Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos. Hannu Uusitalo

Transkriptio

1 Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

2 Esityksen sisältö eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa Suomen eläkepolitiikan pitkä linja väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos eläketurvan lyhyt oppimäärä eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat kehittyneet eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät 2

3 Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat pakollinen vapaaehtoinen Suomi: lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella eläketurvalla on täydentävä rooli työperusteinen asumisperusteinen Suomi: vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen asumisperusteinen kansaneläke ja takuueläke etuusperusteinen maksuperusteinen Suomi: vahvasti etuusperusteinen rahastoiva jakojärjestelmä Suomi: ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin rahastoituja 3

4 Kokonaiseläke ja asumistuki vuonna 2016 Knuuti ja Ritola

5 Suomen eläkepolitiikan iso kuva kansaneläke luku: yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetaso 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke sopeuttamisen kausi 1990 parannuksista heikennyksiin väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti 2005: työeläkehistorian suurin uudistus 2017 uudistus vähittäisten uudistusten tie 5

6 Eläkepolitiikan sopeuttamisen pitkän aikavälin ajurit 6

7 Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa Vanhushuoltosuhde (65+/15 64-vuotiaat) EU-maissa , % 75 Slovakia Portugali Saksa 70 Puola Italia 65 Kreikka Kroatia Itävalta 60 Bulgaria Unkari 55 Hollanti EU 28 Viro 50 Suomi Slovenia 45 Romania Malta Espanja 40 Sveitsi Tšekki Tanska 35 Ranska Norja 30 Belgia Iso-Britannia Ruotsi 25 Luxemburg Kypros 20 Islanti Latvia Irlanti Liettua Eurostat- Population Projections 2010-based (EUROPOP2010)

8 Työvoimapotentiaalin kehitys Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste

9 Eläkepolitiikan poliittiset ajurit työmarkkinajärjestöjen keskeinen rooli rahoittavat järjestelmän valtion näpit irti rahoista erityisesti palkansaajille lakisääteisyys turvana ja yhdenmukaisuuden takeena kolmikantainen valmistelu: työmarkkinajärjestöjen sopimus, jatkovalmistelu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä valtion, erityisesti valtiovarainministeriön rooli vahvistumassa seurauksia toimeenpano yksityisten eläkevakuuttajien (ja Kevan) käsissä kansainvälisesti hyvin yhdenmukainen järjestelmä 9

10 Sopeuttavien eläkeuudistusten tavoitteet 1990-luku: - parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä - rajoittaa eläkemenojen kasvua - muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle 2005: - siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella - sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen - vähentää eläkemaksujen nousupainetta 2017: - työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, julkisen talouden tasapainon parantaminen, eläkkeiden tason turvaaminen 10

11 Perustelut, syyt ja taustat: mistä eläketurvan heikentäminen johtuu? perustelut väestörakenteesta ja työllisyyden näkymistä lama, kriisitietoisuus, hyvinvointivaltio puolustuskannalle laaja ja vähitellen rakennettu yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen ja hallitusten kesken AKAVAn (ja STTKn 2002) vastahanka, AKAVA 2017 sosialismin romahdus, globalisaatio, EU:n voimistunut ote erityisesti 2017 uudistuksen valmistelussa voimasuhteiden muutokset: työnantajat niskan päällä 11

12 Eläketurvan lyhyt oppimäärä 12

13 Eläketurvan tavoitteet ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta kulutuksen tasaaminen eri elinvaiheissa vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta köyhyyden vähentäminen tulojen uudelleenjako taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa vanhuusajan toimeentuloa Barr ja Diamond

14 Taloudelliset, väestölliset ja eläkejärjestelmän eläketasoon, menoihin ja maksuihin vaikuttavat tekijät ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot tuottavuus, kasvu eläkepalkan määrittely työllisyysaste väestön (ikä)rakenne eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon eläketaso ja menot eläkemaksut karttumisprosentit eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana sijoitusten tuotto elinaikakerroin 14

15 2005 uudistuksen keskeiset muutokset ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot joustava vanhuuseläkeikä 6368, varhaiseläkemuutokset eläkepalkan määrittely koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahintaindeksin paino 20 %) karttumisprosentit kannustinkarttuma iässä 4,5 % eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana elinaikakerroin työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %) 15

16 Työeläkeindeksi 2005Eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka kompensoi kuluttajahinta-indeksin mukaisen hintojen muutoksen ja ottaa lisäksi huomioon 20 prosenttia ansiotason muutoksesta. Seuraukset Eläkkeen reaalinen arvo nousee Eläkkeen suhde keskiansioon alenee 16

17 Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmät indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa johtopäätös eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide 17

18 Elinaikakertoimen idea 1947 syntynyt 1977 syntynyt eläkevarallisuus = eläke / kk > eläkekuukausia Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Lokakuu 2034 < Tammikuu 2040 Helmikuu 2040 Lokakuu 2064 Marraskuu

19 19

20 Eläkepolitiikan tuloksellisuus eläkkeiden riittävyys 20

21 Keskimääräinen kokonaiseläke ja suhde keskiansioon vuoden rahassa Eläketurvakeskus, Työeläkeindikaattorit

22 Eläketurvakeskus, Taskutilasto

23 Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit

26 Eläkepolitiikan tuloksellisuus riittävyyden näkökulmasta: yhteenvetoa eläkkeiden reaaliarvo on noussut selvästi pysynyt suunnilleen ansiotason nousun tahdissa (50 %) moodieläke vaatimaton: eläkeläiskotitalouksien sisäisessä tulonjaossa ei muutoksia eläkeläiskotitalouksien toimeentulossa verrattuna ammatissa toimiviin kotitalouksiin ei muutosta (< 70 %) eläkeläistalouksien suhteellinen köyhyysriski korkeampi kuin koko väestössä (60 prosentin köyhyysriskiraja) tai samalla tasolla (50 prosentin köyhyysriskiraja) ei trendinomaista muutosta, vaihtelee suhdanteiden mukaan 26

27 Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän aikavälin näkymät Ismo Risku, Jukka Appelqvist, Mikko Sankala, Hannu Sihvonen, Heikki Tikanmäki ja Risto Vaittinen: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat Eläketurvakeskuksen raportteja 04/

28 Työeläkejärjestelmän rahavirrat 2014 Eläketurvakeskus Katsaus eläketurvaan vuonna

29 Oletukset väestöstä ja työllisyydestä väestöennuste (Tilastokeskus 2012): - kokonaishedelmällisyys 1,82 lasta naista kohden - nettosiirtolaisuus henkilöä vuodessa - kuolevuuden havaittu aleneva trendi jatkuu vuoteen väestö (tuhansia) koko väestö vuotiaita täyttäneitä Eläketurvakeskuksessa laadittu työllisyysennuste työllisyysasteessa positiivinen trendi 1990-luvun jälkeen - erityisesti ikääntyneiden työllisyys kehittynyt myönteisesti työllisyysaste (%) työlliset (tuhansia) 68,1 72, , ,

30 Oletukset ansiotason kasvusta ja eläkevarojen tuotosta eläkevarojen reaalituotto 3,5 % /v ansiotason reaalikasvu 1,6 % /v samat oletukset vuoden 2011 laskelmassa Hannu Uusitalo

31 Menetelmä: Eläketurvakeskuksen PTS-malli jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa nykylain ja muutosehdotusten mallinnus luonteeltaan trendiennuste staattinen (vs. dynaaminen) deterministinen (vs. stokastinen) Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään mallin tilasta toiseen vuosi kerrallaan 31

32 Eläketurvakeskus, PTS 2013 Hannu Uusitalo

33 33

34 Työeläkemeno ja maksu Työeläkemaksu ja -meno TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta Maksu 2000 Meno Menoprosentin kasvutrendi : i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet täysiä vuodesta Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: maksu ja meno ovat liki yhtä suuria ja pian jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. 34

35 Yhteenveto eläkemaksut maksuissa ei sovittujen korotusten ja 2017 muutosten jälkeen nousupainetta etuustaso työeläkkeiden tasoa alennettu Kelan eläkkeet jäävät jälkeen ansiotasosta (ilman säännöllisiä tasokorotuksia) eläkkeiden reaaliarvo kasvaa, mutta alenee suhteessa ansiotasoon riskit ja mahdollisuudet jos talouskasvu ja sijoitustuotot heikkoja, kustannustaso voi nousta nopea ansiotason kasvu ja pitenevä elinaika voi johtaa mataliin korvausasteisiin -> 2017 uudistus pitkät työurat lääke etuus- ja kustannustasoon 35

36 Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä laman/taantuman vaikutukset työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksuja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun. ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan. työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin 36

37 Johtopäätöksiä väestön ikärakenteen muutoksesta huolimatta: lakisääteisen työeläketurvan taso säilyy riittävänä menot ja maksut nousevat hallinnassa olevalla tavalla eläkepoliittinen kompromissi: väestön vanhenemisen aiheuttamaa muutosta hoidetaan neljällä konstilla: jos talous kehittyy oletetulla tavalla jos väestökehitys ei muutu merkittävästi huonompaan suuntaan jos osa pidentyvästä elinajasta käytetään työurien pidentämiseen 1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä 37

38 Eläketurvasta enemmän Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa 38