttiin. Tämä johtuu lähinnä eläkkeellesiirtymisen myöhentymisestä ja keskieläkkeen pienenemisestä suhteessa keskiansioon. Vuosisadan loppupuoliskolla eläkkeellesiirtymisen myöhentyminen hidastuu ja kasvava eläkeläisten väestöosuus kääntää eläkemenon lievään kasvuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. 25
26 Työeläkemeno suhteessa työtulosummaan % Ennustelaskelma Julkinen sektori Yksityinen sektori Yhteensä Työeläkemeno suhteessa työtulosummaan vuosina
27 Arvio työeläkemenojen kehityksestä suhteessa omiin rahoituspohjiinsa eli talouden sektorikohtaisiin työtulosummiin perustuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Eläketurvakeskuksessa laadittuihin arvioihin (Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Hallituksen esitykseen perustuvat arviot. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2015). Eläkemenojen kehitys suhteessa työtuloihin on erilaista julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla menosuhde nousee noin 2 prosenttiyksikköä vajaaseen 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän jälkeen yksityisen sektorin menosuhde laskee takaisin 26 prosenttiin vuosisadan puolessa välissä kääntyen sen jälkeen lievään kasvuun. 27 Vuonna 2015 julkisen sektorin työeläkemenot olivat noin 39 prosenttia suhteessa julkisen sektorin palkkasummaan, ja menot nousevat vielä lähes 5 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen menosuhde palaa hitaasti runsaan 30 prosentin tasoon. Vuosikymmeniä korkeana pysyvä julkisen sektorin menosuhde on seurausta aiemmista yksityistä sektoria paremmista eläke-eduista sekä yksityistämisistä, joiden seurauksena työntekijöitä on siirtynyt yksityiselle sektorille. Pitkällä aikavälillä julkisen ja yksityisen sektorin menosuhteet asettuvat lähelle toisiaan, koska eläke-etuuksien määräytyminen on pääsääntöisesti yhtenäistynyt. Työeläkemenon yhteismäärä sisältää opintojen ja kotihoidontukijaksoilta karttuvan eläkemenon (VEKL:n eläkemeno). Tämä eläkemeno ei kuitenkaan sisälly sektorikohtaisiin menoihin. Tämän vuoksi kaikkien työeläkkeiden menosuhde on yhtä suuri kuin julkisen sektorin menosuhde tarkastelujakson lopussa.
28 Tyel:n meno- ja maksuprosentti % Ennustelaskelma Meno Maksu TyEL:n meno- ja maksuprosentti suhteessa palkkasummaan vuosina
29 Yksityisen sektorin palkansaajien eläkemenojen ja -maksujen toteutunut ja arvioitu kehitys suhteutettuna vastaavaan palkkasummaan perustuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Eläketurvakeskuksessa laadittuihin arvioihin (Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Hallituksen esitykseen perustuvat arviot. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2015). TEL:n säätämisestä lähtien yksityisen sektorin työntekijöiden eläkemenot ovat kasvaneet palkkasummaa nopeammin etuuksien asteittaisesta voimaantulosta ja väestön vanhenemisesta johtuen. Tämä kehityskulku taittuu lähivuosina ja vuosina eläkemenojen suhde palkkasummaan pienenee vajaan kahden prosenttiyksikön verran. Muutos johtuu eläkkeellesiirtymisen myöhentymisestä ja keskieläkkeen pienenemisestä suhteessa keskiansioon. Vuosisadan loppupuoliskolla eläk- 29 keellesiirtymisen myöhentyminen hidastuu, ja kasvava eläkeläisten väestöosuus kääntää eläkemenon kasvuun suhteessa palkkasummaan. Piikki menoprosentissa 1990-luvulla aiheutui palkkasumman supistumisesta lama-aikana. Vastaavasti vuoden 2009 jälkeen heikon talouskehityksen oloissa ja eläkemenon kasvaessa meno-osuus on noussut nopeasti. Yksityisen sektorin palkansaajien työeläkkeissä on noudatettu osittaista rahastointia. Tämä näkyy siten, että eläkemaksu on ylittänyt eläkemenon kuluvan vuosikymmenen alkupuolelle asti. Tulevaisuudessa maksu voidaan pitää menoa matalampana kertyneille eläkevaroille saatavan tuoton avulla. Arvio maksun kehityksestä ei pitkällä aikavälillä perustu eläkevarojen purkamiseen, vaan laskentajakson lopussa eläkevarojen määrä suhteessa palkkasummaan on korkeampi kuin ennustelaskelman lähtötilanteessa.
30 Karttuneet eläkeoikeudet ja rahastointiaste TyEL Kaikki Eläkevarat, mrd. 89,7 96,4 103,7 109,6 136,3 149,7 162,2 173,6 Karttuneet eläkeoikeudet, mrd. 376,1 397,7 407,3 416,4 649,3 684,7 699,5 716,8 Rahastointiaste, % 23,9 24,2 25,5 26,3 21,0 21,9 23,2 24,2 Eläkevarat, karttuneet eläkeoikeudet ja rahastointiaste vuosina ,5 prosentin reaalisella diskonttokorolla. Rahamäärät ovat käyvin hinnoin. 30
31 Tiettyyn hetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden pääoma-arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka riittäisi kyseiseen hetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen. Tällöin on otettava huomioon varoille saatava tuotto (diskonttokorko). Vuosien 2011 ja 2012 arviot perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmiin vuodelta 2013 (Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2013, Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2013). Vuosien 2013 ja 2014 arviot on tuotettu ETK:ssa samoja periaatteita noudattaen. Vuoden 2014 karttuneissa eläkeoikeuksissa on ensimmäistä kertaa huomioitu vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen vaikutukset. 31 Työeläkevarojen määrällä tarkoitetaan työeläkelaitosten sijoitusvarallisuuden käypähintaista arvoa kunkin vuoden lopussa. Sijoitustuottojen vuotuinen vaihtelu vaikuttaa voimakkaasti työeläkevarojen määrään. Eläkevarojen kasvu vuosina selittyykin paljolti hyvillä sijoitustuotoilla. Karttuneiden eläkkeiden arvo on laskettu käyttäen 2,5 prosentin reaalista diskonttokorkoa. Vuoden 2014 loppuun mennessä karttuneiden työeläkkeiden arvo on yhteensä hieman yli 700 miljardia euroa, mikä on noin kolme ja puoli kertaa vuoden 2014 bruttokansantuote. Rahastointiaste on työeläkevarat jaettuna karttuneiden eläkkeiden pääoma-arvolla. Tämä tunnusluku kuvastaa sitä, missä määrin jo karttuneet eläkkeet voidaan rahoittaa jo kerätyillä eläkevaroilla ja näille varoille vastaisuudessa saatavilla tuotoilla. Koko työeläkejärjestelmän rahastointiaste on ollut runsas 20 prosenttia, TyEL:n rahoitusaste on jonkin verran korkeampi.
32 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 32
TYÖELÄKEINDIKAATTORIT
2015 TYÖELÄKEINDIKAATTORIT 1 työuran pituus eläkkeiden taso eläkemenot ja rahoitus Eläkkeellesiirtymisiän odote 5 Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote 9 Työllisyysaste 11 Eläkkeelle siirtyneiden
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. Työeläkeindikaattorit 2016
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04 2016 Työeläkeindikaattorit 2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04 2016 Työeläkeindikaattorit 2016 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: 029 411 20 Sähköposti:
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. Työeläkeindikaattorit 2017
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04 2017 Työeläkeindikaattorit 2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04 2017 Työeläkeindikaattorit 2017 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: 029 411 20 Sähköposti:
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. Työeläkeindikaattorit 2018
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 2018 Työeläkeindikaattorit 2018 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 2018 Työeläkeindikaattorit 2018 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: 029 411 20 Sähköposti:
04/2015. Työeläkeindikaattorit 2015. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2015 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2015 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
04/2014. Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. Työeläkeindikaattorit 2019
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 05 2019 Työeläkeindikaattorit 2019 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 05 2019 Työeläkeindikaattorit 2019 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: 029 411 20 Sähköposti:
05/2013. Työeläkeindikaattorit. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
Tilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma
Muistio 1 (9) Tilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma Väestö Tilastokeskus julkaisi 30.9.2019 väestöennusteen 1, jonka merkittävin ero aiempaan, 16.11.2018 julkaistuun
Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere
Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa Heikki Tikanmäki 16.5. Tampere Vastaus peruslaskelman mukaan: Eivät nouse 2 Maksu on kestävällä tasolla Pitkällä
Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009
Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä
Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta
Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta
Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin
Muistio 1 (6) Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin Johdanto Eläketurvakeskus julkaisi maaliskuussa 2019 raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2017 Jari Kannisto 28.2.2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista
Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 05 2017 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2017 2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 9 Eläkkeensaajat
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 04 2019 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2019 2019 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemenot 3 Työeläkevarat 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 04 2018 Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2018 2018 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemenot 3 Työeläkevarat 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut
Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 09 2019 Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018 Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2019 Suomen lakisääteinen eläketurva muodostuu työeläkkeestä,
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO
2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO 2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 8 Eläkkeensaajat 10 Työeläkkeelle siirtyneet
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
Miksi pidempiä työuria?
Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO
2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO 2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 8 Eläkkeensaajat 10 Työeläkkeelle siirtyneet
T A S K U T I L A S T O
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 TASKUTILASTO 2009 2009 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 7 Eläkkeensaajat
ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO. Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 8 Eläkkeensaajat
T A S K U T I L A S T O
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 TASKUTILASTO 2008 2008 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Väestö 5 Työeläkevakuuttaminen 6 Eläkkeensaajat 9 Työeläkkeelle
Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva
07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan.
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO
2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO 2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 8 Eläkkeensaajat 10 Työeläkkeelle siirtyneet
ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO. Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 7 Eläkkeensaajat
SISÄLTÖ. * Ennakkotieto tai arvio. Tiedustelut: Eläketurvakeskus Tilasto-osasto Katariina Käkönen
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 T A S K U T I L A S T O 2010 2010 E L Ä K E T U R V A K E S K U K S E N T A S K U T I L A S T O SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut
Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus
Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää
Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Katsaus eläketurvaan vuonna 2018
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 07 2019 Katsaus eläketurvaan vuonna 2018 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 07 2019 Katsaus eläketurvaan vuonna 2018 HEIDI NYMAN JA MARJA KIVINIEMI Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS
Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012
Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan
Suomen työeläkkeensaajat 2018
Suomen työeläkkeensaajat 2018 Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen työeläkkeensaajat [verkkojulkaisu]. ISSN 2343-1342. Helsinki: Eläketurvakeskus 2019 Työeläkkeensaajat Kaikki työeläkkeensaajat vuosina
Suomen työeläkkeensaajat 2017
Suomen työeläkkeensaajat 201 Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen työeläkkeensaajat [verkkojulkaisu]. ISSN 2343-1342. Helsinki: Eläketurvakeskus 2018 Työeläkkeensaajat Kaikki työeläkkeensaajat vuosina
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Katsaus eläketurvaan vuonna 2017
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 06 2018 Katsaus eläketurvaan vuonna 2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 06 2018 Katsaus eläketurvaan vuonna 2017 HEIDI NYMAN JA MARJA KIVINIEMI Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS
Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2
Tiedustelut: Katariina Käkönen Sähköposti:
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 T A S K U T I L A S T O 2007 2007 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva Väestö Työeläkevakuuttaminen Eläkemeno Eläkkeensaajat
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Tela Twitter: @Seija_Lehtonen Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot Tausta diapaketille Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko
Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
04/2012. Katsaus eläketurvaan vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
04/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2011 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2011 Maija
Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin
Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Katsaus eläketurvaan vuonna 2016
ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 08 2017 Katsaus eläketurvaan vuonna 2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA 08 2017 Katsaus eläketurvaan vuonna 2016 HEIDI NYMAN JA MARJA KIVINIEMI Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS
2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Eläkevakuutus 2.1 Kokonaiseläkemenot Suomessa 1986 2017 (30.10.2018) Kuvio Aineisto 2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista 1986 2016 (30.10.2018)
04/2015. Katsaus eläketurvaan vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2014 Heidi
Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä
Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet
Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys
Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys Työeläkekoulu 2019 Janne Pelkonen Nikolas Elomaa Outi Aalto Elina Laavi 1. Eläkkeiden taso ja verotus? Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto? 2. Miten
Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala
Eläkejärjestelmän tulee kestää isältä pojalle Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 3 Alkuvaihe Kansaneläkelaki
Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta
Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke
2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Eläkevakuutus 2.1 Kokonaiseläkemenot Suomessa 1986 2016 ( 3.7.2017) Kuvio Aineisto 2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista 1986 2016 ( 3.7.2017)
Tiedustelut: Maija Hiltunen Puhelin: Sähköposti:
4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 T A S K U T I L A S T O 2006 2006 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva Väestö Työeläkevakuuttaminen Eläkemeno Eläkkeensaajat
04/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala, Marjukka Hietaniemi, Heidi Nyman, Mikko Laaksonen ja Susan Kuivalainen (toim.
04/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala, Marjukka Hietaniemi, Heidi Nyman, Mikko Laaksonen ja Susan Kuivalainen (toim.) Työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläketurva ja toimeentulo
Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala
Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset
ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014
ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi
työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.
Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn
Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa
40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus
Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien
40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2005 Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 1/2005 Eläketurvakeskus 00065
LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN
LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.
Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Janne Pelkonen, erityisasiantuntija https://twitter.com/jiipelkonen Eläkeläiset ry, Kuntoranta 27.4.2017 Työeläkerahojen
40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia
avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat
Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006
Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa
Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:
Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kirkon eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut
Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla
02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen
Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan
Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Ks. tarkemmin: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista, toim. Kautto & Risku. Eläketurvakeskuksen